TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTO

Transkriptio

1 TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTO 2008

2 Kansi ja taitto: Maaret Kihlakaski Tampereen Yliopistopaino Oy Juvenes Print Tampere 2009

3 Sisällys Esipuhe... 5 Johtokunta mukana kirjaston strategian uudistamisessa... 7 Kirjaston tilat aktiivisessa käytössä... 7 Tietotekninen infrastruktuuri ja e-ympäristö Kokoelmien kehittäminen Elektronisten aineistojen tarjonta kasvoi Tietokantatyö muutoksessa Asiakaspalvelua kehitettiin palautteen avulla Tiedonhankintataitojen opetus näkyi kirjaston toiminnassa Opinnäytteiden vuosi julkaisutoiminnassa Aktiivista tiedottamista Yliopistokirjastot yhdessä eteenpäin: hankkeita, seminaareja ja kehitystyötä Yhteistyö ja verkottuminen yliopistossa Henkilökunta kirjaston voimavarana Osaamisen kehittäminen Vuoden kirjastolainen ja kirjastoteko Kirjaston talous kunnossa Liitteet... 51

4

5 Esipuhe Kirjasto on yliopistolleen merkittävä resurssi, josta hyötyy koko tiedeyhteisö. Kirjastopalveluita ei voida suunnata tai kehittää vain joidenkin käyttäjäryhmien tai tieteenalojen eduksi ja toiveiden mukaisesti, vaan niiden suunnittelussa ja toteuttamisessa on otettava huomioon koko yliopiston etu. Kirjaston toimintakertomus vuodelta 2008 kuvaa hyvin sitä toiminnan laajuutta ja monipuolisuutta, jolla kirjasto tukee ja edistää yliopistossa tapahtuvaa tutkimusta, opetusta ja opiskelua. Jokainen kirjastoon sijoitettu euro palautuu moninkertaisena yliopistolle kirjaston tarjoamien aineistojen ja palveluiden kautta. Kirjastolla on vaikuttavuutta siihen, miten työtehtävät yliopistossa sujuvat. Keväällä 2008 toteutetun kirjaston palvelunlaatukyselyn tulokset vahvistavat tämän oletuksen. Kyselyssä kysyttiin käyttäjien odotusten ja tyytyväisyyden lisäksi kirjastopalveluiden vaikuttavuudesta. Vastauksista kävi ilmi, että kirjastopalvelut ovat paitsi helpottaneet aineistojen löytyvyyttä selvästi myös parantaneet tutkimuksen ja opiskelun laatua sekä tehostaneet työskentelyä. Tämän lisäksi kirjastopalveluiden nähtiin helpottaneen käyttäjien oman alansa seuraamista ja uusien ideoiden syntymistä. Kirjaston vaikutus on myönteistä ja lisää yliopiston tuloksellisuutta. Kirjaston toiminnassa yhteistyöstä ja verkottumisesta on tullut entistä näkyvämpi ja tärkeämpi työn tekemisen tapa. Toimintakertomus kuvaa hyvin monenlaista ja eri areenoilla tapahtuvaa yhteistyötä. Kirjaston sisällä tehtävällä yhteistyöllä on keskeinen merkitys toiminnan sujuvuuden ja työhyvinvoinnin kannalta. Yliopistokirjastojen välisellä yhteistyöllä on Suomessa pitkät perinteet. Sen toimivuutta osoittavat muun muassa yhteinen kirjastojärjestelmä, yhteiset e-aineistokonsortiot sekä kokemusten ja näkemysten jakaminen laajemminkin. Kirjaston ja muun yliopistoyhteisön välinen yhteistyö on välttämätön perusta kirjaston onnistumiselle omassa tehtävässään, mutta myös koko yliopiston strateginen etu. Yliopistoallianssi ja kansainvälistyminen tarjoavat kirjastolle uusia verkottumisen mahdollisuuksia. Yhteistyö ja verkottuminen esitetään usein tietoyhteiskuntaan parhaiten sopivana toimintamallina, josta on myös taloudellista etua. Yliopistoympäristössä, jossa tiedon jakaminen ja uuden tiedon luominen ovat keskeisiä prosesseja, yhteistyö on tänä päivänä menestystä tavoittelevien luonnollinen valinta. Yhteistyö ei kuitenkaan ole aina helppoa, koska eri toimijat tuovat siihen mukaan paitsi oman osaamisensa myös omat toimintatapansa, uskomuksensa ja asenteensa. Heillä voi olla myös erilaisia käsityksiä yhteistyöllä tavoiteltavista eduista. Kirjastolle eri tasoilla tapahtuvalla yhteistyöllä on suuri merkitys, koska se tukee kirjaston onnistumista omassa tehtävässään. Kirjasto Tampereen yliopiston kirjasto 5

6 on myös hyvin sitoutunut yliopiston sisällä tehtävään yhteistyöhön ja panostaa siihen muun muassa huolehtimalla oman henkilökuntansa osaamisesta ja sen välittämisestä koko yliopiston käyttöön. Kirjasto elää mukana siinä murroksessa, joka on menossa Suomen korkeakoulukentässä. Tässä murroksessa tarvitaan yhteistyötä ja voittamisen tahtoa aivan samalla tavalla kun sitä tarvitaan joukkuepeleissä yleensäkin. Kirjaston osaava henkilökunta ansaitsee kiitokset siitä vastuullisesta ja myönteisestä tavasta tehdä työtä, joka tuottaa onnistumisia yliopistomaailman muutosten keskelläkin. Kiitän Tampereen yliopiston kirjaston henkilökuntaa vuoden 2008 aikana tehdystä arvokkaasta työstä, jonka vaikuttavuudesta yliopiston ydinprosesseihin kertovat muun muassa palvelunlaatukyselyn tulokset. Mirja Iivonen 6 Toimintakertomus 2008

7 Johtokunta mukana kirjaston strategian uudistamisessa Kirjaston toimintaa ohjaa ja kehittää johtokunta, jonka tehtävistä määrätään yliopiston johtosäännössä. Johtokunnassa ovat edustettuina yliopiston kaikki tiedekunnat, opiskelijat ja kirjaston henkilökunta. Lisäksi johtokuntaan kuuluu yksi muuta yliopistoyhteisöä edustava jäsen, joka kuluneena vuonna oli tietokonekeskuksesta. Johtokunnan esittelijänä toimii ylikirjastonhoitaja ja sihteerinä kirjaston amanuenssi. Johtokunnan tärkeä tehtävä on osallistua kirjaston strategiseen suunnitteluun. Kirjaston johtokunta kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Johtokunnassa käsiteltyjä asioita olivat muun muassa talous- ja toimintakertomukset, toiminta- ja taloussuunnitelmat sekä virkojen täytöt. Lisäksi johtokunta päätti kirjaston käyttösääntöjen muutoksista. Johtokunta osallistui aktiivisesti myös kirjaston uuden, vuosille ulottuvan strategian laadintaan. Strategiatyö käynnistettiin syksyllä käymällä läpi kirjaston arvot, toimintaympäristön muutostekijöitä, missiota ja visiota. Strategiatyöryhmään kuuluivat johtokunnan jäsenistä Christian Krötzl, Eeva Moilanen, Ilkka Mäkinen, Mikko Niemelä, Jukka Tuomela ja Tetti Vähämaa, johtokunnan varajäsen Maria Nummela ja kahdeksan kirjaston henkilökunnan edustajaa. Johtokunnan ja kirjaston henkilökunnan yhteinen strategiatyöskentely on tärkeä perusta kirjastopalveluiden kehittämiselle. Strategiatyöskentely jatkuu vielä seuraavana vuonna. Kirjaston tilat aktiivisessa käytössä Vuonna 2008 kirjasto toimi viidessä toimipaikassa: pääkirjasto Linna-rakennuksessa yliopiston keskustakampuksella, yliopiston päärakennuksessa toimivat sanomalehtikokoelma ja -lukusali, Humanistis-kasvatustieteellinen osastokirjasto TietoPinni -rakennuksessa yliopiston keskustakampuksella ja yliopiston Hämeenlinnan yksikössä sekä Terveystieteiden osastokirjasto FinnMedi 5 -rakennuksessa Kaupin kampuksella. Tampereen yliopiston kirjasto 7

8 Taulukko 1. Kirjaston tilat vuonna Kirjaston yksikkö Ryhmätyöhuoneita Opetusluokkia Asikaspaikkoja Pinta-ala Pääkirjasto m² Terveystieteiden osasto m² * Humanistis-kasvatustieteellinen osasto, Humanika Humanistis-kasvatustieteellinen osasto, Hämeenlinnan yksikkö m² m² Yhteensä m² * Terveystieteiden osastokirjaston lehtikokoelman tilavuokran maksaa Pirkanmaan sairaanhoitopiiri (PSHP) Pääkirjasto Terveystieteiden osastokirjasto Humanistiskasvatustieteellinen osasto - Humanika Humanistiskasvatustieteellinen osasto - HOKL Yhteensä Kuvio1. Kirjastokäynnit eri kirjastoyksiköissä porttilaskureiden mukaan vuosina Pääkirjasto Pääkirjasto toimi toisen kokonaisen vuoden yliopiston pääkampuksella Linna -rakennuksessa. Kirjasto oli auki 61 tuntia viikossa, eli lukukausien aikana maanantaista perjantaihin klo 8 19 ja lauantaisin klo Lainaustoimisto ja tietopalvelu palvelivat asiakkaita arkisin klo Lauantaisin lainaustoimisto oli avoinna klo Syyskuuhun saakka kurssikirjalukusali noudatti samoja palveluaikoja kuin edellisinäkin vuosina, eli se oli avoinna pääkirjaston aukioloaikojen mukaisesti arkisin klo 8-19 ja lauantaisin klo Syyskuun 8 Toimintakertomus 2008

9 alussa kurssikirjalukusalissa otettiin käyttöön ympärivuorokautinen aukiolokokeilu, joka jatkui vuoden loppuun saakka. Yliopiston opiskelijoilla oli mahdollisuus käyttää kurssikirjalukusalia ympäri vuorokauden opiskelijakorttiin aktivoidun kulkuluvan avulla. Asiakaspalvelu kurssikirjalukusalissa oli avoinna arkisin klo 8 19 ja lauantaisin klo Vuodenvaihteessa ja kesällä kirjaston aukiolo- ja palveluajat olivat edellisvuosien tapaan lyhyemmät. Pääkirjaston kolmannessa kerroksessa sijaitsevat oppimiskeskustilat ja ryhmätyöhuoneet olivat asiakkaiden käytettävissä kirjaston aukioloaikoina. Nämä tilat olivat vuoden aikana aktiivisessa käytössä. Käytön aktiivisuutta kuvaa vuoden 2008 alussa käyttöönotetun ryhmätyöhuoneiden sähköisen ajanvarausjärjestelmän varausluvut: pääkirjaston ryhmätyötilat olivat varattuina yli tunniksi vuoden aikana. Ryhmätyöhuoneiden kuukausittainen käyttöaktiivisuus näkyy kuviosta Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Pääkirjasto Kuvio 2. Pääkirjaston ryhmätyöhuoneiden varaukset tunteita sähköisen varausjärjestelmän mukaan vuonna Sanomalehtikokoelma ja -lukusali toimivat yliopiston päärakennuksessa. Sanomalehtikokoelman ja -lukusalin aukiolo- ja palveluaikoja supistettiin vuoden 2008 alussa. Ne olivat avoinna maanantaista perjantaihin klo 8 19, mutta päivystystä lukusalissa oli enää maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo Terveystieteiden osastokirjasto Terveystieteiden osastokirjasto toimi viimeistä kokonaista vuotta Finn-Medi 5 -rakennuksessa Kaupin kampuksella. Osastokirjaston aukioloajat säilyivät ennallaan: kirjasto oli lukukausien aikana auki 37 tuntia viikossa. Maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin kirjasto oli avoinna klo 9 16 sekä tiistaisin ja torstaisin klo Lukusali ja oppimiskeskus olivat opiskelijoiden käytössä 24 tuntia vuorokaudessa. Tampereen yliopiston kirjasto 9

10 Terveystieteiden osastokirjastossa valmistauduttiin seuraavana vuonna tapahtuvaan muuttoon. Kesäkuun alussa muurattiin uuden rakennuksen peruskivi opetusministeri Sari Sarkomaan johdolla. Uuteen lääketieteen taloon sijoittuvat kirjaston lisäksi hoitotieteen laitos ja lääketieteen laitoksen toimintoja. Kirjasto osallistui vuoden aikana aktiivisesti suunnittelukokoukseen arkkitehtien ja sisustussuunnittelijan kanssa. Rakennuksen suunnittelusta vastaa arkkitehtitoimisto Helamaa-Heiskanen ja sisustussuunnittelusta Santaniemi Oy. Kirjastotilat uudessa rakennuksessa ovat noin neliötä. Tertio valmistautui vuoden 2008 aikana muuttamaan uuteen lääketieteen taloon, jonka peruskivi muurattiin kesäkuun alussa opetusministeri Sari Sarkomaan johdolla. Humanistis-kasvatustieteellinen osastokirjasto Keskustakampuksella toimivan humanistis-kasvatustieteellisen osaston Humanikan kirjaston aukioloajat pysyivät ennallaan edellisvuosien tapaan. Maanantaista torstaihin Humanika oli avoinna klo 8-18 ja perjantaisin klo Kirjasto oli lukukausien aikana avoinna 48 tuntia viikossa. Humanikan ryhmätyöhuoneet, oppimiskeskus ja lukutilat olivat vuoden aikana aktiivisessa käytössä. Humanikan ryhmätyöhuoneiden sähköinen ajanvarausjärjestelmä otettiin käyttöön syyslukukauden alussa. Ryhmätyöhuoneet Humanikassa olivat varattuna lähes tunniksi syksyn aikana. Ryhmätyöhuoneiden kuukausittainen käyttöaktiivisuus näkyy kuviosta Toimintakertomus 2008

11 Humanistis-kasvatustieteellinen osasto, Humanika 0 Elo Syys Loka Marras Joulu Kuvio 3. Humanikan ryhmätyöhuoneiden varaukset tunteita sähköisen varausjärjestelmän mukaan syksyllä Humanistis-kasvatustieteellisen osaston Hämeenlinnan yksikön lukukausien aikainen aukiolo säilyi myös ennallaan. Hämeenlinna yksikkö oli avoinna maanantaisin klo 9 18 ja tiistaista perjantaihin klo Keskittämällä yksikön henkilökunnan lomat lukukausien ulkopuolelle ja pitämällä kirjasto suljettuna ainoastaan heinäkuussa ja vuodenvaihteessa, taattiin kirjaston tarjoamien paikallispalveluiden saavutettavuus lukukausien aikana. Tietotekninen infrastruktuuri ja e-ympäristö Kirjasto tarjoaa asiakkaiden käyttöön työasemia jokaisessa kirjaston toimipaikassa. Asiakaskoneita kirjastossa oli vuonna 2008 yhteensä 248 kappaletta. Asiakkaiden käytössä oli pääkirjastossa 112 konetta, terveystieteiden osastossa 55 konetta, humanistis-kasvatustieteellisessä osaston Humanikan yksikössä 96 konetta ja Hämeenlinnan yksikössä 21 konetta. Humanikan yksikköön ja terveystieteiden osastoon hankittiin loppuvuodesta uusia oppimiskeskuksen koneita. Vuonna 2008 henkilökunnan tietokoneita uusittiin vain muutamia. Kirjaston henkilökunnalla oli käytössään 131 konetta. Pääkirjastossa henkilökunnan koneita oli 90 kappaletta, terveystieteiden osastossa 15 kappaletta, humanistis-kasvatustieteellisen osaston Humanikan yksikössä 19 ja Hämeenlinnan yksikössä 7. Tampereen yliopiston kirjasto 11

12 Henkillökunnan käytössä olevat koneet Asiakkaiden käytössä olevat koneet 0 Pääkirjasto Humanika HOKL Tertio Kuvio 4. Asiakkaiden ja henkilökunnan käytössä olevat tietokoneet eri kirjastoyksiköissä vuonna Valtaosaan kirjaston tarjoamien työasemien käyttöön tarvitaan yliopiston peruspalvelutunnus: kirjastossa on myös joitakin työasemia yliopiston ulkopuolisten asiakkaiden käytössä. Työasemat pitävät sisällään monipuolisesti eri ohjelmia. Kaikilla asiakaskoneilla on käytössä Microsoft Officen perusohjelmat ja muita opiskelijoiden tarvitsemia ohjelmia. Kirjasto tarjoaa asiakkaiden käyttöön myös elektronisten lehtien lukupaikkoja, joilla asiakkaat ilman peruspalvelutunnusta voivat käyttää elektronisia aineistoja. Kirjaston tiloissa toimii myös langaton verkko, johon yliopiston peruspalvelutunnuksen omaava yliopistolainen tai yliopiston vieras, jolla on lyhytaikainen vierailijatunnus, voi kirjautua kannettavalla tietokoneellaan yliopiston tiloissa. Kirjaston tiloissa langaton verkko toimii sekä pääkirjaston toisessa ja kolmannessa kerroksessa että Humanikassa ja terveystieteiden osastokirjastossa. Työasemien lisäksi kirjastossa on asiakkaiden käytössä skannereita, tulostimia, kopiokoneita ja mikrofilmien lukulaitteita. Tulostimia ja kopiokoneita on asiakkaiden käytössä useita jokaisessa kirjastoyksikössä. Tulostaminen ja kopiointi kirjastossa tapahtuvat erillisellä kopiokortilla. Vuonna 2008 kirjastossa perustettiin työryhmä kartoittamaan vaihtoehtoja nykyiselle tulostus- ja kopiokonejärjestelmälle. Kirjasto tarjoaa tilojen ja laitteiden lisäksi asiakkaalle mahdollisuuden asioida kirjastossa myös elektronisessa ympäristössä. Asiakkaat pystyvät hoitamaan kirjastoasioita, kuten esimerkiksi etsimään aineistoa, tekemään varauksia ja uusimaan lainojaan, kirjaston tietokannan Tamcatin avulla, käyttämään elektronisia aineistoista Nelli-portaalin kautta ja seuraamaan muun muassa kirjaston ajankohtaisia asioita verkkosivuilta. 12 Toimintakertomus 2008

13 Kirjaston verkkosivuilla asiakkaiden käytössä on muun muassa erilaisia lomakkeita kirjastoasioiden hoitamiseen elektronisessa ympäristössä. Esimerkiksi pääkirjaston ja humanistis-kasvatustieteellisen osaston Humanikan yksikön ryhmätyöhuoneiden ajanvarausten tekeminen siirtyi sähköiseen muotoon kuluneen vuoden aikana. Vuonna 2008 kirjastossa ryhdyttiin kartoittamaan kirjastojen verkkopalveluita. E-ympäristössä tapahtuvan asioinnin kehittäminen tulee jatkumaan kirjastossa tulevina vuosina ja tätä silmällä pitäen kirjastossa kartoitettiin muun muassa erilaisia Web 2.0 -sovelluksia. Myös kirjaston sisällä elektronisessa ympäristössä tapahtuvan työskentelyn kehittämiseen panostettiin muun muassa kirjaston intranetin kehittämisen merkeissä. Yliopiston toimesta kirjastossa otettiin käyttöön sähköisessä ympäristössä tapahtuva työajanseuranta (SoleTM). Yhä useampi palvelu niin kirjaston asiakkaille kuin työtekijöille on muuttumassa toimivaksi elektronisessa ympäristössä. Kokoelmien kehittäminen Vuonna 2008 osastokohtaisen aineistomäärärahan osuus oli jonkin verran edellisvuotta pienempi. Tämä ei kuitenkaan merkittävästi vaikuttanut kirjaston aineistohankintoihin, vaan kokoelmia kartutettiin aikaisempien vuosien tapaan ja asiakkaiden tekemät hankintaehdotukset voitiin pääosin toteuttaa. Vuoden 2008 aikana pääkirjaston kokoelmiin hankittiin painettua kirjaa ja kokoelmista poistettiin kirjaa. Asiakkailta tulleiden hankintaehdotusten lisäksi kokoelmiin valittiin aineistoja kirjaston henkilökunnan eri aihealueiden asiantuntemusta hyödyntämällä. Kirjojen karsinta kohdistui pääosin vuosia käyttämättöminä olleisiin, huonokuntoisiin ja vanhentuneisiin teoksiin. Syksyllä jatkettiin edellisenä vuonna aloitettua ja välillä keskeytynyttä psykologian kokoelman karsintaa. Kokoelmasta karsittiin noin 250 nidettä, joista noin 60 prosenttia lähetettiin Kuopiossa toimivaan Varastokirjastoon ja loput laitettiin myyntiin Tiededivariin. Terveystieteiden osastokirjastossa painettujen kirjojen määrä lisääntyi teoksella. Samaan aikaan terveystieteiden osaston painettujen kirjojen kokoelman ajantasaistamista jatkettiin. Pääosin Varastokirjastoon lähetettyjä poistoja tehtiin nidettä. Humanistis-kasvatustieteellisen osastokirjaston painetun aineiston kokonaiskartunta oli kirjaa. Humanikan kokoelmien kehittämistyön suuntaviivoina oli muun muassa uusia ja täydentää sanakirjavalikoimaa, päivittää käsikirjastokokoelmaa ja hankkia kielitieteen luokkaan tavallista enemmän uutta aineistoa. Panostaminen kielitieteeseen perustui toisaalta kokoelmakarttaprojektista ja toisaalta Voyager -järjestelmästä saatuihin tuloksiin. Tampereen yliopiston kirjasto 13

14 Kielitieteen aineistosta huomattava osa on jatkuvasti lainassa, ja aineiston keski-ikä on melko korkea. Osaston Hämeenlinnan yksikön aineiston valinnassa painotettiin luokanopettajakoulutuksen tarpeita ja ajankohtaisia aiheita. Pääkirjastoon saapui 313 painettua aikakauslehteä. Tammikuusta toukokuuhun suoritetun painettujen aikakauslehtien käytönseurannan luetuimmat lehdet olivat Suomen Kuvalehti (141), Tiedotustutkimus (134) ja Talouselämä (127). Kahdeksan käytetyintä lehteä olivat kotimaisia. Käytettyjä nimekkeitä oli 575, joista kotimaisia 204 ja ulkomaisia 371. Vähemmän kuin 10 kertaa käytettyjä nimekkeitä oli 137. Yliopiston päärakennuksessa toimivan sanomalehtikokoelman ja -lukusalin palveluajan lyhentymisestä huolimatta sanomalehtikokoelman käyttö lisääntyi huomattavasti vuoden 2008 aikana. Sanomalehtikansioita toimitettiin kappaletta, joten määrä on lähes kaksinkertainen edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2007 vastaava luku oli Tilauksia tehtiin 478, joista 229 tehtiin verkon kautta ja paperilomakkeella 249. Edellisvuosien tapaan eniten tilattiin Aamulehteä (592) ja Helsingin Sanomia (524). Kokoelmaan saapuvia lehtinimekkeitä oli 35, osa lehdistä saadaan lahjoituksena kolmen kuukauden viiveellä Tampereen kaupunginkirjastosta. Sanomalehtilukusalissa on asiakkaiden omatoimisesti käytettävissä myös sanomalehtien mikrofilmejä. Humanikassa painettujen aikakauslehtien osalta jatkettiin vanhojen vuosikertojen karsintaa poistamalla yhteensä noin seitsemän hyllymetriä aineistoa. Vuonna 2007 poistettiin noin 26 hyllymetriä. Varastotilojen rajallisuuden vuoksi säännöllinen karsinta on välttämätöntä. Humanikaan saapuvia lehtiä oli yhteensä 294 nimekettä, joista ostoja oli 219 ja vaihtoja/lahjoituksia 75. Vuoden 2008 alussa lopetettiin tai lakkasi ilmestymästä 21 lehteä. Uusia lehtiä tilattiin kuusi kappaletta. Aikakauslehtien käytön seuranta järjestettiin Humanikassa helmi-toukokuussa: seurannan tulokset antoivat arvokasta tietoa lehtien käytöstä. Terveystieteiden osastokirjastoon saapuneiden painettujen lehtien määrä oli 106, joista 80 oli ostettuja lehtiä. Kokoelmaan kuului 818 nimekettä. Terveystieteiden osaston lehtikokoelman evaluoinnin tuloksena vuosikertaa (noin 650 hyllymetriä) poistettiin. 14 Toimintakertomus 2008

15 Taulukko 2. Painetun aineiston kokoelmat ja kartunta vuonna Toimipiste Monografiat Kausijulkaisut Kokoelmien Kokoelmien koko koko Kokoelmien kartunta - niteet - vsk - niteet Kokoelmien kartunta - vsk Pääkirjasto Terveystieteiden osastokirjasto Humanistis-kasvatustieteellinen osastokirjasto, Humanika Humanistis-kasvatustieteellinen osastokirjasto, Hämenlinnan yksikkö Yhteensä Kirjasto on liittynyt Hansel Oy:n koti- ja ulkomaisten kirjojen sekä kausijulkaisut -puitejärjestelyihin. Kirjojen puitejärjestely päättyy elokuussa 2010 ja kausijulkaisujen puitejärjestely Keväällä 2008 Suomalainen kirjakauppa, yliopiston kirjaston kotimaisten kausijulkaisujen välittäjä, myi lehtivuosikertatoimintansa Lehtimarket Oy:lle. Hansel Oy:n ja Lehtimarket Oy:n välille ei kuitenkaan syntynyt sopimusta eikä Hansel Oy järjestänyt uutta kilpailutusta, vaan Suomalaisen kirjakaupan Hansel-asiakkaat siirtyivät Swetsille (Swets Information Services), jolla jo oli kirjastomme ulkomaisten kausijulkaisujen välityspalvelut. Siirtoon liittyen kirjaston tuli Hansel Oy:n ohjeiden mukaan tehdä Swetsille kotimaisten kausijulkaisujen hinnantarkistus. Kun vastaus hinnantarkistuspyyntöön oli saatu, voitiin tämän pohjalta tehdä uusi hankintapäätös kotimaisten kausijulkaisujen osalta. Swetsin hintatarjouksen ehdot olivat samat kuin syksyllä 2007 kevennetyssä kilpailutuksessa saatu tarjous. Kokoelmakartta on kokoelmien laadunvarmistusta Kirjasto kuuluu Varastokirjaston hallinnoimaan Kokoelmakartta-konsortioon, joka on jatkoa Yliopistokirjastojen neuvoston kokoelmakartta -hankkeelle. Kokoelmakarttaa varten kirjasto arvioi yhteisesti sovittuja käytäntöjä noudattaen yliopiston opetukselle ja tutkimukselle keskeiset tieteenaloittaiset kokoelmansa ja kuvailee kokoelmat Kansalliskirjaston ylläpitämään digitaalisten aineistojen Doria-palveluun. Valmiit aiheenmukaisten kokoelmien kuvailut tallennetaan myös kirjaston intranetiin. Kokoelmakartta on myös yksi kirjaston laadunvarmistusta tukeva toimintatapa, jonka avulla kirjasto saa faktoja aiheenmukaisten kokoelmien, sekä painettujen että elektronisten kokoelmien, nykytilasta ja käytöstä. Fak- Tampereen yliopiston kirjasto 15

16 tojen perusteella kirjasto voi kehittää kokoelmiaan, karsia vanhentunutta ja käyttämätöntä aineistoa sekä kohdentaa uutuushankintaa. Kokoelmakartta tekee kirjaston kokoelmat näkyviksi ja tarjoaa sitä kautta hyvän lähtökohdan kirjaston ja ainelaitosten välisen yhteistyön laajentamiselle kokoelmien kehittämiseksi. Keväällä 2008 pääkirjastossa ja Humanikassa täydennettiin aiemmin arvioitujen aiheenmukaisten kokoelmien kuvailuja. Pääkirjastossa saatiin valmiiksi syksyllä 2008 matematiikan kokoelma-analyysi. Myös informaatiotutkimuksen kokoelman kartoitus ja käytön selvitys aloitettiin loppuvuodesta. Työ jatkuu kartoitustulosten analysoinnista ja kokoelman kuvailusta. Humanikassa jatkettiin vuonna 2008 aiemmin kartoitettujen kokoelmien arviointia. Kirjallisuus- ja kielitieteen kokoelmien kokoelmakarttakuvailut aloitettiin ko. monografiakokoelmien ikä- ja kielijakaumien sekä käytön analysoinnista. Terveystieteiden osastossa toteutettiin vuonna 2008 neljä kokoelmaanalyysia. Keväällä kartoitettiin ja arvioitiin hoitotieteen, lääketieteen ja kansanterveystieteen kokoelmat ja syksyllä lääketieteellisen teknologian kokoelma. Signumin numerossa 4/2008 julkaistiin artikkeli kokoelma-analyysien toteutuksesta terveystieteiden osastokirjastossa. Kirjaston kartoitettujen monografiakokoelmien ikä Kirjaston aiheenmukaisten monografiakokoelmien ikäjakauma selvitettiin vuosikymmenen tarkkuudella, 2000-luku ja 1990-luku myös viisivuotiskausittain. Kun monografiakokoelmaa tarkasteltiin iän mukaan kahtia jaettuna, ensimmäisenä ryhmänä vuonna 1990 tai sen jälkeen ilmestyneet ja toisena ryhmänä ennen vuotta 1990 ilmestyneet, niin kansanterveystieteessä, lääketieteessä, tietojenkäsittelyssä ja hoitotieteessä ensimmäiseen ryhmään kuului 68 % 78 % nimekkeistä (ks. kuvio 5). Kasvatustieteessä, psykologiassa, matematiikassa ja yleisessä kielitieteessä puolestaan toiseen ryhmään kuului 61 % 68 % nimekkeistä. Edellä mainittuihin lukuihin vaikuttaa moni käytännön seikka kuten kartoitusvuosi ja kokoelman karsintatilanne, mutta myös kyseessä olevan tieteenalan luonne. 16 Toimintakertomus 2008

17 julkaisuvuosi > tai = 1990 julkaisuvuosi < % 80 % 60 % % % % Kasvatustiede Yleinen kielitede Psykologia Lääketiede Matematiikka Tietojenkäsittely Kansanterveystiede Hoitotiede Kuvio 5. Vuonna 1990 tai sen jälkeen ja ennen v julkaistujen monografi - oiden osuudet (%) kokoelmasta tieteenaloittain. Kirjaston kartoitettujen monografiakokoelmien käyttö Kirjaston kartoitetuista aiheenmukaisista kokoelmista selvitettiin Voyagerkirjastojärjestelmän aikaiset lainakerrat ja tiettynä päivänä lainassa olevat (ks. kuvio 6). Saadut tulokset eivät ole täysin vertailukelpoiset, sillä Tamcat-kirjastotietokantaan kohdistuvat tilastoajot tehtiin eri ajankohtina, jopa eri vuosina eri tieteenaloilla. Lainassa olevien suhteellinen osuus koko kokoelman nimekkeistä vaihteli matematiikan 10 prosentista yleisen kielitieteen 27 prosenttiin. Lainakerrat nimekettä kohden vaihtelivat matematiikan 0,9 kerrasta hoitotieteen 5,4 kertaan. Hoitotieteen pienen, 790 nimekkeen, kokoelman kirjoja lainattiin runsaasti samoin kuin yleisen kielitieteen laajan, nimekkeen, kokoelman kirjoja. Tulokset ovat kuitenkin vain suuntaa antavia. Lainakertalukuihin sisältyy yleiskokoelman kirjojen koko Voyager- kirjastojärjestelmän aikaiset lainakerrat. Yleiskokoelmassa voi olla myös kurssivaatimuksista poistettuja kirjoja, joiden kurssikirja-ajan lainakerrat sisältyvät lainakertalukuihin. lainakerrat / nimeke lainassa olevat (%) 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 27 % 5,4 21 % 19 % 17 % 4,1 18 % 15 % 16 % 2,9 2,4 3,0 10 % 2,7 1,8 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 1,0 0,0 Kasvatustiede Yleinen kielitede Psykologia Lääketiede Matematiikka 0,9 Tietojenkäsittely Kansanterveystiede Hoitotiede Kuvio 6. Lainakerrat / nimeke ja lainassa olevat (%) kaikista nimekkeistä tieteenaloittain. 5 % 0 % Tampereen yliopiston kirjasto 17

18 Elektronisten aineistojen tarjonta kasvoi Kirjaston hankkima elektroninen aineistovalikoima on jo muutaman vuoden ajan kattanut melko laajasti yliopiston eri tutkimus- ja opetusalat. Kirjaston yhteisellä rahalla hankittujen elektronisten aineistojen osalta kokoelma ei juuri muuttunut kuluneen vuoden aikana. Uutena aineistona hankittiin FinElibin kautta WebTranSmart -käännöspalvelu. Contemporary Women s Issues ja LISA (Library and Information Science Abstracts) tietokantojen tilaukset lopetettiin aineistojen vähäisen käytön vuoksi. Joidenkin vuosien ajan tietojenkäsittelytieteen ja informaatiotutkimuksen laitokset sekä hypermedialaboratorio osallistuivat ACM Digital Library -aineiston rahoitukseen. Vuoden 2008 alussa päätettiin luopua kyseisestä käytännöstä ja aineisto siirrettiin kokonaan kirjaston maksettavaksi, koska muilla laitoksilla ei ollut vastaavaa panostusta kirjaston hankkimiin aineistoihin. Swets Information Servicen tultua kirjaston lehtivälittäjäksi otettiin käyttöön Swetsin tarjoama SwetsWise Online Content (SWOC) -palvelu. SWOC on monialainen elektronisten lehtien palvelu, joka tarjoaa kirjastoon tilattujen yksittäisten lehtien kokotekstejä asiakkaiden käyttöön, jonka kautta lehtitilauksia voidaan hallinnoida ja josta voidaan etsiä lehtien hinta- ja käytönseurantatietoja. Kustannusmaailman muutoksilla oli vaikutuksia kirjaston aineistotarjontaan. Blackwell Synergyn yhdistyminen Wiley InterScienceen heinäkuun alussa merkitsi Blackwellin lehtien siirtymistä Wiley Interscience -palvelun käyttöliittymään Käytettävissä olevat kausijulkaisut Kuvio 7. Käytettävissä olevien elektronisten kausijulkaisujen määrä vuosina Toimintakertomus 2008

19 Huomattava e-kirjojen tarjonnan kasvu e-aineistomarkkinoilla vuoden 2008 aikana oli merkille pantavaa. Kirjasto hanki useita erityyppisiä ja eri aloja edustavia elektronisia kirjoja. Lääketieteen alalle hankittiin kolme e-kirjakokoelmaa: Springerin kirjakokoelma vuosilta kartutti e-kirjojen kokoelmaa kirjalla, MD Consultin Basic Science Collection sisälsi 23 lääketieteen teosta ja LWW Core Collection 117 teosta. Taylor & Francis -palveluun hankittiin 50 kirjaa sisältöalueina historia, kasvatustiede, kielitiede ja kirjallisuus. MyLibrary-palvelusta ostettiin 38 kirjaa, joista kahdeksan oli kurssikirjoja ja loput eri tieteenalojen yleiskokoelman kirjoja. Syksyllä hankittu WSOYpro -verkkokirjakokoelma sisältää 43 kirjaa oikeustieteen, hallintotieteen, liiketaloustieteen ja tietotekniikan aloilta. Asiakkaiden käyttöön hankittiin myös useita elektronisia hakuteoksia: Handbook of Operations Research and Management Science, New Palgrave Dictionary of Economics, International Encyclopedia of Communication Online, Handbook on Research on Technoethics ja Handbook of Research on Electronic Collaboration and Organizational Synergy. MOT -sanakirjastoa täydennettiin kahdella uudella sanakirjalla: MOT Oxford German Dictionary 1.0 (German-English-German) ja MOT Norstedts Svensk ordbok 1.0. Vuoden 2008 lopussa kirjastossa oli käytössä e-kirjaa. Kuviosta 8 käy ilmi elektronisten kirjojen määrän kasvu vuosina Kuviosta 9 puolestaan käy ilmi e-lehtien käyttölukuja Käytettävissä olevat e-kirjat Kuvio 8. Käytettävissä olevien elektronisten kirjojen määrä vuosina Tampereen yliopiston kirjasto 19

20 EBSCO ScienceDirect JSTOR SpringerLink Kuvio 9. Elektronisten aineistojen tulostus* Ebscosta, ScienceDirectista, Springerlinkistä ja JSTOR:sta vuosina *Elektronisten aineistojen tulostus = elektronisten artikkelien avaaminen näytölle Elektronisten aineistojen merkitys kasvaa vuosi vuodelta. Vuonna 2007 tulostettiin artikkelia ja vuonna 2008 tulostettuja artikkeleita oli jo peräti Hakuja elektronisiin tietokantoihin tehtiin kappaletta. Vuonna 2007 vastaava luku oli kappaletta. Käytetyimmät tietokannat kuluneena vuonna olivat: - MOT-sanakirjasto - WSOYpro - Ovid - Ebrary - Terveysportti - ScienceDirect - Ebsco - Linda - Tamcat Elektronisten aineistojen tarjonnan merkittävä etu on, että yliopistoyhteisön jäsenet voivat käyttää aineistoja kaikkialta, missä verkkoyhteys on olemassa. Aineistojen etäkäyttö onkin lisääntynyt vuosi vuodelta. Kuviosta 10 käy ilmi Nellin etäkäyttöluvut vuosilta 2007 ja Vuonna 2008 etäkäyttö oli edellisvuotta aktiivisempaa kaikkina muina kuukausina paitsi joulukuussa. Helmikuusta alkaen myös TAYS.n henkilökunta on voinut anoa etäkäyttötunnuksia, joita annettiin vuoden loppuun mennessä 238 kappaletta. 20 Toimintakertomus 2008

21 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuvio 10. Nellin etäkäyttökirjautumiset vuosina Tietokantatyö muutoksessa Kirjasto tuotti ja ylläpiti edellisvuosien tapaan kirjaston TAMCAT-tietokantaa, jonne kirjaston kokoelmiin kuuluvat dokumentit luetteloidaan ja sisällönkuvaillaan. TAMCATista näkee myös kirjan saatavuustiedon eli tiedon siitä, onko kirja lainassa vai hyllyssä. Kirjasto osallistui myös yliopistokirjastojen yhteistietokannan LINDAn ja kotimaisen artikkeliviitetietokannan ARTOn tuottamiseen ja ylläpitoon. Lisäksi kirjasto huolehti tietojen tallennuksesta yliopiston väitöskirja- ja tutkielmatietokantoihin sekä näiden tietokantojen käyttöliittymistä. Tietokantatyössä etusijalla on kirjastoon hankitun uuden aineiston tietojen tallennus TAMCAT-tietokantaan. Vuoden 2008 aikana panostettiin edelleen myös aineiston takautuvaan luettelointiin ja lisättiin kirjaston tietokannan kattavuutta muun muassa pääkirjaston varastokokoelmaa luetteloimalla. Historian ennen vuotta 1960 painettu aineisto on sijoitettu pääkirjaston varastoon, mutta se kuuluu Humanikan kokoelmiin. Vuoden loppuun mennessä historianvarastokokoelma saatiin suurelta osin tallennetuksi tietokantaan. Humanikassa historian avokokoelma saatiin luetteloitua tietokantaan. Lisäksi luetteloitiin kirjallisuustieteen ja kielitieteen aineistoa. Vuoden aikana vietiin TAMCAT-tietokantaan takautuvasti edellä mainituista aineistoista niteen tiedot. Samassa yhteydessä poistettiin kaksoiskappaleita ja muuta aineistoa sovittujen kriteerien perusteella. Vuoden lopussa Humanikan kortistossa oli vielä yli korttia. Myös terveystieteiden osastokirjaston kokoelmia karsittiin kirjojen ja lehtien osalta, mikä osaltaan parantaa ajantasaisten aineisto jen löytyvyyttä. Tampereen yliopiston kirjasto 21

22 Terveystieteiden osastossa jatkettiin myös MeSH-asia sa noituksen tarkistamista vuosittaisten asiasanamuutosten vuok si. Kokoelmien löytyvyyttä tehostettiin paitsi takautuvan luetteloinnin avulla myös parantamalla kirjaston tietokannan tietojen laatua ja lisäämällä niiden yhdenmukaisuutta. Vuoden 2008 lopulla toteutui kaksi suurta luettelointimuutosta: siirryttiin käyttämään MARC 21 -formaattia ja työskentelemään uudessa Aleph-yhteisluettelosovelluksessa. Uudistusten sujuvaan läpimenoon valmistauduttiin korjaamalla TAMCAT-tietokannan virheellisiä tietoja muun muassa vääriä erikoismerkkejä, ohitusindikaattoreita ja osakenttäkoodeja. Pääkirjaston hyllyluokkaprojektia jatkettiin. Projektin tavoitteena on yksinkertaistaa hyllyjärjestystä. Hyllyluokituksen uusimisen toivotaan helpottavan kirjojen löytymistä hyllystä, vähentävän neuvonnan tarvetta ja lisäävän kirjastonkäyttäjien omatoimista asioimista. Yleiskokoelman hyllyluokkien uusiminen saatiin valmiiksi jo vuonna Käsikirjaston ja EU-kokoelman hyllyluokkien uudistaminen jatkui vuonna Asiakaspalvelua kehitettiin palautteen avulla Lainaus laskussa Koko kirjaston lainauslukuja tarkasteltaessa asiakkaiden lainausaktiivisuus vuonna 2008 lisääntyi 10,6 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kirjastossa annettiin yhteensä lainaa, joka on lainaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Lisääntynyt lainausaktiivisuus selittyy lähinnä sillä, että verkossa tehdyt uusinnat kasvoivat edellisen vuoden luvuista: vuonna 2007 omatoimisia uusintoja tehtiin ja vuonna 2008 peräti Lisäystä oli 14,1 prosenttia. Näin tarkasteltuna lainamäärissä tapahtunut muutos on osittain harhaanjohtava, koska verkon kautta tehdyille lainojen uusimisille ei ole rajoituksia. Tarkasteltaessa kirjaston lainauslukuja ilman verkon kautta tehtyjä uusintoja ja tarkasteltaviksi otetaan ainoastaan koti- ja lukusalilainat sekä palvelutiskissä ja itsepalvelulaitteilla tehdyt uusinnat, lainausaktiivisuus laski koko kirjastossa viisi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Eniten laskua tapahtui humanistis-kasvatustieteellisessä osaston Humanikan yksikössä (12,3 %) ja vähiten laskua osaston Hämeenlinnan yksikössä (0,3 %). Terveystieteen osastossa lainaus laski 3,5 % ja pääkirjastossa 4,1 %. Laskevissa lainausluvuissa näkyy yhä selvemmin elektronisten aineistojen tarjonnan ja käyttömahdollisuuksien lisääntyminen kirjastossa. Esimerkiksi Humanikan lainauslukujen laskuun on oletettavasti osaltaan vaikuttanut se, että osastossa on vuoden aikana opetettu elektronisia aineistoja asiakkaille entistä tehostetummin, mikä on lisännyt niiden käyttöä ja vähentänyt mah- 22 Toimintakertomus 2008

23 dollisesti paperimuotoisen aineiston lainausta. Tässä yhteydessä on myös syytä muistaa, että Humanika on ainoa yksikkö, jolla ei ole kurssikirjalainausta. Taulukko 3. Kirjastosta annetut lainat vuosina Pääkirjasto Terveystieteiden osasto Humanistis-kasvatustieteellinen osasto, Humanika Humanistis-kasvatustieteellinen osasto, Hämeenlinnan yksikkö Uusinnat verkossa Lukusalilainat YHTEENSÄ Omatoimisuus nousussa Asiakkaiden omatoimisuuden lisääminen on ollut lainaustoiminnoissa tavoitteena jo useita vuosia. Kirjaston eri toimipaikoissa on eri tavoin pyritty itsepalveluautomaatilla tapahtuvan lainauksen lisäämiseen, mikä vastaavasti vähentää palvelutiskillä tapahtuvaa lainausta. Omatoimisuutta on pyritty lisäämään edelleen myös vuoden 2008 toiminnoissa. Palvelutiskillä tapahtunut lainaaminen on kuitenkin ollut kaikissa toimipaikoissa itsepalvelulainausta suositumpaa. Syyt ovat monet. Asiakaspalvelun ystävällisyys ja asiantuntevuus voi olla yksi syy, mutta ei ainoa. Pääkirjastossa yli 40 % palvelutiskillä annetuista lainoista kulkee varattujen hyllyn kautta käytäntö, joka vaikuttaa lainajakaumaan jatkossakin. Vuonna 2008 aikana lähetettiin asiakkaille yhteensä saapumisilmoitusta varatusta aineistosta. Edellisvuonna saapumisilmoituksia oli lähetetty , mikä tarkoittaa, että 45,2 prosenttia palvelutiskillä lainatusta aineistosta oli varattuja kirjoja. Vuonna 2008 virkailijan välityksellä lainattavaa aineistoa kulkeutui varattujen hyllystä asiakkaille lainoina 44,6 %. Tampereen yliopiston kirjasto 23

24 Pääkirjasto Humanika Tertio HOKL itsepalvelulainat lainat palvelutiskiltä Kuvio 11. Itsepalveluna ja palvelutiskillä lainattu aineisto vuonna Kuviosta 11 käy ilmi, että henkilökohtainen asiointi lainausasioissa on jokaisessa kirjaston toimipaikassa suositumpaa kuin itsepalveluna suoritettu lainaaminen. Pääkirjaston ja Humanikan itsepalvelulainausluvut lähenevät palvelutiskillä tapahtuvien lainojen määrää. Pääkirjastossa 46 prosenttia lainoista hoidettiin itsepalveluna ja Humanikassa 43 prosenttia. Sen sijaan terveystieteiden osastossa ja Hämeenlinnan yksikössä itsepalvelussa on vielä kurottavaa. Terveystieteiden osastossa 26 prosenttia ja Hämeenlinnan yksikössä 36 prosenttia lainauksesta tapahtui itsepalveluna. Edellisen vuoden lukuihin verrattuna itsepalvelulainaus kuitenkin nousi kaikissa kirjaston yksiköissä. Vuonna 2007 itsepalveluna lainattiin pääkirjastossa 44 prosenttia, Humanikassa 42 prosenttia, terveystieteiden osastossa 20 prosenttia ja Hämeenlinnan yksikössä 33 prosenttia kaikista lainoista. Vuonna 2008 itsepalveluautomaateilla tehtiin yhteensä lainausta, joka on lainaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Itsepalvelulainaus lisääntyi eniten terveystieteiden osastokirjastossa (17,3 %). Pääkirjastossa kasvua oli 1.8 %. Humanistis-kasvatustieteellisessä osastokirjaston Humanikan yksikössä itsepalvelulainaus laski 3,6 % ja Hämeenlinnan yksikön itsepalvelu lisääntyi 4,3 %. Kuukausitilastoja tarkasteltaessa löytyi vuodelta 2008 kolme ajankohtaa, jolloin itsepalveluautomaateilla lainattiin enemmän kuin palvelutiskillä. Pääkirjastossa tilastopiikit osuivat elo- ja syyskuulle ja Humanikassa syyskuulle. Pääkirjastossa oli itsepalvelulainoja elokuussa (palvelutiskillä 2 510). Toinen piikki pääkirjastossa oli syyskuussa: tuolloin itsepalvelulainoja oli ja palvelutiskillä lainattuja Humanikassa oli itsepalvelulainoja syyskuussa (palvelutiskillä 1 319). 24 Toimintakertomus 2008

25 Vastaavasti henkilökohtaisena palveluna saatujen lainojen ja uusintojen määrät laskivat edellisvuoteen verrattuna kaikissa osastoissa Hämeenlinnaa lukuun ottamatta. Koko kirjaston tasolla laskua oli 7,6 prosenttia Osastoittain tarkasteltuna palvelutiskillä tehdyt lainat ja uusinnat laskivat pääkirjastossa 6,7 prosenttia, terveystieteiden osastossa 7,6 prosenttia ja Humanikassa peräti 15,4 prosenttia. Hämeenlinnan yksikössä nousua oli 0,2 prosenttia. Varausten suhteen omatoimisuus pysyi entisellään edellisvuoteen verrattuna. Varauksia tehtiin vuonna 2008 yhteensä kappaletta. Määrä väheni 10,1 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Verkon kautta tehtiin varausta (74,1 % kaikista varauksista), mikä on verkkovarausta vähemmän (10,3 %) kuin edellisenä vuonna. Palvelutiskillä tehtyjen varausten suhteellisen suuri määrä (25,9 % kaikista varauksista) johtui osaltaan siitä, että esimerkiksi varastosta ja toisesta osastosta tilattava saatavana oleva aineisto edellyttää virkailijan tekemiä toimenpiteitä eikä asiakas voi varata niitä itse verkon kautta. Tosin näitä tilauksia oli vuonna 2008 kaikista varauksista vain 4,2 prosenttia. On todennäköistä, että loput 21,7 prosenttia palvelutiskillä tehdyistä varauksista kohdistuvat nimenomaan kysytyimpiin kurssikirjoihin. Voisi sanoa, että on pikemminkin sääntö kuin poikkeus, että asiakas jättää itselleen jo palvelutilanteessa uuden varauksen vastikään palauttamaansa kysyttyyn kurssikirjaan. Taulukko 4. Kirjastossa tehdyt varaukset vuosina Vuosi Asiakaspalvelutiskissä tehdyt varaukset Verkon kautta tehdyt varaukset Varaukset yhteensä Verkon kautta tehdyt lainojen uusinnat ovat vuosi vuodelta lisänneet suosiotaan. Vuonna 2008 verkon kautta tehtiin 93,6 prosenttia kaikista uusinnoista. Edellisenä vuonna vastaava luku oli hieman alhaisempi 92,3 prosenttia. Puhelimitse, sähköpostitse, maksullisella uusintasopimuksella ja palvelutiskillä tapahtuva uusinta vähentyi entisestään. Vuoden 2008 uusinnoista tehtiin virkailija-avusteisesti ainoastaan 6,4 prosenttia (vuonna ,7 %). Parhaiten asiakkaiden omatoimisuus kaikissa osastoissa toteutui lainatun aineiston palauttamisessa. Lainoista jo lähes 100 prosenttia palautetaan vuosittain itsepalveluautomaateilla/palautusautomaatilla. Koko kirjaston tasolla omatoimisuus lainauspalveluissa (sis. itsepalveluna tehdyt lainat ja uusinnat, verkon kautta tehdyt uusinnat sekä verkon kautta tehdyt varaukset) lisääntyi 12,6 % vuoden 2008 aikana. Yhteislainaus Kuopiossa toimivan Varastokirjaston kanssa on arvokas lisä lainauspalveluihin, mutta sen käyttö on vielä vähäistä. Vuonna 2008 yhteis- Tampereen yliopiston kirjasto 25

26 lainoja saatiin 107 kappaletta, joista pääkirjastoon tuli 81, terveystieteiden osastoon 2, humanistis-kasvatustieteellisen osaston Humanikan yksikköön 21 ja Hämeenlinnan yksikköön 3. Kaukolainaus laskussa Myös kaukopalvelutoiminta kokonaisuudessaan väheni kaikissa osastoissa vuoden 2008 aikana. Annetut kaukolainat vähenivät 14,3 prosenttia ja saadut kaukolainat 7,7 prosenttia. Tilauksia otettiin vastaan yhteensä 3 329, mikä on 16,9 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Tilauksia lähetettiin yhteensä 3 391, mikä on 8,5 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Kaukolainoja toimitettiin kotimaan kirjastoihin yhteensä 2 909, joista jäljenteinä lähetettiin 718 ja lainoina Jäljenteissä laskua edellisvuoteen verrattuna on 27,5 prosenttia ja lainoissa 7,9 prosenttia. Kotimaahan toimitettujen kaukolainojen lukumäärä laski 13,7 prosenttia edellisvuodesta. Kaukolainoja saatiin kotimaan kirjastoista yhteensä 2 085, joista jäljenteinä 742 ja lainoina Edellisvuoteen verrattuna jäljenteitä tuli 14,1 prosenttia vähemmän, mutta lainoja 2,2 prosenttia enemmän. Saatujen kaukolainojen yhteenlaskettu määrä kuitenkin laski edellisvuoteen verrattuna 4,3 prosenttia. Kansainvälinen kaukolainaus väheni edellisvuoteen verrattuna selvästi: annetut lainat vähenivät 38,3 prosenttia ja saadut lainat 13,5 prosenttia. Lainoja toimitettiin ulkomaille yhteensä 58, joista 47 oli jäljenteinä ja 11 lainoina. Ulkomailta saatuja lainoja oli yhteensä 1 141, joista jäljenteinä oli ja lainoina 128. Palautteella palvelua paremmaksi Asiakaslähtöisyydellä ja asiakkailta saadulla palautteella on merkittävä osuus kirjaston palveluja kehitettäessä. Palautteen systemaattista keräämistä ja käsittelyä selkeytettiin ja tehostettiin kirjastossa loppuvuodesta 2007 käyttöönotetun asiakaspalautejärjestelmän avulla. Keväällä 2008 lukukauden lopussa kirjastossa tehtiin ensimmäinen asiakaspalautetilinpäätös. Ensimmäiseen tilinpäätökseen kirjastossa saatiin yhteensä 178 palautetta. Palautetilinpäätöksessä saadut kiitokset koskivat elektronisten aineistojen etäkäyttöä sekä ystävällistä ja asiantuntevaa asiakaspalvelua. Asiakkaiden esittämät toiveet painottuivat ennakkoilmoituksen saamiseen eräpäivän lähestyessä, tila- ja palvelukohtaisten aukiolojen pidentämiseen, hyllyluokkaopasteiden selkeyttämiseen, koneiden lisäämiseen ulkopuolisten asiakkaiden käyttöön ja mahdollisuuteen maksaa siruttomalla kortilla lainauksessa. Saatuja palautteita hyödynnettiin kirjaston toiminnassa ja sen suunnittelussa. Asiakkailta saadun palautteen perusteella kirjaston toimintaa kehitettiin vuoden aikana muun muassa pääkirjastossa toimivan kurssikirjalukusalin au- 26 Toimintakertomus 2008

27 kiolon pidentämisenä ympärivuorokautiseksi ja kirjastokortin yhdistämisenä uusien opiskelijoiden opiskelijakorttiin. Terveystieteiden osastokirjastossa 24h/vrk -lukusali yliopiston opiskelijoille on ollut käytössä jo useita vuosia. Siellä toiminnasta on saatu myönteistä kokemusta ja asiakkaat ovat olleet palveluun tyytyväisiä. Pääkirjastossa kurssikirjalukusalin ympärivuorokautinen aukiolo yliopistossa läsnä oleville opiskelijoille otettiin kokeiluluonteisesti käyttöön syyskuun alussa opiskelijoilta saadun palautteen pohjalta. Kuviosta 12 käy ilmi, että kokeilun aikana kurssikirjalukusalin kävijämäärä lisääntyi syys-joulukuussa peräti 29 % edellisen vuoden vastaavan ajan kävijämäärään verrattuna. Aukiolon pidentämiselle näyttää olleen todellinen tarve, koska yökävijöiden määrä lisääntyi varsin nopeasti syyslukukauden aikana. Kaikkiaan opiskelijaa käytti lukusalia syyslukukaudella öiseen aikaan. Heti ensimmäisenä kokeilukuukautena lukusalissa kävi yöaikaan 206 asiakasta ja seuraavina kuukausina kävijöiden määrä lisääntyi reilusti. Marras- ja joulukuussa se jopa viisinkertaistui. Myös viikonloppuisin ja juhlapyhien aikaan kurssikirjalukusalia käytettiin ahkerasti. Syyskuussa viikonloppuisin oli keskimäärin 30 kävijää, lokakuussa 60, marraskuussa 90 ja joulukuussa peräti Syys Loka Marras Joulu * *) vuoden 2008 luvuista yökävijöitä oli syyskuussa 206, lokakuussa 700, marraskuussa ja joulukuussa Kuvio 12. Kurssikirjalukusalin kävijämäärät syyslukukausina 2007 ja Kurssikirjalukusalin lainauskäytännöissä tapahtui vuoden 2008 aikana useita muutoksia. Keväällä lukusalilainojen ohella oli käytössä ns. sunnuntailainat eli asiakas sai kirjan viikonlopun ajaksi kotilainaan. Lokakuun alusta lukien kurssikirjalukusalin kokoelmasta sai yölainoja myös arki-iltoina, mikä lisäsi kokoelman käyttöä huomattavasti. Sunnuntailainoja oli keväällä keskimäärin 100 kappaletta kuukaudessa ja yölainoja syksyllä kappaletta kuukaudessa. Tampereen yliopiston kirjasto 27

28 Vuoden 2008 aikana pääkirjaston kurssikirjalukusalista annettiin yhteensä lainaa, mikä oli 803 lainaa (5,3 %) enemmän kuin edellisenä vuonna. Syyslukukauden aikana toteutettu kurssikirjalukusalin ympärivuorokautinen kokeilu sujui häiriöittä. Kävijämäärät lisääntyivät ja kurssikirjalukusalin kokoelman käyttö vilkastui. Asiakkailta saatu palaute oli pääosin positiivista. Seuraavan vuoden alussa ympärivuorokautisen aukiolon vakiinnuttamista pohditaan kirjastossa. Tiedonhankintataitojen opetus näkyi kirjaston toiminnassa Tiedonhankintataitojen eli informaatiolukutaidon opetus on vakiintunut osaksi opintoja yliopiston kaikissa tiedekunnissa, useimmissa tiedekunnissa myös pakollisena osana opinto-ohjelmaa. Kirjasto järjesti tiedonhankinnan opetusta vuonna 2008 yhteensä 780 tuntia. Opetusta järjestettiin opiskelijoiden lisäksi myös yliopiston ja yliopistollisen sairaalan henkilökunnalle. Opetuksiin osallistui yhteensä henkilöä. Kirjaston informaatikot ja muu tietopalveluhenkilökunta ovat viime vuosina osallistuneet yliopistopedagogiseen koulutukseen, mikä on osaltaan edistänyt ja mahdollistanut opetussisältöjen ja menetelmien lisäkehittämistä. Kirjaston erilaisiin opetuksiin osallistui yhteensä yli henkilöä Kirjaston antaman tiedonhankintataitojen opetuksen tunti- ja osallistujamäärät käyvät ilmi taulukosta 5. Kirjaston antama opetus kerrytti opiskelijoille kaikkiaan opintopistettä. Opetustuntien määrä väheni koko kirjaston tasolla noin neljä prosenttia ja osallistujien määrä noin kuusi prosenttia edellisvuodesta. Humanikassa sen sijaan opetustuntien määrä kasvoi hiukan muun muassa avoimen Nelli-opetuksen lisäämisen myötä. Tunti- ja osallistujamäärän pientä vähenemistä selittää osaltaan opiskelijamäärien vuosittaiset vaihtelut erityisesti pääkirjaston tiedekuntakursseilla ja muissa seminaariryhmissä. Toisaalta kirjasto on pyrkinyt kohdentamaan opetusresurssinsa taloudellisesti muun muassa siten, että avoimiin opetuksiin vaaditaan ennakkoilmoittautuminen osallistujien läsnäolon varmistamiseksi. Tuntien osallistujamääriä tiivistettiin ja vajaita opetusryhmiä jätettiin pois. 28 Toimintakertomus 2008

29 Taulukko 5. Kirjaston antama opetus vuosina 2007 ja Osallistujamäärät Opetustunnit Pääkirjasto Humanistiskasvatustieteellinen osasto* Terveystieteiden osasto Yhteensä * sisältää Humanikan ja Hämeenlinnan yksikön. Pääkirjaston opetustarjontaan kuuluvan Tiedonhankinnan perusteet -opintojakson vaihtoehtoisena suoritustapana oli osaamistesti. Opiskelijat suorittivat osaamistestin yliopiston sähkötenttinä. Kirjasto on ollut mukana yliopiston sähkötenttihankkeessa, jossa sähköisen tenttimisen käytäntöjä ja sovellusta on kehitetty. Osaamistestin kautta suoritusmerkinnän sai vain pieni osa opiskelijoista. Tiedonhankinnan perusteet -opintojakson suoritti vuoden 2008 aikana 510 opiskelijaa, joista osaamistestin hyväksytysti läpäisseinä suoritusmerkinnän sai 64 opiskelijaa. Edellisenä vuonna kurssin suoritti 549 opiskelijaa ja osaamistestin kautta suoritusmerkinnän sai 36 opiskelijaa. Kaikille avoimia Nelli-koulutuksia jatkettiin pääkirjastossa ja Humanikassa. Myös englanninkielistä koulutusta tarjottiin. Pääkirjasto järjesti kaikille avointa RefWorks-koulutusta, jonka osallistujamäärät nousivat edellisvuodesta, mikä edellytti lisäryhmien järjestämistä. Opetuksen jatkuva kehittäminen tärkeä osa informaatikkojen työtä kirjaston opetusta kehitettiin opetuksen laatujärjestelmän mukaisesti Vuonna 2008 kirjastossa kiinnitettiin huomiota erityisesti opetuksen laatuun ja opetuksen laadunvarmistusjärjestelmä päivitettiin. Kirjaston kannalta varsin positiivista oli se, että yliopiston auditointityöryhmä piti arviointiraportissaan kirjaston opetuksen laatujärjestelmäkuvausta erityisen tasokkaana. Pääkirjasto käynnisti keväällä e-aineistojen tietoiskutyyppiset esittelykoulutukset yliopiston opettajille ja tutkijoille yhteistyössä Opetusteknologiakeskuksen kanssa. Myös laitoksilla vierailtiin esittelemässä keskeisiä tietoaineistoja. Pääkirjastossa kehitettiin massaopetusta syksyllä 2008 muun muassa pilotoimalla osassa Tiedonhankinnan perusteet -opintojakson harjoitusryhmien työskentelyä opiskelijakeskeistä aktiivista oppimista tukevaa oppimisympäristöä. Opintojakso kuuluu yhteiskuntatieteellisen, informaatiotieteiden ja hallintotieteiden tiedekuntien pakollisiin, opetussuunnitelmissa oleviin opetuksiin (2 op). Tavoitteena oli vertailla perinteisen opettajakeskeisen sekä Tampereen yliopiston kirjasto 29