TYÖN JA HYVINVOINNIN MEGATRENDIT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖN JA HYVINVOINNIN MEGATRENDIT"

Transkriptio

1 Benchmarking-klubi Helsinki 4 RAPORTTI TYÖN JA HYVINVOINNIN MEGATRENDIT 1. Taustaa 2. SITRAn megatendit 3. Vakaa työ murenee 4. Hyvinvointi korostuu 5. Sovellusesimerkki: RAKLI ry Murrostutka 6. Lopuksi 1. Taustaa Ympäröivän yhteiskunnan vaikutukset yksilöiden ja yhteisöjen toimintaan ovat moninkertaistuneet ja voimistuneet historian saatossa. Monimuotoinen tegnologian ja infrastrukstuurin kehittyminen on mahdollistanut huippunopean tiedonvälityksen ja kommunikaation sekä tehokkaat tuotanto- ja logistiset prosessit. Samalla kehitys on tuonut mukanaan tänä päivänä vielä ratkaisemattomiakin ongelmia ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnille. Elinympäristön ja luonnon saastuminen sekä esimerkiksi radioaktiivisten jätteiden ja monet muut energiantuotannon aiheuttamat katastrofiuhat odottavat vielä ratkaisuaan. Ilmastonmuutoksen vaikutukset elinympäristöön ovat tänään jo kiistattomat, mutta globaalin päätöksenteon mahdollisuudet haittojen pienentämiseksi tuntuvat olevan tuskaisia. Organisaatioiden toiminnassa on otettava huomioon erilaisia toimintaan vaikuttavia ja osin rajoittavia tekijöitä ja tapahtumia: - voimassa olevat lait ja säädökset ja muu poliittinen päätöksenteko - ihmisten arvot ja käsitykset hyväksyttävästä toiminnasta - fyysiset ja muut uhat toiminnalle (vahingot ja vahingonteko) - muutokset toimintaympäristössä (+ / -) - teknologian kehittyminen Mihin voi vaikuttaa: - tunnistaa riskit ja minimoida negatiiviset toteutumisvaikutukset (laatutoiminta) - siirtää osa riskeistä (vakuutukset, sopimuskäytännöt) - välttää riskejä (ei aina järkevää/riskien mittasuhde) - oman toiminnan ympäristövaikutukset Mihin voi yrittää vaikuttaa: - poliittinen päätöksenteko (lobbaus, etujärjestöt) - yrityksen imago, mielikuva (informaatio, toiminnan ja tekojen oikeellisuus) - globaalit ympäristövaikutukset

2 2 Mihin ei voi vaikuttaa: - äkilliset, odottamattomat tapahtumat Turun yliopiston dosentti Anita Rubin on määritellyt trendit ja megatrendit seuraavasti: Pitkän ajanjakson kuluessa tapahtuvaa tarkasteltavan ilmiön yleistä kehityssuuntaa voidaan kutsua trendiksi. Trendi on siis sellainen piirre nykyhetkessä, joka voi jatkua tulevaisuudessa sellaisella tavalla, että se on suhteellisen helppo jäljittää. Megatrendillä puolestaan tarkoitetaan sellaista yksittäistä ilmiötä tai ilmiöiden tai trendien joukkoa, joka määrittää tavalla tai toisella tulevaisuuden suunnan tai kokonaislaadun. Megatrendin ja trendin välinen ero ei oikeastaan ole aina kovin selvä. Voidaan ajatella, että silloin on kysymyksessä megatrendi, kun ilmiötä voidaan kuvata kehityksen suurena linjana, aaltona, joka sisältää globaalin tason vaikutuksia ja alailmiöitä. Niin trendit kuin megatrendikin ovat on siten tunnistettavia ja selkeän historian omaavia yhtenäisten ilmiöiden kokonaisuuksia, joilla on selkeä ja hahmotettavaksi aukeava kehityssuunta. Tätä suuntaa ei kuitenkaan voida määritellä pelkästään tarkastelemalla yksittäisiä toimijoita tai tekijöitä, vaan megatrendi on makrotason ilmiöiden ja tapahtumakuvausten laaja kokonaisuus, joka sisältää useita erilaisia ja jopa toisilleen vastakkaisia alailmiöitä ja tapahtumaketjuja. Silti niitä muodostuvalla kokonaisuudella voidaan nähdä oma kehityssuunta. (Lähde: Futurix/Anita Rubin) Megatrendien käsite on syntynyt 1980-luvun alkupuolella, joskin jo edeltävinä vuosikymmeninä muutamat tulevaisuuden tutkimuksen tieteelliset analyysit pohtivat näitä ilmiöitä. Suomessa ovat useat tahot määritelleet vallitsevia megatrendejä. Monet organisaatiot ovat analyyseissään tukeutuneet yleistä arvostusta nauttivan SITRA:n analyysiin vallitsevista megatrendeistä. Omassa työssämme olemme myös käyttäneet pohjana näitä valtiovallan tulevaisuus-selontekoon nojaavia SITRA.n määrittelemiä megatrendejä. Halusimme omassa esityksessämme erikoisesti keskittyä työn ja hyvinvoinnin näkökulmiin. 2. Megatrendit / SITRA Ympäristömme on jatkuvassa muutostilassa. Sitra julkaisee vuosittain trendilistan, joka esittää yhden tulkinnan globaalien muutosilmiöiden suunnasta eli megatrendeistä. Trendilistan tavoitteena luoda pohja ja työkalu ymmärrystä lisäävälle keskustelulle maailman näkyvistä muutoksista, erityisesti Suomen näkökulmasta katsottuna. Perustana on rakentaa huomisen menestyvää Suomea. (Ernesto Hartikainen, Sitra)

3 3 Taidot haastavat tiedot Eliniät venyvät Yhteisöt voimaantuvat Kaupunkien roolit korostuvat Eriarvoisuus kasvaa Hyvinvointi korostuu Keskinäisyysriippuvaisuus kasvaa Ilmastomuutoksen seuraukset laajenevat Ekologinen kenkä puristaa Valtasuhteet siirtyvät Vakaa työ murenee Euroopan rakenteet rapistuvat Teknologia integroituu arkeen Sitran asiantuntijat ovat työstäneet jokaisen megatrendin sisältöä ja kytkeneet ne nykytilanteeseen. Työn ja hyvinvoinnin kehityssuuntiin ovat läheisesti sidoksissa määritellyt Eliniät venyvät ja Eriarvoisuus kasvaa megatrendit. Eliniät venyvät Syinä siihen ovat: - kehittyvä terveydehuolto - syntyvyyden lasku - priorisointi haastava - vanhusväestö voimavara, ei kuluerä - ikäihmiset kuluttajaryhmä, jolla on varallisuutta maksaa palveluista - ikäihmisten painoarvo kasvaa - senioreiden taito, kokemus ja verkostot ovat pääomaa, jota voidaan paremmin hyödyntää Nykyään mikään ei ole kuin ennen. Arvostamme arvokasta vanhuutta, vanhuuden lepoa ja sairaanhoitoa. Hyvinvointi on lisääntynyt ja yhteiskunta haluaisi turvata vanhuuden ( asunto, ruoka, terveydenhoito, hyvä hoito). Kaikesta huolimatta elämä on ihmisen parasta aikaa, vaikka muutos on nopeata ja samalla asenne vanhuuteen muuttuu. Myös kuva vanhuudesta on muuttunut, teknologiaosaaminen lisääntyy, käytetään erilaisia palveluita ja otetaan vastuuta omasta hyvinvoinnista. Ikäihmiset haluavat valita ja päättää omista asioistaan, mutta kuitenkin on pidettävä kohtuus ja arkijärki kaikessa (Eeva Päivärinta, Sitra).

4 4 Eriarvoisuus kasvaa Syitä ovat: - yksilöiden suhteellisen hyvinvoinnin eriarvoisuus yhteiskunnan sisällä kasvaa - kuilu rikkaiden ja köyhien välillä kasvaa yksilötasolla - globaalinen talouspoliittinen kehitys ei tähtää yksilöiden tasa-arvoon - sosiaalien eriarvoisuuden kasvu lisää yhteiskunnallisia ongelmia - yhteiskunnallinen luottamus heikkenee - ihmisoikeusloukkaukset lissäntyvät - tiedollinen eriarvoisuus pienenee uusien oppimismuotojen myötä ( internet, e-oppimistyökalut,joukkopalvelut,tasa-arvoisuus). Suomessa on paljon puhuttu nuorten syrjäytymisestä ja todettu, että kaikki tietävät mitä pitää tehdä. Kokonaisvaltainen näkemys ja ohjaus puuttuvat. On perustettu erilaisia ryhmiä ja tehty erilaisia tilannekartoituksia, mutta selkeät toimenpiteet puuttuvat. Maailma muuttuu hyvin nopeasti, vähemmälle on jäänyt ennaltaehkäisy ja tukeminen (Jukka Reivainen, Suomen Akatemia). 3. Vakaa työ murenee Sotavuosien jälkeen on Suomessa kasvettu tasaisesti. Meillä on ollut ja on edelleen suuria toimialoja, kuten metsäteollisuus, metalliteollisuus ja viimeksi elektroniikkateollisuus, joissa työ ja kasvu on ollut vakaata, ollaan oltu maailman kärjessä. Tyypillisesti, hyvänä esimerkkinä on puujalostusteollisuus, jossa paikkakunnan ainoa merkittävä teollisuuslaitos oli paikka, johon isän esimerkkiä seuraten pojat menivät töihin. Ja heidän pojat ja poikien pojat, sukuketjuja oli useita. Koko nyky-yhteiskunnan sosiaali- ja turvaverkostona saattoi toimia tehtaan organisaatio (terveydenhoito, koulu, päivähoito yms.). Nyt on siirrytty aikaan, jolloin vakaa työ murenee. Ei ole enää varmuutta perinteisistä työpaikoista, vaan kokonaiset tehdaspaikkakunnat saattavat lopettaa toimintansa, tehtaita suljetaan, esimerkkinä Suomesta Kaakkois-Suomen paperiteollisuus ja NSN:n Karakallion tehdas.työtehtäviä katoaa tai ne muuttuvat siten, että nykyiset taidot eivät enää riitä. Perusteollisuuteen tulee suuria muutoksia. Voidaan puhua megatrendistä tai murroksesta. Megatrendi on suunta. Murros on kasvavan suunnan taittuminen. Vakaan työn tilalle tulee kysynnän lasku, automaatio ja globalisaatio. Työt siirtyvät halpojen tuotantokustannusten maihin. Rutiininomaiset työt katoavat. Uudet teknologiat syövät vanhat. Rumasti on sanottu, että tietyt teknologiatuotteet söivät Suomen tärkeimmät toimialat: ipad tuhosi paperitehtaat ja iphone tuhosi Nokian. Välikädet katoavat digitalisoinnin ansiosta. Kuka haluaa vielä käydä pankin konttorissa maksamassa laskuja tai matkatoimistossa tarkastelemassa ja varaamassa matkoja tai kaupassa ostamassa yksinkertaisia tavaroita. Nämä korvautuvat verkkokaupalla ja omalla nettityöskentelyllä. Asianajotoimiston sihteerin työt vähenevät - ohjelmistot etsivät juristeille aikaisempia caseja tietoverkoista. Joissakin hurjimmissa visioissa automaatit hoitavat tuomioistuinten tehtäviä jakamalla oikeutta automatisoiduissa oikeudenkäynneissä. Vanhat työt poistuvat ja tilalle tulee uutta. Ei kuitenkaan samaa työmäärää eikä samoille henkilöille. Tämä antaa mahdollisuuden itsensä työllistämiseen. Yksin yrittäjä tai pienessä ryhmässä työskentelevät asiantuntijat myyvät itseään pieninä palasina, päivän kerrallaan. Palkkatyön ja yrittäjyyden kahtiajako tulee häipymään. Myös työelämän oma arvio on, että epävarmuus lisääntyy. Vastuu toiminnasta siirtyy järjestelmästä

5 yksilöille. Tämä tarkoittaa mm sitä, että yksittäisten henkilöiden on pidettävä huolta taidoistaan ja niitä on jatkuvasti päivitettävä. 5 Yhteiskunnalliset rakenteet on luotu pitkän palkansaajauran toteutumiselle. Tämä malli on murtumassa, ainakin osittain. Pitkät työurat katoavat, työn luonteesta tulee hetkellisempää, monipuolisempaa ja luovampaa. Palveluammatit digitalisoituvat, asiakkaat hoitavat itse itsensä itsepalveluperiaatteella siellä, missä se on mahdollista. Sen sijaan palvelut, joissa tarvitaan nopeasti, monimutkaisia, luovia ratkaisuja tulevat lisäämään osuuttaan. Esimerkkeinä luova suunnittelu, kirurgiset operaatiot (havainto + toimenpide), valvontatyö + ohjaus jne. Leikkauksiinkin ovat robotit tulossa. Ihmistyö korvautuu ohjelmistoilla ja roboteilla. Koti ja toimistot sekä tehtaat ovat jo nyt täynnä robotteja kuten kahvinkeitin ja vihi-kuljetuslaitteet. Tulossa ovat ilman kuljettajaa liikkuvat autot. Metrossa ei ole enää kuljettajia. Yrittävälle osaajalle avautuu ennenäkemättömiä mahdollisuuksia. Niille, jotka kykenevät kehittämään, toteuttamaan ja kaupallistamaan innovatiivisia ideoita. Johtopäätöksiä vakaan työn murenemisen teemasta: a) Mitä trendi vaikuttaa meille? Kehityksellä on laaja-alaisia vaikutuksia ihmisiin ja ympäröivään yhteiskuntaan. Uudet sukupolvet joutuvat enenevissä määrin sopeutumaan työelämän muutoksen haasteisiin. Työstä ja menestyksestä palkitaan tässä ja nyt, jokaisen on oltava tietoinen oman osaamisensa kestävyydestä ja tarpeesta huomenna. b) Mitä hyötyä tästä trendistä voisi olla? Yrittäjyys ja innovatiivisuus palkitaan, suuryritykset pilkkovat toimintojaan ja ulkoistavat niitä enenevissä määrin erityisosaajille. Alihankintaketjut muodostuvat tärkeiksi työllistäjiksi ja yritystoiminnan vauhdittajiksi. c) Voiko trendistä muodostua uhka tulevaisuudessa? Vallitseva kehitys ei saa johtaa yhteiskunnan eriarvoistumiseen: vahvat ja heikot, menestyjät ja häviäjät, rikkaat ja köyhät. On pidettävä huolta siitä, että kaikki yhteiskunnan jäsenet voivat elää täysipainoista ja onnellista elämää siten että kunkin ihmisen omia voimavaroja arvostetaan ja tuetaan 4. Hyvinvointi korostuu - Työurien pidentämisen tarve - Henkilöstön aiheuttamien sairauskulujen kasvu työnantajilla - Fyysisen työn määrän vähentyminen ja henkisen työn määrän kasvu -> tarvitaan kuntoilua vastapainoksi - Yksilön vastuun kasvu omasta hyvinvoinnista - Kuntokeskuksien määrän ja terveysravintovalmisteiden käytön kasvu - Lääketieteen edistyminen (DNA-tutkimus) yms. antavat lisää tietoa jo varhaisessa perinnöllisistä sairauksista - Ennakoivan terveydenhuollon ja terveellisen ravinnon merkitys kasvaa tiedon lisääntyessä - Tietoisuuden kasvun myötä ihmisten henkinen kasvu edistää terveyttä ja kääntäen terve ihminen kykenee parempaan.

6 Työurien pidentämisen tarve 6 Työhyvinvointi ja työturvallisuus ovat tärkeitä organisaation menestystekijöitä, joiden merkitys kasvaa yhä nykypäivän yhteiskunnassa. Työssä käyvän väestön väheneminen ikäluokkien pienenemisen seurauksena ja työurien pidentämisen tarve ovat perusteita yrityksille panostaa henkilöstön hyvinvointiin. Eläketurvakeskuksen mukaan vuonna 2013 työkyvyttömyyseläkemenot Suomessa nousivat jo 2 267,5 miljoonaan (Gockel 2015). Tämän lisäksi kustannuksia aiheuttavat työtapaturmat, joita tapahtuu vuosittain edelleen noin Suomessa. Hyvinvointi trendinä yksilön ja yhteiskunnan tasoilla Valtakunnallinen Työelämä 2020 hanke tavoittelee Euroopan parasta työelämää Suomen työssäkäyvälle väestölle. Erityisesti teknologiateollisuuden yrityksissä toimiva henkilöstö joutuu tällä hetkellä elämään melkoisen suuren työelämämurroksen keskellä, minkä vuoksi kaikkien työntekijöiden, toimihenkilöiden sekä yrityksen johdon hyvinvoinnista on pidettävä erityisesti huolta. Yrityksen henkilöstön työhyvinvointi vaikuttaa yksilöiden tuottavuuteen ja siten myös koko yrityksen tulokseen (Kesti et al. 2011, Kesti 2012). Henkilöstön työhyvinvointiin panostaminen vaikuttaa monella tasolla, 1) Yksilötasolla henkilön elämänlaatuun ja omaan jaksamiseen, 2) Yritystasolla työhyvinvointiin panostaminen heijastuu koko ympäröivään työyhteisöön sekä 3) Yhteiskunnan mm. parempana elämän laatuna, positiivisempana huoltosuhteena ja vähentyneinä sairaus ja eläkekuluina koko kansantalouteen. Henkilöstön aiheuttamien sairauskulujen kasvu työnantajilla Työikäisen (työssäkäyvän) henkilöstön aiheuttamat keskimääräiset sairauspoissaolokustannukset ovat: 2-12 % palkkasummasta vuodessa, mikä on laskettuna keskimäärin /HTV henkilötyövuosi. Työkyvyttömyys aiheuttaa merkittävän kustannuserän työelämässä. Vertailututkimuksen 64 yrityksessä tämä yhteenlaskettu summa on n. 180 miljoonaa euroa vuodessa. Mikäli nämä tulokset suhteutetaan koko Suomen yksityissektoriin, puhutaan jo n. 4-5 miljardin suorasta vuosikustannuksesta. Mikäli koko yksityissektorilla päästäisiin parhaiten menestyneen ryhmän kaltaisiin tuloksiin, olisi nykytilaan verrattuna saavutettavissa 1,3 miljardin vuosisäästöt suorissa kustannuksissa. Parvinen Teollinen murros on saanut aikaan fyysisen työn määrän vähentymisen ja henkisen työn määrän kasvun. Tämän muutoksen vastapainoksi tarvitaan kuntoilua, jotta ihminen pysyisi kunnossa. Näin ollen myös yksilön vastuu kasvaa omasta hyvinvoinnista. Kuntokeskuksien määrän ja terveysravintovalmisteiden käytön kasvu Selvityksen mukaan hyvinvointi trendinä näkyy esimerkiksi lehtien tuomassa tarjonnassa terveellisen ruokavalion resepteinä sekä yksilön terveyttä tukevina personal trainer palveluina kuntokeskuksissa. Myös digitaaliset kuntoilua tukevat sovellukset, kuten Sports Tracker ja HeiaHeia, tukevat hyvinvointia. Muitakin tuotteita on tarjolla: erilaiset sykemittarit, älykellot, askelmittarit ja verenpainemittarit ovat tulleet markkinoille. Yritystasolla terveysteknologian tuotteiden vienti on noussut Suomen suurimmaksi vientialaksi. Erilaiset testausmenetelmät, röntgen - ja kuvantamislaitteet (esim. MRI-laitteet), hammashoidon välineet sekä sairaalakalusteet ovat suosittuja maailmalla. Vuonna 2014 terveysteknologian tuotekokonaisuuksien viennistä tulleen myynnin arvo nousi 1,66 miljardiin euroon. Tulevaisuudessa trendin mukaan terveysteknologian markkinat kasvavat edelleen jatkossa. Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan liikunta-alalla on enemmän uusia kasvuyrityksiä kuin keskimäärin muilla aloilla.

7 Hyvinvoinnin merkitys kasvaa työpaikoilla edelleen 7 Informaatioyhteiskunnassa fyysisen työn määrä on selväksi vähentynyt ja henkisen työn määrä on kasvanut. Monilla työpaikoilla on jo panostettu ergonomiaan: seisomapöydät ja jopa kävelypalaverit ovat tulleet osaksi normaalia työpäivää. Liikunnalliset virkistyspäivät kuuluvat entistä useamman työpaikan tapoihin ja työntekijöiden liikkumista tuetaan monella työpaikalla taloudellisesti liikuntasetelein tai järjestämällä omalla työpaikalla liikuntaa. Toisaalta työajan joustoilla voidaan tukea hyvinvointia, sillä se mahdollistaa perheellisille työntekijöille paremmin aikaa pitää huolta kunnosta ja läheisistä sekä antaa mahdollisuuden pitää vapaata, kun palautumisen tarve työstä on suurempi. Yksilön kokemus työstä vaikuttaa sekä hänen omaan psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiinsa että läheisten ja sitä kautta koko yhteiskunnan hyvinvointiin. Hyvinvoiva työntekijä jaksaa työelämässä pidempään. Henkilöstön aiheuttamien työeläkemenojen kasvu näkyy yritysten taseissa ja tuloksissa, ja sen vuoksi myös työnantajat ovat havahtuneet ennalta ehkäisemään työkyvyttömyyttä ja sairauksia. Kuva: Nykyään vielä suuri joukko työikäisiä ihmisiä siirtyy työkyvyttömyyseläkkeelle. Ennalta ehkäisevällä toiminnalla ainakin puolet näistä tapauksista voitaisiin estää ja pitää työkykyisinä. Ennakoivan terveydenhuollon ja terveellisen ravinnon merkitys kasvaa tiedon lisääntyessä Esimerkiksi Sitran tavoitteena on, että geeniperimään liittyvää tietoa eli genomitietoa hyödynnetään osana yksilöllistä hyvinvointia, terveydenhoitoa ja sairauksien ennaltaehkäisyä kansallisella tasolla. Tämä edistäa tulevaisuudessa entistä enemmän ihmisten mahdollisuuksia elää terveempinä pidempään. Siksi kansalaisille tullaan tarjoamaan tulevaisuudessa enemmän tietoa omaan terveyteensä ja hyvinvointiinsa vaikuttavista keskeisistä perinnöllisistä riskitekijöistä. Lähtökohtana tulee olla, että yksilö omistaa omat genomitietonsa ja hänellä on oikeus päättää tietojensa käytöstä itse. Johtopäätöksiä hyvinvoinnin teemasta: a) Mitä trendi vaikuttaa meille?

8 8 Kun tietoisuus hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä (geeniperimän vaikutus, ravinto, omasta kunnosta huolehtiminen, jne.) kasvaa, voidaan ennakoida seurauksena olevan entistä terveemmät ihmiset ja entistä parempi elämänlaatu. b) Mitä hyötyä tästä trendistä voisi olla? Trendin vaikutuksena voidaan ennakoida olevan sellaisia hyötyjä, että hyvinvointiin panostamisen seurauksena tulevat tulevaisuudessa kaikki ikäluokat olemaan entistä terveempiä ja yhteiskunnassa saavutetaan entistä parempi elämänlaatu. Toinen seuraus on edellisen myötävaikutuksella yhteiskunnassa vähentynyt sairastavuus ja pienentyneet kustannukset. c) Voiko trendistä muodostua uhka tulevaisuudessa? Uhkakuvia voisi olla genomitiedon väärinkäyttö vaikkapa siinä tapauksessa, että alettaisiin syrjiä jollain tavalla enemmän niitä ihmisiä, joilla on todettu esimerkiksi perinnöllinen vamma tai sairaus. 5. Sovellusesimerkki: RAKLI ry Murrostutka BM-ryhmämme sai erinomaisen tilaisuuden vierailla organisaatiossa, jossa systemaattisella menettelyllä havainnoidaan ja analysoidaan tapahtuvia kehityssuuntia ja pyritään mukauttamaan toiminta näistä saatuihin impulsseihin ja analysoituihin havaintoihin. RAKLIssa isäntänämme toimi Murrostutka-projektia johtava kehitysjohtaja Erkki Aalto. RAKLI on aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija ja vaikuttaja. Järjestö on mukana varmistamassa, että suomalainen toimintaympäristö kehittyy suotuisasti. RAKLI tarjoaa tietoa muun muassa kiinteistö- ja rakentamisalasta, sen suhdanteista ja muutoksista sekä parhaista käytännöistä. RAKLI on myös tilaajia edustava osapuoli alan neuvottelupöydissä. RAKLIn jäseninä on asuntojen, toimitilojen ja infrastruktuurin omistajia, rakennuttajia ja käyttäjiä tai näiden ammattimaisia edustajia. Murrostutka (Lähde: RAKLI/kehitysjohtaja Erkki Aalto; RAKLI internetsivut) RAKLI käynnisti kesäkuussa 2014 laaja-alaiseen yhteistyöhön perustuvan murrostutkan. Sen tavoitteena on tuoda näkyviin yhteiskunnan, elinkeinoelämän ja rakennetun ympäristön kehityksen ajureita, murrosilmiöitä ja tulevaisuuden vaihtoehtoja. Meitä koettelee parhaillaan voimakas murrosvaihe. Moni odottaa tilanteen helpottavan, kun suhdannetilanne paranee. Toivottavasti näin käykin. Samalla vaikuttaa vahvasti siltä, että meillä on iso, monimuotoinen yhteiskuntaa, elinkeinoelämää ja rakennettua ympäristöä haastava ja muokkaava myllerrys edessämme. Monesta hienoksi koetusta asiasta joudutaan luopumaan. Se ei ole helppoa. Paljon uutta täytyy omaksua muualta ja kehittää. Sekään ei ole helppoa.

9 Verkkokaupan tuomat muutospaineet ovat vahvasti esillä. On selvää, että tietoverkottuminen tulee kaupan lisäksi muuttamaan logistiikkaa, julkisia ja yksityisiä palveluita, työntekoa, opiskelua, harrastuksia ja tietotyötä, tietopalveluita sekä mediaa todella perusteellisesti. 9 Tietoverkko avaa erinomaisia mahdollisuuksia parantaa palveluita ja tuottavuutta. Hyviä suomalaisesimerkkejä edustavat Verohallinto, Tilastokeskus, Ilmatieteen laitos, Helsingin kaupungin tietokeskus ja Espoon kaupungin kansainvälisesti palkittu, avoin uusiutuvan energian hyödyntämistä helpottava tietopalvelu. Maaliskuussa Bloombergin Businessweek julkaisi ajatuksen, että puolet USA:n Business Schooleista saattaa kadota vuoteen 2020 mennessä. Se on yksi vahva signaali tietoverkkojen avaamista rajuista haasteista ja mahdollisuuksista. Kaupungistuminen ja kaupunkien kehittäminen ovat keskeisiä haasteita. Tarvitaan hyvä kaupunki neljälle sukupolvelle kaikkina vuodenaikoina. Tilojen käyttö tulee tehostumaan merkittävästi. Toimistoihin otetaan mallia kahviloista ja kahvilat tulevat muodostamaan montaa käyttötarkoitusta palvelevan tilojen verkoston. Voisivatko ne olla osa kirjasto- ja muutakin kulttuuriverkostoa? Sijoittuvatko koulut, päiväkodit, terveys- ja hyvinvointipalvelut, harrastustilat sekä palvelupisteet tulevaisuudessa yhä yleisemmin lähialuetta palveleviin monitoimitaloihin? Paikallisten talouksien kehittyminen globaalin talouden rinnalla on merkittävä näkökulma, joka tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia. Ajankohtaisia esimerkkejä ovat Suomen potentiaalinen energiaomavaraisuus ja myymälöiden vastapaistetut leivät, jotka ajavat leipätehtaita ahtaalle. Murrostutka auttaa kirkastamaan käsitystämme tulevaisuudesta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista edellä kuvattujen ja lukuisten muiden asioiden osalta. Tavoitteena on tuottaa eväitä hyvinvointiyhteiskunnan ja sitä palvelevan rakennetun ympäristön kehittämiselle - molemmat mallia 2.0. Murrostutkassa hyödynnetään RAKLIn tehokkaaksi osoittautunutta klinikkakonseptia, joka kokoaa avaintahot yhteistyöhön. Murrostutkan pohjana on RAKLIn määrittelemät megatrendit: - glokalisaatio (kansainvälinen ja paikallinen talous, työnjako, tieto, resurssit, kulttuuri ja arvot) - ikääntyminen (ym. Demografit) - kaupungistuminen - ympäristön muutos (eettis-ekologinen muutos) - teknologian kehitys - ICT:n kehitys (viestintä, vuorovaikutus, virtuaalisuus ja tekoäly) Seuraavassa muutamia poimintoja BM-vierailullamme Raklista saamastamme aineistosta:

10 10

11 11

12 12

13 13 6. Lopuksi SITRA:n määrittelemät trendit peilaavat hyvin suomalaisen yhteiskunnan kehityssuuntia globaalissa maailmassa. Kaikki riippuu kaikesta ja jokainen muutos muutos jossakin kehityssuunnassa vaikuttaa moneen muuhun asiaan ja ilmiöön. Pohdimme lopuksi minkälaisia vaikutuksia valitsemillamme megatrendeillä on muiden megatrendien näkökulmasta, päädyimme seuraaviin ajatuksiin kehityssuunnista. Vakaa työ murenee - herättää levottomuutta ihmisissä, varsinkin vanhemmissa ikäpolvissa - vaatii asennemuutosta, muutosvastarintaa esiintyy - automaation ja robotiikan käyttö lisääntyy - muutoksia asumiskulttuurissa (vuokra-/omistusasuminen) - muuttoliike lisääntyy, muutetaan työn perässä herkemmin myös ulkomaille - kotitalouksien suuret, lainarahoitukseen perustuvat hankinnat vähenevät (?) - leasing- ja vuokrarahoituksien kysynnän lisääntyminen - koulutustarpeen lisääntyminen - yritystason päätökset eivät edistä kokonaisetua (osaoptimointi) - yhteiskuntavastuun merkitys yritysten päätöksenteossa korostuu - työn ja vapaa-ajan rytmitys muuttuu - palkkatyön joustovaatimukset lisääntyvät, edunvalvonnan merkitys kasvaa - (pien)yritystoiminta lisääntyy Hyvinvointi korostuu - työhyvinvointi avainasemassa - eliniät pitenevät ja elämänlaatu kasvaa - hoivahoidon tarve kasvaa - muu hyvä terveydenhoito - sosiaalitoimen rahoitus - ennalta ehkäisevä terveydenhuolto - liikunnan merkitys hyvinvoinnille

14 - terveellinen ravinto - terveyskasvatus - vapaa-ajan vieton liiketoiminnan merkitys kasvaa - yhteiskunnan kasvatus- ja muut moraalikäsitykset tärkeässä asemassa - genimitiedon eettinen käyttö, uhkana syrjintä - varhainen puuttuminen sosiaaliongelmiin ja niiden ennaltaehkäisy - eri väestöryhmien tarpeiden huomioiminen (lapset, vanhukset, perheet) - yhteiskunnan tasa-arvoisuus 14

RAKLIn strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin

RAKLIn strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin RAKLIn strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin Kiinteistö- ja rakennusalasta vetovoimaa Keski-Suomeen Jyväskylä 13.1.2016 Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen, RAKLI ry Murroskartta Kaupan murros

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Tulevaisuuden uimaseura.

Tulevaisuuden uimaseura. Tulevaisuuden uimaseura #urheiluseura @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito

Lisätiedot

SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ. Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä,

SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ. Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä, SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä, 18.4.2016 MEGATRENDIT MUOKKAAVAT MAAILMAA ARVOT JA ARVOKETJUT MUUTTUVAT MINKÄ PITÄÄ MUUTTUA

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Maailmantalouden tulevaisuusnäkymät ja Suomen asema maailmassa: markat takas vai miten tästä selvitään? Nuoran seminaari 29.3. 2012 Mikko Kosonen

Maailmantalouden tulevaisuusnäkymät ja Suomen asema maailmassa: markat takas vai miten tästä selvitään? Nuoran seminaari 29.3. 2012 Mikko Kosonen Maailmantalouden tulevaisuusnäkymät ja Suomen asema maailmassa: markat takas vai miten tästä selvitään? Nuoran seminaari 29.3. 2012 Mikko Kosonen Sitran trendilista 1. Ennakoimattomien tapahtumien tiheys

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä

Täyttä elämää eläkkeellä Täyttä elämää eläkkeellä Saija Ohtonen-Jones 5.2.2016 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö auttaa katastrofien ja onnettomuuksien

Lisätiedot

Liikunnan asema Tulevaisuuden kunnassa ja rajapintayhteistyö Lounais-Suomen kuntien liikuntaseminaari

Liikunnan asema Tulevaisuuden kunnassa ja rajapintayhteistyö Lounais-Suomen kuntien liikuntaseminaari Liikunnan asema Tulevaisuuden kunnassa ja rajapintayhteistyö Lounais-Suomen kuntien liikuntaseminaari 22.-23.9.2016 ylitarkastaja Sari Virta Alustuksen rakenne Tiedolla johtaminen Hyvinvoinnin edistäminen

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Kilpailu tulevaisuuden Suomelle

Kilpailu tulevaisuuden Suomelle Kalle Nieminen Asiantuntija, Sitra 28.11.2016 Miksi juuri nyt? Megatrendit 2016 Osaamisen tunnistaminen tulevaisuudessa Ratkaisu 100 Kilpailu tulevaisuuden Suomelle 1 Miten haaste on valittu? 1. 2. 3.

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Toimiala-ja toimintaympäristöhavaintoja monipalveluyritykseksi muuntautuvan finanssitoimijan näkökulmasta

Toimiala-ja toimintaympäristöhavaintoja monipalveluyritykseksi muuntautuvan finanssitoimijan näkökulmasta Toimiala-ja toimintaympäristöhavaintoja monipalveluyritykseksi muuntautuvan finanssitoimijan näkökulmasta Olavi Kurola, Pohjolan Osuuspankki 14.2.2017 OP on asiakkaidensa omistama finanssiryhmä. Edistämme

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush Merkityksellisyys työn uusi trendi Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto 1.12.2016 Tieke / Slush Suomalaisen Työn Liiton tehtävänä on edistää työn arvostusta. Avainlippu vuodesta 1965 Design from Finland

Lisätiedot

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Lapset puheeksi Oulussa 6.5.2014 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Hyvinvointikuntayhtymän strategia Toimintaympäristössä, olosuhteissa ja tarpeissa tapahtuvat muutokset

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta?

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 Sinikka Tyynelä Yksikön johtaja Ikääntyvien asumispalvelut / Keski-Suomi

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta,

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta, Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta, 30.9.2016 Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy.

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Strategia valtuustokaudelle

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Strategia valtuustokaudelle ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ Strategia valtuustokaudelle 2017-2021 MUUTOSTEN MAAILMANPYÖRÄ: Kuntien ja alueiden muutosajurit Elämäntapojen muutokset Älykäs hyvinvointi- ja terveysteknologia Syrjäytyminen

Lisätiedot

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle 2017-2021 MUUTOSTEN MAAILMANPYÖRÄ: Kuntien ja alueiden muutosajurit Kaupungistuminen Elämäntapojen muutokset Älykäs hyvinvointi-

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

Hyvinvointipalveluiden tulevaisuus

Hyvinvointipalveluiden tulevaisuus Hyvinvointipalveluiden tulevaisuus Nuoruusikäisten toimivat palvelu seminaari 16.2.2012 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset vuosina 1970-2040 indeksi 80 indeksi

Lisätiedot

Muuttuva opettajuus 3 pointtia

Muuttuva opettajuus 3 pointtia Muuttuva opettajuus 3 pointtia Toimitusjohtaja Petri Lempinen Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry @LempinenPetri #ammatillinenkoulutus #amke www.amke.fi 1. Ympäristön muuttuessa koulutus uudistuu

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Henna Nurminen Hankkeen esittely

Henna Nurminen Hankkeen esittely Henna Nurminen 1.4.2016 Hankkeen esittely Perustiedot Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskusten yhdessä toteuttama ESR-hanke Tiimi (paikkakunta): Projektipäällikkö Henna Nurminen (Rovaniemi) Projektikoordinaattori

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa Elli Heikkilä Amerikansuomalaisten ensimmäisen ja toisen sukupolven alueellinen sijoittuminen USA:ssa

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 1 WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Mielenterveystyön yhteistyökokous Vaasa 19.4.2007 pvm/nn Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 2 Taustaa

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Lopuksi, muttei hallinnon - suuntia huomiselle

Lopuksi, muttei hallinnon - suuntia huomiselle Lopuksi, muttei hallinnon - suuntia huomiselle Osastopäällikkö, valtion työmarkkinajohtaja Juha Sarkio Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Kaikki johtajat ovat toivon jakajia 09.11.2015 2 Millä näkemyksellä

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

IÄN ILOINEN KESÄAMU

IÄN ILOINEN KESÄAMU IÄN ILOINEN KESÄAMU 14.6.2012 Iän iloinen Kainuu 2030 Kainuun ikääntymispoliittinen strategia Suvilaulu JO JOUTUI ARMAS AIKA JA SUVI SULOINEN, KAUNIISTI JOKA PAIKKAA KORISTAA KUKKANEN. NYT LÄMPÖÄNSÄ SUOPI

Lisätiedot

Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE

Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE 1 Johtopäätös 1 Kouluverkkoa tulisi kehittää niin, että kuljetusoppilaiden määrä minimoidaan. Tällä on positiivinen kustannusvaikutus kustannusrakenteeseen ja

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Huomisen eväskori pakataan kasvatustyössäkin jo tänään Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Ketkä ovat

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

ECOMM 2015-jälkiseminaari

ECOMM 2015-jälkiseminaari ECOMM 2015-jälkiseminaari Autoilun muutoksia: Yhteiskäyttöautot ja automatisoidut autot 28.9.2015 Toni Bärman, joukkoliikenteen palvelut, Liikennevirasto Liikkumisen haasteet Maaseudun muuttoliike kaupunkeihin

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Seppo Honkapohja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton seminaari 4.9.2012 Sisältö Väestörakenteen muutos Suomessa Suomessa ikääntymisen kansantaloudelliset

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Vantaa ja sen tulevaisuus

Vantaa ja sen tulevaisuus Vantaa ja sen tulevaisuus K-E Michelsen 12.1.2017 30.1.2017 1 Tulevaisuudesta ja sen ennustamisesta Markku Wilenius (2014): Tulevaisuus on salattu maailma ja sen täsmällinen tietäminen on harhaa. Sattuma

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

Kaupunkien kehittäminen

Kaupunkien kehittäminen RAKENNUSFOORUMI 4.10.2016 Aalto-auditorio, Sähkötalo, Runeberginkatu 1, Helsinki Kaupunkien kehittäminen muuttuvat tarpeet ja ratkaisut METROPOLISEURA ERKKI AALTO METROPOLISEURA Rakennustietosäätiön Rakennusfoorumi

Lisätiedot

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra #UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra Twitter: @keranenhenna Muuttuko työelämä työsuhteet? 200 Työsuhteiden tulevaisuus 190 180 Jatkuva osa-aikatyö 170

Lisätiedot

TEKNISEN KONSULTOINNIN TOIMIALARAPORTTI. Timo Metsä-Tokila

TEKNISEN KONSULTOINNIN TOIMIALARAPORTTI. Timo Metsä-Tokila TEKNISEN KONSULTOINNIN TOIMIALARAPORTTI Timo Metsä-Tokila Tekninen konsultointi TOL 2008 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 71 Arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi

Lisätiedot

Elintarvikeketjun tietopääoma kilpailutekijänä. Elintarvikeketjun päättäjien visio- ja uutispäivä Prof. Pirjo Ståhle

Elintarvikeketjun tietopääoma kilpailutekijänä. Elintarvikeketjun päättäjien visio- ja uutispäivä Prof. Pirjo Ståhle Elintarvikeketjun tietopääoma kilpailutekijänä Elintarvikeketjun päättäjien visio- ja uutispäivä 14.11.2007 Prof. Pirjo Ståhle Kolme suurta muutosvoimaa kilpailukyvyn perustana Globalisaatio Teknologia

Lisätiedot

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino 24.11.2015 Väittämiä Organisaation strategia on pragmaattinen kuvaus tulevien vuosien keskeisistä linjauksista Sote-integraatio tuottaa nopeasti konkreettisia

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Tulevaisuuden suomenhevonen yhteiskunnan muutoksen vaikutuksia

Tulevaisuuden suomenhevonen yhteiskunnan muutoksen vaikutuksia Tulevaisuuden suomenhevonen yhteiskunnan muutoksen vaikutuksia Markku Saastamoinen Luonnonvarakeskus Luke Suomenhevosen jalostusohjesäännön uudistaminen, Tampere 9.5.2015 Yhteiskunnan muutos hevostalouden

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu Vihreämmän ajan kuntaseminaari Päättäjien Aamu Agenda - 9:00-11:00 Kuntakentän haasteet ja niihin vastaaminen tietotekniikan keinoin IT:n ekologinen jalanjälki Virran- ja kustannusten säästö nykyaikaisin

Lisätiedot

Matkalla kohti alustataloutta yrittäjän osaamistarpeet

Matkalla kohti alustataloutta yrittäjän osaamistarpeet VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Matkalla kohti alustataloutta yrittäjän osaamistarpeet Tutkintotoimikuntaseminaari 16.2.2017 Mikko Dufva mikko.dufva@vtt.fi @mdufva Yrittäjä alustataloudessa?

Lisätiedot

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010, Helsingin yliopisto Pääjohtaja Harri Vainio, Työterveyslaitos Maailma muuttuu pysyykö

Lisätiedot

Hyvinvointi ja kestävä ruokaturva Suomessa

Hyvinvointi ja kestävä ruokaturva Suomessa Hyvinvointi ja kestävä ruokaturva Suomessa Antti Puupponen Sosiaalipoliittisen yhdistyksen seminaari: Kestävä hyvinvointi ja eriarvoisuus 30.11.2016 Tieteiden talo, Helsinki Vuonna 2050 maailman arvioitu

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät 4.9.2014 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Globaalin liiketoiminnan näkökulma Timo Saarelainen toimii Green Fuel

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus 2013 Yhteenveto tuloksista Taustamuuttujat: Ikä Taustamuuttujat: Jäsenlaji Taustamuuttujat: Työtilanne Jäsenpalvelut ja -edut J1. Miten hyödyllisenä pidät TEKin

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu:

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Makrotalouden lupaukset eivät toteudu Teollisuuden rakennemuutos Eriarvoistuminen ja pahoinvointi lisääntyvät Muutos vaatii: Pidemmän aikaperspektiivin

Lisätiedot

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Hämeen Näky - Pk-yritysten ennakointiosaamisen kehittäminen kuva: www.google.fi VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Tulevaisuus on tehtävä Tulevaisuuden ymmärtäminen Historiantutkimus, muisti,

Lisätiedot

Kulttuuri, taide ja liikunta työorganisaatioiden kehittämisessä. Arvokas työelämä Musiikkitalo Ylijohtaja Riitta Kaivosoja

Kulttuuri, taide ja liikunta työorganisaatioiden kehittämisessä. Arvokas työelämä Musiikkitalo Ylijohtaja Riitta Kaivosoja Kulttuuri, taide ja liikunta työorganisaatioiden kehittämisessä Arvokas työelämä Musiikkitalo 11.3.2013 Ylijohtaja Riitta Kaivosoja Uusi tuottavuus ja uusi työ Tuotannontekijät Työvoima Tuotantovälineet

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Kasvua mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Jukka-Pekka Kuokkanen, aluejohtaja Dextra Oy / Pihlajalinna -konserni

Kasvua mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Jukka-Pekka Kuokkanen, aluejohtaja Dextra Oy / Pihlajalinna -konserni Kasvua mutta ei hinnalla millä hyvänsä Jukka-Pekka Kuokkanen, aluejohtaja Dextra Oy / Pihlajalinna -konserni 1 Aamun juoni Alussa oli yksi mies ja laukku tänään työntekijöitä on Dextra/Pihlajalinna - konsernissa

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Saumattomien hyvinvointipolkujen tukemisen keinoja

Saumattomien hyvinvointipolkujen tukemisen keinoja Saumattomien hyvinvointipolkujen tukemisen keinoja Hyvinvointifoorumi 10.4.14 Teemu Ylikoski www.laurea.fi Saumattomien hyvinvointipolkujen tukemisen keinoja Palvelustrategian Elinympäristö luomat puitteet

Lisätiedot

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta TAMK, Sosionomikoulutus, 17ASO ENNAKKOTEHTÄVÄ 1 TAMMIKUU 2017 Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta Tämän ennakkotehtävän tavoitteena on tehdä näkyväksi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikkuva koulu hanke Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi Havaintoja ja uutisia ympäröivästä maailmasta Liikkumattomuus vie hyödyn

Lisätiedot

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ. Mikko Kesä, vanhempi neuvonantaja, Sitra Työsteen Sillat

TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ. Mikko Kesä, vanhempi neuvonantaja, Sitra Työsteen Sillat TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ, vanhempi neuvonantaja, Sitra 26.9.2016 Työsteen Sillat Edistämme työelämän uudistumista talouden ja työmarkkinoiden haasteisiin ja tulevaisuuteen

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna 2.9.2010 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900-luvulla avasivat tien digitaaliseen

Lisätiedot