TÄYTTÄ ELÄMÄÄ IKÄÄNTYNEENÄ Espoon ikääntymispoliittinen ohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TÄYTTÄ ELÄMÄÄ IKÄÄNTYNEENÄ Espoon ikääntymispoliittinen ohjelma 2009 2015"

Transkriptio

1 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ IKÄÄNTYNEENÄ Espoon ikääntymispoliittinen ohjelma

2 ESPOON IKÄÄNTYMISPOLIITTINEN OHJELMA Sosiaali- ja terveystoimi Vanhusten palvelujen tulosyksikkö Valmistelun koordinointi: Maria Rysti Työryhmä: Jaakko Valvanne, Maria Rysti, Elina Kylmänen- Kurkela ja Satu Meriläinen Poikkihallinnollinen projektiryhmä Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi ikääntymispoliittisen ohjelman Työryhmä kiittää espoolaisia senioreita ja yhteistyökumppaneita aktiivisesta osallistumisesta ohjelman muokkaamiseen. Parhaat kiitokset myös tekstin editoinnin tehneelle Tellervo Aholle, joka käänsi kapulakielemme ymmärrettäviksi sanoiksi. Ikääntymispoliittisen ohjelman työstämisen osallistavat tilaisuudet ja valmisteluorganisaatio esitetään liitteessä 1. Kannen kuva: Jarmo Fredriksson / Kuvaario Taitto: Antero Airos Espoon kaupunki Sosiaali- ja terveystoimen julkaisusarja 2/2009 ISSN

3 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ 5 1 JOHDANTO 7 2 LÄHTÖKOHDAT IKÄÄNTYMISPOLIITTISELLE OHJELMALLE Näkemykset hyvästä ikääntymisestä Espoossa Espoolaisten senioreiden painotukset Henkilöstön näkemyksiä Yhteistyökumppaneiden näkemyksiä Piirteitä espoolaisista senioreista Muuttuva espoolainen ikääntyminen Tilastotietoa espoolaisista senioreista Väestötutkimustietoa espoolaista senioreista Vanhusjärjestöt Espoon toimintaympäristöanalyysi Valtakunnallisia ikäihmisten palvelujen linjauksia Hallitusohjelma Sosiaali- ja terveysministeriön linjat Ikäihmisten palvelujen laatusuositus Kuntien keinot tukea ikääntyneiden kotona asumista Muuttuva ikääntyminen Voimavaralähtöinen vanhuskäsitys Palvelutarpeen muuttuminen Tutkittu tieto Kolmas ja neljäs ikä Ikääntymispoliittista ohjelmaa ohjaava vanhuskäsitys Espoo-strategia IKÄÄNTYMISPOLIITTISEN OHJELMAN LINJAUKSET Ikääntymispoliittisen ohjelman viitekehys ja toimijat Espoon ikääntymispoliittisen ohjelman viitekehys ja rakenne Toimijat ja arvot Kaupungin eri toimialojen yhteiset ikääntymispoliittiset linjaukset Linjausten mukaiset pitkän tähtäimen tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit 23 2

4 4 PALVELURAKENTEEN JA PALVELUJEN KEHITTÄMINEN Sosiaali- ja terveystoimi yhteistyössä muiden toimialojen kanssa Omaehtoisen ikääntymisen edellytykset Ikäihmisten eheän palvelujärjestelmän kehittäminen Ennaltaehkäisevät palvelut ja osallistavat toiminnot Tarpeisiin vastaavat peruspalvelut Toimivat mielenterveys- ja päihdepalvelut Joustavat omaishoitoa tukevat palvelut Kokonaisvaltainen kotihoito Saumattomat muistihäiriöisten palvelut Sujuva akuuttihoito ja tehokas kuntoutus Monimuotoiset palvelut elä ja asu -seniorikeskuksissa Puolarmetsän kampus Palvelurakenteen kehittämisen määrälliset linjaukset Palvelurakenteen määrällisen kehittämisen eri skenaariot Palvelurakenteen kehittämisen määrälliset linjaukset Palvelujärjestelmän toimivuuden edellytykset Henkilöstö ja johtaminen Selkeät ja sujuvat prosessit sekä jatkuva laadun parantaminen Tuottavuus, kustannustehokkuus ja vaikuttavuus Näyttöön ja suosituksiin perustuvat palvelut Ikääntymispoliittisen ohjelman seuranta Täynnä elämää - täyttä elämää 42 LIITE 1 43 Ikääntymispoliittisen ohjelman työstämisen osallistavat tilaisuudet ja valmisteluorganisaatio LIITE 2 44 Kuntalaiskysely ikääntymispoliittisen ohjelman linjauksista LIITE 3 45 Alustava suunnitelma uusien elä ja asu -seniorikeskusten sijoittumisesta Espoon kaupunginosiin ja ehdotettu prioriteettijärjestys LIITE 4 46 Palvelurakenteen määrällisen kehittämisen hylätyt skenaariot 1 ja 2 (ajopuuskenaario ja optimistinen skenaario) 3

5 Espoon Ikääntymispoliittisen ohjelman valmistelussa olivat mukana asukkaat, vanhusten palvelujen asiakkaat ja henkilökunta yhdessä asiantuntijoiden kanssa. 4

6 TIIVISTELMÄ Espoon ensimmäinen vuonna 2002 hyväksytty vanhuspoliittinen ohjelma on uudistettu Ikääntymispoliittiseksi ohjelmaksi vuosille Ohjelman visio on täyttä elämää ikääntyneenä. Espoolaiselle ikääntymispolitiikalle tuo erityishaasteita väestön nopea ikääntyminen tulevina vuosina. Kotona asuminen ja sen tukeminen ovat edelleen keskeisiä tavoitteita. Entistä voimakkaampina painotuksina nousevat ikäihmisten voimaantuminen, valinnanvapauden lisääminen sekä ennaltaehkäisyn ja asiakaslähtöisyyden kehittäminen. Vanhuspalvelujärjestelmän uudistumisessa tavoitteena on asiakkaan ja omaisen näkökulmasta eheä palvelukokonaisuus. Aiemmasta avopalvelujen tarkasta kohdentamisesta pyritään ennakointiin ja varhaiseen puuttumiseen, jolloin senioreiden omia voimavaroja voidaan tukea jo varhaisessa vaiheessa. Hoidossa ja kuntoutuksessa tavoitteina ovat oikea-aikaisuus, sujuvuus ja tehokkuus. Pitkäaikaishoidossa tavoitellaan yksiportaista kodinomaista asumista ja elämistä. Ikääntymispoliittisen ohjelman lähtökohtina ovat kuntalaisten, henkilöstön ja kumppaneiden näkemykset hyvästä espoolaisesta ikääntymisestä, espoolaisten senioreiden piirteet, valtakunnalliset ikäihmisiä koskevat linjaukset ja tieto muuttuvasta ikääntymisestä. Ohjelman ytimen muodostavat kaupungin eri toimialojen yhteiset linjaukset, jotka ovat linjassa Espoostrategian kanssa. Linjauksista johdetaan pitkän tähtäimen tavoitteita ja niille toimenpiteitä ja mittareita. Tavoitteiden ja toimenpiteiden suuntaisesti laaditaan toimialoilla ja tulosyksiköissä kullekin vuodelle tarkemmat vuosisuunnitelmat. Kaupungin yhteiset ikääntymispoliittiset linjaukset vuosille ovat: 1. Seniorit itse rakentavat omaa elämäänsä 2. Senioreiden osaaminen ja voimavarat rikastuttavat kanssakulkijoiden elämää 3. Asuminen ja ympäristö ovat esteettömiä 4. Kotona asuminen on ensisijaista ja riittävät palvelut turvaavat sen 5 Ikäihmisten elämä Espoossa on turvallista 6. Senioreiden terveyttä ja hyvinvointia edistetään tavoitteellisesti 7. Seniorit saavat helposti tarvitsemansa tiedon ja palvelut 8. Ikäihmiset osallistuvat ja toimivat yhdessä 9. Teknologia tukee omaehtoista elämistä Ikäihmisten palvelujen kehittämisen lähtökohta on omaehtoisen ikääntymisen, elämisen ja asumisen tukemisessa. Keskeisiä edellytyksiä omaehtoiselle ikääntymiselle ovat ympäristön esteettömyys, riittävä tiedon ja palvelujen saatavuus ja kotona asumisen tukeminen. Espoon vanhuspalvelujärjestelmää kehitetään laajasti ja monipuolisesti. Palvelujen määrällisen kehittämisen kolmesta skenaariosta realistisimmaksi valitun avohoitopainotteisen skenaarion mukaiset suuntaa-antavat suorite- ja kustannuslaskelmat on esitetty ohjelmassa. 5

7 Palvelujen kehittämisen määrälliset linjaukset lähtevät avohoitopainotuksesta: Kotihoidon ja muiden avopalvelujen peittävyyttä kasvatetaan 2010-luvun alkupuolelle asti, jotta ikäihmisten kotona asuminen turvataan entistä pitempään, ja kotihoitoon pääsyn kynnystä voidaan madaltaa. Tämä edellyttää toiminnan tehostamisen lisäksi lisäresurssointia, kunnes matalan kynnyksen kotihoidon mallin, terveyden edistämisen ja ennalta ehkäisyn vaikutukset tasoittavat palvelutarpeen kasvua. Terveyden edistämisen ja ennalta ehkäisyn tehostaminen vaikuttavat 2010-luvulla kotihoidon ja muiden avopalvelujen tarvetta vähentävästi, jolloin kotihoidon ja muiden avopalvelujen peittävyyttä ei enää tarvitse kasvattaa. Silti palvelujen absoluuttiset määrät kasvat, koska väestö ikääntyy Espoossa. Pitkäaikaishoidon eli ympärivuorokautisen hoidon paikkamäärä kasvaa väestön ikääntymiskehityksen takia, mutta pitkäaikaishoidon peittävyyttä lasketaan suunnitelmallisesti 2010-luvulta lähtien. Lyhytaikainen ympärivuorokautinen hoiva nähdään omaishoitoa ja kotona asumista tukevana toimintana ja sitä lisätään. Lyhytaikainen hoiva irrotetaan laskennallisesti pitkäaikaishoidon peittävyys- ja paikkaluvuista. Palvelujärjestelmän toimivuuden edellytyksinä nähdään osaava ja innostunut henkilöstö ja osallistava johtaminen. Tärkeitä ovat myös prosessien sujuvuus, laadun jatkuva parantaminen, tuottavuus- ja kustannustehokkuus, näyttöön perustuvien palvelujen valinta ja vaikuttavuus ja asiakaslähtöinen palveluideologia. 6

8 1 JOHDANTO Kaupunginvaltuuston vuonna 2002 hyväksymä Espoon vanhuspoliittinen ohjelma oli ajan hengen mukainen. Siinä korostui palvelujen merkitys toimintarajoitteisten ikäihmisten hyvinvoinnille. Viime aikoina ikäpoliittisessa keskustelussa on korostettu ikäihmisten omien voimavarojen tukemista, terveysja sosiaalisten ongelmien ehkäisyä ja asiakaslähtöisyyttä. Espoolaiset seniorit ovat puolestaan tuoneet vahvasti esiin ikäihmisten näkemisen voimavarana, kanssakulkijuuden ja elämänlaadun tärkeyden. Niinpä vanhuspoliittista ohjelmaa ei ole vain päivitetty, vaan se on vuoropuhelussa seniorien kanssa uudistettu ikääntymispoliittiseksi ohjelmaksi. Ohjelman viesti on selkeä: espoolaiset haluavat elää täyttä elämää ja pitää elämänsä omissa käsissään ikääntyneenäkin. Espoossa hoivaamisen ja hoitamisen tavat ovat muuttuneet. Se mikä on ollut joskus hyvää, on voinut muuttua, ja muuttua ovat voineet ikäihmisten odotuksetkin. Tällä ohjelmalla tavoitellaan toimintaja palvelukulttuurin uudistamista. Keskeisimpänä periaatteena on ikäihmisten arvostus ja kunnioitus. Ohjelma laajentuu koskemaan koko senioriväestöä, ja painopiste muuttuu turvallisuuden maksimoinnista elämänlaadun maksimoinniksi. Valtakunnallisten linjausten, Espoon strategian ja uuden tutkimustiedon ohella ohjelman sisällölliseen uudistumiseen ovat vaikuttaneet monet tutustumiskäynnit ja kumppanuushankkeet, joista joitakin on syytä nostaa esiin. Sosiaali- ja terveyslautakunnan tekemä tutustumismatka Tanskan vanhustenhuoltoon syksyllä 2005 herätti luottamusmiesten ja johtavien virkamiesten keskuudessa yhteisen halun kehittää avohoitoa kuntouttavaksi ja muuttaa pitkäaikaishoitoa elämäntäyteiseksi ja yksiportaiseksi. Valtakunnallinen Kimppa-hanke nosti asiakkaan keskiöön, toi yksityiset palveluntuottajat mukaan kehittämistyöhön ja rohkaisi järjestämään vuorovaikutteisia tilaisuuksia. Hanke tuotti myös uudenlaisen tavan hahmottaa ikääntymispoliittinen ohjelma osana kaupungin strategiaa 1. Uudistettu vanhushuolto - malliksi muille hanke teki selväksi miten välttämätöntä on parantaa tuottavuutta ja vahvisti käsitystä aktivoivan hoitokulttuurin tärkeydestä 2. Lisäksi olemme ahkerasti parastaneet (= parhaalta varastamista) mm. Helsingistä, Vantaalta, Oulusta ja Lappeenrannasta. Koko toimiala on harrastanut parastamista myös Jönköpingissä, jossa terveydenhuoltoa on yli 10 vuoden ajan kehitetty jatkuvan laadunparantamisen periaatteiden mukaisesti. Sieltä on omaksuttu mm. ajatus sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön näkemisestä asiakkaan tiimin jäseninä. Ennen kaikkea tämän ohjelman valmistelussa on haluttu kuulla espoolaisia senioreita. Yhteisten keskustelutilaisuuksien lisäksi seniorikansalaisten edustajat vanhusneuvostossa ovat aktiivisesti olleet mukana ohjelman teossa. Vanhusneuvoston puheenjohtaja on kuulunut eri toimialoja edustavien virkamiesten ohella ohjelmaa työstäneeseen projektiryhmään. Vanhuspalvelujen jaosto on toiminut vanhuspoliittisen ohjelman uudistamisen ohjausryhmänä. Jaosto on korostanut mm. ennaltaehkäisevien toimenpiteiden, monitoimijuuden ja alueellisuuden merkitystä. Tavoittelemme arkkiatri Pelkosen sanoin hyvän mielen ja kumppanuuden yhteisöä 3. 1 Kimpassa tuloksiin: Kimppa-tutkimushankeen loppuraportti, TKK Uudistettu vanhustenhuolto - Malliksi muille, HEMA Arkkiatri Risto Pelkonen Espoon vanhusneuvoston 10-vuotisjuhlassa

9 2 LÄHTÖKOHDAT IKÄÄNTYMIS- POLIITTISELLE OHJELMALLE 2.1 Näkemykset hyvästä ikääntymisestä Espoossa Espoolaisten senioreiden painotukset Vanhusten palvelujen tulosyksikön vuonna 2007 järjestämissä työpajoissa ja keskustelutilaisuuksissa koottiin senioreiden käsityksiä siitä, mikä on tärkeää, jotta elämä pysyy ikääntyneenäkin omissa käsissä. Seuraavat asiat ovat tärkeitä: ikäihmisten itsemääräämisoikeuden ja yksilöllisyyden kunnioittaminen yhteisöllisyys ja mahdollisuus osallistua itselle merkitykselliseen toimintaan iäkkäiden syrjäytymisen mahdollisimman varhainen ehkäisy kaupunkiympäristön esteettömyys hyvä ja pysyvä henkilöstö aktiivinen palveluista tiedottaminen palvelujen kehittäminen yhdessä henkilöstön ja asiakkaiden kanssa Henkilöstön näkemyksiä Henkilöstö on osallistunut vanhuspoliittisen ohjelman työpajoihin, ja ohjelman uudistamista on käsitelty vanhusten palvelujen tulosyksikön henkilöstötilaisuuksissa ja tulosyksikön johdon tiimitapaamisissa Yhteistyökumppaneiden näkemyksiä Syksyllä 2007 vanhusten palvelujen tulosyksikkö kutsui kolmannen sektorin ja yksityisten palveluntuottajien edustajia sekä virkamiesasiantuntijoita työseminaareihin keskustelemaan, mitkä edellytykset ovat tärkeitä hyvälle ikääntymiselle. Näkemykset olivat hyvin samansuuntaisia kuin senioreiden ja henkilöstön painotukset. Keskeisinä pidettiin: kotona asumista ja sitä, että ikääntyneet pysyvät täysivaltaisina ja päättävät omista asioistaan ja ratkaisuistaan Espoossa tulee olla tarjolla luonnollisia kohtaamispaikkoja ikääntyneille, keskeisinä tässä palvelukeskukset ja palvelutalot ennaltaehkäisevää yhteisöllistä helposti saatavilla olevaa toimintaa, jotta ikäihmisillä olisi sosiaalinen verkosto ympärillään jo ennen kuin toimintakyky laskee ympäristön esteettömyys tukee omaehtoista elämistä ja samalla vähentää palvelujen tarvetta ikääntyneellä ja hänen läheisillään on turvallinen olo; apua saa, kun sitä tarvitsee. Henkilöstön näkemyksissä hyvästä ikääntymisestä korostuivat: omassa kodissa asuminen ja sen tukeminen kaikin tavoin tiedon ajantasaisuus, helppo saatavuus ja riittävät neuvontapalvelut esteettömyys ennaltaehkäisevä toiminta, jota on tarjolla jo eläkkeelle jäätäessä iäkkään saumaton palveluketju ja palvelujen tasalaatuisuus yhteisöllisyyden ja aktiivisuuden tukeminen, palvelukeskusten kehittäminen monipuolisiksi tapaamispaikoiksi ja juttu- tai korttelitupien perustaminen 8

10 LÄHTÖKOHDAT IKÄÄNTYMISPOLIITTISELLE OHJELMALLE 2.2 Piirteitä espoolaisista senioreista Muuttuva espoolainen ikääntyminen Espoolaisuudelle on tyypillistä monikulttuurisuus sanan laajassa merkityksessä. Espoo on kaksikielinen ja kansainvälinen kaupunki. Monet nykyiset ikääntyneet espoolaiset ovat tulleet muualta. Espoon kantaväestö oli pitkään ruotsinkielinen, tämä näkyy edelleen espoolaisessa senioriväestössä. Nykyespoolaisilla vanhemmilla ja heidän lapsillaan on erilaiset kasvuympäristöt, jotka osaltaan luovat espoolaista monikulttuurisuutta. Kun ympäröivä maailma ja tavat ovat muuttuneet, myös entisajan kollektiivinen vastuu lähimmäisistä on muuttunut. Suomen- ja ruotsinkielisten lisäksi on toistaiseksi melko pieni, mutta tulevaisuudessa kasvava joukko muunkielisiä ja kulttuuritaustoiltaan erilaisia espoolaisia senioreita, jotka tapoineen ja tarpeineen monipuolistavat entisestään espoolaisuutta. 9

11 LÄHTÖKOHDAT IKÄÄNTYMISPOLIITTISELLE OHJELMALLE Tilastotietoa espoolaisista senioreista Elinolojen ja palvelujärjestelmän kehittäminen edellyttää tietoa mm. ikäihmisten määrän kehityksestä, koulutustaustasta ja elintasosta sekä yksinasuvien määrästä. Ikääntyneiden määrän kehitys Espoossa Espoossa 65 vuotta täyttäneiden määrä tulee seuraavien vuosikymmenten aikana kasvamaan voimakkaasti. 65 vuotta täyttäneitä vuonna 2007 oli , joista suomenkielisiä oli , ruotsinkielisiä ja muunkielisiä yhteensä 408 henkilöä. Tämän ikäisten määrä nousee lähivuosina yli 1000:lla henkilöllä joka vuosi ja vuoden 2012 jälkeen yli 2000:lla henkilöllä vuosittain siten, että vuonna 2015 arvioidaan 65 vuotta täyttäneitä espoolaisia olevan Vastaavasti 75 vuotta täyttäneiden osuus kasvaa vuosittain noin henkilöllä (taulukko 1). Trendien havainnollistamiseksi taulukon 1 tiedot esitetään myös kuviossa 1. Taulukko 1 65, 75 ja 85 vuotta täyttäneiden espoolaisten suhteellinen osuus (%) väestöstä vuosina Ikäryhmien koko ja osuus (%) väestöstä Vuosi vuotta täyttäneet vuotta täyttäneet vuotta täyttäneet v. täyttäneiden osuus väestöstä 75 v. täyttäneiden osuus väestöstä 85 v. täyttäneiden osuus väestöstä 10,0 10,1 10,4 10,8 11,4 12,1 12,7 13,2 13,7 4,0 4,1 4,2 4,2 4,3 4,4 4,6 4,7 4,9 0,8 0,9 0,9 1,0 1,0 1,1 1,1 1,2 1,2 10

12 LÄHTÖKOHDAT IKÄÄNTYMISPOLIITTISELLE OHJELMALLE Kuvio 1 65, 75 ja 85 vuotta täyttäneiden espoolaisten suhteellinen osuus (%) väestöstä vuosina Henkilöä % vuotta täyttäneet 75 vuotta täyttäneet 85 vuotta täyttäneet yli 65 v. osuus väestöstä yli 75 v. osuus väestöstä yli 85 v. osuus väestöstä toteutuma, Kuvio 2 Espoolaiset yli 64-vuotiaat pienituloiset alueittain Henkilöä Pienituloiset seniorit Eniten pienituloisia Espoossa oli Leppävaaran ja Espoon keskuksen alueilla. Pienituloisuuden määritelmä perustuu Euroopan unionin tilastolaitoksen Eurostatin suosituksiin (kuvio 2) Leppävaara Tapiola Matinkylä- Olari Espoonlahti Espoon keskus 11

13 LÄHTÖKOHDAT IKÄÄNTYMISPOLIITTISELLE OHJELMALLE Puutteellisesti asuvat vanhusasuntokunnat Puutteellisesti varustetusta asunnosta puuttuivat peseytymistilat ja/tai keskuslämmitys (tai sähkölämmitys). Erittäin puutteellisesti varustetusta asunnosta puuttuu jokin seuraavista: vesijohto, viemäri, lämminvesi tai WC. Kuvio 3 sisältää sekä puutteellisesti että erittäin puutteellisesti asuvat vanhusasuntokunnat. Espoon keskus erottuu selkeästi muista Espoon alueista, sillä siellä on suuri määrä puutteellisissa oloissa asuvia vanhuksia. Osaltaan tätä selittänee Espoon maaseutumaisten pohjoisosien kuuluminen Espoon keskuksen alueeseen Kuvio 3 Puutteellisesti asuvat espoolaiset vanhusasuntokunnat Henkilöä Leppävaara Tapiola Matinkylä- Olari Espoonlahti Espoon keskus Vanhusasuntokunnassa on vähintään yksi 65 vuotta täyttänyt henkilö Yksinasuminen Se asuuko yksin vai jonkun toisen kanssa, vaikuttaa huomattavasti ikäihmisen elämään. Kaikista yli 65-vuotiaista espoolaisista yksin asui 35 % ja yli 75 vuotta täyttäneistä 44 % vuoden 2006 lopussa (kuvio 4). Espoossa oli vuonna 2005 vähiten yksinasuvia eläkeläisiä verrattuna viiteen muuhun suurimpaan kaupunkiin Suomessa Kuvio 4 Espoon yksin asuvien vuotiaiden ja 75 vuotta täyttäneiden senioreiden lukumäärät alueittain Henkilöä Leppävaara Tapiola Matinkylä- Olari Espoonlahti Espoon keskus vuotiaat 75 vuotta täyttäneet 12

14 LÄHTÖKOHDAT IKÄÄNTYMISPOLIITTISELLE OHJELMALLE Koulutustaso Espoolaisista senioreista puolella on perus- tai keskiasteen koulutus ja kolmannes on suorittanut korkea-asteen tutkinnon. Kuviossa 5 esitetään alueittain koulutustasojen lukumääräiset jakautumat. Kuvio 5 Espoolaisten 65 vuotta täyttäneiden koulutusaste alueittain Tutkijakoulutus Ylempi korkeakouluaste Alempi korkeakouluaste Alin korkea-aste Keskiaste Perusaste tai tuntematon Henkilöä Leppävaara Tapiola Matinkylä- Olari Espoonlahti Espoon keskus Väestötutkimustietoa espoolaista senioreista Vuosina selvitettiin 302 kotona tai palveluasunnossa asuvan, 70 vuotta täyttäneen espoolaisen terveydentilaa ja terveystarpeita osana kansainvälistä TTB-tutkimusta. Tulosten mukaan 70 vuotta täyttäneet espoolaiset: asuvat omistusasunnossa naiset asuvat yksin useammin kuin miehet kokevat terveydentilan keskimäärin hyväksi, miehet paremmaksi kuin naiset ovat päivittäisissä perustoiminnoissa itsenäisiä kokevat lievää tai kohtalaista kipua vain harva kärsii tunneperäisistä ongelmista, kuten masennuksesta ja ahdistuksesta harrastavat kevyttä liikuntaa useita kertoja viikossa miehet käyvät ikääntymisen myötä palvelukeskuksissa enemmän, naiset vähemmän pitävät elämänlaatua hyvänä ja elämänhalua vahvana kokevat läheiset ihmissuhteet tärkeiksi ja hyviksi kärsivät yksinäisyydestä ja turvattomuuden tunteesta vain vähän ovat sitä mieltä, että elämänlaatua lisäävät läheiset ihmissuhteet, arvostuksen saaminen, liikunta ja harrastukset, hyvä ruoka, kiinnostus elämään, uskonto ja elämänkatsomus, elämäntyö ja aikaansaannokset, rentoutuminen sekä luonto. 13

15 LÄHTÖKOHDAT IKÄÄNTYMISPOLIITTISELLE OHJELMALLE Vanhusjärjestöt Ikäihmisen arkipäivän turvaverkko muodostuu perheestä ja läheisistä ihmisistä sekä muista toimijoista, kuten kaupungista, seurakunnasta ja yhdistyksistä. Vuonna 2007 Espoossa toimi 41 vanhusjärjestöä, joissa oli yhteensä yli 6000 jäsentä. Vanhusneuvosto toimii vanhusjärjestöjen yhteistyöfoorumina ja linkkinä kaupungin hallintoon (kuvio 6). Järjestöissä jäsenet toimivat yhdessä samanhenkisten ihmisten kanssa. Yhdessä toimiminen luo tunteen siitä, että kukin tulee hyväksytyksi sellaisena kuin on eikä jää yksin. Ikäihmisenäkin on hyvä kuulua yhteisöön, jossa on itseä kiinnostavia toimintoja, mahdollisuus saada tietoa ja osallistua esimerkiksi kulttuuritarjontaan Espoon toimintaympäristöanalyysi Toimintaympäristöanalyysi kuvaa sellaisia tekijöitä, joilla on merkitystä kaupungin toiminnan suunnittelussa. Espoon kaupungin suunnitelmakautta koskevan toimintaympäristöanalyysin mukaan ikääntyneiden palvelujen kehittämisessä on otettava huomioon mm. iäkkäiden espoolaisten määrän ja palvelutarpeen kasvu, riski toimintamenojen lisääntymisestä, palvelujen tuotantotapojen monipuolistuminen ja työvoimapula. Suunnitelmakaudelle ennustettu verotulojen kasvu mahdollistaa toimintamenojen kasvun vain viidellä prosentilla (kaupunginhallitus ). Kuvio 6 Espoolaiset seniorit voivat vaikuttaa järjestöjen ja vanhusneuvoston kautta ikäihmisten asioihin Espoolaiset seniorit Järjestöt Vanhusneuvosto Espoon luottamushenkilöt ja viranhaltijat 14

16 LÄHTÖKOHDAT IKÄÄNTYMISPOLIITTISELLE OHJELMALLE 2.3 Valtakunnallisia ikäihmisten palvelujen linjauksia Espoon ikääntymispoliittista ohjelmaa laadittaessa on otettu huomioon tärkeimmät valtakunnalliset linjaukset Hallitusohjelma Matti Vanhasen II hallituksen ohjelman tavoitteina on kannustaen ja välittäen vahvistaa ihmisten perusturvaa ja arjen turvallisuutta, parantaa palvelujen vaikuttavuutta ja monipuolisuutta sekä lisätä inhimillistä hyvinvointia. Tavoitteena on myös asiakaskeskeisten palvelujen ja hyvien toimintakäytäntöjen toteuttaminen sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon hyvällä yhteistyöllä Sosiaali- ja terveysministeriön linjat Ikäihmisten palvelujen laatusuositus Laatusuositus tukee kuntia kehittämään ikäihmisten palveluja paikallisista tarpeista ja voimavaroista lähtien. Suosituksessa esitetään linjauksia hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja palvelurakenteen kehittämiseen, henkilöstön määrään ja osaamiseen sekä asumis- ja hoivaympäristöihin. Keskeisille ikääntyneiden palveluille asetetaan valtakunnalliset määrälliset tavoitteet, joiden pohjalta kunnat asettavat kuntakohtaiset tavoitteensa. Suositus painottaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, ehkäisevän toiminnan merkitystä ja kotona asumisen ensisijaisuutta. Suosituksessa esitetään seurantamittareita, joiden avulla saadaan kunnallista ja valtakunnallista tietoa keskeisten osa-alueiden toteutumisesta. Sosiaali- ja terveysministeriön vanhusten hoidon ja palvelun linjat vuoteen 2015 jakautuvat perusja toimintatavoitteisiin. Perustavoitteet ovat toimintakyvyn parantaminen ja itsenäisen selviytymisen vahvistaminen, aktiivinen osallistuminen, esteettömän ympäristön luominen ja yhdenvertainen oikeus palveluihin. Toiminnalliset tavoitteet korostavat omatoimisuuden edistämistä, vanhusja omaisjärjestöjen toiminnan ja vapaaehtoistyön edellytysten tukemista, yksilöllistä palvelutarpeenarviointia, asiakkaan aseman ja valinnanmahdollisuuksien kohentamista ja palvelumuotojen yhteensopivuuden varmistamista. 15

17 LÄHTÖKOHDAT IKÄÄNTYMISPOLIITTISELLE OHJELMALLE Kuntien keinot tukea ikääntyneiden kotona asumista Koko maassa ikääntyneiden määrän kasvu ja rajalliset resurssit lisäävät tarvetta ja myös vaatimuksia tukea mahdollisuutta asua pitkään kotona. Ikääntyneillekin asuminen omassa kodissa ja tutussa ympäristössä on yleensä paras ratkaisu, jos se vain on käytännössä mahdollista. Keskeistä on ikääntyneen ihmisen turvallinen olo ja tunne siitä, että voi itse valita sellaisen elämän kuin haluaa. Ympäristöministeriön mukaan kunnilla on hyödyntämättä vielä paljon sellaisia mahdollisuuksia, jotka turvaisivat ikääntyneiden entistä paremman selviytymisen kotona. Olennaista on kehittää palveluja ja toimintoja kokonaisvaltaisesti sen sijaan, että yksittäiset toimialat kehittävät muista tietämättä omia sektoreitaan. Kuviossa 7 hahmotetaan kokonaisvaltaista kotona asumisen haltuunottoa ja esitetään asumisen eri osaalueet, joita kaikkia tulee kehittää. Kuvio 7 Kuntien keinot tukea ikääntyneiden kotona asumista. Lähde: Kuntien toiminta ikääntyneiden palvelujen kehittämisessä -raportti 2006, Ympäristöministeriö. Sosiaali- ja terveyspalvelut Porrastettu palvelujen tarjonta Apuvälineet Toimintakyky Hyvinvointiteknologia Turvateknologia Peruskorjaus Ikääntyneen turvallinen ja omaehtoinen selviytyminen kotona Virkeys Sosiaalinen ympäristö Yhteisöllisyys Asuminen Lähipalvelut Rakennettu ympäristö Esteettömyys 16

18 LÄHTÖKOHDAT IKÄÄNTYMISPOLIITTISELLE OHJELMALLE 2.4 Muuttuva ikääntyminen Voimavaralähtöinen vanhuskäsitys Gerontologinen tutkimus on muuttanut viime vuosina oleellisesti käsitystämme vanhenemisesta. Tärkeitä näkökohtia ovat mm. ikäkäsitysten muuttuminen vanhenemisen sosiaalisuus, yhteiskunnallisuus ja historiallisuus elämänkulun merkityksellisyys, vanhuksen identiteetti toimijuus ja kokemuksellisuus sekä voimavarojen korostaminen. Voidaan puhua uudenlaisesta vanhenemisen kulttuurista, jossa perinteisen raihnaisuuksia painottavan medikaalisen vanhuskäsityksen rinnalle on noussut voimavaroja korostava sosiokulttuurinen vanhuskäsitys. Hyvän vanhenemisen tärkeimpinä tekijöinä pidetään aktiivista osallistumista yhteiskunnan toimintaan, älyllisten ja fyysisten toimintojen ylläpitämistä sekä toimintakyvyn heikkenemisen estämistä ja sairauksien välttämistä. Voimme varsin paljon vaikuttaa siihen, miten pitkään säilymme omatoimisina ennen elämänkaaren toimintarajoitteista loppua Palvelutarpeen muuttuminen Viimeaikaisten tutkimustulosten mukaan vanhimpien ikäluokkien toimintakyky näyttäisi olevan paranemassa. Osaksi myönteisen kehityksen taustalla ovat sairastavuuden väheneminen, osaksi muutokset elämäntavoissa, elinoloissa ja palveluissa. Terveyden edistämisen keinoin, ryhmäkuntoutuksella ja kotona selviytymisen tukitoimin voidaan parantaa seniorikansalaisten elämänlaatua ja vähentää muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä ja kustannuksia. Myös kehittyvien hoitomenetelmien ja uuden teknologian avulla on mahdollista vähentää hoidontarvetta. Dementia ei ole yleistynyt niin räjähdysmäisesti kuin aiemmin pelättiin, ja lonkkamurtumien ilmaantuvuuden kasvu näyttää pysähtyneen. Espoolaisten iäkkäiden toimintakyky on parempi ja hoidon tarve pienempi verrattuna koko maan vastaavan ikäisiin. Tämä johtuu mm. espoolaisten keskimääräistä paremmasta sosioekonomisesta taustasta. Myönteisen kehityksen oletetaan jatkuvan ainakin seuraavina vuosikymmeninä, joten iäkkäiden ja kaikkein iäkkäimpien toimintakyky todennäköisesti paranee edelleen Tutkittu tieto Tutkimus tuottaa enenevästi tietoa siitä, millaiset toimenpiteet iäkkäillä ovat vaikuttavia. Oheiseen taulukkoon on koottu osa tällaisiksi todetuista seikoista. Taulukko 2 Tutkimustietoon perustuvat vaikuttaviksi todetut toimenpiteet iäkkäillä influenssa- ja pneumokokkirokotukset elintapojen muutos (liikunta, ravitsemus, yhteisöllisyys) yksinäisten ryhmäkuntoutus iäkkäiden masennuksen avohoito monet lääkehoidot ja kirurgiset toimenpiteet terveyspalvelujen suurkuluttajien käynnit geriatrin vastaanotolla geriatrinen arviointi ja kuntoutus akuuttipotilaiden ravitsemusterapia 17

19 LÄHTÖKOHDAT IKÄÄNTYMISPOLIITTISELLE OHJELMALLE 2.5 Ikääntymispoliittista ohjelmaa ohjaava vanhuskäsitys Kolmas ja neljäs ikä Nykyisin vanhuudessa hahmotetaan olevan erilaisia elämänkaaren jaksoja; puhutaan kolmannesta ja neljännestä iästä. Kolmannen iän katsotaan alkavan vanhuuseläkkeelle siirtymisestä. Tämä vaihe mielletään usein monien mahdollisuuksien ajaksi, jolloin seniori voi nauttia lisääntyneestä vapaa-ajasta ja käyttää voimavarojaan entistä enemmän omien valintojensa mukaan. Iloa ja tyydytystä senioreille tuottavat karttunut elämänkokemus ja sen jakaminen, sosiaaliset verkostot ja läheiset. Parhaimmillaan kolmas ikä on pitkä ja antoisa ajanjakso elämässä. Ikääntymispoliittista ohjelmaa ohjaava vanhuskäsitys perustuu voimavaralähtöisyyteen. Ikääntyminen on osa aikuisen elinkaarta. Vanhus on iäkäs aikuinen. Ihmiset ovat iäkkäinä erilaisempia keskenään kuin missään muussa elämänvaiheessa. Suurin osa elää aktiivista elämää ja käyttää peruspalveluja. Vain osa ikäihmisistä tarvitsee erityisiä vanhusten palveluja. Ikääntyneitä espoolaisia kunnioitetaan toimivina, tuntevina ja omista asioistaan päättävinä ainutkertaisina yksilöinä. Neljännessä iässä toimintakyvyn vajeet alkavat rajoittaa arjen toimintoja. Tarkkaa ikärajaa neljännen iän alkamiselle ei voi kuitenkaan määrittää, koska elimistön voimavarat ja toimintakyky säilyvät ihmisillä hyvin eri tavoin. Toimintakyvyn ylläpitämiseen voi itse vaikuttaa terveyttä edistävillä elämäntavoilla. Ihminen on kehityskykyinen koko elinaikansa. Vanhuudessa tarvitaan rohkeutta elää ja luopua. Luopuminen voi olla vaikeaa ja tuskaistakin, mutta samalla se antaa tilaa uudelle. Kaikilla iäkkäillä on erilaisia voimavaroja, osaamista ja elämän varrella kertynyttä kokemusta, joita he voivat hyödyntää ja joista he voivat nauttia. Erään espoolaisen seniorin käsityksiä eri ikäkausien painotuksista: v. Valmistautuminen, syrjäytymisen ennalta ehkäisyn aloittaminen v. Osaamisensa antaminen olemalla edelleen yhteiskunnan hyödyllinen jäsen v. Seestymisen ihana olo, olla ja nauttia rikkaan elämän upeista muistoista v. Ansaittu vanhuus, saada tuntea itsensä arvostetuksi senioriksi. 18

20 LÄHTÖKOHDAT IKÄÄNTYMISPOLIITTISELLE OHJELMALLE 2.6 Espoo-strategia Espoo-strategia määrittää lähivuosiksi kaupungin kehittämissuunnan. Visio, toiminta-ajatus ja arvot kuvaavat sitä, millaiseksi Espoota halutaan kehittää. Toiminta-ajatuksen mukaan Espoon kaupunki luo edellytyksiä hyvälle elämänlaadulle sekä tarjoaa yrittämiselle kansainvälisesti kilpailukykyisen toimintaympäristön kestävän kehityksen periaattein. Espoon visio on Espoo on edelläkävijä. Espoo on hyvä paikka asua, elää, tehdä työtä ja yrittää. Espoon ikääntymispoliittinen ohjelma noudattaa Espoo-strategiaa. Kaupungin arvot ovat: Asukas- ja asiakaslähtöisyys Suvaitsevaisuus ja tasa-arvo Luovuus ja innovatiivisuus Kumppanuus ja yhteisöllisyys Tuloksellisuus ja vaikuttavuus Kestävä kehitys Kaupungin strategisista linjauksista monet koskevat myös ikäihmisiä. Keskeisiä teesejä ovat: Huolehdimme ikääntyneen väestön terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä palveluista ja varaudumme palvelujen kysynnän kasvuun. Kehitämme yhteisöllisiä vanhuspalveluja. Tuemme kuntalaisten osallisuutta ja kaupungin kehittämistä avoimella, aktiivisella ja ennakoivalla viestinnällä. Kehitämme yhteisöllisyyttä ja vuoropuhelua kuntalaisten kanssa. Edistämme asukkaiden omatoimisuutta terveytensä ja turvallisuutensa hoitamisessa. Palveluneuvonnalla ja palveluohjauksella varmistamme palvelujen oikean kohdistamisen ja tavoitellun vaikutuksen. Kehitämme perusterveydenhuoltoa nykyisten hallinnollisten rakenteiden pohjalta tavoitteena palvelujen käytön joustavuus ja asukkaiden valinnan vapauden lisääminen. Nina Kaverinen / Kuvaario Palvelujen järjestämisen linjaukset painottavat, että kaupunki on palvelujen tuottaja ja järjestäjä. Palvelujen lisääntyvän kysynnän tyydyttämiseksi ratkaisumalleja ovat oman palvelutoiminnan kehittäminen, yhteistyön lisääminen muiden seudun kuntien kanssa sekä ostopalvelun hankinta kolmannen sektorin tuottajilta ja yksityisiltä yrittäjiltä. Ensisijaisia ratkaisumalleja palvelujen lisääntyvän kysynnän tyydyttämiseksi ovat muut kuin kunnallisen tuotannon lisääminen silloin, kun ne ovat kokonaistaloudellisesti edullisimpia. 19

Kommenttipuheenvuoro. Jaakko Valvanne Geriatrian professori Tampereen yliopisto Tampereen kaupunki

Kommenttipuheenvuoro. Jaakko Valvanne Geriatrian professori Tampereen yliopisto Tampereen kaupunki Kommenttipuheenvuoro Jaakko Valvanne Geriatrian professori Tampereen yliopisto Tampereen kaupunki Omaehtoisen ikääntymisen edellytykset Espoossa Ympäristön toimivuus ja esteettömyys Jatkuva laadunparantaminen

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Case: Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen/ Vantaa Matti Lyytikäinen Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja, Vantaa 16.3.2011 Hankkeen lähtökohdat

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Ikääntymispoliittiset strategiat/ ohjelmat paikkakunnittain

Ikääntymispoliittiset strategiat/ ohjelmat paikkakunnittain Ikääntymispoliittiset strategiat/ ohjelmat paikkakunnittain Paikkakunnan nimi 1. Espoo (kaupunki) 2. Jyväskylä (seutu) 3. Järvenpää (kaupunki) Seudulliset vanhuspalvelujen strategiset Strategian nimi:

Lisätiedot

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA 29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala

Lisätiedot

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2. Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Vanhuksia on moneksi Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Itsenäisesti kotona asuvat, mutta jotka ovat haurastumisen riskissä Hyväkuntoiset eläkeläiset

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 SenioriKaste Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Tavoitteena on kehittää vanhustyön palveluja ja toimintatapoja,

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vapa onnistumiset 2014 Hoitoketjut sujuviksi Potilaat kotiutuivat sairaalasta kotiin, ei vanhainkotiin

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa

Lisätiedot

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta?

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 Sinikka Tyynelä Yksikön johtaja Ikääntyvien asumispalvelut / Keski-Suomi

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa Matti Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos TOIMIA-seminaari TOIMIA Ikäpalvelulain tukena Suositus iäkkään henkilön palvelutarpeen arviointiin Toimintakyvyn

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Pasi Laukka 27.3.2014 Palvelut on järjestettävä Kaupunkistrategian kuntalaisten hyvinvointiin liittyvät strategiset linjaukset

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus Vastuualuejohtaja Sirkka Karhulan esitys organisaatiotoimikunnassa 25.10.2010 Jyväskylän vanhuspoliittinen strategia 2009-2030 WWW.jyvaskylanseutu.fi/sivu.php/vanhuspalvelut

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 Etelä-Kymenlaaksoon turvallisuutta yhteistyöllä Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 21.5.2013 1 Virojoella 19.11.2012 tapaamisessa tuotettuja turvallisuuteen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras..

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Päämäärä Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Miksi Muistisairaiden ihmisten määrä nousee Suomessa yli 120 000 muistisairasta,

Lisätiedot

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Ulla Kuittu selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia edistetään terveyttä ja

Lisätiedot

Palveluja vai seiniä? Hyvinvointipalvelujen asukasillat 2014

Palveluja vai seiniä? Hyvinvointipalvelujen asukasillat 2014 Palveluja vai seiniä? Hyvinvointipalvelujen asukasillat 2014 1 Mikä Kouvolassa on muuttunut? Perusturva Sivistys HYVINVOINTIPALVELUT 2013- Tilaaja-tuottaja mallista luovuttiin Kolme ikäryhmittäin jaoteltua

Lisätiedot

IKÄISEKSEEN NUORI UNG FÖR SIN ÅLDER

IKÄISEKSEEN NUORI UNG FÖR SIN ÅLDER IKÄISEKSEEN NUORI UNG FÖR SIN ÅLDER UUSI KONSEPTI SENIORIPALVELUIHIN Jaakko Valvanne Vanhusten palvelujen johtaja Espoon sosiaali- ja terveystoimi HyvinvointiTV To succeed, innovations must solve three

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5.

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5. Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä Sirkka Karhula Selvityshenkilö Toimintakyky ja arjensujuvuuspalvelukokonaisuuden asiakkaat Vanhukset Vammaiset

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupungin palveluorganisaation perusrakenne asiakaslähtöiset ydinprosessit Organisaatiotoimikunta 16.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen Strategiajohtaja Sakari Möttönen

Lisätiedot

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen Espoon kaupunki Omaishoidon tuki on palvelukokonaisuus, joka koostuu

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn i t tukemisesta t sekä iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.2012 Lakiesityksen tausta

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015 Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi OIVA keskus Miia Autiomäki 18.2.2015 20.2.2015 Johdon tukipalvelut vastuualuejohtaja Anssi Niemelä Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen/ OIVA-keskus

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot