LIITTOKOKOUSPUMASKA SUOMEN LUKIOLAISTEN LIITTO RY:N XXXI LIITTOKOKOUS Tampere

Transkriptio

1 LIITTOKOKOUSPUMASKA SUOMEN LUKIOLAISTEN LIITTO RY:N XXXI LIITTOKOKOUS Tampere

2 Tukenasi työssä ja opinnoissa Akava_Liittokokousmateriaali 210x140 mm.indd :49:08

3 LIITTOKOKOUSPUMASKA SUOMEN LUKIOLAISTEN LIITTO RY:N XXXI LIITTOKOKOUS Tampere

4 MAAMME-LAULU Oi maamme, Suomi, synnyinmaa, soi, sana kultainen. Ei laaksoa, ei kukkulaa, ei vettä, rantaa rakkaampaa, kuin kotimaa tää pohjoinen, maa kallis isien. Vårt land, vårt land, vårt fosterland, Ljud högt, o dyra ord! Ej lyfts en höjd mot himlens rand, Ej sänks en dal, ej sköljs en strand, Mer älskad än vår bygd i nord, Än våra fäders jord. Sun kukoistukses kuorestaan se kerran puhkeaa, viel lempemme saa hehkullaan sun toivos, riemus nousemaan, ja kerran, laulus synnyinmaa korkeemman kaiun saa. 2 MAAMME-LAULU

5 SISÄLLYSLUETTELO 01 Maamme-laulu 2 02 Sisällysluettelo 3 03 Kokouksen esityslista 4 04 Aikataulu 7 05 Yleiset ohjeet 8 LIITE 1 Liittokokouskutsu 12 LIITE 2 Menettelytapajärjestys 13 LIITE 3 Toimintakertomus LIITE 4 Tilinpäätös LIITE 5 Tilintarkastuskertomus LIITE 6 Toiminnantarkastuskertomus 79 LIITE 7 Osavuositoimintakertomus LIITE 8 Aloitteet ja vastaukset 91 LIITE 9 Strategia LIITE 10 Tavoiteohjelma LIITE 11 Toimintasuunnitelma LIITE 12 Talousarvio LIITE 13 Julkilausuma 124 SISÄLLYSLUETTELO 3

6 KOKOUKSEN ESITYSLISTA 1 KOKOUKSEN AVAUS Suomen lippu saapuu Maamme Vårt land Puheenjohtaja Tatu Koivisto pitää avauspuheen. 2 KUULLAAN LIITTOKOKOUKSELLE OSOITETUT TERVEHDYKSET Pääsihteeri esittelee etukäteen varattujen tervehdysten esittäjät. 3 KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN 3.1 Valitaan kokoukselle puheenjohtajat Liittohallitus esittää, että kokouksen puheenjohtajiksi kutsutaan Laura Räty ja Niklas Huotari. 3.2 Valitaan kokoukselle pääsihteeri ja muu sihteeristö Liittohallitus esittää, että kokouksen pääsihteeriksi valitaan liiton pääsihteeri Anna Munsterhjelm, pöytäkirjasihteereiksi Otso Salvi ja Robert Sundman ja teknisen sihteeristön vanhimmaksi liiton järjestösuunnittelija Pauliina Pajunen. 3.3 Valitaan kokoukselle pöytäkirjantarkastajat Liittohallitus esittää, että pöytäkirjantarkastajien vanhimmaksi valitaan Iiris Hynönen. Lisäksi valitaan kolme (3) muuta pöytäkirjantarkastajaa. 3.4 Valitaan kokoukselle ääntenlaskijat Liittohallitus esittää, että ääntenlaskijoiden vanhimmaksi valitaan Mikko Martikkala. Lisäksi valitaan jokaisesta äänioikeutetusta piiri- ja jäsenjärjestöstä yksi (1) ääntenlaskija ja näistä kullekin yksi (1) varaääntenlaskija. 4 TODETAAN KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS SEKÄ OSALLISTUJAT Kokouskutsu liitteenä (LIITE 1). 4.1 Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4.2 Todetaan kokouksen äänivaltaiset kokousedustajat (ÄO) äänivallattomat kokousedustajat, joilla on kokouksessa esitysoikeus ja vaalikelpoisuus (EOVK) sääntöjen nojalla puhe- ja läsnäolo-oikeutetut (PLO) 4.3 Myönnetään läsnäolo-oikeus tarkkailijoille ja kutsuvieraille Liittohallitus esittää, että läsnäolo-oikeus myönnetään tarkkailijoille ja kutsuvieraille. 4.4 Päätetään puhe- ja/tai läsnäolo-oikeuden myöntämisestä muille sitä pyytäville henkilöille 4 KOKOUKSEN ESITYSLISTA

7 5 VAHVISTETAAN KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS 5.1 Vahvistetaan kokouksen menettelytavat Liittohallitus esittää, että vahvistetaan kokouksen menettelytavat (LIITE 2). 5.2 Vahvistetaan asioiden käsittelyjärjestys ja aikataulu Liittohallitus esittää, että vahvistetaan esityslista kokouksen työjärjestykseksi, ja että kokouskutsussa mainittujen asioiden lisäksi liittokokous käsittelee esityksen Suomen Lukiolaisten Liiton uudeksi strategiaksi (13 ). Liittohallitus esittää, että vahvistetaan samalla kokouksen aikataulu. 6 KUULLAAN SELVITYS LIITTOKOKOUKSEN KÄYTÄNNÖN JÄRJESTELYISTÄ Kuullaan järjestösuunnittelija Pauliina Pajusen selvitys. 7 VALITAAN KOKOUKSELLE TARPEELLISET TOIMIKUNNAT 7.1 Strategiaa käsittelevä toimikunta Liittohallituksen puolesta esittelijöinä toimivat liittohallituksen jäsenet Jonathan Karvonen ja Mikki Wasara. Teknisinä sihteereinä toimivat Sami Gabbouj ja Tuomas Tikkanen. 7.2 Tavoiteohjelmaa käsittelevä toimikunta Liittohallituksen puolesta esittelijöinä toimivat liittohallituksen jäsenet Elli Luukkainen ja Markus Nieminen. Teknisinä sihteereinä toimivat Elina Uutela ja Joakim Pihlajaniemi. 7.3 Toimintasuunnitelmaa ja talousarviota käsittelevä toimikunta Liittohallituksen puolesta esittelijöinä toimivat liittohallituksen jäsenet Iiris Hynönen ja Viivi Nuuttila. Teknisinä sihteereinä toimivat Pirita Ruokonen ja Milka Hänninen. 7.4 Kokouksen julkilausumia käsittelevä toimikunta Liittohallituksen puolesta esittelijöinä toimivat liittohallituksen jäsenet Juuso Heikkinen ja Matti Pajari. Teknisinä sihteereinä toimivat Tiina Haapanen ja Annakaisa Tikkinen. 8 VAHVISTETAAN SUOMEN LUKIOLAISTEN LIITTO RY:N TOIMINTAKERTOMUS 2014 Liittohallitus esittää, että toimintakertomus 2014 vahvistetaan. (LIITE 3) 9 VAHVISTETAAN SUOMEN LUKIOLAISTEN LIITTO RY:N TILINPÄÄTÖS 2014 Liittohallitus esittää, että tilinpäätös 2014 vahvistetaan. (LIITE 4) 10 PÄÄTETÄÄN TILI- JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMISESTÄ TOIMINTAVUODEN 2014 TILIVELVOL LISILLE TILINTARKASTAJAN JA TOIMINNANTARKASTAJAN LAUSUNTOJEN PERUSTEELLA Kuullaan tilintarkastajan ja toiminnantarkastajan lausunnot. (LIITE 5 ja LIITE 6) 11 MERKITÄÄN TIEDOKSI SUOMEN LUKIOLAISTEN LIITTO RY:N OSAVUOSITOIMINTAKERTOMUS AJALTA (LIITE 7) >>>>>>>>>>>> KOKOUKSEN ESITYSLISTA 5

8 PÄIVÄ VAIHTUU 12 KÄSITELLÄÄN LIITTOKOKOUKSELLE TEHDYT ALOITTEET Liitteenä aloitteet ja liittohallituksen vastineet. (LIITE 8) 13 KÄSITELLÄÄN SUOMEN LUKIOLAISTEN LIITON STRATEGIA Liittohallitus esittää, että Suomen Lukiolaisten Liiton strategia hyväksytään (LIITE 9). Asiakirja korvaa Suomen Lukiolaisten Liiton vuonna 2012 hyväksytyn strategian. 14 KÄSITELLÄÄN SUOMEN LUKIOLAISTEN LIITTO RY:N TAVOITEOHJELMA Liittohallitus esittää, että Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n tavoiteohjelma 2016 hyväksytään. (LIITE 10) 15 KÄSITELLÄÄN SUOMEN LUKIOLAISTEN LIITTO RY:N TOIMINTASUUNNITELMA Liittohallitus esittää, että Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n toimintasuunnitelma 2016 hyväksytään. (LIITE 11) 16 PÄÄTETÄÄN HENKILÖJÄSENMAKSUN SUURUUDESTA KAUDELLE Liittohallitus esittää, että Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n henkilöjäsenmaksu on 20 euroa PÄÄTETÄÄN KANNATUSJÄSENMAKSUN SUURUUDESTA KAUDELLE Liittohallitus esittää, että kannatusjäsenmaksu on 50 euroa ja yhteisöjäseniltä 500 euroa KÄSITELLÄÄN SUOMEN LUKIOLAISTEN LIITTO RY:N TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Liittohallitus esittää, että Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n talousarvio 2016 hyväksytään. (LIITE 12) PÄIVÄ VAIHTUU 19 VALITAAN SUOMEN LUKIOLAISTEN LIITTO RY:LLE PUHEENJOHTAJISTO VUODELLE Valitaan Suomen Lukiolaisten Liitto ry:lle puheenjohtaja 19.2 Valitaan Suomen Lukiolaisten Liitto ry:lle kaksi (2) varapuheenjohtajaa 20 VALITAAN SUOMEN LUKIOLAISTEN LIITTO RY:LLE MUUT LIITTOHALLITUKSEN JÄSENET VUODELLE Päätetään liittohallituksen muiden jäsenten määrästä (6-8) Liittohallitus esittää muiden jäsenten määräksi 8 henkilöä Valitaan Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n muut liittohallituksen jäsenet 21 VALITAAN SUOMEN LUKIOLAISTEN LIITTO RY:LLE YKSI TILINTARKASTAJA, YKSI TOIMINNANTARKASTAJA JA HEILLE HENKILÖKOHTAISET VARAHENKILÖT 22 PÄÄTETÄÄN LIITTOKOKOUKSEN JULKILAUSUMISTA 23 KOKOUKSEN PÄÄTÖS 6 KOKOUKSEN ESITYSLISTA

9 LIITTOKOKOUKSEN AIKATAULU PERJANTAI :00 Ilmoittautuminen Tampere-talolla klo :30 30-vuotisjuhlaseminaari 12:30 Seminaari loppuu 12:30 Lounas Tampereen yliopistolla (etukäteen varanneille) 13:45 Kokoussalin ovet avataan 14:00 Liittokokous avataan ~17:30 Ehdokkaat esittäytyvät 18:00 Kokous keskeytetään Toimikunnat aloittavat»» Tavoiteohjelmaa käsittelevä toimikunta»» Toimintasuunnitelmaa ja talousarviota käsittelevä toimikunta»» Julkilausumatoimikunta»» Strategiaa käsittelevä toimikunta»» Jännän äärellä (ensikertalaisille ja toimikuntiin osallistumattomille) 24:00 Muutosesitysten deadline LAUANTAI :45 Kokoussalin ovet avataan 9:00 Kokous jatkuu 10:00 Ilmoittautuminen puheenjohtajavaaliin loppuu 12:30 Lounas Tampereen yliopistolla (etukäteen varanneille) 13:45 Kokoussalin ovet avataan 14:00 Kokous jatkuu 18:00 Kokous tauolle Pirkanmaan piirin iltaohjelma kokousedustajille / Kutsutuille Tampereen kaupungin vastaanotto SUNNUNTAI :45 Kokoussalin ovet avataan 9:00 Kokous jatkuu 12:30 Lounas Tampereen yliopistolla (etukäteen varanneille) 13:45 Kokoussalin ovet avataan 14:00 Kokous jatkuu Kokous loppuu KOKOUKSEN ESITYSLISTA 7

10 LIITTOKOKOUKSEN YLEISET OHJEET. Luet parhaillaan pumaskaa eli materiaalipakettia, joka sisältää kaikki liittokokouksessa käsiteltävät asiakirjat ja kokouspäivien käytännön ohjeet. Tutustu näihin ohjeisiin ja asiakirjoihin huolellisesti, niin selviämme työntäyteisestä viikonlopusta mahdollisimman sujuvasti. Pidäthän pumaskasi tallessa niitä on varattu vain yksi kappale yhtä kokousedustajaa kohti. PAIKAT JA OSOITTEET Kokous pidetään Tampere-talon pienessä salissa (Yliopistonkatu 55). Tampere-talon ohi kulkevat bussilinjat 9, 13, 15 ja 40. Kokousedustajat yöpyvät Holiday Inn Tampere Central Stationissa (Rautatienkatu 21). Hotelli sijaitsee Tampereen rautatieaseman vieressä ja hotellilta Tampere-talolle on matkaa noin 800 metriä. Liittokokouksen yhteisruokailut järjestetään Tampereen yliopistolla, Tampere-talon vieressä, osoitteessa Kalevantie 4. ILMOITTAUTUMINEN Kaikki kokousedustajat ilmoittautuvat kokoukseen piirikohtaisesti delegaation edustajanumerojärjestyksessä. Ilmoittautumiset tapahtuvat kolmessa linjastossa kello 9:00-10:15 kokouspaikan aulassa. Piirin koko delegaatio ilmoittautuu yhdessä piirille määrättynä aikana. Piirin puheenjohtaja ja liittokokousvastaava vastaavat aikataulussa pysymisestä ja tietävät mitä tehdä kuuntele heitä siis tarkasti. Jokaisella piirin liittokokousedustajalla on oltava ilmoittautumisessa mukana lukiolaisen opiskelijakortti, jossa on lukuvuositarra tai virallinen jäsenrekisteriote (ylivuotisilla jäsenillä todistus löytyy kansiosta), sekä henkilöllisyystodistus (henkilökortti, passi tai ajokortti). Tarvitset näitä myös esimerkiksi äänestäessäsi vaaleissa, joten pidä ne tallessa ja lähettyvillä koko kokouksen ajan. Ilmoittautumisessa kokousedustajat saavat kansiot, joka sisältää kaksi edustajakorttia, joista pienempää pidetään kaulassa ja isommalla pyydetään puheenvuoroa ja äänestetään. Kansiossa on lisäksi muutama puheenvuoropyyntölappu sekä äänioikeutetuilla edustajilla henkilövaalien äänestyslaput. Ilmoittautumispisteiltä löydät myös esimerkiksi Pumaskan fyysisen kopion sekä Liittokokous-Laudaturin. SISÄÄNTULOT JA POISTUMISET KOKOUSSALISTA Kokouksessa noudatetaan kulunvalvontaa, eli tekniset sihteerit merkitsevät kokoussaliin tulijat erilliselle kulunvalvontalistalle. Tämä siksi, että etenkin äänestystilanteissa on pystyttävä todistamaan, että salissa on ollut paikalla yhtä monta äänioikeutettua henkilöä kuin ääniä on annettu. Aina kokouspäivän alussa ja jokaisen virallisen kokoustauon jälkeen saliin tullaan sisään piireittäin ja edustajanumerojärjestyksessä. Järjestäytykää siis piirinne kesken valmiiksi ja odottakaa kokousteknisen sihteeristön ohjetta siitä, milloin saatte mennä sisään saliin. Salista poistutaan aina puheenjohtajan niin pyytäessä. Kesken kokouksen salista ei ole suotavaa poistua, mutta jos pakottava tarve siihen tulee, salista poistutaan niin, että kulunvalvontaan merkitään poistuminen ja palaaminen. Muista pitää pienempi edustajakorttisi koko kokouksen ajan tallessa ja näkyvissä, ilman sitä et pääse kokoussaliin. Kokoussalissa on varattu kaikille kokousedustajille paikat piiri- ja jäsenjärjestöittäin. Seuraa opasteita ja teknisen sihteeristön ohjeita! 8 YLEISET OHJEET

11 KOKOUSKÄYTTÄYTYMINEN Hyvään kokoustapaan kuuluu, että puheenvuorojen aikana liikkumista salissa vältetään. Jätä siis puheenvuoropyyntölipuke hyvissä ajoin etukäteen. Jos keskustelun yhteydessä haluat pyytää puheenvuoron, osoita se näyttämällä edustajakorttiasi, täytä lipuke paikallasi ja toimita se pöytäkirjasihteerille vasta, kun on vuorosi nousta puhujakorokkeelle. Henkilökohtaiset keskustelut on kohteliasta käydä taukojen aikana. RUOKAILUT Hotellimajoitukseen kuuluu aamiainen ja liiton kautta on ollut mahdollisuus varata lounaat Tampereen yliopistolta perjantaille, lauantaille ja sunnuntaille. Lisäksi Pirkanmaan lukiolaisten iltaohjelmassa tarjotaan ruokaa ja piirien varsinaiset toimikuntaedustajat saavat pientä syötävää toimikuntiin perjantaina. Muutoin jokainen vastaa itse ruokailuistaan. Kokoustilaan ei saa tuoda tahmaavia juomia eikä rapisevia sipsi- tai karkkipusseja. Kokousjuomana on vesi, joten vesipullot ovat sallittuja. Tarvittaessa kokoustekninen henkilökunta poistaa epätoivotut ruoka- ja juomatarvikkeet kokoustiloista. MAJOITUS JA MATKATAVARAT Majoituksen varanneille kokousedustajille on järjestetty majoitus Holiday Inn Tampere Central Station -hotellissa. Hotellivuorokausi alkaa klo 15:00, eli huoneisiin pääsee kokouksen aikataulun puitteissa kirjautumaan vasta kokoustauolla tai toimikuntien jälkeen. Matkatavarat voi jättää perjantaina saavuttaessa joko kokoustilan vartioituun narikkaan, hotellin matkatavarasäilytykseen tai piirin bussiin. Matkatavaroita ei saa ottaa mukaan saliin. Hotellin matkatavarasäilytyksen koko on rajallinen, joten suosittelemme säilyttämään matkatavaroita esimerkiksi piirin bussissa majoitukseen pääsyyn asti. Lähtöpäivänä on käytännöllistä luovuttaa huoneet jo aamulla kokoussaliin lähdön yhteydessä, vaikka huoneet ovatkin käytössämme klo 12:00 asti. Matkatavaroita voi huoneen luovutuksen jälkeen säilyttää samoissa paikoissa kuin tullessa. Jokainen maksaa hotellihuoneensa ylimääräiset kustannukset (esimerkiksi mahdollisen siivouslaskun) itse. Olet vastuussa siitä huoneesta, johon olet kirjautunut. Hotellissa noudatetaan sen omia järjestyssääntöjä. Mikäli kyseisiä sääntöjä rikotaan, hotelli voi poistaa häiriön aiheuttajan viranomaisten avulla. Jokainen majoittuja on itse vastuussa mahdollisesti aiheuttamistaan vahingoista. Mikäli vahinkoa ei voida yksilöidä, jaetaan vahingosta aiheutuneet kustannukset kaikkien majoittujien kesken. Muista, että olet osaltasi rakentamassa kuvaa Suomen Lukiolaisten Liitosta ja lukiolaisista yleensä. Yhden illan huvittelu voi johtaa siihen, että lukiolaiset eivät majoittaudu Tampereella tai sen lähiseudulla useampaan vuoteen. TOIMIKUNNAT, ASIAKIRJAT JA MUUTOSESITYKSET Perjantai-illan toimikunnissa käsitellään liittokokouksessa hyväksyttäviä asiakirjoja ja tehdään niihin tarvittaessa muutosesityksiä. Piirihallitukset päättävät piirien varsinaiset toimikuntaedustajat, mutta toimikuntia voivat mennä seuraamaan kaikki halukkaat kokousedustajat. Muutosesityksiä voivat tehdä myös yksittäiset kokousedustajat. Liittokokouksessa on omat toimikunnat toimintasuunnitelmalle, tavoiteohjelmalle, julkilausumalle sekä strategialle. Toimikuntaan osallistumattomille on oma Jännän äärellä -niminen toimikunta, jonka pitää liiton varapuheenjohtaja Juuso Kurttila. Toimikuntia puheenjohtavat liittohallituksen jäsenet ja sihteeröivät kokouksen tekniset sihteerit. Toimikunnat aloittavat perjantaina heti kokoustauon alettua eli klo 18:00. Piirien varsinaisille toimikuntaedustajille tarjotaan syötävää kokoustiloihin noin klo 19:00. Toimikuntien sekä kokousedustajien tekemien muutosesitysten takaraja on perjantaina klo 24:00. >>>>>>>>>>>> YLEISET OHJEET 9

12 VAALIT Liittokokouksessa äänestetään liitolle uusi puheenjohtajisto ja liittohallitus seuraavalle vuodelle. Äänioikeutetut (äo) sekä esitysoikeutetut ja vaalikelpoiset (eovk) kokoudedustajat voivat asettua ehdolle vaaleissa. Puheenjohtajaehdokkuudesta ilmoitetaan kirjallisesti kokouksen puheenjohtajalle lauantaina klo 10:00 mennessä. Myös muihin vaaleihin (varapuheenjohtaja, liittohallituksen jäsen) voi ilmoittautua etukäteen. Varapuheenjohtaja- ja liittohallitusvaaleihin voi ilmoittautua vielä 20 minuuttia edellisen vaalikierroksen tuloksen julkistamisen jälkeen. Ilmoituksesta on käytävä ilmi, mihin vaaliin ollaan ehdolla. Ilmoitukset voi tarvittaessa jättää myös kokouksen pääsihteerille, joka toimittaa ne puheenjohtajalle määräaikaan mennessä. Ehdokasilmoituslomakkeita saa puheenjohtajan pöydältä. Vaalimainonta on sallittua esitteitä ja muuta materiaalia jakamalla. Kokoussalissa vaalimainosten jakaminen on kuitenkin kielletty. Julisteiden tai muun vaalimateriaalin kiinnittäminen seiniin ja irtaimistoon kokous-, majoitus- ja iltaohjelmatiloissa on myöskin kielletty. HENKILÖVAALEISSA ÄÄNESTÄMINEN Henkilövaaleissa äänestetään suljetulla lippuäänestyksellä. Äänestyslapussa pitää lukea pelkästään äänestettävän/äänestettävien henkilöiden nimi selkeästi. Jos lapussa on mitä tahansa muuta, koko lappu hylätään. Nimi/nimet kirjoitetaan lappuun ennen kuin saliin saavutaan äänestämään. Täytettyä äänestyslappua ei näytetä kenellekkään. Lappu taitetaan kahtia ja leimataan (teknisten toimesta) ennen uurnaan tiputtamista. Äänestyksen alussa kokoussali tyhjennetään kokousedustajista, ja edustajat tulevat saliin äänestämään edustajanumeron mukaisessa järjestyksessä. Kokousedustajien on esitettävä äänestäessä edustajakorttinsa sekä henkilöllisyystodistus. HÄIRITSEVÄ KÄYTTÄYTYMINEN Matkapuhelimet, tietokoneet, tabletit yms. on pidettävä äänettömällä ja ilman värinätoimintoa kokoussalissa. Teknisten laitteiden käyttäminen ei saa häiritä omaa tai muiden kokousedustajien kokoustamista. Kokouksen pääsihteerillä on oikeus takavarikoida kokouksen aikana häiritsevät tekniset laitteet kokouksen ajaksi. Kokoustekninen henkilökunta poistaa tarvittaessa epätoivotut ruoka- ja juomatarvikkeet kokoustiloista. Liittokokouksessa noudatetaan Suomen alkoholilainsäädäntöä. Alkoholin nauttiminen kokoustiloissa ja hotellin käytävillä on ehdottomasti kielletty. Kokouspaikalta voidaan poistaa päihteiden vaikutuksen alaisena olevat tai muuten häiritsevästi käyttäytyvät kokousedustajat. Tupakointi on sallittu vain merkityillä tupakointipaikoilla. Hotellissa noudatetaan sen omia järjestyssääntöjä. Mikäli kyseisiä sääntöjä rikotaan, hotelli voi poistaa häiriön aiheuttajan viranomaisten avulla. YHTEYSHENKILÖT Kokousteknisissä asioissa auttaa SLL:n järjestösuunnittelija Pauliina Pajunen ( ). Kokouksen sisältöön liittyvissä kysymyksissä ja kriisi- tai hätätilanteissa auttaa SLL:n pääsihteeri Anna Munsterhjelm ( ). 10 YLEISET OHJEET

13 MUISTA AINAKIN NÄMÄ 1. Kuuntele kokouksen puheenjohtajaa tarkasti, hän antaa ohjeet joka kohdan käsittelystä. 2. Täytä puheenvuorolappu aina ennen puheenvuoroa tai heti sen jälkeen. 3. Älä hukkaa matskuja, varsinkaan edustajakorttia (se, jossa on oma numerosi) ja äänestyslappuja (uusia ei saa). 4. Näytä pienempi edustajakortti salin ovella aina. 5. Liittokokous on alkoholiton. 6. Vaalimainontaa saa harrastaa käytävillä, mutta ei kokoussalissa. 7. Mässyjä, limuja ja rapisevia juttuja ei saa viedä saliin - vesipullo on jees. 8. Kännykät ja läppärit on pidettävä ehdottoman äänettöminä, eikä niillä saa häiritä kokouksen kulkua. 9. Tarvittaessa kysy apua ja neuvoja teknisiltä, apu löytyy aina tai sitten se keksitään! YLEISET OHJEET 11

14 LIITE NRO.1 KUTSU SUOMEN LUKIOLAISTEN LIITTO RY:N XXXI JUHLALIITTOKOKOUKSEEN TAMPEREELLE Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n (SLL) juhlaliittokokous järjestetään syksyllä 2015 Tampereella, Tampere-talon pienessä salissa (Yliopistonkatu 55, Tampere) Kokoukseen osallistuville on varattu majoittautumismahdollisuus Cumulus Hotelli Rautatienkadulla (Rautatienkatu 21, Tampere). Ilmoittautuminen tapahtuu Tampere-talolla perjantaina kello ja liittokokous avataan kello Varsinaista liittokokousta edeltää klo Suomen Lukiolaisten Liiton 30-vuotisjuhlaseminaari, johon liittokokousedustajat on kutsuttu. Liittokokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, sääntömuutokset ja valitaan SLL:n puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa ja liittohallitus vuodelle XXXI liittokokous on edustuksellinen liittokokous. Äänioikeus on ainoastaan piiri- ja jäsenjärjestöjen nimeämillä liittokokousedustajilla. Liittokokousedustajien tulee olla Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n ja kyseisen piiri- tai jäsenjärjestön henkilöjäseniä, jotka ovat maksaneet lukuvuoden jäsenmaksun. Henkilöjäsenet, jotka haluavat osallistua kokoukseen piiri- tai jäsenjärjestönsä äänivaltaisina edustajina, voivat ottaa yhteyttä oman piiri- tai jäsenjärjestönsä puheenjohtajaan. Piiri- ja jäsenjärjestöillä on oikeus lähettää liittokokoukseen yhteensä 300 kokousedustajaa. Kustakin piiri- ja jäsenjärjestöstä valittavien kokousedustajien lukumäärä saadaan kertomalla luku 300 piiri- tai jäsenjärjestöön kuuluvien jäsenten lukumäärällä ja jakamalla näin saatu luku kaikkien piiri- ja jäsenjärjestöjen jäsenten yhteisellä lukumäärällä. Laskennassa käytettävät jäsenmäärät tarkistetaan jäsenrekisterin tilanteen mukaan. Liittohallitus ilmoittaa piiri- ja jäsenjärjestöille kirjallisesti liittokokousedustajien lukumäärät mennessä sekä antaa yksityiskohtaiset ohjeet kokousjärjestelyistä. Jokaisella SLL:n henkilöjäsenellä on liittokokouksessa puhe- ja läsnäolo-oikeus. Lisäksi heillä on kokouksessa esitysoikeus ja oikeus asettua ehdokkaaksi vaaleissa. Liittokokouksessa ilmoittautumisen yhteydessä on esitettävä SLL:n jäsenkortti sekä todistettava henkilöllisyytensä. Liittokokousaloitteet on toimitettava sähköpostitse SLL:n järjestösuunnittelijalle viimeistään Liittokokous on maksuton. SLL:n kautta on mahdollista varata maksullinen hotellimajoitus mennessä. Lisätietoa kokouksesta ja majoituksesta antaa: Pauliina Pajunen järjestösuunnittelija tai ) Tervetuloa mukaan liittokokoukseen! Helsingissä Liittohallitus 12 KUTSU

15 LIITTOKOKOUKSEN MENETTELYTAVAT HYVÄKSYTTY LIITE NRO.2 1 SOVELTAMISALA 3 KOKOUKSEN OSALLISTUJAT Suomen Lukiolaisten Liitto (SLL) ry:n 31. sääntömääräisessä liittokokouksessa noudatetaan tätä menettelytapaa ja vakiintunutta vuosikokouskäytäntöä niiltä osin kuin liiton säännöissä ei muuta määrätä. Tämän menettelytavan tulkinnasta päättää liittokokouksen puheenjohtaja. 2 PUHEENJOHTAJAT, SIHTEERIT, ÄÄNTEN- LASKIJAT JA PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAT Kokoukselle valitaan kaksi puheenjohtajaa, jotka vuorottelevat, pääsihteeri, kaksi pöytäkirjasihteeriä sekä teknisen sihteeristön vanhin. Teknisen sihteeristön vanhinta ja muuta sihteeristöä sekä ääntenlaskijoita avustaa tarpeellinen määrä teknisen sihteeristön vanhimman valitsemaa teknistä sihteeristöä. Kokoukselle valitaan ääntenlaskijoiden vanhin sekä yksi (1) ääntenlaskija ja tälle varahenkilö kustakin äänioikeutetusta piiri- ja jäsenjärjestöstä. Kokoukselle valitaan pöytäkirjantarkastajien vanhin sekä kolme (3) pöytäkirjantarkastajaa. Pääsihteeri vastaa siitä, että kokouksessa on jatkuvasti tarvittava määrä sihteereitä. Teknisen sihteeristön vanhin vastaa siitä, että kokouksen tekniset järjestelyt sujuvat moitteetta. Ääntenlaskijoiden vanhin vastaa siitä, että kokouksessa on jatkuvasti läsnä vähintään joko ääntenlaskija tai tämän varahenkilö kustakin äänioikeutetusta piiri- ja jäsenjärjestöstä. Pöytäkirjantarkastajien vanhin vastaa siitä, että kokouksessa on jatkuvasti paikalla vähintään kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Yllämainittujen toimihenkilöiden ei tarvitse olla äänivaltaisia kokousedustajia. Äänioikeutettuja kokousedustajia (ÄO) ovat Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n sääntöjen mukaan piiri- ja jäsenjärjestöjen valtuuttamat henkilöt. Esitysoikeus ja vaalikelpoisuus (EOVK) on Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n sääntöjen mukaan henkilöjäsenillä. Puhe- ja läsnäolo-oikeus (PLO) on Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n sääntöjen mukaan liiton ja sen lehden toimihenkilöillä ja kunniajäsenillä. Kokous voi myöntää puhe- ja läsnäolo-oikeuden tai läsnäolo-oikeuden (LO) muillekin henkilöille. Etukäteen varattujen tervehdysten esittäjille myönnetään automaattisesti puheoikeus esityslistan kohdassa 2. Puhe- ja läsnäolo-oikeuksien myöntämisen jälkeen kokouspaikalle saapuva henkilö voi anoa puhe- ja läsnäolo-oikeutta ilmoittautuessaan. Asian ratkaisee kokouksen pääsihteeri. 4 TOIMIKUNNAT Toimikunnat valmistelevat liittokokouksen käsiteltäväksi tulevia asiakirjoja. Toimikunnan tehtävänä on käydä keskustelua liittohallituksen pohjaesityksistä ja tehdä tarvittaessa niihin muutosesityksiä. Liittokokous valitsee toimikuntien jäsenet ja heille varajäsenet piiri- ja jäsenjärjestöjen esitysten perusteella. Lisäksi kaikilla liiton henkilöjäsenillä on toimikunnan kokouksissa puhe- ja läsnäolo-oikeus. Toimikunnan esittelijöinä toimivat liittohallituksen määräämät henkilöt. Toimikunta valitsee keskuudestaan henkilön, joka esittelee toimikunnan muutosesitykset liittokokoukselle. Muutosesityksien esittelijänä ei voi toimia toimikunnan puheenjohtaja, esittelijä tai istuvan liittohallituksen jäsen. Pääsihteeri nimeää toimikunnille teknisen sihteerin. Tekninen sihteeri vastaa toimikunnan esitysten puhtaaksikirjoittamisesta. MENETTELYTAVAT 13

16 5 PUHEENVUOROT KOKOUKSELLA ON SEURAAVAT TOIMIKUNNAT: A. Strategiaa käsittelevä toimikunta Toimikuntaan kuuluu äänivaltaisena yksi edustaja kustakin piiri- ja jäsenjärjestöstä. Toimikunnan tehtävänä on käsitellä muutoksia strategia-asiakirjaan. B. Tavoiteohjelmaa käsittelevä toimikunta Toimikuntaan kuuluu äänivaltaisena yksi edustaja kustakin piiri- ja jäsenjärjestöstä. Toimikunnan tehtävänä on käsitellä muutoksia tavoiteohjelmaan. C. Toimintasuunnitelmaa ja talousarviota käsittelevä toimikunta Toimikuntaan kuuluu äänivaltaisena yksi edustaja kustakin piiri- ja jäsenjärjestöstä. Toimikunnan tehtävänä on käsitellä toimintasuunnitelmaa, talousarviota ja jäsenmaksua. PUHEENVUOROTYYPIT Kokouksessa voidaan keskustelun eri vaiheissa käyttää seuraavanlaisia puheenvuoroja: A. Esittely»» esittelypuheenvuoro»» liittohallituksen vastauspuheenvuoro (ainoastaan aloitteet ja julkilausumat) B. Yleiskeskustelu»» keskustelupuheenvuoro»» repliikki ja vastaus»» kannatuspuheenvuoro (ainoastaan vaaleissa) C. Yksityiskohtainen keskustelu»» muutosesitys ja liittohallituksen kanta»» keskustelupuheenvuoro»» repliikki ja vastaus D. Julkilausumatoimikunta Toimikuntaan kuuluu äänivaltaisena yksi edustaja kustakin piiri- ja jäsenjärjestöstä. Toimikunnan tehtävänä on valmistella kokoukselle julkilausuma. Toimikunta voi tarvittaessa äänestää esityksensä sisällöstä. Tällöin jokaisella toimikunnan jäsenellä on yksi ääni riippumatta hänen asemastaan varsinaisessa kokouksessa. Toimikunnan esittelijällä ei ole toimikunnassa äänioikeutta. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. Toimikunnissa noudatetaan yleistä kokouskäytäntöä sekä soveltuvin osin tätä menettelytapajärjestystä. Toimikunnan tekninen sihteeri laatii toimikunnan tekemistä muutosesityksistä kirjallisen luettelon, joka toimitetaan ennalta sovittuun paikkaan heti toimikunnan kokouksen päätyttyä, kuitenkin viimeistään perjantaina kello D. Päätöksen tekeminen ja julistaminen E. Päätöksenjälkeiset puheenvuorot»» eriävä mielipide»» päätöksenjälkeinen puheenvuoro»» liittohallituksen päätöspuheenvuoro F. Työjärjestyspuheenvuoro (kaikki vaiheet) 14 MENETTELYTAVAT

17 PUHEENVUOROTYYPIT Esittelypuheenvuoro Asiakohdan käsittely alkaa liittohallituksen esittelypuheenvuorolla. Aloitteiden ja julkilausumien käsittely alkaa kuitenkin aloitteen tekijän tai julkilausumatoimikunnan esittelypuheenvuorolla, jota seuraa liittohallituksen vastauspuheenvuoro. Tämän jälkeen jatketaan normaalissa järjestyksessä. Keskustelupuheenvuoro Yleiskeskustelussa ja yksityiskohtaisessa keskustelussa voidaan käyttää keskustelupuheenvuoroja kannan, mielipiteen, perustelujen, tiedon, kysymyksen tai muun vastaavan seikan esille tuomiseen. Keskustelupuheenvuorossa voidaan myös esittää asian lykkäämistä tai hylkäämistä. Yleiskeskustelussa keskustelupuheenvuoron tulee liittyä asiakirjaan kokonaisuutena tai yleisesti. Yksityiskohtaisessa keskustelussa keskustelupuheenvuoro voi koskea asiakirjan jotakin tiettyä osaa tai yksityiskohtaa tai tehtyä muutosesitystä. Repliikki ja vastaus Repliikkipuheenvuoroja myönnetään ainoastaan liiton puheenjohtajistolle, asian esittelijälle sekä henkilölle, joka haluaa oikaista itseensä tai edustamaansa tahoon kohdistuneen väitteen. Alkuperäisen puheenvuoron käyttäjälle on varattu tilaisuus vastata repliikkiin. Repliikkejä myönnetään ainoastaan esittelypuheenvuoroihin, repliikkeihin, keskustelupuheenvuoroihin ja muutosesityksiin. Kannatuspuheenvuoro Puheenjohtajiston vaaleissa on mahdollisuus käyttää kannatuspuheenvuoroja tukensa ilmaisemiseksi jollekin ehdokkaalle. Normaalista poiketen ehdokas pyytää kannatuspuheenvuorot niiden pitäjien sijasta. Kannatuspuheenvuorojen määrä saa olla korkeintaan kaksi (2). Kannatuspuheenvuorojen pituus on korkeintaan kolme (3) minuuttia, minkä jälkeen kokouksen puheenjohtajalla on oikeus lopettaa puheenvuoro. Eriävä mielipide Tehtyyn päätökseen tyytymätön voi ilmoittaa päätöksen jälkeen eriävän mielipiteensä. Eriävä mielipide merkitään pöytäkirjaan. Eriävä mielipide on jätettävä myös kirjallisena. Liittohallituksen päätöspuheenvuoro Liittohallitus voi päätöksen jälkeen ilmoittaa tarpeellisiksi katsomiaan lisätietoja tai aikeitaan toimenpiteiksi päätöksen johdosta. Työjärjestyspuheenvuoro Työjärjestyspuheenvuoro saa sisältää ehdotuksen asian käsittelyn tai kokouksen lykkäämiseksi, keskeyttämiseksi tai rajoittamiseksi taikka tärkeän ilmoituksen. Työjärjestyspuheenvuorossa voi tehdä esityksen asian käsittelytavan muuttamiseksi, kokoustauoksi, kokouksen puheenjohtajan vaihtamiseksi tai esityslistalla siirtymiseksi. Jo päätettyyn esityslistan kohtaan voidaan kuitenkin palata ainoastaan, jos aiemmin tehty päätös on riidattomasti mitätön tai 5/6 päätöstä tekemässä olleista sitä kannattaa. Jos päätös ei ole mitätön, edellytetään lisäksi, että se tai ne, joiden hyväksi päätös on tehty, palaamiseen suostuvat. Ehdotus asian palauttamisesta, pöydällepanosta tai hylkäämisestä voidaan tehdä myös yleiskeskustelussa. Tällöin se käsitellään keskustelun päätyttyä tavallisena päätösesityksenä. PUHEENVUOROJEN ESITTÄMINEN Puheenvuoro voidaan pyytää joko etukäteen siihen varatuilla lipukkeilla tai keskustelun aikana paikaltaan edustajakorttia kohottamalla. Puheenvuoron pyytäjän on merkittävä lipukkeeseen, mitä esityslistan kohtaa puheenvuoro koskee. Myös paikalta pyydetystä puheenvuorosta on täytettävä lipuke kirjanpitoa varten. >>>>>>>>>>>>>>> MENETTELYTAVAT 15

18 6 PONNET Puheenvuorot myönnetään pyytämisjärjestyksessä. Kokouksen puheenjohtaja voi kuitenkin päättää asiakirjan käsittelystä kohdittain, jolloin puheenvuorot myönnetään käsiteltävänä olevan asiakirjan kohdan mukaisessa järjestyksessä. Työjärjestyspuheenvuorot myönnetään puheenvuorojärjestyksen ohi heti edellisen puheenvuoron päätyttyä. Repliikkipuheenvuorot myönnetään puheenvuorojärjestyksen ohi sen puheenvuoron jälkeen, jota ne koskevat. Vastaus repliikkiin myönnetään heti repliikin jälkeen. Liiton puheenjohtajiston repliikkipuheenvuorot myönnetään ennen muita repliikkejä. Puheenvuoron kesto on korkeintaan kolme (3) minuuttia. Esittelypuheenvuoron ja liittohallituksen vastauspuheenvuoron (aloitteet ja julkilausumat) kestoa ei ole rajoitettu. Repliikki ja vastaus siihen saa kestää korkeintaan kaksi (2) minuuttia. POHJAESITYS Päätöksen tekemisessä on pohjana sääntömääräisten asioiden osalta liittohallituksen esitys liittokokoukselle; liittokokouksen julkilausuman osalta julkilausumatoimikunnan esitys. MUITA MÄÄRÄYKSIÄ Puheenvuorot on käytettävä niitä varten osoitetulta puhujankorokkeelta. Puheenvuoron tulee pitäytyä käsiteltävänä olevassa asiassa. Puheenjohtaja keskeyttää puheenvuoron, joka ei koske asiaa tai joka ylittää sallitun enimmäispituuden. Puheenjohtaja voi rajoittaa keskustelua siten, että loput ko. asiakohdasta käytettävät puheenvuorot on pyydettävä viimeistään seuraavan puheenvuoron kuluessa. Keskustelun rajoittamisen jälkeenkin on myönnettävä puheenvuorot, jotka koskevat sen jälkeen tehtyjen esitysten kannattamista tai peruutettujen esitysten ottamista nimiin ja niiden kannattamista. Liittokokous voi päätöksen tekemisen yhteydessä hyväksyä käsiteltävään asiaan liittyvän ponnen, joka hyväksytyksi tullessaan on liittokokouksen pöytäkirjaan merkittävä toivomus tai tulkintaohje päätettyyn asiaan liittyen. Liittokokouksen puheenjohtaja päättää ponsiesitysten käsittelystä. Kaikki ponsiesitykset on jätettävä kokouksen sihteeristölle kirjallisena. 7 ALOITTEIDEN KÄSITTELY Aloitteet käsitellään yksi kerrallaan. Aloitteen tekijän esittelypuheenvuoron jälkeen liittohallitus antaa vastauksensa aloitteeseen, jossa se samalla esittää aloitteen hyväksymistä tai hylkäämistä. Liittohallituksen vastauksen jälkeen käydään keskustelu aloitteesta. Mikäli liittohallitus esittää aloitteen hylkäämistä eikä keskustelun kuluessa joku esitysoikeutettu kokousedustaja toisen esitysoikeutetun kannattamana esitä aloitteen hyväksymistä, aloite hylätään. Aloitteen tekijä voi jo esittelypuheenvuoronsa aikana mainita, kuka esittää aloitteen hyväksymistä ja kuka kannattaa esitystä. Mikäli liittohallitus esittää aloitteen hyväksymistä eikä toisin keskustelun kuluessa esitetä, aloite hyväksytään. Tarvittaessa aloitteen hyväksymisestä tai hylkäämisestä äänestetään. 16 MENETTELYTAVAT

19 8 ASIAKIRJOJEN KÄSITTELY Asiakirjat, joiden käsittelyä on valmisteltu toimikunnassa, käsitellään seuraavalla tavalla: 1. Yleiskeskustelu Yleiskeskustelussa keskustellaan asiakirjasta kokonaisuudessaan puuttumatta yksityiskohtiin. a)liittohallituksen esittelypuheenvuoro. Asiakirjan valmistelusta vastannut liittohallituksen jäsen esittelee asiakirjan. Vuoden 2015 toimintasuunnitelmaa koskevien muutosesitysten yhteydessä on tehtävä myös vastaava muutosesitys vuoden 2015 talousarvioon. Liittohallituksella on oikeus korjata jälkikäteen asiakirjojen kirjoitus- ja kielioppivirheet asiakirjojen ajatussisältöä muuttamatta. Kirjoitus- ja kielioppivirheitä käsitteleviä muutosesityksiä ei käsitellä liittokokouksessa, mutta korjausesitykset voi toimittaa sähköpostitse liiton pääsihteerille liittokokouksen jälkeen. b)asiakirjaa käsitelleen toimikunnan edustaja esittelee yleiskeskustelussa toimikunnan yleisen näkemyksen koko asiakirjasta. c)muu yleiskeskustelu. 2. Yksityiskohtainen keskustelu Yksityiskohtaisessa keskustelussa asiakirja käsitellään kohdittain järjestyksessä. Käsittelyyn otetaan ainoastaan etukäteen kirjallisena jätetyt muutosesitykset, joita ovat voineet tehdä toimikunnan lisäksi kaikki esitysoikeutetut kokousedustajat. Kaikki muutosesitykset asiakirjoihin on jätettävä kirjallisena ennalta sovittuun paikkaan puhtaaksikirjoittamista varten viimeistään perjantaina kello Tekninen sihteeristö kokoaa kaikki muutosesitykset ja jakaa niistä listan kaikille kokousedustajille ennen ko. asiakirjan käsittelyä. Muutosesitykset käsitellään yksi kerrallaan seuraavasti: d)toimikunnan esittelijä tai muutosesityksen tekijä esittelee muutosesityksen. e)liittohallitus ilmoittaa kantansa muutosesitykseen f)muutosesityksestä käydään keskustelu ja äänestys. Pohjaesitys osallistuu äänestykseen riippumatta liittohallituksen kannasta. Keskustelun aikana ei ole mahdollista tehdä uusia muutosesityksiä eikä uudelleen muotoilla jo jätettyjä. 9 ÄÄNESTYKSET Jos asiasta on äänestettävä, kokouksen puheenjohtaja ratkaisee, toimitetaanko koeäänestys. Jos koeäänestyksen tulos on kiistaton, voi kokous ratkaista asian sen mukaan. Muussa tapauksessa toimitetaan varsinainen äänestys. Myös mikäli yksikin kokousedustaja vaatii varsinaisen äänestyksen suorittamista, se suoritetaan. Varsinainen äänestys suoritetaan aina avoimena. Suljettua lippuäänestystä käytetään vain vaaleissa. Koeäänestyksen toimittamista johtaa kokouksen puheenjohtaja. Kun kokous päättää suorittaa varsinaisen äänestyksen, kutsuu kokouksen puheenjohtaja ääntenlaskijoiden vanhimman johtamaan varsinaisen äänestyksen toteuttamista. Varsinaisen äänestysten yhteydessä ääntenlaskenta suoritetaan siten, että kunkin piiri- ja jäsenjärjestön äänet laskee ko. delegaation ääntenlaskija ääntenlaskijoiden vanhimman osoittamalla tavalla. Ääntenlaskijat ilmoittavat kukin vuorollaan äänestyslukunsa ääntenlaskijoiden vanhimmalle, joka ilmoittaa koko äänestyksen tuloksen kokouksen puheenjohtajalle. Puheenjohtaja toteaa tuloksen kokoukselle. Ääntenlaskijoiden vanhimman ollessa estyneenä hänen sijaisenaan toimii ääntenlaskijoiden vanhimman määräämä ääntenlaskija. Avoimessa äänestyksessä ääni annetaan kohottamalla edustajakortti puheenjohtajan tai ääntenlaskijoiden vanhimman määräämällä hetkellä. >>>>>>>>>>>>>>> MENETTELYTAVAT 17

20 Koeäänestyksen äänestysjärjestyksestä päättää kokouksen puheenjohtaja. Varsinaisen äänestyksen äänestysjärjestyksestä ja -menettelystä päättävät kokouksen puheenjohtaja ja ääntenlaskijoiden vanhin yhdessä. Esitys sääntöjen muuttamisesta katsotaan hyväksytyksi, jos se on saanut vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä. Kokouksen puheenjohtajan julistettua saliin äänestysrauhan ei saliin ole mahdollista saapua eikä sieltä poistua. 10 VAALIT Puheenjohtajan vaalissa käytetään suljettua lippuäänestystä siten, että mikäli ehdolle on asettunut enemmän kuin yksi henkilö, suoritetaan vaali. Vaalissa henkilö tulee valituksi, jos hän saa yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä. Mikäli kukaan ehdokkaista ei saa ensimmäisessä äänestyksessä yli puolta annetuista äänistä, jatkavat kaksi eniten ääniä saanutta toisessa äänestyksessä. Siinä enemmän ääniä saanut ehdokas on tullut valituksi. Mikäli toisen kierroksen äänet menevät tasan, ratkaisee vaalin arpa. Ehdolle päästäkseen ehdokkaan on ilmoitettava halustaan kokouksen puheenjohtajalle kirjallisesti viimeistään lauantaina kello Varapuheenjohtajan vaalissa käytetään suljettua lippuäänestystä siten, että mikäli ehdolle on asettunut enemmän kuin kaksi henkilöä, suoritetaan vaali. Vaalissa jokainen äänivaltainen kokousedustaja äänestää kahta ehdokasta. Molemmat äänestyslippuun merkityt ehdokkaat saavat yhden (1) äänen. Kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta tulevat valituksi. Mikäli äänestyslippuun on kirjoitettu enemmän tai vähemmän kuin kaksi nimeä tai kaksi samaa nimeä, lippu hylätään. Mikäli äänet menevät tasan, ratkaisee vaalin arpa. Ehdolle päästäkseen on ehdokkaan ilmoitettava halustaan kokouksen puheenjohtajalle kirjallisesti viimeistään 20 minuuttia puheenjohtajavaalin tuloksen julkistamisen jälkeen. Liittohallituksen muiden jäsenten vaalissa käytetään suljettua lippuäänestystä siten, että äänestyslippuun kirjataan vähintään yksi ja enintään niin monta ehdokasta kuin on päätetty hallitukseen valita. Vaalissa noudatetaan liiton säännöissä määrättyä suhteellista vaalitapaa, jossa lippuun ensimmäiseksi kirjoitettu ehdokas saa yhden (1) äänen, toinen puoli (1/2) ääntä, kolmas kolmasosaäänen (1/3) ja niin edelleen. Liittohallitukseen valitaan päätetty määrä eniten ääniä saaneita. Äänten mennessä tasan vaalin ratkaisee arpa. Mikäli äänestyslippuun on merkitty kaksi tai useampi samaa nimeä, tai mikäli äänestyslipussa on useampi nimi kuin on valittavia henkilöitä, lippu hylätään. Ehdolle päästäkseen on ehdokkaan ilmoitettava halustaan kirjallisesti kokouksen puheenjohtajalle viimeistään 20 minuuttia varapuheenjohtajavaalin tuloksen julkistamisen jälkeen. Suljetun lippuäänestyksen toimittamista johtaa ääntenlaskijoiden vanhin. Äänestysliput jaetaan äänioikeutetuille kokouspaikalla muun kokousmateriaalin yhteydessä. Äänioikeutettujen kokousedustajien tulee tarkastaa heti ilmoittautumisen jälkeen, että äänestyslaput löytyvät suljetusta kirjekuoresta. Äänioikeutettu kokousedustaja on velvollinen huolehtimaan äänestyslapuistaan. Mikäli edustaja kadottaa äänestyslappunsa, ei uusia voida antaa. Annettujen äänien määrän tulee täsmätä läsnäololistan ilmoittaman paikalla olevien äänioikeutettujen kokousedustajien määrän kanssa. 18 MENETTELYTAVAT

21 11 ESTEELLISYYDET Vaalin aikana salissa ei saa olla paikalla muita kuin äänioikeutetut kokousedustajat, kokouksen puheenjohtajat, pääsihteeri, ääntenlaskijat ja tekninen sihteeristö. Kokouksen puheenjohtajan julistettua saliin äänestysrauhan ei saliin ole mahdollista saapua eikä sieltä poistua. Äänioikeutetut kokousedustajat käyvät pudottamassa äänestyslipun vaaliuurnaan edustajanumeron mukaisessa järjestyksessä ääntenlaskijoiden vanhimman ilmoittamassa tahdissa. Vaaliuurnaa hoitavat ääntenlaskijoiden vanhimman nimeämät teknisen sihteeristön jäsenet. Vaalin yhteydessä äänioikeutettujen kokousedustajien on esitettävä edustajakorttinsa sekä henkilöllisyystodistus. Poikkeuksista päättää kokouksen puheenjohtaja kuultuaan kokouksen pääsihteeriä. Vaalien ääntenlaskennasta vastaa ääntenlaskijoiden vanhin. Puheenjohtajan, varapuheenjohtajien ja liittohallituksen jäsenten suljetussa vaalissa hyväksytään vain äänestystapahtuman yhteydessä ääntenlaskijoiden leimaamat äänestysliput. Ääntenlaskenta suoritetaan suljettuna ja salaisena kuitenkin siten, että kokouksen puheenjohtajalla, pääsihteerillä ja teknisen sihteeristön vanhimmalla on oikeus seurata laskentaa teknisten neuvonantajien ominaisuudessa. Vaikka vaalissa käytettäisiinkin useampaa uurnaa, lasketaan kaikki äänet yhteisesti. Vaalimainonta on kokouksessa sallittua esitteitä ja muuta materiaalia jakamalla kokoustaukojen aikana. Julisteiden tai muun vaalimateriaalin kiinnittäminen kokoussalin tai muiden liittokokouksessa käytettävien tilojen seiniin tai irtaimistoon on kielletty. Äänestysmenettelystä määrää yksityiskohtaisemmin kokouksen puheenjohtaja yhdessä ääntenlaskijoiden vanhimman kanssa. Liittohallituksen jäsenet ja muut vastuuvelvolliset eivät saa ottaa osaa äänestykseen päätettäessä»» tilintarkastajan valitsemisesta tai erottamisesta»» tilinpäätöksen vahvistamisesta»» vastuuvapauden myöntämisestä»» kun asia koskee hallintoa, josta hän on vastuussa. Päätösesitysten tekeminen on kuitenkin sallittua. Edellämainitut henkilöt poistuvat kokoussalista päätöksenteon ajaksi. Lisäksi henkilökohtainen esteellisyys on kaikilla kokousosanottajilla silloin, kun päätetään jäsenen ja yhdistyksen välisestä sopimuksesta tai muusta asiasta, jossa jäsenen yksityinen etu on ristiriidassa yleisen edun kanssa. 12 ASIAN KÄSITTELYN JA KOKOUKSEN KESKEYTTÄMINEN Milloin on tehty kannatettu esitys asian panemiseksi pöydälle (lykkäys) tai sen palauttamiseksi valmisteltavaksi, asian käsittely keskeytetään, ja puheenjohtaja pyytää varaamaan puheenvuorot koskien vastaavasti pöydälle panoa tai palauttamista. Kun pyydetyt puheenvuorot on pidetty, ratkaistaan asia tarvittaessa äänestämällä. Kokouksen puheenjohtaja päättää kokouksen tauoista. MENETTELYTAVAT 19

22 LIITE NRO.3 TOIMINTAKERTOMUS 2014 ESITYS LIITTOKOKOUKSELLE 1. EDUNVALVONTA Lukiolaisten Liitto on tällä hetkellä Suomen uskottavin opiskelijajärjestö, kommentoi eräs päättäjä vuoden 2014 toimintaa. Liitto on ollut vahva, näkyvä ja aloitteellinen vaikuttaja sekä julkisuudessa käytävässä keskustelussa että koulutusjärjestelmän kehittämiseen liittyvässä valmistelussa ja päätöksenteossa kaikilla tasoilla. Esimerkiksi oppivelvollisuusiän noston perumiseksi tehtiin aktiivista vaikuttamistyötä. Julkista keskustelua herätettiin myös luomalla ja lanseeraamalla kiusaamista vastustava #kutsumua-kampanja. Muutamassa päivässä ideoituun ja toteutettuun haasteeseen osallistui yli nuorta ja se sai runsaasti näkyvyyttä kaikissa valtakunnanmedioissa. TAVOITTEET 1 Liitto vaikuttaa lukiokoulutukseen ja ylioppilastutkinnon kehittämistyöhön. TEHDYT TOIMENPITEET Puheenjohtaja on edustanut liittoa keskeisissä lukiokoulutuksen kehittämistyöryhmissä, muun muassa rahoituksen yhteistyöryhmässä sekä rakenneryhmässä. Edunvalvontasektori on tehnyt aloitteellisesti esityksiä kyseisille työryhmille. Liitto on onnistunut herättämään julkista keskustelua ja sitä kautta vaikuttanut moniin lukiokoulutukseen liittyviin teemoihin, kuten sähköisten ylioppilaskirjoitusten kehittämiseen. Oppivelvollisuusiän nostamisesitykseen liittyen edunvalvonta-asiantuntijat rakensivat laskurin, jolla pystyy laskemaan oppivelvollisuusiän nostamisen aiheuttamat kulut. Vaikuttamistyön tuloksena muun muassa opiskelijapalaute saatiin osaksi esitystä lukion uudeksi rahoitusjärjestelmäksi ja päätös oppivelvollisuusiän nostamisesta peruttiin. 2 Liitto on ensisijainen asiantuntija lukiolaisia koskevassa päätöksenteossa. Lukiokoulutusta kehittävien työryhmien lisäksi puheenjohtaja ja edunvalvonta-asiantuntijat ovat ajaneet lukiolaisten etua aktiivisesti lukio-opiskelijoiden palveluita ja hyvinvointia edistävissä ryhmissä, kuten opiskeluterveydenhuollon kehittämistyöryhmässä. Liiton edunvalvonta-asiantuntijat ovat neuvoneet viikoittain yksittäisiä lukiolaisia heidän opiskeluunsa ja lukiolaiselämäänsä liittyvissä kysymyksissä. 20 TOIMINTAKERTOMUS

23 3 Liiton tavoitteet näkyvät eduskuntavaaleissa Liitto on mukana sähköisten oppimateriaalien kehittämisessä. Liitto on vaikuttanut puolueiden eduskuntavaaliohjelmiin sekä koulutuspoliittisesta ja nuorisopoliittisesta valmistelutyöstä vastaavia henkilöitä tapaamalla että puolueiden opiskelija- ja nuorisojärjestöjen kautta. Vuoden 2015 eduskuntavaalikampanjan valmistelu on aloitettu. Tavoitteita ja teemoja on työstänyt lukiolaisista koostuva poliittinen jaos. Eduskuntavaaleihin liittyvää vaikuttamistyötä tullaan kevään 2015 aikana tekemään sekä lukio-, piiri- että liittotasolla. Liitto on pitänyt digitalisaatioteemaa esillä tekemäänsä Kehityksen paikka -selvitykseen (2013) perustuvilla kannanotoilla. Lukio-opiskelun sähköistyminen, siihen investoiminen ja sen kustannukset ovat olleet koulutusuutisten kestoteema mediassa, ja puheenjohtaja on osallistunut aktiivisesti aihetta koskevaan julkiseen keskusteluun. Liiton toimijat ovat tutustuneet erilaisiin tapoihin siirtyä digitaaliseen oppimisympäristöön ja oppimateriaaleihin ja tavannut avoimia oppimateriaaleja kehittäviä toimijoita. 5 Liiton aktiivitoimijat ja jäsenet pääsevät osallistumaan valtakunnallisen edunvalvonnan tavoitteiden asetteluun. Vuoden alussa perustettu, lukiolaisaktiiveista koostuva poliittinen jaos on osallistunut vaikuttamistyön suunnitteluun ja toteuttamiseen. Jaoksessa on muun muassa työstetty liiton eduskuntavaalitavoitteita. Lukion ja koulutuksen kehittämisestä kiinnostuneita lukiolaisia varten on perustettu avoin Facebook-ryhmä Lukiolaiset, jossa viritellään keskustelua ajankohtaisista edunvalvonnan teemoista. Vuodenvaihteessa kerättiin joukkoistamalla lukiolaisten näkemyksiä opetussuunnitelman perusteisiin liittyen. Edunvalvontatyötä ohjaava Lukiolaisten arvot ja periaatteet -asiakirja luotiin tuhansien lukiolaisten vastausten pohjalta. 6 Liitto herättää yhteiskunnallista keskustelua. Liitto julkaisi Edutopia-pamfletin, jossa eri alojen asiantuntijat tarkastelivat lukiokoulutuksen tulevaisuutta. Pamfletti julkaistiin sidosryhmille ja medialle järjestetyssä seminaarissa joulukuussa. Liitto osallistui Suomen ensimmäisen TEDxYouth-tapahtuman järjestämiseen yhdessä muun muassa Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston, Supercellin ja Pääkaupunkiseudun Partiolaisten kanssa. >>>>>>>>>>>>>>>>>>>>> TOIMINTAKERTOMUS 21

24 ... Liitto herättää yhteiskunnallista keskustelua. Puheenjohtaja osallistui aktiivisesti SuomiAreenan keskusteluihin ja sidosryhmätilaisuuksiin. Liitto on julkaissut useita kannanottoja ja lausuntoja liittyen muun muassa tuntijaon uudistamiseen, peruskoulun oppilaskuntatoimintaan, lukukausimaksuihin, rahoitusleikkauksiin, toisen asteen rakenteelliseen kehittämiseen, lääkärintarkastusten harkinnanvaraisuuteen, oppivelvollisuusiän nostamiseen ja lukion sähköistymiseen. Liitto reagoi ajankohtaiseen kiusaamiskeskusteluun ja lanseerasi sosiaalisessa mediassa koulukiusaamista vastustavan #kutsumua-kampanjan. Kampanjaan osallistui yli nuorta, jotka jakoivat sosiaalisessa mediassa oman kokemuksensa kiusaamisesta. Kampanja herätti laajaa yhteiskunnallista keskustelua kiusaamisesta ja muun muassa Ylen Ajankohtainen kakkonen järjesti aiheesta te lan. Puheenjohtajistolle on järjestetty viestintä- ja mediakoulutusta. 7 Liitto on vahva vaikuttaja opiskelija- ja nuorisojärjestökentällä. Tiivistä ja aloitteellista yhteistyötä muiden opiskelija- ja nuorisojärjestöjen kanssa on jatkettu. Yhteisvoimin järjestetty Nuorten eläkeneuvottelut oli esimerkki uudenlaisesta yhteistyöstä, joka oli hyvin onnistunut tapa kiinnittää huomio eläkepäätöksien sukupolvivaikutuksiin. Sidosryhmät ja yhteistyökumppanit kutsuttiin toukokuussa uuden toimiston tupaantuliaisiin. 8 Liiton koulutus-, sosiaali- ja nuorisopoliittiset tavoitteet toteutuvat. Liitto on pitänyt digitalisaatioteemaa esillä tekemäänsä Kehityksen paikka -selvitykseen (2013) perustuvilla kannanotoilla. Lukio-opiskelun sähköistyminen, siihen investoiminen ja sen kustannukset ovat olleet koulutusuutisten kestoteema mediassa, ja puheenjohtaja on osallistunut aktiivisesti aihetta koskevaan julkiseen keskusteluun. Liiton toimijat ovat tutustuneet erilaisiin tapoihin siirtyä digitaaliseen oppimisympäristöön ja oppimateriaaleihin ja tavannut avoimia oppimateriaaleja kehittäviä toimijoita. 22 TOIMINTAKERTOMUS

25 9 Jäsenet ovat tietoisia Liiton edunvalvontatyöstä. Vuoden alussa perustettu, lukiolaisaktiiveista koostuva poliittinen jaos on osallistunut vaikuttamistyön suunnitteluun ja toteuttamiseen. Jaoksessa on muun muassa työstetty liiton eduskuntavaalitavoitteita. Lukion ja koulutuksen kehittämisestä kiinnostuneita lukiolaisia varten on perustettu avoin Facebook-ryhmä Lukiolaiset, jossa viritellään keskustelua ajankohtaisista edunvalvonnan teemoista. Vuodenvaihteessa kerättiin joukkoistamalla lukiolaisten näkemyksiä opetussuunnitelman perusteisiin liittyen. Edunvalvontatyötä ohjaava Lukiolaisten arvot ja periaatteet -asiakirja luotiin tuhansien lukiolaisten vastausten pohjalta. 1.2 PAIKALLINEN EDUNVALVONTA TAVOITTEET 1 Paikallinen edunvalvonta on asiantuntevaa ja ajankohtaista. TEHDYT TOIMENPITEET Piiritoimijoille on järjestetty edunvalvontakoulutusta jokaisella liiton aktiivitapahtumalla. He ovat saaneet alueensa muilta toimijoilta, esimerkiksi rehtoreilta ja kunnallistason päättäjiltä runsaasti kiittävää palautetta aktiivisesta ja rakentavasta vaikuttamistyöstään. Piirejä on tuettu paikallisten toimijoiden, kuten koulutoimenjohtajien tai nuorten kuulemiselimien tapaamisessa. Liiton edunvalvonta-asiantuntijat ovat auttaneet piirejä pyydettäessä ja liitto on tarjonnut piireille konkreettisia malleja, kuten tapaamispohjia ja argumenttipatteristoja, paikallisen edunvalvonnan tueksi. 2 Liitto reagoi yksittäisissä kouluissa ilmenneisiin ongelmiin. Koulukäynneillä ja lukiokummitoiminnan kautta on kerätty tietoa lukioiden tilasta ja mahdollisista ongelmista. Ongelmiin on puututtu ripeästi ja tuettu paikallisia lukiolaisaktiiveja niiden ratkaisemisessa. TOIMINTAKERTOMUS 23