HEVOSEN PERUSRUOKINTA

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HEVOSEN PERUSRUOKINTA"

Transkriptio

1 HEVOSEN PERUSRUOKINTA MMT Markku Saastamoinen MTT Ypäjä HevosAgro -hanke, ProAgria Oulu, Muhos/Haapajärvi 15. ja C

2 Ruokinnan suunnittelun lähtökohdat hevosen ruuansulatuksen tuntemus hevosen ravinnontarpeen tunteminen eri rehujen vaikutusten, laadun ja merkityksen tunteminen ja osaaminen muodostaa ne rehuyhdistelmiksi hevosen ravinnontarve täyttyy hevonen pysyy terveenä

3 ongelmia voi syntyä jos hevosen ruokintaa, tarpeita ja hevosen käyttöä ei osata sovittaa yhteen ongelmat liittyvät yleensä energiaruokinnan toteutuksen virheisiin hevosen ruokinta on sen omasta ravinnontarpeen tyydyttämisen lisäksi huolehtimista suoliston pieneliöstön hyvinvoinnista ja hevosen terveydestä

4 tärkein hevosen terveyteen vaikuttava ruokinnallinen tekijä ravintoaineiden puutosten torjuminen ja korjaaminen tärkeätä myös ravintoaineiden keskinäinen tasapaino ja yliannosten välttäminen RUOKINNAN TASAPAINO

5 PERÄSUOLI PAKSUSUOLI UMPISUOLI suolilieve MAHA OHUTSUOLI

6 Ruuansulatuskanavan hyvinvointia edistävät ruokinnalliset tekijät: useat ruokintakerrat rehut pienissä erissä hyvä rehuhygienia suurten tärkkelysannosten välttäminen ei liian korkeita sokeripitoisuuksia tai suuria pitoisuuden vaihteluita totutus rehuihin ja suureneviin annoksiin ruokinnan säännöllisyys riittävä pureskelu

7 Mahahaava on stressin seurausta suuret vilja-/tärkkelysannokset lisäävät mahahaavan riskiä vähäinen pureskelu ja syljen eritys + tärkkelyksen mahanesteen eritystä lisäävä vaikutus rasituksessa maha supistelee

8 toipuminen huononee ja riski kasvaa, jos: - suuret väkirehun kerta-annokset - harvat ruokintakerrat - vähäinen pureskelu - pitkä paasto ennen kilpailusuoritusta puna-apila sisältää puskuroivia aineita (ph kohoaa) ennen ja jälkeen rasituksen pieni heinäannos

9 Ravinnontarve energian, valkuaisen, kivennäisaineiden ja vitamiinien tarve (+ vesi) aikuisella hevosella tärkeintä tyydyttää energian tarve * hiilihydraatit (tärkkelys, sokerit, kuitu), * rasvat valkuaisen tarve tiettyjen aminohappojen tarvetta

10 Tarpeeseen vaikuttaa: työn kesto ja laatu ikä, fysiologinen tila (kasvu, tiineys ) koko, lihavuuskunto, rakenne yksilöiden väliset erot sukupuoli kentän ja maaston pohjan laatu ratsastajan koko ja taidot ympäristön lämpötila ja kosteus

11 Työn intensiteetti Kevyt työ = kevyttä liikuntaa, käyntiä tai kevyttä hölkkää n. 1 h, ei hikoilemista; harrastehevoset, opetuksen ja valmennuksen alku; koko harjoituksen tai työsuorituksen syke keskimäärin 80 lyöntiä/min Kohtalainen (keskiraskas) työ = lievää hikoilua aiheuttava työ, reipas hölkkä, koulu- tai esteratsastusharjoitus; peruskuntokausi, ratsastuskouluhevoset; koko harjoituksen tai työsuorituksen syke keskimäärin lyöntiä/min

12 Työn intensiteetti Raskas työ = runsasta hikoilua aiheuttava työ tai harjoitus, nopeus- ja voimaharjoittelu, säännöllinen ja tiheään kilpaileminen; ravihevoset sekä kenttä- ja esteratsastushevoset kilpailukaudella; päivittäinen liikunta 6-10 h/vk; koko harjoituksen tai työsuorituksen syke keskimäärin lyöntiä/min Joutilas/lepo= - kevyttä tai kevyehköä liikuntaa 1 3 kertaa/vk

13 rasituksella suurin vaikutus energian kulutukseen ja tarpeeseen valkuaisen kulutus kasvaa vain vähän; merkitystä energian lähteenä vain äärisuorituksissa hiilihydraatit ja rasvat ensisijaiset energianlähteet rehujen kemiallinen energia muuntuu lihasten mekaaniseksi energiaksi - suurin osa (75 %) muuttuu kuitenkin lämmöksi - eniten lämpöä kuitupitoisista rehuista

14 nuorilla kasvavilla hevosilla otettava huomioon kasvun aiheuttama tarve (energia, kivennäiset, valkuainen: luusto, lihakset, veri) paljon ulkona pidettävillä hevosilla huomioitava energian tarve lämmöntuotantoon

15 Ulkolämpötilan aiheuttama energiantarpeen lisäys: vieroitettu varsa + 1,4 %/aste alle 0 o C, nuori hevonen + 1,4 %/aste alle -11 o C, aikuinen hevonen + 2,7 %/aste alle -15 o C

16 nuorilla hevosilla valmennuksen alkaessa valkuaisen tarve lisääntyy % verrattuna tarhaliikuntaan

17 hien mukana menetetyt elektrolyytit on korvattava; ruoka-/merisuola tai kaupalliset elektrolyyttivalmisteet

18 1 Hyvin laiha Nahka kylkiluiden päällä on tiukka ja okahaarakkeet selvästi näkyvissä, rasvakudosta ei ole tai se on ohut. Kaula on kuihtunut. 2 Laiha Kylkiluut ja okahaarakkeet ovat selvästi näkyvissä. Rasvakerros kylkiluiden päällä on ohut. Kaula on kapea ja löysä. 3 Kohtalainen Kylkiluut ovat heikosti nähtävissä. Selkäranka peittynyt, mutta okahaarakkeet ovat tunnettavissa. Kaula on kapea mutta kiinteä. 4 Hyvä Kylkiluut ovat peitossa ja helposti tunnettavissa. Okahaarakkeet ovat peitossa, mutta tunnettavissa. Selkärangan kohdalla ei ole vakoa, selkä on tasainen. Lantio on rasvakerroksen peittämä ja pyöreä. Kaula on kiinteä, ei harjamainen. 5 Lihavahko Rasva kylkiluiden päällä tuntuu pehmeältä. Rasvaa alkaa kertyä sään ympärille, kyynärpään taakse ja kaulaan. Rasva hännän tyvessä on pehmeää. 6 Lihava Kylkiluiden tuntemiseksi täytyy painaa niiden päällä olevaa rasvakerrosta. Selkärangan kohdalla on vako. Lantion ympärillä ja hännän tyvessä rasva on pehmeää. Rasvaa on kertynyt sään ympärille, kyynärpään taakse ja kaulaan 7 Hyvin lihava Kylkiluiden tuntemien on vaikeaa tai mahdotonta. Vako selkärangan päällä on syvä. Rasva hännän tyvessä on hyvin pehmeää ja pullottavaa, samoin sään ympärillä, kyynärpään takana ja kaulassa. Kaula on leveä, kiinteä ja harjamainen, rasvapoimuja.

19 REHUJEN VALINTA ravinnontarpeen tyydyttyminen riippuu rehun ravintoainesisällöstä, sulavuudesta ja syöntimäärästä rehujen käyttöarvoon ja valintaan vaikuttaa: * ravintoainesisältö * hevosen ravinnontarve * sulavuus * hygieeninen laatu * maittavuus * vaikutus ruuansulatukseen

20 täydennysrehujen tarve riippuu perusrehujen, etenkin karkearehun laadusta; todellinen tarve selviää rehuanalyysin perusteella - edustavat näytteet (10 20 paalia) - ruokintasuunnitelman tarkentaminen tarvittaessa

21 kovassakin valmennuksessa olevan hevosen energiantarpeesta voidaan tyydyttää huomattava osa hyvälatuisella karkearehulla (>11 MJ ME/kg ka) rajoittava tekijä on nuoren heinän suuri valkuiaispitoisuus (nestetasapaino)

22 MITÄ LAATU ON? HYGIEENINEN: homeettomuus muu mikrobiologinen laatu (puhtaus) pölyttömyys viljelytekniikka sääolot korjuu varastointi RAVITSEMUKSELLI- NEN: koostumus rehuarvot sulavuus lannoitus kasvilajit sääolot korjuu, käsittely

23 Laadun merkitys: hevosen ravintoaineiden saanti hevosen terveys (hengitystiet, suolisto, yleinen terveydentila) hevosen suorituskyky ruokinnan ja hoidon kustannus

24 Huono hygieeninen laatu: hengitystiesairaudet (homeitiöt) suoliston sairaudet (suoliston mikrobisto) allergiat heikentynyt suorituskyky, kasvu kohtutulehdukset, varhaisluomiset (homeet, homemyrkyt)

25 Huono ravintolaatu: ravintoaineiden puutokset ruokinnan epätasapainotilanteet ruokinnan täydentämisen vaikeutuminen heikentynyt kasvu, suorituskyky, maidontuotanto

26 Sulavuus kuitupitoisuus: korkea kuitupitoisuus huonontaa ravintoaineiden sulavuutta ja alentaa energia-arvoa suuri määrä huonosti sulavaa kuitua heikentää ravintoaineiden sulatusta ohutsuolessa ja paksusuolessa - paksusuolessa sulamaton ja huonosti sulava kuitu aiheuttaa pieneliöiden energianpuutetta pieneliökanta heikkenee

27 rehun täyttävyys kasvaa pysty syömään tarpeeksi hevonen ei vapaasti ruokittaessa riski huomattavaan aliruokintaan (esim. pihatot, tarhat, aina saatavilla ) D-arvo säilöheinällä ja kuivalla heinällä vähintään 60 62, esikuivatulla säilörehulla 65 68

28 D-arvo laskee kasvin kehityksen nopeutuessa eli sään lämmetessä korjuuaikana Artturin sivuilta ja löytyy D- arvoennusteet nurmille paikkakunnittain

29 Ongelmalliset sokerit: korkeahko sokeripitoisuus ( g/kg ka) toivottu ominaisuus - nostaa energiapitoisuutta - parantaa maittavuutta ongelmia liian suuri sokeripitoisuus tai sen suuret vaihtelut tietyt kasvuolosuhde- ja rehunvalmistustekijät saavat aikaan poikkeuksellisen korkeita sokeripitoisuuksia tai suuria vaihteluita

30 ylikuivat säilöheinät (ka > 50 %) muodostuneet ongelmaksi: - sokerit eivät kulu koska käyminen lähes olematonta - usein myöhäinen korjuuaste, jolloin paljon kortta, samoin runsas pöyhintä lisää korsien osuutta tietyt sokerit kerääntyvät korteen (runsas pöyhintä: lehdet häviävät, sokerit jäävät!)

31 korkea sokeripitoisuus: - ohutsuolessa sulamattomat sokerit (fruktaani) voivat aiheuttaa ongelmia; kaviokuume, paksusuolen toiminnan häiriöt (löysä uloste, ripuli) - ohutsuolessa sulavat sokerit lihasten toiminnan häiriöt, luuston kasvuhäiriöt; jos paljon osa kulkeutuu sulamattomana paksusuoleen, jossa häiriöitä

32 Liikaa tärkkelystä: ohutsuolen rajoittunut kyky sulattaa tärkkelystä paksusuoleen joutunut tärkkelys tuottaa hajotessaan maitohappoa, joka happamoittaa suolen sisällön paksusuolen pieneliöiden (mikrobien) elinolosuhteet heikkenevät, kanta muuttuu ja järkkyy maksimitärkkelysannos n. 400 g/100 ep kg (= g viljaa tai teoll. väkirehua)

33 viljoista kauran tärkkelys paremmin sulavaa ohutsuolessa kuin maissin tai ohran tärkkelys prosessoinnit (kypsennys, haudutus, jyvän rikkominen) parantavat tärkkelyksen sulavuutta ohutsuolessa

34 Valkuaisen määrä: liika valkuainen: - paksusuolen toiminnan häiriöt - ihoreaktiot (rehuallergiat johtuvat rehujen valkuaisaineista, jotka ovat esim. eri kasvilajeilla erilaiset) % yli tarvenormien (suositusten) voidaan syöttää

35 liian vähäinen valkuainen: - kasvun hidastuminen - lihasmassan pieneneminen - luuston, jänteiden, nivelten kehityksen heikkeneminen

36 REHUHYGIENIA rehujen hygieeninen laatu - homeettomuus - bakteerittomuus - ei eläinten ulosteita - ei maata muu puhtaus - ei roskia, epäpuhtauksia - ei torjunta-ainejäämiä

37 rehuvarastojen sekä säilytys- ja ruokintaastioiden puhtaus ruokintapaikkojen puhtaus, rehujen suojaaminen kastumiselta tarhoissa

38 LAADUKKAITA REHUJA HEVOSILLE Markku Saastamoinen MTT Hevostutkimus C HevosAgro -hanke, ProAgria Oulu, Muhos/Haapajärvi 15. ja

39 Karkearehut monipuolinen ravintoaineiden lähde (energia, valkuainen, kivennäiset, vitamiinit) energia: sokerit, kuidut (>< viljassa kuidut: tärkkelys) paksusuolen pieneliöstön energian lähde suolen liikkeet ruuansulatuskanavan hyvinvointi

40 lähtökohtana eri hevosryhmien erilaiset ravintoaineiden tarpeet ja niiden tyydyttäminen ravinnontarpeen tyydyttyminen riippuu ravintoainesisällöstä, sulavuudesta ja syöntimäärästä

41 vähällä käytöllä olevat hevoset voidaan ruokkia pelkällä karkearehulla (+ kivennäiset ja mahdollisesti vitamiinit) myös kilpahevosten energiantarve pystytään tyydyttämään hyvin sulavilla karkearehuilla rajoittava tekijä tällöin kuitenkin valkuaisen määrä karkearehujen kulutus kasvaa kylmissä olosuhteissa sulatus tuottaa lämpöä

42 Karkearehujen laatu vaihtelee: laatu- ja koostumusvaihtelut voivat olla suuria: - D-arvo raakavalkuainen 5-15 % - sokeripitoisuus g/kg ka Kasvuaste Maaperä Lannoitus Kasvuolosuhteet Niittoajankohta (vuorokauden aika) Korjuusää Kasvilajit

43 Hevoset ovat erilaisia: Harrastehevoset Kilpahevoset = ravihevoset, aktiivisesti kilpailevat ratsut Ratsastuskouluhevoset Siitostammat Varsat ja nuoret hevoset Iäkkäät hevoset Hiilihydraattiherkät hevoset (lihakset, kaviokuume) muut yksilölliset ja rotuerot

44 Rehujen erilaistaminen Energia-arvo Valkuainen Kivennäisaineet D-arvo sulavuus Sokerit harrastehevosten ruokinnassa usein liian energiapitoisia rehuja

45 1. D-arvo - sulavuus kuvaa rehun sulavuutta; vaikuttaa rehun energia-arvoon; energia-arvo = 0,16 x D- arvo tavoite yleensä säilöheinällä ja kuivalla heinällä vähintään 60 62, esikuivatulla säilörehulla 65 68; suuri määrä huonosti sulavaa kuitua (alhainen D-arvo) heikentää ravintoaineiden sulatusta ohutsuolessa ja paksusuolessa

46 kun D-arvo huono, rehun täyttävyys kasvaa hevonen ei pysty syömään tarpeeksi huonosti sulavaa kuitupitoinen rehu riski huomattavaan aliruokintaan liian hyvin sulavat rehut vähän työtä tekeville puolestaan aiheuttavat lihomista

47 paras D-arvo (suurin energia-arvo) kilpahevosille, siitostammoille, varsoille tulisi olla kilpa- ja siitoshevosilla sekä varsoilla 65-68; aktiiviharrastehevosilla 60-65; vähässä käytössä olevilla ja ylläpitotasolla alle 60

48 D-arvo kohoaa nopeasti kasvin kasvaessa nopeasti lämpimällä säällä; haluttaessa rajoittaa D-arvon nousua korjuuaika ei saa olla aurinkoinen ja lämmin vaan viileä ja pilvinen D-arvo pienenee kasvin vanhetessa

49 2. Valkuainen karkearehu hevosen tärkein valkuaisen lähde määrällisesti suurin valkuaispitoisuus siitoshevosille, varsoille ja kilpahevosille karkearehun valkuaispitoisuus: - harrastehevonen 8 10 % - kilpahevonen % - varsat ja siitoshevoset > 12 %

50 3. Sokerit hevonen sulattaa hyvin sokereita, hyvää energiaa jotkut hevoset voivat olla herkkiä suurille sokerimäärille; voivat aiheuttaa lihas- ja suolisto-oireita tai kaviokuumetta suurten määrien ja kerta-annosten lisäksi haitallista on sokeripitoisuuksien suuri vaihtelu päivittäin

51 osa sokereista/hiilihydraateista sulamattomia; paljon huonoissa kasvuolosuhteissa ja kasvin valmistautuessa talvehtimiseen

52 Sokereiden kertyminen: kertyy yhteyttämisen tuloksena eniten kasvin kehityksellisen kasvun vaiheessa eli loppukasvun aikana vähemmän nopean kasvun aikana

53 sokeripitoisuutta (sulavia) nostaa aurinkoiset kasvuolosuhteet korkea lämpötila (yli 30 o C) ja kuiva ilma, jolloin kasvi yrittää välttää kuivumista nostaa sokeripitoisuutta ( sopiva korjuusää ei ole heinäpouta!!) MITÄ NOPEAMMIN HEINÄ KUIVUU, SITÄ ENEMMÄN SOKEREITA

54 kuivissa rehuissa, jotka käyvät vain vähän, sokereita enemmän, koska niitä ei kulu käymiseen alhaisin sokeripitoisuus hiilihydraattiherkille hevosille; paljon energiaa tarvitsevilla voi olla suuri

55 18 % sokeripitoisuus haitallinen hiilihydraattiherkillä hevosilla 25 % aiheuttaa ripulia hevosille % sopii hiilihydraattiherkille hevosille; tätä suurempipitoiset heinät lioitettava ennen syöttämistä % tavoiteltu normaaleille terveille hevosille

56 4. Kasvilajit heinälajien välillä ei ole suuria eroja koostumuksessa käyttötarkoitus ja kasvuolosuhteet erilainen kasvurytmi eli vanheneminen sulavuus, koostumus

57 timoteivaltainen heinä sopivinta: % => 100 % (maittavuus, sokereiden kertyminen) muita lajeja nurminata, ruokonata, monivuotinen raiheinä, apilat raiheinissä ja nadoissa riski endofyytteihin (lajikkeet)

58 koiranheinä huonosti maittava (myös ruokonata) - kasvuaste apilakasvit (apilat, sinimailanen) poikkeavat: valkuaispitoisuus kivennäispitoisuus (etenkin kalsium) hidas vanheneminen

59 5. Korjuu Korjuuaika/kasvuaste: vaikuttaa ravintoaineiden pitoisuuksiin: energia ja valkuainen (kivennäisaineet) vaikuttaa ravintoaineiden sulavuuteen (kuitupitoisuus) kukkineessa siitepölyä

60 kuidun määrä kasvaa sen vanhetessa sulavuus huononee; energiapitoisuus alenee; valkuaispitoisuus alenee (puna-apila vanhenee hitaammin) kuivaksi heinäksi ennen kukintaa (timotein tähkä tupesta 5-8 cm) säilörehu/säilöheinä: säilörehuaste lähes heinäaste

61 Rehuanalyysi tärkeä ravitsemuksellisesta laadusta saa käsityksen ainoastaan rehuanalyysillä ilman sitä ruokinnan suunnittelu ja toteutus epätarkkaa jokainen säilöheinäpaali on periaatteessa oma rehueränsä: erilainen käyminen, erilainen raaka-aine

62 näytteen oltava edustava; useita osanäytteitä, sekoitetaan huolellisesti mahdollisuus ottaa raaka-aineesta tai valmiista rehusta; paaleista esim. akkuporakoneeseen asennettavalla terällä analyysituloksissa aina vaihtelua, koska näyte on aina näyte

63 n. 90 % heinän tuottajista on sitä mieltä että analyysi edistää heinän myyntiä lisäksi se auttaa laadun varmistamisessa ja seuraavan vuoden sadonkorjuun suunnittelussa

64 Kaura muita viljoja korkeampi rasvapitoisuus (=> vähemmän tärkkelystä) muita viljoja parempi tärkkelyksen sulavuus hevosen ohutsuolessa valkuaisen koostumus myös muita viljoja parempi (eniten lysiiniä)

65 sitä parempaa hevoselle, mitä suurempia, pyöreämpiä, ohutkuorisempia ja painavampia jyvät ovat lajikkeiden välillä eroja mainituissa ominaisuuksissa hehtolitrapainon tulee olla vähintään 55 kg; kevyessä viljassa paljon kuorta (huono sulavuus) vuosien väliset erot koostumuksessa ja hlpainossa

66 Kauran hygieeninen laatu punahome lisääntynyt kaurassa - viljelyolosuhteet, kevytmuokkaus ja suorakylvö - kuivuus alkukasvun aikana, kosteus röyhylle tullessa ja loppukasvussa - kunnollinen kuivaus tärkeätä (13 14 %) - varastojen kosteus, kunto - eniten pienissä jyvissä - pienin riski Etelä-Suomessa

67 opas homeiden seurantaan ja riskien pienentämiseen

68 Laidun laiduntaminen sopii kaikkien hevosten ruokintaan hyvä laidun on riittävä energian ja valkuaisen lähde kasvaville varsoille ja imettäville tammoille lisäksi tarvitaan kivennäisseos laidun hyvä karoteenin ja E-vitamiinin lähde

69 ruoho sopivimmillaan laidunnettavaksi cm korkeana kasvustona laidunruokintaan siirtyminen hitaasti, koska ruohon sokeri- ja valkuaispitoisuudet ovat korkeat rikkakasvien määrän tulee olla vähäinen laitumen tarve ha/hevonen

70 esim. imettävä tamma syö ruohoa päivässä kg, varsa kg nurmen sadontuotantokyky alenee noin viidenneksen vuodessa, hevosten laiduntaminen vielä kuluttavampaa (syö tarkasti, liikkuminen kuluttaa) laidunnurmen ikä kannattaa rajata kolmeen vuoteen

71 laitumien hoito, riittävyys, uudistaminen ruokinta- ja juottopaikkojenpaikkojen puhtaus, lisärehujen suojaaminen kastumiselta

KARKEAREHUT HEVOSEN RUOKINNASSA

KARKEAREHUT HEVOSEN RUOKINNASSA KARKEAREHUT HEVOSEN RUOKINNASSA Markku Saastamoinen MTT Hevostutkimus Hevostilan nurmipäivä; ProAgria Etelä-Suomi, Maatilat menestykseen, Tampere 24.9.2013 C Karkearehut monipuolinen ravintoaineiden lähde

Lisätiedot

Hevosen ruokinta ja terveys

Hevosen ruokinta ja terveys Hevosen ruokinta ja terveys MMT Markku Saastamoinen MTT hevostutkimus Ypäjä Eläinterveyden tekijät hanke, 12.12.2012 Iisalmi C RUOKINTA HYVINVOINTI Rehujen koostumus rehuarvo, ravintoaineet sulavuus, kuitu

Lisätiedot

HEVOSESI ON MITÄ SE SYÖ MITEN SAAT TASAPAINOISELLA RUOKINNALLA HYVINVOIVAN HEVOSEN? Luento, 4.6.2015, Cypis-talli, Espoo

HEVOSESI ON MITÄ SE SYÖ MITEN SAAT TASAPAINOISELLA RUOKINNALLA HYVINVOIVAN HEVOSEN? Luento, 4.6.2015, Cypis-talli, Espoo HEVOSESI ON MITÄ SE SYÖ MITEN SAAT TASAPAINOISELLA RUOKINNALLA HYVINVOIVAN HEVOSEN? Luento, 4.6.2015, Cypis-talli, Espoo Oy Vixen Ab Hevosten satulat, terapialaitteet ja ruokintasuositukset Toiminut 15

Lisätiedot

Hyödyllinen puna-apila

Hyödyllinen puna-apila Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden

Lisätiedot

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA

Lisätiedot

Hevosten ruokinnan erityispiirteitä. Stina Eklund-Uusitalo

Hevosten ruokinnan erityispiirteitä. Stina Eklund-Uusitalo Hevosten ruokinnan erityispiirteitä Stina Eklund-Uusitalo Laidun Hyvät puolet: vitamiini ja kivennäistasapaino optimaalinen sulavuus ja valkuaispitoisuus hyvä pieniä määriä kerralla tasainen liikunta kilpahevosilla

Lisätiedot

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Hevosten ruokinta: Kantavan tamman ruokinta Tiineyden loppuvaiheen ruokinta Imetyskauden ruokinta Vieroitetun varsan ruokinta Agriristeily 8.2.2013 Heikki Kankainen

Lisätiedot

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Toimivia ruokintaratkaisuja Krono-rehuilla Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top, Krono 135 Top ja Huippu-Krossi

Lisätiedot

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa Mikko J. Korhonen Potentiaalisimmat valkuaiskasvit? Puna-apila Sinimailanen Rypsi Härkäpapu Herne Seoskasvustot Puituna tai säilörehuna Nurmi vs. apilasäilörehu

Lisätiedot

Henneken lihavuuskuntoluokitus. Elena Autio ja Minna-Liisa Heiskanen Suomen Hevostietokeskus ry Tallinpitäjän verkkotietopakettihanke 2015

Henneken lihavuuskuntoluokitus. Elena Autio ja Minna-Liisa Heiskanen Suomen Hevostietokeskus ry Tallinpitäjän verkkotietopakettihanke 2015 Henneken lihavuuskuntoluokitus Elena Autio ja Minna-Liisa Heiskanen Suomen Hevostietokeskus ry Tallinpitäjän verkkotietopakettihanke 2015 Henneken lihavuuskuntoluokitus kansainvälinen, tieteellisesti määritetty

Lisätiedot

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY NAUDAN KASVUN SÄÄTELY Sole Raittila Jyväskylä 18.11.2010 23.11.2010 1 Naudan kasvuun vaikuttavat tekijät Perimä Sukupuoli Rotu Yksilölliset ominaisuudet Ruokinta Olosuhteet Terveys 23.11.2010 2 Naudan

Lisätiedot

Rehuanalyysiesimerkkejä

Rehuanalyysiesimerkkejä Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja

Lisätiedot

NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN

NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN Kirsi Jokela / Rovaniemen ammattikorkeakoulu PORUTAKU-Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt hanke Nurmikasvien kehittyminen

Lisätiedot

Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa

Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa Elodea-hanke Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa Luonnonvarakeskus Vesirutto rehuna Kenttä- ja laboratorioanalyysien tulokset Kuusamojärvi, Toranki ja Yli-Kitka Valuman

Lisätiedot

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Herne lisää lehmien maitotuotosta Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 6 Herne lisää lehmien maitotuotosta Seppo Ahvenjärvi, Aila Vanhatalo ja Seija Jaakkola, MTT Märehtijät saavat herneestä hyvin valkuaistäydennystä silloin, kun

Lisätiedot

Hevosen lihavuuskunto ja sen vaikutukset kiimakiertoon. MTT Hevostutkimus Ypäjä Susanna Särkijärvi & Tiina Reilas

Hevosen lihavuuskunto ja sen vaikutukset kiimakiertoon. MTT Hevostutkimus Ypäjä Susanna Särkijärvi & Tiina Reilas Hevosen lihavuuskunto ja sen vaikutukset kiimakiertoon MTT Hevostutkimus Ypäjä Susanna Särkijärvi & Tiina Reilas Johdanto Viimeisen vuosikymmenen aikana rehuntuotannon menetelmät kehittyneet Laitumien

Lisätiedot

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen

Lisätiedot

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan KRONO I KRONO II KRONO III KRONO IV Onnistunut täydennys ruokintaan Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top ja Krono 135 Top -puolitiivisteet

Lisätiedot

Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Lähde: Maataloustilastot Lähde: Minna Toivakka Yara Suomi - Tiheysongelma: liian harvat

Lisätiedot

Eri hevosryhmien ruokinta

Eri hevosryhmien ruokinta HEVOSTEN RUOKINTAKOULU, OSA IV. 2015 Eri hevosryhmien ruokinta Suomen Hevostietokeskus ry, Hevosten terveydeksi -hanke FT Elena Autio Hevostietokeskuksen ruokintakoulun neljäs osa käsittelee eri hevosryhmien

Lisätiedot

Terveellinen laidunruokinta. MMM, tutkija Susanna Särkijärvi MTT Hevostutkimus Ypäjä

Terveellinen laidunruokinta. MMM, tutkija Susanna Särkijärvi MTT Hevostutkimus Ypäjä Terveellinen laidunruokinta MMM, tutkija Susanna Särkijärvi MTT Hevostutkimus Ypäjä Laiduntamisen edut hevosen kannalta Mikään muu rehu ei vastaa ominaisuuksiltaan hyvää laidunta Erinomainen ravintoainekoostumus

Lisätiedot

Heinäseminaari, Jyväskylä Päivi Näkki Viljavuuspalvelu Oy

Heinäseminaari, Jyväskylä Päivi Näkki Viljavuuspalvelu Oy Heinäseminaari, Jyväskylä 2012 27.10.2012 Päivi Näkki Viljavuuspalvelu Oy Keskimääräinen happamuus ja ravinteisuus 2006-2010 2005-2009 Luonnonmukainen viljely Suure Yksikkö Arvo Viljavuusluokka Arvo

Lisätiedot

Riittääkö laitumella syötävä?

Riittääkö laitumella syötävä? Riittääkö laitumella syötävä? Laiduntavien hevosten ravinnontarve ja -saanti MTT Hevostutkimus Ypäjä Susanna Särkijärvi Laidun on laadukasta rehua Mikään muu rehu ei yhtä hyvää kuitenkin huonosti hyödynnetty

Lisätiedot

Aperehuruokinnan periaatteet

Aperehuruokinnan periaatteet Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa

Lisätiedot

Laiduntaminen - syönti ja maittavuus

Laiduntaminen - syönti ja maittavuus Laiduntaminen - syönti ja maittavuus MMM, tutkija Susanna Särkijärvi MTT Hevostutkimus Ypäjä Sekka Laidunrehun merkitys ja mahdollisuudet Arla ja varsa Laidunrehua hyödynnetään hevosten ruokinnassa huonosti

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

Minna Tanner, ProAgria Kainuu

Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuyksiköstä Megajouleen Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuarvojen päivitykset 1.9.2010 Megajoule (MJ) korvasi rehuyksikön (Ry) rehuenergian yksikkönä (märehtijöillä ja hevosilla) Lypsylehmien energian

Lisätiedot

Tankki täyteen kiitos!

Tankki täyteen kiitos! Tankki täyteen kiitos! Tutkitusti enemmän maitoa aidolla Pötsitehosteella Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä valkuaispitoiseksi

Lisätiedot

Broilerivehnän viljelypäivä 2.2.2012 Essi Tuomola

Broilerivehnän viljelypäivä 2.2.2012 Essi Tuomola Hankeaika 10.10.2007-31.12.2012 Yhteistyössä: Siipikarjan tuottajat Broilerivehnän viljelypäivä 2.2.2012 Essi Tuomola Broilerin rehustuksen koostumus Valkuaisaineet Aminohapot Vehnän rehuarvo broilerille

Lisätiedot

Sari Kajava, Annu Palmio

Sari Kajava, Annu Palmio Lypsylehmän kuidun tarve Sari Kajava, Annu Palmio Kestävä karjatalous (KESTO) hanke Loppuseminaari 16.12.2014 Johdanto Maidontuotannon tehostaminen: Enemmän väkirehua, vähemmän karkearehua Paljon energiaa,

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus 12.11.2013 Sika on laarista kotoisin Sika saa viljasta tavanomaisilla ruokinnoilla Noin 80 %

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

Maija Hellämäki Valio Oy/Alkutuotanto. Hevosten nurmirehut seminaari Ypäjä

Maija Hellämäki Valio Oy/Alkutuotanto. Hevosten nurmirehut seminaari Ypäjä Maija Hellämäki Valio Oy/Alkutuotanto maria.hellamaki@valio.fi Hevosten nurmirehut seminaari Ypäjä Rehun laatuvaihtelut Viljat, ostoväkirehuseokset Vaihtelu pieni Analysointi vain kun aihetta olettaa että

Lisätiedot

Hevosten karkearehuanalyysit Hevoset messut Tampere. MMT Venla Jokela Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, messuosasto E60

Hevosten karkearehuanalyysit Hevoset messut Tampere. MMT Venla Jokela Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, messuosasto E60 Hevosten karkearehuanalyysit Hevoset messut 8.-9.4.2017 Tampere MMT Venla Jokela Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, messuosasto E60 1 Esityksen sisältö 1. Taustaa hevosten rehuanalyyseille- Miksi analysoida

Lisätiedot

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen Nurmesta Tulosta -hanke Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen Nurmex-tietoisku 3 Marita Jääskeläinen Miksi analysoida säilörehu? Säilönnän onnistuminen Tiedät mitä syötät Ruokinnan suunnittelun

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu

Lisätiedot

Ylipainoiset hevoset - ohjeita painonhallintaan - kaviokuumeherkän hevosen ruokinta

Ylipainoiset hevoset - ohjeita painonhallintaan - kaviokuumeherkän hevosen ruokinta - ohjeita painonhallintaan - kaviokuumeherkän hevosen ruokinta EWEN 2010, Cirencester UK Applied Proceedings Management of Equine Obesity, Dr. Caroline McGregor-Argo How can we manage those prone to laminitis

Lisätiedot

MITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE?

MITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE? MITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE? Seija Jaakkola Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos Laura Nyholm Valio Oy 7.9.2017 Nurmisäilörehu Suomessa Nautojen ruokinnan perusta Kasvuolosuhteet =>

Lisätiedot

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia hankkeen ruokintakokeista

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia hankkeen ruokintakokeista PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia hankkeen ruokintakokeista Rovaniemi 20.2.2013 Veikko Maijala Porotalous

Lisätiedot

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta Sodankylässä 27.9.2012 Veikko Maijala Porotalous on

Lisätiedot

Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä

Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus Rehuarvoseminaari Helsinki 15.5.2014 20.5.2014 Nykyisessä sikojen energia-arvojärjestelmässä puutteita

Lisätiedot

Poron ruokinnan ja tarhauksen ABC

Poron ruokinnan ja tarhauksen ABC hanke 2009-2011 www.poroverkko.wikispaces.com Anna-Leena Jänkälä: Poron ruokinnan ja tarhauksen ABC Paliskuntain yhdistys Yleistä ruokinnasta Harjoitetaan yleisesti poronhoitoalueen etelä- ja keskiosissa

Lisätiedot

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä Maarit Kärki MTT Ruukki Vasikan ensimmäisiin kuukausiin kannattaa panostaa, sillä sen vaikutukset näkyvät eläimen koko elinkaaren ajan. Olosuhteet ja hyvinvointi Rehut

Lisätiedot

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Mikko J. Korhonen Valio alkutuotanto Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 1 Artturi analysoi Nurmen raaka-ainenäytteet Nurmen korjuuaikanäytteet Nurmisäilörehut Heinät

Lisätiedot

SÄILÖREHUN VILJELY -INFO

SÄILÖREHUN VILJELY -INFO PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt SÄILÖREHUN VILJELY -INFO Säilörehun riskitekijöitä poron ruokinnassa Apukassa 16.8.2012 Veikko Maijala 2 Porotalous

Lisätiedot

Tietotekniikka apuna hevosen ruokinnan suunnittelussa

Tietotekniikka apuna hevosen ruokinnan suunnittelussa Tietotekniikka apuna hevosen ruokinnan suunnittelussa Suomen Hippoksen jalostuspäivien esityksen tiivistelmä, 12.2.2008 FT Elena Autio, Suomen Hevostietokeskus ry Hevosten hyvinvointi ja suorituskyky ovat

Lisätiedot

Kaura lehmien ruokinnassa

Kaura lehmien ruokinnassa Kaura lehmien ruokinnassa Raisio Oyj:n Tutkimussäätiö MONIPUOLINEN KAURA SEMINAARI 20.4.2017 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos http://lajiketunnistus.evira.fi Kaura (Avena) Viljelty

Lisätiedot

Ruokinnan vaikutus hevosen hyvinvointiin ja terveyteen EWEN 2010

Ruokinnan vaikutus hevosen hyvinvointiin ja terveyteen EWEN 2010 Ruokinnan vaikutus hevosen hyvinvointiin ja terveyteen EWEN 2010 MMM, tutkija Susanna Särkijärvi MTT Hevostutkimus Ypäjä 1 EWEN 2010 5th European Workshop on Equine Nutrition EWEN kongressin tarkoituksena

Lisätiedot

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ

Lisätiedot

Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa

Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa 5.9.2013 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos Laura Nyholm, Mikko Korhonen Valio Oy Sinimailanen (Medicago sativa L.) The Queen of forage

Lisätiedot

Hevoset käyttävät luonnon- ja laidunolosuhteissa

Hevoset käyttävät luonnon- ja laidunolosuhteissa HEVOSTEN RUOKINTAKOULU, OSA I. 2015 Hevosen ruuansulatuselimistön rakenne ja toiminta Suomen Hevostietokeskus ry, Hevosten terveydeksi -hanke FT Elena Autio Hevostietokeskuksen ruokintakoulun ensimmäisessä

Lisätiedot

Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena. Eija Valkonen

Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena. Eija Valkonen Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena Eija Valkonen Joustavuutta ruokintaan Punaheltta Paras rehut: Täysrehut untuvikosta loppumunintaan Kolme kasvatuskauden rehua ja esimunintarehu

Lisätiedot

Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi.

Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi. Onnistuneella ruokinnalla tuloksiin! Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi. Oikealla rehuvalinnalla turvaat hyvän tuotoksen ja eläinten hyvinvoinnin kustannustehokkaasti.

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Asiantuntijaluentopäivä Mustialassa 27.9.2013 Esityksen kuvat: MTT/Kaisa

Lisätiedot

Jalostuspäivät, Mikkeli 2012. 17.2.2012 Janne Mäkikalli Viljavuuspalvelu Oy

Jalostuspäivät, Mikkeli 2012. 17.2.2012 Janne Mäkikalli Viljavuuspalvelu Oy Jalostuspäivät, Mikkeli 2012 17.2.2012 Janne Mäkikalli Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu on maatalous ja ympäristölaboratorioanalyysejä äi i l tuottava yritys Pääasiakaskuntana ovat

Lisätiedot

VARSASTA HEVOSEKSI nuoren hevosen liikunta ja ruokinta

VARSASTA HEVOSEKSI nuoren hevosen liikunta ja ruokinta VARSASTA HEVOSEKSI nuoren hevosen liikunta ja ruokinta MMT Markku Saastamoinen MTT hevostutkimus Ypäjä HevosAgro hanke, ProAgria Oulu 4.3.2011 VARSASTA HEVOSEKSI: emän ruokinta tiineyden aikana varsan

Lisätiedot

Raisioagro. Nurmiopas 2014

Raisioagro. Nurmiopas 2014 Raisioagro Nurmiopas 2014 Valitse seokset niittostrategian mukaan Raisioagron nurmisiemenseokset ovat korkealaatuisen ja runsaan sadon tuottajia. Tilalla tehdään jo kylvövaiheessa valinnat sopivasta korjuustrategiasta.

Lisätiedot

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Maaseudun Tiedetreffit 3.6.2014 Mustiala Valkuaisrehuja tuodaan paljon ulkomailta Rehuvalkuaisen omavaraisuusaste

Lisätiedot

Yksivuotiset seosrehukasvustot

Yksivuotiset seosrehukasvustot Yksivuotiset seosrehukasvustot Kasvupaikka (kierrossa) Kasvilajit ja lajikkeet Viljelytekniikka ja lannoitus Sadonkorjuu Rehuanalyysit ja ruokinta Kasvupaikka Hyvällä paikalla mahdollista myös laadullisesti

Lisätiedot

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012

Lisätiedot

Hevostilan Nurmipäivä. MTT Hevostutkimus Ypäjä Susanna Särkijärvi

Hevostilan Nurmipäivä. MTT Hevostutkimus Ypäjä Susanna Särkijärvi Hevostilan Nurmipäivä MTT Hevostutkimus Ypäjä Susanna Särkijärvi Laidun on laadukasta rehua Mikään muu rehu ei yhtä hyvää kuitenkin huonosti hyödynnetty voitaisiin täyttää 35% vuosittaisesta tarpeesta

Lisätiedot

KARKEAREHUANALYYSIEN KÄYTTÖ HEVOSTEN RUOKINNAN SUUNNITTELUSSA

KARKEAREHUANALYYSIEN KÄYTTÖ HEVOSTEN RUOKINNAN SUUNNITTELUSSA KARKEAREHUANALYYSIEN KÄYTTÖ HEVOSTEN RUOKINNAN SUUNNITTELUSSA Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Mustiala, työn hyväksymispäivä Oma Allekirjoituksesi Riikka Uotila OPINNÄYTETYÖ

Lisätiedot

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Säilörehut rahaksi Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ja pienryhmätoiminta; Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Valtakunnallinen nurmen

Lisätiedot

KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti

KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti Marketta Rinne ym. 30.3.2011 Mitä uutta ruokinnansuunnitteluun? Biologiset ilmiöt aiempaa paremmin hallinnassa Maitotuotos ei ole etukäteen

Lisätiedot

OMAVARA hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Kotimaiset valkuaislähteet sikojen ruokinnassa. Liisa Voutila, MTT Kotieläintuotannon tutkimus

OMAVARA hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Kotimaiset valkuaislähteet sikojen ruokinnassa. Liisa Voutila, MTT Kotieläintuotannon tutkimus OMAVARA hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Kotimaiset valkuaislähteet sikojen ruokinnassa Liisa Voutila, MTT Kotieläintuotannon tutkimus Tavoite: ihannevalkuainen Rehun valkuaisen koostumus mahdollisimman

Lisätiedot

Valikoituja hevostutkimuksia Suomesta ja muualta Euroopasta

Valikoituja hevostutkimuksia Suomesta ja muualta Euroopasta Valikoituja hevostutkimuksia Suomesta ja muualta Euroopasta Markku Saastamoinen Luonnonvarakeskus Luke, hevostutkimus Jalostuspäivät, Joensuu, 12.2.2015 Karin Hemmann, HY: Hevosten puunpurenta fysiologinen

Lisätiedot

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Palkokasvit lypsylehmien rehuna Palkokasvit lypsylehmien rehuna Härkäpapu ja sinilupiini väkirehuna Härkäpapu+vilja säilörehuna Kaisa Kuoppala MTT Maitovalmennus 4.9.2014 MTT Lehmäkoe MTT 2013 (Kuoppala ym. 2014 alustavia tuloksia) Sinilupiinia

Lisätiedot

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset

Lisätiedot

Sikojen Rehutaulukko 2014. Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viikki 15.5.2014

Sikojen Rehutaulukko 2014. Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viikki 15.5.2014 Sikojen Rehutaulukko 2014 Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viikki 15.5.2014 20.5.2014 Uusi sikojen rehutaulukko netissä 15.5.2014 Käyttöperiaatteet netissä samanlaiset kuin aikaisemmin Voit

Lisätiedot

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon Kuva: Katariina Manni, HAMK Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon Katariina Manni, HAMK Mustiala Eero Veijonen, ProAgria Etelä-Suomi Johanna Valkama, HAMK Mustiala Kaisa Kuoppala,

Lisätiedot

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 5 Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille Mikko Tuori, Pirjo Pursiainen, Anna-Riitta Leinonen ja Virgo Karp, Helsingin yliopisto, kotieläintieteen laitos

Lisätiedot

Kauran käyttö kotieläinten ruokinnassa

Kauran käyttö kotieläinten ruokinnassa Kauran käyttö kotieläinten ruokinnassa FI 2013 Kaura Kauran viljelyllä ja rehukäytöllä on pitkät perinteet Suomessa. Yli neljäsosa Suomessa tuotetusta viljasta on a. Puhdas maaperä ja viileä ilmasto soveltuvat

Lisätiedot

Tarvitseeko sonni lisävalkuaista?

Tarvitseeko sonni lisävalkuaista? Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 11 Tarvitseeko sonni lisävalkuaista? Arto Huuskonen, MTT Yli puolen vuoden ikäisille lihasonneille annettu valkuaislisä on tarpeeton, jos karkearehuna käytetään

Lisätiedot

Nurmilajit. Talvi 2008. Piirrettyjen kuvien lähde: http://rylli.rauma.fi/~pastan/raumansaaristonkasvit.html

Nurmilajit. Talvi 2008. Piirrettyjen kuvien lähde: http://rylli.rauma.fi/~pastan/raumansaaristonkasvit.html Nurmilajit Talvi 2008 Piirrettyjen kuvien lähde: http://rylli.rauma.fi/~pastan/raumansaaristonkasvit.html Yleistä Pohjoiset nurmikasvit asettuvat ajoissa talvilepoon, keräävät runsaasti energiaa ennen

Lisätiedot

Rehuako vesirutosta?

Rehuako vesirutosta? Rehuako vesirutosta? Vesiruton hyötykäyttö Seminaari Kauttua Hilkka Siljander-Rasi Luonnonvarakeskus Vesikasvit rehuna Käytetty täydentämässä rehuvalikoimaa, kun karjan rehujen viljely ollut vähäistä tai

Lisätiedot

Hyvinvointia hevosellesi!

Hyvinvointia hevosellesi! TalliPro -tuotesarja tuotiin markkinoille kesällä 2005. Tuotteet saivat hyvän vastaanoton ja tyytyväisiä käyttäjiä on paljon sekä ammattivalmentajien, kilparatsastajien, harrastajien että hevostenkasvattajien

Lisätiedot

Pötsin hyvinvointiin. Version 1

Pötsin hyvinvointiin. Version 1 Pötsin hyvinvointiin Version 1 - Pötsin ph ja ph:n vaihteluihin vaikuttavat tekijät - Pötsihäiriöt ja niiden taustaa - Biorumin: koostumus, eri raaka-aineiden vaikutukset ja käyttö Pötsin normaali ph:

Lisätiedot

LIHANAUDAN RUOKINNAN PERUSTEET, RUOKINNAN SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAT ASIAT

LIHANAUDAN RUOKINNAN PERUSTEET, RUOKINNAN SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAT ASIAT LIHANAUDAN RUOKINNAN PERUSTEET, RUOKINNAN SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAT ASIAT Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta: Koulutuspäivä lihanautojen ruokinnasta, Äänekoski 18.2.2010 Arto Huuskonen MTT / Kotieläintuotannon

Lisätiedot

Laadukas nurmi tehdään laadukkaalla siemenellä Siementuottajapäivä Lahti

Laadukas nurmi tehdään laadukkaalla siemenellä Siementuottajapäivä Lahti Laadukas nurmi tehdään laadukkaalla siemenellä Siementuottajapäivä 10.2.2017 Lahti Jarkko Storberg ProAgria Länsi-Suomi Huippuosaaja, nurmentuotanto Nurmentuotannon ketju Miten nurmituotanto vaikuttaa

Lisätiedot

TalliPro. Ruokintaopas

TalliPro. Ruokintaopas TalliPro Ruokintaopas TalliPro tuotteet valmistetaan pääosin Hiven Oy:n tehtaalla Paimiossa. Hiven Oy on valmistanut tuotteita kotieläimille jo vuodesta 1979. Tuotantotilojen ajanmukaisuudesta, tuotantomenetelmien

Lisätiedot

TARHAUSINFO. Rehut ja rehujen määrä

TARHAUSINFO. Rehut ja rehujen määrä PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt TARHAUSINFO Rehut ja rehujen määrä Rovaniemellä 6.2.2012 Veikko Maijala Porotalous on yritystoimintaa Poronhoito

Lisätiedot

Rehut. Hevosen ruokinnassa käytettävien rehujen tulee HEVOSTEN RUOKINTAKOULU, OSA III. 2015. FT Elena Autio

Rehut. Hevosen ruokinnassa käytettävien rehujen tulee HEVOSTEN RUOKINTAKOULU, OSA III. 2015. FT Elena Autio HEVOSTEN RUOKINTAKOULU, OSA III. 2015 Rehut Suomen Hevostietokeskus ry, Hevosten terveydeksi -hanke FT Elena Autio Hevostietokeskuksen ruokintakoulun kolmas osa käsittelee hevosen ruokavalion koostumusta

Lisätiedot

Pellon käytön strategiset valinnat

Pellon käytön strategiset valinnat Pellon käytön strategiset valinnat Jarkko Storberg Valtakunnallinen huippuosaaja, nurmentuotanto ProAgria Länsi-Suomi Strategian valinta Suunniteltu / harkittu / mietitty hyvin tarkkaan Ajauduttu nykyiseen

Lisätiedot

SULAVUUS JA KUITU ERI NURMIKASVILAJEILLA JA - LAJIKKEILLA. Kalajoki Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy

SULAVUUS JA KUITU ERI NURMIKASVILAJEILLA JA - LAJIKKEILLA. Kalajoki Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy SULAVUUS JA KUITU ERI NURMIKASVILAJEILLA JA - LAJIKKEILLA Kalajoki 8.1.2016 Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy BOREAL ON KOTIMAINEN KASVIJALOSTUSYRITYS Viljat: ohra, kaura, kevätvehnä, syysvehnä, ruis

Lisätiedot

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden 6.9.2013 Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja lypsylehmien ruokinta, terveys ja hyvinvointi p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi (Kuvat M.Norismaa ellei

Lisätiedot

Ruuansulatuskanavan osat ja tehtävät. Lukijalle. Ruuansulatuskanavan. Sisällysluettelo. Paksusuoli kuidunhajottaja

Ruuansulatuskanavan osat ja tehtävät. Lukijalle. Ruuansulatuskanavan. Sisällysluettelo. Paksusuoli kuidunhajottaja Racing Hevosopas 1 Sisällysluettelo Hevosen ruuansulatus 3 Ravintoaineet 4 Hevosten rehut 6 Racing-rehusarja 8 Hevosten ruokinta 14 Talliympäristö 18 Ruokintamalleja 19 Rehun valinta 21 Ominaispainot,

Lisätiedot

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi

Lisätiedot

Nurmen lannoitusohjelmat

Nurmen lannoitusohjelmat Laadukas nurmi hevostalouden perusta - Näin onnistut Yaran resepteillä Minna Toivakka, MMM Kehityspäällikkö Yara Suomi Nurmen lannoitusohjelmat Minna Toivakka Celebration Hoss Nurmen merkitys hevostaloudelle

Lisätiedot

Nurmikasvien kehitysrytmi hallintaan. Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään?

Nurmikasvien kehitysrytmi hallintaan. Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään? Nurmikasvien kehitysrytmi hallintaan Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään? Sisältö Termejä D-arvon kehitys 1. ja 2. sadossa Nurmipalkokasvien vaikutus D-arvoon ja valkuaiseen Lannoituksen

Lisätiedot

Sisällys. Lämmin kiitos asiakkaillemme, niin hevosille kuin hevosenomistajille

Sisällys. Lämmin kiitos asiakkaillemme, niin hevosille kuin hevosenomistajille HEVOSOPAS 2014 Sisällys Hevosen ruuansulatus 4 Ravintoaineet 4 Hevosten rehut 10 Racing-rehusarja 11 Hevosten ruokinta 17 Talliympäristö 22 Ruokintamalleja 23 Rehun valinta 25 Ominaispainot, sokerin ja

Lisätiedot

Hevosten hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, tallien tilavaatimukset ja valvontakäytäntö. ELT Sonja Virtanen 3.4.2014

Hevosten hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, tallien tilavaatimukset ja valvontakäytäntö. ELT Sonja Virtanen 3.4.2014 Hevosten hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, tallien tilavaatimukset ja valvontakäytäntö ELT Sonja Virtanen 3.4.2014 Esityksen sisältö Tallien tilavaatimukset Valvonta Yleisiä hevosten hyvinvointiin vaikuttavia

Lisätiedot

VETERINARY. Ruuansulatushäiriöt

VETERINARY. Ruuansulatushäiriöt VETERINARY EXCLUSIVE Ruuansulatushäiriöt Ruuansulatushäiriöt Kuvaus: Ruuansulatushäiriöt ovat yleisiä niin pennuilla kuin aikuisilla koirilla ja kissoilla. Häiriöihin voi olla useita eri syitä, kuten huono

Lisätiedot

Rehujen koostumustietojen ja ruokintasuositusten päivitystarpeet. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Rehujen koostumustietojen ja ruokintasuositusten päivitystarpeet. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus Rehujen koostumustietojen ja ruokintasuositusten päivitystarpeet Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus 4.4.2013 Sikojen rehutaulukoiden ja ruokintasuositusten päivitys ja uudistaminen Tavoitteet

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Tulossa La 25.10. La 8.11. La 15.11. La 22.11. La 29.11. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja

Lisätiedot

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään! Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään! Huippuosaaja Sari Jussila ProAgria Etelä-Suomi Ikuinen unelma, paljon maitoa, edullisesti ja kestävät lehmät? Säilörehulla menetettyä

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila- Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Nurmisäilörehsäilörehsäilörehviljaseos Puna-apila- - Ohra-kaura- Rypsi- ja Rehuarvot kuiva-aineessa rapsirouhe Kuiva-aine, g/kg

Lisätiedot

Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa. Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke

Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa. Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Päivän aiheena Naudan kasvu Ravintoainetarpeen määräytyminen Minkälaisia rehuja kasvu vaatii?

Lisätiedot