MTT MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS, TTS TYÖTEHOSEURA. HorseManure LOPPURAPORTTI Markku Saastamoinen

Transkriptio

1 MTT MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS, TTS TYÖTEHOSEURA HorseManure - hevosenlannan käsittely ja hyödyntäminen ravinteiden kierrätyksen tehostamiseksi LOPPURAPORTTI Markku Saastamoinen Tutkimusryhmä: Tea Elstob Riikka Keskinen Johanna Nikama Marianna Myllymäki Reetta Palva Markku Saastamoinen Susanna Särkijärvi Jaana Uusi-Kämppä Elina Virkkunen 1

2 1. Tiivistelmä Tämän tutkimushankkeen tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa hevosen lannan ravinnepäästöjen pienentämiseksi ja lannan sisältämien ravinteiden hyväksikäytön ja kierrätyksen lisäämiseksi. Lannalla tarkoitetaan tässä sonnan, virtsan ja kuivikeaineen muodostamaa orgaanista massaa. Tavoitteena oli tutkia tärkeimpiä toimenpiteitä hevostilan ravinnekuormituksen pienentämiseksi vesiensuojelun ja tilan toiminnan tehostamisen näkökulmista. Tuloksena saatiin tietoa hevosen lannan hyötykäytön lisäämisen ja ravinteiden kierrätyksen kannalta parhaiten soveltuvista kuivikemateriaaleista ja niiden käyttäytymisestä ravinteiden pidättämisessä ja kompostoinnissa. Jaloittelutarhojen ravinnekuormista ja valumien pidättämisestä saatiin myös käytäntöön sovellettavaa tietoa. Tarhojen valumia koskevat tulokset kuvaavat parhaiten märkiä syksyn ja kevään olosuhteita, koska koeajanjakson talvi oli lähes lumeton ja maa sula, jolloin talviajan valumista ei saatu tietoa. Typen ja fosforin erittymistä sontaan voidaan vähentää optimoimalla ruokinnan kivennäis- ja valkuaispitoisuudet hevosen tarpeen mukaisiksi. Virtsan pidättämisellä kuivikkeeseen on suuri merkitys typpikuorman vähentämisessä ja typen saamisessa kiertoon. Kompostointi paransi kuivikelantojen lannoitusarvoa, mutta lisäsi lannan ravinteiden huuhtoutumista, minkä vuoksi lantalan ja kompostin kattaminen ja suojaaminen sateelta on tärkeätä. Jaloittelutarhojen ravinnepäästöjä voi pienentää huomattavasti poistamalla sonta tarhoista säännöllisesti. Sonnan fosfori huuhtoutuu nopeasti, joten sen keräämisen olisi tapahduttava ennen sateita. Ruokinnan suunnittelu ja optimointi, kuivikevalinta, lannan varastointi ja kompostointi sekä jaloittelutarhojen siivoaminen ovat käytännön keinoja tallinpitäjälle lannan ravinteiden kierrätyksen tehostamiseksi ja päästöjen vähentämiseksi. Kuivamädätyksellä saatiin olkipellettilannasta tuotettua biokaasua, jonka metaanipitoisuus oli 53 %. Metaanin saanti oli 19,6 m 3 /tn tuoretta lantaa, mikä oli noin 10 % vähemmän kuin naudanlannasta saatu määrä turvekuivikkeella. Tätä voidaan pitää hyvänä, koska lannan kuiva-ainepitoisuus oli korkea ja kuivikkeen osuus suuri. Kuivamädätys tuhosi lannan joukossa olleiden hukkakauran itävyyden kokonaan noin kuukauden mittaisessa prosessissa. Sen sijaan hevosen ruuansulatuskanavan läpi kulkiessaan itävyys ei tuhoutunut kokonaan vaan väheni noin 77 %. Käytettäessä hevosenlantaa sellaisenaan peltoon on olemassa riski, että siinä mahdollisesti olevat hukkakauran siemenet itävät pellossa jossain vaiheessa. Tallien lannankäsittelyyn on olemassa teknisiä apuvälineitä ja pienkoneita. Ne helpottavat lannankäsittelytyötä ja vaikuttavat myös lannan laatuun, millä on merkitystä lannan jatkokäsittelyn ja loppusijoituksen kannalta. Hankkeen tuloksia voidaan käyttää ja soveltaa valittaessa hevostallien lannankäsittelyratkaisuja, hevostalouden ympäristöneuvonnassa ja tehtäessä hevostalouteen liittyviä viranomaissuosituksia ja päätöksiä. Hankeen hyödynsaajia ovat hevosalan yritykset ja tallitoiminnan harjoittajat ja tapahtumajärjestäjät. Hyödynsaajina ovat myös hevosen lantaa käyttävät maatilat, puutarhat ja viherrakennusyritykset sekä lantaa jatkojalostavat yritykset. Tuloksia on käytetty hyväksi myös kansallisen nitraattiasetuksen valmistelussa. Hankkeen toteutuksesta vastasivat MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus ja TTS Työtehoseura. Hankkeen koordinointi ja päävastuu olivat MTT:llä. 2

3 2. Hankkeen tausta ja tavoitteet Ympäristöministeriön RAKI-ohjelma (Ravinteiden kierrätystä edistävä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma) käynnistettiin Suomen hallituksen sitouduttua Itämeren huippukokouksessa vuonna 2010 Saaristomeren hyvän tilan saavuttamiseksi vuoteen 2020 mennessä. Ohjelman toimia kohdennetaan ravinteiden kierrätykseen koko Suomessa ja vesiensuojelutoimenpiteisiin erityisesti Saaristomeren valuma alueeseen. Ohjelman tavoitteena on, että ravinteita - erityisesti fosforia ja typpeä - vuotaa merkittävästi nykyistä vähemmän ympäristöön ja edelleen Itämereen. Tehokkaammalla erilaisten sivutuotteitten (esim. lanta) ravinteitten kierrätyksellä turvataan kotimaisen ruoan tuotantoa tulevaisuudessa, jossa kilpailu niukkenevista fosforivaroista kiristyy ja lannoitteiden hinnat nousevat. Ravinteet nähdään tulevina vuosikymmeninä enemmän resurssina kuin ongelmana. Yhtenä priorisoiduista hanketeemoista ensimmäisessä haussa oli hevosenlannan ravinteiden kierrätyksen edistäminen. Hevostalous on nopeasti kasvava tuotantoala, joka on paljolti erkaantunut maataloudesta. Hevosyritykset ovat palveluyrityksiä, jotka sijaitsevat kohtuullisten liikenneyhteyksien päässä asutuskeskuksista yleensä ilman omaa peltoa ja maanviljelysyhteyttä. Näissä oloissa hevosenlannan varastointi ja poiskuljetus aiheuttavat yrittäjille kustannuksia. Ohjelman tavoitteita on edistää hevosenlannan hyödyntämismahdollisuuksia ja ravinteiden kierrätystä. Tavoitteena on etsiä käytäntöjä, jotka edistävät hevosenlannan lannoitekäyttöä, prosessointia ja energiakäyttöä eli biokaasutusta ja jätteenpolttoasetuksen mukaista polttoa. Hevosten määrä on yli kaksinkertaistunut kolmen viime vuosikymmenen aikana. Suomen noin hevosta tuottavat vuodessa m 3 kuivikelantaa. Hevostaloudesta aiheutuu paikallista ravinnekuormitusta vesiin varsinkin, jos hevostalousyrittäjällä on toimintaansa nähden liian pieni maa-alue. Keskeisimpiä hevostoiminnasta aiheutuvia ympäristövaikutuksia ovat valumat lantavarastoista ja jaloittelutarhoista. Tarhojen, lantavarastojen ja myös hevosurheilualueiden valumissa voi olla runsaasti fosforia, mikä kuormittaa vesistöjä. Lannan ravinteet on mahdollista sitoa kuivikkeisiin, mutta jaloittelutarhoihin ja hevosten käyttöpaikoille (kentät, radat) päätyvän sonnan ja virtsan ravinteet voivat helposti huuhtoutua ympäristöön, ellei ulosteita kerätä pois tai ravinteita sidota. Lannan käsittely ja jälkikäyttö on ongelmallisinta talleilla, joilla itsellään ei ole käytössä lannanlevitykseen soveltuvaa peltoa. Kaupunkien ja taajamien tallien näkökulmasta lannankäsittely on merkittävä kustannuserä, mikä vaatii ratkaisua siten myös taloudellisesta näkökulmasta. Hevostallien tuottama lanta viedään usein etäälle käytettäväksi pelloilla tai viherrakentamisessa maanparannus- ja lannoiteaineena. Lannan ravinnepitoisuudet vaihtelevat käytetyn kuivikkeen, sonta-kuivike-suhteen ja ruokinnan mukaan. Ruokinnan osalta huomionarvoista on se, että ruokinnan tulee vastata hevosen tarpeita. Tällöin on tärkeätä huolehtia rehun ravintoainekoostumuksesta (valkuainen, kivennäiset), jotta ravintoaineiden hyväksikäyttö olisi mahdollisimman tehokasta eikä ravinteita erity ulosteisiin. Fosforilannoitus on lannoitussuositusten myötä vähennetty, mikä on johtanut rehujen (nurmikasvit, viljat) fosforipitoisuuksien alenemiseen, minkä vuoksi hevosten fosforiruokinta vaatii täsmentämistä ja fosforin hyväksikäytön määrittämistä. Lainsäädännön mukaan hevosenlanta tulisi hyödyntää ensisijaisesti lannoitusaineena kasvintuotannossa. Kompostointia on usein käytetty lannan jatkokäsittelyn helpottamiseksi, mutta myös biokaa- 3

4 sutus on varteenotettava lannasta saatavaa hyötyä lisäävä keino. Lannan biokaasuttamisella saadaan lannan ravinteet talteen ja voidaan sulkea erityisesti typen ja fosforin ravinnekierto. Polttaminen on sallittu tiukkojen ilmansuojeluvaatimusten mukaan ainoastaan jätteenpolttolaitoksissa, joissa on jatkuva päästöjen mittaus. Yhtenä hevosenlannan hyötykäytön pidetään hukkakauran leviämisen riskiä. Hukkakaura on erittäin helposti leviävä rikkakasvi, joka haittaa varsinkin viljakasvien viljelyä. Sitä pidetään niin haitallisena, että sen torjunnasta on Suomessa säädetty laki. Aiemmin ei ole tutkittu, voivatko hukkakauran siemenet säilyä itämiskykyisinä kuljettuaan hevosen ruuansulatuskanavan läpi, tai menettävätkö ne itävyytensä esim. mädätyksessä (biokaasun tuotannossa). Tämän tutkimushankkeen tavoitteena oli tuottaa tietoa ravinnepäästöjen pienentämiseksi ja hevosen lannan sisältämien ravinteiden hyväksikäytön ja kierrätyksen lisäämiseksi lannan käsittelyssä tallissa, tarhoissa, laitumilla ja lantaloissa. Tavoitteena oli tutkia tärkeimpiä toimenpiteitä hevostilan ravinnekuormituksen pienentämiseksi vesiensuojelun ja tilan toiminnan tehostamisen näkökulmista. Hankkeessa selvitettiin myös, kuinka suuri riski on olemassa, että rehussa oleva hukkakaura on itämiskykyistä vielä kuljettuaan hevosen ruuansulatuskanavan läpi tai kuivamädätyksen jälkeen. Konkreettisina tuloksia pyrittiin saamaan tieto hevosen lannan hyötykäytön lisäämisen ja ravinteiden kierrätyksen kannalta parhaiten soveltuvista kuivikemateriaaleista ja niiden käyttäytymisestä, sekä edullisista ja käytäntöön sovellettavista keinoista lannan ravinteiden pidättämiseksi mahdollisimman tehokkaasti ratkaisuina hevostilojen ja tallien lantahuoltoon. 3. Hankkeen osapuolet ja tiivistelmä käytetyistä menetelmistä 3.1. Osapuolet ja hyödynsaajat Hankkeen toteutuksesta vastasivat MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus ja TTS Työtehoseura. Hankkeen koordinointi ja päävastuu olivat MTT:llä. MTTssä hanketta toteutettiin poikkitieteellisesti sen eri tutkimusyksiköiden ja tiimien yhteistyönä. TTS:n osuutena hankkeessa oli erityisesti lannankäsittelyyn liittyvien työmenetelmien tutkiminen. Tärkeimmät hankkeen sidosryhmät olivat alan keskeiset järjestöt Suomen Hippos ry ja Suomen Ratsastajainliitto ry sekä hevosalan toimijoitten organisaatio Hippolis ry, jotka tiedonvälityskanavillaan voivat tehokkaasti edistää tulosten hyödyntämistä. Näiden järjestämissä verkostotapahtumissa ja tapaamisissa ( esiteltiin hankkeen ajankohtaistilannetta useita kertoja hankkeen aikana ja keskusteltiin hevosenlantakysymyksistä. Hippolis ry:n ylläpitämä sivusto ( on tärkeä kanava tulosten välittämiselle ja neuvonnalle kaikkien alan toimijoiden keskuudessa. Sivustoa päivitetään tämän hankkeen tuloksilla. Hankeen hyödynsaajia ovat hevosalan yritykset ja tallitoiminnan harjoittajat (n tallia, joista yrityksiä 3500) sekä mm. raviradat ja muut suuret hevoskeskittymät ja tapahtumajärjestäjät. Hyödynsaajina ovat myös hevosen lantaa käyttävät maatilat, puutarhat ja viherrakennusyritykset sekä lantaa jatkojalostavat yritykset. 4

5 3.2. Menetelmät Hanke toteutettiin tutkimussuunnitelman mukaisesti erillisinä osatutkimuksina: i) Ravinnetaseet ja ravinnekuormat, ii) Lannan ravinnehävikkien minimointi, iii) Biokaasukokeet, iv) Hukkakauran itävyys, v) Hyvät käytännöt ja kirjallisuustutkimus. Hankkeen osatutkimuksissa käytettiin kuhunkin tutkittavaan kohteeseen soveltuvia valideja tieteellisiä tutkimusmenetelmiä. Typen ja fosforin hyväksikäyttö hevosella ja erittyminen sonnassa ja virtsassa (i) tutkittiin sulavuuskokeilla. Kompostointikokeet (ii) tehtiin kompostoimalla eri kuivikelantoja pienoiskomposteissa. Näissä mitattiin kompostoitumisprosessia lämpötila-antureilla (dataploggerit) ja tilavuuden muutoksilla sekä ravinnepitoisuudet MTT:n Jokioisten laboratoriossa. Kuivikelantanäytteistä analysoitiin Hedleyn fosforifraktiot kompostinaikaisen fosforin liukoisuuden tarkastelemiseksi. Sadetuskokeen valumavedet analysoitiin kokonaistypen ja kokonaisfosforin sekä eräiden ravinteiden osalta. Tarhakokeet (i ii) tehtiin perustamalla noin 0,5 m 3 :n muovilaatikoihin tarhapohjat Ympäristöministeriön tarhan perustamisohjeen mukaisesti. Tarhalaatikot varustettiin pinta- ja pohjaveden keräysjärjestelmällä. Laatikoihin lisättiin sontaa kolmen viikon intervallein kesään 2014 saakka vastaamaan hevosten aiheuttamaa kuormitusta. Pinta- ja läpivaluntavedet kerättiin niitä kertyessä ja analysoitiin tarhoista huuhtoutuneiden ravinteiden pitoisuudet MTT Jokioisten laboratoriossa. Erillisessä sadetuskokeessa selvitettiin sonnan ravinteiden vapautumista ajan suhteen. Hevosenlannan biokaasutus (iii) tehtiin MTT:n Sotkamon yksikössä käyttämällä siellä toimivaa pilottikokoluokan (4 m 3 ) kuivamädätysreaktorissa mesofiilisessä lämpötilassa (37 C) purukuivikkeella. Reaktorin kuormitus oli 2,4 kgvs/m3 eli 2,4 kg sulavaa orgaanista ainetta reaktorikuutiota kohti. Ymppimateriaalina käytettiin naudanlantaa. Prosessissa seurattiin kuiva-aineen ja hiili/typpisuhteen muutosta sekä kokonaistypen ja ammoniumtypen määriä. Käsittelyjäännöksestä tutkittiin ravinnepitoisuudet. Hukkakauran itävyyden (iv) muutosta tutkittiin sekä ruokintakokeella että kuivamädätysprosessissa. Ruokintakokeessa hukkakauran siemenet laitettiin sulamattomiin nailonpusseihin (a 50 kpl). Nailonpussien materiaalina oli nailonkangas, jonka läpäisy on 7µm ja pussin mitat 1 cm x 6-7 cm. Pussit letkutettiin hevosten (10 kpl) mahalaukkuun nenämahaletkulla ja seurattiin niiden kulkeutumista hevosenlannan mukana. Ruuansulatuskanavan läpi kulkeutuneista siemenistä määritettiin siementen itävyys hevoskohtaisista näytteistä. Tutkittaessa kuivamädätyksen vaikutusta siemenet laitettiin reiälliseen metalliputkeen, joka sijoitettiin reaktoriin. Siemenet olivat reaktorissa 29 vrk. Siemenillä tehtiin idätyskokeet. Tehtyjen kokeitten lisäksi haastateltiin tallinpitäjiä ja lannan vastaanottajia hevosen lannan hukkakaurariskeistä ja näiden tiedostamisesta. Hyvissä käytännöissä (v) selvitettiin käytännön kokemuksia uudenlaisten tallityyppien tai muun uuden teknologian sekä erilaisten kuivikemateriaalien käytöstä. Hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja kuvattiin lannan jatkokäsittelyyn erikokoisille ja -tyyppisille talleille. Lisäksi verrattiin lannan käsittelyn ja hyödyntämisen kustannusvaikutuksia eri menetelmien ja käytäntöjen välillä. Työntutkimuksilla ja henkilökunnan haastatteluilla selvitettiin lannanpoiston (karsinat, rakennetut hiekkapohjaiset jaloittelutarhat), jatkokäsittelyn ja hyödyntämisen käytäntöjä ja ongelmakohtia. Työaikatutkimuksissa käytettiin normaaliaikatutkimusta jatkuvanajankäytön menetelmällä, jossa kaikki työtapahtumat kirjataan sellaisena kuin ne tapahtuivat. Lantaa vastaanottavien yrittäjien haastatteluilla selvitettiin toimintatapoja, vastaanoton etuja sekä ongelmakohtia. Lantahuollon kustannuksia laskettiin työkustannusten ja kuivikekustannuksen osalta. 5

6 Kirjallisuudesta on kartoitettu tutkimuksia liittyen hevosenlannan käyttöön biokaasulaitoksissa sekä eri kuivikemateriaalien käyttöön ja merkitykseen lannan hyötykäytölle. Kirjallisuustutkimuksessa keskityttiin lannan biokaasutukseen, lannan hyödyntämismenetelmiin ja käsittelyn käytöntöihin. 4. Hankkeen toteutuminen ja tulokset 4.1.Toteutuminen Hanke toteutettiin sisällöllisesti ja aikataulullisesti suunnitellusti. Sulavuuskokeet (i) (typen ja fosforin hyväksikäyttö) tehtiin hankkeen loppuvaiheessa talvikaudella Tuloksista on tekeillä pro gradu työt Helsingin yliopiston maataloustieteitten laitokselle. Ravinnetaseita saadaan laskettua ensiksi Ypäjän (Hevosopisto Oy, MTT) hevostilan olosuhteisiin. Lannan ravinteitten pidättymiseen ja kierrättämiseen kompostoinnin avulla (ii) liittyvät kokeet tehtiin suunnitellusti. Tutkimuksen toteuttamisvaiheessa huuhtoutumistutkimus päätettiin toteuttaa kontrolloidusti sadesimulaation avulla. Tarhakokeissa (ii) oli tavoitteena saada tutkituksi ravinteitten huuhtoutumia eri vuodenaikoina, mutta poikkeukselliset sääolot (syksy 2013 kevät 2014) tekivät tämän mahdottomaksi. Näin ei saatu selvitettyä lumipeitteisen ajan ja lumien sulamisvesien vaikutusta, vaan maa oli lumeton ja lähes koko tutkimusperiodin ajan sula, jolloin olosuhteet vastasivat syksyn olosuhteita. Kuitenkin sääolojen muutosten kannalta juuri kuvattuun suuntaan koesuunnitelma oli onnistunut, koska suurimmat valumapäästöt tapahtuvat jaloittelutarhoista esitetyn kaltaisissa olosuhteissa. Biokaasukokeet (iii) tehtiin mesofiilisessä lämpötilassa (37 o ) suunnitellun termofiilisen sijaan, koska kuivamädätyksessä riittävä biokaasutuotanto saadaan aikaiseksi myös alemmassa lämpötilassa, ja näin saatiin parempi vertailukohde myös hukkakauran siemenen itävyyden muutokselle hevosen ruuansulatuskanavassa (38 o ). Mesofiilinen prosessi on myös termofiilistä helpompi hallita, ja uutta materiaalia (hevosen lanta) käsiteltäessä mesofiilisen prosessin käyttö oli tulosten saamiseksi varmempaa. Hukkakauran itävyyden muutokset (iv) saatiin tutkittua suunnitellusti sekä biokaasuntuotannossa että hevosten ruuansulatuskanavassa. Jälkimmäisestä aiheesta on valmistunut opinnäytetyö Hämeen ammattikorkeakoulun Mustialan yksikössä. Yhteistyössä Forssan Seudun Kehittämiskeskuksen rahoittaman ja MTT:n toteuttaman hidaspyrolyysiä selvittävän RavinneKelpo -hankkeen kanssa pyrolysoitiin (kuivatislattiin) muutamia hevosenlantanäytteitä Ypäjällä n. 1,5 m 3 :n protopyrolyysilaitteessa ja HorseManure hankkeessa tuotettua kompostilantaa laboratoriomittakaavan laitteissa. Pyrolyysilämpötila oli noin astetta. Nämä kokeet tehtiin hankesuunnitelman ulkopuolella ja mainitun hankkeen kustannuksilla. Tulokset antavat arvokasta lisätietoa hevosenlannan hyödyntämismahdollisuuksista biohiilen (esim. ravinteitten sitomiseen) ja energian tuotantoon (lämpö). Tuloksia on esitetty RavinneKelpo hankkeen loppuraportissa Testaus hitaan pyrolyysin soveltuvuudesta biomassojen prosessointiin uusiksi tuotteiksi ja energiaksi. Kasvihuonepäästöjä ja niiden vähenemistä ei hankkeessa suoraan mitattu, mutta tutkituilla lannankäsittelymenetelmillä (ii iii, hidaspyrolyysi) tiedetään olevan kasvihuonepäästöjä vähentävä vaikutus, kun ne toteutetaan tehokkaasti ja ohjeistetuilla tavoilla. 6

7 Työntutkimukset ja parhaita käytäntöjä tutkittiin kuudella erityyppisellä hevostallilla (v), joissa osalla oli käytössä työtä helpottavaa tekniikkaa. Jaloittelutarhojen tulokset kuvaavat työnmenekkiä ja käytäntöjä rakennetuissa (perustetuissa) tarhoissa, jolloin tuloksia voidaan yhdistää koetarhoissa (ii) saatuihin tuloksiin, ja voidaan vielä tutkia, kuinka kustannustehokasta lannanpoistaminen ja ravinteitten talteenotto on tallin toiminnassa. Lannanjatkokäsittelyssä saatiin tuloksia kahdesta vielä vähän käytössä olevasta uudesta menetelmästä, tuubikompostoinnista ja Talli-Jussi järjestelmästä, joka perustuu suursäkkivarastointiin. Tuubikompostoinnissa lanta varastoidaan kompostoitumaan alun perin viljan säilömiseen perustuvalla menetelmällä muovituubiin, joka on sekä vesi että ilmatiivis. Lanta ilmastoidaan tuubin sisään massan sekaan sijoitetuilla ilmastointiputkilla. Kirjallisuustutkimusta koottiin hankkeen edetessä uusimmista tutkimustuloksista lannan energiakäytöstä ja TTS:n osuudesta hyvistä käytännöstä lannankäsittelyssä talleilla. Hukkakaurariski lannan jatkokäsittelyssä toteutettiin HAMK:n opinnäytetyönä. Kirjallisuustutkimuksesta on tehty yhtenäinen DRAFT versio, ja se julkaistaan osina TTS:n julkaisusarjassa ja MTT:n (Luonnonvarakeskus 2015) julkaisusarjassa ja hankkeen nettisivuilla vuonna Julkaisuja voidaan hyödyntää neuvonnassa ja koulutuksessa Keskeiset tulokset Osakokeisiin liittyvät julkaisut on esitetty liitteessä 1. Julkaisuun nimen lopussa on esitetty viittaus osakokeeseen (i-v). i) Typen ja fosforin hyväksikäyttö hevosella ja erittyminen sonnassa ja virtsassa Fosforin hyväksikäyttö parani ja erittyminen sontaan väheni viljan osuuden lisääntyessä dieetissä, mikä johtui ainakin osittain rehuannoksen paremmasta sulavuudesta verrattuna pelkkään karkearehuruokintaan. Keskimääräinen typen erittyminen oli 46,3 g/d mikä merkitsee vuodessa noin 16,9 kg. Fosforia erittyi keskimäärin 21 g/d, mikä on vuositasolla 7,6 kg hevosta kohti. Yhteensä hevosta kohti erittyy sen ulosteisiin yhteensä 53,4 kg N ja 7,6 P vuodessa. Typestä 68 % erittyy virtsan mukana, minkä vuoksi virtsan pidättämisellä kuivikkeeseen on suuri merkitys typpikuorman vähentämisessä ja typen saamisessa kiertoon. Fosforin eritys tapahtuu käytännössä kokonaisuudessaan sonnassa, ja % siitä on liukoisessa muodossa. Typen ja fosforin erittymistä sontaan voidaan selvästi vähentää optimoimalla ruokinnan kivennäis- ja valkuaispitoisuudet hevosen tarpeen mukaisiksi. ii) Lannan ravinnehävikkien minimointi Olkipellettikuivike sitoi parhaiten sonnan ja virtsan fosforia, typpeä ja kaliumia, ja se kompostoitui paremmin kuin kutterinlastu- ja turvekompostit. Kompostien kääntäminen keväällä paransi kompostoitumista kaikilla kuivikkeilla. Ravinteet konsentroituivat kompostoinnin aikana tilavuuden pienentyessä. Tilavuus pieneni %, eniten olkipellettikompostissa. Kompostilantojen P- pitoisuus oli kuitenkin alle puolet ympäristötuen ohjeellisten pitoisuuksien arvosta ja myös alle pitkäaikaisten tilastojen (Eurofins - Viljavuuspalvelu Oy) arvoista. Typpi ja kaliumpitoisuudet olivat myös alle tilastoitujen analyysitulosten. Kompostointi paransi kuivikelantojen lannoitusarvoa, mutta lisäsi lannan ravinteiden huuhtoutumista, minkä vuoksi lantalan ja kompostin kattaminen ja suojaaminen sateelta on tärkeätä. Herkin fosforin huuhtoutumiselle oli turvekuivikekomposti. Todettu- 7

8 jen pitoisuuksien mukaan lasketut hevosenlannassa syntyneet N- ja P-määrät ovat Suomessa vuodessa n kg ja n kg vastaavasti. Sade huuhtoo 60 % sonnan fosforista 8 tunnin aikana ja aiheuttaa siten merkittäviä valumia jaloittelutarhoissa. Typen kohdalla huuhtoutuminen on vastaavasti 20 %. Jaloittelutarhojen ravinnepäästöjä voi pienentää huomattavasti poistamalla sonta tarhoista säännöllisesti. Sonnan fosfori huuhtoutuu nopeasti, joten sen keräämisen olisi tapahduttava ennen sateita. Kun sonnasta saadaan poistettua puolet, voidaan P-kuormaa pienentää 50 % ja typpikuormaa 20 %. Huuhtoutunut N on enimmäkseen orgaanisessa muodossa ja P puolestaan epäorgaanisessa. Ruokinnan suunnittelu ja optimointi, kuivikevalinta, lannan varastointi ja kompostointi sekä jaloittelutarhojen siivoaminen ovat käytännön keinoja tallinpitäjälle lannan ravinteiden kierrätyksen tehostamiseksi ja päästöjen vähentämiseksi. iii) Biokaasukokeet Kuivamädätyksellä saatiin olkipellettilannasta tuotettua biokaasua, jonka metaanipitoisuus oli 53 %. Metaanin saanti oli 19,6 m 3 /tn tuoretta lantaa, mikä oli noin 10 % vähemmän kuin naudanlannasta saatu määrä turvekuivikkeella samalla reaktorilla. Tätä voidaan pitää hyvänä, koska lannan kuivaainepitoisuus oli korkea (35 %) ja kuivikkeen osuus suuri. Saannin voidaan olettaa olevan paremman, jos lannan kosteuspitoisuus ja sonnan osuus ovat suuremmat. Hankkeessa tehtiin myös pienimuotoinen koepyrolyysi erilaisilla hevosenlannoilla. Pyrolyysilämpötila oli astetta. Suurimmaksi ongelmaksi menetelmässä osoittautui lannan suuri vesipitoisuus. Pyrolyysilaitteessa (retortissa) kuivauksen hyötysuhde on huono, joten vesi pitää poistaa biomassojen esikäsittelyssä ja/tai varastoinnissa. Märän massan pyrolysointi ei ole järkevää millään laitetyypillä, jos halutaan tuottaa energiaa hiilen valmistuksen ohella. Veden poistaminen vei ¼ osan raaka-aineen energiasta ja teki prosessin energiatuotannon kannalta hyödyttömäksi. iv) Hukkakauran itävyys Kuivamädätys tuhosi lannan joukossa olleiden hukkakauran itävyyden kokonaan (37 o C) noin kuukauden mittaisessa prosessissa. Sen sijaan hevosen ruuansulatuskanavan läpi (ruumiinlämpö n. 38 o C, viipymä 3-4 vrk) kulkiessaan itävyys ei tuhoutunut kokonaan vaan väheni noin 77 %. Käytettäessä hevosenlantaa sellaisenaan peltoon on olemassa riski, että siinä mahdollisesti olevat hukkakauran siemenet itävät pellossa jossain vaiheessa. Kompostoinnissa tässä tutkimuksessa kompostin lämpötilat kohosivat aina kääntämisen jälkeen muutamien päivien ajaksi yli 40 o C, joten kompostointi saattaa myös tuhota itämiskykyä. Kirjallisuuden mukaan biokaasuntuotannossa 55 o C:ssa itävyys katoaa alle 2 vrk:ssa ja 37 o C:ssa 1 viikossa (märkämädätys). v) Hyvät käytännöt ja kirjallisuustutkimus Hevostallit sijoittuvat pääasiallisesti Etelä-Suomeen ja lähelle merkittävimpiä valuma-alueita. Lannan jatkokäsittely on kallista niille talleille, joilla ei ole omaa peltoa lannan levitykseen. Yleensä lanta luovutetaan näiltä talleilta jollekin vastaanottajalle. Hevostalleilla pitäisi olla kokonaisnäkemys tallin materiaalivirroista ja niiden kustannuksista. Oikeilla rehu- ja kuivikevalinnoilla voidaan vaikuttaa muun muassa lannan jatkosijoitusmahdollisuuksiin. Paikallisesti lannan kuljetus ja loppusijoitus olisi hyvä järjestää yhteistyössä muiden tallien kanssa. 8

9 Hevosenlannan energiakäyttö on ollut keskeisessä osassa puhuttaessa lannan jatkokäsittelystä ja hyödyntämisestä, vaikka lanta tulisi käyttää ensisijaisesti lannoitteena. Lannan poltto on sallittu jätteenpolttolaitoksissa. Energiakäytöstä realistisin vaihtoehto on biokaasun tuotanto mädättämällä (kuivamädätys, märkämädätys). Näistä menetelmistä Euroopassa on jonkin verran kokemusta, mutta hevosenlanta ei ole ollut missään tärkeä raaka-aine. Se soveltuu kuitenkin erityisesti kuivamädätykseen, mutta myös märkämädätyksestä on tuloksia. Oleellista on käytetty kuivike; puupohjaisissa kuivikkeissa metaanin saanti voi jäädä pieneksi. Hevosenlantaa suositellaan käytettäväksi muiden materiaalien tai muiden eläinten lantojen kanssa seoksena. Lantaa ei myöskään suositella varastoitavan pitkään metaaninsaannin maksimoimiseksi. Edullisinta on käsitellä lanta jo olemassa olevissa maatilojen biokaasulaitoksissa. Termiseen polttoon (kaasutus) liittyy vielä paljon tarvetta sekä tutkimukseen että laitteitten kehitykseen. Keskeinen ongelma näissä hevosenlannan käsittelyssä on lannan suuri kosteuspitoisuus, jolloin lannan kuivattaminen alentaa energiahyötysuhdetta. Sama ongelma ilmenee myös muussa lannan poltosta. Tallien lannankäsittelyyn on olemassa teknisiä apuvälineitä ja pienkoneita. Ne helpottavat lannankäsittelytyötä ja vaikuttavat myös lannan laatuun, millä on merkitystä lannan jatkokäsittelyn ja loppusijoituksen kannalta. Laitteitten toimivuuteen vaikuttaa kuitenkin vallitsevat olosuhteet. Tallissa esimerkiksi käytettäessä lantaimureita voivat rehutähteet aiheuttaa ongelmia. Imureilla saadaan kuitenkin talteen puhtaampi lanta, jossa kuivikemateriaalia ei ole niin paljoa mukana kuin käsityömenetelmissä. jaloittelutarhojen puhdistuksessa voidaan käyttää imureita tai pienkoneita. Olosuhteissamme märkyys on näiden toimivuuden ja käytön suurin haitta. Tarhat tulisi siivota päivittäin, koska jo viikossa hevoset tallovat lannan siten, että sen poistaminen vaikeutuu. Samalla luonnollisesti ravinteiden huuhtoutumisen riski kasvaa etenkin märissä olosuhteissa. Rakennetut perustetut tarhat on helpompi puhdistaa ja työ koneistaa kuin luonnonpohjaisia tarhoja käytettäessä Viestintä Hankkeen nettisivut luotiin hankkeen alussa, ja niitä on päivitetty hankkeen julkaisutiedoilla ja esitelmien materiaaleilla hankkeen aikana ( Sivut ovat myös englanninkielisenä. Hanketta on esitelty ja sen tuloksista on pidetty 6 esitelmää eri tilaisuuksissa Suomessa. Näissä kuulijoita on ollut yhteensä noin 200. Postereita on ollut esillä Maataloustieteen päivillä 2014 (n. 600 osallistujaa). Tuloksia on esitetty myös kolmessa kansainvälisessä kongressissa, joissa kussakin on ollut kuulijaa (osallistujaa). Hankkeen esitelmät ja kirjalliset tuotokset on lueteltu Liitteessä 1, ja ne on jaettu hankkeen nettisivujen kautta. Julkaisun nimen perässä on viitattu osakokeisiin (i-v). Lisäksi hankkeen ajankohtaistilannetta ja hevosenlanta-asiat ovat olleet keskusteltavina alan toimijoiden kokoontumisissa (ks. 3.1.). Tuloksia käytettiin EU:n nitraattidirektiivin perustuvan kansallisen nitraattiasetuksen valmistelussa Hankkeen vaikuttavuus/vaikutukset Hanke oli tutkimushanke, jossa tuotettiin uutta tietoa hevosenlannan ominaisuuksista ja lannankäsittelystä, tuotokset ovat saadut tutkimustulokset. Tulosten vaikuttavuus riippuu siitä, miten tulokset saadaan käytäntöön - neuvonnan tehokkuudesta sekä tallinpitäjien ja viranomaisten mahdollisuuksista ottaa tuloksia käyttöön. Tutkimushanke vaatii jatkokseen aina tulosten käytäntöön soveltamisen neuvonnan, koulutuksen ja viranomaistoimenpiteitten kautta. Tämän hankkeen aikana sen tu- 9

10 loksia välitettiin monipuolisilla keinoilla sekä suomalasilla että kansainvälisillä foorumeilla ( Liite 1). Useissa hevosalan verkostotapaamisissa hankkeen etenemisestä ja tuloksista on välitetty tietoa alan toimijoille. Hankkeen tuloksia voidaan käyttää parannettaessa hevosen lannan ravinteiden hyväksikäyttöä ja pyrittäessä vähentämään ravinteiden huuhtoutumista ja joutumista vesistöihin. Uusin tieto lannankäsittelystä ja työmenetelmistä auttaa tallin töiden suunnittelussa siten, että ympäristönäkökohdat on mahdollista ottaa aiempaa paremmin huomioon. Myös talliyrittäjien kiinnostus ympäristöön ja siitä huolehtimista kohtaan lisääntyy. Ravinnepäästöjen vähenemisestä hyötyvät sekä ympäristö että tallien lähiympäristön asukkaat ja muut toimijat. Vesiensuojelun kannalta hankkeen tuloksia hyödyntämällä voidaan vähentää vesistöjen typpi- ja fosforikuormitusta. Esimerkiksi, jos tarhoihin erittynyt sonta saadaan kokonaisuudessaan talteen ennen runsasta sadetta, voidaan erityisesti sonnasta tapahtuvaa fosforin huuhtoutumista vähentää merkittävästi. Sonnan määrään tarhoissa vaikuttaa luonnollisesti hevosten määrä ja tarhassa oloaika/pv ja hevosten käyttämät ulostuspaikat. Koska sonnan poiston kustannus tarhoista (keskikokoinen rakennettu hiekkapohjainen) vaihtelee menetelmästä riippuen pelkän työn osalta (ilman laitekustannusta) tämän hankkeen tulosten mukaan noin 20 ja runsaan 44 euron välillä kuukaudessa (suurin käsityönä, alhaisin koneellistettuna pienkoneilla), on puhdistamisen tärkeimmiksi motiiveiksi saatava ympäristöhyödyt, alueitten yleinen siisteys sekä hevosten terveys ja hyvinvointi. Tallinpitäjän on vaikeata arvottaa lannan parempaa ravinnepitoisuutta, koska lannalla ei ole sen ravinnepitoisuuksiin perustuvaa hintaa. Teoreettisesti voidaan kompostoinnilla ja biokaasun tuotannolla (kuivamädätys) saada lähes kaikki sonnan ja kuivikkeeseen pidättynyt typpi ja fosfori talteen. Määrät (kg) riippuvat käytetyistä kuivikkeista sekä sonnan ja virtsan pitoisuuksista, jotka eivät ole vakio. Hevosenomistajan ja tallinpitäjän näkökulmasta ravinteitten pidättämiskykyä tärkeämpiä kuivikkeen ominaisuuksia on niiden vaikutus hevosen terveyteen, eli niiden hygieeninen puhtaus ja vaikutus talli-ilman laatuun. Oleellista on myös kuivikkeen saatavuus, hinta ja käytön helppous. Kuivikeaineiden valmistusta ja laatua kehittämällä voidaan saada kuivikkeita, jotka täyttävät kaikki hyvälle kuivikkeelle asetetut vaatimukset sekä ympäristön että hevosenomistajan näkökulmasta. Asetus VNA 151/21013 antaa mahdollisuuden hevosenlannan biokaasutukseen, jos kaasun poltto ei aiheuta enempää päästöjä kuin maakaasun tuotanto. Näin hevosenlantaa voidaan käyttää sekä energiantuotantoon että syntyvien rejektien tai jakeiden hyötykäyttöön (lannoite, biohiili). Hajautetussa energiantuotannossa hevosenlanta voi tarjota kaasutettavaa materiaalia ja olla osa mahdollisesti syntyvän energialiiketoimintaketjua. Kaatopaikalle hevosenlantaa ei saa enää viedä, joten muitten käyttömuotojen hyödyntämisen edistäminen on tärkeätä. Hankkeessa tutkituilla lannankäsittely- ja varastointimenetelmillä ja tulosten tehokkaalla viestinnällä (neuvonta) voidaan lisätä lannan ravinteiden kierrätystä. Parhaissa käytännöissä tutkitut lannan tuubikompostointi ja Talli-Jussi järjestälmä olivat tehokkaita lannankäsittelyn uusia kaupallisia sovelluksia. Hankkeen tulokset ovat hyödynnettävissä koko massaa, joka itse asiassa on määritetty Itämeren valuma-alueeksi. Suurin osa maamme talleista sijaitsee eteläisessä Suomessa sekä muualla Suomessa lähellä suurimpia asutuskeskittymiä (esim. Oulu, Jyväskylä). Tutkitut menetelmät ovat sovellettavissa kaikentyyppisillä talleilla, mutta suurin merkitys on luonnollisesti niille talleille, joilla ei ole omaa peltoa lannanlevitykseen. 10

11 Tulokset antavat tietoa uusille liiketoimintamahdollisuuksille lannankäsittelyssä sekä lannankäsittelymenetelmien kehittämiselle. Esimerkiksi kompostointimenetelmiä ja lannan biokaasuntuotantoa (ja pyrolyysiä) voidaan kehittää ottamalla paremmin huomioon raaka-aineen laatu ja ominaisuudet. Talleilla lannan käsittelyä ja varastointia ja työmenetelmiä voidaan kehittää sekä ergonomisesti että lannan ravinteiden talteen saamisen parantamiseksi. Ravinteiden sitominen oikeantyyppiseen kuivikkeeseen ja tarhojen riittävä puhdistaminen ovat tässä keskeisimmät toimenpiteet. Tuubikompostointimenetelmä on esimerkki eri tallien ja lannanhyödyntäjän välisestä toimivasta yhteistyöstä. JÄRKI-hankkeen esimerkkien perusteella voidaan lantayhteistyötä pyrkiä lisäämään. Liiketoimintaa voi syntyä myös kuljetuspalveluista. Hankkeen tulosten vaikuttavuus riippuu tiedonsiirron nopeudesta ja alaan liittyvistä viranomaismääräyksistä ja lannan käsittelylle asetettavista rajoituksista. Päätulokset ovat neuvonnan ja alan toimijoiden käytettävissä hankkeen julkaisujen ja nettisivujen välityksellä, ja niitä tullaan esittämään hevos- ja ympäristöalan tilaisuuksissa myös hankkeen jälkeen. Hanke oli verkottunut muiden hankkeitten kanssa eli se teki yhteistyötä useiden samaan aikaan käynnissä olleitten hevosenlantaa käsittelevien kehitys- ja tiedonvälityshankkeitten kanssa. Näitä olivat MTT:n Biojäte ja hepolanta Kainuussa, MTT:n ja SYKEn Lannankäsittelykysely, joka tuottaa tuloksia laskennalliseen normilantajärjestelmään ( ja raporttiin Suomen lannankäsittelyn nykytilasta, ja Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy:n ja MTT:n RavinneKelpo hanke. Verkottuminen lisäsi hevosenlantaan liittyvien tarpeitten tiedostamista ja tietojen välitystä hankkeitten ja toimijoiden kesken. Myös yhteistyö itse hankkeessa TTS:n kanssa lisäsi paitsi hankkeen tekijöiden osaamispohjaa loi edellytyksiä yhteistyölle tutkimuksessa ja kehittämisessä jatkossa. Tuloksia on esitetty myös kansainvälisissä seminaareissa, ja niitä tullaan julkaisemaan tieteellisissä ympäristöalan sarjoissa. Näin tulokset leviävät sovellettaviksi myös ulkomailla. Hankkeen nettisivut ovat myös englanninkielisinä. 6. Tulosten kestävyys ja hyödyntäminen Saatu uusi tieto lannankäsittelystä ja työmenetelmistä auttaa tallin töiden suunnittelussa siten, että ympäristönäkökohdat on mahdollista ottaa aiempaa paremmin huomioon. Hankkeessa tuotettu tieto keinoista vähentää ja keventää työtä antaa mahdollisuudet parantaa yrittäjien ja työntekijöiden hyvinvointia ja jaksamista. Hyvinvointi lisää kiinnostusta omaan ympäristöön ja siitä huolehtimiseen. Hevosilla tehdyistä sulavuuskoetuloksista voidaan laskea ravinnetaseet typen ja fosforin osalta tyypillisimmille hevostiloille. Ravinneylijäämää on mahdollista pienentää ruokinnallisin keinoin, jolloin pienennetään riskiä huuhtoumille. Ravinnetaseen perusteella voidaan tarkentaa lannoitusta. Hankkeen tuloksia käytettiin EU:n nitraattidirektiivin perustuvan kansallisen nitraattiasetuksen valmistelussa (asiantuntijana). Edelleen valmistelussa olevan asetuksen oli määrä tulla eduskunnan käsittelyyn keväällä Asetuksen käsittely on kuitenkin viivästynyt, mikä on oiva osoitus maatalouden ympäristöasioihin liittyvän konsensuksen puutteesta ja suurista näkemyseroista ja riskeistä. Hevosten osalta tässä ja tähän hankkeeseen liittyvässä MTT:n ja SYKEn lantamääriä ja käsittelyä selvittävässä hankkeessa (Lannankäsittelykysely) saatiin kuitenkin tarpeellinen informaatio yhteistyöllä, jossa oli mukana myös hevosala. Elinkeinon ja sidosryhmien osallistumien valmisteluun onkin tärkeätä. 11

12 Hevosenlannan hyväksikäytön ja ravinteitten kierrätyksen kannalta on oleellista, että viranomaistahoilla (kunnat, valtio) ymmärretään alan luonne ja toiminta. Vaadittavien järjestelmien on oltava suhteessa toimijoitten kokoon (hevosten lukumäärä) ja sijaintiin (esim. maaseutu vs. taajamat). Pienillekin hevos- ja lantamäärille löytyy tehokkaita ja edullisia ratkaisuja ja teknologioita. Suurimpien ratkaisujen, kuten biokaasun tuotanto, edistämiseen tarvitaan myös taloudellista tukea ja etenkin toimijoitten välistä yhteistyötä. Lannankäsittely talleilla ja lantaa vastaanottavissa yrityksissä on tehostettavissa ja se luo mahdollisuuksia uusien teknologien soveltamiselle ja kehittämiselle. Myös uutta liiketoimintaa on mahdollista luoda paitsi teknologian kehittämisessä myös lannan käsittelyssä ja hyödyntämisessä. Ympäristötietoisuus ja vastuullisuus ovat osa hevostalouden tavoitteellista toimintaa. Tukemalla erilaisia ratkaisuja ja kokeiluja saadaan ala entistä paremmin sitoutumaan ympäristöystävälliseen toimintaan. neuvonta ja asennemuokkaus ovat tärkeitä asioita edistyksen saavuttamiseksi. neuvonnasta huolehtivat sekä ympäristöviranomaiset että hevos- ja maatalousalan neuvonta. Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää viranomaisten (kunnat, valtio) toiminnassa käsiteltäessä hevostallien perustamista ja ympäristöasioita ja näihin liittyvää regulaatiota. Keskeisiä tulosten ja materiaalien hyödyntäjiä ovat myös alan neuvonta ja koulutus. Hankkeen tuloksilla täydennetään Innoequine hankkeen luomaa talliyrittäjien web-työkalua, jota ylläpitää Hippolis ry ( Työkalu on suomenkielen lisäksi englannin- ja ruotsinkielisinä. Liiketoimintamahdollisuuksia on lyhyesti tuotu esille edellisessä luvussa. 7. Talousraportti Hankkeen kokonaiskustannus oli euroa. Ympäristöministeriön RAKI-ohjelman rahoitus oli euroa eli 57,5 % kokonaiskustannuksesta. Hankkeen talousraportti on esitetty erillisellä lomakkeella. Kustannus kasvoi suunnitellusta suuremman työvoiman tarpeen vuoksi, koska käytännön tutkimukset (ml. laboratorioanalyysit) olivat paljon työvoimaa vaativia, mikä kuvastaa ylipäätään tallitoiminnan ja lannankäsittelyn työvoimavaltaisuutta käytännössäkin. 8. Suositukset tulevia hankkeita ja ohjelmia varten Hevosenlannan jatkohyödyntämisen kannalta tulisi tallien omistajat ja lannan potentiaaliset hyödyntäjät, luomu- ja kasvinviljelijät sekä viherrakentajat saattaa yhteen. Toimivien verkostojen luominen lannan luovuttajien sekä vastaanottajien välillä lisäisi lannan parempaa hyödyntämistä. Lisäämällä yhteistyötä ja neuvontaa molempien osapuolien ymmärrys toistensa toimintaympäristöstä lisääntyy ja luovutetulle lannalle saadaan molempia osapuolia tyydyttävä laatu. Tallien välinen yhteistyö mahdollistaisi lannankäsittelykulujen jakamista ja pientenkin tallien lanta tulisi tehokkaasti hyödynnettyä. Tallikohtaista neuvontaa järjestämällä saadaan ympäristötietoisuutta lisättyä, samoin tietoa lannan käsittelyvaihtoehdoista ja mahdollisuuksista. Ongelmana on etenkin pienten yksittäisten ja hajallaan sijaitsevien tallien lantahuolto. Ympäristönhoidon toimenpiteet kannattaa kohdistaa sinne, mistä kuormitusta tulee. Kuormitus jakautuu alueellisesti epätasaisesti. Hajakuormituksen vähentämis- 12

13 toimenpiteiden kohdentamiseksi järkevällä tavalla kuormituslähteet on yksilöitävä nykyistä tarkemmin. Maatalouden ympäristönhoidossa tulee pyrkiä kehittämään alueellisen ympäristösuunnittelun menetelmiä, joilla toimenpiteet voidaan paremmin kohdistaa kuormituksen alkulähteelle. Taloudelliset, tuotantotekniset, hallinnolliset ja sosiaaliset tekijät ovat merkittäviä tekijöitä etsittäessä keinoja vesiensuojelun tavoitteiden toteutumiseen. Tallinpitäjän roolina vesiensuojelussa on ollut pääasiassa maatalouden ympäristötukiohjeiden noudattaminen (tukikelpoisilla tiloilla) ja lainsäädännön määräysten täyttäminen. Kestävämpiä tuloksia saataisiin suuntaamalla tallinpitäijien tiedot, taidot ja omakohtainen kiinnostus ympäristönhoidon kehittämiseen ja parantamalla aitoa kaksisuuntaista tiedonvaihtoa. Hankerahoitusta olisi tarpeen suunnata tällaiseen työhön. Tallien turvallisuuskäytännöissä ja tapaturmien vähentämisessä on tällaisella toiminnalla saatu hyviä tuloksia. Tallien lannankäsittelyyn on tarpeen kehittää teknologisia ratkaisuja ja esimerkiksi käyttö- ja valumavesien pienpuhdistamoita ja pidättäviä rakenteita. Erityisesti tallien jätevedet ovat vielä tutkimaton kohde, johon olisi panostettava sekä tutkimus- että kehittämisrahoitusta. Tällaiset hankkeet hyödyttäisivät myös muuta pienimuotoista eläintenpitoa, kuten kennelit ja kotieläintarhat, jotka voivat olla pistekuormittajia. Kompostien, tarhojen ja eläinten ulkoilualueitten ja niitten valumavesien hygieenisen (mikrobiologisen) laadun ja muitten riskien (esim. lääkeaineet) tutkiminen on niin ikään tarpeen. Myös hevosten aiheuttamia kasvihuonepäästöjä olisi tarpeen tutkia. Erittäin tärkeätä tulevissa ohjelmissa ja niissä toteutettavissa hankkeissa on hankkeitten välinen yhteistyö ja mahdollisten synergiaetujen hyödyntäminen. Nyt ohjelman hankkeet ovat toimineet varsin itsenäisesti ja irrallaan toisistaan, eikä hakeutumista yhteistyöhön ole tapahtunut. Yhteistyötä voidaan lisätä sekä itse hankkeitten toteutuksessa ja työssä että hankkeitten tulosten viemisessä käytäntöön yhteisten seminaarien ja koulutustilaisuuksien avulla. Suoraan rahoittajan (tai sen oman yhdyshenkilön/valvojan) kanssa käytävät seurantapalaverit ovat myös välttämättömiä. Seurantaa ja raportointia on hyvä kehittää yhdenmukaiseksi muitten tutkimus- ja hankerahoittajien käytäntöjen kanssa. Hankkeissa on hyvä pyrkiä lisäämään tutkimuksen, neuvonnan ja yritysten (menetelmien kehittäjät, teknologioitten valmistajat) yhteistyöstä. Nyt yrityshankkeet ja tutkimus-/kehityshankkeet toimivat toisistaan irrallaan. Ohjelmien koordinoinnissa, seurannassa ja yhteisissä tilaisuuksissa tulisi tätä edistää. 13

14 LIITE 1. Hankkeen julkaisut (julkaisun perässä viittaus i-v osakokeeseen) Kirjoitukset lehdissä muissa julkaisuissa: Elstob, T Kestokuivikkeella työajan säästöä karsinatallissa. Teho 5/2013, ss (v) Hevosenlanta hyötykäyttöön Ympäristöministeriön uutiskirje, huhtikuu 2014/Ravinteet kiertoon. Nikama, J., Keskinen, R., Närvänen, A., Uusi-Kämppä, J., Särkijärvi, S., Myllymäki, M., Saastamoinen, M The role of bedding material in recycling the nutrients of horse manure. Proceedings Equi Meeting Infrastructures. pp (+posteri). (i-ii) Särkijärvi, S Hevostalous ja ympäristö. Kirjassa: Hevoset ja yhteiskunta - rajapintoja ( Laitinen, A. ja Mäki-Tuuri, S., toim.). Hippolis ry. ss (i-ii) Särkijärvi, S., Saastamoinen, M Phosphorus and nitrogen excretion of Finnhorses mares with typical Finnish diets. Proceedings 7 th EWEN Congress. Abstract p.129. (i-ii) Tampio, E., Virkkunen, E., Heikkinen, P., Hietaranta, M., Saastamoinen, M Hevosenlanta tuottaa biokaasua. Maataloustieteen päivät Suomen maataloustieteellinen seura. 6 s. ( + posteri) (iii-iv) Esitelmät ja posterit: Keskinen, R., Nikama, J., Närvänen, A., Särkijärvi, S., Myllymäki, M., Saastamoinen, M., Uusi- Kämppä, J Kuivikemateriaalin vaikutus hevosenlannan ravinteiden sitoutumiseen ja hyödyntämiseen. Posteri. Maataloustieteen päivät (i-ii) Keskinen, R., Nikama, J., Särkijärvi, S., Myllymäki, M., Närvänen, A., Saastamoinen, M., Uusi- Kämppä, J Hevosen lannan ravinteet talteen ja kiertoon ympäristön hyvinvoinnin vuoksi Horsemanure. HAMK Tiedetreffit, Hyvinkää (i-ii) Keskinen, R., Nikama, J., Närvänen, A., Uusi-Kämppä, J., Särkijärvi, S., Myllymäki, M., Saastamoinen, M Reducing nutrient runoff from horse paddocks by removal of dung. Equi Meeting Infrasrtuctures, Lion France (i-ii) Saastamoinen, M Horsemanure hevosenlannan käsittely ja hyödyntäminen ravinteiden kierrätyksen tehostamiseksi. HAMK, Uusi hevostalous seminaari, Hämeenlinna (i-iv) Saastamoinen, M., Riipi, I A web tool helping horse tables to improve manure management. EAAP Congress, Kööpenhamina Tanska Saastamoinen, M Hevoset kunnassa. Kuntamarkkinat 2014, Helsinki Särkijärvi, S., Saastamoinen, M Phosphorus and nitrogen excretion of Finnhorses mares with typical Finnish diets. 7 th EWEN Congress, Leipzig Saksa, (i) 14

15 Tiilikkala, K., Holstila, T., Rasa, K Testaus hitaan pyrolyysin soveltuvuudesta biomassojen prosessointiin uusiksi tuotteiksi ja energiaksi. Loppuraportti. 21 s. (iv) Uusi-Kämppä, J., Keskinen, R., Nikama, J., Särkijärvi, S., Myllymäki, M., Saastamoinen, M Hevosenlannan ravinteiden kierrätys ja huuhtoutuminen tuloksia Horsemanure hankkeesta. Maatalouden ympäristönsuojelun neuvottelupäivät, Loviisa (i-ii) Virkkunen, E hevosenlannan ympäristövaikutuksia ja käsittelyvaihtoehtoja. Lantaseminaari, Kajaani (iii-iv) Virkkunen, E Hevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus.. HAMK Tiedetreffit, Hyvinkää (ii-iii) Opinnäytetyö: Pätäri, S Hukkakauran siementen itävyden säilyminen hevosen ruuansulatuskanavassa. AMK opinnäytetyö. Hämeen ammattikorkeakoulu, Mustiala. 37 s. (iv) Tekeillä on kaksi pro gradu työtä (Heli Suomala, Elisa Valtonen) Helsingin yliopiston maataloustieteitten laitokselle (kotieläinten ravitsemustiede) 15