TÄYTTÄ ELÄMÄÄ IKÄÄNTYNEENÄ Espoon ikääntymispoliittinen ohjelma
|
|
- Matilda Nurmi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ IKÄÄNTYNEENÄ Espoon ikääntymispoliittinen ohjelma
2 ESPOON IKÄÄNTYMISPOLIITTINEN OHJELMA Sosiaali- ja terveystoimi Vanhusten palvelujen tulosyksikkö Valmistelun koordinointi: Maria Rysti Työryhmä: Jaakko Valvanne, Maria Rysti, Elina Kylmänen- Kurkela ja Satu Meriläinen Poikkihallinnollinen projektiryhmä Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi ikääntymispoliittisen ohjelman Työryhmä kiittää espoolaisia senioreita ja yhteistyökumppaneita aktiivisesta osallistumisesta ohjelman muokkaamiseen. Parhaat kiitokset myös tekstin editoinnin tehneelle Tellervo Aholle, joka käänsi kapulakielemme ymmärrettäviksi sanoiksi. Ikääntymispoliittisen ohjelman työstämisen osallistavat tilaisuudet ja valmisteluorganisaatio esitetään liitteessä 1. Kannen kuva: Jarmo Fredriksson / Kuvaario Taitto: Antero Airos Espoon kaupunki Sosiaali- ja terveystoimen julkaisusarja 2/2009 ISSN
3 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ 5 1 JOHDANTO 7 2 LÄHTÖKOHDAT IKÄÄNTYMISPOLIITTISELLE OHJELMALLE Näkemykset hyvästä ikääntymisestä Espoossa Espoolaisten senioreiden painotukset Henkilöstön näkemyksiä Yhteistyökumppaneiden näkemyksiä Piirteitä espoolaisista senioreista Muuttuva espoolainen ikääntyminen Tilastotietoa espoolaisista senioreista Väestötutkimustietoa espoolaista senioreista Vanhusjärjestöt Espoon toimintaympäristöanalyysi Valtakunnallisia ikäihmisten palvelujen linjauksia Hallitusohjelma Sosiaali- ja terveysministeriön linjat Ikäihmisten palvelujen laatusuositus Kuntien keinot tukea ikääntyneiden kotona asumista Muuttuva ikääntyminen Voimavaralähtöinen vanhuskäsitys Palvelutarpeen muuttuminen Tutkittu tieto Kolmas ja neljäs ikä Ikääntymispoliittista ohjelmaa ohjaava vanhuskäsitys Espoo-strategia IKÄÄNTYMISPOLIITTISEN OHJELMAN LINJAUKSET Ikääntymispoliittisen ohjelman viitekehys ja toimijat Espoon ikääntymispoliittisen ohjelman viitekehys ja rakenne Toimijat ja arvot Kaupungin eri toimialojen yhteiset ikääntymispoliittiset linjaukset Linjausten mukaiset pitkän tähtäimen tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit 23 2
4 4 PALVELURAKENTEEN JA PALVELUJEN KEHITTÄMINEN Sosiaali- ja terveystoimi yhteistyössä muiden toimialojen kanssa Omaehtoisen ikääntymisen edellytykset Ikäihmisten eheän palvelujärjestelmän kehittäminen Ennaltaehkäisevät palvelut ja osallistavat toiminnot Tarpeisiin vastaavat peruspalvelut Toimivat mielenterveys- ja päihdepalvelut Joustavat omaishoitoa tukevat palvelut Kokonaisvaltainen kotihoito Saumattomat muistihäiriöisten palvelut Sujuva akuuttihoito ja tehokas kuntoutus Monimuotoiset palvelut elä ja asu -seniorikeskuksissa Puolarmetsän kampus Palvelurakenteen kehittämisen määrälliset linjaukset Palvelurakenteen määrällisen kehittämisen eri skenaariot Palvelurakenteen kehittämisen määrälliset linjaukset Palvelujärjestelmän toimivuuden edellytykset Henkilöstö ja johtaminen Selkeät ja sujuvat prosessit sekä jatkuva laadun parantaminen Tuottavuus, kustannustehokkuus ja vaikuttavuus Näyttöön ja suosituksiin perustuvat palvelut Ikääntymispoliittisen ohjelman seuranta Täynnä elämää - täyttä elämää 42 LIITE 1 43 Ikääntymispoliittisen ohjelman työstämisen osallistavat tilaisuudet ja valmisteluorganisaatio LIITE 2 44 Kuntalaiskysely ikääntymispoliittisen ohjelman linjauksista LIITE 3 45 Alustava suunnitelma uusien elä ja asu -seniorikeskusten sijoittumisesta Espoon kaupunginosiin ja ehdotettu prioriteettijärjestys LIITE 4 46 Palvelurakenteen määrällisen kehittämisen hylätyt skenaariot 1 ja 2 (ajopuuskenaario ja optimistinen skenaario) 3
5 Espoon Ikääntymispoliittisen ohjelman valmistelussa olivat mukana asukkaat, vanhusten palvelujen asiakkaat ja henkilökunta yhdessä asiantuntijoiden kanssa. 4
6 TIIVISTELMÄ Espoon ensimmäinen vuonna 2002 hyväksytty vanhuspoliittinen ohjelma on uudistettu Ikääntymispoliittiseksi ohjelmaksi vuosille Ohjelman visio on täyttä elämää ikääntyneenä. Espoolaiselle ikääntymispolitiikalle tuo erityishaasteita väestön nopea ikääntyminen tulevina vuosina. Kotona asuminen ja sen tukeminen ovat edelleen keskeisiä tavoitteita. Entistä voimakkaampina painotuksina nousevat ikäihmisten voimaantuminen, valinnanvapauden lisääminen sekä ennaltaehkäisyn ja asiakaslähtöisyyden kehittäminen. Vanhuspalvelujärjestelmän uudistumisessa tavoitteena on asiakkaan ja omaisen näkökulmasta eheä palvelukokonaisuus. Aiemmasta avopalvelujen tarkasta kohdentamisesta pyritään ennakointiin ja varhaiseen puuttumiseen, jolloin senioreiden omia voimavaroja voidaan tukea jo varhaisessa vaiheessa. Hoidossa ja kuntoutuksessa tavoitteina ovat oikea-aikaisuus, sujuvuus ja tehokkuus. Pitkäaikaishoidossa tavoitellaan yksiportaista kodinomaista asumista ja elämistä. Ikääntymispoliittisen ohjelman lähtökohtina ovat kuntalaisten, henkilöstön ja kumppaneiden näkemykset hyvästä espoolaisesta ikääntymisestä, espoolaisten senioreiden piirteet, valtakunnalliset ikäihmisiä koskevat linjaukset ja tieto muuttuvasta ikääntymisestä. Ohjelman ytimen muodostavat kaupungin eri toimialojen yhteiset linjaukset, jotka ovat linjassa Espoostrategian kanssa. Linjauksista johdetaan pitkän tähtäimen tavoitteita ja niille toimenpiteitä ja mittareita. Tavoitteiden ja toimenpiteiden suuntaisesti laaditaan toimialoilla ja tulosyksiköissä kullekin vuodelle tarkemmat vuosisuunnitelmat. Kaupungin yhteiset ikääntymispoliittiset linjaukset vuosille ovat: 1. Seniorit itse rakentavat omaa elämäänsä 2. Senioreiden osaaminen ja voimavarat rikastuttavat kanssakulkijoiden elämää 3. Asuminen ja ympäristö ovat esteettömiä 4. Kotona asuminen on ensisijaista ja riittävät palvelut turvaavat sen 5 Ikäihmisten elämä Espoossa on turvallista 6. Senioreiden terveyttä ja hyvinvointia edistetään tavoitteellisesti 7. Seniorit saavat helposti tarvitsemansa tiedon ja palvelut 8. Ikäihmiset osallistuvat ja toimivat yhdessä 9. Teknologia tukee omaehtoista elämistä Ikäihmisten palvelujen kehittämisen lähtökohta on omaehtoisen ikääntymisen, elämisen ja asumisen tukemisessa. Keskeisiä edellytyksiä omaehtoiselle ikääntymiselle ovat ympäristön esteettömyys, riittävä tiedon ja palvelujen saatavuus ja kotona asumisen tukeminen. Espoon vanhuspalvelujärjestelmää kehitetään laajasti ja monipuolisesti. Palvelujen määrällisen kehittämisen kolmesta skenaariosta realistisimmaksi valitun avohoitopainotteisen skenaarion mukaiset suuntaa-antavat suorite- ja kustannuslaskelmat on esitetty ohjelmassa. 5
7 Palvelujen kehittämisen määrälliset linjaukset lähtevät avohoitopainotuksesta: Kotihoidon ja muiden avopalvelujen peittävyyttä kasvatetaan 2010-luvun alkupuolelle asti, jotta ikäihmisten kotona asuminen turvataan entistä pitempään, ja kotihoitoon pääsyn kynnystä voidaan madaltaa. Tämä edellyttää toiminnan tehostamisen lisäksi lisäresurssointia, kunnes matalan kynnyksen kotihoidon mallin, terveyden edistämisen ja ennalta ehkäisyn vaikutukset tasoittavat palvelutarpeen kasvua. Terveyden edistämisen ja ennalta ehkäisyn tehostaminen vaikuttavat 2010-luvulla kotihoidon ja muiden avopalvelujen tarvetta vähentävästi, jolloin kotihoidon ja muiden avopalvelujen peittävyyttä ei enää tarvitse kasvattaa. Silti palvelujen absoluuttiset määrät kasvat, koska väestö ikääntyy Espoossa. Pitkäaikaishoidon eli ympärivuorokautisen hoidon paikkamäärä kasvaa väestön ikääntymiskehityksen takia, mutta pitkäaikaishoidon peittävyyttä lasketaan suunnitelmallisesti 2010-luvulta lähtien. Lyhytaikainen ympärivuorokautinen hoiva nähdään omaishoitoa ja kotona asumista tukevana toimintana ja sitä lisätään. Lyhytaikainen hoiva irrotetaan laskennallisesti pitkäaikaishoidon peittävyys- ja paikkaluvuista. Palvelujärjestelmän toimivuuden edellytyksinä nähdään osaava ja innostunut henkilöstö ja osallistava johtaminen. Tärkeitä ovat myös prosessien sujuvuus, laadun jatkuva parantaminen, tuottavuus- ja kustannustehokkuus, näyttöön perustuvien palvelujen valinta ja vaikuttavuus ja asiakaslähtöinen palveluideologia. 6
8 1 JOHDANTO Kaupunginvaltuuston vuonna 2002 hyväksymä Espoon vanhuspoliittinen ohjelma oli ajan hengen mukainen. Siinä korostui palvelujen merkitys toimintarajoitteisten ikäihmisten hyvinvoinnille. Viime aikoina ikäpoliittisessa keskustelussa on korostettu ikäihmisten omien voimavarojen tukemista, terveysja sosiaalisten ongelmien ehkäisyä ja asiakaslähtöisyyttä. Espoolaiset seniorit ovat puolestaan tuoneet vahvasti esiin ikäihmisten näkemisen voimavarana, kanssakulkijuuden ja elämänlaadun tärkeyden. Niinpä vanhuspoliittista ohjelmaa ei ole vain päivitetty, vaan se on vuoropuhelussa seniorien kanssa uudistettu ikääntymispoliittiseksi ohjelmaksi. Ohjelman viesti on selkeä: espoolaiset haluavat elää täyttä elämää ja pitää elämänsä omissa käsissään ikääntyneenäkin. Espoossa hoivaamisen ja hoitamisen tavat ovat muuttuneet. Se mikä on ollut joskus hyvää, on voinut muuttua, ja muuttua ovat voineet ikäihmisten odotuksetkin. Tällä ohjelmalla tavoitellaan toimintaja palvelukulttuurin uudistamista. Keskeisimpänä periaatteena on ikäihmisten arvostus ja kunnioitus. Ohjelma laajentuu koskemaan koko senioriväestöä, ja painopiste muuttuu turvallisuuden maksimoinnista elämänlaadun maksimoinniksi. Valtakunnallisten linjausten, Espoon strategian ja uuden tutkimustiedon ohella ohjelman sisällölliseen uudistumiseen ovat vaikuttaneet monet tutustumiskäynnit ja kumppanuushankkeet, joista joitakin on syytä nostaa esiin. Sosiaali- ja terveyslautakunnan tekemä tutustumismatka Tanskan vanhustenhuoltoon syksyllä 2005 herätti luottamusmiesten ja johtavien virkamiesten keskuudessa yhteisen halun kehittää avohoitoa kuntouttavaksi ja muuttaa pitkäaikaishoitoa elämäntäyteiseksi ja yksiportaiseksi. Valtakunnallinen Kimppa-hanke nosti asiakkaan keskiöön, toi yksityiset palveluntuottajat mukaan kehittämistyöhön ja rohkaisi järjestämään vuorovaikutteisia tilaisuuksia. Hanke tuotti myös uudenlaisen tavan hahmottaa ikääntymispoliittinen ohjelma osana kaupungin strategiaa 1. Uudistettu vanhushuolto - malliksi muille hanke teki selväksi miten välttämätöntä on parantaa tuottavuutta ja vahvisti käsitystä aktivoivan hoitokulttuurin tärkeydestä 2. Lisäksi olemme ahkerasti parastaneet (= parhaalta varastamista) mm. Helsingistä, Vantaalta, Oulusta ja Lappeenrannasta. Koko toimiala on harrastanut parastamista myös Jönköpingissä, jossa terveydenhuoltoa on yli 10 vuoden ajan kehitetty jatkuvan laadunparantamisen periaatteiden mukaisesti. Sieltä on omaksuttu mm. ajatus sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön näkemisestä asiakkaan tiimin jäseninä. Ennen kaikkea tämän ohjelman valmistelussa on haluttu kuulla espoolaisia senioreita. Yhteisten keskustelutilaisuuksien lisäksi seniorikansalaisten edustajat vanhusneuvostossa ovat aktiivisesti olleet mukana ohjelman teossa. Vanhusneuvoston puheenjohtaja on kuulunut eri toimialoja edustavien virkamiesten ohella ohjelmaa työstäneeseen projektiryhmään. Vanhuspalvelujen jaosto on toiminut vanhuspoliittisen ohjelman uudistamisen ohjausryhmänä. Jaosto on korostanut mm. ennaltaehkäisevien toimenpiteiden, monitoimijuuden ja alueellisuuden merkitystä. Tavoittelemme arkkiatri Pelkosen sanoin hyvän mielen ja kumppanuuden yhteisöä 3. 1 Kimpassa tuloksiin: Kimppa-tutkimushankeen loppuraportti, TKK Uudistettu vanhustenhuolto - Malliksi muille, HEMA Arkkiatri Risto Pelkonen Espoon vanhusneuvoston 10-vuotisjuhlassa
9 2 LÄHTÖKOHDAT IKÄÄNTYMIS- POLIITTISELLE OHJELMALLE 2.1 Näkemykset hyvästä ikääntymisestä Espoossa Espoolaisten senioreiden painotukset Vanhusten palvelujen tulosyksikön vuonna 2007 järjestämissä työpajoissa ja keskustelutilaisuuksissa koottiin senioreiden käsityksiä siitä, mikä on tärkeää, jotta elämä pysyy ikääntyneenäkin omissa käsissä. Seuraavat asiat ovat tärkeitä: ikäihmisten itsemääräämisoikeuden ja yksilöllisyyden kunnioittaminen yhteisöllisyys ja mahdollisuus osallistua itselle merkitykselliseen toimintaan iäkkäiden syrjäytymisen mahdollisimman varhainen ehkäisy kaupunkiympäristön esteettömyys hyvä ja pysyvä henkilöstö aktiivinen palveluista tiedottaminen palvelujen kehittäminen yhdessä henkilöstön ja asiakkaiden kanssa Henkilöstön näkemyksiä Henkilöstö on osallistunut vanhuspoliittisen ohjelman työpajoihin, ja ohjelman uudistamista on käsitelty vanhusten palvelujen tulosyksikön henkilöstötilaisuuksissa ja tulosyksikön johdon tiimitapaamisissa Yhteistyökumppaneiden näkemyksiä Syksyllä 2007 vanhusten palvelujen tulosyksikkö kutsui kolmannen sektorin ja yksityisten palveluntuottajien edustajia sekä virkamiesasiantuntijoita työseminaareihin keskustelemaan, mitkä edellytykset ovat tärkeitä hyvälle ikääntymiselle. Näkemykset olivat hyvin samansuuntaisia kuin senioreiden ja henkilöstön painotukset. Keskeisinä pidettiin: kotona asumista ja sitä, että ikääntyneet pysyvät täysivaltaisina ja päättävät omista asioistaan ja ratkaisuistaan Espoossa tulee olla tarjolla luonnollisia kohtaamispaikkoja ikääntyneille, keskeisinä tässä palvelukeskukset ja palvelutalot ennaltaehkäisevää yhteisöllistä helposti saatavilla olevaa toimintaa, jotta ikäihmisillä olisi sosiaalinen verkosto ympärillään jo ennen kuin toimintakyky laskee ympäristön esteettömyys tukee omaehtoista elämistä ja samalla vähentää palvelujen tarvetta ikääntyneellä ja hänen läheisillään on turvallinen olo; apua saa, kun sitä tarvitsee. Henkilöstön näkemyksissä hyvästä ikääntymisestä korostuivat: omassa kodissa asuminen ja sen tukeminen kaikin tavoin tiedon ajantasaisuus, helppo saatavuus ja riittävät neuvontapalvelut esteettömyys ennaltaehkäisevä toiminta, jota on tarjolla jo eläkkeelle jäätäessä iäkkään saumaton palveluketju ja palvelujen tasalaatuisuus yhteisöllisyyden ja aktiivisuuden tukeminen, palvelukeskusten kehittäminen monipuolisiksi tapaamispaikoiksi ja juttu- tai korttelitupien perustaminen 8
10 LÄHTÖKOHDAT IKÄÄNTYMISPOLIITTISELLE OHJELMALLE 2.2 Piirteitä espoolaisista senioreista Muuttuva espoolainen ikääntyminen Espoolaisuudelle on tyypillistä monikulttuurisuus sanan laajassa merkityksessä. Espoo on kaksikielinen ja kansainvälinen kaupunki. Monet nykyiset ikääntyneet espoolaiset ovat tulleet muualta. Espoon kantaväestö oli pitkään ruotsinkielinen, tämä näkyy edelleen espoolaisessa senioriväestössä. Nykyespoolaisilla vanhemmilla ja heidän lapsillaan on erilaiset kasvuympäristöt, jotka osaltaan luovat espoolaista monikulttuurisuutta. Kun ympäröivä maailma ja tavat ovat muuttuneet, myös entisajan kollektiivinen vastuu lähimmäisistä on muuttunut. Suomen- ja ruotsinkielisten lisäksi on toistaiseksi melko pieni, mutta tulevaisuudessa kasvava joukko muunkielisiä ja kulttuuritaustoiltaan erilaisia espoolaisia senioreita, jotka tapoineen ja tarpeineen monipuolistavat entisestään espoolaisuutta. 9
11 LÄHTÖKOHDAT IKÄÄNTYMISPOLIITTISELLE OHJELMALLE Tilastotietoa espoolaisista senioreista Elinolojen ja palvelujärjestelmän kehittäminen edellyttää tietoa mm. ikäihmisten määrän kehityksestä, koulutustaustasta ja elintasosta sekä yksinasuvien määrästä. Ikääntyneiden määrän kehitys Espoossa Espoossa 65 vuotta täyttäneiden määrä tulee seuraavien vuosikymmenten aikana kasvamaan voimakkaasti. 65 vuotta täyttäneitä vuonna 2007 oli , joista suomenkielisiä oli , ruotsinkielisiä ja muunkielisiä yhteensä 408 henkilöä. Tämän ikäisten määrä nousee lähivuosina yli 1000:lla henkilöllä joka vuosi ja vuoden 2012 jälkeen yli 2000:lla henkilöllä vuosittain siten, että vuonna 2015 arvioidaan 65 vuotta täyttäneitä espoolaisia olevan Vastaavasti 75 vuotta täyttäneiden osuus kasvaa vuosittain noin henkilöllä (taulukko 1). Trendien havainnollistamiseksi taulukon 1 tiedot esitetään myös kuviossa 1. Taulukko 1 65, 75 ja 85 vuotta täyttäneiden espoolaisten suhteellinen osuus (%) väestöstä vuosina Ikäryhmien koko ja osuus (%) väestöstä Vuosi vuotta täyttäneet vuotta täyttäneet vuotta täyttäneet v. täyttäneiden osuus väestöstä 75 v. täyttäneiden osuus väestöstä 85 v. täyttäneiden osuus väestöstä 10,0 10,1 10,4 10,8 11,4 12,1 12,7 13,2 13,7 4,0 4,1 4,2 4,2 4,3 4,4 4,6 4,7 4,9 0,8 0,9 0,9 1,0 1,0 1,1 1,1 1,2 1,2 10
12 LÄHTÖKOHDAT IKÄÄNTYMISPOLIITTISELLE OHJELMALLE Kuvio 1 65, 75 ja 85 vuotta täyttäneiden espoolaisten suhteellinen osuus (%) väestöstä vuosina Henkilöä % vuotta täyttäneet 75 vuotta täyttäneet 85 vuotta täyttäneet yli 65 v. osuus väestöstä yli 75 v. osuus väestöstä yli 85 v. osuus väestöstä toteutuma, Kuvio 2 Espoolaiset yli 64-vuotiaat pienituloiset alueittain Henkilöä Pienituloiset seniorit Eniten pienituloisia Espoossa oli Leppävaaran ja Espoon keskuksen alueilla. Pienituloisuuden määritelmä perustuu Euroopan unionin tilastolaitoksen Eurostatin suosituksiin (kuvio 2) Leppävaara Tapiola Matinkylä- Olari Espoonlahti Espoon keskus 11
13 LÄHTÖKOHDAT IKÄÄNTYMISPOLIITTISELLE OHJELMALLE Puutteellisesti asuvat vanhusasuntokunnat Puutteellisesti varustetusta asunnosta puuttuivat peseytymistilat ja/tai keskuslämmitys (tai sähkölämmitys). Erittäin puutteellisesti varustetusta asunnosta puuttuu jokin seuraavista: vesijohto, viemäri, lämminvesi tai WC. Kuvio 3 sisältää sekä puutteellisesti että erittäin puutteellisesti asuvat vanhusasuntokunnat. Espoon keskus erottuu selkeästi muista Espoon alueista, sillä siellä on suuri määrä puutteellisissa oloissa asuvia vanhuksia. Osaltaan tätä selittänee Espoon maaseutumaisten pohjoisosien kuuluminen Espoon keskuksen alueeseen Kuvio 3 Puutteellisesti asuvat espoolaiset vanhusasuntokunnat Henkilöä Leppävaara Tapiola Matinkylä- Olari Espoonlahti Espoon keskus Vanhusasuntokunnassa on vähintään yksi 65 vuotta täyttänyt henkilö Yksinasuminen Se asuuko yksin vai jonkun toisen kanssa, vaikuttaa huomattavasti ikäihmisen elämään. Kaikista yli 65-vuotiaista espoolaisista yksin asui 35 % ja yli 75 vuotta täyttäneistä 44 % vuoden 2006 lopussa (kuvio 4). Espoossa oli vuonna 2005 vähiten yksinasuvia eläkeläisiä verrattuna viiteen muuhun suurimpaan kaupunkiin Suomessa Kuvio 4 Espoon yksin asuvien vuotiaiden ja 75 vuotta täyttäneiden senioreiden lukumäärät alueittain Henkilöä Leppävaara Tapiola Matinkylä- Olari Espoonlahti Espoon keskus vuotiaat 75 vuotta täyttäneet 12
14 LÄHTÖKOHDAT IKÄÄNTYMISPOLIITTISELLE OHJELMALLE Koulutustaso Espoolaisista senioreista puolella on perus- tai keskiasteen koulutus ja kolmannes on suorittanut korkea-asteen tutkinnon. Kuviossa 5 esitetään alueittain koulutustasojen lukumääräiset jakautumat. Kuvio 5 Espoolaisten 65 vuotta täyttäneiden koulutusaste alueittain Tutkijakoulutus Ylempi korkeakouluaste Alempi korkeakouluaste Alin korkea-aste Keskiaste Perusaste tai tuntematon Henkilöä Leppävaara Tapiola Matinkylä- Olari Espoonlahti Espoon keskus Väestötutkimustietoa espoolaista senioreista Vuosina selvitettiin 302 kotona tai palveluasunnossa asuvan, 70 vuotta täyttäneen espoolaisen terveydentilaa ja terveystarpeita osana kansainvälistä TTB-tutkimusta. Tulosten mukaan 70 vuotta täyttäneet espoolaiset: asuvat omistusasunnossa naiset asuvat yksin useammin kuin miehet kokevat terveydentilan keskimäärin hyväksi, miehet paremmaksi kuin naiset ovat päivittäisissä perustoiminnoissa itsenäisiä kokevat lievää tai kohtalaista kipua vain harva kärsii tunneperäisistä ongelmista, kuten masennuksesta ja ahdistuksesta harrastavat kevyttä liikuntaa useita kertoja viikossa miehet käyvät ikääntymisen myötä palvelukeskuksissa enemmän, naiset vähemmän pitävät elämänlaatua hyvänä ja elämänhalua vahvana kokevat läheiset ihmissuhteet tärkeiksi ja hyviksi kärsivät yksinäisyydestä ja turvattomuuden tunteesta vain vähän ovat sitä mieltä, että elämänlaatua lisäävät läheiset ihmissuhteet, arvostuksen saaminen, liikunta ja harrastukset, hyvä ruoka, kiinnostus elämään, uskonto ja elämänkatsomus, elämäntyö ja aikaansaannokset, rentoutuminen sekä luonto. 13
15 LÄHTÖKOHDAT IKÄÄNTYMISPOLIITTISELLE OHJELMALLE Vanhusjärjestöt Ikäihmisen arkipäivän turvaverkko muodostuu perheestä ja läheisistä ihmisistä sekä muista toimijoista, kuten kaupungista, seurakunnasta ja yhdistyksistä. Vuonna 2007 Espoossa toimi 41 vanhusjärjestöä, joissa oli yhteensä yli 6000 jäsentä. Vanhusneuvosto toimii vanhusjärjestöjen yhteistyöfoorumina ja linkkinä kaupungin hallintoon (kuvio 6). Järjestöissä jäsenet toimivat yhdessä samanhenkisten ihmisten kanssa. Yhdessä toimiminen luo tunteen siitä, että kukin tulee hyväksytyksi sellaisena kuin on eikä jää yksin. Ikäihmisenäkin on hyvä kuulua yhteisöön, jossa on itseä kiinnostavia toimintoja, mahdollisuus saada tietoa ja osallistua esimerkiksi kulttuuritarjontaan Espoon toimintaympäristöanalyysi Toimintaympäristöanalyysi kuvaa sellaisia tekijöitä, joilla on merkitystä kaupungin toiminnan suunnittelussa. Espoon kaupungin suunnitelmakautta koskevan toimintaympäristöanalyysin mukaan ikääntyneiden palvelujen kehittämisessä on otettava huomioon mm. iäkkäiden espoolaisten määrän ja palvelutarpeen kasvu, riski toimintamenojen lisääntymisestä, palvelujen tuotantotapojen monipuolistuminen ja työvoimapula. Suunnitelmakaudelle ennustettu verotulojen kasvu mahdollistaa toimintamenojen kasvun vain viidellä prosentilla (kaupunginhallitus ). Kuvio 6 Espoolaiset seniorit voivat vaikuttaa järjestöjen ja vanhusneuvoston kautta ikäihmisten asioihin Espoolaiset seniorit Järjestöt Vanhusneuvosto Espoon luottamushenkilöt ja viranhaltijat 14
16 LÄHTÖKOHDAT IKÄÄNTYMISPOLIITTISELLE OHJELMALLE 2.3 Valtakunnallisia ikäihmisten palvelujen linjauksia Espoon ikääntymispoliittista ohjelmaa laadittaessa on otettu huomioon tärkeimmät valtakunnalliset linjaukset Hallitusohjelma Matti Vanhasen II hallituksen ohjelman tavoitteina on kannustaen ja välittäen vahvistaa ihmisten perusturvaa ja arjen turvallisuutta, parantaa palvelujen vaikuttavuutta ja monipuolisuutta sekä lisätä inhimillistä hyvinvointia. Tavoitteena on myös asiakaskeskeisten palvelujen ja hyvien toimintakäytäntöjen toteuttaminen sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon hyvällä yhteistyöllä Sosiaali- ja terveysministeriön linjat Ikäihmisten palvelujen laatusuositus Laatusuositus tukee kuntia kehittämään ikäihmisten palveluja paikallisista tarpeista ja voimavaroista lähtien. Suosituksessa esitetään linjauksia hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja palvelurakenteen kehittämiseen, henkilöstön määrään ja osaamiseen sekä asumis- ja hoivaympäristöihin. Keskeisille ikääntyneiden palveluille asetetaan valtakunnalliset määrälliset tavoitteet, joiden pohjalta kunnat asettavat kuntakohtaiset tavoitteensa. Suositus painottaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, ehkäisevän toiminnan merkitystä ja kotona asumisen ensisijaisuutta. Suosituksessa esitetään seurantamittareita, joiden avulla saadaan kunnallista ja valtakunnallista tietoa keskeisten osa-alueiden toteutumisesta. Sosiaali- ja terveysministeriön vanhusten hoidon ja palvelun linjat vuoteen 2015 jakautuvat perusja toimintatavoitteisiin. Perustavoitteet ovat toimintakyvyn parantaminen ja itsenäisen selviytymisen vahvistaminen, aktiivinen osallistuminen, esteettömän ympäristön luominen ja yhdenvertainen oikeus palveluihin. Toiminnalliset tavoitteet korostavat omatoimisuuden edistämistä, vanhusja omaisjärjestöjen toiminnan ja vapaaehtoistyön edellytysten tukemista, yksilöllistä palvelutarpeenarviointia, asiakkaan aseman ja valinnanmahdollisuuksien kohentamista ja palvelumuotojen yhteensopivuuden varmistamista. 15
17 LÄHTÖKOHDAT IKÄÄNTYMISPOLIITTISELLE OHJELMALLE Kuntien keinot tukea ikääntyneiden kotona asumista Koko maassa ikääntyneiden määrän kasvu ja rajalliset resurssit lisäävät tarvetta ja myös vaatimuksia tukea mahdollisuutta asua pitkään kotona. Ikääntyneillekin asuminen omassa kodissa ja tutussa ympäristössä on yleensä paras ratkaisu, jos se vain on käytännössä mahdollista. Keskeistä on ikääntyneen ihmisen turvallinen olo ja tunne siitä, että voi itse valita sellaisen elämän kuin haluaa. Ympäristöministeriön mukaan kunnilla on hyödyntämättä vielä paljon sellaisia mahdollisuuksia, jotka turvaisivat ikääntyneiden entistä paremman selviytymisen kotona. Olennaista on kehittää palveluja ja toimintoja kokonaisvaltaisesti sen sijaan, että yksittäiset toimialat kehittävät muista tietämättä omia sektoreitaan. Kuviossa 7 hahmotetaan kokonaisvaltaista kotona asumisen haltuunottoa ja esitetään asumisen eri osaalueet, joita kaikkia tulee kehittää. Kuvio 7 Kuntien keinot tukea ikääntyneiden kotona asumista. Lähde: Kuntien toiminta ikääntyneiden palvelujen kehittämisessä -raportti 2006, Ympäristöministeriö. Sosiaali- ja terveyspalvelut Porrastettu palvelujen tarjonta Apuvälineet Toimintakyky Hyvinvointiteknologia Turvateknologia Peruskorjaus Ikääntyneen turvallinen ja omaehtoinen selviytyminen kotona Virkeys Sosiaalinen ympäristö Yhteisöllisyys Asuminen Lähipalvelut Rakennettu ympäristö Esteettömyys 16
18 LÄHTÖKOHDAT IKÄÄNTYMISPOLIITTISELLE OHJELMALLE 2.4 Muuttuva ikääntyminen Voimavaralähtöinen vanhuskäsitys Gerontologinen tutkimus on muuttanut viime vuosina oleellisesti käsitystämme vanhenemisesta. Tärkeitä näkökohtia ovat mm. ikäkäsitysten muuttuminen vanhenemisen sosiaalisuus, yhteiskunnallisuus ja historiallisuus elämänkulun merkityksellisyys, vanhuksen identiteetti toimijuus ja kokemuksellisuus sekä voimavarojen korostaminen. Voidaan puhua uudenlaisesta vanhenemisen kulttuurista, jossa perinteisen raihnaisuuksia painottavan medikaalisen vanhuskäsityksen rinnalle on noussut voimavaroja korostava sosiokulttuurinen vanhuskäsitys. Hyvän vanhenemisen tärkeimpinä tekijöinä pidetään aktiivista osallistumista yhteiskunnan toimintaan, älyllisten ja fyysisten toimintojen ylläpitämistä sekä toimintakyvyn heikkenemisen estämistä ja sairauksien välttämistä. Voimme varsin paljon vaikuttaa siihen, miten pitkään säilymme omatoimisina ennen elämänkaaren toimintarajoitteista loppua Palvelutarpeen muuttuminen Viimeaikaisten tutkimustulosten mukaan vanhimpien ikäluokkien toimintakyky näyttäisi olevan paranemassa. Osaksi myönteisen kehityksen taustalla ovat sairastavuuden väheneminen, osaksi muutokset elämäntavoissa, elinoloissa ja palveluissa. Terveyden edistämisen keinoin, ryhmäkuntoutuksella ja kotona selviytymisen tukitoimin voidaan parantaa seniorikansalaisten elämänlaatua ja vähentää muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä ja kustannuksia. Myös kehittyvien hoitomenetelmien ja uuden teknologian avulla on mahdollista vähentää hoidontarvetta. Dementia ei ole yleistynyt niin räjähdysmäisesti kuin aiemmin pelättiin, ja lonkkamurtumien ilmaantuvuuden kasvu näyttää pysähtyneen. Espoolaisten iäkkäiden toimintakyky on parempi ja hoidon tarve pienempi verrattuna koko maan vastaavan ikäisiin. Tämä johtuu mm. espoolaisten keskimääräistä paremmasta sosioekonomisesta taustasta. Myönteisen kehityksen oletetaan jatkuvan ainakin seuraavina vuosikymmeninä, joten iäkkäiden ja kaikkein iäkkäimpien toimintakyky todennäköisesti paranee edelleen Tutkittu tieto Tutkimus tuottaa enenevästi tietoa siitä, millaiset toimenpiteet iäkkäillä ovat vaikuttavia. Oheiseen taulukkoon on koottu osa tällaisiksi todetuista seikoista. Taulukko 2 Tutkimustietoon perustuvat vaikuttaviksi todetut toimenpiteet iäkkäillä influenssa- ja pneumokokkirokotukset elintapojen muutos (liikunta, ravitsemus, yhteisöllisyys) yksinäisten ryhmäkuntoutus iäkkäiden masennuksen avohoito monet lääkehoidot ja kirurgiset toimenpiteet terveyspalvelujen suurkuluttajien käynnit geriatrin vastaanotolla geriatrinen arviointi ja kuntoutus akuuttipotilaiden ravitsemusterapia 17
19 LÄHTÖKOHDAT IKÄÄNTYMISPOLIITTISELLE OHJELMALLE 2.5 Ikääntymispoliittista ohjelmaa ohjaava vanhuskäsitys Kolmas ja neljäs ikä Nykyisin vanhuudessa hahmotetaan olevan erilaisia elämänkaaren jaksoja; puhutaan kolmannesta ja neljännestä iästä. Kolmannen iän katsotaan alkavan vanhuuseläkkeelle siirtymisestä. Tämä vaihe mielletään usein monien mahdollisuuksien ajaksi, jolloin seniori voi nauttia lisääntyneestä vapaa-ajasta ja käyttää voimavarojaan entistä enemmän omien valintojensa mukaan. Iloa ja tyydytystä senioreille tuottavat karttunut elämänkokemus ja sen jakaminen, sosiaaliset verkostot ja läheiset. Parhaimmillaan kolmas ikä on pitkä ja antoisa ajanjakso elämässä. Ikääntymispoliittista ohjelmaa ohjaava vanhuskäsitys perustuu voimavaralähtöisyyteen. Ikääntyminen on osa aikuisen elinkaarta. Vanhus on iäkäs aikuinen. Ihmiset ovat iäkkäinä erilaisempia keskenään kuin missään muussa elämänvaiheessa. Suurin osa elää aktiivista elämää ja käyttää peruspalveluja. Vain osa ikäihmisistä tarvitsee erityisiä vanhusten palveluja. Ikääntyneitä espoolaisia kunnioitetaan toimivina, tuntevina ja omista asioistaan päättävinä ainutkertaisina yksilöinä. Neljännessä iässä toimintakyvyn vajeet alkavat rajoittaa arjen toimintoja. Tarkkaa ikärajaa neljännen iän alkamiselle ei voi kuitenkaan määrittää, koska elimistön voimavarat ja toimintakyky säilyvät ihmisillä hyvin eri tavoin. Toimintakyvyn ylläpitämiseen voi itse vaikuttaa terveyttä edistävillä elämäntavoilla. Ihminen on kehityskykyinen koko elinaikansa. Vanhuudessa tarvitaan rohkeutta elää ja luopua. Luopuminen voi olla vaikeaa ja tuskaistakin, mutta samalla se antaa tilaa uudelle. Kaikilla iäkkäillä on erilaisia voimavaroja, osaamista ja elämän varrella kertynyttä kokemusta, joita he voivat hyödyntää ja joista he voivat nauttia. Erään espoolaisen seniorin käsityksiä eri ikäkausien painotuksista: v. Valmistautuminen, syrjäytymisen ennalta ehkäisyn aloittaminen v. Osaamisensa antaminen olemalla edelleen yhteiskunnan hyödyllinen jäsen v. Seestymisen ihana olo, olla ja nauttia rikkaan elämän upeista muistoista v. Ansaittu vanhuus, saada tuntea itsensä arvostetuksi senioriksi. 18
20 LÄHTÖKOHDAT IKÄÄNTYMISPOLIITTISELLE OHJELMALLE 2.6 Espoo-strategia Espoo-strategia määrittää lähivuosiksi kaupungin kehittämissuunnan. Visio, toiminta-ajatus ja arvot kuvaavat sitä, millaiseksi Espoota halutaan kehittää. Toiminta-ajatuksen mukaan Espoon kaupunki luo edellytyksiä hyvälle elämänlaadulle sekä tarjoaa yrittämiselle kansainvälisesti kilpailukykyisen toimintaympäristön kestävän kehityksen periaattein. Espoon visio on Espoo on edelläkävijä. Espoo on hyvä paikka asua, elää, tehdä työtä ja yrittää. Espoon ikääntymispoliittinen ohjelma noudattaa Espoo-strategiaa. Kaupungin arvot ovat: Asukas- ja asiakaslähtöisyys Suvaitsevaisuus ja tasa-arvo Luovuus ja innovatiivisuus Kumppanuus ja yhteisöllisyys Tuloksellisuus ja vaikuttavuus Kestävä kehitys Kaupungin strategisista linjauksista monet koskevat myös ikäihmisiä. Keskeisiä teesejä ovat: Huolehdimme ikääntyneen väestön terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä palveluista ja varaudumme palvelujen kysynnän kasvuun. Kehitämme yhteisöllisiä vanhuspalveluja. Tuemme kuntalaisten osallisuutta ja kaupungin kehittämistä avoimella, aktiivisella ja ennakoivalla viestinnällä. Kehitämme yhteisöllisyyttä ja vuoropuhelua kuntalaisten kanssa. Edistämme asukkaiden omatoimisuutta terveytensä ja turvallisuutensa hoitamisessa. Palveluneuvonnalla ja palveluohjauksella varmistamme palvelujen oikean kohdistamisen ja tavoitellun vaikutuksen. Kehitämme perusterveydenhuoltoa nykyisten hallinnollisten rakenteiden pohjalta tavoitteena palvelujen käytön joustavuus ja asukkaiden valinnan vapauden lisääminen. Nina Kaverinen / Kuvaario Palvelujen järjestämisen linjaukset painottavat, että kaupunki on palvelujen tuottaja ja järjestäjä. Palvelujen lisääntyvän kysynnän tyydyttämiseksi ratkaisumalleja ovat oman palvelutoiminnan kehittäminen, yhteistyön lisääminen muiden seudun kuntien kanssa sekä ostopalvelun hankinta kolmannen sektorin tuottajilta ja yksityisiltä yrittäjiltä. Ensisijaisia ratkaisumalleja palvelujen lisääntyvän kysynnän tyydyttämiseksi ovat muut kuin kunnallisen tuotannon lisääminen silloin, kun ne ovat kokonaistaloudellisesti edullisimpia. 19
Kommenttipuheenvuoro. Jaakko Valvanne Geriatrian professori Tampereen yliopisto Tampereen kaupunki
Kommenttipuheenvuoro Jaakko Valvanne Geriatrian professori Tampereen yliopisto Tampereen kaupunki Omaehtoisen ikääntymisen edellytykset Espoossa Ympäristön toimivuus ja esteettömyys Jatkuva laadunparantaminen
LisätiedotLiittyvä Voima Collaborative Intensity Kumppanuusmalli työelämän ja korkeakoulun osaamistiivistymänä ESPOO TYÖELÄMÄKUMPPANINA
Liittyvä Voima Collaborative Intensity 2008-2011 Kumppanuusmalli työelämän ja korkeakoulun osaamistiivistymänä ESPOO TYÖELÄMÄKUMPPANINA Sirpa Immonen 29.09.2009 Sosiaali- ja terveystoimi Menestymissuunnitelma
LisätiedotIkäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille
Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille 2009-2030 Tavoitteena hyvinvoinnin tasa-arvo Jokaiselle on turvattava oikeus hyvään vanhuuteen Valtakunnallinen Ikäihmisten palvelujen laatusuositus 2008 Hyvinvoinnin
LisätiedotKuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia
Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 53. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 19.05.2016 Sivu 1 / 1 4726/2014 00.01.02 53 Suunnitelma Espoon ikääntyneen väestön hyvinvoinnin turvaamiseksi 2016-2021 Valmistelijat / lisätiedot: Maria Rysti, puh. 050 541 8655 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotLaki ikääntyneen väestön toimintakyvyn
Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista
LisätiedotSuunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella
Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan
LisätiedotToimintakyky ja arjen sujuvuus
Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia: tuetaan toimintakykyä ja
LisätiedotToimintakyky ja arjen sujuvuus
Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta
LisätiedotKehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena
Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Case: Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen/ Vantaa Matti Lyytikäinen Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja, Vantaa 16.3.2011 Hankkeen lähtökohdat
LisätiedotMiksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.
Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta
LisätiedotOikeat palvelut oikeaan aikaan
Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä
LisätiedotVANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.
VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET
LisätiedotMarttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016
Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille
LisätiedotTHL Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Ikääntyneiden asumiseen varautuminen kunnissa THL 12.3.2018 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2016 lopussa STM ja
LisätiedotPalveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?
Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia
LisätiedotOulun palvelumalli 2020:
Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:
LisätiedotLaki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia
LisätiedotJoutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja
Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja 14.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma
LisätiedotIäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito
Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen
LisätiedotMiksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?
Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut
LisätiedotPalveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa
Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson
LisätiedotAjankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko
Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten
LisätiedotKuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa
Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotKuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015
Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:
LisätiedotKaupunginjohtajan talousarvioesitys Sosiaali- ja terveystoimi Juha Metso
Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2018-2020 Sosiaali- ja terveystoimi Juha Metso Turvallisesti kotona Arvoa asiakkaalle ja hukka pois Palvelun laatu, vaikuttavuus ja turvallisuus Espoolaisten toimintakyky,
LisätiedotKeuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja
Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja 26.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotIkäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?
Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun
LisätiedotTurvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT
Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke
LisätiedotKehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa
Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 19.5.2017 1 Mitä muutosagentti tekee? Alueellisen iäkkäiden yhteen sovitetun palvelukokonaisuuden rakentaminen ja juurruttaminen
LisätiedotIkääntymispoliittiset strategiat/ ohjelmat paikkakunnittain
Ikääntymispoliittiset strategiat/ ohjelmat paikkakunnittain Paikkakunnan nimi 1. Espoo (kaupunki) 2. Jyväskylä (seutu) 3. Järvenpää (kaupunki) Seudulliset vanhuspalvelujen strategiset Strategian nimi:
LisätiedotIkäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme
Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä
LisätiedotITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI
Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN
LisätiedotKinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja
Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja 2.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotSosiaalilautakunta 4.2.2004 16
1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.
LisätiedotKuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä
Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä 6.4.2017 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumisen
Lisätiedotkehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki
Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä
LisätiedotSenioriKaste Lapin JOHTAJAT PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA
SenioriKaste Lapin toiminnallinen osakokonaisuus JOHTAJAT 9.4.2015 PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA Vanhuspalvelulaki Kunnalla on velvollisuus lli järjestää j hyvinvointia, i terveyttä, toimintakykyä ja
LisätiedotMitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?
Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö
LisätiedotHilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.
Hilkka Halonen toimitusjohtaja Meriva sr hilkka.halonen@meriva.com Hyvinvointi määritelmät Elintaso tulot, asuminen, työllisyys, koulutus ja terveys Yhteisyyssuhteet paikallis- ja perheyhteisyys, ystävyyssuhteet
LisätiedotHoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta
Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,
LisätiedotMalleja valinnanvapauden lisäämiseksi
Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen
LisätiedotJyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja
Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja 9.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotKoti on POP "Kotihoito uudistuu - Miksi? Ketä varten? Satu Kangas ja Reetta Hjelm
Koti on POP "Kotihoito uudistuu - Miksi? Ketä varten? 13.11.2018 Satu Kangas ja Reetta Hjelm KOTIHOITO KEHITTYY MIKSI? 2 JOTAIN ON TEHTY, JOTTA UUTISKYNNYS YLITTYY? MUTTA MITÄ MUUTA? Shokeeraavat kotikuolemauutiset
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti
21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotUudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.
Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen
Lisätiedotyhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015
Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu
LisätiedotVANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA
29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala
LisätiedotJämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja
Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja 12.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen fyysisen,
LisätiedotLähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.
Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 41. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1
Tekninen lautakunta 18.05.2016 Sivu 1 / 1 4726/2014 00.01.02 41 Suunnitelma Espoon ikääntyvän väestön hyvinvoinnin turvaamiseksi 2016-2021 Valmistelijat / lisätiedot: Maria Rysti, puh. 050 541 8655 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotToimintakyky ja arjen sujuvuus
Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta
LisätiedotSTM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet
STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotHankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja
Hankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja 4.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011
LisätiedotKoko kunta ikääntyneen asialla
1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,
LisätiedotNordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa
Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät
LisätiedotTukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan
Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015
LisätiedotPORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS
PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ
LisätiedotNUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee
LisätiedotIka ihmisten kotihoidon kehitta minen - matkalla kohti tulevaa
Ika ihmisten kotihoidon kehitta minen - matkalla kohti tulevaa Työhyvinvointi ja johtaminen kotihoidossa seminaari 7.10.2014 Etelä-Suomen ikäihmisten palvelujen kehittämisohjelma Hankejohtaja Katariina
LisätiedotIKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA
IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA Omenamäen palvelukeskus Tulliportinkatu 4 06100 Porvoo Puh 040 676 1414 www.porvoo.fi/ruori Ikäihmisten palveluohjaus yhdessä paikassa! Tervetuloa! TAUSTALLA VANHUSPALVELULAKI
LisätiedotSote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen. POPmaakunta
Sote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen Harrastukset Aikaa on Mielekäs tekeminen Edullisia harrasteita Työhistoria /voimavara Toimivan arjen kannalta uusien taitojen opettelu Ikäyliopisto
LisätiedotVanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja
Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi
LisätiedotMITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?
MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)
POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu
LisätiedotKotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi
Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi 16.11.2011 Jäsentely Ikääntyminen Suomessa Kotona asuminen Iäkkäiden kokemuksia
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 65
05.06.2013 Sivu 1 / 1 2572/02.07.02/2013 65 Espoon kaupungille testamentatun omaisuuden käyttäminen Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Norlamo, puh. (09) 816 23053 Maria Rysti, puh. (09) 816 23320 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotTaipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016
Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Etelä-Savossa. Eeva Häkkinen
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Etelä-Savossa Eeva Häkkinen 25.5.2018 Maakuntalakiluonnoksen linjauksia maakuntien tehtävistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Asukkaiden hyvinvoinnin edistämisen
LisätiedotVanhuspalvelulaki voimaan Vanhuspalvelulain käytännön toteutus Vanhusneuvosto
Vanhuspalvelulaki voimaan 1.7.2013 Vanhuspalvelulain käytännön toteutus Vanhusneuvosto Palvelujohtaja Pirkko Soidinmäki Lain tavoitteet Ikääntynyt väestö ( =vanhuuseläkeikäiset) - tuetaan hyvinvointia,
LisätiedotVASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE
LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /
LisätiedotAktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra
Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen
LisätiedotHämeenlinnan vanhusneuvosto
Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980
LisätiedotVanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015
Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vapa onnistumiset 2014 Hoitoketjut sujuviksi Potilaat kotiutuivat sairaalasta kotiin, ei vanhainkotiin
LisätiedotVanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita
Vanhuksia on moneksi Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Itsenäisesti kotona asuvat, mutta jotka ovat haurastumisen riskissä Hyväkuntoiset eläkeläiset
LisätiedotIkäihmisten varhainen tuki ja palvelut
Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista
LisätiedotKeski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016
Keski-Pohjanmaa Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 SenioriKaste Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Tavoitteena on kehittää vanhustyön palveluja ja toimintatapoja,
LisätiedotMiten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta? Kokeilusta käytäntöön seminaari Holiday Club Saimaa, 19.4.2017 Hankkeen tavoitteet Alkavaa muistisairautta
LisätiedotPALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI
PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ
LisätiedotIkäihminen toimijana hanke
Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston
LisätiedotVäestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet
Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET
LisätiedotAsiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste
Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Sosiaalityö Lähtötilanne Omaishoidon tuki T3 Veteraanipalvelut PTH Sairaala Klinikat Kotihoidon alue 1 SKY Kotihoidon alue 3 SAS Kotihoidon alue 4 Vammaispalvelut
LisätiedotYHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen
YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja
LisätiedotHEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)
HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa
LisätiedotJyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen
Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston
LisätiedotRisto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)
Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee
LisätiedotKUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013
KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla
LisätiedotPOKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma
POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi
LisätiedotPAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ
PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ Valtakunnallinen hissiseminaari Lahdessa 08.05.2014 Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö Hissi on kiinteistön
LisätiedotIkäihmisten palvelut
Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan
LisätiedotASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ
ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu
SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu
LisätiedotHOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla
HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia
LisätiedotTyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti
Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa
LisätiedotSosiaali- ja terveystoimen kehysesitys ja investointiohjelma. Kokoomuksen valtuustoryhmän syysseminaari
Sosiaali- ja terveystoimen kehysesitys ja investointiohjelma Kokoomuksen valtuustoryhmän syysseminaari 26.8.2018 Sosiaali- ja terveyspalvelut 2019 Vahva pohja - Rakenteelliset muutokset hyvässä vauhdissa
Lisätiedot