TUKEVA 2 Oulun seudun osahankkeen loppuseminaari Oulu Arja Honkakoski, kehittämispäällikkö Poske

Transkriptio

1 Oulun seudun lasten ja nuorten kokemukset hyvinvoinnista kertovat hyvinvoinnin polarisoitumisesta Millä keinoin eriarvoistuvaan kehitykseen pitäisi tarttua? TUKEVA 2 Oulun seudun osahankkeen loppuseminaari Oulu Arja Honkakoski, kehittämispäällikkö Poske Posken tutkijaryhmä Petri Kinnunen, Arja Honkakoski, Petri Vuorijärvi

2 Esityksen sisältö Hyvinvoinnin polarisoitumisen tarkastelu tutkimustuloksiin perustuen keskeiset tulokset ja johtopäätökset toimenpiteitä eriarvoistumiskehitykseen tarttumiseksi I Oulun seudun 11 -, 14 - ja 17 -vuotiaiden lasten ja nuorten hyvinvointikysely II Oulun seudun vuotiaiden nuorten hyvinvointikysely 2

3 Oulun seudun 11 -, 14 - ja 17 -vuotiaiden lasten ja nuorten hyvinvointikysely Hyvinvointikyselyn toteutus 2010 N = 1113 Alakoululaisista 11 -vuotiaat Yläkoululaisista 14 -vuotiaat Toiselta asteelta 17 -vuotiaat (lukiot ja aol:t) 3

4 Lähestymistapa lasten ja nuorten hyvinvoinnin tarkasteluun Hyvinvointi ymmärretään toimintaresursseina, joita lapsi ja nuori saa toisaalta perheeltään ja toisaalta hankkii niillä sosiaalisilla kentillä, joissa hän toimii Taloudelliset ja kulttuuriset toimintaresurssit lapsi ja nuori saa pitkälti kotoaan Sosiaalisten toimintaresurssien lähteet: vanhemmat ja perhe, kaverit ja vertaiset, lapsi ja nuori itse sekä instituutiot toimijoineen ja toimintakulttuureineen Lapsen ja nuoren toimijuus todentuu sosiaalisilla kentillä vuorovaikutuksena toisten kanssa, omaksuttuina toimintatapoina, asemana sosiaalisissa verkostoissa, sosiaalisen tuen saajana ja antajana sekä osallisuutena 4

5 Tulokset tiivistettyinä (Kuviot 1-4) 1. Moniulotteinen korrespondenssianalyysi (Kuvio 18) Asema sosiaalisessa verkostossa: itsenäinen, ryhmätoimija, yksinäinen Toimintatapa ristiriitojen ratkaisijana: aktiivinen, passiivinen Syrjinnän / ulkopuolisuuden ja väkivallan kokemukset: ei lainkaan, jonkin verran kaikkialla, kaikkialla 2. Moniulotteinen korrespondenssianalyysi (Kuvio 43) Asema sosiaalisessa verkostossa Syrjinnän / ulkopuolisuuden ja väkivallan kokemukset 3. Moniulotteinen korrespondenssianalyysi 3 (Kuvio 55) Sosiaaliset resurssit ja taloudellinen tilanne: paras huonoin 4. Moniulotteinen korrespondenssianalyysi 4 (Kuvio 45) Kaikki yhdessä 5

6 KUVA 18. Syrjinnän ja ulkopuolisuuden sekä väkivallan kokemuksien, ristiriitojen ratkaisutavan ja sosiaalisen verkoston kautta määrittyvän aseman väliset suhteet. Kaikki ikäluokat yhdessä. Moniulotteinen korrespondenssianalyysi. N=1150.

7 KUVA 43. Syrjinnän ja ulkopuolisuuden sekä väkivallan kokemuksien ja sosiaalisen verkoston kautta määrittyvän aseman väliset suhteet. Kaikki ikäluokat yhdessä. Moniulotteinen korrespondenssianalyysi. N=1146.

8 KUVA 55. Isän ammattiryhmän, koettujen taloudellisten resurssien sekä sosiaalisten resurssien väliset suhteet. Kaikki ikäryhmät. Moniulotteinen korrespondenssianalyysi. N=1195.

9 KUVA 45. Isän ja äidin ammattiryhmien, taloudellisten resurssien, väkivallan, syrjinnän ja ulkopuolisuuden sekä sosiaalisen verkoston kautta määrittyvän aseman kokemuksen väliset suhteet.. Kaikki ikäluokat yhdessä. Moniulotteinen korrespondenssianalyysi. N=1195.

10 Tuloksia ja johtopäätöksiä 1 Tulosten perusteella kuva lasten ja nuorten toiminnan kautta rakentuvasta hyvinvoinnista polarisoitunut Suurella osalla, noin prosentilla Oulun seudun 11 -, 14 - ja 17 -vuotiaista lapsista ja nuorista menee hyvin Noin prosentilla erilaisia vaikeuksia 10

11 Tuloksia ja johtopäätöksiä 2 1. Lasten ja nuorten asema sosiaalisessa verkostossa ja toimintatapa ristiriitatilanteissa näkyvät hyvinvointieroina asema sosiaalisessa verkostossa - kolme toisistaan erottuvaa ryhmää: itsenäiset toimijat, ryhmätoimijat ja yksinäiset toimijat ristiriitatilanteissa omaksutun toimintatavan mukaan kaksi toisistaan erottuvaa ryhmää: aktiiviset ja passiiviset Hyvinvoinnin näkökulmasta ryhmät eroavat toisistaan itsenäiset ja ryhmätoimijat sekä aktiivisesti ristiriitatilanteissa toimivat pärjäävät parhaiten yksinäiset ja ristiriitatilanteissa passiiviset vetäytyjät ovat riskiryhmässä 11

12 Tuloksia ja johtopäätöksiä 3 Syrjinnän, ulkopuolisuuden ja väkivallan kokemusten suhteen ryhmät eroavat toisistaan itsenäisillä ja ryhmätoimijoilla sekä aktiivisesti ristiriitatilanteissa toimivilla ei mainittuja kokemuksia lainkaan yksinäiset ja passiiviset toimijat kokevat syrjintää, ulkopuolisuutta ja väkivaltaa jonkin verran tai jopa usein eri yhteyksissä Vanhempien sosio-ekonominen asema vaikuttaa kotien erilaiset taloudelliset edellytykset vahvistavat polarisoitunutta tulosta heijastuen lasten ja nuorten asemaan ja toimintatapaan sosiaalisissa verkostoissa 12

13 Tuloksia ja johtopäätöksiä 4 2. Koulun merkitys lasten ja nuorten kasvuympäristönä koulun virallisten oppimistavoitteiden tavoitteiden rinnalla koulu muodostaa lapsille ja nuorille tärkeän sosiaalisen vuorovaikutusverkoston vertaisineen ja aikuisineen Kaveriverkosto on lapsille ja nuorille erittäin tärkeä kasvamisen ja toiminnan areena sosiaalisen tuen tuottaja: lasten ja nuorten kouluun liittyvien vaikeuksien keskeisiä auttajia ovat kaverit vanhempien ohella Tulosten perusteella koulun pitäisi tarttua yksinäisyyden ongelmaan, vaikka sitä ei ole pidetty koulun keskeisenä tehtävänä 13

14 Tuloksia ja johtopäätöksiä 5 Koulun virallinen tehtävä lapset ja nuoret ovat pääosin motivoituneita opiskeluun koulunkäynti sujuu pääsääntöisesti hyvin toiminnalliset ja luovat aineet mieluisampia kuin lukuaineet, matemaattiset aineet ja kielet Pohdittava luku- ja matemaattisten aineiden sekä kielten opetuksen pedagogian kehittämistä toiminnallisempaan suuntaan niiden kiinnostavuuden lisäämiseksi 14

15 Tuloksia ja johtopäätöksiä 6 3. Kaverit ja vanhemmat sosiaalisen tuen antajia - koulun ammattilaiset etäämpänä vanhempien tuen merkitys tärkeä lapselle ja nuorelle, vaikka jonkin verran alenee iän myötä vielä merkittävämpiä ovat kaverit ilojen ja surujen jakajina kavereiden kanssa syntyvät vaikeudet ratkaistaan lasten osalta vanhempien tuella, iän myötä sisarusten ja kavereiden kanssa kotona olevia huolia puidaan vanhempien, sisarusten ja kavereiden kanssa kouluun liittyvien vaikeuksien keskeisiä auttajia ovat lasten ja nuorten vanhemmat ja kaverit, sisarukset - vasta sitten opettajat oppilashuollon ammattilaisten merkitys tuen antajana erilaisissa vaikeuksissa jää vähäiseksi 15

16 Tuloksia ja johtopäätöksiä 7 Sosiaalisen tuen kenttä tyhjenee lasten ja nuorten väkivallan, kiusaamisen tai syrjäytymisen kokemuksilta harva haluaisi kertoa asiasta kaverille, opettajalle, terveydenhoitajalle, koulukuraattorille tai poliisille alakoululaiset kertoisivat suhteellisen usein vanhemmille toisen asteen opiskelijat kertovat harvoin heillekään jääden ongelmien kanssa yksin Tulos huolestuttava ongelman luonteesta ja seurauksista johtuen väkivalta, kiusaaminen ja syrjäytyminen avoimuutta ja luottamusta korostaen esille kaikissa mahdollisissa yhteyksissä lieventämällä puhumisen kynnystä 16

17 Miten tarttua eriarvoistumiskehitykseen? 1. Painopisteeksi ongelmien ennalta ehkäisy ja toimintaan tukevat ratkaisut lasten ja nuorten luontaisissa kasvuyhteisöissä lasten ja nuorten osallisuutta ja toimijuutta kannustaviin sekä yhteisöllisyyttä tukeviin toimintakäytäntöihin kouluissa vertaistuen hyödyntäminen varhainen puuttuminen yksinäisyyden ilmenemiseen koulutyöskentelyyn toiminnallisuutta lisää erilaisen koulun jälkeisen harrastustoiminnan vahvistaminen erilaisten tukiopetusmuotojen kehittäminen 17

18 Miten tarttua eriarvoistumiskehitykseen? 2. Korjaavaan toimintaan oikea-aikaisuutta ja tehokkuutta kokonaiskuva lapsen ja nuoren vaikeuksista mahdollisimman varhain aina kun puututaan lapsen ja nuoren vaikeuksiin, tilanne otettava tehostetun huomion kohteeksi koulusta putoavat huolellisen auttamistyön piiriin tehostettu moniammatillinen perheiden kanssa työskentely lapsen ja nuoren auttamiseksi luontaisessa kasvuympäristössä ratkaisumallien kehittäminen moninaineksiin ja kasautuviin ongelmiin, vaikkakaan helppoja ratkaisuja ei ole inhimillisesti ja taloudellisesti kalliiden seurausten välttäminen puuttumalla ongelmiin ajoissa 18

19 Yhteenvetoa - Pohdintoja 19

20 Koulu lapsen ja nuoren valintojen paikkana? 1. Valinnat mahdollisuuksina - pakkoina 2. Valintakyvykkyys - toimintaresurssit refleksiivinen yhteiskunta - hyvinvointierot 3. Valinnan kohteena olevat asiat koulussa koulu lapsen ja nuoren sosiaalisena kenttänä koulun virallinen ja epävirallinen tehtävä 4. Lapsen ja nuoren toimijuus - koulun toimintakulttuuri osallisuus sosiaalisiin suhteisiin (yksinäisyys) asiantuntijaosallisuus; asiakasosallisuus 20

21 Eriytyvä ja eriarvoistuva kehitys lasten ja nuorten kasvuolosuhteissa 1 A. Valtaosalla lapsista eväät hyvään elämään: aineelliset puitteet turvatut mielekäs elämän sisältö harrastuksineen koulun ja opiskelun sujuminen kaveri- ja ystävyyssuhteet vanhempien / perheen tuki ja kannustus sekä muiden aikuisten välittävä suhtautuminen 21

22 Eriytyvä ja eriarvoistuva kehitys lasten ja nuorten kasvuolosuhteissa 2 B. Kaikkien lasten ja nuorten kasvuolot eivät ole tukevia ja elämässä eteenpäin kannustavia toisessa ääripäässä paljon lapsia ja nuoria, joilla puutetta lähes kaikista hyvän elämän eväistä kasvuolojen eriytyvä ja eriarvoistuva kehitys on objektiivinen tosiasia monien indikaattorien valossa: lapsiperheiden pienituloisuus lisääntynyt viidentoista vuoden aikana - samanaikaisesti lapsiperheiden toimeentuloasiakkuudet ovat huomattavasti vähentyneet yksinhuoltajaperheiden määrä on lisääntynyt työttömyyden lisääntyminen ja pitkittyminen 22

23 Mitä lapsen ja nuoren hyvän elämän turvaamiseen siis tarvitaan? Lapsuuden, nuoruuden ja vanhemmuuden sosiaalisen ja kulttuurisen kontekstin vaikutusten ymmärtämistä yksilötason ilmiöiden taustalla Lapselle ja nuorelle kuuluvien resurssien ja oikeuksien varmistamista yhteiskuntapoliittisilla ja paikallisilla ratkaisuilla lapsen/ nuoren ja hänen todellisuutensa aitoa ymmärtämistä ja kunnioittamista, jotta lapsen/nuoren subjektius ja osallisuus lapsen/nuoren kasvuyhteisöissä voi toteutua ja kehittyä vanhempien tukemista silloin, kun he sitä tarvitsevat selviytyäkseen kasvatus- ja huolenpitotehtävästään lapsen suojelua silloin, kun hänen kasvuolosuhteet eivät turvaa (riittävän) hyvän elämän edellytyksiä 23

24 Oulun seudun vuotiaiden lasten ja nuorten hyvinvointikysely Hyvinvointikyselyn toteutus 2011 N = 423 Otanta 1483 Vastausprosentti 28,5 24

25 Nuorten hyvinvointi tutkimuksen kohteena Aineelliset resurssit Toimeentulo Asuminen Sosiaaliset voimavarat Terveys Sosiaaliset suhteet Tyytyväisyys elämään Jaksaminen Elintavat Nuorten hyvinvointi Nuori toimijana sosiaalisilla areenoilla Opiskelu Työ Harrastukset Ystävät Perhe Kansalaisuus Internet Arjen huolet ja ongelmat Sosiaalinen tuki Palvelujen käyttö Virallinen tuki Epävirallinen tuki 25

26 Tuloksia ja johtopäätöksiä 1 1. Valtaosa (70 80 %) nuorista voi hyvin osalla (10-20%) vaikeudet kasautuvat - polarisoitunut tilanne kaikin puolin hyvinvoivat nuoret pääsääntöisesti lapsiperheiden vanhempia, parisuhteessa ilman lapsia eläviä, vakituisesti työssä olevia, yli 25 -vuotiaita hyvinvoinnin vajeista kärsivät eniten työttömät ja joillakin osa-alueilla opiskelijat, epävakaissa työsuhteissa olevat, sinkut ja pääsääntöisesti alle 25 -vuotiaat polarisoituminen lähes kaikilla hyvinvoinnin osa-alueilla. aineelliset resurssit, koulutus ja työurat, onnellisuus ja tyytyväisyys elämään, jaksaminen, vaikeudet ja huolet, yksinäisyys ja tukevien ihmisten vähäisyys, palvelujen kohtaamattomuus, passiivisuus vapaa-ajan suhteen 26

27 Tuloksia ja johtopäätöksiä 2 2. Ystävien, läheisten ihmisten ja perheen sosiaalisen tuen merkitys hyvinvoinnille keskeinen 3. Huoli tulevaisuudesta, työttömyys ja taloudelliset vaikeudet varjostavat hyvinvointia 4. Palveluiden kehittämisessä huomiota toimivuuteen, palvelujärjestelmän polarisaatioon ja palveluaukkoihin 5. Vaikuttamisesta osallisuuteen 27

28 Miten tarttua nuorten aikuisten eriarvoistumiskehitykseen? Palvelujen kehittäminen ja palveluaukot 1. Yksilöllisesti eriytyvien ohjauskäytäntöjen kehittäminen niille nuorille, joilla on vaikeuksia koulutusja työurille pääsyn ja siellä pysymisen kanssa. 28

29 Miten tarttua nuorten aikuisten eriarvoistumiskehitykseen? 2. Huono-osaisuuden kasautumisen pysäyttäminen painottamalla ehkäisevää toimintaa ja terävöittämällä moniammatillista yhteistyötä. Tällä hetkellä monista vaikeuksista kärsivän nuoren kokonaistilannetta ei tunnisteta pirstoutuneessa palvelujärjestelmässä. Auttamistoimet ovat pistemäisiä, tilannekohtaisia eikä niitä aloiteta riittävän ajoissa. Tarvitaan eri toimijoita sitovaa, asiakkaan kanssa yhdessä valmisteltavaa ja toteutettavaa suunnitelmaa 29

30 Miten tarttua nuorten aikuisten eriarvoistumiskehitykseen? 3. Nuorten lapsiperheiden tukeminen arjesta selviytymisessä silloin, kun omat mahdollisuudet ja voimavarat eivät riitä. Tämä tarkoittaa yleisen kotipalvelun palauttamista palvelumuotona. 30

31 Miten tarttua nuorten aikuisten osallisuuden vahvistamiseen? Vaikuttamisesta osallisuuteen 4. Nuorten osallisuuden toteuttaminen kuntatasolla: nuorten ottaminen vakavasti nuorten elämän asiantuntijoina fyysisen, kulttuurisen ja sosiaalisen tilan suunnittelussa ja palvelujen kehittämisessä. Tämä edellyttää systemaattisten osallisuusmuotojen luomista yhdessä nuorten kanssa 5. Nuorten asiakkaiden osallisuuden kehittäminen palvelujärjestelmässä: nuoren kokemuksen kuulemista ja nuoren osallistumista hyvinvointiinsa liittyvien palvelujen ja toimenpiteiden suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. 31