TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTO

Transkriptio

1 TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTO 2010

2 Kansi ja taitto: Maaret Kihlakaski Tampereen Yliopistopaino Oy Juvenes Print Tampere 2011

3 Sisällys Esipuhe... 5 Johtokunta teki tärkeitä päätöksiä... 6 Kirjaston tilat... 7 Tietotekninen infrastruktuuri ja e-ympäristö... 9 Kirjaston painetut kokoelmat Elektroniset aineistot keskeistä kirjaston aineistotarjonnassa 13 Tietokantatyö ja kokoelmien löytyvyys Omatoimisuus lainauspalveluissa lisääntynyt koko kirjastossa 16 Tiedonhankintataitojen opetus tavoittaa entistä paremmin myös jatko-opiskelijat Tampere University Press Viestintä ja markkinointi Verkostoissa vaikutetaan ja vahvistutaan Kansainvälistä toimintaa, vierailuita ja konferensseja Uuden henkilöstösuunnitelman ensimmäinen vuosi Vuoden kirjastolainen ja kirjastoteko Kirjaston talous vaati säästöjä Liitteet... 48

4

5 Esipuhe Vuosi 2010 oli kirjaston toiminnan kannalta vaativa. Kirjastossa kuten koko yliopistossa jouduttiin säästämään ja leikkaamaan menoja samalla kun toimintaa kuitenkin piti kehittää rohkeasti, eteenpäin katsoen. Toimintakertomus kuvaa hyvin sitä, miten monipuolista ja laadukasta kirjaston toiminta vuonna 2010 oli ja miten laajasti kirjaston tarjoamia aineistoja ja palveluita käytettiin. Taloudellisesti tiukassa tilanteessa oli tärkeää miettiä, miten kirjaston käytettävissä olevat resurssit kohdennetaan siten, että ne parhaalla mahdollisella tavalla hyödyttävät kirjaston asiakkaita. Jo pelkkä ajatus siitä, että tehtäisiin kaikki kuten ennenkin, oli mahdoton. Kirjastossa jouduttiin tarkkaan miettimään, mistä vanhasta voidaan luopua ja mitä uusia palveluita pitää kehittää. Tyytyväisenä voin todeta kuluneen vuoden viimeistään todistaneen, että kirjaston kyky uudistua ja hallita omia prosessejaan on hyvä. Kirjaston hankkimat aineistot ovat välttämättömiä tutkimukselle, opetukselle ja opiskelulle. Vaikka kirjasto joutuikin sopeuttamaan toimintansa tiukkaan talouteen, aineistomenoihin säästötoimenpiteitä ei kohdistettu. Kirjasto on viime vuosina panostanut huomattavasti laadukkaiden tieteellisten e-aineistojen tarjontaan. E-aineistojen osuus kirjaston aineistonhankintaan käyttämästä rahoituksesta oli kuluneena vuonna jo 80 %. Monissa tutkimuksissa on tuotu esiin, miten tutkijat mielellään käyttävät e-aineistoja. Isossa-Britanniassa tehdyssä selvityksessä ( communicating-and-disseminating-research/e-journals-their-use-value-andimpact) havaittiin e-aineistojen käytön myös korreloivan voimakkaasti tutkimuksessa menestymiseen. Laadukkaat tieteelliset e-aineistot ovat kalliita, mutta myös Tampereen yliopiston tutkijat tarvitsevat niitä. Kirjastossa on valtava määrä inhimillistä pääomaa, joka tulee esiin työntekijöiden osaamisessa, kyvyissä ja kokemuksessa. Kerran hankittu osaaminen ei tänä päivänä kuitenkaan riitä, vaan osaamista pitää koko ajan kartuttaa ja laajentaa. Toimintakertomuksessa kuvataan, miten kirjasto huolehtii henkilökuntansa osaamisesta ja miten innokkaita kirjaston työntekijät ovat hankkimaan uutta osaamista. Kirjasto on asiantuntijaorganisaatio, joka myös jakaa omaa osaamistaan ja näin omalta osaltaan vahvistaa koko yliopiston asiantuntijuutta. Kulunut vuosi vaati kirjaston henkilökunnalta paljon muun muassa henkilöstömenoihin kohdistuvien säästöjen vuoksi. Silti kirjastossa tehtiin työtä innostuneina ja positiivisella asenteella. Kiitän kirjaston henkilökuntaa hyvästä ja hyvällä mielellä tehdystä työstä. Mirja Iivonen Tampereen yliopiston kirjasto

6 Johtokunta teki tärkeitä päätöksiä Kirjaston johtokunta kokoontui kuluneena vuonna viisi kertaa. Johtokunnassa olivat edustettuina yliopiston kaikki tiedekunnat, opiskelijat ja kirjaston henkilökunta. Lisäksi johtokuntaan kuului muuta yliopistoyhteisöä edustavana jäsenenä tietokonekeskuksen työntekijä. Johtokunnan esittelijänä toimi ylikirjastonhoitaja ja sihteerinä kirjaston amanuenssi. Johtokunnassa ollut laaja-alainen edustus takasi sen, että yliopistoyhteisön eri osapuolten näkökannat tulivat asioiden käsittelyssä hyvin esiin. Johtokunnan rooli kirjaston strategisessa päätöksenteossa korostui kuluneena vuonna. Kirjaston strategia vuosille ( fi/laitokset/kirjasto/tietoa/strategia.php) hyväksyttiin johtokunnassa tammikuussa ja henkilöstösuunnitelma samoille vuosille kesäkuussa. Strategiaa ja henkilöstösuunnitelmaa alettiin toteuttaa heti, ja niillä on varmasti pitkälle tulevaisuuteen ulottuvia vaikutuksia. Strategiasta on luettavissa kirjaston toiminnan kehittämisen painopistealat ja uudet näkymät. Niiden tunnistamiseen ja muotoiluun johtokunnan tutkija- ja opiskelijajäsenet osallistuivat aktiivisesti. Henkilöstösuunnitelmassa on tuotu julki muun muassa henkilöstörakenteen ja osaamisen kehittämiseen sekä johtamiseen, esimiestyöhön ja työyhteisötaitoihin liittyvät tavoitteet. Strategiasta ja henkilöstösuunnitelmasta päättäessään johtokunta päätti siitä, millaisen kirjaston se haluaa yliopistossa olevan. Johtokunta joutui tekemään myös vaikeita päätöksiä. Kirjaston ja koko yliopiston taloudellinen tilanne vaati, että kirjastossa jouduttiin etsimään säästöjä henkilöstömenoista. Niinpä henkilöstösuunnitelman henkilöstörakenteen kehittäminen -kohtaan kirjattiin myös lakkautettavia tehtäviä. Koska tehtäviä ei voi lakkauttaa ja työntekijöitä vähentää miettimättä samalla, mitä työtä voidaan vähentää, johtokunta joutui päättämään myös aukioloaikojen supistamisesta. Pääkirjaston lauantaiaukioloista luovuttiin toukokuun alusta alkaen ja Terveystieteiden osastokirjaston maanantaiaukioloa lyhennettiin tunnilla syyslukukauden alusta. Joulukuun kokouksessa päätettiin vielä Humanistis-kasvatustieteellisen osastokirjaston Hämeenlinnan yksikön aukiolon lyhentämisestä kahdella tunnilla viikossa vuoden 2011 alusta lukien. Vaikka aukioloaikojen supistamista koskevat päätökset olivat vaikeita, johtokunta osoitti vastuullisuutta ne tehdessään. Päätöksen vaikutuksia pehmensi se, että kirjaston tarjoamat e-aineistot ovat käytettävissä aina ajasta ja paikasta riippumatta ja että pääkampuksella ja Kaupin kampuksella kirjasto pystyy tarjoamaan opiskelijoille pääsyn lukusaliin periaatteella 24h/7vrk eli viikon jokaisena päivänä läpi vuorokauden. Vuoden 2010 lopussa toimintansa päättänyt johtokunta jää kirjaston viimeiseksi. Yliopiston johtosääntöuudistuksen myötä johtokunta muuttui vuoden 2011 alusta neuvottelukunnaksi. Uuden neuvottelukunnan tehtävänä on arvioida kirjaston toimintaa ja sen tulevaa kehittämistä sekä tehdä asiaa koskevia aloitteita ja esityksiä. Kirjaston kannalta on ollut suuri etu, että toimintansa lopettaneen johtokunnan jäsenet paneutuivat huolella kirjaston asioihin. Johtokunnassa käyty keskustelu on ollut aktiivista ja rakentavaa, Toimintakertomus 2010

7 eri vaihtoehtoja punnitsevaa. Tämä on hyvä perintö johtokunnalta neuvottelukunnalle. Kirjaston tilat Kirjasto toimi vuonna 2010 neljässä toimipaikassa. 1) Pääkirjasto sijaitsee Linna-rakennuksessa, yliopiston keskustakampuksella, tosin sanomalehtikokoelma ja -lukusali toimivat yliopiston päärakennuksessa. Humanistis-kasvatustieteellisen osaston 2) Humanika-kirjasto sijaitsee TietoPinni-rakennuksessa, yliopiston keskustakampuksella ja 3) yliopiston Hämeenlinnan yksikössä. 4) Terveystieteiden osastokirjasto sijaitsee Kaupin kampuksella, Arvo-rakennuksessa. Kuviossa 1 on kuvattu kirjastokäyntien määrää toimipaikoissa. Taulukko 1. Kirjastotilat vuonna Kirjaston yksikkö Ryhmätyöhuoneitluokkipaikkoja Opetus- Asiakas- Pinta-ala Pääkirjasto m² Terveystieteiden osastokirjasto m² Humanistis-kasvatustieteellinen m² osasto, Humanika Humanistis-kasvatustieteellinen osasto, Hämeenlinnan m² yksikkö Yhteensä m² Pääkirjasto Terveystieteiden osastokirjasto Humanistiskasvatustieteellinen osasto - Humanika Humanistiskasvatustieteellinen osasto - HOKL Yhteensä Kuvio 1. Kirjastokäynnit eri kirjastoyksiköissä porttilaskureiden mukaan vuosina (huom. HOKL:n yksikön käyntimäärät perustuvat otantaan). Tampereen yliopiston kirjasto

8 Pääkirjasto Kirjaston henkilöstömenojen säästötarpeet (ks. tarkemmin luku Kirjaston talous vaati säästötoimenpiteitä ) vaikuttivat merkittävästi pääkirjaston aukioloaikoihin. Henkilöstöresurssien säästämiseksi lauantaiaukioloista luovuttiin ja myös kurssikirjalukusalin asiakaspalveluaikoja sekä tietopalvelun aukioloaikoja lyhennettiin. Vuodenvaihteessa ja kesällä kirjaston aukiolo- ja palveluajat olivat edellisvuosien tapaan lyhyemmät asti pääkirjasto oli lukukausien aikana auki 61 tuntia viikossa: maanantaista perjantaihin klo 8 19 ja lauantaisin klo Lainaustoimisto ja tietopalvelu palvelivat asiakkaita arkisin klo Lauantaisin lainaustoimisto oli avoinna klo Kuitenkin selvitysten perusteella pääkirjaston käyttö lauantaisin oli vähäistä. Kirjaston johtoryhmä käsitteli lauantaiaukioloajoista luopumista kokouksessaan 7.4. ja asiasta pidettiin yt-neuvottelut johtoryhmän kokouksen yhteydessä kirjaston yt-edustajan läsnäollessa. Kirjaston johtokunta hyväksyi kokouksessa esityksen lauantaiaukiolojen lakkauttamisesta alkaen. Kurssikirjalukusalin palveluaika lyhentyi 1.9., jonka jälkeen kurssikirjalukusalissa on ollut asiakaspalvelua maanantaista perjantaihin klo (aiemmin klo 8 19). Päivystysajan lyhentäminen oli mahdollista kurssikirjalukusalin kurssikirjakokoelman lainauskäytäntöihin tehtyjen muutosten takia. Päivystyksen lyhentämisaikaa puolsi myös palvelun vähäinen käyttö aamun ensimmäisinä tunteina. Lauantaiaukiolon päätyttyä 1.5. kurssikirjoja on saanut viikonloppulainaan jo perjantaisin palvelupisteen avauduttua. Kurssikirjalukusalissa toimi kolmannen kokonaisen vuoden ajan ympärivuorokautinen aukiolo. Yliopiston opiskelijoilla oli mahdollisuus käyttää kurssikirjalukusalia 24 tuntia vuorokaudessa opiskelijakorttiin aktivoidun kulkuluvan avulla. Sanomalehtikokoelma ja -lukusali yliopiston päärakennuksessa oli auki maanantaista perjantaihin klo 8 9. Päivystystä lukusalissa oli maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo Pääkirjaston tietopalvelun neuvonnan aukioloajat muuttuivat 1.9., jonka jälkeen tietopalvelusta on saanut asiakaspalvelua klo (aiemmin klo 10 19). Neuvonta-ajan lyhentäminen perustui tietopalvelun asiakastapahtumien seuraamiseen, jotka osoittavat että asiointi neuvonnassa klo ja klo on hyvin vähäistä. Pääkirjaston kolmannessa kerroksessa sijaitsevat oppimiskeskustilat ja ryhmätyöhuoneet olivat asiakkaiden käytettävissä kirjaston aukioloaikoina. Tilat olivat edellisten vuosien tapaan aktiivisessa käytössä. Varaustunteja vuonna 2010 kertyi tuntia, mikä on melkein saman verran kuin edellisvuonnakin. 8 Toimintakertomus 2010

9 Terveystieteiden osastokirjasto Terveystieteiden osastokirjasto, Tertio, toimi ensimmäisen kokonaisen vuoden Arvo-rakennuksessa, joka avattiin elokuussa Arvo-rakennuksessa on kirjaston lisäksi hoito- ja lääketieteen laitoksen toimintoja. Kirjasto oli lukuvuonna syksy 2009 kevät 2010 auki 40 tuntia viikossa. Maanantaisin kirjasto oli auki 9 18, tiistaista torstaihin 9 17 ja perjantaisin Tertiossa kuitenkin seurattiin aukiolojen asiakasmääriä ja todettiin, että maanantain iltatunteina asiakaspalvelupisteessä käy vähän asiakkaita. Seurauksena kirjaston johtoryhmä käsitteli Tertion maanantai-illan aukioloja kokouksessaan ja esitti kirjaston johtokunnalle Tertion sulkemista lukukausien aikana maanantaisin jo klo 17. Johtokunta hyväksyi esityksen Kirjaston ollessa suljettuna opiskelijoilla on pääsy flexim-avaimella Tertion oppimiskeskukseen ja lukusaliin, jotka ovat auki 24 h/vrk. Tertiossa on myös kolme ryhmätyöhuonetta, jotka olivat vuonna 2010 varattuina tuntia. Humanistis-kasvatustieteellinen osasto Keskustakampuksella toimivan humanistis-kasvatustieteellisen osaston, Humanikan, aukioloajat pysyivät ennallaan. Kirjasto oli lukukausien aikana auki 48 tuntia viikossa. Maanantaista torstaihin Humanika oli auki klo 8 18 ja perjantaisin klo Ajalla Humanikan lainaustoimisto oli avoinna maanantaista torstaihin klo ja perjantaisin klo Lainaustoimiston päivystysaikaa supistettiin kahdella tunnilla perjantaiaamusta; samassa yhteydessä otettiin käyttöön varatun aineiston avonouto. Humanikan ryhmätyöhuoneet, oppimiskeskus ja lukutilat olivat aktiivisessa käytössä. Vuonna 2010 Humanikan ryhmätyötilat olivat varattuina tuntia. Käyttömäärä on pysynyt lähes samana edellisvuoteen verrattuna. Humanistis-kasvatustieteellisen osaston Hämeenlinnan yksikkö oli lukukausien aikana avoinna seuraavasti: maanantaisin klo 9 19 ja tiistaista perjantaihin klo Tietotekninen infrastruktuuri ja e-ympäristö Kirjasto tarjoaa asiakkaiden käyttöön työasemia jokaisessa kirjaston toimipaikassa. Asiakaskoneita kirjastossa oli vuonna 2010 yhteensä 260 kappaletta. Asiakkaiden käytössä oli pääkirjastossa 108 konetta, Tertiossa 54 konetta, humanistis-kasvatustieteellisen osaston Humanikan yksikössä 80 konetta ja Hämeenlinnan yksikössä 18 konetta. Tampereen yliopiston kirjasto 9

10 Vuonna 2010 kirjaston henkilökunnalla oli käytössään 126 konetta. Pääkirjastossa henkilökunnan koneita oli 90 kappaletta, Tertiossa 15 kappaletta, humanistis-kasvatustieteellisen osaston Humanikan yksikössä 15 ja Hämeenlinnan yksikössä 6. Niin asiakkaiden kuin henkilökunnan koneiden määrä väheni hieman vuodesta Valtaosaan kirjaston tarjoamien työasemien käyttöön tarvitaan yliopiston peruspalvelutunnus. Kirjastossa on kuitenkin olemassa yksittäisiä työasemia yliopiston ulkopuolisten asiakkaiden käyttöön. Työasemat pitävät sisällään monipuolisesti eri ohjelmia. Kaikilla asiakaskoneilla on käytössä Microsoft Officen perusohjelmat ja muita opiskelijoiden tarvitsemia ohjelmia. Kirjasto tarjoaa asiakkaiden käyttöön myös elektronisten lehtien lukupaikkoja, joilla asiakkaat ilman peruspalvelutunnusta voivat käyttää elektronisia aineistoja. Kirjaston tiloissa on käytössä langattomia verkkoja, joihin voi kirjautua yliopiston peruspalvelutunnuksella tai lyhytaikaisella vierailijatunnuksella. Kirjastossa on myös saatavilla Eduroam-verkko, johon voi kirjautua oman organisaation käyttäjätunnuksilla, mikäli käyttäjän kotiorganisaatio on mukana Eduroamissa. Työasemien lisäksi kirjastossa on asiakkaiden käytössä skannereita, tulostimia, kopiokoneita ja mikrofilmien lukulaitteita. Tulostimia ja kopiokoneita on asiakkaiden käytössä useita jokaisessa kirjastoyksikössä. Tulostaminen ja kopiointi kirjastossa tapahtuvat erillisellä kopiokortilla, joita myydään kirjaston asiakaspalvelun lisäksi myös Juveneksen kirjakaupassa. Kirjasto tarjoaa asiakkaille pääsyn laajaan elektronisten aineistojen valikoimaan. Kirjaston kokoelmat luetteloidaan Tamcat-tietokantaan, jossa asiakas voi etsiä aineistoja sekä esimerkiksi tehdä varauksia ja uusia lainoja. Muut kirjaston tarjoamat tietokannat ovat haettavissa keskitetysti Nelli-portaalin kautta. Tietokannoilla on myös omat käyttöliittymänsä. Kirjaston tarjoamista elektronisista tietoaineistoista kerrotaan tarkemmin luvussa Elektroniset aineistot keskeistä kirjaston aineistotarjonnassa. Kirjaston henkilökunnalle vuosi 2010 oli tietoteknisten sovellusten osalta vakiintumisen aikaa. Kirjaston wiki-intranet sekä koko yliopiston henkilökunnan sovellukset, kuten etyöpöytä (henkilöstöasioiden palveluportaali) ja SoleTM (työajanseurantajärjestelmä) oli otettu käyttöön jo edellisinä vuosina, joten alkuhankaluudet oli ohitettu. Matkasuunnitelmat ja -laskut tehtiin tuttuun tapaan Travelissa ja laskut käsiteltiin sähköisesti Rondossa. Kirjaston painetut kokoelmat Painettujen kirjojen kartunta väheni edelleen, vaikka kotimainen tieteellinen kirjallisuus on suurimmaksi osaksi saatavissa vain painetussa muodossa. Vuonna 2010 pääkirjaston painettujen kirjojen kokoelma karttui niteellä, mikä on yli tuhat nidettä edellistä vuotta vähemmän. Pääkirjaston kokoelmista poistettiin nidettä, joista oli vanhentuneita kurssikirjoja. Yleiskokoelman karsintaa tehtiin lähinnä luokassa 02 Informaatiotutkimus, jossa karsinnan perusteina olivat muiden muassa vanhentuneen 10 Toimintakertomus 2010

11 aineiston vähäinen käyttö tai huono kunto. Karsinnan lähtökohtana oli kyseisestä kokoelmasta laadittu kokoelmakartta. Humanistis-kasvatustieteellisessä osastokirjastossa uutta painettua aineistoa hankittiin pääosin asiakkailta tulleiden hankintaehdotusten perusteella. Aineistoa kartutettiin niteellä, joista 724 oli ostettuja. Lahjoituksia, vaihtoja ja siirtoja muista osastoista otettiin vastaan 791 nidettä. Muu osa kartunnasta oli kortistoaineiston takautuvaa luettelointia. Käyttämätöntä painettua aineistoa sekä kaksoiskappaleita poistettiin kokoelmasta nidettä. Hämeenlinnan yksikössä aloitettiin systemaattinen karsintaprojekti, jossa karsittiin käyttämätöntä aineistoa, kaksoiskappaleita sekä muiden osastojen kanssa päällekkäistä aineistoa. Osa aineistosta siirrettiin Humanikan tai pääkirjaston kokoelmiin, osa lähetettiin Varastokirjastoon. Hämeenlinnan kokoelmista poistettiin kaikkiaan nidettä. Terveystieteiden osastokirjastossa painettujen kirjojen määrä lisääntyi 993 teoksella. Pääasiassa hankittiin uutta kurssikirjallisuutta. Kokoelmasta poistettiin 166 nidettä, lähinnä vanhentuneita kurssikirjoja. Pääosa kotimaisista aikakauslehdistä tarjotaan edelleen painetussa muodossa. Pääkirjastoon saapui 233 painettua aikakauslehteä, joista ostettuja oli 136, sanomalehtikokoelmaan saapui 43 sanomalehteä, joista ostettuja 30. Humanikaan saapui 245 painettua aikakauslehteä, joista ostettuja oli 181, ja uusia nimekkeitä 4. Humanikan sanomalehtikokoelmaan saapui 10 sanomalehteä, kaikki ostoja. Painettuja aikakauslehtiä poistettiin Humanikan kokoelmista 56 vuosikertaa. Vuoden alussa lopetettiin 8 nimekkeen tilaus. Terveystieteiden osastokirjastoon saapuneiden painettujen lehtien määrä oli 104, joista ostettuja oli 80. Taulukko 2. Monografioiden määrä ja kartunta vuonna Toimipiste Monografiat Kokoelmien koko niteet Pääkirjasto Terveystieteiden osastokirjasto Kokoelmien kartunta niteet Humanistis-kasvatustieteellinen osastokirjasto, Humanika Humanistis-kasvatustieteellinen osastokirjasto, Hämeenlinnan yksikkö Yhteensä Tampereen yliopiston kirjasto 11

12 Kokoelmien evaluointi on osa kokoelmatyötä Kirjasto evaluoi kokoelmiaan tieteenaloittain kokoelmakartta-analyysien avulla. Vuodesta 2006 vuoden 2010 loppuun mennessä kirjasto on evaluoinut 20 aiheenmukaista kokoelmaa. Kokoelmien evaluoinnin tulokset kirjasto tallentaa sekä intranetiin että Kokoelmakartta-konsortion jäsenenä osaksi kansallista kokoelmakarttaa, joka on vapaasti käytettävissä Kansalliskirjaston Doria-palvelun ( kautta. Yhtenä kirjaston laadunvarmistusta tukevana toimintatapana kokoelmakartta-analyysit tuottavat faktoja kirjaston aiheenmukaisten sekä painettujen että elektronisten kokoelmien nykytilasta ja käytöstä. Faktojen perusteella kirjasto voi kehittää kokoelmiaan, karsia vanhentunutta ja käyttämätöntä aineistoa sekä kohdentaa uutuushankintaa. Kirjasto esittelee kokoelmien evaluoinnin tuloksia myös asianomaisen oppiaineen edustajille. Pääkirjastossa valmistui alkuvuodesta 2010 liiketaloustieteen kokoelma-analyysi sekä kokoelmakarttakuvaus. Kokoelma-analyysin tuloksia esiteltiin tieteenalan edustajille kirjastossa toukokuussa. Syksyllä aloitettiin tiedotustutkimuksen kokoelman kartoitus ja käytön selvitys. Työtä jatkettiin kartoitustulosten ja käyttötilastojen analysoinnilla. Tiedotustutkimuksen kokoelmakarttakuvaus valmistuu Humanikassa kirjaston intraan vietiin työn alla olleita ja v valmistuneita kuvailuja seuraavasti: Kielitieteen kokoelma, oppiainekohtaiset: englantilainen filologia, pohjoismaiset kielet, saksan kieli, suomi ja suomen sukukielet. Kirjallisuudentutkimus ja kaunokirjallisuus, oppiainekohtaiset: Suomen kirjallisuus ja yleinen kirjallisuustiede. Vuonna 2010 varsinainen kokoelmakarttatyö hidastui säästösyistä jonkin verran pääkirjastossa. Sitäkin intensiivisemmin kirjasto jakoi kertynyttä kokoelmakarttatyön osaamista eri foorumeissa. Kokoelmakarttatyöstä ja kokoelmien evaluoinnista julkaistiin artikkeli How to evaluate library collections: a case study of collection mapping Collection Building -lehdessä (Hyödynmaa, Ahlholm-Kannisto ja Nurminen, 2010) 1. Artikkelin pohjalta pidettiin myös esitys pohjoismaisessa 9th Nordic ILL -konferenssissa Espoossa (Ahlholm-Kannisto, 2010). Kirjaston kokoelmakarttatyötä sivuttiin Kokoelmista vapautetut -seminaarissa Helsingissä (Nurminen, 2010). Tarkemmin kokoelmakarttatyötä esiteltiin Kokoelmakartan työpajassa Helsingissä (Hyödynmaa ja Ahlholm-Kannisto, 2010). Laitoksille tarjottu aineiston hankintapalvelu päättyi Kesäkuusta alkaen kirjastossa luovuttiin laitoskirjastoihin hankittavien kirjojen tilaamisesta. Päätöksen taustalla olivat paitsi henkilöstösäästöt myös se, että useimmat laitokset hankkivat laitoskirjastoihin tulevat kirjat jo joko kokonaan 1. Julkaisun tiedot: Hyödynmaa, M., Ahlholm-Kannisto, A. & Nurminen, H. (2010). How to evaluate library collections: a case study of collection mapping. Collection Building 29 (2), Toimintakertomus 2010

13 tai osittain itse. Yliopiston kirjahankinnoista vastaaville henkilöille järjestettiin infotilaisuus koti- ja ulkomaisen kirjallisuuden välityspalvelujen uudesta puitesopimuksesta. Tarvittaessa laitoskirjastojen henkilökunta on saanut opastusta myös kirjaston hankintaosastolta. Laitoskirjastoihin hankittujen kirjojen luettelointi kirjastossa jatkui. Luetteloinnin edellytyksenä on se, että aineisto on laitoksella myös muiden kuin laitoksen oman henkilökunnan ja opiskelijoiden käytettävissä. Elektroniset aineistot keskeistä kirjaston aineistotarjonnassa Kirjaston tarjoama elektronisten aineistojen kokoelma ei merkittävästi muuttunut vuoden 2010 aikana. Elektronisia lehtiä sisältävien aineistopakettien kustantajat Blackwell ja Wiley yhdistyivät vuonna Pitkäksi venyneiden neuvottelujen tuloksena FinELib onnistui saamaan vuodelle 2010 sopimuksen kyseisten aineistojen yhdistyneestä lehtipaketista, Wiley Online Librarysta. Hinta oli korkea, mutta kirjasto liittyi konsortioon helmikuussa Sen myötä asiakkaiden käyttöön saatiin yli elektronista aikakauslehteä useilta tieteenaloilta. Kirjaston aikaisemmin tilaamat kolmen tieteenalan Sage Fulltext -aihepaketit korvattiin laajalla Sage Premier -lehtikokoelmalla, joka sisältää yli 550 kokotekstilehteä useilta tieteenaloilta. CSA-tietokantojen kokoonpano muuttui, kun useita eri tieteenaloja sisältävä CSA-peruspaketti vaihdettiin yhteiskuntatieteiden aihealueita sisältävään Social Sciences Collection -kokoelmaan. Tämän lisäksi erillisenä ostettiin CSA:n LLBA (Linquistic and Language Behavior Abstracts) -tietokanta. Kotimaisia henkilöartikkeleita sisältävä Kansallisbiografia oli yksi vuoden 2010 uutuushankinta. Vuoden 2010 loppupuolella hankittiin kirjallisuus- ja kielitieteen tietokanta, Literature Online (LION), joka sisältää yli 300 kokoteksilehteä ja useita hakuteoksia. Vuoden 2010 loppupuolella usean elektronisen aineiston käyttöliittymä uudistui. Kirjaston tarjoamat suurimmat tietokannat Wiley Online Library, SpringerLink ja ScienceDirect vaihtoivat käyttöliittymäänsä. Myös muiden muassa Ovid-tietokannat, Emerald, Sage Journals Online, SourceOECD ja Oxford English Dictionary uudistivat käyttöliittymänsä. Kirjastossa seurataan tarkoin hankittujen elektronisten aineistojen käyttöä. Sekä pääkirjastossa että Terveystieteiden osastokirjastossa lopetettiin muutamien vähemmän käytettyjen tietokantojen ja elektronisten lehtien tilauksia. Uusia aineistoja tilattiin harkiten. Esimerkiksi elektronisia lehtiä tilattiin erikoislääkärikoulutuksen vaatimuksiin liittyen sekä asiakkailta saatujen hankintaesitysten perusteella. Tampereen yliopiston kirjasto 13

14 EBSCO ScienceDirect Wiley Online Library JSTOR SpringerLink Emerald Kuvio 2. Elektronisten aineistojen lataaminen Ebscosta (Academic Search Premier ja Business Source Elite), ScienceDirectistä, Wiley Online Librarysta, JSTORista, SpringerLinkistä ja Emeraldista vuosina Kuviosta näkyy, että Ebscon käyttö on vähentynyt, mutta ScienceDirectin, Wiley Online Libraryn ja JSTORin käyttö on lisääntynyt hieman edellisestä vuodesta. Vuonna 2010 otettiin uutena aineistona käyttöön Sage Journals Online, jonka ladattujen artikkelin määrä oli Elektronisten aineistojen etäkäyttö Elektronisten aineistojen tarjonnan merkittävä etu on, että yliopistoyhteisön jäsenet voivat käyttää aineistoja kaikkialta, missä verkkoyhteys on olemassa, ja aineistot ovat käytettävissä ympäri vuorokauden. Elektronisia kurssikirjoja luetaankin pitkin yötä. Aineistojen etäkäyttö on edelleenkin lisääntynyt. Kuviosta 3 käy ilmi Nellin kuukausittaiset etäkäyttöluvut vuosina (joulukuun etäkäyttöä vähensi useampana päivänä esiintynyt, kirjastosta riippumaton kirjautumisongelma). Yhteensä etäkäyttökirjautumisia vuonna 2010 oli yhteensä , mikä on kirjautumista enemmän kuin edellisenä vuonna. Helmi-, maalis-, loka- ja marraskuussa etäkäyttökirjautumisia oli yli kuukaudessa. Vilkkaimpina aikoina marraskuussa kirjautumisia oli päivässä yli Toimintakertomus 2010

15 Kuvio 3. Nellin etäkäyttökirjautumiset vuosina Yliopiston henkilökunnan ja opiskelijoiden peruspalvelutunnuksiin perustuvan elektronisten aineistojen etäkäytön lisäksi etäkäyttö on mahdollista myös TAYS:n henkilökunnalle, joille vuonna 2010 annettiin 131 tunnusta. Yhteensä etäkäyttötunnuksia on annettu 2010 loppuun mennessä 530 kpl. Lääkäreitä tunnuksen pyytäneistä on 51 %, hoitajia 29 % ja loput ovat hallinto- ja tutkimushenkilöstöä. Tietokantatyö ja kokoelmien löytyvyys Kirjasto tuotti ja ylläpiti Tampereen yliopiston kirjaston TAMCAT-tietokantaa, jonne kirjaston kokoelmiin kuuluvat dokumentit luetteloidaan ja sisällönkuvaillaan. TAMCATista näkee myös kirjan saatavuustiedon eli tiedon siitä, onko kirja lainassa vai hyllyssä. Kirjasto osallistui myös yliopistokirjastojen yhteistietokannan LINDAn ja kotimaisen artikkeliviitetietokannan ARTOn tuottamiseen ja ylläpitoon. Lisäksi kirjasto huolehti tietojen tallennuksesta Tampereen yliopiston julkaisuarkistoihin (Acta, TamPub, Tutkielmat). Vuoden 2010 aikana TAMCAT-tietokantaan luetteloitiin ja sisällönkuvailtiin lähinnä kirjastoon hankittua uutta aineistoa. Takautuva luettelointi oli suhteellisen vähäistä, mikä osittain johtui paitsi henkilöstösäästöistä myös siitä, että tietokanta alkaa olla jo melko kattava. Eniten tietokantaan tallentamatonta aineistoa on Humanikassa. Humanikan kortistossa on tarkistusten ja poistojen jälkeen arviolta vielä nimekettä, pääosin kielitieteen, kirjallisuustieteen ja kaunokirjallisuuden aloilta. Tampereen yliopiston kirjasto 15

16 Pääkirjaston hyllyluokkaprojekti, joka yleiskokoelmassa ja EU-kokoelmassa on jo saatu päätökseen, saatiin vuoden loppuun mennessä lähestulkoon valmiiksi myös oppimiskeskuksessa. Tarkoitus on vielä karsia ja käydä läpi muutamia hyllyluokkia. Hyllyluokituksen uusimisen tavoitteena on ollut helpottaa kirjojen löytymistä hyllystä, vähentää neuvonnan tarvetta ja lisätä kirjastonkäyttäjien omatoimista asioimista. Tertiossa MeSH-asiasanoitusten tarkistaminen vuosittaisten asiasanamuutosten vuoksi paransi osaltaan aineiston löytyvyyttä. Tietokantatyön kansalliseen yhteistyöhön osallistuttiin vuoden aikana aktiivisesti. Kirjastosta oli edustus sekä sisällönkuvailun asiantuntijaverkostossa että Lindan laaturyhmässä. Sisällönkuvailun asiantuntijaverkoston jäsenyyden myötä osallistuttiin muun muassa valtakunnallisen sisällönkuvailun koulutuspäivän suunnitteluun. Lindan laaturyhmässä oltiin mukana yhteisluettelon ja yhteisluettelossa mukana olevien kirjastojen yhteistyökulttuurin kehittämisessä. Ryhmässä käsiteltyä kansallisen yhteisluettelohankkeen raporttia, Kansallinen yhteisluettelo nyt ja tulevaisuudessa faktaa ja visioita, kommentoitiin kirjastossa laajasti. Omatoimisuus lainauspalveluissa lisääntynyt koko kirjastossa Kirjastossa annettiin vuonna 2010 yhteensä lainaa, joka on 36 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2010 verkon kautta uusittiin yhteensä lainaa, joka on 43 % vähemmän kuin vuonna Kun tarkastellaan lainauslukuja ilman verkon kautta tehtyjä uusintoja ja ilman lukusalilainoja (ts. tarkasteltaviksi otetaan ainoastaan kotilainat sekä uusinnat, jotka on tehty palvelutiskillä ja itsepalvelulaitteilla), lainausten määrä laski vuonna 2010 koko kirjastossa hieman alle 2 % edelliseen vuoteen verrattuna. Pääkirjastossa lainausmäärä laski noin 3 % ja Hämeenlinnan yksikössä 1,5 %. Sen sijaan Tertiossa lainaus lisääntyi 5 % ja Humanikassa 0,5 %. Alla olevasta taulukosta 3 käy ilmi kolmen viimeisen vuoden lainatilastot osastoittain. Kahden viimeisen vuoden lainaluvut pysyivät suurin piirtein samoina, lukuun ottamatta verkkouusinnoissa tapahtunutta suurta vähentymistä. 16 Toimintakertomus 2010

17 Taulukko 3. Kirjastosta annetut lainat vuosina Pääkirjasto, Linna Terveystieteiden osastokirjasto, Tertio Humanistis-kasvatustieteellinen osastokirjasto, Humanika Humanistis-kasvatustieteellinen osastokirjasto, Hämeenlinnan yksikkö, HOKL Uusinnat verkossa Lukusalilainat *) Yhteensä *) kurssikirjalukusalista lainatuista kirjoista tuli kotilainoja vuoden 2009 helmikuun alusta lukien. Alla olevasta kuviosta 4 käy ilmi lainamäärien vuosittainen vähentyminen koko kirjastossa vuodesta 2008 lähtien. Vuonna 2009 lainamäärät laskivat 17,1 % vuodesta 2008, mikä johtui pitkälti kurssikirjojen uusintakertojen rajoittamisesta. Vuonna 2010 tilanne vakiintui ja lainamäärä pysyi lähes samana edelliseen vuoteen verrattuna. Painetun aineiston vähentyminen ja vastaavasti elektronisen aineiston käytön lisääntyminen lienee osaltaan vaikuttanut lainalukujen laskemiseen vuosina Lainamäärät Lainamäärät *) *) Lainamäärät eivät sisällä verkkouusintoja eivätkä lukusalilainoja. Pääkirjaston lainamäärät vuosilta eivät sisällä kurssikirjalukusalista annettuja kotilainoja. Kuvio 4. Lainamäärien vuosittainen vähentyminen koko kirjastossa Tampereen yliopiston kirjasto 17

18 Lainojen uusiminen verkon kautta on ollut vuodesta toiseen omatoimisista lainauspalveluista käytetyin. Yli 90 % lainojen uusinnoista tehdään verkossa. Vastaavasti puhelimitse, sähköpostitse, maksullisella uusintasopimuksella ja palvelutiskillä tapahtunut uusinta on vähentynyt vuosi vuodelta. Kurssikirjojen uusimiskertojen rajoittaminen syksystä 2009 lukien on vaikuttanut verkon kautta tapahtuvaan lainojen uusintaan. Vuonna 2010 verkkouusinta muuttui maltillisemmaksi ja enemmän eräpäiviin pohjautuvaksi edellisiin vuosiin verrattuna, jolloin lainoja uusittiin verkon kautta joskus jopa päivittäin. Verkon kautta tehtyjen uusintojen määrä putosi vuoden 2009 luvusta melkein puoleen vuonna 2010, mikä käy ilmi alla olevasta taulukosta 4. Taulukko 4. Lainojen uusintamäärät vuosina Vuosi Asiakaspalvelutiskissä uusitut lainat Verkon kautta uusitut lainat Uusintoja yhteensä Avonouto lisäsi asiakkaiden omatoimisuutta Pääkirjastossa otettiin koekäyttöön varattujen kirjojen avonouto toukokuussa Asiakas noutaa varatut kirjansa avonoutohyllystä ja lainaa ne itsepalveluautomaatilla. Humanikassa varatun aineiston avonoutomahdollisuus on ollut käytössä syyskuusta lukien. Syksyllä 2009 toteutetun päivystystarvekartoituksen tulosten pohjalta kävi ilmi, että liki kolmannes pääkirjaston lainaustoimiston asiakastapahtumista oli varatun aineiston noutamista. Se ei sinänsä ollut yllätys, koska hyvin suuri osa lainaamisesta tapahtuu pääkirjastossa varausten kautta, etenkin kurssikirjallisuuden osalta. Varauksia tehtiin vuonna 2010 yhteensä kpl. Määrä väheni 4 % edellisvuoteen verrattuna. Verkon kautta varauksia tehtiin kappaletta (73 % kaikista varauksista), mikä on vain 2 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Taulukko 5. Kirjastossa tehdyt varaukset vuosina Vuosi Asiakaspalvelutiskissä tehdyt varaukset Verkon kautta tehdyt varaukset Varaukset yhteensä Toimintakertomus 2010

19 Vuoden 2010 toukokuussa otettiin pääkirjastossa koekäyttöön varattujen kirjojen avonouto, joka perustuu asiakkaan omatoimisuuteen. Asiakas noutaa varatut kirjansa avonoutohyllystä ja lainaa ne itsepalveluautomaatilla. Taulukosta 6 ja kuviosta 5 näkyy, että kaikissa osastoissa asiakkaiden omatoimisuus on lisääntynyt vuoden 2010 aikana. Taulukon luvut eivät sisällä itsepalveluna tai palvelutiskillä tehtyjä uusintoja, vaan ainoastaan lainat. Tertiossa ja Hämeenlinnan yksikössä henkilökohtainen palvelu on vielä suosituin lainauskäytäntö. Vuonna 2010 Tertiossa lainattiin aineistoa palvelutiskillä 62 %, Hämeenlinnan yksikössä 59 %. Kuitenkin palvelutiskiltä on lainattu vähemmän kuin vuonna 2009, jolloin vastaavat luvut olivat Tertiossa 72 % ja Hämeenlinnassa 62 %. Pääkirjastossa ja Humanikassa itsepalvelulainat ovat lisääntyneet avonoutomahdollisuuden vauhdittamana selvästi vuonna Vuonna 2010 pääkirjastossa oli itsepalvelulainoja peräti 67 %, Humanikassa 59 %. Edellisenä vuonna itsepalveluna lainattiin pääkirjastossa 50 %, Humanikassa 47 %. Taulukko 6. Itsepalveluna ja palvelutiskillä lainattujen määrät vuosina Kirjaston Itsepalve- Lainat palve- Itsepalve- Lainat pal- Itsepal- Lainat yksikkö lulainat lutiskillä lulainat velutiskillä velulainat palvelutiskillä Pääkirjasto Tertio Humanika HOKL Yhteensä Lainamäärät itsepalveluna ja palvelutiskillä koko kirjastossa vuosina Its epalvelulainat Lainat palvelutis k is s ä Kuvio 5. Lainamäärät itsepalveluna ja palvelutiskillä koko kirjastossa vuosina Tampereen yliopiston kirjasto 19

20 Vuonna 2010 itsepalveluautomaateilla lainattiin yhteensä nidettä, joka on lainaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Koko kirjastossa lisäystä oli siis 34 % edellisvuoteen verrattuna. Pääkirjastossa itsepalvelulainaus lisääntyi 36 %, Humanikassa 24 % ja Hämeenlinnan yksikössä 8 %. Tertion itsepalvelulainaus lisääntyi peräti 52 %, mikä osaltaan oli uuden kirjastotilan ansiota. Automaatti sijaitsee näkyvällä paikalla kurssikirjojen ja lainaustiskin välittömässä läheisyydessä. Tertiossa avonouto ei ollut käytössä vuonna Vastaavasti henkilökohtaisena palveluna saatujen lainojen määrät (ilman uusintoja) laskivat edellisvuoteen verrattuna kaikissa osastoissa. Koko kirjaston tasolla laskua oli 26 %. Osastoittain tarkasteltuna palvelutiskillä tehdyt lainat laskivat pääkirjastossa 32 %, Humanikassa 25 %, Tertiossa 1 % ja Hämeenlinnan yksikössä 4 %. Alla olevissa kuvioissa 6 ja 7 on esitetty kuukausittain sekä itsepalveluna että palvelutiskillä tapahtunut lainaaminen pääkirjastossa ja Humanikassa. Kuvioista käy selvästi ilmi avonoudon vaikutus. Linna, lainausmäärät itsepalveluna ja palvelutiskillä /52% 52/48% 49/51% 51/49% 28/72% 34/66% 30/70% 25/75% 21/79% 20/80% 17/83% 20/80% tam m i helm i m aalis huhti touk o k es ä heinä elo s y y s lok a m arras joulu P alvelutis k illä Its epalveluna Kuvio 6. Pääkirjaston itsepalvelulainat ja lainat palvelutiskillä kuukausittain vuonna Kuten kuviosta 6 käy ilmi, itsepalvelulainaus verrattuna palvelutiskillä tapahtuvaan lainaukseen nousi pääkirjastossa selvästi jo toukokuussa. Loppuvuodesta itsepalvelulainojen osuus kaikista lainoista ylitti jo 80 %. 20 Toimintakertomus 2010