NUVASKA LIITTOKOKOUS XXI JYVÄSKYLÄSSÄ. Suomen Nuorisovaltuustojen

Transkriptio

1 NUVASKA LIITTOKOKOUS XXI JYVÄSKYLÄSSÄ Nuva Suomen Nuorisovaltuustojen ry. Liitto

2 Heippahei nuvalaiset ja tervetuloa liittokokoukseen! Luet juuri liittokokouksen tärkeintä paperinivaskaa, josta löydät kaiken tarvitsemasi tiedon tulevalle viikonlopulle. Nuvaska sisältää viikonlopun ohjelman, liittokokouksen esityslistan sekä kaikki viikonlopun aikana käsiteltävät liitteet. Älä siis hukkaa tätä! Liittokokous on nuvavuoden tärkein tapahtuma, jossa päätösvalta on liiton jäsenillä. Tämän viikonlopun aikana valitsemme yhdessä uuden johdon Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry:lle ja piirrämme suuntaviivat vuodelle Luvassa on siis tärkeitä päätöksiä! Ole skarppina koko liittokokouksen ajan, niin pääset itsekin vaikuttamaan lopputulokseen. Kokouksessa myös hyväksytään ensi vuoden toimintasuunnitelma, tavoiteohjelma sekä talousarvio. Tämän lisäksi julkaistaan julkilausuma, jossa Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ottaa kantaa ajankohtaiseen asiaan. Toimintasuunnitelman, tavoiteohjelman ja julkilausuman sisältöihin pääset vaikuttamaan parhaiten osallistumalla toimikuntien työskentelyyn perjantai-iltana. Toimikunnassa pääset ehdottamaan asiakirjoihin muutoksia, joita toimikunta esittää liittohallitukselle sekä liittokokoukselle. Asiakirjojen lopulliset muodot päätetään lauantaina suuressa salissa. Ensi vuonna käydään ainakin kahdet vaalit, ellei jopa kolmet. Tämä liittokokous onkin erityisen tärkeä siksi, että hyväksymme tavoiteohjelman, jossa linjaamme yhdessä mitä me haluamme näissä vaaleissa saavuttaa. Tässä kokouksessa tehdään selväksi myös se, mihin suuntaan haluamme koko nuorisovaltuustoliikkeen kehittyvän seuraavan hallituskauden aikana. Muista siis käyttää ääntäsi, kun yhteinen tulevaisuutemme hahmotellaan. Vaikuttamisen paikka on nyt. Ihanaa ja antoisaa liittokokousta! Alina Heywood puheenjohtaja

3 OHJELMA Perjantai INFO Puheenvuorot ja muutosesitykset Liittokokouksen ilmoittautuminen alkaa Kokoustekniikkaopastus Avauspuheenvuorot ja sidosryhmien tervehdykset Liittokokous avataan Liittokokouksen ilmoittautuminen päättyy Liittokokous jää tauolle Iltavastaanotto alkaa Iltavastaanotto päättyy Toimikuntien työskentely alkaa hotellilla Toimikuntien työskentely päättyy Lauantai Juhlavuoden ohjelma alkaa Liittokokous jatkuu Lounastauko Liittokokous jatkuu Lyhyt kokoustauko Kokoustauko, päivällinen Liittokokous jatkuu Liittokokous tauolle Liittohallituspaneelit Liittohallituspaneelit päättyvät Liittokokouksessa on käytössä sähköinen muutosesitys- ja puheenvuorolomake. Puheenvuorot pyydetään salissa nostamalla numerokorttia, ja vain tällä tapaa pyydetyt puheenvuorot myönnetään. Ennen puheenvuoroa tai välittömästi sen jälkeen jokaisen liittokokousedustajan tulee täyttää sähköinen puheenvuorolomake. Lomakkeella puhuja ilmoittaa, mihin esityslistan asiakohtaan puheenvuoro liittyi ja mikä oli sen pääsisältö (työjärjestys, repliikki, keskustelu, esitys tai päätöksen jälkeen). Mikäli puheenvuoro pitää sisällään muutosesityksen, tulee se kirjata sanatarkasti sähköiseen lomakkeeseen. Muutosesityksiin tulee merkitä rivinumero tai mikäli se koskee talousarviota, talousarvion tili. Vain kirjatut puheenvuorot ja muutosesitykset huomioidaan pöytäkirjaa laadittaessa. Sähköinen puheenvuorolomake on osoitteessa: Vikatilanteessa tai halutessasi neuvoja lomakkeen käyttämiseen, otathan yhteyttä kokouksen sihteeristöön. Sunnuntai Liittokokous jatkuu Lounastauko Liittokokous jatkuu Liittokokous päättyy Mahdollisista poikkeuksista ilmoitetaan täällä: #nuvaliittari 3

4 SISÄLLYSLUETTELO Esityslista...5 Liite 3. Liiton voimassaolevat säännöt...12 Liite 5. Kokouksen menettelytapajärjestys...17 Liite 7. Toimintakertomus vuodelta Liite 8a. Tilinpäätös vuodelta Liite 8b. Tilintarkastuskertomus vuodelta Liite 10. Liittohallituksen selonteko kuluvalta vuodelta...58 Liite 11. Sääntömuutosaloitteet ja hallituksen lausunnot...61 Liite 12. Liittokokousaloitteet ja hallituksen lausunnot...62 Liite 13. Toimintasuunnitelma Liite 14. Tavoiteohjelma Liite 16. Talousarvio

5 ESITYSLISTA ESITYSLISTA Hyväksytty liittohallituksen kokouksessa LIITTOKOKOUS , Jyväskylä Aika: klo Paikka: Jyväskylän yliopisto, Seminaarinkatu 15, Jyväskylä Asia Liite 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen toimihenkilöiden valinta 2.1. Kokouksen puheenjohtajan valinta 2.2. Kokouksen varapuheenjohtajan valinta 2.3. Kokouksen sihteeristön valinta 2.4. Kokouksen pöytäkirjantarkastajien valinta 2.5. Kokouksen ääntenlaskijoiden valinta 3. 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4. Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen 5. 5 Kokouksen menettelytapajärjestyksen hyväksyminen 6. Kokouksen toimikuntien asettaminen ja jäsenten valinta 7. 7 Toimintakertomuksen vahvistaminen vuodelta a-b Tilinpäätöksen vahvistaminen vuodelta Vastuuvapauden myöntäminen liittohallitukselle sekä muille tili- ja vastuuvelvollisille Liittohallituksen selonteon käsitteleminen kuluvalta toimikaudelta Liittokokoukselle toimitettujen sääntömuutosaloitteiden ja hallituksen niistä antamien lausuntojen käsittely Liittokokoukselle toimitettujen aloitteiden ja hallituksen niistä antamien lausuntojen käsittely Toimintasuunnitelma Vuoden 2019 toimintasuunnitelman esittely Vuoden 2019 toimintasuunnitelman hyväksyminen Tavoiteohjelma Vuoden 2019 tavoiteohjelman esittely Vuoden 2019 tavoiteohjelman hyväksyminen 15. Liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudesta päättäminen vuodelle Talousarvio Toiminnantarkastajien valinta 18. Liittohallituksen valinta Puheenjohtajan valinta Varapuheenjohtajien valinta Liittohallituksen koosta päättäminen Liittohallituksen muiden jäsenten valinta 19. Kokouksen julkilausuma Lähetekeskustelu kokouksen julkilausumasta Kokouksen julkilausuman hyväksyminen 20. Muut mahdolliset esille tulevat asiat 21. Kokouksen päättäminen 5

6 ESITYSLISTA Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry. 1. KOKOUKSEN AVAUS Liittohallituksen puheenjohtaja Alina Heywood avaa Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry:n XXI liittokokouksen kello KOKOUKSEN TOIMIHENKILÖIDEN VALINTA 2.1 Kokouksen puheenjohtajan valinta Vakiintuneen liittokokouskäytännön mukaisesti valitaan kokouksen puheenjohtajaksi liiton nykyhallinnon ulkopuolinen henkilö. Pohjaesitys: Valitaan kokoukselle puheenjohtaja. 2.2 Kokouksen varapuheenjohtajan valinta Vakiintuneen liittokokouskäytännön mukaisesti valitaan lisäksi kokouksen varapuheenjohtaja, joka johtaa puhetta kokouksen puheenjohtajan ollessa siihen estynyt tai muutoin poissa. Pohjaesitys: Valitaan kokoukselle varapuheenjohtaja. 2.3 Kokouksen sihteeristön valinta Pohjaesitys: Valitaan liittokokoukselle pöytäkirjasihteeri ja kaksi (2) avustavaa sihteeriä. 2.4 Kokouksen pöytäkirjantarkastajien valinta Pohjaesitys: Valitaan kokoukselle neljä (4) pöytäkirjantarkastajaa, joista yksi (1) toimii pöytäkirjantarkastajien vanhimpana. 2.5 Kokouksen ääntenlaskijoiden valinta Pohjaesitys: Valitaan kokoukselle viisi (5) ääntenlaskijaa, joista yksi (1) toimii ääntenlaskijoiden vanhimpana. 3. KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Yhdistyksen sääntöjen (liite 3) 7 3 kohta määrää yhdistyksen liittokokouksen koollekutsumisesta seuraavaa: Kutsu liittokokoukseen on lähetettävä henkilöjäsenille, piirijärjestöille sekä muille sääntömääräisesti puhe- ja läsnäolo-oikeutetuille kirjallisesti tai sähköpostitse ja ilmoittamalla siitä yhdistyksen kotisivuilla vähintään kuusi (6) viikkoa ennen liittokokousta. Kokouskutsussa on mainittava liittokokou sen paikka ja aika. Liittokokouksen kokouskutsu on toimitettu sääntöjen määräämällä tavalla henkilöjäsenille, piirijärjestöille ja muille sääntömääräisesti puhe- ja läsnäolo-oikeutetuille Lisäksi liittokokouksesta on ilmoitettu liiton sähköpostitiedote E-vaikutteessa Yhdistyksen säännöissä ei ole mainintaa päätösvaltaisuuteen tarvittavasta osallistujamäärästä. Pohjaesitys: Todetaan kokous laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Todetaan liittokokouksessa läsnä olevat kokousedustajat. 4. KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Pohjaesitys: Kuullaan liittokokouksen puheenjohtajan esittely liittokokouksen esityslistasta. Hyväksytään etukäteen toimitettu esityslista liittokokouksen työjärjestykseksi. Vahvistetaan liittokokouksen käsittelyjärjestys puheenjohtajan esityksen mukaisesti. Päätetään lähettää kokous reaaliaikaisena videolähetyksenä. 6

7 ESITYSLISTA 5. KOKOUKSEN MENETTELYTAPAJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Pohjaesitys: Kuullaan liittohallituksen esitys liittokokouksen menettelytapajärjestykseksi (liite 1/5). Hyväksytään kokouksen menettelytapajärjestys. 6. KOKOUKSEN TOIMIKUNTIEN ASETTAMINEN JA JÄSENTEN VALINTA Kokouksen toimikunnat työskentelevät hyväksytyn menettelytapajärjestyksen mukaisesti perjantai-illan aikana siten, että toimintasuunnitelma- ja tavoiteohjelmatoimikunnan muutosesitykset sekä julkilausumatoimikunnan esitys kokouksen julkilausumasta toimitetaan sähköisesti liittohallitukselle perjantaihin klo mennessä. Menettelytapajärjestysesityksen mukaisesti liittokokouksen menettelytapatoimikuntana toimii liittohallitus, jolla on viime kädessä valta päättää menettelytapajärjestyksen tulkinnasta, jos kokouksen puheenjohtaja ei siihen kykene. Pohjaesitys: Asetetaan kokoukselle hyväksytyn menettelytapajärjestyksen mukaiset toimikunnat. Päätetään, että toimikuntien tulee tehdä muutosesitykset liittohallitukselle viimeistään kello mennessä. Asetetaan kokoukselle neljä toimikuntaa, jotka ovat: - menettelytapatoimikunta - toimintasuunnitelmatoimikunta - tavoiteohjelmatoimikunta - julkilausumatoimikunta 7. TOIMINTAKERTOMUKSEN VAHVISTAMINEN VUODELTA 2017 Todetaan, että liittohallitus on hyväksynyt toimintakertomuksen jäsenistölle avoimessa liittohallituksen kokouksessa Ylivieskassa. Yhdistyksen sääntöjen 9 määrää liiton toimintakertomuksen vahvistamisesta seuraavaa: 9 : Liittokokouksen asiat. 1) Varsinaiset liittokokouksen asiat... - käsitellään ja vahvistetaan toimintakertomus edelliseltä toimikaudelta. Pohjaesitys: Kuullaan liittohallituksen esitys vuoden 2017 toimintakertomukseksi (liite 7). Vahvistetaan toimintakertomus vuodelta TILINPÄÄTÖKSEN VAHVISTAMINEN VUODELTA 2017 Liittohallitus on hyväksynyt tilinpäätöksen vuodelta 2017 kokouksessaan Yhdistyksen sääntöjen 9 määrää liiton tilinpäätöksestä seuraavaa: 9 Liittokokouksen asiat. 1) Varsinaisen liittokokouksen asiat... - käsitellään toiminnantarkastajien lausunto sekä vahvistetaan tilinpäätös. Pohjaesitys: Kuullaan liittohallituksen esitys vuoden 2017 tilinpäätökseksi (liite 8a). Käsitellään toiminnantarkastajien siitä antama lausunto (liite 8b). Vahvistetaan liiton tilinpäätös vuodelta VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN LIITTOHALLITUKSELLE SEKÄ MUILLE TILI- JA VASTUUVELVOLLISILLE Yhdistyksen sääntöjen 9 määrää yhdistyksen vastuuvapauden myöntämisestä seuraavaa: 9 Liittokokouksen asiat. 1) Varsinaisen liittokokouksen asiat... - päätetään vastuuvapauden myöntämisestä liittohallitukselle sekä muille tili- ja vastuuvelvollisille. Pohjaesitys: Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä vuoden 2017 liittohallitukselle sekä muille tili- ja vastuuvelvollisille. 7

8 ESITYSLISTA Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry. 10. LIITTOHALLITUKSEN SELONTEKO KULUVALTA TOIMIKAUDELTA Yhdistyksen sääntöjen 9 määrää yhdistyksen kuluvan toimikauden toiminnan selvittämisestä liittokokoukselle seuraavaa: 9 Liittokokouksen asiat. 1) Varsinaisen liittokokouksen asiat... - käsitellään liittohallituksen selonteko toiminnastaan kuluvalla toimikaudella. Pohjaesitys: Kuullaan liittohallituksen selonteko toiminnastaan kuluvalla toimikaudella (liite 10). Merkitään saatu selonteko tiedoksi pöytäkirjaan. 11. LIITTOKOKOUKSELLE TOIMITETTUJEN SÄÄNTÖMUUTOSALOITTEIDEN JA HALLITUKSEN NIISTÄ ANTAMIEN LAUSUNTOJEN KÄSITTELY Yhdistyksen sääntöjen 8 4. kohdassa määrätään aloiteoikeudesta yhdistyksen kokouksessa seuraavaa: 8 Liittokokouksen osallistujat, aloiteoikeus ja kokousmenettely. 4) Aloiteoikeus. Oikeus aloitteiden tekemiseen liittokokoukselle on liiton jäsenillä, liittohallituksella, piirijärjestöillä, sekä liittohallituksen asettamilla jaostoilla ja työryhmillä. Liiton sääntöjen muuttamista koskevat aloitteet on lähetettävä liittohallitukselle viimeistään viisi (5) viikkoa ennen liittokokousta. Muut aloitteet on lähetettävä liittohallitukselle vähintään kolme (3) viikkoa ennen liittokokousta. Liittohallitus esittää aloitteet lausunnollaan varustettuna liittokokoukselle käsiteltäväksi. Sääntöjen mukainen määräaika sääntömuutosaloitteiden toimittamiselle on päättynyt perjantaina Pohjaesitys: Todetaan, että määräaikaan mennessä ei ole toimitettu yhtään sääntömuutosaloitetta. 12. LIITTOKOKOUKSELLE TOIMITETTUJEN ALOITTEIDEN JA HALLITUKSEN NIISTÄ ANTAMIEN LAUSUNTOJEN KÄSITTELY Yhdistyksen sääntöjen 8 4. kohdassa määrätään aloiteoikeudesta yhdistyksen kokouksessa seuraavaa: 8 Liittokokouksen osallistujat, aloiteoikeus ja kokousmenettely. 4) Aloiteoikeus. Oikeus aloitteiden tekemiseen liittokokoukselle on liiton jäsenillä, liittohallituksella, piirijärjestöillä, sekä liittohallituksen asettamilla jaostoilla ja työryhmillä. Liiton sääntöjen muuttamista koskevat aloitteet on lähetettävä liittohallitukselle viimeistään viisi (5) viikkoa ennen liittokokousta. Muut aloitteet on lähetettävä liittohallitukselle vähintään kolme (3) viikkoa ennen liittokokousta. Liittohallitus esittää aloitteet lausunnollaan varustettuna liittokokoukselle käsiteltäväksi. Sääntöjen mukainen määräaika aloitteiden toimittamiselle on päättynyt perjantaina Pohjaesitys: Todetaan, että määräaikaan mennessä liittohallitukselle on saapunut kolmetoista (13) liittokokousaloitetta. Käsitellään aloitteet ja liittohallituksen niistä antamat lausunnot (liite 12). 13. TOIMINTASUUNNITELMA 2019 Yhdistyksen sääntöjen 9 määrää yhdistyksen kuluvan toimikauden toiminnan selvittämisestä liittokokoukselle seuraavaa: 9 Liittokokouksen asiat. 1) Varsinaisen liittokokouksen asiat... - käsitellään seuraavan vuoden toimintasuunnitelma Vuoden 2019 toimintasuunnitelman esittely Pohjaesitys: Kuullaan liittohallituksen esittely toimintasuunnitelmaksi vuodelle Käydään keskustelua liiton toimintasuunnitelmasta vuodelle Merkitään käyty keskustelu tiedoksi pöytäkirjaan. Päätetään siirtää toimintasuunnitelma jatkovalmisteltavaksi toimintasuunnitelmatoimikuntaan Vuoden 2018 toimintasuunnitelman hyväksyminen Pohjaesitys: Hyväksytään toimintasuunnitelma vuodelle 2019 liitteen 13 mukaisesti. 8

9 ESITYSLISTA 14. TAVOITEOHJELMA 2019 Vakiintuneen liittokokouskäytännön sekä liittohallituksen esityksen mukaisesti liittokokous hyväksyy seuraavalle vuodelle tavoiteohjelman, joka ohjaa liiton vaikuttamis- ja edunvalvontatyötä sekä muuta poliittista toimintaa Vuoden 2019 tavoiteohjelman esittely Pohjaesitys: Kuullaan liittohallituksen esittely tavoiteohjelmaksi vuodelle Käydään keskustelua liiton tavoiteohjelmasta vuodelle Merkitään käyty keskustelu tiedoksi pöytäkirjaan. Päätetään siirtää tavoiteohjelma jatkovalmisteluun tavoiteohjelmatoimikuntaan Vuoden 2019 tavoiteohjelman hyväksyminen Pohjaesitys: Hyväksytään tavoiteohjelma vuodelle 2019 liitteen 14 mukaisesti. 15. LIITTYMIS- JA JÄSENMAKSUJEN SUURUUDESTA PÄÄTTÄMINEN VUODELLE 2019 Yhdistyksen sääntöjen 9 määrää yhdistyksen jäsenmaksujen määräämisestä seuraavaa: 9 Liittokokouksen asiat. 1) Varsinaisen liittokokouksen asiat... - määrätään liittymis- ja jäsenmaksujen suuruus. Pohjaesitys: Liittohallitus esittää liittokokoukselle, että liittymismaksu vuonna 2019 on 0 euroa ja jäsenmaksu vuodelle 2019 on 20 euroa. Edelleen liittohallitus esittää kannatusjäsenmaksuksi vuodelle euroa ja jäsenjärjestöjen jäsenmaksuksi 0 euroa. Päätetään liiton liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudesta vuodeksi 2019 liittohallituksen esityksen mukaisesti. 16. TALOUSARVIO 2019 Yhdistyksen sääntöjen 9 määrää yhdistyksen seuraavan vuoden talousarviosta seuraavaa: 9 Liittokokouksen asiat. 1) Varsinaisen liittokokouksen asiat... - käsitellään ja vahvistetaan seuraavan vuoden talousarvio. Pohjaesitys: Kuullaan liittohallituksen esittely talousarvioksi vuodelle Hyväksytään yhdistyksen talousarvio vuodelle 2019 liitteen 16 mukaisesti. 17. TOIMINNANTARKASTAJIEN VALINTA Yhdistyksen sääntöjen 9 määrää yhdistyksen toiminnantarkastajista liittokokoukselle seuraavaa: 9 Liittokokouksen asiat. 1) Varsinaisen liittokokouksen asiat... - valitaan kaksi (2) toiminnantarkastajaa sekä heille varatoiminnantarkastajat. Lisäksi yhdistyksen toiminnantarkastajien valintaan sovelletaan yhdistyslain (503/1989) sekä tilintarkastuslain (459/2007) säädöksiä niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen. Pohjaesitys: Valitaan yhdistykselle kaksi toiminnantarkastajaa ja heille varatoiminnantarkastajat tilikaudelle Liittohallitus esittää, että toiminnantarkastajat nimetään PriceWaterHouse Coopers Oy:stä. 18. LIITTOHALLITUKSEN VALINTA 18.1 Puheenjohtajan valinta Yhdistyksen sääntöjen 9 määrää yhdistyksen hallituksen puheenjohtajan valinnasta seuraavaa: 9 Liittokokouksen asiat. 1) Varsinaisen 9

10 ESITYSLISTA Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry. liittokokouksen asiat... - valitaan liittohallituksen puheenjohtaja seuraavaksi kalenterivuodeksi. Mikäli ehdokkaita puheenjohtajaksi on ilmoittautunut kokouksen menettelytapajärjestyksen määräämään aikaan mennessä enemmän kuin yksi, toimitetaan vaali, josta määrätään yhdistyksen sääntöjen 8 :n 6. kohdassa seuraavaa: Liittokokouksessa suoritettavassa liiton puheenjohtajavaalissa noudatetaan enemmistövaalitapaa siten, että yli puolet äänistä saanut ehdokas tulee valituksi. Mikäli yksikään ehdokkaista ei ensimmäisellä äänestyskierroksella saa yli puolta äänistä, suoritetaan toinen äänestyskierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Pohjaesitys: Todetaan määräaikaan mennessä puheenjohtajavaaliin ehdolle asettautuneet henkilöt. Kuullaan ehdolle asettautuneiden henkilöiden esittely- ja kannatuspuheenvuorot. Käydään ehdokkaiden välillä tarvittaessa vaali. Valitaan liiton puheenjohtaja vuodelle ja 2. varapuheenjohtajan valinta Yhdistyksen sääntöjen 9 määrää yhdistyksen kuluvan toimikauden toiminnan selvittämisestä liittokokoukselle seuraavaa: 9 Liitto kokouksen asiat. 1) Varsinaisen liittokokouksen asiat... - valitaan liittohallituksen 1. ja 2. varapuheenjohtaja seuraavaksi kalenterivuodeksi. Mikäli ehdokkaita varapuheenjohtajiksi on ilmoittautunut kokouksen menettelytapajärjestyksen määräämään aikaan mennessä enemmän kuin kaksi, toimitetaan vaali, josta määrätään yhdistyksen sääntöjen 8 :n 6. kohdassa seuraavaa: Liittokokouksessa suoritettavassa varapuheenjohtajavaalissa käytetään suhteellista vaalitapaa siten, että kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta tulevat valituiksi liiton vara puheenjohtajiksi. Varapuheenjohtajan paikat jaetaan äänten perusteella. Pohjaesitys: Todetaan määräaikaan mennessä varapuheenjohtajavaaliin ehdolle asettautuneet henkilöt. Kuullaan ehdolle asettautuneiden henkilöiden esittely- ja kannatuspuheenvuorot. Valitaan liittohallituksen 1. ja 2. varapuheenjohtajaa vuodelle Liittohallituksen koosta päättäminen Yhdistyksen sääntöjen 9 määrää liittohallituksen koosta seuraavaa: 9 Liittokokouksen asiat. 1) Varsinaisen liittokokouksen asiat... - valitaan liittohallitukseen 4-8 muuta jäsentä seuraavaksi kalenterivuodeksi. Pohjaesitys: Liittohallitus esittää liittokokoukselle vuoden 2018 liittohallituksen kooksi neljää (4) hallituksen jäsentä puheenjohtajan ja kahden (2) varapuheenjohtajan lisäksi. Päätetään liittohallituksen koosta vuodelle Liittohallituksen muiden jäsenten valinta Yhdistyksen sääntöjen 9 määrää yhdistyksen hallituksen valinnasta seuraavaa: 9 Liittokokouksen asiat. 1) Varsinaisen liittokokouksen asiat... - valitaan liittohallitukseen 2-8 muuta jäsentä seuraavaksi kalenterivuodeksi. Mikäli ehdokkaita liittohallitukseen on kokousmenettelyjärjestyksen määräämään aikaan mennessä asettunut ehdolle enemmän kuin on hallituksen koko, suoritetaan vaali, josta määrätään yhdistyksen sääntöjen 8 6. kohdassa seuraavaa: Liittokokouksessa suoritettava muiden 4-8 liittohallituksen jäsenen vaali suoritetaan enemmistövaalitapaa käyttäen siten, että jokainen lippuun merkitty nimi saa yhden äänen. Pohjaesitys: Todetaan määräaikaan mennessä hallituksen jäseneksi ehdolle asettautuneet henkilöt. Kuullaan ehdolle asettautuneiden henkilöiden esittelypuheenvuorot. Käydään ehdokkaiden välillä tarvittaessa vaali. Valitaan muut liittohallituksen jäsenet vuodelle

11 ESITYSLISTA 19. KOKOUKSEN JULKILAUSUMA 19.1 Lähetekeskustelu kokouksen julkilausumasta Vakiintuneen liittokokouskäytännön sekä liittohallituksen esityksen mukaisesti liittokokous hyväksyy julkilausuman. Pohjaesitys: Kuullaan liittohallituksen esittely kokouksen julkilausumaksi (liite 19). Käydään keskustelua kokouksen julkilausumasta ja sen sisällöistä. Merkitään käyty keskustelu tiedoksi pöytäkirjaan. Päätetään siirtää julkilausuma jatkovalmisteluun julkilausumatoimikuntaan Kokouksen julkilausumasta päättäminen Pohjaesitys: Hyväksytään kokouksen julkilausuma. 20. MUUT MAHDOLLISET ESILLE TULEVAT ASIAT Pohjaesitys: Merkitään muut mahdolliset esille tulevat asiat tiedoksi pöytäkirjaan. 21. KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Pohjaesitys: Liiton vuodeksi 2019 vastavalittu puheenjohtaja päättää XXI liittokokouksen ajassa

12 LIITE 3. LIITON VOIMASSAOLEVAT SÄÄNNÖT Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry. LIITE 3. LIITON VOIMASSAOLEVAT SÄÄNNÖT Hyväksytty liittokokouksessa Yhdistyksen nimi ja kotipaikka, toiminta-alue ja kieli Yhdistyksen nimi on Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry. ja ruotsiksi Finlands Ungdomsfullmäktiges Förbund rf. Kansainvälisissä yhteyksissä voidaan käyttää nimeä The Union of Local Youth Councils in Finland. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki ja sen toiminta-alueena on koko Suomi. Yhdistys on suomen- ja ruotsinkielinen. Yhdistyksen ilmoitus- ja pöytäkirjakielenä toimii suomi. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Yhdistys on puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton. 2 Yhdistyksen tarkoitus ja toiminnan laatu Liitto on nuorisovaltuustojen ja muiden paikallisten nuorisovaltuustoihin rinnastettavien nuorten vaikuttajaryhmien edunvalvonta-, palvelu- ja yhteistyöjärjestö. Liitto toimii yhteistyöelimenä kaikille Suomen nuorille vaikuttajille ja nuorten vaikuttajaryhmille, jotka pyrkivät parantamaan nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia kunta- alue- ja valtakunnantasolla. Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto pitää yhteyttä nuorisovaltuutettuihin, nuorisovaltuustoihin, nuorisovaltuustojen ohjaajiin ja kunnanpäättäjiin. Liitto vaikuttaa nuorisopolitiikkaan ja toimii nuorten ja nuorisovaltuustojen edunvalvojana. Liitto järjestää kokoontumisia, koulutus-, seminaari-, juhla- ja huvitilaisuuksia sekä muuta vastaavaa toimintaa. Liiton toiminnan tavoitteena on lisätä nuorten demokratiakasvatusta ja pyrkiä tukemaan heitä kohti aktiivisiksi kansalaisiksi kasvamista. Liitto pyrkii vaikuttamaan nuorten osallistumismahdollisuuksien lisäämiseen, nuorten elinolojen ja tasa-arvon parantamiseen sekä nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn. Toimintansa tukemiseksi liitto kerää liittymis- ja jäsenmaksuja, ottaa vastaan testamentteja, lahjoituksia ja avustuksia. Liitto järjestää myös maksullista koulutus- ja kurssitoimintaa. Liitto harjoittaa yhdistyslain 5 :n mukaista taloudellista toimintaa siten, ettei toiminta saa johtaa voiton tai muun taloudellisen edun hankkimiseen: järjestää rahankeräyksiä, harjoittaa neuvonta-, julkaisu-, palvelu- ja kustannustoimintaa, sekä omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta. 3 Jäsenet Liitolla voi olla jäseninä: Henkilöjäseniä Jäseneksi liitytään hakemalla liiton, sen piirijaon mukaisen piirijärjestön tai mahdollisen jäsenjärjestön jäsenyyttä. Henkilöjäsenen hyväksymisestä ja erottamisesta päättää liittohallitus. Liiton henkilöjäseneksi voi liittyä jokainen Suomen kansalainen tai Suomessa vakituisesti asuva ulkomaalainen, joka hyväksyy nämä säännöt ja liiton toiminnan tarkoitusperät ja täyttää sääntöjen mukaiset jäsenvelvoitteensa. Rekisteröityjä piirijärjestöjä Liiton piirijärjestöksi voi päästä liiton piirijaon mukainen järjestö, joka on pysyvästi sitoutunut käyttämään liittohallituksen hyväksymiä piirien mallisääntöjä ja noudattamaan toiminnassaan liiton keskeisiä asiakirjoja. Liiton rekisteröidyt piirijärjestöt ovat liiton piirijaon mukaisesti nuorten edunvalvonta-, koulutus-, tiedotus- ja harrastusjärjestöjä. Liittohallitus hyväksyy rekisteröidyt piirijärjestöt ja päättää niiden maantieteellisestä toiminta-alueesta. Piirijärjestö voi erota liitosta ilmoittamalla siitä yhdistyslain 13 :n mukaisesti. Yhteisöjäseniä eli jäseneksi hyväksyttyjä oikeushenkilöitä Liittohallitus voi hakemuksesta hyväksyä liiton jäseneksi muunlaisen rekisteröidyn oikeushenkilön, joka hyväksyy liiton säännöt ja tarkoitusperät ja täyttää sääntöjen mukaiset jäsenvelvoitteensa. Yhteisöjäsen voi erota liitosta ilmoittamalla siitä yhdistyslain 13 :n mukaisesti. Kannattaviksi jäseniksi hyväksyttyjä kannattajajäseniä Liittohallitus voi hakemuksesta hyväksyä kannattaviksi jäseniksi luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt, jotka haluavat tukea liiton tarkoitusta ja toimintaa. Kunniapuheenjohtajaksi kutsuttu kunniapuheenjohtaja Liittokokous voi liittohallituksen esityksestä kutsua kunniapuheenjohtajaksi henkilön, joka on merkittävästi edistänyt ja tukenut liiton toimintaa. Liitolla voi kerrallaan olla vain yksi kunniapuheenjohtaja. 12

13 LIITE 3. LIITON VOIMASSAOLEVAT SÄÄNNÖT Kunniajäseniksi kutsuttuja kunniajäseniä Liittokokous voi liittohallituksen esityksestä kutsua kunniajäseneksi henkilön, joka on merkittävästi edistänyt ja tukenut liiton toimintaa. 4 Jäsenen eroaminen ja erottaminen Jäsenellä on oikeus erota liitosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti liiton hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erosta liiton kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. Liittohallitus voi erottaa jäsenen liitosta, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitteet, joihin hän on liittoon liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään liitossa tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut liittoa tai ei enää täytä laissa tai liiton säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja. Mikäli erottamisen syy on jokin muu kuin jäsenmaksun laiminlyönti, on jäsenelle varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen kuin päätös erottamisesta tehdään. Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet voivat erota liitosta yhdistyslain 13 :n mukaisessa järjestyksessä. 5 Liittymis- ja jäsenmaksu Henkilöjäseniltä, kannattavilta jäseniltä sekä rekisteröidyiltä piirijärjestöiltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta erikseen kullekin jäsenryhmälle päättää varsinainen liittokokous. Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksuja. Liitto tilittää henkilöjäsenten jäsenmaksuista sovittavan osuuden piirijärjestöille vuosittain tehtävän tulossopimuksen mukaisesti. 6 Liiton päätösvallan käyttö Liitossa ylintä päätösvaltaa käyttää liittokokous. Toimeenpanovaltaa käyttää liittohallitus. 7 Liittokokouksen aika ja koolle kutsuminen 1) Varsinainen liittokokous Yhdistyslain 20 :n mukaisena liiton ylimpänä päättävänä elimenä toimii liittokokous. Varsinainen liittokokous pidetään vuosittain loka-joulukuussa ja sen ajan ja paikan määrää liittohallitus. 2) Ylimääräinen liittokokous Ylimääräinen liittokokous pidetään, jos liittokokous tai liittohallitus niin päättää tai vähintään yksi kymmenesosa (1/10) liiton äänioikeutetuista jäsenistä tai yli puolet liiton piiri- tai jäsenjärjestöä sitä kirjallisesti erityisesti ilmoitettujen asioiden käsittelyä varten liittohallitukselta pyytää. Liittokokouksen tai liittohallituksen kutsuessa koolle ylimääräisen liittokokouksen, päättää se kokouksen ajankohdan. Jos edellä mainittu määrä liiton äänioikeutettuja jäseniä pyytää ylimääräisen liittokokouksen koollekutsumisesta, on se pidettävä viimeistään kolmen (3) kuukauden kuluessa. 3) Liittokokouksen koollekutsuminen Kutsu liittokokoukseen on lähetettävä henkilöjäsenille, piirijärjestöille, muille yhteisöjäsenille sekä sääntömääräisesti puhe- ja läsnäolo-oikeutetuille kirjallisesti tai sähköpostitse ja ilmoittamalla siitä yhdistyksen kotisivuilla kuusi (6) viikkoa ennen liittokokousta. Kokouskutsussa on mainittava liittokokouksen paikka ja aika. 8 Liittokokouksen osallistujat, aloiteoikeus ja kokousmenettely 1) Äänioikeus liittokokouksessa Liittokokouksessa on äänioikeus jokaisella henkilöjäsenellä, jonka kyseisen kalenterivuoden jäsenmaksu on maksettu viimeistään 14 vuorokautta ennen kokousta. Äänioikeus liittokokouksessa kuuluu myös jokaiselle alle viisitoista (15) -vuotiaalle liiton henkilöjäsenelle. 2) Puhe- ja läsnäolo-oikeus liittokokouksissa Liittohallituksella, liiton työntekijöillä, piirijärjestöjen edustajilla ja työntekijöillä, kunniapuheenjohtajalla, kunniajäsenillä ja kannattavilla jäsenillä sekä yhteisöjäsenillä on kokouksessa puhe- ja läsnäolooikeus, sekä liittohallituksen kutsumilla tarkkailijoilla, ja se voidaan myöntää myös sitä pyytäville henkilöille. 3) Esitysoikeus ja vaalikelpoisuus liittokokouksessa Liittokokouksessa esitysoikeus ja vaalikelpoisuus on liiton kaikilla henkilöjäsenillä. 4) Aloiteoikeus Oikeus aloitteiden tekemiseen liittokokoukselle on liiton jäsenillä, liittohallituksella, piirijärjestöillä, sekä liittohallituksen asettamilla jaostoilla ja työryhmillä. Liiton sääntöjen muuttamista koskevat aloitteet on lähetettävä liittohallitukselle viimeistään viisi (5) viikkoa ennen liittokokousta. Muut aloitteet on lähetettävä liittohallitukselle vähintään kolme (3) viikkoa ennen liittokokousta. Liittohallitus esittää aloitteet lausunnollaan varustettuna liittokokoukselle käsiteltäväksi. 13

14 LIITE 3. LIITON VOIMASSAOLEVAT SÄÄNNÖT Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry. 5) Kokousmenettely liittokokouksessa Liittokokouksessa sovelletaan yhdistyslain, näiden sääntöjen, vakiintuneen liittokokouskäytännön ja liittokokouksen hyväksymän menettelytapajärjestyksen mukaista kokousmenettelyä. 6) Päätöksenteko liittokokouksessa Liittokokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä tai laissa ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänestys on toimitettava suljetuin lipuin kun vähintään kolmasosa (1/3) äänivaltaisista osanottajista sitä pyytää. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. Henkilövaalit suoritetaan aina suljetuin lipuin. Liittokokouksessa suoritettavassa liiton puheenjohtajavaalissa noudatetaan enemmistövaalitapaa siten, että yli puolet äänistä saanut ehdokas tulee valituksi. Mikäli yksikään ehdokkaista ei ensimmäisellä äänestyskierroksella saa yli puolta äänistä, suoritetaan toinen äänestyskierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Liittokokouksessa suoritettavassa varapuheenjohtajavaalissa käytetään suhteellista vaalitapaa siten, että kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta tulevat valituiksi liiton varapuheenjohtajiksi. Varapuheenjohtajan paikat jaetaan äänten perusteella. Liittokokouksessa suoritettava muiden muiden 4-8 liittohallituksen jäsenen vaali suoritetaan enemmistövaalitapaa käyttäen siten, että jokainen lippuun merkitty nimi saa yhden äänen. 9 Liittokokouksen asiat 1) Varsinaisen liittokokouksen asiat - valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, pöytäkirjantarkastajat ja ääntenlaskijat - todetaan kokouksen osanottajat, laillisuus ja päätösvaltaisuus - vahvistetaan kokouksen työjärjestys - hyväksytään kokouksen menettelytapajärjestys - käsitellään ja vahvistetaan toimintakertomus edelliseltä toimikaudelta - käsitellään toiminnantarkastajien lausunto sekä vahvistetaan tilinpäätös - päätetään vastuuvapauden myöntämisestä liittohallitukselle sekä muille tili- ja vastuuvelvollisille - käsitellään liittohallituksen selonteko toiminnastaan kuluvalla toimikaudella - käsitellään seuraavan vuoden toimintasuunnitelma - määrätään liittymis- ja jäsenmaksujen suuruus - käsitellään ja vahvistetaan seuraavan vuoden talousarvio - valitaan kaksi (2) toiminnantarkastajaa ja heille varatoiminnantarkastajat kalenterivuodeksi - valitaan liittohallituksen puheenjohtaja seuraavaksi kalenterivuodeksi - valitaan liittohallituksen 1. ja 2. varapuheenjohtaja seuraavaksi kalenterivuodeksi. - valitaan liittohallitukseen 4-8 muuta jäsentä seuraavaksi kalenterivuodeksi - käsitellään aloitteet ja liittohallituksen niistä antamat lausunnot 2) Ylimääräisen liittokokouksen asiat Ylimääräisessä liittokokouksessa käsitellään ne asiat, jotka kokouskutsussa on mainittu sekä ne liittohallituksen esittämät asiat, jotka kokous päättää ottaa käsiteltäviksi, mikäli asiaa ei tarvitse mainita kokouskutsussa. 10 Liittohallitus 1) Jäsenet Liittohallitukseen kuuluvat varsinaisessa liittokokouksessa valitut puheenjohtaja, jota kutsutaan liiton puheenjohtajaksi, ensimmäinen (1.) varapuheenjohtaja, toinen (2.) varapuheenjohtaja, joita kutsutaan liiton varapuheenjohtajiksi ja 4-8 muuta liittohallituksen jäsentä. 2) Toimikausi Liittohallituksen toimikausi on yksi (1) kalenterivuosi. 3) Tehtävät Liittohallituksen tehtävänä on sen lisäksi, mitä nämä säännöt ja yhdistyslaki muutoin edellyttävät - liittokokousten päätösten toimeenpaneminen, - valmistella ja ohjata liiton poliittista toimintaa, - tukea paikallista vaikuttajaryhmien toimintaa, - tukea piirijärjestöjen toimintaa, - valmistella liittokokouksen käsiteltäväksi tulevat asiat ja kutsua liittokokoukset koolle, - vastata omaisuuden hoidosta ja huolehtia varainhankinnasta, 14

15 LIITE 3. LIITON VOIMASSAOLEVAT SÄÄNNÖT - valita ja irtisanoa liiton työntekijät, - hyväksyä liiton johtosääntö, - järjestää liiton tavoitteiden mukaista harrastus-, koulutus-, tiedotus- ja muuta vaikuttamistoimintaa. 4) Päätösvaltaisuus Liittohallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä on läsnä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna. Päätöksenteossa käytetään yksinkertaista ääntenenemmistöä. Äänten mennessä tasan liiton puheenjohtajan ääni ratkaisee, paitsi henkilövaalissa, jossa aina arpa ratkaisee. 5) Kokoukset Liittohallitus kokoontuu joko liittohallituksen päätöksestä tai sen puheenjohtajan kutsusta. Puheenjohtajan ollessa estynyt, voi kokouksen kutsua koolle toinen varapuheenjohtajista. Lisäksi kokous tulee järjestää puolen (1/2-osa) liittohallituksesta sitä pyytäessä. Kokouskutsu liittohallituksen kokoukseen on lähetettävä kirjallisesti tai sähköisesti hallituksen jäsenille vähintään viikkoa ennen kokousta. Liittohallitus voi pitää etäkokouksia. 6) Liiton työntekijöiden puhe- ja läsnäolo-oikeus Liiton työntekijöillä on liittohallituksen kokouksissa puhe- ja läsnäolo-oikeus. Liittohallitus voi perustellusta syystä evätä joko yksittäisten työntekijöiden tai kaikkien työntekijöiden läsnäolooikeuden joko yksittäisen asian käsittelyn ajaksi tai yksittäisen kokouksen ajaksi kokonaan. 7) Muiden henkilöiden puhe- ja läsnäolo-oikeus Liittohallitus voi tapauskohtaisesti päättää myöntää joko tiettyyn kokoukseen tai tietyn asian käsittelyn ajaksi puhe- ja läsnäolo-oikeuden kokouksiin myös muille henkilöille. Perustellusta syystä liittohallitus voi myöntää pysyvän puhe- ja läsnäolo-oikeuden kokouksiinsa myös muille henkilöille. 11 Piirineuvosto 1) Jäsenet Piirineuvostoon kuuluvat liiton rekisteröityjen piirijärjestöjen nimeämät edustajat. Jokaisen piirijärjestön piirihallitus nimeää piirineuvostoon varsinaisen jäsenen ja hänelle henkilökohtaisen varajäsenen. Piirineuvosto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan, jolla on äänioikeus piirineuvoston kokouksissa. 2) Tehtävät Piirineuvoston tehtävänä on sen lisäksi, mitä nämä säännöt muutoin edellyttävät - tukea ja kehittää rekisteröityjen piirijärjestöjen toimintaa - valmistella liittohallitukselle rekisteröityjä piirijärjestöjä koskevia asioita 3) Päätösvaltaisuus Piirineuvosto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä on läsnä. 4) Kokoukset Piirineuvosto kokoontuu puheenjohtajan kutsusta. Lisäksi kokous voidaan järjestää puolen (1/2-osa) piirineuvoston jäsenistä sitä pyytäessä. Kokouskutsu piirineuvoston kokoukseen on lähetettävä kirjallisesti tai sähköisesti piirineuvoston jäsenille vähintään viikkoa ennen kokousta. Piirineuvosto voi pitää etäkokouksia. 5) Liiton työntekijöiden puhe- ja läsnäolo-oikeus Liiton työntekijöillä on piirineuvoston kokouksissa puhe- ja läsnäolo-oikeus. Piirineuvosto voi perustellusta syystä evätä joko yksittäisten työntekijöiden tai kaikkien työntekijöiden läsnäolooikeuden joko yksittäisen asian käsittelyn ajaksi tai yksittäisen kokouksen ajaksi kokonaan. 6) Liittohallituksen puhe- ja läsnäolo-oikeus Liittohallituksen jäsenillä on piirineuvoston kokouksessa puhe- ja läsnäolo-oikeus. Piirineuvosto voi perustellusta syystä evätä joko yksittäisten hallituksen jäsenen tai koko liittohallituksen läsnäolooikeuden joko yksittäisen asian käsittelyn ajaksi tai yksittäisen kokouksen ajaksi kokonaan. 7) Muiden henkilöiden puhe- ja läsnäolo-oikeus Piirineuvosto voi tapauskohtaisesti päättää myöntää joko tiettyyn kokoukseen tai tietyn asian käsittelyn ajaksi puhe- ja läsnäolo-oikeuden kokouksiin myös muille henkilöille. Perustellusta syystä piirineuvosto voi myöntää pysyvän puhe- ja läsnäolo-oikeuden kokouksiinsa myös muille henkilöille. 12 Suomen Nuorisovaltuustojen Edustajisto Suomen Nuorisovaltuustojen Edustajiston tehtävänä on toimia Suomen nuorisovaltuustojen välisenä asiantuntijaelimenä. Edustajisto antaa Suomen nuorisovaltuutetuille mahdollisuuden tutustua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon sekä vahvistaa nuorisovaltuustojen välistä yhteistyötä. Edusta- 15

16 LIITE 3. LIITON VOIMASSAOLEVAT SÄÄNNÖT Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry. jisto osallistuu valtakunnallisen nuorisopolitiikan valmisteluun, kuulee virkamiehiä sekä päätöksentekijöitä sekä tekee nuorisopoliittisia keskustelunavauksia ja -ehdotuksia. Suomen Nuorisovaltuustojen Edustajistoon voi nimetä osallistujan jokainen sellainen kunta, jossa toimii nuorisovaltuusto tai muu vastaava nuorten vaikuttajaryhmä. Suomen Nuorisovaltuustojen Edustajiston osallistuja tulee valita kunnassa demokraattisesti. 13 Liiton luottamushenkilöt ja työntekijät 1) Luottamushenkilöiden yleisistä edellytyksistä Liiton luottamushenkilöitä ovat liittohallituksen jäsenet. Liiton luottamushenkilöiden tulee olla liiton henkilöjäseniä. Liittohallituksen jäsen on esteellinen toimimaan liiton työntekijänä. 2) Muuta luottamushenkilöiden tehtävistä Liittohallituksen puheenjohtajan tulee valvoa, että liiton toimintaa johdetaan sen sääntöjen, tavoiteohjelman hengen ja liittokokousten ja liittohallituksen päätösten mukaisesti. 3) Liiton työntekijät Liiton pääsihteerin ja muiden työntekijöiden tehtävät määritellään toimenkuvassa, josta on sovittu työnantajaosapuolen kanssa. Työntekijöiden valinnasta ja erottamisesta päättää liittohallitus. Liiton työntekijä ei voi toimia äänivaltaisena kokousedustajana varsinaisessa liittokokouksessa tai ylimääräisessä liittokokouksessa. 4) Pääsihteeri Pääsihteeriksi kutsutaan näissä säännöissä sitä liiton työntekijää, joka on palkattu liiton pääsihteerin toimeen. Pääsihteeri toimii liiton toimiston esimiehenä. Pääsihteerin työnkuvasta määrätään pääsihteerin toimenkuvassa. Muussa tapauksessa pääsihteerin toimenkuvasta määrätään näiden sääntöjen 13 :n 3 kohdan mukaisesti. 14 Liiton nimen kirjoittaminen Liiton nimen kirjoittaa liiton puheenjohtaja tai pääsihteeri, kukin yksin. 15 Tilikausi ja toiminnantarkastus Liiton tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine liiteasiakirjoineen sekä hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajille viimeistään Toiminnantarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään hallitukselle. 16 Sääntöjen muuttaminen ja liiton purkaminen Sääntöjen muuttamisesta ja liiton purkamisesta on mainittava kokouskutsussa, jotta niitä voidaan käsitellä liittokokouksessa. Päätös sääntöjen muuttamisesta ja liiton purkamisesta on tehtävä kahdessa peräkkäisessä liittokokouksessa, ensimmäisellä kerralla vähintään kahden kolmasosan (2/3) ja toisella kerralla yhden kahdesosan (1/2) enemmistöllä annetuista äänistä. Mikäli sääntöjä halutaan muuttaa kiireellisinä, voidaan päätös tehdä yhdessä liittokokouksessa siten, että muutosesitys voidaan julistaa kiireelliseksi sen saadessa vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä ja tällöin kiireelliseksi julistettu esitys voidaan hyväksyä sen saadessa vähintään yhden kahdesosan (1/2) annetuista äänistä enemmistöllä. Liiton purkautuessa käytetään liiton varat liiton tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän liittokokouksen määräämällä tavalla. Liiton tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen. 17 Saavutetut jäsenoikeudet Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät, kuitenkin ottaen huomioon jäljempänä mainitut poikkeukset. Tämä tarkoittaa muun muassa mahdollisuutta liitokokouksen äänivallan jakautumista koskeviin muutoksiin. Sikäli kun nämä säännöt heikentävät yhdistyksen jäsenen saavutettuja oikeuksia, on näiltä jäseniltä saatu erillinen nimenomainen hyväksymisilmaisu menettelylle. 16

17 LIITE 5. KOKOUKSEN MENETTELYTAPAJÄRJESTYS LIITE 5. KOKOUKSEN MENETTELYTAPAJÄRJESTYS Hyväksytty liittohallituksen kokouksessa Soveltamisala Tätä menettelytapajärjestystä sovelletaan Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry:n kahdennessakymmenennessäensimmäisessä (21.) sääntömääräisessä vuosikokouksessa niiltä osin kuin yhdistyksen säännöissä ei muuta määrätä tai vakiintuneen liittokokouskäytännön johdosta ei muuta johdu. Tämän menettelytavan tulkinnasta päättää ensisijaisesti vuosikokouksen puheenjohtaja ja toissijaisesti menettelytapatoimikunta, mikäli puheenjohtaja ei pysty tulkintaan. 2 Puheenjohtajat, sihteerit, ääntenlaskijat ja pöytäkirjantarkastajat Kokoukselle valitaan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, pöytäkirjasihteeri ja tarvittava määrä avustavia sihteerejä. Avustavasta sihteeristöstä vastaa kokouksen pöytäkirjasihteeri. Pöytäkirjasihteeriä ja muuta sihteeristöä sekä ääntenlaskijoita avustaa tarpeellinen määrä pöytäkirjasihteerin valitsemaa avustavaa sihteeristöä. Kokouksen alkamisen jälkeen puhe- ja läsnäolo-oikeuden myöntämisistä päättää kokouksen puheenjohtaja. 4 Toimikunnat Toimikunnat valmistelevat liittokokouksen käsiteltäväksi tulevia asiakirjoja. Toimikunnan sihteerinä toimii liittohallituksen keskuudestaan nimeämä henkilö. Kokouksella on julkilausumatoimikunta, jonka tehtävä on valmistella kokouksen julkilausuma kokouksessa käydyn lähetekeskustelun pohjalta. Toimikunnan kokoonpanon vahvistaa liittokokous. Julkilausuman hyväksyy liittokokous. Kokouksella on toimintasuunnitelmatoimikunta, joka tekee toimikunnan esityksen muutosehdotuksista toimintasuunnitelmaan. Toimikunnan kokoonpanon vahvistaa liittokokous. Toimintasuunnitelman hyväksyy liittokokous. Kokoukselle valitaan ääntenlaskijoiden vanhin sekä ääntenlaskijoiden vanhimman esityksestä neljä (4) muuta ääntenlaskijaa. Kokoukselle valitaan pöytäkirjantarkastajien vanhin sekä kolme (3) muuta pöytäkirjantarkastajaa. Pöytäkirjasihteeri vastaa siitä, että kokouksessa on jatkuvasti tarvittava määrä sihteereitä. Pöytäkirjasihteeri vastaa siitä, että kokouksen tekniset järjestelyt sujuvat moitteetta. Ääntenlaskijoiden vanhin vastaa siitä, että kokouksessa on jatkuvasti läsnä vähintään yksi kolmasosa (1/3) kokouksen valitsemista ääntenlaskijoista. Pöytäkirjantarkastajien vanhin vastaa siitä, että kokouksessa on jatkuvasti paikalla vähintään kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Ääntenlaskijoiden ja sihteeristön ei tarvitse olla äänivaltaisia kokousedustajia. 3 Kokouksen osallistujat Kokouksen osallistujina ovat liittokokoukseen ilmoittautuneet ja ajoissa jäsenmaksunsa maksaneet Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry:n jäsenet. Äänivaltaisina osallistujina kokouksessa voivat olla 14 vrk ennen kokousta jäsen- ja liittymismaksunsa maksaneet henkilöt. Jäsenmaksun suorittaminen jälkeen ei ole mahdollista äänivaltaisuuden saavuttamiseksi. Liittokokoukseen ilmoittautuminen päättyy Yhdistyksen jäsenillä on tämän jälkeen mahdollisuus jälki-ilmoittautumiseen. Jälki-ilmoittautuneiden jäsenten tulee tarvittaessa todistaa jäsenmaksun ajoissa maksaminen asianmukaisella maksutositteella. Tarvittaessa myös muiden ilmoittautuneiden tulee varautua äänivaltaisuuden todistamiseen asianmukaisella maksutositteella. Lisäksi kokouksella on tavoiteohjelmatoimikunta, joka tekee toimikunnan esityksen muutosehdotuksista tavoiteohjelman. Toimikunnan kokoonpanon vahvistaa liittokokous. Tavoiteohjelman hyväksyy liittokokous. Liittokokouksen menettelytapatoimikuntana toimii liittohallitus sekä liittokokouksen puheenjohtaja. Menettelytapatoimikunnalla on viime kädessä valta päättää menettelytapajärjestyksen tulkinnasta, jos kokouksen puheenjohtaja näin toivoo. Liittokokouksen pöytäkirjasihteerillä on puhe- ja läsnäolo-oikeus menettelytapatoimikunnan kokouksessa. Toimikunnan sihteerin tulee kirjata ylös tehdyt muutosesitykset sekä niitä edeltäneet mahdolliset äänestykset. Muusta kokousmenettelystä toimikunnassa päättää toimikunnan puheenjohtaja. Äänioikeutettuja toimikunnassa tapahtuvassa äänestyksessä ovat äänivaltaiset kokousedustajat. Toimikunnan jäseneksi tulee ilmoittautua kirjallisesti kokouksen puheenjohtajan ohjeiden mukaisesti viimeistään ennen toimikuntien asettamista koskevan asiakohdan avaamista. Ilmoittautuneet henkilöt todetaan sekä mahdollinen vaali suoritetaan kyseisessä asiakohdassa. Kullakin kokouksessa läsnä olevalla henkilöllä on oikeus ilmoittautua jäseneksi tai puheenjohtajaksi enintään yhteen toimikuntaan, poislukien sääntömääräisesti puhe- ja läsnäolo-oikeutetut henkilöt sekä muut kokousvirkailijat. Toimikuntien puheenjohtajat valitaan tehtyjen esitysten sekä niitä seuraavien mahdollisten vaalien perusteella. 5 Puheenvuorot Kokous voi myöntää puhe- ja läsnäolo-oikeuden sitä pyytäville henkilöille. Puhe- ja läsnäolo-oikeus myönnetään automaattisesti sääntömääräisesti läsnäolo-oikeutetuille henkilöille. Puheenvuorotyypit Kokouksessa voidaan keskustelun eri vaiheissa käyttää seuraavanlaisia puheenvuoroja: 17

18 LIITE 5. KOKOUKSEN MENETTELYTAPAJÄRJESTYS Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry. A. Esittely * Esittelypuheenvuoro * Yhdistyksen hallituksen vastauspuheenvuoro mielipiteensä. Eriävä mielipide merkitään pöytäkirjaan. Eriävä mielipide on jätettävä myös kirjallisena ja sähköpostitse pöytäkirjasihteerille korkeintaan kolme vuorokautta kokouksen päättymisen jälkeen. B. Yleiskeskustelu * keskustelupuheenvuoro * repliikki ja vastaus * kannatuspuheenvuoro (ainoastaan vaalit) C. yksityiskohtainen keskustelu * muutosesitys ja hallituksen kannan ilmaisu * keskustelupuheenvuoro * repliikki ja vastaus D. päätöksen tekeminen ja julistaminen E. päätöksen jälkeiset puheenvuorot * eriävä mielipide * päätöksen jälkeinen puheenvuoro * hallituksen päätöspuheenvuoro F. työjärjestyspuheenvuoro (kaikki vaiheet) Esittelypuheenvuoro Asiakohdan käsittely alkaa hallituksen esittelypuheenvuorolla. Aloitteiden ja julkilausumien käsittely alkaa kuitenkin aloitteen tekijän tai julkilausumatoimikunnan esittelypuheenvuorolla, jota seuraa hallituksen vastauspuheenvuoro. Tämän jälkeen jatketaan normaalissa järjestyksessä. Keskustelupuheenvuoro Yleiskeskustelussa ja yksityiskohtaisessa keskustelussa voidaan käyttää keskustelupuheenvuoroja kannan, mielipiteen perustelujen, tiedon, kysymyksen tai muun vastaavan seikan esilletuomiseen. Keskustelupuheenvuorossa voidaan myös esittää asian hylkäämistä, pöydälle panemista tai uudelleen valmistelua. Yleiskeskustelussa keskustelupuheenvuoron tulee liittyä asiakirjaan kokonaisuutena tai yleisesti. Yksityiskohtaisessa keskustelussa keskustelupuheenvuoro voi koskea jotakin tiettyä osaa tai yksityiskohtaa taikka tehtyä muutosesitystä. Repliikki ja vastaus Repliikkipuheenvuoroja myönnetään ainoastaan yhdistyksen puheenjohtajalle, asian esittelijälle sekä henkilölle, joka haluaa oikaista itseensä tai edustamaansa tahoon kohdistuneen väitteen. Alkuperäisen puheenvuoron käyttäjälle tulee varata tilaisuus vastata repliikkiin. Repliikkejä myönnetään ainoastaan esittelypuheenvuoroihin, repliikkeihin, keskustelupuheenvuoroihin ja muutosesityksiin. Kannatuspuheenvuoro Liittohallituksen puheenjohtajiston vaaleissa on mahdollisuus käyttää kannatuspuheenvuoroja tukensa ilmaisemiseksi jollekin ehdokkaalle. Normaalista poiketen ehdokas pyytää kannatuspuheenvuorot niiden pitäjien sijasta. Ehdokkailla on oikeus pyytää kaksi (2) kannatuspuheenvuoroa. Kannatuspuheenvuorojen pituus on korkeintaan kolme (3) minuuttia, minkä jälkeen kokouksen puheenjohtajalla on oikeus lopettaa puheenvuoro. Eriävä mielipide Tehtyyn päätökseen tyytymätön voi ilmoittaa päätöksen jälkeen eriävän Hallituksen päätöspuheenvuoro Hallitus voi päätöksen jälkeen ilmoittaa tarpeellisiksi katsomiaan lisätietoja tai aikeitaan toimenpiteiksi päätöksen johdosta. Työjärjestyspuheenvuoro Työjärjestyspuheenvuoro saa sisältää ehdotuksen asian käsittelyn tai kokouksen lykkäämiseksi, keskeyttämiseksi tai rajoittamiseksi taikka tärkeän ilmoituksen pitämiseksi. Työjärjestyspuheenvuorossa voi tehdä esityksen asian käsittelytavan muuttamiseksi, kokoustauoksi, kokouksen puheenjohtajan vaihtamiseksi tai kokouksen työ- tai käsittelyjärjestyksen muuttamiseksi. Jo päätettyyn työjärjestyksen kohtaan voidaan kuitenkin palata ainoastaan, jos aiemmin tehty päätös on riidattomasti mitätön tai jos kokous yksimielisesti näin päättää. Jos asian ratkaisusta on tehty hylkäävä ehdotus, äänestetään siitä viimeksi. Puheenvuorojen esittäminen Puheenvuoro voidaan pyytää keskustelun aikana paikaltaan virallista edustajakorttia kohottamalla. Puheenvuoron pyytäjän on ennakollisesti tai välittömästi puheenvuoron jälkeen merkittävä sähköiseen puheenvuorolomakkeeseen, mitä esityslistan kohtaa puheenvuoro koskee. Sähköiseen puheenvuorolomakkeeseen tulee myös ilmoittaa puheenvuoron pääasiallinen sisältö sekä sanatarkasti tehdyt muutos-, lisäys- ja poistoesitykset. Puheenvuorot myönnetään pyytämisjärjestyksessä. Kokouksen puheenjohtaja voi kuitenkin päättää asiakirjan käsittelystä kohdittain, jolloin puheenvuorot myönnetään käsiteltävänä olevan asiakirjan kohdan mukaisessa järjestyksessä. Työjärjestyspuheenvuorot myönnetään puheenvuorojärjestyksen ohi heti edellisen puheenvuoron päätyttyä. Repliikkipuheenvuorot myönnetään puheenvuorojärjestyksen ohi sen puheenvuoron jälkeen, jota ne koskevat. Vastaus repliikkiin myönnetään heti repliikin jälkeen. Yhdistyksen puheenjohtajan repliikkipuheenvuorot myönnetään ennen muita repliikkejä. Kokouksen puheenjohtajalla on oman harkintansa mukaisesti oikeus keskeyttää puheenvuoro, mikäli se kestää kauemmin kuin kolme (3) minuuttia. Esittelypuheenvuoron ja hallituksen vastauspuheenvuoron kestoa ei ole rajoitettu. Pohjaesitys Päätöksen tekemisessä on pohjana sääntömääräisten asioiden osalta yhdistyksen hallituksen esitys liittokokoukselle, liittokokouksen julkilausuman osalta julkilausumatoimikunnan esitys. Muita määräyksiä Puheenvuorot on käytettävä niitä varten osoitetulta puhujankorokkeelta. Puheenvuoron tulee pitäytyä käsiteltävänä olevaan asiaan. Puheenjohtaja keskeyttää puheenvuoron, joka ei koske asiaa tai joka ylittää sallitun enimmäispituuden. Puheenjohtaja voi rajoittaa keskustelua siten, että loput ko. asiakohdasta käytettävät puheenvuorot on pyydettävä viimeistään seuraavan puheenvuoron kuluessa. Keskustelun rajoittamisen jälkeenkin on myönnettävä puheenvuorot, jotka koskevat sen jälkeen tehtyjen esitysten kannattamista tai peruutettujen esitysten ottamista nimiin tai niiden kannattamista. 18

19 LIITE 5. KOKOUKSEN MENETTELYTAPAJÄRJESTYS 6 Ponnet 2. Yksityiskohtainen keskustelu Liittokokous voi päätöksen tekemisen yhteydessä hyväksyä käsiteltävään asiaan liittyvän ponnen, joka hyväksytyksi tullessaan on vuosikokouksen pöytäkirjaan merkittävä toivomus, tulkintaohje tai velvoite päätettyyn asiaan liittyen. Yksityiskohtaisessa keskustelussa asiakirja käsitellään kohdittain järjestyksessä. Käsittelyyn otetaan ainoastaan toimikunnan muutosesitykset sekä kaikkien äänivaltaisten kokousedustajien tekemät kannatetut muutosesitykset. Ponnen hyväksymisestä on aina äänestettävä. Ponsi tulee hyväksytyksi, jos se saa yli puolet annetuista äänistä. Tällöin ponsi on vuosikokouksen toive tai tulkintaohje. Jos ponsi hyväksytään yksimielisesti, velvoittaa se vuoden 2019 liittohallitusta toimimaan ponnessa esitetyllä tavalla. Vuosikokouksen puheenjohtaja päättää ponsiesitysten käsittelystä. Kaikki ponsiesitykset on jätettävä kokouksen sihteeristölle sähköisesti. 7 Sähköinen puheenvuorolomake Kokouksen pöytäkirjan laatimista ja tehtyjen esitysten myöhempää todentamista varten kokousosallistujien tulee viimeistään välittömästi pitämänsä puheenvuoron jälkeen täyttää sähköinen puheenvuorolomake. Lomakkeesta tulee selvitä, mitä asiakohtaa käytetty puheenvuoro koski ja sen pääasiallinen sisältö. Kaikki tehdyt muutosesitykset, niiden saamat kannatukset, työjärjestyspuheenvuorot sekä ponsiesitykset tulee ilmetä yksiselitteisesti ja sanatarkasti puheenvuorolomakkeesta. Kokouksen tekninen sihteeristö vastaa puheenvuorolomakkeen toimivuudesta sekä tarvittaessa ohjeistaa sekä kokousta että yksittäistä kokousedustajaa sen käytössä. Myös toimikuntien tulee kirjata muutosesityksensä sähköisen puheenvuorolomakkeen kautta määräaikaan mennessä. Mikäli kokousedustajalla ei ole mahdollisuutta käyttää sähköistä puheenvuorolomaketta, tulee kokouksen sihteeristön varata hänelle tähän mahdollisuus tai ottaa puheenvuorolomake vastaan kirjallisesti. 8 Aloitteiden käsittely Muutosesitykset käsitellään yksi kerrallaan seuraavasti: a) Toimikunnan esittelijä tai muutosesityksen tekijä esittelee muutosesityksen. b) Hallitus ilmoittaa ja perustelee kantansa muutosesitykseen. c) Muutosesityksestä käydään keskustelu ja äänestys. Pohjaesitys osallistuu äänestykseen, mikäli hallitus ottaa muutosehdotuksen nimiinsä ja yksikin osallistuja vaatii äänestystä pohjaehdotuksen ja hallituksen nimiinsä ottaman ehdotuksen välillä. Keskustelun aikana ei ole mahdollista tehdä uusia muutosesityksiä eikä uudelleen muotoilla jo jätettyjä esityksiä. Vuoden 2019 toimintasuunnitelmaa koskevien muutosesitysten yhteydessä on tehtävä myös vastaava muutosesitys vuoden 2019 talousarvioon sekä mahdollisesti myös reaalitalousarvioon, mikäli esityksellä on kustannusvaikutuksia. Toimikuntien on jätettävä muutosehdotukset liittohallitukselle sähköisesti klo mennessä. Hallituksella on oikeus korjata jälkikäteen asiakirjojen kirjoitus- ja kielioppivirheet asiakirjojen ajatussisältöä muuttamatta. Kirjoitus- ja kielioppivirheitä käsitteleviä muutosesityksiä ei käsitellä liittokokouksessa. 10 Äänestykset Jos asiasta on äänestettävä, kokouksen puheenjohtaja ratkaisee, toimitetaanko koeäänestys. Jos koeäänestyksen tulos on kiistaton, voi kokous ratkaista asian sen mukaan. Muussa tapauksessa toimitetaan varsinainen äänestys. Myös mikäli yksikin kokousedustaja vaatii varsinaisen äänestyksen suorittamista, tulee se suorittaa. Varsinainen äänestys suoritetaan avoimena. Suljettua lippuäänestystä käytetään vaaleissa ja mikäli yksi kolmasosa kokouksen osanottajista niin vaatii. Sikäli kun vuosikokoukselle on esitetty aloitteita, käsitellään ne asianomaisessa työjärjestyksen kohdassa. Tällöin kuullaan aloitteen tekijän tai aloitteen tekijöiden edustajan esittelypuheenvuoro ja yhdistyksen hallituksen vastauspuheenvuoro, minkä jälkeen asiasta käydään keskustelu normaalissa järjestyksessä. Yhdistyksen hallituksen kanta toimii käsittelyssä pohjaesityksenä. 9 Asiakirjojen käsittely Asiakirjat, joiden käsittelyä on valmisteltu toimikunnassa, käsitellään seuraavalla tavalla: 1. Yleiskeskustelu a) Yleiskeskustelussa keskustellaan asiakirjasta kokonaisuudessaan puuttumatta yksityiskohtiin. b) Yhdistyksen hallituksen esittelypuheenvuoro. Liittohallituksen valtuuttama hallituksen jäsen esittelee asiakirjan. c) Asiakirjaa käsitelleen toimikunnan edustaja esittele yleiskeskustelussa toimikunnan näkemyksen koko asiakirjasta. d) Muu yleiskeskustelu. Koeäänestyksen toimittamista johtaa kokouksen puheenjohtaja. Kun kokous päättää suorittaa varsinaisen äänestyksen, kutsuu kokouksen puheenjohtaja ääntenlaskijoiden vanhimman johtamaan varsinaisen äänestyksen toteuttamista. Varsinaisen äänestyksen yhteydessä ääntenlaskenta suoritetaan siten, että ääntenlaskijat laskevat annetut äänet ääntenlaskijoiden vanhimman osoittamalla tavalla. Ääntenlaskijat ilmoittavat kukin vuorollaan äänestyslukunsa ääntenlaskijoiden vanhimmalle, joka ilmoittaa koko äänestyksen tuloksen kokouksen puheenjohtajalle. Puheenjohtaja toteaa tuloksen kokoukselle. Ääntenlaskijoiden vanhimman ollessa estyneenä hänen sijaisenaan toimii ääntenlaskijoiden vanhimman määräämä ääntenlaskija. Avoimessa äänestyksessä ääni annetaan kohottamalla koeäänestyslipuke puheenjohtajan määräämällä hetkellä. Koeäänestyksen äänestysjärjestyksestä päättää kokouksen puheenjohtaja. Varsinaisen äänestyksen äänestysjärjestyksestä ja -menettelystä päättää kokouksen puheenjohtaja. Ääntenlaskijoiden vanhin laatii kokouksen äänestyksistä äänestyspöytäkirjan, joka liitetään kokouksen pöytäkirjaan. Kokouksen puheenjohtajan julistettua saliin äänestysrauhan ei saliin ole mahdollista saapua eikä sieltä poistua. Myös muu äänestystoimitusta häiritsevä tai kokousedustajien äänestyspäätökseen vaikuttava 19

20 LIITE 5. KOKOUKSEN MENETTELYTAPAJÄRJESTYS Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry. toiminta on kiellettyä. Kokouksen puheenjohtajalla on oikeus mitätöidä vaalin tulos ennen sen julkistamista edelle mainittujen syiden vuoksi. 11 Vaalit Mikäli määräaikaan mennessä ei ole asettunut ehdolle valittavia henkilöitä vastaavaa määrää ehdokkaita, jatkuu ehdolle asettautuminen valintaa koskevaan asiakohtaan saakka. Näin tapahtuessa kokouksen puheenjohtajan tulee ilmoittaa asiasta välittömästi määräajan päätyttyä. Kokouksen puheenjohtajalla on tarvittaessa oikeus pyytää ehdolle asettautunutta henkilöä selvittämään ikänsä, jotta yhdistyslain määräämiä ikävaatimuksia voidaan noudattaa kussakin vaalissa. Kokouksen puheenjohtajalla on oikeus evätä tehtävään alaikäisen henkilön oikeus asettua ehdolle. Mikäli näin tapahtuu, tulee asia merkitä kokouksen pöytäkirjaan. Esityslistan kohdassa 18.1 (puheenjohtaja) käytetään suljettua lippuäänestystä siten, että mikäli ehdolle on asettunut enemmän kuin yksi henkilö, suoritetaan vaali. Vaalissa henkilö tulee valituksi, jos hän saa yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä. Mikäli kukaan ehdokkaista ei saa ensimmäisessä äänestyksessä yli puolta annetuista äänistä, jatkavat kaksi eniten ääniä saanutta toisessa äänestyksessä. Siinä enemmän ääniä saanut ehdokas tulee valituksi. Mikäli toisen kierroksen äänet menevät tasan, ratkaisee vaalin arpa. Ehdolle päästäkseen ehdokkaan on ilmoitettava halustaan kokouksen puheenjohtajalle kirjallisesti viimeistään lauantaihin klo mennessä. Suljetun lippuäänestyksen toimittamista johtaa ääntenlaskijoiden vanhin. Äänestysliput jaetaan äänioikeutetuille kokouspaikalla muun kokousmateriaalin yhteydessä. Uusia äänestyslippuja kadonneiden, tuhonneiden tai muuten käyttökelvottomien tilalle ei anneta. Äänioikeutetut kokousedustajat käyvät pudottamassa äänestyslipun vaaliuurnaan ääntenlaskijoiden vanhimman osoittamassa järjestyksessä ja tämän ilmoittamassa tahdissa. Vaaliuurnaa hoitavat ääntenlaskijoiden vanhimman ohjeiden mukaisesti ne ääntenlaskijat, jotka eivät itse ole äänestysvuorossa. Esityslistan kohdassa 18.2 (vpj) käytetään suljettua lippuäänestystä siten, että mikäli ehdolle on asettunut enemmän kuin kaksi henkilöä, suoritetaan suhteellinen vaali. Vaalissa jokainen äänivaltainen kokousedustaja äänestää kahta ehdokasta, siten, että lippuun ensin merkitty nimi saa yhden (1) äänen ja lippuun toiseksi merkitty nimi saa puolikkaan (0,5) äänen. Kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta tulevat valituksi. Mikäli äänestyslippuun on kirjoitettu enemmän tai vähemmän kuin kaksi nimeä tai kaksi samaa nimeä, lippu hylätään. Mikäli äänet menevät tasan, ratkaisee vaalin arpa. Ehdolle päästäkseen ehdokkaiden on ilmoitettava halustaan kokouksen puheenjohtajalle kirjallisesti viimeistään lauantaihin klo mennessä. Esityslistan kohdassa 18.3 päätetään ennen vaalia, kuinka monta henkilöä hallitukseen valitaan. Kohdassa 18.4 käytetään suljettua lippuäänestystä siten, että äänestyslippuun merkitään niin monta ehdokasta kuin edellisessä kohdassa on päätetty hallitukseen valita. Vaali suoritetaan enemmistövaalitapaa käyttäen siten, että jokainen lippuun merkitty nimi saa yhden äänen. Eniten ääniä saaneet ehdokkaat tulevat valituiksi. Äänten mennessä tasan vaalin ratkaisee arpa. Mikäli äänestyslappuun on merkitty kaksi tai useampi samaa nimeä, tai mikäli äänestyslipussa on useampi nimi kuin on valittavia, lippu hylätään. Ehdokkaaksi päästäkseen ehdokkaiden on ilmoitettava halustaan kokouksen puheenjohtajalle kirjallisesti viimeistään lauantaihin klo mennessä. Myös esityslistan kohdassa 18.1 ja 18.2 (puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat) ehdokkaana olevan henkilön on noudatettava kyseistä aikarajaa, mikäli hän haluaa olla ehdokkaana kohdassa (hallitus) siinä tapauksessa, että hän ei tule valituksi liittohallituksen puheenjohtajistoon. Vaalien ääntenlaskennasta vastaa ääntenlaskijoiden vanhin. Mikäli ääntenlaskennassa käytetään tietokoneavusteista laskentatapaa, vastaa ääntenlaskijoiden vanhin siitä, että kyseisiä tietokoneita ei käytetä liittokokousaikana muuhun kuin ääntenlaskentaan. Ääntenlaskenta suoritetaan suljettuna ja salaisena kuitenkin siten, että kokouksen puheenjohtajalla ja pöytäkirjasihteerillä on oikeus seurata laskentaa teknisten neuvonantajien ominaisuudessa. Vaikka vaalissa käytettäisiinkin useampaa uurnaa, lasketaan kaikki äänet yhteisesti. Kokouksen puheenjohtajan julistettua saliin äänestysrauhan ei saliin ole mahdollista saapua eikä sieltä poistua. Myös muu äänestystoimitusta häiritsevä tai kokousedustajien äänestyspäätökseen vaikuttava toiminta on kiellettyä. Kokouksen puheenjohtajalla on oikeus mitätöidä vaalin tulos ennen sen julkistamista edelle mainittujen syiden vuoksi. Vaalimainonta on kokouksessa sallittua esitteitä ja muuta materiaalia jakamalla. Kokoussalissa vaalimainosten jakaminen on kielletty. Julisteiden tai muun vaalimateriaalin kiinnittäminen seiniin tai irtaimistoon kokoustiloissa on kielletty. Äänestysmenettelystä ja äänestystilanteissa toimimisessa määrää yksityiskohtaisemmin kokouksen puheenjohtaja. 12 Esteellisyydet Hallituksen jäsenet ja muut vastuuvelvolliset eivät saa ottaa osaa äänestykseen päätettäessä Kokouksen puheenjohtajalla on oikeus myöntää yksittäisiä poikkeuksia ehdolleasettumisen määräaikaan, mikäli ehdolle aikovalla henkilöllä on ollut ylitsepääsemättömiä esteitä (force majeure) asettua ehdolle määräaikaan mennessä. Kyseisen henkilön on ilmoitettava asiasta yhdistyksen hallitukselle tai kokouksen puheenjohtajalle ja pyydettävä lisäaikaa ehdolle asettumiseen määräaikaan mennessä. Kokouksen puheenjohtajan niin vaatiessa henkilön on kyettävä todistamaan kyseinen este. * tilintarkastajan valitsemisesta ja erottamisesta, * tilinpäätöksen vahvistamisesta, *vastuuvapauden myöntämisestä tai * kun asia koskee hallintoa, josta hän on vastuussa. Päätösesitysten tekeminen on kuitenkin sallittua. Edellä mainittujen henkilöiden tulee poistua kokoussalista päätöksenteon ajaksi. Lisäksi henkilökohtainen esteellisyys voi olla kellä tahansa kokousosanottajalla silloin, kun päätetään jäsenen ja yhdistyksen välisestä sopimuksesta tai muusta asiasta, jossa jäsenen yksityinen etu on ristiriidassa yleisen edun kanssa. Esteellisyyden voi aiheuttaa lisäksi mikä tahansa lainsäädännössä määritelty esteellisyysperuste, jolloin esteellisyys voi koskea ketä tahansa. 20

21 LIITE 5. KOKOUKSEN MENETTELYTAPAJÄRJESTYS 13 Asian käsittelyn ja kokouksen keskeyttäminen Milloin on tehty kannatettu esitys asian panemiseksi pöydälle (lykkäys) tai sen palauttamiseksi valmisteltavaksi, asian käsittely keskeytetään, ja puheenjohtaja pyytää varaamaan puheenvuorot koskien vastaavasti pöydälle panoa tai palauttamista. Kun pyydetyt puheenvuorot on pidetty, ratkaistaan asia tarvittaessa äänestämällä. Kokouksen puheenjohtaja päättää kokouksen tauoista. 21

22 LIITE 7. TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2017 Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry. LIITE 7. TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2017 hyväksytty liittohallituksen kokouksessa Yleistä Nuorisovaltuustoliikkeen järjestöllisen kasvun vuosi itsenäisen Suomen ja liiton juhlavuotena. Nuorisovaltuustot ovat kunnissa toimivia nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanavia, joiden toimintaa ohjaa vuoden lopullisesti noudatettavaksi tullut kuntalain (410/2015) 26. Toimintavuoden 2017 uusia nuorisovaltuustoja perustettiin noin kolmekymmentä kappaletta sekä olemassa olevien nuorisovaltuustojen toimintaa kehitettiin vastaamaan paremmin kuntalain edellytyksiä. Nuorisovaltuustotoimintaa oli vuoden 2017 aikana noin 251 kunnassa, ja arvion mukaan nuorisovaltuutettuja toimi kunnissa henkeä. Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry. on ainoa nuorisovaltuustotoimintaa suoraan tukeva valtakunnallinen toimija. Liitto on vuonna 1998 perustettu nuorten osallisuuden asiantuntija. Järjestö toimii Suomen nuorisovaltuustojen ja muiden vastaavien nuorten vaikuttajaryhmien edunvalvonta-, palvelu- ja yhteistyöjärjestönä. Liitto edistää nuorisovaltuustojen asemaa ja parantaa nuorten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa. Kaikki liiton toimijat ja päätöksentekijät ovat nuoria. Nuorisovaltuustotoimintaa oli vuoden 2017 aikana noin 251 kunnassa, joissa nuorisovaltuutettuja toimii henkeä. Toimintavuotta 2017 määritti merkittäviltä osilta kuntalain demokratiapykälien siirtymäsäännösten päättyminen sekä siitä johtuva uusien nuorisovaltuustojen perustaminen ja jo olemassa olevien toiminnan kehittäminen. Uusien nuorisovaltuustojen perustamista tuettiin paitsi valtakunnallisella edunvalvonnalla ja viestinnällä, myös paikallistason koulutuksilla ja valmennuksilla. Kunnallisten nuorisovaltuustojen perustamisen ja kehittämisen lisäksi liitto vaikutti aktiivisesti nuorten osallistumisoikeuksien vahvistamisen puolesta sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa. Varmistaakseen maakuntalakiesityksen maakunnallisia nuorisovaltuustoja koskevan kirjauksen käytännön toimeenpanon toteutumisen, liitto käynnisti opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustuksella Maakunnallisen nuorisovaltuustojen perustamis- ja kehittämishankkeen. Hankkeen avulla liitto paitsi koulutti nuoria sote- ja maakuntauudistuksesta, myös aloitti maakunnallisten nuorisovaltuustojen pilotoinnin yhdessä kolmen maakuntaliiton kanssa. Järjestöllisen kehittämisen näkökulmasta vuosi 2017 oli merkittävä vuosi sen ollessa liiton uuden strategian ensimmäinen toimeenpanovuosi. Liiton strategista johtamista vahvistettiin ja toiminnansuunnittelua sekä -raportointia kehitettiin vastaamaan uutta toimintaympäristöä ja strategiaa. Liiton järjestöllinen kasvu jatkui näkyen niin toiminnallisten tulosten parantumisena, liiton toimiston palvelukyvyn kasvuna kuin talouden vahvistumisena. Vuoden 2017 aikana kehitettiin liiton perustoimintaa vastaamaan toiminnan kasvua, tehtiin uusia järjestöpoliittisia avauksia, vahvistettiin liiton asemaa valtakunnallisena edunvalvojana sekä luotiin pohjaa liiton toiminnan tulevalle kasvulle. 2. Vuoden 2017 kärkihankkeet Vuonna 2017 liitolla oli neljä liittokokouksen hyväksymää toimintasuunnitelman kärkihanketta. Liiton vuoden 2017 kärkihankkeet olivat piirien ja liiton yhteistoiminta on saumatonta, liitto tukee nuorisovaltuustojen välistä yhteistyötä, nuorisovaltuustotoiminta edistää kaikkien nuorten osallistumista ja nuorisovaltuustot juhlivat itsenäistä Suomea ja nuorten osallistumista. Kaikilla kärkihankkeilla oli siitä vastaava hallituksen jäsen koordinoimassa kärkihankkeen toimeenpanoa. Liiton vuoden 2017 kärkihankkeiden onnistumista arviointiin jäsenistölle avoimessa väliarvioinnissa heinäkuussa ja loppuarvioinnissa joulukuussa. Kärkihankkeet olivat keskeisiä liiton toiminnan muutoskokonaisuuksia. Kärkihankkeen nimi Piirien ja liiton yhteistoiminta on saumatonta Liitto tukee nuorisovaltuustojen välistä Kärkihankkeesta vastannut liittohallituksen jäsen Piirivastaava Mari Humalajoki yhteistyötä Nuorisovaltuustotukivastaava Emilia Stolt ( ) Piiri- ja edunvalvontasektorin varapuheenjohtaja Joonas Paavilainen ( ) 22

23 LIITE 7. TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kärkihankkeen tavoitteet Piirijärjestöt ovat vakiintuneessa ja Hyvien käytänteiden leviäminen ja alueellisen 56 oleellisessa asemassa liiton toiminnallisessa yhteistyön lisääntyminen 57 kokonaisuudessa Nuorisovaltuutettujen herättely, 58 Liitto ja piirit toimivat yhtenäisenä, tiiviinä ja kannustaminen ja valmentaminen 59 toimivana kokonaisuutena alueelliseen yhteistyöhön ja ylikunnalliseen 60 Liitto ja piirijärjestöt toteuttavat yhdessä vaikuttamiseen 61 strategiaa Nuorisovaltuustojen jäsenille ja 62 Piirien toiminnan epätasalaatuisuus on tuen yhteistyötahoille tarjotaan mahdollisuus 63 myötä estetty osallistua maakunnallisten 64 nuorisovaltuustojen suunnitteluun Vuoden 2017 aikana tehdyt Tammi-maaliskuu Tammi-maaliskuu 67 toimenpiteet kvartaaleittain Piiritoimijakoulutuksen järjestäminen Kärkihankkeen mukaisen ohjelman 68 Liitto- ja piiritoiminnan käsikirjan järjestäminen piiritoimijakoulutuksessa ja 69 sisällysluettelon hyväksyminen piirineuvostossa 70 Piiripaketin uudistamisaikataulun Aktiivipäivät ABC:n verkostoitumisohjelma ja 71 hyväksyminen Yhteistyössä on voimaa - koulutus 72 Piiritoimijaskype ja -kyselyn toteuttaminen Edunvalvontakiertueen ja -seminaarien 73 Aktiivipäivillä piiritoimijoiden ja suunnittelu 74 liittohallituksen tapaaminen Piiritoimijaskype, jossa osio 75 Piiritoimijoiden kontaktointi sekä jatkuva maakuntauudistuksesta 76 seuranta ja tuki Huhti-kesäkuu Huhti-kesäkuu 79 Piirineuvoston kesäseminaarin järjestäminen Edunvalvontakiertueen ja -seminaarien 80 Hallinto- ja talousmateriaalien uudistaminen suunnittelun jatkaminen 81 ja kehittäminen Edunvalvontakiertueiden ja -seminaarien 82 Piiritoimijoiden kutsuminen toteuttaminen kuuden maakunnan alueella 83 Huipputapaamiseen Piirineuvoston kesäseminaari, jossa osio 84 Liitto- ja piiritoiminnan käsikirjan maakuntauudistuksesta ja hankkeesta 85 tuotantovastuiden ja tarkennetun Some-kampanja nuorisovaltuustojen 86 sisällysluettelon hyväksyminen tarinoista ja yhteistyöstä Heinä-syyskuu Heinä-syyskuu 89 Liitto- ja piiritoiminnan käsikirjan HC:n koulutusten suunnittelu 90 työstövaihe maakuntateemoista 91 Liiton ja piirien yhteisen vuosikellon Piirineuvoston kokouksessa 92 hyväksyminen tilannekatsausta maakuntauudistuksesta ja 93 Aktiivipäivät HC:n piirihetken sekä lihan ja kehittämishankkeesta 94 piirihallitusten iltapalan valmistelu Nuvalaisen käsikirjan työstäminen Loka-joulukuu Loka-joulukuu 97 Liitto- ja piiritoiminnan käsikirjan HC:n koulutusten ja verkostoitumisohjelmien 98 kommentointivaihe toteutus 99 Piiritoimijakoulutuksen 2018 ohjelmaluonnos Piirineuvostossa tilannekatsausta hankkeesta 100 Piirien sähköiset kehityskeskustelut Vuoden nuvateon ja nuvalaisen palkitseminen 101 Nuvalaisen käsikirjan työstäminen 102 Vinkkilista alueellisesta yhteistyöstä Mitä huomioita vuonna 2017 Piiritoimijaoppaan kokonaisvaltainen Piirien kehityskeskusteluissa ei käyty läpi 105 kärkihankkeesta on tehty? päivittäminen. maakuntauudistusta, mutta sitä käytiin 106 Toinen piiritoimijakysely jäi analysoimatta ja huolella piirineuvoston kokouksissa. 107 skype pitämättä Videokoulutusta alueellisesta yhteistyöstä ei 108 saatu toteutettua

24 LIITE 7. TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2017 Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry Miten liiton toiminta on pysyvästi muuttunut vuoden 2017 kärkihankkeen johdosta? Kärkihankkeen nimi Kärkihankkeesta vastannut liittohallituksen jäsen Kärkihankkeen tavoitteet Vuoden 2017 aikana tehdyt toimenpiteet kvartaaleittain Piirineuvoston kokouksiin panostetaan Maakuntarundin kautta saimme lisättyä enemmän muun muassa aamukoulun nuorisovaltuustojen alueellista yhteistyötä järjestämisellä ja loimme hyvät puitteet maakunnallisten Liitto- ja piiritoiminnan käsikirja on nuorisovaltuustojen kehittämishankkeelle. jatkossa osa piirien ja liiton yhteistoiminnan Nuorisovaltuustojen alueellisen yhteistyön arvioinnin pohjaa tukemiseksi on luotu uusia toimia, jotka Lihan ja piirien välistä yhteishenkeä julkistetaan vuoden 2018 aikana. arvostetaan ja annetaan esimerkiksi tapahtumilla aikaa näiden väliselle verkostoitumiselle. Nuorisovaltuustotoiminta edistää kaikkien Nuorisovaltuustot juhlivat itsenäistä Suomea nuorten osallistumista ja nuorten osallistumista Koulutusvastaava Robert Tammi Koulutusvastaava Heli Virtanen ( ) Palvelusektorin varapuheenjohtaja Robin Korhonen (12.9.-) Kaiken tasoinen nuorisovaltuustotoiminta Kannustaa nuorisovaltuustoja ja on avointa ja kaikkien nuorten osallisuutta -valtuutettuja juhlistamaan itsenäistä edistävää. 100-vuotiasta Suomea Hyväksi todettuja osallistamistapojen jako Osallistumisen juhlavuotena tavoitteena Jäsenkyselyistä saatu data hyödynnetään saada jokaiseen Suomen kuntaan toiminnan kehittämisessä nuorisovaltuusto tai jokin muu nuorten Liitto aktiivisesti järjestää nuorten vaikuttajaryhmä kuulemistilaisuuksia valtionhallinnolle, joihin Kannustaa ja ohjeistaa paikallisia voi osallistua kaikenlaiset nuoret. nuorisovaltuustoja alueelliseen yhteistyöhön Liitto kartoittaa, miten nuorten osallistumista maakunnallisten osallistumismahdollisuuksien kehittämiseen voidaan lisätä ja parantaa. Tammi-maaliskuu Tammi-maaliskuu Ensimmäisen jäsenkyselyn laatiminen Huipputapaamisen suunnittelu liittohallituksessa päätettyjen Aktiivipäivät ABC:n suunnittelu ja toteutus strategiamittareiden pohjalta Suomi100-taulun tuottaminen Piiri- ja liittotoiminnan käsikirjan laatimisen Tulevaisuuteen katsovien ja rakentavien aloittaminen julkaisujen tuottaminen Tapahtumien ulosanti Huhti-kesäkuu Huhti-kesäkuu EV-seminaarien toteutus. Tuotiin esille, Huipputapaamisen suunnittelu ja kuinka paikalliset nuorisovaltuutetut voivat toteuttaminen toukokuussa osallistua ja kuulla muita nuoria sekä Aktiivipäivät PRO:n ja HC:n suunnittelu nuorisovaltuutettuja Tulevaisuuteen katsovien ja rakentavien Jäsenkyselyn koonti ja liittohallitukselle julkaisujen tuottaminen tiedoksi tuominen ja jäsenkyselyn pohjalta Piirien informoiminen juhlavuoden toimenpiteiden päättäminen. huomioinnista Suomi100-seinä valtakunnallisilla tapahtumilla 24

25 LIITE 7. TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Mitä huomioita vuonna 2017 kärkihankkeesta on tehty? Miten liiton toiminta on pysyvästi muuttunut vuoden 2017 kärkihankkeen johdosta? Heinä-syyskuu Toisen jäsenkyselyn laatiminen, avaaminen ja koonti. Aktiivipäivät PRO:n järjestäminen Loka-joulukuu Tapahtumien ulosanti. HC ja liittokokous striimattiin, jotta myös muut voivat osallistua. Aktiivipäivillä järjestettiin vertaisoppimisosioita Erilaisten asiakirjojen luominen ja päivittäminen jäi toteutumatta. Yhdenvertaisuussuunnitelman päivittäminen ei toteutunut. Erilaisten vähemmistöjen osallistaminen nuorisovaltuustotoimintaan - ohjelappunen jäi tekemättä. Jäsenkyselyn muoto on vakiintunut vastaukset ovat vertailukelpoisia, tulevina vuosina voidaan vertailla vastauksia aikaisempiin. Tapahtumille vakiintunut se, että tuodaan sisältöä myös ei tapahtumaan osallistuville, esimerkiksi somepäivitysten ja striimien myötä. 3. Piiri- ja edunvalvontasektori Heinä-syyskuu Piireille vinkkilista alueellisen yhteistyön tukemiseen Aktiivipäivät PRO:n toteutus Julkaisut juhlavuoteen, nuorisovaltuuston rooliin ja Suomen itsenäisyyteen liittyen Suomi100-seinä valtakunnallisilla tapahtumilla Loka-joulukuu Aktiivipäivät HC:n toteutus Liiton ja jäsenistön julkaisuja Liittokokouksessa juhlavuoden koonti Tasavallan presidentti Sauli Niinistön tervehdys XX liittokokoukselle Nuorten osallisuuden juhlaviikkoon osallistuminen oli vaisua Nuorisovaltuustomyönteinen kunta -sertifikaattia ei toteutettu Alkusyksystä nuorisovaltuustojen perustamisisku jäi vaisummaksi Suomi100-seinä valtakunnallisilla tapahtumilla Suomi100-seinä keräsi nuorten mielipiteitä siihen, miksi nuorten osallistuminen on tärkeää Liiton näkyvyys oli hyvää Piiri- ja edunvalvontasektorin toiminta vuonna 2017 muodostui nuorisovaltuustotuesta ja piiritoiminnasta. Sektorin muodostivat 2. varapuheenjohtaja Joonas Paavilainen, piirivastaava Mari Humalajoki ja nuorisovaltuustotukivastaava Emilia Stolt ( asti). Sektorin avaintyöntekijänä toimi liiton osallisuusasiantuntija, joka vastasi Perusta, Vakiinnuta, Vahvista-koulutuksien koordinoinnista, nuorisovaltuustotuesta ja piirien toiminnallisesta tuesta. Sektorin merkittävimpiä onnistumisia vuonna 2017 olivat ensimmäisen yhteisen piiritoimijakoulutuksen järjestäminen Helsingissä 4. helmikuuta 2017 ja viiden maakuntaliiton kanssa yhteistyössä järjestetty Maakuntarundi-edunvalvontakiertue. Maakuntarundi tavoitti kiertueen aikana nelisenkymmentä kuntaa keskittyen kuntiin, joissa kuntalain 26 :n mukaista nuorisovaltuustoa ei oltu vielä perustettu. Rundi toimi liiton Maakunnallisten nuorisovaltuustojen perustamis- ja kehittämishankkeen käynnistäjänä sekä edisti liiton tavoitetta, että jokaisessa Suomen kunnassa on nuorisovaltuusto. 3.1 Nuorisovaltuustotuki Vuonna 2017 liitto toimi kuntalain siirtymäsäännösten päättymisen tuomissa muutoksissa ja valvoi kuntalain 26 :n toteutumista kaikissa Suomen kunnissa. Vuonna 2015 säädetty kuntalaki kirjasi nuorisovaltuustot lakiin, mikä velvoitti vuonna 2017 jokaista kunnanhallitusta asettamaan kuntaan nuorisovaltuusto tai muu vastaava nuorten vaikuttajaryhmä. Siirtymäkauden umpeutuessa Manner-Suomen 295 kunnasta 78 prosentista, eli 230 kunnassa oli nuorisovaltuusto. Liiton nuorisovaltuustotuki keskittyi vuonna 2017 nuorisovaltuustojen tukemiseen etenkin toiminnallisiin ja perustamiseen liittyvissä haasteissa. Siirtymäkauden umpeutuessa Manner-Suomen 295 kunnasta 230 kunnassa oli nuorisovaltuusto. 25

26 LIITE 7. TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2017 Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry Nuorisovaltuustotuen tarjoamia palveluita vuonna 2017 olivat kokonaisvaltaiset Perusta, Vakiinnuta, Vahvista -koulutukset sekä materiaaleja tarjonnut sähköinen Vaikute.net -verkkopalvelu. Näiden lisäksi liittohallitus, liiton toimisto ja liiton piirijärjestöt olivat nuorisovaltuustotuen asiantuntijoita, joiden puoleen nuorisovaltuustot pystyivät kääntymään missä tahansa nuorisovaltuustotoimintaa koskevissa kysymyksissä. Nuorisovaltuustoja tuettiin myös valtakunnallisesti toteutetun Suomen nuorisovaltuustojen tavoittamisen sekä Maakuntarundi-edunvalvontakiertueen myötä. Nuorisovaltuustotuen keskeinen tapahtuma oli 9. huhtikuuta järjestetyt kuntavaalit, joissa liitto tuki nuorisovaltuutettujen ja nuorten aktiivisuutta ja tietoisuutta vaaleista ja niihin vaikuttamisesta. Nuorisovaltuustotuesta vastasi asti hallituksen jäsen Emilia Stolt alkaen nuorisovaltuustotuesta vastasi 2. varapuheenjohtaja Joonas Paavilainen. Maakuntarundi-edunvalvontakiertueen koordinoinnista vastasi maalis- kesäkuun puolipäiväisenä palkkiollisena luottamushenkilönä toiminut liiton 2. varapuheenjohtaja Paavilainen. Toimintasuunnitelman 2017 keskeisiä kirjauksia Nuorisovaltuustotuen onnistumiset Vuoden 2017 huomiot toiminnan jatkokehittämiselle Ylläpiti ja paransi yhteyksiään kuntiin osallisuusasiantuntijan Kuntakontaktoinnit, nuorisovaltuustotuen tarjoaminen ja yhteydenpidot kuntiin ja viestintäasiantuntijan avulla, Tarjosi materiaalia ja tietoa vaikuttamisesta Nuvalaisen käsikirjan tuottamisprosessin käynnistäminen Nuvalaisen käsikirjan jakaminen ja uudelleenpäivittämisestä huolehtiminen nuorisovaltuutetuille sekä muille yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostuneille nuorille. Tuotti nuorisovaltuutetun käsikirjan tukemaan paikallista nuorisovaltuustotoimintaa, Kehitti nuorisovaltuustoprofiilit, kannustaa nuorisovaltuustoja arvioimaan omaa Yhteisen nuorisovaltuustotoiminnan arviointityökalujen kehittämisen tärkeys huomattiin toimintaansa ja kohdentaa nuorisovaltuustotukea niiden avulla. Laati yhteistyössä muiden osallisuutta edistävien tahojen kanssa Yhteisen nuorisovaltuustotoiminnan arviointityökalujen kehittämisen tärkeys huomattiin nuorisovaltuustomyönteinen kunta -sertifikaatin ja otti sen käyttöön Keräsi nuorisovaltuustotoimintaan Kannanottojen tekeminen (erityisesti Ruutikannanotto) ja yksittäisten nuorisovaltuustojen Nuvakritiikin keräämisen jatkaminen entistä laajemmin ja siihen vastaaminen viestinällä kohdistuvaa kritiikkiä, laati kehittämistoimenpiteitä niiden pohjalta sekä kumosi viestinnällään yleisiä harhaluuloja tukeminen kritiikkitilanteissa Kokosi sähköisesti yhteen nuorisovaltuustoja ja nuorten osallistumista koskevaa tutkimustietoa ja käytti sitä apunaan niin edunvalvonnassa kuin koulutustoiminnassa. Nuorisovaltuustojen lukumäärää pystytään seuraamaan ja tietoa nuorisovaltuustoista tuotetaan nettisivuille Huomattiin nuorisovaltuutettujen kaipaavan sähköistä tietoa 26

27 LIITE 7. TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Vaikute.net Liiton verkkomedia Vaikute.net jatkoi vuonna 2017 toimintaansa verkossa. Vaikute.net on avoin verkkomedia, joka tarjoaa nuorille valtakunnallisen tavan osallistua ja tuoda mielipiteensä kuuluviin. Vaikute.net on osa liiton toimintaa ja sen kehittämisestä vastasi hallituksen jäsen sekä päätoimittajana toimiva liiton viestintäasiantuntija. Vaikute.net on myös liiton jäsenetu, joka tarjoaa lukijoilleen kiinnostavaa ja ajankohtaista luettavaa nuorten osallisuudesta, nuorisovaltuustotoiminnasta sekä yhteiskunnallisista ilmiöistä. Toimintasuunnitelman 2017 keskeisiä kirjauksia Vaikute.netin onnistumiset Vuoden 2017 huomiot toiminnan jatkokehittämiselle Vaikute.net - sivustoa ja sen toiminnallisuutta päivitettiin jatkuvasti vastaamaan jäsenistön ja muiden sivuston käyttäjien tarpeita. Tarjosi nuorisovaltuustoille ja heidän parissa työskenteleviä tietoa, materiaalia ja asiakirjamalleja Vaikute.netin kautta. Liitto tarjosi piireille sekä nuoristovaltuutetuille mahdollisuuden kertoa onnistumisistaan Vaikute.net -sivustolla. Vaikue.netin päivittäminen nuorisovaltuutettujen tietopaketiksi Perusta, Vakiinnuta, Vahvista -koulutukset Nuorisovaltuustotoimintaa ja nuorten kuulemista edistettiin liiton koulutustarjontaan kuuluvilla kokonaisvaltaisilla Perusta, Vakiinnuta, Vahvista -koulutuksilla. Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton tärkeänä vuoden 2017 tavoitteena oli taata kaikille nuorille yhdenvertainen mahdollisuus osallistua ja tulla kuulluksi omassa kunnassaan. Perusta, vakiinnuta, vahvista -koulutukset olivat jokaisen kunnan tilanteeseen ja tarpeeseen räätälöityjä koulutuspaketteja, jotka tukivat vuoden 2017 aikana nuorisovaltuustoja perustamisessa tai toiminnan vakiinnuttamisessa ja vahvistamisessa. Koulutukset vastasivat nuorisovaltuustojen ajankohtaisiin haasteisiin sekä vahvistivat niiden jäsenten tietotaitoa nuorisovaltuustotoiminnasta yleisesti ja kunnallisesta vaikuttamisesta. Koulutukset suunnattiin koko kunnalle, niin nuorisovaltuutetuille kuin viranhaltijoille ja päättäjille. Koulutuksilla edistettiin kunnan eri tahojen vuoropuhelua nuorten osallistumiseen ja vaikuttamiseen liittyvistä teemoista. Koulutukset takasivat nuorten osallisuuden ja vahvistamisen hyvien käytäntöjen leviäminen koko kunnan sektorille. Kouluttajina toimivat liiton toiminnassa mukana olleet vapaaehtoiset nuoret, jonka myötä koulutustoiminta oli nuorilta nuorille suuntautuvaa. Toimintasuunnitelman 2017 keskeisiä kirjauksia PeVaVa:n onnistumiset Vuoden 2017 huomiot toiminnan jatkokehittämiselle Tuki nuorisovaltuustoja niiden ajankohtaisissa haasteissa ja perustamiseen liittyvissä prosessissa tarjoamalla kokonaisvaltaisia Perusta, Vakiinnuta ja Vahvista -koulutuksia. Perusta, vakiinnuta, vahvista -koulutukset olivat jokaisen kunnan tilanteeseen ja tarpeeseen räätälöityjä koulutuspaketteja, jotka tukivat nuorisovaltuuston perustamisessa tai toiminnan vakiinnuttamisessa ja vahvistamisessa. Perusta, Vakiinnuta, Vahvista-koulutuksia on tarjottu kuntakontaktoinnin yhteydessä kuntiin. PeVaVa-koulutuksia pidettiin ajantasaisina päivittämällä ne syksyllä Myytyjen PeVaVa-koulutusten määrä. PeVaVa-kouluttajien pieni määrään kannattaa kiinnittää huomiota kouluttajahauissa Videokoulutuksen tarvetta tulee miettiä seuraavassa päivityksessä. 27

28 LIITE 7. TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2017 Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry Piiritoiminta Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry:n piirit ovat alueellisia nuorisovaltuustojen edunvalvonta-, koulutus-, tiedotus- ja yhteistyöjärjestöjä. Liitolla oli vuonna 2017 kymmenen piirijärjestöä, jotka takaavat nuorisovaltuustotoiminnan jatkumisen sekä mahdollistavat nuorisovaltuustojen tukemisen paikallisesti. Piirit vaikuttivat ylikunnalliseen päätöksentekoon, kuten esimerkiksi maakuntaliittoihin ja olivat mukana maakuntauudistukseen vaikuttamisessa. Liitto järjesti yhteistyössä piirien kanssa tapahtumia ja koulutuksia kaikkialla Suomessa. Erityisesti Kaakkois-Suomen piiri oli mukana liiton järjestämien Aktiivipäivät ABC:n ja Pirkanmaan piiri Aktiivipäivät HC:n valmisteluissa. Lisäksi piireillä oli seurantavastuuta Perusta, Vakiinnuta, Vahvista-koulutuksista. Toimivuoden 2017 aikana liitto tuki piirejä taloudellisesti säännöllisin avustuksin, materiaalisella tuella ja edisti piiritoimijoiden motivaatiota ja tietoja järjestämällä piiritoimijakoulutuksen ja piirineuvoston kesäseminaarin. Liittohallituksen ja piirihallitusten välistä yhteistyötä edistettiin Aktiivipäivien yhteisillä iltapalahetkillä. Vuoden piiriksi 2017 liittokokous valitsi Kaakkois-Suomen piirin, joka oli onnistunut yhdistyksenhoidossaan ja erityisesti ansioitunut piirijärjestöjen yhteisen Kesäpäivät-tapahtuman järjestelyissä. Piiritoiminta lisäsi alueen nuorten yhteisöllisyyttä. Piiritoiminta oli monelle ensimmäinen tapa osallistua vapaaehtois- ja yhdistystoimintaan, ja se vahvisti nuorisovaltuustotoiminnassa opittuja taitoja. Piireillä oli hyvät yhteydet alueensa nuorisovaltuustoihin ja nuorisovaltuutetuilla oli matala kynnys ottaa yhteyttä piiriin ja lähteä mukaan piirin toimintaan. Osallisuusasiantuntija tuki ja vahvisti piiritoiminnassa toimivien vapaaehtoisten osaamista yhdessä piirivastaava Mari Humalajoen kanssa. Toimintasuunnitelman 2017 keskeisiä kirjauksia Piiritoiminnan onnistumiset Vuoden 2017 huomiot toiminnan jatkokehittämiselle Tuettiin piirien siirtymistä noudattamaan liiton uutta, vuonna 2016 hyväksyttyä strategiaa. Soittokierros kuntavaalien alla piireihin. Kehityskeskustelujen järjestäminen piireihin. Strategian noudattamisesta tehty kriteeri avustusten myöntämiselle. Piirien strategiaan siirtymistä tulee seurata ja heihin tulee olla yhteyksissä asiaan liittyen. Kaikki piirit tulee tavoittaa kehityskeskusteluissa Piirien roolia ja toimintaa arvioitiin ja kehitettiin vuonna Infopaketti aluehallinto- uudistuksesta Keskustelua piirien roolista suhteessa Kehityskeskustelujen runkoihin on hyvä lisätä osio aluehallintouudistuksesta 2017 aluehallintouudistuksen myötä maakuntanuviin Manu-projektin kulusta tiedotettu piirejä Vuonna 2016 toteutetun piirien toimialuetarkastelun myötä syntyneiden uusien piirien Uudet piirit ovat olleet yhteyksissä Piirit saivat järjestettyä vuosikokouksen ja yhden tapahtuman Uusien, tai toimialueeltaan vaikeiden, piirien tukemiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota toimintaa seurattiin ja tuettiin Kehitti piiripakettia, jotta kaikki materiaalit ovat helposti saatavilla, Piiripaketin talous- ja hallintomateriaalit uudistettu Piiripaketti on saatavissa vaikute.netistä Piiripaketin kokonaisuudistukseen tulee kiinnittää huomiota Piirejä kannattaa tukea driven käytön kanssa Osallisuusasiantuntija vahvisti piiritoiminnassa toimivien vapaaehtoisten osaamista ja motivaatiota. Osallisuusasiantuntija toiminut piirivastaavan lähimpänä työntekijänä ja toiminut toimiston puolelta materiaalien kehittämisen sekä piirien kontaktoimisen tukena. Osallisuusasiantuntija on järjestänyt Piiritoimijakyselyt analysoidaan ja käydään läpi aina Piiritoimijoiden motivaation ylläpito erilaisten tapahtumien avulla koettiin hyödylliseksi piirineuvoston kesäseminaarin yhdessä luottamushenkilöiden kanssa. Opasti ja kannusti piirejä itsenäiseen toimintaan sekä viestintään ja monipuolisemman rahoituspohjan hakemiseen, Piirien tapahtumia on promottu liiton kautta Piiritoimijoiden kouluttaminen ja tukeminen Monipuolisemman rahoituspohjan hankkimista tulee korostaa jatkossakin piireille Piirihallitusten tukeminen Jokaisella liiton kymmenellä piirijärjestöllä oli oma piirihallitus. Piirihallitukset vastasivat oman piirin talouden ja toiminnan suunnittelusta sekä toteuttamisesta. Toiminnasta vastasivat piirien vuosikokouksissa valitut nuoret vapaaehtoiset luottamushenkilöt, joita vuonna 2017 oli 56 henkeä. Piiritoimijoiden iät vaihtelivat noin 15 vuodesta 22 vuoteen ja monille heistä piirihallituksessa toimiminen oli ensimmäinen luot- 28

29 LIITE 7. TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA tamustoimi. Vuoden 2017 aikana piirihallituksia tuettiin piiritoimijaoppaan ja materiaalien päivittämisellä sekä piiritoimijoille järjestettyjen koulutusten, vertaistuen ja kehityskeskusteluen avulla. Piiritoimijat koulutettiin toimikauden alkaessa Helsingissä järjestetyssä piiritoimijakoulutuksessa. Lisäksi liitto tuki erityisesti viime vuonna perustettuja Pirkanmaan ja Sisä-Suomen piirejä. Liiton piirijärjestöissä toimi vuonna nuorta luottamushenkilöä Toimintasuunnitelman 2017 keskeisiä kirjauksia Piirihallitusten tukemisen onnistumiset Vuoden 2017 huomiot toiminnan jatkokehittämiselle Liitto tuki piirejä viestinnässä ja Jäsenrekisterin käyttöoikeudet Tiedottajia yksilöllinen tuki tulee huomioida jäsenistön kontaktoimisessa. piirihallituksille Kaikille piireille tarjottiin mahdollisuus esitellä itseään ja Näkyvyyden tarjoaminen piireille Huippisesittelyt Piirejä tulee rohkaista kirjoittamaan esittelytekstejä ja blogikirjoituksia toimintaansa liiton Internetsivuilla sekä mahdollisuuksien mukaan liiton sosiaalisissa medioissa. Vuosikokousten ja tapahtumien markkinointi Sitoutti ja koulutti piirien aktiiveja piirihallituksessa Piiritoimijakoulutuksen ja piiritoimijaskypen järjestäminen Sähköisiä tukikeinoja tulee edistää ja suunnitella työskentelyyn Piirivastaavan tuki piirihallituslaisille Piiritoimijoiden iltapalan järjestäminen Aktiiveilla Järjesti alkuvuodesta 2017 yhteisen piiritoimijakoulutuksen piirihallitusten jäsenille Piiritoimijakoulutus järjestettiin helmikuun alussa vuonna Piirineuvosto osallistui vuoden 2018 koulutuksen suunnitteluun Piiritoimijakoulutuksen kestoa tulee tarkastella Piirit osana liiton toimintaa Piirit ovat liiton jäsenjärjestöjä, jotka ovat liiton linkkejä paikallisiin nuorisovaltuustoihin. Vuoden 2017 aikana ne edistivät liiton tavoitteita ja järjestivät toimintaa omilla toimialueillaan. Piirit osallistuivat myös liiton toiminnan suunnitteluun. Liitto kuuli piirejä myös aina mahdollisuuksien mukaan tärkeimpiä liiton asiakirjoja ja piirejä koskevien asioiden valmistelussa. Piireillä oli mahdollisuus osallistua mm. liiton vuoden 2018 asiakirjojen suunnitteluun, Maakuntarundille sekä liiton ja piirien yhteistoimintaa selkeyttämiseen tähdänneen piiri- ja liittotoiminnan käsikirjan valmisteluun. Toimintasuunnitelmassa ollut Onnistumiset Kehityskohteet kirjaus Kokosi piirien puheenjohtajat piirineuvoston kokouksiin Piirineuvosto kokoontui neljä kertaa, joista yksi oli piirineuvoston kesäseminaari Piirineuvoston tehtävän kehittäminen ja aktivointi Järjesti kaikille piireille vuosittain tavoite- ja kehittämiskeskustelut Kehityskeskustelut järjestettiin lokakuun aikana puheenjohtajan ja piirivastaavan toimesta. Jokaisen piirin kanssa on järjestettävä kehityskeskustelut Kasvokkaintapaamiset on syytä järjestää piirien kanssa, joiden toiminnassa on haasteita Laati yhteistoiminnassa piirien, muiden jäsenjärjestöjen sekä jäsenten kanssa Liitto- ja piiritoiminnan käsikirjan, joka selkeytti liiton ja piirien tarjoamien palveluiden kokonaisuutta sekä vastuita Liitto- ja piiritoiminnan käsikirja kirjoitettiin ja laitettiin sekä piirineuvoston että jäsenten kommentoitavaksi ennen liittokokousta. Käsikirja julkaistaan piiritoimijakoulutuksessa 2018 sähköisesti. Käsikirjan aikataulutus prosessin aikana 29

30 LIITE 7. TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2017 Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry Liitto tarjosi piireille yhteiskehittämisen areenoja aina mahdollisuuksien mukaan tärkeimpiä liiton asiakirjoja Piireillä ollut laajat kommentointimahdollisuudet Liitto- ja piiritoiminnan käsikirjaa tehdessä. Toimintasuunnitelma piirineuvostossa ja Toista piiritoimijaskypen järjestäminen syksyllä Piirien mahdollisuuksia osallistua tosutyöstöön lisättävä ja piirejä koskevien asioiden valmistelussa kommenttikierroksella Asiakirjalämpiön ajankohta samaan aikaan piirineuvoston kanssa Liitto osallisti piirejä Perusta, Vakiinnuta, Vahvista -koulutusten seurantaan, sekä maakunnallisten nuorisovaltuustojen perustamishankkeen alueellisiin ohjausryhmiin. Pilottimaakuntien piireillä edustus hankkeen ohjausryhmässä. Piirejä ohjeistettu PeVaVa-koulutuksien seurantaan piiritoimijakoulutuksess Tuettu seurantavaiheessa toimittamalla ajankohtaista tietoa piirille. Piirien vuosikokouksissa hanke-esittelyt 4. Palvelusektori Palvelusektorin toiminta vuonna 2017 muodostui koulutuksesta ja jäsenyydestä. Sektorin muodostivat 1. varapuheenjohtaja Robin Korhonen, koulutusvastaava Robert Tammi ( asti jäsenyysvastaavana) ja koulutusvastaava Heli Virtanen ( asti). Sektorin työntekijänä toimi liiton järjestökoordinaattori, joka vastasi muun muassa liiton koulutusten ja jäsenpalveluiden koordinoinnista ja kehittämisestä. Sektorin merkittävimpiä onnistumisia vuonna 2017 olivat valtakunnallisten koulutustapahtumien järjestäminen, niiden sisällöllinen kehittäminen ja jäsenten osallistumisen edistäminen sähköisesti liiton toimintaan. 4.1 Koulutus Liitto tarjosi vuoden 2017 aikana sekä paikallisia että valtakunnallisia koulutuksia. Riittävän koulutuksen, innostuksen ja verkostoitumismahdollisuuksien tarjoaminen oli olennaisessa osassa nuorisovaltuustojen lakisääteisten toimintaedellytyksien turvaamisessa. Toimintasuunnitelman 2017 keskeisiä kirjauksia Koulutusten onnistumiset Vuoden 2017 huomiot toiminnan jatkokehittämiselle Liitto tarjosi selkeitä koulutuspolkuja, ja koulutukset olivat kehitetty eri tilanteissa oleville nuorisovaltuutetuille ja nuorisovaltuustoille. Koulutukset mahdollistavat Tapahtumien valmisteluprosessia käytetty tapahtumia suunniteltaessa. Tapahtumilla on otettu hyvin huomioon koulutuspolut, hyvänä esimerkkinä uusi kokeilu yhdistää Aktiivipäivät HC ja ABC yhdeksi tapahtumaksi. eritasoisten toimijoiden kehittymisen niin oman nuorisovaltuustonsa toiminnassa kuin myös liiton toiminnassa, Tarjolla olleita koulutuksia markkinoitiin jäsenistölle, nuorisovaltuustoille ja kunnille. Keväällä toteutettu kuntakontaktoinnit ja koulutuksia on markkinoitu hyvin. Liiton koulutusflaikkuja jaettu aina mahdollisuuksien mukaan Valtakunnallisille tapahtumille on osallistujamäärät nousseet paljon. Liitto otti koulutustoiminnassaan ja tapahtumissaan huomioon tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisen sekä esteettömyyden. Liiton toiminta oli kaikille avointa ja mahdollista. Tapahtumilla otettu tasa-arvo ja yhdenvertaisuus hyvin huomioon. Tapahtumia suunniteltaessa noudatetaan yhdenvertaisuussuunnitelmaa ja -tarkistuslistaa. Tapahtumilla on myös häirintäyhdyshenkilö. 30

31 LIITE 7. TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Vuonna 2017 pilotoitiin lyhyiden Verkkokoulutuksia tulee pilotoida verkkokoulutusten toimivuutta. Kaikkia liiton tarjoamia Jokaiselta tapahtumalta on kerätty palautteet koulutuskonsepteja kehitettiin ja liittohallitus on tarvittaessa tehnyt aktiivisesti koulutuksista toimenpiteitä palautteiden pohjalta. kerättävän palautteen sekä jäsenistön tarpeiden ja toiveiden mukaisesti Paikalliset koulutukset Ainoana nuorisovaltuustojen asiantuntijana liitolla on parhaat tiedota, taidot ja menetelmät nuorten vaikuttajaryhmien kehittämiseen.liitto tarjosi nuorisovaltuustojen ja paikallisten vaikuttajaryhmien tueksi paikallisia koulutuksia. Koulutukset jaettiin kolmen teeman mukaan: alkeet, välineitä vaikuttamiseen ja vaikuttamisen maailma. Koulutusten tiiviin teoriaosuuden lisäksi jokaiseen koulutukseen luotiin harjoituksia, joiden avulla opetettavat asiat oli entistä helpompi sisäistää. Paikallisina kouluttajina toimivat vapaaehtoiset nuoret, joilla on itsestään vaikuttajataustaa ja jotka oli koulutettu tehtäviinsä. Liitto järjesti kouluttajakoulutuksen ja , joiden aikana koulutettiin 14 uutta paikallista kouluttajaa. Yhteensä paikallisia kouluttajia liitolla vuonna 2017 oli 16. Toimintasuunnitelman 2017 keskeisiä kirjauksia Paikallisten koulutusten onnistumiset Vuoden 2017 huomiot toiminnan jatkokehittämiselle Liitto tarjosi räätälöityjä ja uudistettuja koulutuksia nuorisovaltuustoille. Paikallisia koulutuksia markkinoitiin nuorisovaltuutetuille, heidän ohjaajilleen sekä kunnille, ja niiden tilaamisprosessi oli tehty sujuvaksi. Koulutuksia markkinoitu tehokkaasti ja niitä on ostettu. Liitto keräsi myös palautetta koulutuksista ja teki tarvittavia toimenpiteitä niiden pohjalta. Kouluttajat myös räätälöivät koulutuksia. Paikallisten kouluttajien kanssa tulee käydä yhteinen arviointi Koulutuksia tulee pitää ajankohtaisina säännöllisellä päivittämisellä Liiton paikalliset koulutukset Koulutusten ennakkokyselyt Koulutuksia tulee kääntää ruotsiksi vastasivat mahdollisimman resurssien sen mahdollistaessa hyvin nuorisovaltuustojen toiveita ja tarpeita. Koulutuksia vetivät tehtävää varten koulutetut liiton toimijat, jolloin liitto tarjoaa koulutusta suoraan nuorilta nuorille. Liiton koulutuksia on pääsääntöisesti vetäneet liiton paikalliset kouluttajat ja liittohallitus. Koulutusta on siis tullut nuorilta nuorille. Liitto järjesti vuoden 2017 aikana täydennyshaun paikalliseksi kouluttajaksi uusille piireille ja kouluttajakoulutuksen valituille. Kouluttajakoulutuksen järjestäminen keväällä ja syksyllä Haun markkinointia kehitettävä ja jäseniä tulee rohkaista hakemaan kouluttajiksi Liitolle ei hakenut kouluttajia, jotka voisivat kouluttaa ruotsiksi. 31

32 LIITE 7. TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2017 Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry Koulutuksia kehitettiin saadun palautteen pohjalta ja palautteet käsitellään vähintään vuosittain liittohallituksen kokouksessa. Koulutuksista kerätty palautteet ja niiden pohjalta tehty tarvittavia toimenpiteitä. Kokonaispalautteen koostaminen paikallisista koulutuksista PAIKALLISET KOULUTUKSET OPASTAVAT NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAAN A. B. C. ALKEET VÄLINEITÄ VAIKUTTAMISEEN VAIKUTTAMISEN MAAILMA Nuorisovaltuustotoiminnan perusteet Kokous vaikuttamisen areenana Vaikuttava tapahtuma Viesti ja vaikuta Vaikuttajaryhmä tekee ja toimii Kunnallinen vaikuttaminen Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Valtakunnalliset koulutukset Vuonna 2017 liitto järjesti kolme valtakunnallista koulutustapahtumaa: Aktiivipäivät ABC Haminassa aloitteleville nuorisovaltuutetuille, Aktiivipäivät HC Lempäälässä pitempään toimineille nuorisovaltuutetuille ja Aktiivipäivät PRO Helsingissä kokeneille nuorisovaltuutetuille. Näiden lisäksi liitto koulutti nuorisovaltuustojen ohjaajia ja niiden parissa työskenteleviä aikuisia. Koulutuksia järjestettiin ympäri Suomea alueellisen tasa-arvon varmistamiseksi ja ne olivat avoimia kaikille nuorille ikään, sukupuoleen, vakaumukseen, etniseen taustaan tai seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta. Aktiivipäivät ovat matalan kynnyksen tapahtumia ja päihteettömiä. Näiden lisäksi Aktiivipäivät edistivät terveellisiä elämäntapoja muun muassa ilmastolle vastuullisen kasvisruokapäivän tarjoamisella. Vuoden 2017 aikana liiton valtakunnallisiin koulutustapahtumiin osallistui 321 nuorta. Toimintasuunnitelman 2017 keskeisiä kirjauksia Valtakunnallisten koulutusten onnistumiset Vuoden 2017 huomiot toiminnan jatkokehittämiselle Aktiivipäivät ABC Haminassa Mielenkiintoiset ja opettavaiset koulutukset Hyvin järjestetty ja positiviinen tapahtuma Enemmän työpajoja ja yhdessä tekemistä Haastetta tarjoavan koulutuksen lisääminen (Teemana muuttuva nuorisovaltuusto, osallistujia 153) Aktiivipäivät HC&ABC Lempäälässä Yhdistetty HC&ABC-tapahtuma Ohjelma teeman mukaista Koulutuspolut onnistuivat tapahtumassa HC&ABC:n jaon hienosäätäminen Yhteisohjelman ja rinnakkaisuuksien kehittäminen (Teemana maakuntauudistus, osallistujia 145, joista 27 ABC:lla) Osallistuminen HC:lle edellytti aiempaa osallistumista ABC:lle tai muutoin vastaavaa kokemusta. Aktiivipäivät PRO Helsingissä Mielenkiintoiset puhujat, jotka edustivat eri toimijoita Analyyttisemman ja koulutuksellisen osion lisääminen (Teemana Suomi100:n hengessä tulevaisuuden edustuksellinen demokratia, osallistujia 23) Teema hyödyllinen ja ajankohtainen PRO:lle hakijat hyväksyttiin hakemuksesta. Koulutustapahtumien tavoitteena oli varmistaa nuorisovaltuutettujen osaaminen toimia nuorina vaikuttajina. Koulutussisällöt koottu huomioiden nuorisovaltuutettujen eri aspektit Myös vertaisoppimisosiot ovat vakiintuneet liiton valtakunnallisilla tapahtumilla. 32

33 LIITE 7. TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Koulutustilaisuudet olivat nuvalaisten kohtaamispaikkoja, joilla oli suuri merkitys liiton jäsenten yhteishengen muodostumiselle sekä muulle liiton toiminnalle. Aktiivipäivät Koulutustapahtumat ovat tähdänneet osallistujien motivoimiseen Osallistujamäärät ovat nousseet Aktiiveja markkinoitu niitä parhaiten palvelevin tavoin, vertaisoppimista ja ryhmätöitä on järjestetty. olivat matalan kynnyksen toimintaa, joissa tutustuttiin muihin nuorisovaltuutettuihin ympäri Suomea. Koulutuksia järjestettiin kattavasti ympäri Suomea niin, että kaikilla on mahdollisuus Valtakunnallisia koulutuksia järjestettäessä on huomioitu tapahtumapaikkakuntahaut ja tapahtumapaikkakuntien kierrot vuosittain. Vuoden 2017 tapahtumat olivat edelleen vahvasti Keski-Suomen alapuolelle keskittyneitä. osallistua liiton järjestämiin koulutuksiin. Haminassa järjestetty ABC oli ensimmäinen Kymenlaaksossa sijainnut liiton tapahtuma Liiton tapahtumien lähtökohtana oli, että ne ovat avoimia kaikille nuorille ikään, sukupuoleen, vakaumukseen, etniseen taustaan tai seksuaaliseen Palautteessa ei ole ilmentynyt kiusaamis- tai syrjintätapauksia. Liitto noudatti tapahtumillaan yhdenvertaisuus- suunnitelmaa eikä hyväksynyt syrjintää. suuntautumiseen katsomatta. Jäsenistölle tarjottiin aiempaa paremmat mahdollisuudet osallistua liiton valtakunnallisten Avointen skypejen järjestäminen ennen tapahtumaa Piirien ja paikallisen nuorisovaltuuston kuuleminen suunnittelussa koulutustapahtumien sisältöjen suunnitteluun. Liiton tapahtumat olivat päihteettömiä ja tukivat terveitä elintapoja. Ruokatarjouksia tehdessä terveet elintavat otettu huomioon. Päihteettömyydestä pidetty tiukasti kiinni ja ohjelmiin sisälletty jumppaa yms. Ohjaajien koulutus (Teema: kuntalain ja tulevan maakuntalain tuomat muutokset sekä vaikuttamisen arjen käytäntöjen jakaminen) Syksyllä järjestetty ohjaajien koulutus keräsi hyvää palautetta Loppusyksyn ohjaajien koulutuksessa vahvistettiin ohjaajien roolia nuorisovaltuustotoiminnan mahdollistajina Osa ohjelmasta järjestettiin yhteistyössä Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliiton Jytyn kanssa Koulutusaiheita pitää miettiä tarkemmin ja tehdä niistä syventävempiä ja haastavempia. Syksyn Aktiivipäivien osallistujien ikäjakauma ABC (27 osallistujaa) HC (118 osallistujaa) 13-vuotiaat: 14,8 % 14-vuotiaat: 33,3 % 15-vuotiaat: 18,5 % 16-vuotiaat:14,8 % 17-vuotiaat: 11,1 % 18-vuotiaat >: 7,4 % 14-vuotiaat: 5,9 % 15-vuotiaat: 22 % 16-vuotiaat: 25,4 % 17-vuotiaat: 25,4 % 18-vuotiaat: 6,8 % 19-vuotiaat: 9,3 % 20-vuotiaat >: 5,1 % 4.2 Jäsenyys Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton jäsenistö koostui liki yksinomaan nuorisolain määrittelemistä nuorista. Suurin osa toimijoista oli vuotiaita. Jäseninä toimi eri sosioekonomisista lähtökohdista sekä erilaisiin vähemmistöihin kuuluvia nuoria. Liitolla oli oma yhdenvertai- 33

34 LIITE 7. TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2017 Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry suussuunnitelma, joka oli ohjenuorana liiton toiminnalle. Jäsenten mielipide oli liitolle tärkeää myös vuonna Liitto toteutti puolivuosittain kaikille avoimen sähköisen jäsenkyselyn, jonka pohjalta toimintaa kehitettiin jo saman toimintavuoden aikana. Vuonna 2017 jäsenkyselyt olivat jaettu sektoreittain, keväällä kysely liittyi palvelusektorin teemoihin ja syksyllä piiri- ja edunvalvontasektorin teemoihin. Vuoden 2017 jäsenkyselyihin vastattiin 211 kertaa. Kevään jäsenkyselyssä vastanneista 79.4 %:n mielestä liiton tapahtumista oli helppo tai melko helppoa saada kavereita. Vuonna 2017 palkittiin liittokokouksessa marraskuussa myös ansioituneita nuorisovaltuustotoimijoita. Jäseniltä tulleiden esitysten perusteella vuoden 2017 nuorisovaltuustoksi valittiin Rovaniemen nuorisovaltuusto, vuoden nuorisovaltuutetuksi Anssi Moilanen Kouvolasta ja vuoden nuorisovaltuuston ohjaajaksi Anne Luiro Rovaniemeltä. Vuoden nuorisovaltuustoteoksi valittiin Turun nuorisovaltuuston jakama hankeraha nuorten projekteille. Toimintasuunnitelman 2017 keskeisiä kirjauksia Liitto toteutti puolivuosittain jäsenkyselyn, jonka pohjalta liiton toimintaa kehitettiin Jäsenpalvelut Jäsenyyden onnistumiset Toteutettu kaksi jäsenkyselyä, ensimmäinen keväällä keskittyen palvelusektoriin ja toinen syksyllä keskittyen piiri- ja edunvalvontasektorin teemoihin Vuoden 2017 huomiot toiminnan jatkokehittämiselle Liiton jäsenyys mahdollisti äänioikeuden liittokokouksessa, edullisemmat osallistumismaksut valtakunnallisiin koulutustapahtumiin, jäsentiedote E-Vaikutteen, sekä tunnukset materiaalipankki Vaikute.net -sivuille. Näiden lisäksi keväällä liitto tarjosi jäsenilleen mahdollisuuden Kuntalehden tilaamiseen jäsenhintaisena. Näiden lisäksi liitto valmisteli nuorisovaltuustotoimintaa tukevaa materiaalia, kuten nuvalaisen käsikirja sekä valvoi nuorisovaltuustojen etua valtakunnallisella tasolla. Liitto tarjosi aitiopaikan nuorisopolitiikkaan ja vaikuttamiseen. Liiton kautta jäsenten oli mahdollista kehittyä vaikuttajina ja saada käyttöönsä laajat verkostot. Liitto myös tuki nuorena vaikuttajana kasvamista tarjoamalla liiton jäsenille mahdollisuuksia edustaa liittoa erilaisissa tilaisuuksissa. Toimintasuunnitelman 2017 keskeisiä kirjauksia Liitto oli aktiivisesti yhteydessä jäsenistöönsä, Järjesti matalan kynnyksen sähköisiä kyselyitä ja muita osallistamisen tapoja, joita hyödyntämällä jäsenistöllä oli mahdollisuus neuvoa liittojohtoa. Selvitti mahdollisuuksia tarjota lisää jäsenetuja, Jäsenpalveluiden onnistumiset Liitto on aktiivisesti päivittänyt sosiaalista mediaa ja antanut kasvot liitolle. Liiton sosiaalisen median päivittämisen tason on noussut, varsinkin palkatun viestntäasiantuntijan kautta. E-vaikutetta on tehty ja lähetetty. Jäsenkyselyt ja tapahtumapalautteiden vapaa sana -osiot. Aktiiveilla järjestetty liittohallituksen avoimet kokoukset ja kyselytunnit Piiri- ja jäsenistöskypet Jäsenyys ja jäsenpalvelut koostettu asiakirjaksi Jäsenistölle kokeiltu jäsenyystuotteita, kuten esimerkiksi nuvareppuja Jäsenhankinta ja -markkinointi Vuoden 2017 huomiot toiminnan jatkokehittämiselle Kuukausittainen viestintäsuunntelma tulee kehittää viestintäasiantuntijan rekrytoimisen myötä Viestintään keskityttiin enemmän tapahtumien lähestyessä. Kehitettävä muita sähköisiä kyselyitä kuin jäsenkyselyt Jäsenetuja tulee selvittää laajemmin Vuoden 2017 loppuessa liitto oli kasvattanut jäsenmääräänsä liki viidelläsadalla henkilöllä. Jäsenmäärää kasvatettiin kuntakontaktoinnilla, koulutuksilla, aktiivisella ja tavoittavalla tiedotuksella. Liiton jatkuvavana tavoitteena on, että jokainen nuorisovaltuustettu tulee oleman lii- 34

35 LIITE 7. TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA ton jäsen. Jäsenyyden tuomat hyödyt olivat osa nuorisovaltuuston lakisääteisiä toimintaedellytyksiä, joten kuntien oli perusteltua kustantaa nuorisovaltuutettujen jäsenmaksut. Toimintasuunnitelman 2017 keskeisiä kirjauksia Jäsenhankinnan ja -markkinoimisen onnistumiset Vuoden 2017 huomiot toiminnan jatkokehittämiselle Liiton jäsenmäärää kasvatettiin kuntakontaktoinneilla, Liiton jäsenmäärä kasvanut voimaanastuneen kuntalain ja kuntakontaktoinnin myötä. Syksyn toinen kuntakontaktointi koettiin tarpeettomaksi koulutuksilla, aktiivisella ja kohderyhmät tavoittavalla tiedotuksella, jäsenhankintakilpailuilla ja kehitettävillä jäseneduilla. Liitolle on palkattu myös viestintäasiantuntija, joka hoitaa markkinointia. Jäsenmarkkinoinnissa liitto keskitti erityistä huomiota niihin maantieteellisiin alueisiin, joissa nuorisovaltuustotoiminta on Onnistunutta PeVaVa-markkinointia on toteutettu ja koulutuksia on myyty paljon. Kuntakontaktoinnit ja piirit ovat olleet myös tärkeässä roolissa. Alueiden, joissa jäseniä on vähemmän, tulee kartoittaa laajemmin. Tehokkaaseen ja keskitettyyn jäsenmarkkinointiin tulee panostaa valtakunnallisesti verrattuna heikkoa tai liiton jäseniä on vähän. Liitto markkinoi syitä, miksi olla liiton jäsen ja osallistua toimintaan. Laati ja hyväksyi erillisen Tulee toteuttaa jatkossa kuukausikohtaisen suunnitelman eri jäsenetujen ja -alennusten sekä haastekampanjoiden markkinoimiseksi, Lähetti jokaiselle nuorisovaltuutetulle sekä aina uusille nuorisovaltuutetuille sähköisen tietopaketin nuva-toiminnasta, liitosta ja vaikuttamistyöstä. Tietopaketti koettu tärkeäksi uusien nuorisovaltuutettujen tavoittamiseksi 5. Johtosektori Vuoden 2017 vahvistettiin liiton johtamista luomalla toimintaan aiempaa selkeämmin kolmas sektori, johtosektori. Sektorin tärkeimpiä tehtäviä olivat strateginen johtaminen, toimintaedellytysten varmistaminen, toiminnan suunnittelu ja arviointi, liiton päätöksenteon mahdollistaminen, valtakunnallinen edunvalvonta sekä liiton hallinto ja talous. Johtosektoria johti puheenjohtaja Kimi Uosukainen ja sen avaintyöntekijänä toimi pääsihteeri. Johtosektorin toiminta koostui monista vuodesta toiseen jatkuvista tehtävistä, jotka ovat tärkeitä liiton perustoiminnalle. Näiden lisäksi erityisesti vuonna 2018 vietettävän 20-vuotisjuhlavuoden suunnittelu, juhlaliittokokouksen järjestäminen, puheenjohtajisto- ja liittohallitusseminaarit sekä strategisen johtamisen menetelmien kehittäminen olivat erityisiä onnistumisia toimintavuoden aikana. 5.1 Strategia vuoden 2017 toiminnassa Liittokokous 2016 hyväksyi liiton historian toisen viisivuotisstrategian ohjaamaan liiton toimintaa vuosina Liitto aloitti vuoden 2017 aikana strategian jalkauttamisen sen kaikille hallinnon tasoille. Liittohallitus hyväksyi strategisen johtamisen vuosikellon, puolivuosittain tarkasteltavat strategiamittarit sekä uuden toiminnansuunnitteluprosessin, jotta strategia huomioidaan kaikessa liiton toiminnassa. 35

36 LIITE 7. TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2017 Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry Toimintasuunnitelman 2017 keskeisiä kirjauksia Liitto jalkautti uuden strategian sen kaikille hallinnontasoille Strategian arvioimista varten valmistettiin mittarit, jotta strategian seuranta voitiin aloittaa välittömästi. Liittokokous 5.2 Päätöksenteko Stategian seuraamisen onnistumiset Liitto on aktiivisesti ja poikkileikkaavasti jalkauttanut strategiaansa kaikkeen lliiton toimintaan. Liiton pääasiallinen toiminta pohjautuu strategian toteuttamiseen. Strategian mittarit on laadittu ja niitä on käytetty painopisteiden arviointiin Vuoden 2017 huomiot toiminnan jatkokehittämiselle Liitossa nuoret toimivat päätöksentekijöinä. Liiton ylintä päätösvaltaa käyttää liiton vuosittain kokoontuva liittokokous. Liittokokous linjaa liiton toimintasuunnitelman, tavoiteohjelman ja talousarvion seuraavalle vuodelle ja valitsee liitolle liittohallituksen, jonka tehtävänä on toteuttaa liiton strategiaa, tavoiteohjelmaa ja toimintasuunnitelmaa. Helsingissä järjestettyyn liittokokoukseen osallistui 160 nuorta. Vuonna 2017 liiton XX liittokokous järjestettiin Helsingissä Kuntatalolla Liittokokousta oli myös mahdollista seurata livelähetyksenä verkossa. Liittokokouksessa valittiin vuoden 2018 liittohallitus sekä päätettiin muista sääntö- ja lakimääräisistä asioista. Liitolle jäsenistölle avoin liittokokousta valmisteleva Asiakirjalämpiö järjestettiin Helsingissä , johon osallistui parisenkymmentä liiton jäsentä. Liittokokoukseen osallistui 160 nuorta sekä tarkkailijoita ja vierailijoita. Kokouksen puheenjohtajana toimi liiton entinen varapuheenjohtaja Satu Tuomikorpi ja varapuheenjohtajana liiton entinen puheenjohtaja Senni Raunio. Liittokokous toimi liiton 20-vuotisjuhlavuoden aloituksena ja osana liittokokousviikonloppua järjestettiin juhlaseminaari yhteistyössä liiton alumniyhdistyksen kanssa. Juhlaseminaarin alumnien juhlapuheen sekä liiton toiminnan kasvua esittelevän paneelikeskustelun jälkeen liittokokousedustajilla oli mahdollisuus tavata liiton alumnitoimijoita eri vuosikymmeniltä. Lisäksi liittokokouksessa oli myös juhlanäyttely vanhojen Vaikute-jäsenlehtien kansista. Liittokokous järjestettiin yhteistyössä Kuntaliiton kanssa. Toimintasuunnitelman 2017 keskeisiä kirjauksia Liittokokouspaikkaa valittaessa huomioitiin alueellinen yhdenvertaisuus liiton tapahtumien osalta. Liittokokous järjestettiin liittohallituksen määräämänä ajankohtana marraskuussa. Päivitti toiminnansuunnitteluprosessinsa ja järjesti jäsenistölleen *tilaisuuden osallistua liittokokouksen asiakirjojen valmisteluun esimerkiksi Asiakirjalämpiössä. Liittokokouksen onnistumiset Liittohallitus on hyväksynyt Puheenvuoroja liittokokouksessa käytettiin yhteensä 90 kappaletta. Eri puhujia oli yhteensä 36 henkeä. tapahtumapaikkakuntien valintaohjeen, jossa tapahtumapaikkakunnat kiertävät maakunnittain. Liittokokouksen XX järjestäminen Kuntatalolla Juhlavuoden aloittaneen seminaarin yhdistäminen liittokokoukseen Asiakirjalämpiön järjestäminen Toimintasuunnitelma- luonnos oli myös jäsenten avoimena kommentointina. Toimintasuunnitelmaprosessin ja uuden tosu-pohjan tekeminen Vuoden 2017 huomiot toiminnan jatkokehittämiselle Tavoiteohjelmaa ei tehty yhteistyössä jäseistön kanssa. Avoimen kommentoinnin ja skypen lisääminen tavoiteohjelman tekemiseen.

37 LIITE 7. TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Liittohallitus Suomen Nuorisovaltuustojen Liitolle valitaan vuosittain liittohallitus. Liittohallitukseen kuuluivat liittokokouksessa 2016 valitut puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa sekä neljä hallituksen jäsentä. Liittohallitus on vapaaehtoisuuteen perustuva työhallitus, jonka kaikilla jäsenillä on omat vastuualueet ja he työskentelevät hallituksen kokousten välillä. Liittohallituksen kokouksia on noin joka toinen kuukausi. Liittohallitus työskenteli aktiivisesti koko toimintavuoden ajan. Liittohallituksen vastuunjako päätettiin hallituksen ensimmäisessä kokouksessa Helsingissä, ja sitä tarkastettiin Vuonna 2017 liittohallitus kokousti yhteensä 14 kertaa, joista kaksi liittohallituksen kokousta järjestettiin kaikille jäsenille avoimina valtakunnallisten tapahtumien yhteydessä. Lisäksi liittohallitus kokoontui erilaisiin vapaamuotoisiin tapaamisiin sekä kasvotusten että sähköisesti. Vuonna 2017 liittohallituksen toimintaa kehitettiin vahvistamalla hallituksen sisäisten sektorien työskentelyä, kehittämällä hallituksen kokouksia edeltäviä aamukouluja sekä lisäämällä puheenjohtajiston ja liittohallituksen seminaarimuotoista työskentelyä. Toimintasuunnitelman 2017 keskeisiä kirjauksia Liittohallituksen onnistumiset Vuoden 2017 huomiot toiminnan jatkokehittämiselle Hallitus viestii toiminnastaan jäsenille liiton viestintäkanavien avulla. Liiton sosiaalisessa mediassa on hyvin päivitetty liittohallituksen menoista. Hallituksen valtakunnallinen edunvalvontaviestintä Kokoustiedotteita ja e-vaikutteita on myös lähetetty kuukausittain. Liittohallituksen jäsenet vuonna 2017: Kimi Uosukainen, puheenjohtaja Robin Korhonen, 1. varapuheenjohtaja Joonas Paavilainen, 2. varapuheenjohtaja Mari Humalajoki, piirivastaava Robert Tammi, koulutusvastaava (jäsenyysvastaavana ) Emilia Stolt, nuvatukivastaava (erosi liittohallituksesta ) Heli Virtanen, koulutusvastaava (erosi liittohallituksesta ) 37

38 LIITE 7. TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2017 Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry. Liittohallituksen jäsenten läsnäolot vuonna 2017: Uosukainen Korhonen Paavilainen Humalajoki Tammi Virtanen Stolt LIHA 1/17 X X X X X X X IK X - X X - X X TSTO X X X LIHA 2/17 X X X X X X X TSTO 2.3. X X X X LIHA 3/17 X X X - X X X LIHA 4/17 X X X - X X X AK 5/17 O X O X X X X SEM X X O O X O X LIHA 5/17 X X X X X X X AK 6/17 X - X X - - X LIHA 6/17 X - X X - O O IK X - X X - - LIHA 7/17 X X X X - X AK 8/17 X X X X - - LIHA 8/17 X X X X - - TSTO 5.9. X X TSTO 8.9. X X AK 9/17 X X X X X LIHA 9/17 X X X X X LIHA 10/17 X X X X X LIHA 11/17 X X X X X LIHA 12/17 X X X - X LIHA 13/17 X X X O X AK 14/17 X O X O X LIHA 14/17 X X X X X Yhteensä 22/22 19/24 24/24 21/24 17/24 10/11 11/15 AK = liittohallituksen aamukoulu, IK = liittohallituksen sähköinen iltakoulu, LIHA = liittohallituksen kokous, SEM = liittohallituksen toiminnansuunnitteluseminaari, TSTO = sektorin toimistopäivä X = on ollut paikalla, O = on tullut myöhässä ja/tai lähtenyt ajoissa, - = ei ole osallistunut Puheenjohtajisto Liitolla on puheenjohtajisto, joka koostuu liiton puheenjohtajasta ja kahdesta varapuheenjohtajasta. Puheenjohtajiston tehtävänä on toimeenpanna liittohallituksen päätöksiä, valmistella asioita liittohallituksen päätettäväksi, tukea liiton puheenjohtajaa edunvalvonnassa sekä koordinoida hallituksen jäsenten ja toimihenkilöiden toimintaa. Puheenjohtajisto kokoustaa tarpeen vaatiessa, noin kerran kuukaudessa. Puheenjohtajistolle varattiin myös tarpeen mukaan mahdollisuus työskennellä liiton toimistolla. Liiton puheenjohtaja työskenteli vuonna 2017 liiton toimistolla täysipäiväisesti ja hänelle maksettiin kuukausittaista palkkiota. 2. varapuheenjohtaja työskenteli maalis- toukokuun 2017 puolipäiväisenä palkkiollisena luottamushenkilönä vastaten liiton maakuntarundista luottamushenkilöprojektina. Puheenjohtajisto kokoontui vuoden 2017 aikana yhteensä 11 kertaa. Puheenjohtajiston kokoukset pidettiin 11.1., 16.2., 8.3., 26.4., , 5.7., 17.8., 12.9., 3.10., ja Kokousten lisäksi puheenjohtajisto kokoontui puheenjohtajiston seminaareihin ja ja piti epävirallisia tapaamisia ja neuvotteluja. Puheenjohtajisto koordinoi liittohallituksen toimintaa tiiviisti läpi koko toimintavuoden, erityisesti loppukesän ja alkusyksyn viikottaisilla neuvotteluilla. Virallisissa puheenjohtajiston kokouksissa valmisteltiin hallituksen kokouksiin tulevia asioita, tehtiin puheenjohtajiston päätösvaltaan kuuluvia päätöksiä ja yhteensovitettiin liiton toimintaa. 38

39 LIITE 7. TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Puheenjohtajiston jäsenet: Kimi Uosukainen Lahtelainen Kimi Uosukainen toimi liiton puheenjohtajana toista vuotta. Vuonna 2017 Uosukainen vastasi liiton edunvalvontatyön ja strategisesta johtamisesta sekä liiton edustamisesta. Aiemmin hän on vastannut liiton strategiatyöstä ja toiminut mm. liiton varapuheenjohtajana vuonna 2015 edunvalvontasektorilla. Robin Korhonen Loviisassa asuva Robin Korhonen toimi liiton palvelusektorin varapuheenjohtajana toista vuotta. Sektorin johtamisen lisäksi Korhonen vastasi vuoden 2017 aikana sähköisten koulutusten pilotoinnista ja Vaikute.netin uudistamisesta. Vuonna 2015 hän toimi liittohallituksen koulutusvastaavana. Joonas Paavilainen Lappeenrantalainen Joonas Paavilainen toimi liiton piiri- ja edunvalvontasektorin varapuheenjohtajana. Sektorin johtamisen lisäksi Paavilainen vastasi vuoden 2017 aikana Maakuntarundin koordinoimisesta ja nuvalaisen käsikirjan tuottamisesta. Aiemmin Paavilainen on toiminut vuonna 2016 piirivastaavana ja 2015 Kaakkois-Suomen piirin puheenjohtajana. Piirineuvosto Liiton ja piirien yhteistyöelimenä toimi piirineuvosto, jossa ovat edustettuina jokaisen piirin puheenjohtajat. Piirineuvoston puheenjohtaja valittiin piirineuvoston jäsenten keskuudesta piirineuvoston ensimmäisessä kokouksessa Vuonna 2017 piirineuvoston puheenjohtajana toimi Sami Salminen Hämeen piiristä. Piirineuvosto toimi piirijärjestöjen edustajana liiton organisaatiossa ja osallistui liiton toimintaan ja kehittymiseen muun muassa osallistumalla liiton ja piirien yhteistoiminnan selkeyttämiseen. Piiritoimintaa kokoontui neljä kertaa vuodessa kehittämään liiton ja piirien välistä yhteistyötä ja toimintaa. Piirineuvosto kokoontui vuonna , , ja Piirineuvoston kokouksiin oli mahdollista osallistua myös etäyhteyden välityksellä. Piirineuvoston jäsenten tietotaitoa ja motivaatiota ylläpidettiin kesäkuussa Tampereella järjestetyssä ensimmäisessä piirineuvoston kesäseminaarissa, johon osallistui piirien puheenjohtajistot. Vuoden 2017 piirineuvoston kehittäminen, seminaareja ja piirineuvoston aamukouluja kehittämällä, tähtäsi piirineuvoston kokonaiskehittämisen käynnistämiseen. Toimiva piirineuvosto palvelee parhaiten liittoa ja sen piirijärjestöjä sekä toimii niiden välisenä linkkinä. Toimintasuunnitelman 2017 Piirineuvoston onnistumiset Vuoden 2017 huomiot toiminnan keskeisiä kirjauksia jatkokehittämiselle Vuonna 2017 piirineuvosto Kesäseminaarissa piirien väliseen yhteistyöhön Piirineuvoston kehittämisen jatkaminen tuki ja koordinoi piirien välistä tähdännyttä ohjelmaa seuraavana vuonna yhteistyötä Piirien ajankohtaisen tilanteen päivittäminen jokaisessa piirineuvoston kokouksessa Liitto lisäsi avoimuutta omasta Piirikirjeet, piirien puheenjohtajien Piirineuvoston kokouksiin liittyvä yhteydenpito toiminnastaan tiedottamalla keskusteluryhmä ja matalan ja toteutus aloitetaan ajoissa piirineuvostoa säännöllisesti. keskustelukynnyksen ylläpito Piirineuvoston jäsenet 2017 (suluissa varsinaisen edustajan varajäsen): Hämeen piiri: Sami Salminen (Anri Liikamaa) Kaakkois-Suomen piiri: Henna Rämä (Marko Taipale) Lapin piiri: Kaisa Alaräisänen (1/2017) ja Elina Kuula (Titi Ollila) Lounais-Suomen piiri: Maija Maunu (Alina Heywood) Pirkanmaan piiri: Jirka Haume (Matias Mäkiranta) Pohjanmaan piiri: Noora Lind (Aisha Benahmed) Pohjois-Suomen piiri: Heta Myllymäki (Petteri Strömberg) Savo-Karjalan piiri: Joonas Pitkänen (Katja Mononen) Sisä-Suomen piiri: Janita Silmäri (Salla Kontro) Uudenmaan piiri: Kia Koskelin (Veera Ålander) 39

40 LIITE 7. TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2017 Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry Valtakunnallinen edunvalvonta Liiton valtakunnallinen edunvalvonta jakautui jatkuvaan valtakunnalliseen edunvalvontaan sekä vuosittain vaihtuviin ajankohtaisiin painopisteisiin. Jatkuva valtakunnallinen edunvalvonta piti sisällään liiton edustamista erilaisissa valtionhallinnon ja järjestökentän yhteyksissä sekä yhteiskunnallisiin asioihin reagoimista. Liitto pyrki jatkuvasti lisäämään ja vahvistamaan nuorten osallisuutta valtakunnallisilla keskustelufoorumeilla, kuten ministeriötason lainsäädäntötyössä. Keskeisiä vaikuttamisen tapoja olivat erilaiset edunvalvontatapaamiset yhteiskunnallisten vaikuttajien kanssa. Toimintavuoden aikana tavattiin mm. eduskunnan puhemies, kunta- ja uudistusministeri, oikeusministeri, eduskunnan sivistysvaliokunta, maakuntajohtajia, maakuntahallitusten puheenjohtajia, kunnanjohtajia ja kansanedustajia. Liiton edunvalvonnallinen painoarvo oli vahvistunut vuoden 2017 aikana. Tämä näkyy siinä, että liitto on ollut kuultavana valiokunnissa ja lainsäädäntötyöryhmissä aiempaa useammin. Liitto tunnustetaan aiempaa laajemmin nuorten osallisuuden asiantuntijana, mikä oli liiton strateginen tavoite. Liitto toimi vuoden aikana myös erilaisissa asiantuntijatyöryhmissä ja toimielimissä (mm. valtion nuorisoasianneuvottelukunta, lapsiasiainneuvottelukunta, osallisuuden vahvistajat -verkosto, kuntademokratiaverkosto, Kuntavaalien huoneentaulu -työryhmä, sekä Allianssin hallitus ja ryhmät). Lisäksi liitto osallistui aktiivisesti myös erilaisten osallisuus-, demokratia- ja vaikuttamisaiheisten verkostojen toimintaan kuten esimerkiksi Osallisuusosaamiskeskus-työryhmän työskentelyyn. Toimintasuunnitelman 2017 keskeisiä kirjauksia Valtakunnallisen edunvalvonnan onnistumiset Vuoden 2017 huomiot toiminnan jatkokehittämiselle Jatkuva valtakunnallinen edunvalvonta piti sisällään yhteiskunnallisiin asioihin reagoimista. Ruuti-kannanottoon saatiin näkyvyyttä Someaktiivisuus on ollut hyvää. Edunvalvontakatsauksia tulee olla lisää ja säännöllisesti Ajankohtaiset painopisteet Luotiin pohjat vaikuttamissuunnitelmille Vaikuttamissuunnitelmien tarkastelu ja huomioidakseen liitolle niiden toteutuminen laadittiin erilliset vaikuttamissuunnitelmat, jotka liittohallitus hyväksyi. Liitto pyrki jatkuvasti lisäämään ja vahvistamaan nuorten Huipputapaamisen järjestäminen Tulevaisuuden kunta -valmistelijoiden Yhteistyön jatkaminen ministeriöihin ja heidän lainsäädäntötyössä osallisuutta valtakunnallisilla keskustelufoorumeilla, kuten ministeriötason lainsäädäntötyössä. tapaaminen, OM:n rikoksentorjuntayksikön tapaaminen ja maakuntauudistukseen liittyvä edunvalvonta VM:ssä Liitto piti aktiivisesti yhteyttä Kuntaliittoon, Yhteistyötä on jatkettu ja OM:n kanssa on saatu suhteita tiivistettyä Välien tiivistäminen mainittujen tahojen kanssa valtiovarainministeriöön, opetus- ja kulttuuriministeriöön, sekä muihin eri ministeriöihin. Liitto perehtyi lakiesityksiin ja seurasi kuntien ja maakuntien tehtävien muutosprosesseja. Liitto toteutti edunvalvontaseminaareja. Hanketta on edistetty pilottimaakunnilla ja se edistyi hyvin Viiden edunvalvontaseminaarin järjestäminen maakuntarundin yhteydessä Allianssin kanssa toteutettiin syksyllä 2017 Nuorten maakunnallisen osallisuuden edistämiskiertue 40

41 LIITE 7. TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Liitto otti kantaa ajankohtaisiin nuorisovaltuustoja, nuorten osallisuutta ja nuoria koskeviin asioihin. Liitto toimi vuoden aikana erilaisissa asiantuntijatyöryhmissä ja toimielimissä. Liitto osallistui aktiivisesti myös erilaisten osallisuus-, demokratia- ja vaikuttamisaiheisten verkostojen toimintaan sekä osaltaan pyrki koordinoimaan niitä. Ruuti-kannanotto ja siihen liittynyt keskustelutilaisuus Kannanotot kuntalain siirtymäkauden umpeutuessa Aktiivinen toimiminen asiantuntijatyöryhmissä ja toimielimissä Yhteistyö Opinkirjon ja Nuorten parlamentin kanssa Huipputapaaminen Liitto järjesti valtakunnallisen Nuorten vaikuttajien Huipputapaamisen nuorisovaltuustojen puheenjohtajille Tapahtumaan osallistui 120 nuorta nuorisovaltuuston edustajaa. Valtion Nuorisoneuvoston kanssa yhteistyössä järjestetyssä Huipputapaamisessa nuoret pääsivät arvioimaan Sipilän hallituksen kärkihankkeita ja pohtimaan satavuotiaan Suomen tulevaisuuden näkymiä. Tapahtuma oli ainutlaatuinen valtionhallinnon nuorten osallistamiskonsepti, josta saatiin paljon hyvää palautetta. Vuoden 2017 Huipputapaamisen taustateemana oli Suomi100-juhlavuosi, ja tapahtuma myös päättyi juhlallisesti eduskunnan puhemiehen Maria Lohelan vastaanottoon Pikkuparlamentissa. Huipputapaamisessa 120 nuorta pääsivät arvioimaan Sipilän hallituksen kärkihankkeita ja pohtimaan satavuotiaan Suomen tulevaisuuden näkymiä. Huipputapaamisen tuloksista koostettua raporttia hyödynnettiin sekä valtion nuorisoneuvoston työssä että liiton omassa edunvalvonnassa. Huipputapaamisen tuloksista on koostettu liiton ja Nuoran yhteinen esite ja tuloksia hyödynnetään liiton edunvalvonnassa ja toiminnan teemojen suunnittelussa. Muun muassa SuomiAreenalle 2017 toteutettiin vaikuttamismateriaalia yhdistäen Nuorisobarometrin tuloksia ja Huipputapaamisen niihin antamia ratkaisuja. Toimintasuunnitelman 2017 keskeisiä kirjauksia Liitto järjesti valtakunnallisen Huipputapaamisen nuorisovaltuustojen puheenjohtajille yhdessä valtionhallinnon kanssa. Huipputapaamisen aihe sekä tarve järjestämiselle syntyi valtionhallinnon tarpeesta kuulla nuoria valtakunnan päätöksenteossa tai lainvalmistelussa. Liitto huolehti nuorten äänen kuulumisesta päätöksenteossa, joka koskettaa heitä joko suoraan taikka välillisesti. Jatkoi Huipputapaamisen vakiinnuttamista vuosittaiseksi perinteeksi, joka järjestetään yhteistyössä valtionhallinnon kanssa, Huipputapaamisen onnistumiset Huipputapaaminen järjestetty ja tapahtuma sai hyvän palautteen Raportista kootun edunvalvontamateriaalin tuottaminen ja jakaminen muun muassa SuomiAreenalla Liiton edunvalvonnan kehittäminen Vuoden 2017 huomiot toiminnan jatkokehittämiselle 3. huipputapaamisen järjestäminen ja yhteistyökuvioiden suunnittelu ajoissa 41

42 LIITE 7. TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2017 Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry Maakuntauudistus ja tulevaisuuden kunta Liitto jatkoi maakuntauudistukseen ja tulevaisuuden kunta -työhön osallistumista vuoden 2017 aikana. Liitto aloitti erityisavutuksella toteutetun Maakunnallisten nuorisovaltuustojen perustamis- ja kehittämishankkeen kolmen pilottimaakunnan, Kanta-Hämeen, Pohjois-Karjalan ja Uudenmaan kanssa. Nuorien tietämystä maakuntauudistuksesta ja tulevaisuuden kunnasta edistettiin keväällä Maakuntarundin yhteydessä järjestetyissä viidessä edunvalvontaseminaarissa sekä niihin liittyvissä tapaamisissa. Lisäksi valtakunnallisessa edunvalvonnassa liitto on ollut mukana lausumassa maakuntalain uudistamisesta. Liitto jatkoi yhteistyötä kunta- ja uudistusministerin, valtiovarainministeriön, Kuntaliiton ja muiden yhteistyökumppanien kanssa ja toi nuorten äänen aidosti maakuntauudistuksen ja tulevaisuuden kunnan kehittämiseen. Liitto sote- ja maakuntauudistukseen vaikuttaminen olivat syksyn Aktiivipäivien teemana, milloin liitto koulutti nuorisovaltuutettuja aiheista. Toimintavuoden aikana liitto järjesti itse sekä osallistui sisällöntuottajana lukuisiin maakuntia ja tulevaisuuden kuntaa koskeviin tilaisuuksiin, muun muassa oman paneelikeskustelun SuomiAreenassa ja tietoiskun Kuntamarkkinoilla. Toimintasuunnitelman 2017 keskeisiä kirjauksia Liitto kartoitti tällä hetkellä toimivien maakunnallisten nuorisovaltuustojen tai maakunnallisten yhteistyöverkostojen tilaa osana maakuntauudistusta ja maakunnallisten nuorisovaltuustojen perustamista Liitto osallistui seminaareihin ja tilaisuuksiin, joissa maakuntauudistusta ja tulevaisuuden kuntaa käsiteltiin. Valmistautui tammikuulle 2018 suunniteltuihin maakuntavaaleihin suunnittelemalla maakuntavaalikampanjan. Kampanjassa hyödynnetään kuntavaalikampanjan onnistumisia Maakuntauudistuksen ja tulevaisuuden kunnan onnistumiset Maakuntarundin aikana kartoitettiin Toteutettu osana hanketta, erityisesti valituissa maakunnissa Osallistuminen Suomi100-tapahtumaan, MaNuoppaan seminaariin ja Kuntaliiton tilaisuuksiin Maakuntavaalikampanja kirjattu toimintasuunnitelmaan 2018 Maakuntarundi Mini-Huippikset ympäri Suomea Vuoden 2017 huomiot toiminnan jatkokehittämiselle Maakunnallisten nuorisovaltuustojen ja maakuntauudistuksen seuraaminen ja osallistuminen Vaalikampanjoiden raportointia on kehitettävä Liitto järjesti huhti-kesäkuussa 2017 edunvalvontakiertueen Nuorten vaikuttajien maakuntarundin kuuden maakunnan eli Satakunnan, Uudenmaan, Etelä-Karjalan, Lapin, Keski-Suomen ja Pohjois-Savon alueilla. Kiertueen tavoitteena olivat nuorisovaltuustojen osallistaminen nuorten maakunnan suunniteluun, tietoisuuden lisääminen maakuntauudistuksesta ja maakuntavaaleista sekä materiaalin kerääminen liiton edunvalvontatyöhön. Maakuntarundi tavoitti noin kuukauden aikana 40 kuntaa kuuden maakunnan alueella. Viranhaltijoita tavoitettiin noin sata henkilöä ja nuoria 65 henkeä. Työpajoista saatiin työskentelyn tuloksia kolmenkymmenen A3:n verran. Kiertue koostui viiden maakunnan alueella järjestettävistä kuntatapaamisista ja nuorten vaikuttajien tapaamista. Kiertue tavoitti kolmen viikon aikana noin 40 kuntaa ja nuorisovaltuustoa. Kiertue kiersi maakunnissa alla olevan aikataulun mukaisesti, suluissa yhteistyökumppani: Satakunta (Satakuntaliitto) Uusimaa (Uudenmaan liitto) Etelä-Karjala (Etelä-Karjalan liitto) Lappi (Lapin liitto)

43 LIITE 7. TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Keski-Suomi ja (Keski-Suomen liitto) Pohjois-Savo (Pohjois-Savon liitto) Kuntavierailuissa liitto tapasi kuntien viranhaltijoita ja nuorisovaltuutettuja ja keskusteli kuntien muuttuvasta roolista maakuntauudistuksen ja uuden kuntalain myötä sekä nuorten kuulemisen järjestämisestä. Kuntavierailujen pohjalta liitto kartoitti Suomen nuorisovaltuustojen tilannetta viikkoja ennen kuntalain siirtymäajan umpeutumista ja nuorisovaltuustojen lopullista kirjaamista kuntalakiin. Kuntavierailujen asialista on kuvattu liitteissä. Nuorten vaikuttajien tapaamiset olivat seminaareja, joihin oli kutsuttu kunnan nuoret vaikuttajat. Tapaamisissa keskusteltiin maakuntauudistuksesta, joihin maakuntaliitoilta oli tilattu alueellista näkökulmaa alustuksen verran sekä liiton maakunnallisten nuorisovaltuustojen kehittämishankkeesta. Lopuksi nuoret vaikuttajat pääsivät itse ideoimaan unelmien nuorisovaltuustoja ja etsimään ratkaisuja maakunnan nuorille tärkeisiin aiheisiin korjauslistat-työpajojen kautta, jotka liittyivät liiton ja Valtion nuorisoneuvoston järjestämän Huipputapaamisen työpajojen teemoihin sekä maakuntauudistuksessa nuorille tärkeisiin aiheisiin. Kiertueen ansiosta liiton yhteistyö maakuntien liittoihin syventyi ja loi uusia mahdollisuuksia toukokuussa käynnistynyttä maakunnallisten nuorisovaltuustojen kehittämishanketta varten. Maakuntien korjauslistojen mukaan nuoret pitävät maakunnissa kaikkein tärkeimpänä palveluiden helppoa saatavuutta, työ- ja koulutusmahdollisuuksien turvaamista sekä koulu- ja mielenterveyspalveluiden matalaa kynnystä. Unelmien nuorisovaltuustoissa nousivat seuraavat aiheet: Yhtenäisyys, puolueettomuus, avoimuus sekä yhteistyökykyisyys Nuoret tietävät, mikä nuva on sekä sitä mainostetaan Motivoitunut, vaikuttava ja aktiivinen Kuntavaalit Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto toteutti kuntavaalikampanjan keväällä #NuoriKunta-kampanjan aikana liitto aktivoi ja kannusti paikallisia nuorisovaltuustoja kiinnittämään huomiota kuntavaalikampanjoihin. Kuntavaalikampanjaa varten tuotettiin materiaaleja niin nuorisovaltuustojen, kuin liiton piirienkin käyttöön. Liitto valmistautui vaaleihin :lla kuntavaaliflaijererilla, joiden tarkoituksena on visualisoida tulevaisuuden nuorten kuntaa. Flaijereita toimitettiin liiton piireille ja ehdokkaille. Liitto jakoi kuntavaaleissa kuntavaaliflaijeria. Kuntavaalikampanjassa piirit olivat merkittävässä roolissa. Piirit järjestivät #NuoriEhdokas-ehdokasverkostoja, tapasivat paikallisia kuntavaaliehdokkaita ja pitivät liiton kantoja esillä vaalikentillä. Motivoidakseen piiritoimijoita liitto järjesti piireille kilpailun, jossa palkittiin parhaiten kuntia ja nuorisovaltuustoja kuntavaaleihin aktivoinnut piiri. Näiden lisäksi liitto haastoi poliittisten nuorisojärjestöjen edustajia ideoimaan sitä, miltä heidän nuori kuntansa näyttää. Toimintasuunnitelman 2017 keskeisiä kirjauksia Valtakunnallisesti liitto osallistui erilaisiin nuorisojärjestöjen yhteisiin kuntavaalikampanjoihin. Liitto kannusti kaikkia nuoria äänestämään ja pyrki yhdessä muiden nuorisojärjestöjen kanssa tuomaan ilmi äänestämisen tärkeyttä. Paikallisesti liitto tuki erilaisilla ohjeistuksilla sen piirijärjestöjä ja nuorisovaltuustoja kuntavaalipaneelien ja muiden vaalitapahtumien järjestämisessä. Kuntavaalien onnistumiset Liitto oli mukana lasten ja nuorten valtuutetun huoneentaulussa Kannusti nuoria äänestämään ja olemaan aktiivisia vaalikentillä Laadittiin nuva- ja piiriohjeistukset Vuoden 2017 huomiot toiminnan jatkokehittämiselle Nuorisojärjestöjen verkon kehittäminen Kannustettava ja motivoitava nuoria entistä enemmän seuraavissa vaaleissa Piirien tehtävää tarkasteltava seuraaviin vaaleihin ja se on luotava yhdessä piirien kanssa 43

44 LIITE 7. TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2017 Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry Liitto lanseerasi #nuorikuntakampanjan, jonka tavoitteena oli aktivoida paikallisia nuorisovaltuustoja aktiivisuuteen kuntavaaleihin liittyen. Vaalikampanjaa on tehty ja paikallisia nuorisovaltuustoja aktivoitu Huomattiin raportoinnin kehittämisen tärkeys 5.4 Viestintä Vuonna 2017 Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto oli laajasti tunnettu ja aktiivinen yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuja ja keskustelun avaaja. Liitto oli vakiinnuttanut asemansa nuorten äänen esille tuomisessa. Vuonna 2017 liitto antoi yhteensä viisi lausuntoa: Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta, hallintovaliokuntaan maakuntalaista, sivistysvaliokuntaan maakuntalaista, opetus- ja kulttuuriministeriölle valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelmasta sekä kommentit toisen tahon lausuntoon koskien demokratiapoliittista toimintaohjelmaa. Lausuntojen lisäksi liitto antoi asiantuntijanlausuntoja kunnille ja nuorisovaltuustoille koskien nuorisovaltuustojen asemaa kunnissa sekä teki kannanottoja. Ruudista tehtyyn kannanottoon liittyi Helsingissä järjestetty keskustelutilaisuus vaikuttamismahdollisuuksien parantamisesta. Kuntalain voimaantuloon valmistauduttiin myös kevään viestintäkampanjalla. Liiton viestintä oli kohderyhmälähtöistä. Viestinnässä huomioitiin tarkoin liiton eri kohderyhmät kuten jäsenet, paikalliset nuorisovaltuustot, sidosryhmätoimijat, nuorisotyöntekijät, kuntien viranomaiset sekä luottamushenkilöt. Pääpaino asetettiin sille, miten viestit saatiin muotoiltua nuoria kiinnostaviksi ja kohdistettua tarkoitetulle kohderyhmälle. Vuoden aikana lähetettiin yhteensä 14 E-Vaikutetta liiton jäsenistölle, 6 E-ohjetta nuorisovaltuustojen ohjaajille, sekä 6 piirikirjettä piireille. Ennen resurssien mahdollistaman viestintäasiantuntijan rekrytointia viestinnästä vastasi pääosin liiton järjestösihteeri. Liitto pystyi resurssien lisääntyessä syksyn 2017 aikana rekrytoimaan viestintäasiantuntijan vastaamaan viestinnästä. Filosofian maisteri Maiju Laitanen aloitti liiton viestintäasiantuntija alkaen toimien poikkisektoriaalisesti kehittäen ja toteuttaen liiton sisäistä ja ulkoista viestintää, tukien liittoa edunvalvontaviestinnässä sekä sparraten muita viestintäasioissa. Liitto lisäsi avoimuutta kaikessa viestinnässään, mutta myös toiminnassaan. Vuoden aikana järjestettiin kaksi jäsenille avointa liittohallituksen kokousta Aktiivipäivät ABC:n ja Aktiivipäivät HC:n yhteydessä. Edellä mainituissa ensimmäisessä hyväksyttiin liiton toimintakertomus vuodelta Lisäksi hallitusohjelma ja kärkihankkeet arvioitiin julkisessa puoliväliarvioinnissa, sekä vuoden lopussa. Hallituksen kokousten päätöksistä julkaistiin myös tiedote. Tämän lisäksi kerran kuukaudessa ilmestyvässä E-vaikutteessa tiedotettiin jäsenistölle ajankohtaisista asioista. E-vaikute kertoi liiton ja sidosryhmien kuulumiset, mainosti liiton tapahtumia sekä toimi sisäisen demokratian mahdollistajana. Toimintasuunnitelman 2017 keskeisiä kirjauksia Viestinnän onnistumiset Vuoden 2017 huomiot toiminnan jatkokehittämiselle Liitto päivitti Viestintää on tehty tarpeen mukaan, Suunnitelmallisuuden lisääminen viestintästrategiansa, jonka pohjalta viestintää toteutettiin. Liiton viestintä pohjautui kolmeen peruspilariin: kohderyhmälähtöisyyteen, tavoitteellisuuteen ja asiantuntevuuteen. huomioiden liiton tapahtumat ja kokoukset Liitto viesti suomeksi ja osittain ruotsiksi sekä tarpeen vaatiessa myös englanniksi tai muilla kielillä. Viestintä pääosin suomeksi, huipputapaamisen ja liittokokouksen yhteydessä myös ruotsiksi Kaksikielisyystyöryhmä vastasi liiton kaksikielisestä toiminnasta Viestinnän kehittäminen myös ruotsiksi ja englanniksi 44

45 LIITE 7. TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Liitto hyödynsi omassa Jäsenkyselyt on tehty sähköisinä skypeihin osallistumista kehitttävä viestinnässään ja osallistumistavoissaan erilaisia sähköisiä osallistumistapoja, avointa kommentointia, etäyhteyksiä jne. Viestinnässä painotettiin videoiden merkitystä. piiritoimija- ja skypet valtakunnallisista koulutuksista ja nuvalaisen käsikirjasta Liiton kasvanut viestintätarve viestintäasiantuntija aloitti vaati viestinnän asiantuntijan, joka hoitaa yhtenäisesti liiton viestintää Liitto lisäsi avoimuutta kaikessa viestinnässään. Liitto valmisteli merkittävimmät lausunnot Hallituksen kokousten tiedotteet e-vaikute ja muut viestintäkanavat piirien osallistuminen yhteistyössä jäsenistönsä kanssa. Liitto kehitti sisäistä viestintäänsä ja kannusti piirijärjestöjä säännöllisten piirikirjeiden lähettämiseen jäsenilleen. piirikirjeitä on lähetetty piirit ovat myös tavoittaneet omat jäsenensä omilla piirikirjeillään piirikirjeissä ja ohjeistamisessa on vielä kehitettävää 5.5 Kumppanuustoiminta Liitto tekee aktiivista yhteistyötä parantaakseen toimintansa vaikuttavuutta, tehokuutta ja tavoittavuutta. Vuonna 2017 liiton yhteistyö on tiivistynyt uusien ja vanhojen yhteistyökumppaneiden kanssa. Liiton Huipputapaaminen järjestettiin onnistuneesti yhteistyössä Valtion Nuorisoneuvoston kanssa. Kuntaliiton kanssa yhteistyö on tiivistynyt erityisesti maakunta-asioiden kohdalla, ja valmisteilla on muun muassa yhdessä tuotetut ohjeistukset maakunnallisten nuorisovaltuustojen toimintaan. Yhteistyötä Kuntaliiton kanssa tehdään jatkuvasti myös kunnallisten nuorisovaltuustojen osalta, kuntien nuorisovaltuustojen perustamiseen patistamisen saralla sekä mm. liittokokouksen järjestelyjen puitteissa. Kuntaliittoon liittyvän Finnish Consulting Groupin ja Kuntalehden kanssa on käynnistetty yhteistyökuvioita liiton tapahtumiin liittyen. Allianssin kanssa toteutettiin syksyllä 2017 Nuorten maakunnallisen osallisuuden edistämiskiertue. Oikeusministeriön kanssa järjestettiin lokakuussa Suomi100-demokratiatapahtuma. Liittohallitusten kokousten yhteydessä liitto on tavannut muun muassa Valtion nuorisoneuvoston, Veikkauksen, Suomen Partiolaiset ry:n, Suomen Yrittäjien ja Kansainvalistusseuran edustajia. Näiden lisäksi liitto on tehnyt yhteistyötä maakuntien liittojen kanssa maakuntarundilla, Porin nuorisovaltuuston ja Lounais-Suomen piirin kanssa SuomiAreenan yhteydessä sekä ollut tiiviissä yhteistyössä liiton alumnitoimijoiden yhdistyksen kanssa. Liitto on hyödyntänyt alumniyhdistystä muun muassa valtakunnallisissa tapahtumissa ja liiton 20-juhlavuoden toiminnassa. 6. Hanketoiminta 6.1 Maakunnallisten nuorisovaltuustojen perustamis- ja kehittämishanke Liitto sai vuodelle 2017 Opetus- ja kulttuuriministeriöltä rahoituksen maakunnallisen nuorisovaltuustotoiminnan perustamiseksi. Hanke on edennyt tehokkaasti kesän ja alkusyksyn aikana. Hankkeessa on mukana kolme pilottimaakuntaa, Kanta-Häme, Pohjois-Karjala ja Uusimaa, joiden nuorisovaltuustojen aloitustapaamiset ja yksi perustamiskokous on pidetty. Hankkeen nuorista koostuva ohjausryhmä on työskennellyt aktiivisesti ja hanke on esitellyt toimintaansa muun muassa Kuntamarkkinoilla ja eri seminaareissa. Hankkeen puitteissa on myös tehty paljon yhteistyötä, muun muassa oikeusministeriön Suomi100-teemainen demokratiatapahtuma sekä maakuntarundi yhteistyössä Allianssin kanssa. Hankkeelle haetaan jatkorahoitusta, jotta hyvää kehitystyötä voidaan jatkaa ja toiminta saadaan vakiinnutettua osaksi liiton perustoimintaa. Hankkeen yhteyteen perustettiin pilottimaakuntien nuorista vapaaehtoisista koostunut ohjausryhmä, joka toimi hanketyöntekijöiden tukena ja vertaisoppimisen areenana, jossa tuotiin esille maakunnallisten nuorisovaltuustojen kehittämistyössä esille tulleita kysymyksiä ja teemoja. 45

46 LIITE 7. TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2017 Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry Ohjausryhmään kuului 10 henkilöä ja jokaisesta pilottimaakunnan piirihallituksesta oli ohjausryhmässä myös edustaja. Ryhmä kokoontui vuoden 2017 aikana kolmesti. Ohjausryhmän jäsenet 2017: Patrik Lamberg Kerava, ohjausryhmän puheenjohtaja Tatu Hiltunen Joensuu, ohjausryhmän varapuheenjohtaja Jim Koskinen Helsinki Oskar Mannelin Joensuu Eetu Niemi Ypäjä, Hämeen piirin edustaja Anette Pottonen Kontiolahti, Savo-Karjalan piirin edustaja Sini Riihimäki Tuusula, Uudenmaan piirin edustaja Eero Roslander Hämeenlinna Neea Simovaara Riihimäki Sirja Virtanen Nurmijärvi 7. Hallinto ja talous 7.1 Hallinto Henkilöstöhallinto Henkilöstöhallinnosta määrättiin henkilöstöstrategiassa ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa. Tarve henkilöstöresurssien lisäämiselle oli vuonna 2017 suuri. Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustuksen kasvulla ja erityisavustuksen myötä mahdollistettiin liiton henkilöstömäärän kasvu. Vuonna 2017 liitolla oli käytössään toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa 3,4 henkilötyövuotta ja työsuhteessa yhteensä noin 5 henkilötyövuotta. Vuonna 2017 liiton pääsihteerin, osallisuusasiantuntijan ja järjestösihteerin lisäksi vakituisena työntekijänä aloitti viestintäasiantuntija viestinnällisen tarpeen kasvaessa. Liitolla oli palveluksessaan siviilipalvelusmiehinä Max Pohjonen asti ja Joni Ojala alkaen. Liitolla välisenä aikana työskenteli kaksi korkeakouluharjoittelijaa. Huipputapaamisen harjoittelija Susanna Elenius vastasi Huipputapaamisen toteutuksesta ja taloushallinnon harjoittelija Elina Paavola liiton taloushallinnon avustavista tehtävistä. Näiden lisäksi liitolla työskenteli Maakunnallisten nuorisovaltuustojen perustamis- ja kehittämishankkeessa projektipäällikkö ja projektisihteeri määräaikaisesti välisenä aikana. Henkilöstö Henkilöstön puolesta liiton taloudesta, hallinnosta ja luottamushenkilöjohdon tukemisesta vastasi liiton pääsihteeri. Pääsihteeri toimi myös liiton muiden työntekijöiden lähiesimiehenä. Pääsihteerin työtehtäviin kuului myös liiton toiminnan kehittäminen. Pääsihteerinä vuonna 2017 toimi valtiotieteiden kandidaatti Verna Finström (ent. Castrén). Finströmin vanheimpain- ja opintovapaan ajan pääsihteerin virkaa hoiti virkaa tekevänä pääsihteerinä filosofian maisteri Sanna Larinkoski. Liiton järjestöllisestä suunnittelusta ja kehittämisestä vastasi liiton järjestösihteeri, jonka työnkuvaan kuuluivat kaikki liiton valtakunnalliset koulutustapahtumat, paikalliset koulutukset sekä jäsenpalveluiden koordinaatio ja kehittäminen. Järjestösihteeri toimi palvelusektorin avaintyöntekijänä. Järjestösihteerin työnimike päivitettiin alkaen järjestökoordinaattoriksi. Järjestökoordinaattorina toimi vuonna 2017 kansalaistoiminnan opiskelija (AMK) Salla Paavilainen. Osallisuusasiantuntija vastasi nuorisovaltuustotuen edunvalvontaneuvonnasta ja valtakunnallisesta edunvalvonnasta yhdessä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien kanssa. Näiden lisäksi osallisuusasiantuntija koordinoi Perusta, Vakiinnuta, Vahvista-koulutuksia ja tuki piirien toimintaa toimien piiri- ja edunvalvontasektorin avaintyöntekijänä. Osallisuusasiantuntijana toimi ajan valtiotieteiden maisteri Anna Hurmeranta alkaen liiton osallisuusasiantuntijana aloitti turkulainen kaupunginvaltuutettu, valtiotieteiden ylioppilas ja pitkän linjan opiskelijavaikuttaja Riina Lumme. Liiton sisäisestä ja ulkoisesta tiedottamisesta vastasi viestintäasiantuntija. Näiden lisäksi viestintäasiantuntijan vastuulla oli viestinnän sekä viestintäkanavien suunnittelu ja kehittäminen toimien poikkisektoriallisena työntekijänä. Liiton viestintäasiantuntijana aloitti filosofian maisteri Maiju Laitanen. Lisäksi jäsenpalveluista ja toimistotehtävistä vastasivat liitolla palveluksessa olleet toimistosihteerit/siviilipalvelusmiehet Max Pohjonen ( ) ja Joni Ojala ( ). Huipputapaaminen-hankkeessa korkeakouluharjoittelijana toimi välisenä aikana filosofian kandidaatti Susanna Elenius ja taloushallinnon harjoittelijana toimi välisenä aikana Elina Paavola. Kesätyöntekijänä liiton toimistolla toimi vantaalainen lukiolainen Aimen Chakir.

47 LIITE 7. TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Liiton Maakunnallisten nuorisovaltuustojen perustamis- ja kehittämishankkeessa välisenä aikana toimivat projektipäällikkönä hallintotieteen ylioppilas Aleksi Koivisto ja projektisihteerinä filosofian maisteri Ainomaija Rajoo. Toimisto Liiton toimisto sijaitsee osoitteessa Punavuorenkatu 2Aa, Helsinki. Vuonna 2017 liiton toimisto palveli liiton jäsenistöä ja liiton perustoimintaa. Liiton toimistolla järjestettiin hallituksen kokouksia ja muita pienempiä koulutustapahtumia, kuten ohjausryhmän ja piirineuvoston kokouksia. Myös nuorisovaltuustot vierailivat satunnaisesti liiton toimistolla. Liiton toimisto oli kaikille toiminnassa mukana oleville avoin. Toimisto palveli jäseniä arkisin klo Liiton toimisto oli myös vuonna 2016 syrjinnästä vapaa työpaikka ja on Reilun kaupan työpaikka. Liiton alivuokralaisena oli syksystä 2015 heinäkuuhun 2017 asti Varusmiesliitto ry. 7.2 Talous Liiton talouden suunnittelu pohjautui keskipitkän aikavälin taloussuunnitelmaan. Tämän lisäksi pitkän aikavälin taloussuunnitelman toteutumista seurattiin. Liiton talous nojautui vuonna 2017 valtion avustuksiin ja oman toiminnan rahoittamiseen jäsenmaksuilla ja muilla osallistujamaksuilla. Liiton taloutta seurattiin kaikissa liittohallituksen kokouksissa ja keskipitkän aikavälin taloussuunnitelman toteutumisen pohjalta liitto päivitti vuoden aikana reaalitalousarviota. Reaalitalousarvioita laadittiin vuoden aikana yhteensä kolme. Lisäksi talousarvio laadittiin vuodelle 2018 liiton keskipitkän aikavälin taloussuunnitelman mukaisesti. Liiton keskipitkän aikavälin taloussuunnitelman tarkoituksena on kasvattaa maltillisesti liiton omaa pääomaa ja parantaa liiton maksukykyä. Vuoden 2017 aikana taloudessa huomioitiin erityisavustushankkeen omavastuuosuus. Liiton toimintaresursseissa on tapahtunut kuitenkin merkittäviä muutoksia muun muassa hankerahoituksen ja uusien rekrytointien myötä, jonka myötä keskipitkän aikavälin taloussuunnitelmaa päivitettiin vielä vuoden 2017 aikana. Toimintasuunnitelman 2017 keskeisiä kirjauksia Talouden onnistumiset Vuoden 2017 huomiot toiminnan jatkokehittämiselle Liitto seurasi pitkän Kulujen hallinta toimivuoden aikana Taloussuunnitelmien tarkastelu aikavälin taloussuunnitelman toteutumista, jonka pohjalta talousarvio laadittiin. Liiton tavoitteena oli taata liiton pysyvien toimintojen jatkuminen, Tapahtumien kulut ovat pysyneet budjetin rajoissa ja tuotot olleen talousarviota positiivisempia. Tarkan kuluseurannan jatkaminen Avustusten korottaminen ja oman varainhankinnan kehittäminen Huipputapaaminen alitti budjetin. Koulutusmyynti on ollut hyvässä kasvussa Liitto rahoitti omaa toimintaansa ja tuki piirejään Liitto on avustanut piirejä taloudellisesti avustusperusteiden mukaisesti Liiton toiminta on kuitenkin vahvasti avustusten varassa. varainhankinnallaan Haki korotusta yleisavustukseensa saadakseen viestintäasiantuntijan Yleisavustukseen saatu korotus vuonna 2017 viestintäasiantuntijan rekrytointia varten. Korotus ei kuitenkaan ole ollut riittävä asiantuntijan palkkaamiseen täysipäiväiseksi tai heti avustuksen saavuttua. Jakoi piireille avustuksia tulosperusteisesti, jolloin piirit saivat osuuden Jäsenmaksuista ja paikallisista koulutuksista on jaettu piireille avustukset kahdesti vuodessa jäsenmaksutuloista ja paikallisista koulutuksista, Seurasi hyvän hallinnon mukaisesti talousraportteja kuukausittain Säännöllinen kuukausittainen kokonaistalouden seuranta kuukausittain. Erityinen huomio hankkeen ja yleistoiminnan kulujen suhteeseen. Sitoutui liittohallituksen vuonna 2015 hyväksymän keskipitkän aikavälin taloussuunnitelman toteuttamiseen Ylijäämätavoite sekä jäsenmäärän kasvattaminen ovat pysyneet taustalla taloutta suunnitellessa. 47

48 LIITE 7. TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2017 Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry Liitto toteutti Nuvakassit syksyn Aktiivipäivillä Varainhankintatuotteiden määrää on lisättävä varainhankintatuotteita mahdollisuuksiensa mukaan 7.3 Hallitusohjelma 2017 Uosukaisen II:n hallituksen hallitusohjelma täydensi ja tarkensi liittokokouksen 2016 tekemiä päätöksiä vuoden 2017 toiminnasta. Ohjelma loi puitteita strategian, toimintasuunnitelman ja talousarvion toteutumiselle liitossa. Siinä sovittiin yleisistä hallituksen asettamista tavoitteista, jotka ohjasivat sen työtä poikkileikkaavasti. Hallitusohjelma rakentui seuraaviin teemoihin: johtaminen, nuorisovaltuustoaate, liiton juhlavuosi, sisäinen viestintä, liiton toiminnan suunniteltavuus ja osallistavuus, sähköiset työkalut ja palvelut sekä kestävä taloudenpito. Hallitusohjelman 2017 keskeisiä kirjauksia Hallitusohjelman onnistumiset Vuoden 2017 huomiot toiminnan jatkokehittämiselle Johtaminen Strategiamittarit on tarkistettu Strategisen johtamisen vuosikello on tehty Liiton toiminnansuunnitteluprosessi on Sähköisen strategiapankin tekeminen huomioitava Strategian päivitysprosessi tulee kehittää uudistettu ja piireille on luotu liiton tosua tukeva tosu-pohja Nuorisovaltuustoaate Jäsenkyselyissä on kysytty nuvalaisuuteen liittyvistä teemoista Keskusteluaineiston tekeminen Huipputapaamisen teemoista Liiton poliittisesta ohjelmatyöstä on linjattu Liiton juhlavuosi Juhlavuosisuunnitelma on käsitelty ja juhlavuosi käynnistetty liittokokouksen XX yhteydessä Mielikuvakyselyn tekeminen sidosjärjestöille Sisäinen viestintä Nuvalaisen tervehdyksen kehittäminen Huipputapaamiseen Liiton toiminnan suunnitelmallisuus ja On panostettu puheenjohtajistoseminaareihin, toimistopäiviin ja liittohallitusseminaariin, Seurannan lisääminen Jatketaan uusien konseptien kokeilemista osallistavuus Prosessisuunnitelmien ja -kaavioiden hyväksyminen Sähköiset työkalut ja palvelut Liittari-stream ja seurantaa myös valtakunnallisilla tapahtumilla Sähköiset kokoukset Kestävä taloudenpito KTS ja varainhankintatuote Siirrytty talouden avainlukuihin. 8. Yhteenveto Liitto on kyennyt kehittämään, kasvattamaan ja vakiinnuttamaan toimintaansa liittohallituksen koossa ja johtamisjärjestelyissä tapahtuneista muutoksista huolimatta. Liiton toiminta on jatkanut kasvuaan ja toimintakenttä laajentunut voimakkaasti vuoden 2017 aikana. Liitolla on selkeä paikka järjestökentällä ja kova halun lisäksi kykyä vaikuttaa yhteiskunnassa ja kehittää omaa toimintaansa. Liitto on ollut aktiivisesti mukana isoissa edunvalvontaprosesseissa ja ajanut aktiivisesti nuorten vaikuttamismahdollisuuksia myös maakuntauudistuksen edetessä. Maakunnalliset nuorisovaltuustot ja muut nuorten kuulemistavat ovat merkittävä ja toimenpiteitä vaativa nuorten osallisuuden kehittämisen osa-alue, johon liitto antaa täyden panostuksensa Maakunnallisten nuorisovaltuustojen perustamis- ja kehittämishankkeen kautta. 9. Liitteet Liiton toiminnan avainluvut vuodelta

49 LIITE 8A. TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2017 LIITE 8A. TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2017 Hyväksytty liittohallituksen kokouksessa

50 LIITE 8A. TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2017 Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry. 50

51 LIITE 8A. TILINPÄÄTÖS VUODELTA

52 LIITE 8A. TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2017 Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry. 52

53 LIITE 8A. TILINPÄÄTÖS VUODELTA

54 LIITE 8A. TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2017 Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry. 54

55 LIITE 8A. TILINPÄÄTÖS VUODELTA

56 LIITE 8B. TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2017 Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry. LIITE 8B. TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA

57 LIITE 8B. TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA