JALOSTUSTUTKIMUKSEN SUUNTIA JA TULOKSIA EUROOPASTA. Markku Saastamoinen MTT Hevostutkimus

Transkriptio

1 JALOSTUSTUTKIMUKSEN SUUNTIA JA TULOKSIA EUROOPASTA Markku Saastamoinen MTT Hevostutkimus

2 perinteisestä suorituskyvyn jalostustavoitteissa ja tutkimuksessa on painopistettä siirretty kestävyyteen, terveyteen, luonne- ja käyttäytymisominaisuuksiin ravi- ja laukkahevosista siirrytty ratsuhevosiin ja hevosten monikäyttöisyyteen

3 taustalla se että hevoset ovat yli 95 %:sti harrastekäytössä ja vain pieni osa päätyy ammattilaisten käyttöön jalostus- ja valintamenetelmissä siirtymistä perinteisestä populaatiogenetiikasta genomijalostukseen

4 1. Käyttäytymisominaisuudet ja luonne tavoitteena saada oikea hevonen oikeaan käyttöön tavoitteet erilaiset eri käytössä olevilla hevosilla luonteen ja käyttäytymisen mittaaminen vaikeata; etsitään objektiivisia ja standardoitavia menetelmiä/mittoja vaikea arvioida perinnöllistä taustaa koska hevoset hyvin erilaisissa olosuhteissa

5 hevosen luonne, temperamentti, reaktiivisuus vaikuttaa hevosen ja ihmisen loukkaantumisriskiin perinnöllistä taustaa on tutkimuksissa löydetty, esim. stereotypioiden esiintymisessä eroja rotujen ja sukujen välillä, varsoilla käyttäytymiseroja aivan pieninä (Benjahali et al. 2010)

6 luonteen, käyttäytymisen ja ihmiseen suhtautumisen yms. geneettinen arviointi hyvin vaikeata ennakkovalinnan, koulutuksen ja monien muiden eigeneettisten tekijöiden vuoksi (von Borstel, 2010) käyttäytymisen mittaamisessa käytetty sykettä, aikaa rauhoittumiseen, reaktioherkkyyttä, aktiivisuutta (Rothmann et al. 2010)

7 hevosen luonnetta ja käyttäytymistä voidaan mitata suorituskyvyn testin yhteydessä, ja parasta on mitata sitä hevosen käyttöympäristössä eli esim. ratsastettuna (von Borstel et al. 2010) reaktiivisuus heikosti negatiivisesti korreloitunut irtohypytyspisteisiin ja ratsastettavuuspisteisiin (Rothmann et al 2010)

8 Ruotsissa mitataan Laatuarvostelussa; havaittu positiivinen geneettinen korrelaatio suhtautuminen esittäjään ja temperamentin välillä; temperamentin h 2 estekokeessa 0,17 ja askellajikokeessa 0,41 (Jönsson et al. 2010). temperamentin h 2 (italialainen kv) 0,26

9 2. Terveysominaisuudet ja hedelmällisyys n. 9 % tiineyksistä Ranskassa päätyy luomisiin (Langlois et al. 2010): - vuosi, maant. alue, tiineyttämiskuukausi vaikuttavat - rotu kylmäverisillä vähemmän - ikä 7-10 v. tammoilla vähiten - sukusiitos heikentää - h 2 <0,05

10 alkioiden saannin h 2 0,046; muilla tekijöillä (ikä, vuodenaika, menetelmät) voidaan vaikuttaa enemmän (von der Ahe et al. 2010) ylä- ja alapurenta (Mantovani et al. 2010a) - geneettisesti sama ominaisuus - esiintyy eri asteisina (muutama mm > 1 cm) - h 2 0,18-0,25

11 hyönteisyliherkkyydelle (kesäihottuma) alhainen periytymisaste 0,05 shetlanninponilla; geneettinen korrelaatio lihavuusasteeseen (BCS) 0,39 (Schurink et al. 2010) BCS:lle saatu korkeahkoja h 2 -arvioita 0,36-0,44 (Schurink et al. 2010; Mantovani et al. 2010b)

12 melanooman h 2 alhainen 0,07 (Hofmanova et al. 2010) genomitutkimuksessa löydetty geenialueita jotka yhteydessä OCD:n esiintymiseen; eri paikoissa esiintyvä OCD (kinner, vuohinen) ei ole saman geenipaikan säätelemä (Teyssedre et al. 2010) fenotyyppisessä valinnassa sairaus voi jäädä havaitsematta

13 3. Jalostusarvot ongelmana ratsastajan ja hevosen geneettisen tason yhdysvaikutus (eli parhaat hevoset parhaille ratsastajille) (Peeters et al. 2010) kilpailutuloksia tammojen arvostelussa käytettäessä ongelmana esivalinta, eli vain parhaat ktk-arvostelut saaneet tammat kilpailevat, mikä aiheuttaa vääristymää periytymisasteisiin (Ducro 2010)

14 pienissä populaatioissa jalostusarvojen määrittämisessä hyötyä kun käytetään hyväksi muita populaatioita silloin, kun näiden yhteys on tarpeeksi vahva, esim. Pohjoismaiden ratsuhevospopulaatiot (Furre et al. 2010a, b); h 2 luonne- ja terveyspisteille 0,06-0,18, suorituskyvylle 0,26-0,33

15 varsa-arvosteluja voidaan käyttää hyväksi tammojen jalostusarvon määrittämisessä, koska lineaarisesti arvosteltujen liike- ja rakenneominaisuuksien välinen geneettinen korrelaatio varsan ja emän välillä on hyvin suuri, > 0,95 (Becker et al. 2010).

16 englantilaisilla täysiverisillä ongelmana sukusiitos ei voida estää pelkällä sukutauluvalinnalla > apua voisi tulla genomisesta valinnasta (Langlois 2010) genomisella valinnalla saavutetaan hyötyä erityisesti taloudellisesti tärkeiden funktionaalisten ominaisuuksien (esim. OCD) kohdalla; vain orivarsat kannattaa genotyypittää (Sitzenstock et al. 2010)

17 4. Geneettinen trendi jatkuva valintaohjelmien parantaminen ja kehittäminen, indeksien käyttö ja jalostusneuvonta vaikuttavat geneettiseen edistymiseen (Mark et al. 2010) tammojen testaaminen ja tehostettu valinta tärkeitä; samoin oriiden valinnan tehostaminen (Viklund et al. 2010)

18 Suomessa ravihevosilla tammojen valinta ei ole riittävää; valikoiva paritusta käytetään, ja toisaalta siitostammat ovat parempia kuin kaikki tammat keskimäärin (Sairanen & Ojala 2010)

19 EAAP 61st Annual Meeting of the European Association for Animal Production WCGALP - 9th World Congress on Genetics Applied to Livestock Production