SUOMEN AIKAKAUSLEHDENTOIMITTAJAIN LIITTO SAL RY 42012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMEN AIKAKAUSLEHDENTOIMITTAJAIN LIITTO SAL RY 42012"

Transkriptio

1 SUOMEN AIKAKAUSLEHDENTOIMITTAJAIN LIITTO SAL RY 42012

2 2 LÖÖPPI SUOMEN AIKAKAUSLEHDEN TOIMITTAJAIN LIITTO SAL RY:N JÄSENLEHTI 19. vuosikerta päätoimittaja: Hanne Aho, puh , toimitussihteeri: Kaija Plit, taitto: Unto Helo muu toimituskunta: Pekka Holmström, Marko Korhonen, Tiina Laitinen, Tomi Uschanov SAL ry., Albertinkatu 27 B, Helsinki, puh. (09) puheenjohtaja: Hanne Aho asiamies: Kaija Plit toimistonhoitaja: Jaana Virtanen, ilmoitushankkija: Erkki Hirvonen, puh , ISSN-L painopaikka: Oy Fram Ab, Korsholmanpuistikko Vaasa Kannen kuva: Outi Kainiemi Pääkirjoitus: Vähemmän mutta parempaa....3 Miksi e-kirja ei löytänyt ostajia?...4 Aarne Aktan: Printtilehti on huono bisnes...10 Miinaharava: Huijausotsikot pettävät lukijan...12 SAL harrastaa: Rytmi vie mennessään...14 Moka! Virhe! Fiba! Kämmi!...18 Syntyneet ja kuolleet lehdet Helmijuttu: Eevan toimittaja Pirjo Houni...22 Hallitus vastaa...25 Juristipalsta: Tainnuta taakka ja vaihda vapaalle! Kirja-arvostelu: Horisontti meren takana SAL news...30 Sarjakuva: SAL:illa...32 Vuosikokous 6.3. SAL:n vuosikokous pidetään Hotelli Arthurin juhlasalissa, Vuorikatu 19, Helsinki. Aloitteita ja esityksiä Kaikilla SAL:n jäsenillä on oikeus tehdä esityksiä vuosikokoukselle. Kirjallisesti tehdyt esitykset tulee toimittaa SAL:n toimistoon joulukuun 10. päivään mennessä. Tiedustelut ja esitykset: asiamies Kaija Plit, puh tai Salli-palkinto Sääntömääräisten asioiden lisäksi vuosikokouksessa jaetaan Salli-journalistipalkinto. Esityksiä palkinnon saajaksi voit tehdä vuoden loppuun mennessä. Palkintoesitysten ohjeet löydät tästä lehdestä. Journalistien arvostus yhteiskunnassa on laskenut yhdessä levikkien kanssa. pääkirjoitus kuva: markus pentikäinen Vähemmän mutta parempaa Kustantamisen kultaisista vuosista on jo vuosikymmeniä. Lehtien lukijamäärät ovat romahtaneet siitä mitä ne olivat, ja ilmoittajille on tullut paljon uusia medioita, joissa mainostaa. Levikkien laskua ja ilmoitusmyyntitulojen pienenemistä on yritetty korvata uusien lehtien perustamisilla. On perustettu lehtiä harrasteryhmille ja muille uusille ja yhä pienemmille kohderyhmille. Lukijoita on yritetty houkutella myös sisällön kustannuksella, tekemällä entistä raflaavampia ja järkyttävämipiä juttuja. Ja journalistien arvostus yhteiskunnassa on laskenut yhdessä levikkien kanssa. Kulminaatiopiste saavutettiin jo monta vuotta sitten. Silloin lehtiä oli liikaa, ja yritysten organisaatiot oli kaikilla tasoilla pöhötetty tukemaan niin monien lehtien ilmestymistä. Monen lehden talous oli rakennettu horjuvalle perustalle. Tästä huolimatta uusia tekijöitä palkattiin eikä luonnollista poistumaa käytetty lehtien talouden tasapainottamiseksi. Vaikka uusia lehtiä lanseerattiin jo aika harvoin, suhteellisen hyvä taloustilanne ja usko tulevaan saivat mediatalot pitäytymään ideologiassaan: ilmotusmäärien vähenemistä yritettiin vähentää alekampanjoilla, levikkien laskua kylkiäisillä ja niin edelleen. Taloustilanteen muuttuminen ja arvonlisävero muuttivat tilanteen. Lukijat eivät enää halunneet ostaa lehtiä eivätkä ilmoittajat olleet valmiita maksamaan ilmoituksista. Katekäyrät alkoivat sojottaa alaspäin, paniikki lisääntyi ja jopa kymmeniä vuosia väkisinpuhallettu kupla puhkesi. Lopun me tiedämmekin. Talentumin toimitusjohtaja Aarne Aktan toteaa tässä Lööpissä, että printtilehtien tekeminen on huono bisnes. Huonolla bisneksellä hän tarkoittaa faktapohjaisten lehtien tekemistä, elämyksellisyyteen hän jaksaa kuitenkin vielä uskoa. Mitkä lehdet sitten ovat hyvää bisnestä ja kannattaako niitä enää painaa? Jos lehtibisnes halutaan säilyttää, lehtitaloissa pitäisi määrän sijasta panostaa laatuun. Pitäisi lopettaa kannattamattomien lehtien tekohengitys, jotta kaikki eivät kaatuisi. Supistaa liiketoimintaa tietoisesti niin, että liikevaihdon pieneneminen olisi oma-aloitteista ja hallittua. Ymmärtää, että markkinaan ei määrällisesti mahdu näin paljon. Ja ennen kaikkea tehdä kunnolla ne lehdet, jotka on päätetty kustantaa. Hanne Aho 3 LÖÖPPI

3 Kallis, kevyt, vaikeakäyttöinen ja mullistava >>> Teksti: Laura Koljonen Kuvitus: Outi Kainiemi E-kirjan piti pelastaa kirja. Hyviä puolia oli paljon: langattomaan lukulaitteeseen mahtui kymmeniä tuhansia kirjoja. Matkoille ei enää tarvinnut raahata tiiliskiviä. Myös kirjojen fyysinen säilytys helpottui. Vanhuksille ja likinäköisille lukulaitteiden piti olla iloinen uutinen, sillä kirjan fonttikokoa pystyi muuttamaan haluamakseen. Mutta kun ensimmäiset tablettitietokoneet tulivat myyntiin vuonna 2010, sähkökirjojen myynti ei vastannut etukäteishypetystä. Ja edelleen vuonna 2012 digitaalisten julkaisujen myynti on murto-osa perinteisen kirjan myynnistä. Osittain se johtui siitä, etteivät suomalaiset rynnänneet kauppaan ostamaan kalliita tablettitietokoneita. TNS Gallupin keväällä 2012 tekemän Mobile Life -kyselyn mukaan suomalaisista 2,4 miljoonaa omisti älypuhelimen, mutta tablettitietokone oli vasta suomalaisen käytössä. Käytön arvellaan kuitenkin kaksinkertaistuvan lähiaikoina. E-kirjan ongelmista ei silti voi syyttää vain laitteiden vähyyttä. Kuluttajan ja e-kirjan tutustumista haittasivat ja haittaavat edelleen ainakin korkea hinta, joka ei laske samassa suhteessa kuin paperisen kirjan, salauksen hankaluus ja pakollisuus sekä verkkokauppojen vaikeakäyttöisyys. Miksi e-kirja ei löytänyt ostajia? 4 LÖÖPPI LÖÖPPI

4 6 LÖÖPPI Niina Leino vastaa Sanoma Magazinesin lifestyle- ja perhelehtien toimitusten esimiehenä muun muassa Gloria-, Meidän perhe- ja Vauva-lehdistä. Leino on työskennellyt myös Trendija Olivia-lehtien päätoimittajana sekä Bonnier Publicationsin julkaisujohtajana. Ja koska sähkökirjan logistiikka on vielä sen verran kehittymätöntä, useimmissa kustantamoissa sähkökirjoista ei saa esimerkiksi henkilökunta-alennusta. Silti moni kirja-alalla uskoo, että e-kirja edelleen pelastaa kirjan. Alalta puuttuu käytäntöjä Into Kustannuksen nettisivuilla odottaa yllätys: e-kirjat ovat halvempia kuin perinteiset kirjat! Se oli periaatepäätös, kertoo Into Kustannuksen verkkojulkaisija Milla Karppinen. Karppinen sanoo, että kustantamossa on pyritty siihen, että e- kirja olisi matalan kynnyksen ostos. Meistä se ei toimi, jos e-kirja on kalliimpi kuin tavallinen kirja. Tietenkin muiden kustantamojen hinnat vaikuttavat myös meihin, mutta toisaalta meillä on enemmän liikkumavaraa. Olemme riippumaton kustantamo ja hinnoittelumme on joustavaa. Tekninen toteutus on myös edullisempaa kuin perinteisessä kirjassa ja meillä on siinä osaamista. Karppinen muistuttaa myös siitä, että on pelkästään kustantajan vastuulla laskea kirjojen hintoja, kun ne ovat olleet myynnissä tarpeeksi kauan. Kaupat muistavat laittaa ne alelaareihin, mutta netissä alennukset näyttävät unohtuvan. Alalta puuttuu selvästi vielä käytäntöjä. Into Kustannus lanseerasi e- kirjat vuonna Alussa suurin osa e-kirjoista oli pamfletteja, nykyään valikoimissa on myös muita kirjoja kuten tietokirjoja ja romaaneja. Tänä vuonna Into Kustannus on kustantanut 70 nimikettä. Tahti on ollut suunnilleen sama parin viime vuoden ajan. Tällä hetkellä meillä on yli 50 e-kirjaa. Ajankohtaisista kirjoista teemme aina e-kirjat, ja tekisimme muistakin, jos ne menisivät Suomessa kaupaksi. Karppisen mukaan e-kirjat muodostavat vain pienen prosentin Into Kustannuksen myynnistä. Myyntiä ei ole huomattavasti vauhdittanut edes se, ettei kustantamon e-kirjoissa ole salausta. Adoben DRM on hankala käyttäjälle, sillä ensin pitää hankkia tunnus Adobelta. Salauksen Moni uskoo, että e-kirja pelastaa kirja-alan. voi myös purkaa aika helposti netistä löytyvillä ohjeilla. Jos lukeminen on hankalaa, tuskin kirjoja ostetaan paljon. Karppinen sanoo kuitenkin ymmärtävänsä isojen kustantamojen logiikkaa. Ymmärrän, että e-kirjojen hinnat halutaan pitää kalliina, sillä nehän eivät vielä tuota ja kustannukset ovat kalliita. Karppinen luettelee, mikä e- kirjassa maksaa: suurimman siivun vievät kirjailijan rojaltit ja kustannustoimitus. Perässä seuraavat myös korkeampi arvonlisävero sekä konvertointi eli taittotiedoston tekeminen e-kirjamuotoon. Itse asiassa kaikki maksaa paitsi printtikulut. Sen sijaan että kirja lähetettäisiin painoon, e-kirja lähetetään konvertoijalle. Varastokuluja ei tietenkään mene, mutta e-kirjalla saattaa olla verkkokuluja. E-kirjasta tulee merkityksellinen Rikosromaaneihin ja -tietoteoksiin erikoistunut kustantamo CrimeTime perustettiin vuonna Osuuskuntamuotoisen kustantamon käytännön pyörittämisestä vastaa Pulitzer Oy, jonka toinen omistaja on toimittajataustainen Jouni Tervo. CrimeTime eroaa isoista kustantamoista paitsi kokonsa, myös tulonmuodostuksensa puolesta. Vaikka yrityksen painopiste on edelleen perinteinen kirja, niin yhä merkittävämpi osa liikevaihdosta tulee e-kirjoista. Tällä hetkellä luku huitelee 20 prosentissa. CrimeTime myös julkaisee kaikki kustantamansa kirjat ensin sähköisinä, ja vasta sen jälkeen paperisina. Tervo sanoo, että alusta asti oli selvää, ettei kustantamo keskity pelkästään perinteiseen kirjaan, vaan satsaa myös e-kirjoihin. Yhteistyökumppaniksi valikoitui Elisa Kirja -palvelu, jonka kanssa CrimeTime tekee teknistä yhteistyötä. Faktahan on se, että tällä alalla raha tulee vielä perinteisistä tuotteista. Ja niin kauan kun raha tulee paperista, kustantamot eivät tee tosissaan töitä digitaalisuuden eteen, Tervo sanoo. Jos kuitenkin katsoo maailman markkinoita, niin digitaalinen kustantaminen kasvattaa rooliaan koko ajan. Yhdysvalloissahan e-kirjaa myydään yhtä paljon kuin perinteistä kirjaa. Tervo uskoo, että jossakin vaiheessa e-kirja on myös Suomessa yhtä merkityksellinen. Tällä hetkellä CrimeTime myy noin sähköistä tuotenimeä kuukaudessa. Viime vuoden lokakuusta määrä on kasvanut tasaisesti. Myymme perinteisiä kirjoja suunnilleen saman verran kuin sähkökirjoja. Jotkut kirjat ovat >>> 7 LÖÖPPI

5 8 LÖÖPPI GALLUP Luetko kotimaisia sähkökirjoja? 1) Juho Salminen, Otavamedia Olen lukenut kaksi kotimaista e-kirjaa. Molemmat olivat ammattikirjallisuutta. Olen ehkä sen verran pihi, että jos mahdollista, mieluummin lainaan kuin ostan kirjan. Lukukokemus tabletilla oli kuitenkin miellyttävä. 2) Kirsi Saukonsaari, Plaza.fi Mitä paksumpi kirja, sen mieluummin luen sen e-kirjana. Ja lomille lataan mukaan e-kirjoja. Viimeksi olen lukenut kotimaisista Elisabet Ahon kirjan Sisar ja Riitta Lindegrenin Minä, toimittaja. Lapsenlapsen kanssa luen tabletilta lasten e-kirjoja, mieluiten sellaisia, joissa on kuvia ja jotakin toiminnallisuutta. 3) Jouni Tervo, CrimeTime Luen, ja erityisesti tykkään lukea e-kirjoina sellaisia vanhempia kirjoja, joita ei enää saa kirjastoista tai divareista. Niiden painaminen sähköiseen muotoon on mielestäni kulttuuriteko. 4) Mari Karppinen, Into Kustannus En lue, sillä minulla ei ole lukulaitetta. Mutta jos olisi, voisin maksaa e-kirjasta 10 euroa tietenkin riippuen siitä, mikä kirja olisi kyseessä. Faktahan on, että mitä halvempi tuote, sitä vähemmän ostopäätöstä miettii. Sen huomaa esimerkiksi itunesissa, jossa tulee helposti ostettua parinkymmenen sentin biisejä. 5) Liisa Puurunen, Elisa Kirja -palvelu Luen viikossa noin kolme kotimaista e-kirjaa. Edellinen kirja oli jokin Talentumin työkirja. Samaan aikaan minulla oli luvussa dekkari, lisäksi kuuntelin äänikirjaa. Kirjastossani yli 70 e-kirjaa. tuplanneet myynnin tai myyvät jopa paremmin e-kirjana, esimerkkinä voisi mainita Jarkko Sipilän kirjat. Tietenkin joku voi sanoa, että tuotto olisi vielä parempi, jos Takamäki-dekkareita ostettaisiin pelkästään perinteisinä kirjoina, mutta olen eri mieltä. E-kirjojen ostajat eivät välttämättä ostaisi samaa teosta paperisena. Kyse on valtaosin uudesta lukijakunnasta. CrimeTimen valikoimissa on monenhintaisia sähkökirjoja edullisista yksittäisistä novelleista kalliisiin uutuuksiin ja kaikkea siltä väliltä. Lisäksi CrimeTimellä on 150 backlist-kirjaa, joita on käännetty e-kirjoiksi. Ne pyritään hinnoittelemaan mahdollisimman halvoiksi, jotta kynnys tutustua digitaalisiin kirjoihin madaltuisi. Vanhin e-kirjaksi muunnettu teos on vuodelta 1964 Eeva Tenhusen Mustat kalat. Se maksaa sähköisenä 5,90. E-kirjan yleiseen heikkoon menekkiin Suomessa Tervo mainitsee muutaman syyn. Konservatiivinen kustannusala ei ole lähtenyt viemään e-kirjaa riittävällä tarmolla. Myös valmistusprosessi etsii muotoaan, sillä se vaatii erityisosaamista. Kolmas vaikuttava syy on digitaalisten tuotteiden hintaa nostava arvonlisävero. Tavallisissa kirjoissa alv:n osuus on yhdeksän prosenttia, kun e-kirjoissa se on 23 prosenttia. Meidän hinnoittelussa tavalliset ja sähköiset kirjat ovat tasavertaisia, mutta alv muuttaa hinnoittelua. Yksi asia pitäisi Tervon mielestä muuttaa pikimmiten. Olemme sopineen jakelijamme Elisan kanssa, että siirrymme e-kirjojen vesileimaukseen. Nykyinen salaus on Tervon mielestä liian raskas ja epäkäytännöllinen. Joskus vaikka kalliimpi Suomen suurimmaksi sähköisten kirjojen verkkokaupaksi itseään tituleeraavan Elisa Kirja -palvelun e-kirjat ovat selvästi halvempia kuin isojen kustantamoiden omissa verkkokaupoissa. Esimerkiksi uutuuskirjat irtoavat Elisa Kirja -palvelun kautta 22,90 eurolla. Kustantamojen omilla nettisivuilla kirjat saattavat olla samanhintaisia kuin perinteiset kirjat eli lähempänä 30 euroa. Nykyinen salaus on liian raskas ja epäkäytännöllinen. Kaksi vuotta toimineella Elisa Kirja -palvelulla on myynnissä yhteensä 2500 kirjaa, joista 500 on äänikirjoja. Valikoimissa on kaikenhintaisia opuksia. Palvelujohtaja Liisa Puurunen kertoo myös lokakuussa järjestettyjen Helsingin Kirjamessujen aikaisesta kokeilusta, jonka aikana e-kirja maksoi 3,90 euroa. Mukaan lähteneet kustantajat vakuuttuivat siitä, että e-kirjoilla on kysyntää. Lukuja Puurunen ei anna. Sen sijaan hän käyttää kirjamessujen aikaisesta myynnistä sanaparia ilmiselvä piikki. Messuilla ihmiset tulivat sanomaan, että he ostivat kirjan joka päivä. Elisa Kirja -palvelu myy kirjoja kaikilta isoilta kustantamoilta. Suurista kustantamoista ainoastaan Schildts&Söderströmsiltä ei ole vielä kirjoja myynnissä. Lisäksi Elisa on lähestynyt pienkustantamoita. Toiveitakin on mahdollista esittää. Puurusen mielestä e-kirjalla on loistavat mahdollisuudet, vaikka käyttö ei vielä ole niin sujuvaa kuin yrityksessä toivottaisiin. Asiakkaat ovat kritisoineet muun muassa salauksesta, jonka takia e- kirja on vaikea ottaa käyttöön. Kyllähän siihen vesileimaan pitäisi siirtyä, sitä me olemme lobanneet. Kotipiirissä kirjan pystyy lukemaan kuudella eri alustalla, mutta kavereille sitä ei voi lainata. Vesileimaus on tärkeää siksi, että monimutkaisesta salauksesta päästään. Teknisesti se voitaisiin ottaa käyttöön milloin vain, mutta se on kustantajien päätettävissä. Puurusen mielestä ainakin kirjojen elinkaarihinnoittelun pitäisi muuttua. Myös toiseen suuntaan. Toivoisimme vaihtelevampaa hinnoittelua. Kirjat voisivat mielestäni olla edullisempia kuin ne nyt ovat, mutta jos uutuus ilmestyy ensin sähköisenä, se voisi aivan hyvin olla vaikka kalliimpi. Ei se mene niin, että sähköisen kirjan pitäisi aina olla edullisempi. Esimerkiksi Puurunen nostaa Steve Jobsin elämänkerran. Kuka sitä paperisena luki? Se olisi voinut maksaa sähköisenä vaikka mitä, ja silti moni olisi ostanut sen. Puurunen toivoo isoilta kustantajilta samaa mitä moni muukin: rohkeutta. 9 LÖÖPPI

6 Aarne Aktan SAL:n seminaarissa: Printtilehti on huono bisnes Aarne Aktan puhuu nopeasti ja paljon. Vuosi sitten Talentumin toimitusjohtajaksi nimitetyn Aktanin, 39, puhe vilisee englanninkielisiä termejä: paywall, cross media platform, wash-out, smart media ja kaikille jo tutuksi tulleet brändit ja onlinet. Mutta kaikista tärkeimpänä: bisnes. Polarisoitunut ja nopeatempoinen maailma on tullut jäädäkseen. 10 LÖÖPPI Teksti: Jaana Virtanen Kuva: Kaija Plit Printtilehtien tekeminen on huono bisnes. Ja Talentumille se on erityisen huono näinä aikoina, koska etenkin Tekniikka & Talous on rekrytointimedia. Kun talous hyytyy, ei kukaan palkkaa uusia ihmisiä, ja työpaikkailmoitukset vähenevät. Liikevaihdon tuotto laskee. Tämä on Aarne Aktanin mukaan nykytilanne eikä parempaa ole odotettavissa ainakaan puoleentoista vuoteen. Logistiikka on meille ongelma. Lehden toimittaminen kotiin tulee koko ajan kalliimmaksi. Itellassa on niin pienet palkat, että niiden on pakko nousta joka vuosi, lisäksi bensan hinta nousee koko ajan, Aktan totesi. Elämykselliset lehdet pärjäävät Aktanin mielestä ylivoimaisesti suurin lähivuosien haaste on saada lukijat maksamaan online-tiedosta. Mutta se on välttämätöntä. Talentum on tieto- ja analyyttispohjainen media eikä tietopohjaisen jutun myyminen verkossa ole helppoa. Mainosrahoitteisena ei silti pärjätä. Jotta onlinessa voi pärjätä, pitää tuottaa nopeaa tietoa, joka kiinnostaa isoja massoja. Talentum ei tähän kykene. Nopeilla, isojen lukijamäärien markkinoilla pärjäävät Iltalehti, Ilta-Sanomat ja MTV3. Kuvaavana esimerkkinä Aktan kertoi, että Talentumin viime vuoden luetuin verkkouutinen oli juttu uudesta tv-kanavasta, jolta tulee pornoa. Aktan ei usko, että printti häviää kokonaan, vaikka tapa kuluttaa informaatiota on muuttunut täysin. Aktanin mielestä hyvä esimerkki meneillään olevasta muutoksesta on Suosikin lakkauttaminen. Se on ollut monelle sukupolvelle keskeinen media, mutta enää maksavaa asiakaspohjaa ei löytynyt tarpeeksi, minkä vuoksi viimeinen Suosikki näkee päivänvalon joulukuussa. Polarisoitunut ja nopeatempoinen maailma on tullut jäädäkseen. Silti ihmiset haluavat vielä selailla lehtiä. Elämykselliset aikakauslehdet pärjäävät paremmin kuin faktapohjaiset: niiden sisältö perustuu tunteeseen, jossa tärkeitä osatekijöitä ovat kiiltävä paperi ja hienot kuvat. Sisustuslehtiä ei kohtaa samanlainen wash-out kuin faktasisältöisiä lehtiä, Aktan uskoi. Sisältö maksaa aina Analyyttisestä tiedosta ei haluta enää maksaa painettuna, vaan tiedot halutaan nopeasti joko ipadiin tai selaimeen. Siksi kuluttaja on saatava maksamaan mediasta myös verkossa. Miten temppu tehdään, kun yleisö on niin pitkään tottunut ilmaiseen verkkosisältöön? Aktanilla on tähän resepti. Tarvitaan kustantajarohkeutta: uskoa omaan sisältöön niin paljon, että jonain päivänä kustantaja sanoo, että nyt ei enää jaeta ilmaisia juttuja. Aarne Aktan ei usko, että Talentumin yksittäisten brändien vetovoima on niin kova, että ihmiset ovat valmiita maksamaan onlinessa pelkästään siitä. Mutta useamman brändin sisällöistä koottu kokonaisuus voisi olla se, mistä ihmiset ovat valmiita maksamaan. Luoko jokainen siis jatkossa oman lehtensä tabletilleen poimimalla eri lehdistä kiinnostavat kokonaisuudet? Tämä on Aktanin mukaan mahdollista. Joku voi haluta tilata tietyn aihealueen juttuja useasta eri lehdestä. Kuulijoita kiinnosti, miten sisältö pystytään takaamaan, kun tekijöitä koko ajan vähennetään. Aktan myönsi, että markkinointi ei auta, jos journalismin sisällöstä koko ajan tingitään. Samaan hengenvetoon hän vakuutti, että leikkauksia tehdään vain pakon edessä. Hän ei pitänyt poissuljettuna, että Talentumissa olisi vielä uudet yt:t vuoden sisällä. Markkinointi ei auta, jos journalismin sisällöstä tingitään liikaa, totesi Aarne Aktan SAL:n seminaarissa. 11 LÖÖPPI

7 Johanna Korhonen kannustaa toimituksia jättäytymään rohkeasti pois netin klikkikilvasta ja panostamaan laatuun. Hän puhui verkkokirjoittamisesta sallilaisille Pääpostissa Teksti ja kuva: Miina Poikolainen Vuosi 1995 oli käännekohta, aloittaa Johanna Korhonen. Olin töissä Helsingin Sanomien sunnuntaitoimituksessa ja kuullut, että on olemassa sellainen uusi ja mielenkiintoinen asia kuin Internet. Korhonen halusi palavasti tehdä aiheesta jutun, mutta hänellä oli perustavanlaatuinen ongelma: mistä löytää haastateltava, jolla on Internet-yhteys? Lopulta löytyi Hakaniemessä asuva nuori mies, jolla oli kotonaan puhelinmodeemilla toimiva, bittiä sekunnissa nopea nettiyhteys. Se oli mullistavaa. Olin tottunut siihen, että The New York Times oli Hesarin toimitukseen saapuessaan rispaantunut ja täynnä neljä päivää vanhoja uutisia. Nyt saatoin katsoa heidän nettisivuiltaan kuinka tuoreet uutiset latautuivat hitaasti, siis todella hitaasti, ruudulle. Pakko olla netissä Paljon on muuttunut vuodesta 1995, eikä toimituksissa enää voida elää ilman internetiä. Sen tulo on vaikuttanut niin toimittajiin, lukijoihin kuin Huijausotsikot pettävät lukijan Tällä Miinaharava-palstalla Miina Poikolainen ruotii kouluttajien ja oppikirjojen journalistisia viisauksia. kustantajiinkin. Korhonen kertoo, että kun kustantajat 1990-luvun loppupuolella alkoivat hahmottaa, että internetiin on välineenä todella reagoitava, toimituksissa ilmeni sekä epäluuloa että innostusta. Kustantajat sanoivat, että tehkää jotain, meidän on pakko olla netissä, kun muutkin ovat. Siihen ei saanut mennä rahaa, mutta sen piti tuottaa sitä. Tilanne on edelleen pitkälti samanlainen. Sanomalehdissä ja aikakauslehtitaloissa mietitään, miten netistä saisi rahaa, ja mitä sinne laitetaan. Netin ansaintalogiikka ei ole ensisijaisesti toimitusten ongelma, mutta se vaikuttaa työhömme. Korhonen kehottaakin toimituksia miettimään, minkälaista tietoa ne haluavat lukijoilleen netissä tarjota: välttämätöntä, hyödyllistä vai hauskaa? Tehkää mitä teette, kunhan teette sen tietoisesti. Ei ole järkeä täyttää sivuja äänestyksillä ja kyselyillä, joissa udellaan ohessa mitä epäolennaisimpia asioita kuten tykkäätkö maksalaatikosta rusinoilla vai ilman. Rohkea veto olisi laittaa nettisivuille vain toimituksen yhteystiedot, jos sinne ei ole mitään parempaakaan laitettavaa. Lukijoita ei pidä pakottaa vuorovaikutukseen toimituksen kanssa tai kuvitella, että tykkäämisten ja peukutusten perusteella tuntee koko yleisönsä. Vain osa lukijoista kaipaa vuorovaikutusta, loput ovat tyytyväisiä osaansa. Riittää, että tarjoatte mahdollisuuden vuorovaikutukseen, mutta älkää ahdistelko jatkuvilla pyynnöillä. -Käytä ainakin viisi minuuttia jutun ja otsikon miettimiseen, opasti Johanna Korhonen SAL:n koulutus tilaisuudessa. Kilpailua klikkauksista Toimittajan työn arvo riippuu usein nykyään siitä, miten paljon klikkauksia tämän juttu saa netissä. Jos jutun otsikossa on tissit, viinaa tai seksiä, niin se saa varmasti klikkauksia, mutta onko tässä mitään järkeä? Klikkikilpa ohjaa Korhosen mukaan toimituksen työtä väärään suuntaan, ja vie tolkuttomasti työaikaa. Esimiehet istuvat usein maanisina huoneissaan katsomassa, mitä muut ovat tehneet ja kuinka paljon klikkauksia mikäkin juttu kerää. Työajan voisi käyttää järkevämminkin. Korhosen mukaan mainostajat ovat alkaneet kiinnittää huomiota muuhunkin kuin klikkausten määrään, mutta vielä pitäisi saada toimitusten esimiehet rauhoittumaan ja keskittymään määrän sijasta laatuun. Kysyisinkin, onko journalistien pyrkimyksenä hankkia mahdollisimman paljon klikkauksia vai välittää merkityksellistä sisältöä? nettiotsikko Hyvä on kädenojennus. Pettynyt lukija on riski Nettijournalismiin pätevät Korhosen mukaan pitkälti samat periaatteet kuin printtiinkin. Hyvä nettiotsikko on kädenojennus, joka sisältää jotakin tuttua, mutta myös uutta ja kiinnostavaa tietoa. Siinä on kosketuspinta ja yllätys samassa paketissa. Katteettomat, klikkejä keräävät huijausotsikot eivät toimi kauan, sillä monen pettymyksen jälkeen lukija kyynistyy. Se on toimituksille ja journalismille iso riski. Älä tee niin, että kun olet saanut jutun valmiiksi, keksit nopeasti otsikon ja paiskaat sen nettiin. Käytä vielä ainakin viisi minuuttia jutun ja sen otsikon miettimiseen. Korhonen huomauttaa, että lukijat eivät yleensä muista otsikoita, vaan jutut, joten samassa jutussa voi aivan hyvin olla eri otsikko printissä ja netissä. Niitä voi yhdistää muilla elementeillä. Korhosen mielestä on yleinen harha, että verkossa pitäisi olla erityisen lyhyitä juttuja. Luota siihen, että kun juttu on hyvä ja aihe kiinnostava, lukija jaksaa lukea sen loppuun. Netti on myös hyvä julkaisukanava täydentää printtijuttua esimerkiksi videolla tai ääniklipeillä haastattelutilanteesta. Toimittaja on jo tavannut haastateltavan livenä, ja netti antaa mahdollisuuden välittää tämän tunteen myös lukijoille. Johanna Korhonen on riippumaton kirjoittaja, journalismin opettaja, kolumnisti ja luennoitsija. Kirjavinkki: Page One: Inside The New York Times and the Future of Journalism 13 LÖÖPPI

8 14 LÖÖPPI Tällä palstalla sallilaiset kertovat harrastuksistaan. Nyt vuorossa on on kustannustoimittaja Johanna Kainu (kuvassa oikealla). Johannan intohimona on katutanssi. Rytmi vie mennessään L Teksti ja kuvat: Johanna Kainu oikin Töölön kisahallin portaat kaksi askelmaa kerrallaan. Nyt voi vielä tehdä niin. Talvisin Kisiksen portaat ovat petollisen liukkaat. Moikkaan vahtimestareita kopissaan, haen kaapista kaiuttimet ja suuntaan yläkertaan kohti musiikkia, liikettä, vapautta. Töölön kisahallilla on tyypillinen arki-ilta. Telinevoimistelijat kieppuvat rekkitangoilla valmentajien huudellessa ohjeita. Cheerleaderit harjoittelevat rutiineitaan ja filippiiniläiset maahanmuuttajat pelaavat lentopalloa. Alakerran punttisalilla punaniskaiset äijät ähisevät ja nostavat rautaa. Yläkerran yhdessä päädyssä nyrkkeillään ja toisessa pelataan pingistä. Joka puolella on jännittyviä lihaksia, keskittyneitä ilmeitä ja otsaan pusertuvia hikikarpaloita. Kisahallin parvella on väliseinin erotettuja koppeja, joiden seinillä lyhyitä peilin pätkiä. Useimmiten kopeissa treenataan katutanssia. Melkein joka kopissa on tuttuja kasvoja, ja katutanssilajit ovat tänäkin iltana hyvin edustettuina: hiphop, house, locking, popping, breaking, waacking, vogueing, krumping. Katutanssi (engl. street dance) on terminä hieman harhaanjohtava. Näitä lajeja tanssittiin kyllä myös kaduilla, ja tanssitaan edelleen, mutta katutanssi-termillä alleviivataan sitä, että lajit eivät kehittyneet studioissa ja tanssikouluissa, vaan klubeilla ja bileissä. Katutanssista sanotaan, että siinä pätee vain yksi sääntö: se, ettei sääntöjä ole. Tämä ei kuitenkaan ole aivan totta: jokaisella katutanssilajilla on omat perusliikkeensä, ja liikekieli, joka tekee lajista tunnistettavan. Katutanssi lajit perustuvat improvisaatioon eli ne ovat freestyle-lajeja. Kun musiikki alkaa soida, tanssija ei tee ennalta opettelemaansa koreografiaa, vaan tanssii sen mukaan, miten musiikki häntä liikuttaa. Funkmusiikin tahtiin Ensikosketuksen katutansseihin sain jo teini-ikäisenä Oulussa 1990-luvun loppupuolella. Lukion syventävään liikunnan kurssiin kuului muutama katutanssitunti paikallisessa tanssikoulussa. Huomasin pitäväni tanssimisesta, mutta itsetunto ei riittänyt sen >>> 15 LÖÖPPI

9 16 LÖÖPPI näyttämiseen. Lukioikäisenä epäonnistumista pahempaa oli onnistua luokkakavereiden edessä. Oli vaarallista näyttää, että oli ylpeä osaamisestaan ja että nautti jostakin sydämensä pohjasta. Kukaan ei halunnut tulla leimatuksi leuhkaksi. Meni kymmenen vuotta ennen kuin seuraavan kerran astelin tanssisaliin. Aloitin 27-vuotiaana jazz-tanssilla, mutta pian näin tanssikoulun toisessa salissa jotain paljon jännittävämpää: poppingia. Tuijotin lasioven läpi opettajaa, joka liikkui välillä mekaanisesti kuin robotti, välillä soljuvasti kuin vesi, vähän väliä täräyttäen lihaksiaan musiikin rytmiin. Jazz jäi ja tilalle tuli popping. Yksi tanssitunti viikossa ei enää riittänyt. Kahmin useampia tunteja ja uusia tanssilajeja. Poppingin rinnalle tuli locking. Molemmissa lajeissa tanssittiin koukuttavaan funkmusiikkiin. Olin myyty. Harjoittelemaan piti päästä myös tuntien välillä ja Kisahallista tuli pian kuin toinen koti. Parhaimmillaan, tai pahimmillaan, saatoin tanssia viikossa parikymmentä tuntia. Don t think age, think dance! tia, jotka räjäyttivät tajuntamme. Ja sitten treenasimme lisää. Lopulta tanssi vei minutkin ulkomaille, Etelä-Koreaan. Alun perin ajatus oli mennä sinne toisen suomalaisen tanssijan kanssa, mutta tämä mursi jalkansa kaksi viikkoa ennen reissua. Kävi siis niin, että kesällä 2011 vietin kolme viikkoa itsekseni Etelä-Korean pääkaupungissa Soulissa. Melkein joka ilta kävin tanssitunneil- Näin hienosti sujuu Point eli perinteinen locking-liike Etelä- Korealaisessa tanssikoulussa. Oppia ulkomailta Aivan oma maailmansa aukesi, kun minä ja tanssikaverini näimme internetissä videoita ulkomaisista katutanssikisoista. Taso oli aivan toista kuin Suomessa. Tänne katutanssit tulivat paljon myöhemmin kuin esimerkiksi Keski- Eurooppaan. Aasiassa katutanssit ovat erittäin suosittuja ja taso on todella korkea. Minä ja tanssia harrastava kaverini katsoimme tuntikaupalla videoita suosikkitanssijoistamme, analysoimme heidän tyyliään ja kelasimme yhä uudestaan videolta niitä kohla, joilla opettajina toimivat samat tanssijat, joita olin parin vuoden ajan ihaillut videolta. Reissun kohokohtia oli osallistuminen Aasian suurimman katutanssikisan karsintoihin. En päässyt karsinnoista läpi, mutta kokemus oli ikimuistoinen. Yksi kilpailun tuomareista oli Tony Foster alias Tony Go-Go, lockingtanssin pioneeri, joka aikoinaan vei tanssin Yhdysvalloista Japaniin. Hän tuli karsintojen jälkeen luokseni ja kertoi pitäneensä tanssistani paljon. Seuraavana päivänä sain vielä osallistua hänen pitämälleen workshopille. Tämä kohta 60-vuotias mies tanssi edelleen uskomattoman vikkelästi. Sekä voltit että James Brownin esityksistä tutut puolispagaatit, joista ponnahdetaan saman tien ylös, kuuluivat yhä hänen repertuaariinsa. Välillä en voi olla miettimättä sitä, että olen lähes aina vanhimmasta päästä tanssitunneilla ja kisoissa. Teinien ja parikymppisten seassa koen itseni joskus vähän noloksi. Tonylla oli onneksi tähänkin viisaus, ja hän kirjoitti minulle jälkeenpäin viestin: You can do even more with your dance when you re 30. Don t think age, think dance. Vapauta mieli Korean reissun jälkeen tunsin, että minulla oli jo niin paljon palikoita, että saatoin rakentaa niistä omaa tanssia, ilman tanssitunneilla käymistä. Niinpä olen nyt reilun vuoden ajan treenannut pari kertaa viikossa itsenäisesti, joko yksin tai muutaman kaverin kanssa. Lisäoppia käyn kyllä hakemassa silloin, kun Suomeen tulee opettamaan joku mielenkiintoinen tanssija ulkomailta. Hyvien tanssityöpajojen jäljiltä aivot ja kroppa tuntuvat jollakin tapaa uusilta ja hieman vierailta. Sitten tulee pakottava tarve liikkua. Olen pariin otteeseen herättänyt ratikassa kanssamatkustajissa sekä hilpeyttä että epäluuloja, kun en ole malttanut istua paikoillani, vaan venkoillut tuolillani sinne tänne kuulokkeista tulevan musiikin tahtiin. Kaikki ratikassa oudosti käyttäytyvät ihmiset eivät siis ole mieleltään järkkyneitä tai humalaisia. Tanssi on osoittautunut hyväksi vastapainoksi kustannustoimittajan työlle, joka vaatii paljon ajatustyötä, ihmissuhdetaitoja, paineensietokykyä ja aikatauluissa pysymistä. Tanssiessa voi sen sijaan huoletta päästää kaikki langat käsistään. Työasiat ja muut mielen päällä olevat asiat unohtuvat nopeasti, ja mieli virkistyy. Tanssin avulla pysyn hyvässä kunnossa, ja ryhti on parantunut huomattavasti. Istumatyön rappeuttavalle vaikutukselle tanssi on täydellinen vastalääke. Tanssi on myös antanut itsevarmuutta ja rohkeutta kokeilla uusia asioita, silloinkin kun riski epäonnistua on suuri. Muiden edessä mokaaminen on tanssijana kehittymisen kulmakivi. Ei se edelleenkään helppoa ole, mutta ei enää yhtä vaikeaa kuin aluksi. Tanssi on opettanut tajuamaan, että kehitystä tapahtuu, vaikka aina ei tunnu siltä. Joskus voi treenata viikkojen, jopa kuukausien ajan, ilman että huomaa kehittyvänsä, kunnes yhtenä päivänä jokin lukko on auennut, ja aiemmin vaikealta tuntunut konsepti, liike tai rytmitys onnistuu kuin itsestään. Sama pätee muilla elämän aloilla. Olen oppinut luottamaan siihen, että tehty työ tuottaa hedelmää ennemmin tai myöhemmin. Siellä se kehitys kuitenkin muhii, pinnan alla. Pari vinkkiä Katutanssilajeihin voi tutustua menemällä katsomaan katutanssikisoja. Suomessa järjestetään yleensä vuosittain muutama iso katutanssikisa, joissa on edustettuina monipuolisesti eri katutanssilajit, mutta tanssikoulut ja alan harrastajat järjestävät myös pienempiä kisoja ja jameja noin kerran kuussa. Varusteet: Jalassa mukavalta tuntuvat tennarit ovat tärkein hankinta, jos sellaisia ei vielä itseltä löydy. Vaatetuksen on hyvä olla sellainen, missä on hyvä ja itsevarma olo sekä riittävästi tilaa liikkua. Näin aloitat: Monilla kouluilla on lukukauden alussa kokeilutunteja, joille voi mennä ilmaiseksi tai pientä maksua vastaan kokeilemaan eri lajeja. Koulut tarjoavat usein 10 käyntikerran kortteja, joilla on järkevää aloittaa. Sen jälkeen voi siirtyä lukukausimaksuun. Yksittäiselle tanssitunnille tulee silloin hintaa kymmenisen euroa. 17 LÖÖPPI

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin.

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. 3. 4. Mitä sanomalehteä luet? Etsi lehdestä seuraavat perustiedot: a) lehden nimi b) ilmestymisnumero c) irtonumeron hinta d) päätoimittaja e)

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Nuorten mediankäyttötapoja

Nuorten mediankäyttötapoja Mediakritiikkiprojekti Nuorten mediankäyttötapoja Sinituuli Suominen Haluan mediakritiikkiprojektini avulla lisää tietoa nuorten lehdenlukutottumuksista. Kiinnostavatko lehdet edelleen Internetistä huolimatta?

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

Mediamaailman haasteet Viestintä edunvalvonnassa A G R O S E N I O R I T 1. 1 2. 2 0 1 5 M I K A E L P E N T I K Ä I N E N

Mediamaailman haasteet Viestintä edunvalvonnassa A G R O S E N I O R I T 1. 1 2. 2 0 1 5 M I K A E L P E N T I K Ä I N E N Mediamaailman haasteet Viestintä edunvalvonnassa A G R O S E N I O R I T 1. 1 2. 2 0 1 5 M I K A E L P E N T I K Ä I N E N Murros muuttaa maailman Murros on teknologialähtöinen. Sen ilmentymä on internet

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Silmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi

Silmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi Silmänliike kertoo totuuden Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi Silmänliiketutkimus Ruudulla, lukulaitteella tai älypuhelimella näytetään tutkittava

Lisätiedot

Kustannusosakeyhtiö Otava 2

Kustannusosakeyhtiö Otava 2 20 Kustannusosakeyhtiö Otava 2 Tilanne maailmalla Päätelaitteet Vuoteen 2009 mennessä on myyty 5 miljonaa lukulaitetta Vuonna 2010 myydään arviolta 5-6 miljoonaa lukulaitetta 7 miljoonaa Ipadia Erilaisia

Lisätiedot

Soneran Koti ja TV tutkimus 2012

Soneran Koti ja TV tutkimus 2012 Soneran Koti ja TV tutkimus 2012 Tervetuloa! Sonera selvitti nyt toista kertaa suomalaisten viihtymistä kotona ja suhdetta television katseluun Tiedonkeruu kesäkuussa 2012, N=2132 Tutkimuksen toteutti

Lisätiedot

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Median tulevaisuus alan murroksessa. Metsäakatemia, Mikael Pentikäinen, 7.5.2013.

Median tulevaisuus alan murroksessa. Metsäakatemia, Mikael Pentikäinen, 7.5.2013. Median tulevaisuus alan murroksessa Metsäakatemia, Mikael Pentikäinen, 7.5.2013. Media on historiallisessa murroksessa Murros on teknologialähtöinen. Sen ilmentymä on internet ja uusi mobiiliteknologia.

Lisätiedot

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja 5.10.2000 06:51 Operaattorit ja vanhat mediatalot ovat löytäneet toisensa ja uusia yhteistyökuvioita on paljon ilmassa: on perustettu kimppayrityksiä

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu Kiveen hakattu 2/2013 Aleksis Kiven peruskoulu Sisällysluettelo Pääkirjoitus Minun proggikseni 3 Proggislogokilpailu 2013 5 Sarjakuvia 6 Koulu alkoi ja musiikki soi 10 Koululehti sai nimen 12 Lomatoivoituksia

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Ree#a Nousiainen & Johanna Vehkoo 9.12.2013 Haaga- Helia

Ree#a Nousiainen & Johanna Vehkoo 9.12.2013 Haaga- Helia Ree#a Nousiainen & Johanna Vehkoo 9.12.2013 Haaga- Helia Mikä Long Play? Uusi digitaalinen julkaisu, joka keskittyy pitkiin tutkiviin juttuihin ja narratiiviseen journalismiin. Juttuja myydään 3,90 euron

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Keskity jo harjoituksissa - keskity peleissäkin - panosta onnistumisiin. Porin Ässät C-1 22.10.2014. Markku Gardin

Keskity jo harjoituksissa - keskity peleissäkin - panosta onnistumisiin. Porin Ässät C-1 22.10.2014. Markku Gardin Keskity jo harjoituksissa - keskity peleissäkin - panosta onnistumisiin Porin Ässät C-1 22.10.2014 Markku Gardin Mentaaliharjoittelun perusta (hyvä tietää) Aivot ohjaavat - hermojärjestelmät, hormonit

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Miten sähköinen julkaiseminen näkyy kustantajien maailmassa

Miten sähköinen julkaiseminen näkyy kustantajien maailmassa Miten sähköinen julkaiseminen näkyy kustantajien maailmassa FinnELib 27.9.2010 Sakari Laiho Suomen Kustannusyhdistys Sisällys 1. Ympäristön muutokset 2. Kirjallisen teoksen elinkaari 1. Ympäristön muutokset

Lisätiedot

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär (L&B) on tarjonnut ruotsalaista suunnittelua olevia laadukkaita vaatteita koko perheelle vuodesta 1996 lähtien. Tänä päivänä

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta 1. Sähköpostilla 2. Puhelimella suoraan päätoimittajaan, toimitussihteeriin tai toimittajaan (numerot lehden viimeisellä aukeamalla) 3. Kirjeellä/kortilla 4. Facebookisssa,

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

muutamassa minuutissa Pystytät

muutamassa minuutissa Pystytät X-Gloo Mercedes-Benzin tuulitunnelissa testattu Maailman parhaimmat puhallettavat tulevat Saksasta. Sään kuin sään kestävät, tosi näyttävät X-Gloo teltat voit pystyttää missä vain ja ne ovat taatut katseenvangitsijat!

Lisätiedot

Tehtäväpaketti. Kysyttävää tehtävistä, kisan kulusta tai nettisivujen käyttämisestä? Ota yhteyttä os. reiluluokka@kuvalehdet.fi

Tehtäväpaketti. Kysyttävää tehtävistä, kisan kulusta tai nettisivujen käyttämisestä? Ota yhteyttä os. reiluluokka@kuvalehdet.fi Tehtäväpaketti Koululaisen Reilu luokka 2009 -kilpailu jakautuu neljään aihealueeseen: minä, kaverit, meidän luokka ja meidän koulu. Jokaiseen aihealueeseen liittyy tehtäviä, joista koostuu kisan aikana

Lisätiedot

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle

Lisätiedot

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo Nuorten lukemistapojen muuttuminen Anna Alatalo Nuorten vapaa-ajan harrastukset Kirjojen ja lehtien lukeminen sekä tietokoneenkäyttö kuuluvat suomalaisnuorten arkeen, ja osalle nuorista ne ovat myös harrastuksia.

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

KUN PAPERI EI RIITÄ PÄÄTTÄJIEN METSÄAKATEMIA 10.9.2014 RIIKKA VENÄLÄINEN

KUN PAPERI EI RIITÄ PÄÄTTÄJIEN METSÄAKATEMIA 10.9.2014 RIIKKA VENÄLÄINEN KUN PAPERI EI RIITÄ PÄÄTTÄJIEN METSÄAKATEMIA 10.9.2014 RIIKKA VENÄLÄINEN KAIKESTA TULEE DIGITAALISTA. Digiraha on paperirahaan verrattuna keskimäärin vielä nappikauppaa. Kotimaisten sanomalehtien kuluttaja-

Lisätiedot

VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013

VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013 VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013 VASTAAJIA: 56 SUKUPUOLI MIES (11) NAINEN (43) EI VASTAUSTA/EOS (2) ELÄMÄNTILANNE TYÖSSÄ (18) TYÖTÖN (6) KOULULAINEN/OPISKELIJA (5) ELÄKELÄINEN (26)

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä Valmentaja-Akatemia opettaa sinulle kuinka valmentajana pystyt kasvattamaan bisnestäsi, auttamaan useampia ihmisiä ja ansaitsemaan enemmän. www.valmentaja- akatemia.fi

Lisätiedot

Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto. Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi

Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto. Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi Kuluttajatutkimukset 2012 Mediaan koukuttuminen ja fragmentoitunut media käyttö: edelläkävijänuoret ja nuoret

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Taustatiedot - Kaikki -

Taustatiedot - Kaikki - Lapin yleisten kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2014 RTF Report - luotu 01.12.2014 12:54 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Vastaajat 2014 52 52 47 Yhteensä 52 52 47 Vastausprosentti 100 Lopettaneet

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

SUOKI TOIMINTA PASSI

SUOKI TOIMINTA PASSI I K O SU M I TO A T IN A P I SS nimi: Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti:

Lisätiedot

Erotu joukosta. Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia. Arja Vartia

Erotu joukosta. Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia. Arja Vartia Erotu joukosta Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia Arja Vartia Toimitusten resurssit Urheilutoimituksissa on yleensä viikonloppuisin vain muutama toimittaja Medioiden kustannuspaineet ovat

Lisätiedot

1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, )

1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, ) ALAKOULUT Luokat 1 2 Kuvasta tarinaksi Tarvikkeet: Sanoma- ja aikakauslehtiä, sakset 1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, ) 2. Oppilaat

Lisätiedot

Savonian opiskelijaintra Reppu. Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014

Savonian opiskelijaintra Reppu. Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014 Savonian opiskelijaintra Reppu Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014 Sisältö: - mistä lähdettiin - Reppu nyt - Ajatuksia tulevaisuudesta Savonia pähkinänkuoressa Yksi Suomen suurimmista ja monialaisimmista

Lisätiedot

Lukijat kuvaajina ja kirjoittajina Santtu Parkkonen / Helsingin Sanomat

Lukijat kuvaajina ja kirjoittajina Santtu Parkkonen / Helsingin Sanomat Lukijat kuvaajina ja kirjoittajina Santtu Parkkonen / Helsingin Sanomat 2 Metron lukijakonsepti Vuodessa Metroa avustaa yli 30 000 lukijaa 3 Lukijat lähettävät toimitukseen yli 35 000 kuvaa, tuhansia juttuja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

Seija Kivelä ja Sinikka Ahonen / Tampereen ammattikorkeakoulu

Seija Kivelä ja Sinikka Ahonen / Tampereen ammattikorkeakoulu Kurssikirjat verkkoon: oppia e- muodossa Seija Kivelä ja Sinikka Ahonen / Tampereen ammattikorkeakoulu E-kirjaprojekti 2008 kokoelmapolitiikan peruslinjaus: kaikessa aineistohankinnassa suositaan e-aineistoja,

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE 8 ASIAA, JOTKA KANNATTAA HUOMIOIDA, KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA 8 ASIAA, JOKTA KANNATTAA HUOMIOIDA KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA Olen kerännyt

Lisätiedot

Next Media ja kirjastot Kristiina Markkula, 12/12/2012

Next Media ja kirjastot Kristiina Markkula, 12/12/2012 Next Media ja kirjastot Kristiina Markkula, 12/12/2012 Sisältö Viestinnän Keskusliitto Next Media Kirjastolisenssihanke Kustantajanäkökulma Pilotti Pilotin tuloksia Kuva: Harri Heikkilä, Aalto ARTS Viestinnän

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta Asunnonvälitys Autokauppa Matka-ala Vaatekauppa Mitä verkossa ympärillämme Logistiset palvelut Pankki- ja vakuuttaminen

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Tiedotejakelun trendit 2014!

Tiedotejakelun trendit 2014! Tiedotejakelun trendit 2014 Riina Vasala Toimitusjohtaja epressi.com epressi.com epressi.com on kotimainen yksityisesti omistettu yritys. Tarjoaa yritysviestinnän ammattilaisille työkalun mediajulkisuuden

Lisätiedot

Eye Pal Solo. Käyttöohje

Eye Pal Solo. Käyttöohje Eye Pal Solo Käyttöohje 1 Eye Pal Solon käyttöönotto Eye Pal Solon pakkauksessa tulee kolme osaa: 1. Peruslaite, joka toimii varsinaisena lukijana ja jonka etureunassa on laitteen ohjainpainikkeet. 2.

Lisätiedot

Sähköisen julkaisemisen palvelut TSV:llä nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Lilja 28.9.2015

Sähköisen julkaisemisen palvelut TSV:llä nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Lilja 28.9.2015 Sähköisen julkaisemisen palvelut TSV:llä nyt ja tulevaisuudessa Johanna Lilja 28.9.2015 Sähköisten julkaisupalvelujen historiaa TSV:llä Elektra-yhteistyö 1997 alkaen 2014: 32 lehteä OJS-julkaisualustan

Lisätiedot

KIRJASTOT JA JULKISUUS - MIKÄ MEISSÄ PUHUTTAA? 6.11.2014 Päivi Litmanen-Peitsala Viestinnänsuunnittelija, Kirjastot.fi

KIRJASTOT JA JULKISUUS - MIKÄ MEISSÄ PUHUTTAA? 6.11.2014 Päivi Litmanen-Peitsala Viestinnänsuunnittelija, Kirjastot.fi KIRJASTOT JA JULKISUUS - MIKÄ MEISSÄ PUHUTTAA? 6.11.2014 Päivi Litmanen-Peitsala Viestinnänsuunnittelija, Kirjastot.fi Mitä pohdiskelen tänään? Miksi Suomen Kuvalehden artikkeli (34/14) Sano hei kirjastolle

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Sisältömarkkinoinnilla vauhtia pkyritysten. Katri Tanni / Differo Oy Maaliskuu 2014

Sisältömarkkinoinnilla vauhtia pkyritysten. Katri Tanni / Differo Oy Maaliskuu 2014 Sisältömarkkinoinnilla vauhtia pkyritysten kaupan käyntiin Katri Tanni / Differo Oy Maaliskuu 2014 Differosta Autamme yrityksiä jalkauttamaan myynnin puhetta verkkoon sisältöstrategian avulla Differosta

Lisätiedot