TYÖN JA HYVINVOINNIN MEGATRENDIT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖN JA HYVINVOINNIN MEGATRENDIT"

Transkriptio

1 Benchmarking-klubi Helsinki 4 RAPORTTI TYÖN JA HYVINVOINNIN MEGATRENDIT 1. Taustaa 2. SITRAn megatendit 3. Vakaa työ murenee 4. Hyvinvointi korostuu 5. Sovellusesimerkki: RAKLI ry Murrostutka 6. Lopuksi 1. Taustaa Ympäröivän yhteiskunnan vaikutukset yksilöiden ja yhteisöjen toimintaan ovat moninkertaistuneet ja voimistuneet historian saatossa. Monimuotoinen tegnologian ja infrastrukstuurin kehittyminen on mahdollistanut huippunopean tiedonvälityksen ja kommunikaation sekä tehokkaat tuotanto- ja logistiset prosessit. Samalla kehitys on tuonut mukanaan tänä päivänä vielä ratkaisemattomiakin ongelmia ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnille. Elinympäristön ja luonnon saastuminen sekä esimerkiksi radioaktiivisten jätteiden ja monet muut energiantuotannon aiheuttamat katastrofiuhat odottavat vielä ratkaisuaan. Ilmastonmuutoksen vaikutukset elinympäristöön ovat tänään jo kiistattomat, mutta globaalin päätöksenteon mahdollisuudet haittojen pienentämiseksi tuntuvat olevan tuskaisia. Organisaatioiden toiminnassa on otettava huomioon erilaisia toimintaan vaikuttavia ja osin rajoittavia tekijöitä ja tapahtumia: - voimassa olevat lait ja säädökset ja muu poliittinen päätöksenteko - ihmisten arvot ja käsitykset hyväksyttävästä toiminnasta - fyysiset ja muut uhat toiminnalle (vahingot ja vahingonteko) - muutokset toimintaympäristössä (+ / -) - teknologian kehittyminen Mihin voi vaikuttaa: - tunnistaa riskit ja minimoida negatiiviset toteutumisvaikutukset (laatutoiminta) - siirtää osa riskeistä (vakuutukset, sopimuskäytännöt) - välttää riskejä (ei aina järkevää/riskien mittasuhde) - oman toiminnan ympäristövaikutukset Mihin voi yrittää vaikuttaa: - poliittinen päätöksenteko (lobbaus, etujärjestöt) - yrityksen imago, mielikuva (informaatio, toiminnan ja tekojen oikeellisuus) - globaalit ympäristövaikutukset

2 2 Mihin ei voi vaikuttaa: - äkilliset, odottamattomat tapahtumat Turun yliopiston dosentti Anita Rubin on määritellyt trendit ja megatrendit seuraavasti: Pitkän ajanjakson kuluessa tapahtuvaa tarkasteltavan ilmiön yleistä kehityssuuntaa voidaan kutsua trendiksi. Trendi on siis sellainen piirre nykyhetkessä, joka voi jatkua tulevaisuudessa sellaisella tavalla, että se on suhteellisen helppo jäljittää. Megatrendillä puolestaan tarkoitetaan sellaista yksittäistä ilmiötä tai ilmiöiden tai trendien joukkoa, joka määrittää tavalla tai toisella tulevaisuuden suunnan tai kokonaislaadun. Megatrendin ja trendin välinen ero ei oikeastaan ole aina kovin selvä. Voidaan ajatella, että silloin on kysymyksessä megatrendi, kun ilmiötä voidaan kuvata kehityksen suurena linjana, aaltona, joka sisältää globaalin tason vaikutuksia ja alailmiöitä. Niin trendit kuin megatrendikin ovat on siten tunnistettavia ja selkeän historian omaavia yhtenäisten ilmiöiden kokonaisuuksia, joilla on selkeä ja hahmotettavaksi aukeava kehityssuunta. Tätä suuntaa ei kuitenkaan voida määritellä pelkästään tarkastelemalla yksittäisiä toimijoita tai tekijöitä, vaan megatrendi on makrotason ilmiöiden ja tapahtumakuvausten laaja kokonaisuus, joka sisältää useita erilaisia ja jopa toisilleen vastakkaisia alailmiöitä ja tapahtumaketjuja. Silti niitä muodostuvalla kokonaisuudella voidaan nähdä oma kehityssuunta. (Lähde: Futurix/Anita Rubin) Megatrendien käsite on syntynyt 1980-luvun alkupuolella, joskin jo edeltävinä vuosikymmeninä muutamat tulevaisuuden tutkimuksen tieteelliset analyysit pohtivat näitä ilmiöitä. Suomessa ovat useat tahot määritelleet vallitsevia megatrendejä. Monet organisaatiot ovat analyyseissään tukeutuneet yleistä arvostusta nauttivan SITRA:n analyysiin vallitsevista megatrendeistä. Omassa työssämme olemme myös käyttäneet pohjana näitä valtiovallan tulevaisuus-selontekoon nojaavia SITRA.n määrittelemiä megatrendejä. Halusimme omassa esityksessämme erikoisesti keskittyä työn ja hyvinvoinnin näkökulmiin. 2. Megatrendit / SITRA Ympäristömme on jatkuvassa muutostilassa. Sitra julkaisee vuosittain trendilistan, joka esittää yhden tulkinnan globaalien muutosilmiöiden suunnasta eli megatrendeistä. Trendilistan tavoitteena luoda pohja ja työkalu ymmärrystä lisäävälle keskustelulle maailman näkyvistä muutoksista, erityisesti Suomen näkökulmasta katsottuna. Perustana on rakentaa huomisen menestyvää Suomea. (Ernesto Hartikainen, Sitra)

3 3 Taidot haastavat tiedot Eliniät venyvät Yhteisöt voimaantuvat Kaupunkien roolit korostuvat Eriarvoisuus kasvaa Hyvinvointi korostuu Keskinäisyysriippuvaisuus kasvaa Ilmastomuutoksen seuraukset laajenevat Ekologinen kenkä puristaa Valtasuhteet siirtyvät Vakaa työ murenee Euroopan rakenteet rapistuvat Teknologia integroituu arkeen Sitran asiantuntijat ovat työstäneet jokaisen megatrendin sisältöä ja kytkeneet ne nykytilanteeseen. Työn ja hyvinvoinnin kehityssuuntiin ovat läheisesti sidoksissa määritellyt Eliniät venyvät ja Eriarvoisuus kasvaa megatrendit. Eliniät venyvät Syinä siihen ovat: - kehittyvä terveydehuolto - syntyvyyden lasku - priorisointi haastava - vanhusväestö voimavara, ei kuluerä - ikäihmiset kuluttajaryhmä, jolla on varallisuutta maksaa palveluista - ikäihmisten painoarvo kasvaa - senioreiden taito, kokemus ja verkostot ovat pääomaa, jota voidaan paremmin hyödyntää Nykyään mikään ei ole kuin ennen. Arvostamme arvokasta vanhuutta, vanhuuden lepoa ja sairaanhoitoa. Hyvinvointi on lisääntynyt ja yhteiskunta haluaisi turvata vanhuuden ( asunto, ruoka, terveydenhoito, hyvä hoito). Kaikesta huolimatta elämä on ihmisen parasta aikaa, vaikka muutos on nopeata ja samalla asenne vanhuuteen muuttuu. Myös kuva vanhuudesta on muuttunut, teknologiaosaaminen lisääntyy, käytetään erilaisia palveluita ja otetaan vastuuta omasta hyvinvoinnista. Ikäihmiset haluavat valita ja päättää omista asioistaan, mutta kuitenkin on pidettävä kohtuus ja arkijärki kaikessa (Eeva Päivärinta, Sitra).

4 4 Eriarvoisuus kasvaa Syitä ovat: - yksilöiden suhteellisen hyvinvoinnin eriarvoisuus yhteiskunnan sisällä kasvaa - kuilu rikkaiden ja köyhien välillä kasvaa yksilötasolla - globaalinen talouspoliittinen kehitys ei tähtää yksilöiden tasa-arvoon - sosiaalien eriarvoisuuden kasvu lisää yhteiskunnallisia ongelmia - yhteiskunnallinen luottamus heikkenee - ihmisoikeusloukkaukset lissäntyvät - tiedollinen eriarvoisuus pienenee uusien oppimismuotojen myötä ( internet, e-oppimistyökalut,joukkopalvelut,tasa-arvoisuus). Suomessa on paljon puhuttu nuorten syrjäytymisestä ja todettu, että kaikki tietävät mitä pitää tehdä. Kokonaisvaltainen näkemys ja ohjaus puuttuvat. On perustettu erilaisia ryhmiä ja tehty erilaisia tilannekartoituksia, mutta selkeät toimenpiteet puuttuvat. Maailma muuttuu hyvin nopeasti, vähemmälle on jäänyt ennaltaehkäisy ja tukeminen (Jukka Reivainen, Suomen Akatemia). 3. Vakaa työ murenee Sotavuosien jälkeen on Suomessa kasvettu tasaisesti. Meillä on ollut ja on edelleen suuria toimialoja, kuten metsäteollisuus, metalliteollisuus ja viimeksi elektroniikkateollisuus, joissa työ ja kasvu on ollut vakaata, ollaan oltu maailman kärjessä. Tyypillisesti, hyvänä esimerkkinä on puujalostusteollisuus, jossa paikkakunnan ainoa merkittävä teollisuuslaitos oli paikka, johon isän esimerkkiä seuraten pojat menivät töihin. Ja heidän pojat ja poikien pojat, sukuketjuja oli useita. Koko nyky-yhteiskunnan sosiaali- ja turvaverkostona saattoi toimia tehtaan organisaatio (terveydenhoito, koulu, päivähoito yms.). Nyt on siirrytty aikaan, jolloin vakaa työ murenee. Ei ole enää varmuutta perinteisistä työpaikoista, vaan kokonaiset tehdaspaikkakunnat saattavat lopettaa toimintansa, tehtaita suljetaan, esimerkkinä Suomesta Kaakkois-Suomen paperiteollisuus ja NSN:n Karakallion tehdas.työtehtäviä katoaa tai ne muuttuvat siten, että nykyiset taidot eivät enää riitä. Perusteollisuuteen tulee suuria muutoksia. Voidaan puhua megatrendistä tai murroksesta. Megatrendi on suunta. Murros on kasvavan suunnan taittuminen. Vakaan työn tilalle tulee kysynnän lasku, automaatio ja globalisaatio. Työt siirtyvät halpojen tuotantokustannusten maihin. Rutiininomaiset työt katoavat. Uudet teknologiat syövät vanhat. Rumasti on sanottu, että tietyt teknologiatuotteet söivät Suomen tärkeimmät toimialat: ipad tuhosi paperitehtaat ja iphone tuhosi Nokian. Välikädet katoavat digitalisoinnin ansiosta. Kuka haluaa vielä käydä pankin konttorissa maksamassa laskuja tai matkatoimistossa tarkastelemassa ja varaamassa matkoja tai kaupassa ostamassa yksinkertaisia tavaroita. Nämä korvautuvat verkkokaupalla ja omalla nettityöskentelyllä. Asianajotoimiston sihteerin työt vähenevät - ohjelmistot etsivät juristeille aikaisempia caseja tietoverkoista. Joissakin hurjimmissa visioissa automaatit hoitavat tuomioistuinten tehtäviä jakamalla oikeutta automatisoiduissa oikeudenkäynneissä. Vanhat työt poistuvat ja tilalle tulee uutta. Ei kuitenkaan samaa työmäärää eikä samoille henkilöille. Tämä antaa mahdollisuuden itsensä työllistämiseen. Yksin yrittäjä tai pienessä ryhmässä työskentelevät asiantuntijat myyvät itseään pieninä palasina, päivän kerrallaan. Palkkatyön ja yrittäjyyden kahtiajako tulee häipymään. Myös työelämän oma arvio on, että epävarmuus lisääntyy. Vastuu toiminnasta siirtyy järjestelmästä

5 yksilöille. Tämä tarkoittaa mm sitä, että yksittäisten henkilöiden on pidettävä huolta taidoistaan ja niitä on jatkuvasti päivitettävä. 5 Yhteiskunnalliset rakenteet on luotu pitkän palkansaajauran toteutumiselle. Tämä malli on murtumassa, ainakin osittain. Pitkät työurat katoavat, työn luonteesta tulee hetkellisempää, monipuolisempaa ja luovampaa. Palveluammatit digitalisoituvat, asiakkaat hoitavat itse itsensä itsepalveluperiaatteella siellä, missä se on mahdollista. Sen sijaan palvelut, joissa tarvitaan nopeasti, monimutkaisia, luovia ratkaisuja tulevat lisäämään osuuttaan. Esimerkkeinä luova suunnittelu, kirurgiset operaatiot (havainto + toimenpide), valvontatyö + ohjaus jne. Leikkauksiinkin ovat robotit tulossa. Ihmistyö korvautuu ohjelmistoilla ja roboteilla. Koti ja toimistot sekä tehtaat ovat jo nyt täynnä robotteja kuten kahvinkeitin ja vihi-kuljetuslaitteet. Tulossa ovat ilman kuljettajaa liikkuvat autot. Metrossa ei ole enää kuljettajia. Yrittävälle osaajalle avautuu ennenäkemättömiä mahdollisuuksia. Niille, jotka kykenevät kehittämään, toteuttamaan ja kaupallistamaan innovatiivisia ideoita. Johtopäätöksiä vakaan työn murenemisen teemasta: a) Mitä trendi vaikuttaa meille? Kehityksellä on laaja-alaisia vaikutuksia ihmisiin ja ympäröivään yhteiskuntaan. Uudet sukupolvet joutuvat enenevissä määrin sopeutumaan työelämän muutoksen haasteisiin. Työstä ja menestyksestä palkitaan tässä ja nyt, jokaisen on oltava tietoinen oman osaamisensa kestävyydestä ja tarpeesta huomenna. b) Mitä hyötyä tästä trendistä voisi olla? Yrittäjyys ja innovatiivisuus palkitaan, suuryritykset pilkkovat toimintojaan ja ulkoistavat niitä enenevissä määrin erityisosaajille. Alihankintaketjut muodostuvat tärkeiksi työllistäjiksi ja yritystoiminnan vauhdittajiksi. c) Voiko trendistä muodostua uhka tulevaisuudessa? Vallitseva kehitys ei saa johtaa yhteiskunnan eriarvoistumiseen: vahvat ja heikot, menestyjät ja häviäjät, rikkaat ja köyhät. On pidettävä huolta siitä, että kaikki yhteiskunnan jäsenet voivat elää täysipainoista ja onnellista elämää siten että kunkin ihmisen omia voimavaroja arvostetaan ja tuetaan 4. Hyvinvointi korostuu - Työurien pidentämisen tarve - Henkilöstön aiheuttamien sairauskulujen kasvu työnantajilla - Fyysisen työn määrän vähentyminen ja henkisen työn määrän kasvu -> tarvitaan kuntoilua vastapainoksi - Yksilön vastuun kasvu omasta hyvinvoinnista - Kuntokeskuksien määrän ja terveysravintovalmisteiden käytön kasvu - Lääketieteen edistyminen (DNA-tutkimus) yms. antavat lisää tietoa jo varhaisessa perinnöllisistä sairauksista - Ennakoivan terveydenhuollon ja terveellisen ravinnon merkitys kasvaa tiedon lisääntyessä - Tietoisuuden kasvun myötä ihmisten henkinen kasvu edistää terveyttä ja kääntäen terve ihminen kykenee parempaan.

6 Työurien pidentämisen tarve 6 Työhyvinvointi ja työturvallisuus ovat tärkeitä organisaation menestystekijöitä, joiden merkitys kasvaa yhä nykypäivän yhteiskunnassa. Työssä käyvän väestön väheneminen ikäluokkien pienenemisen seurauksena ja työurien pidentämisen tarve ovat perusteita yrityksille panostaa henkilöstön hyvinvointiin. Eläketurvakeskuksen mukaan vuonna 2013 työkyvyttömyyseläkemenot Suomessa nousivat jo 2 267,5 miljoonaan (Gockel 2015). Tämän lisäksi kustannuksia aiheuttavat työtapaturmat, joita tapahtuu vuosittain edelleen noin Suomessa. Hyvinvointi trendinä yksilön ja yhteiskunnan tasoilla Valtakunnallinen Työelämä 2020 hanke tavoittelee Euroopan parasta työelämää Suomen työssäkäyvälle väestölle. Erityisesti teknologiateollisuuden yrityksissä toimiva henkilöstö joutuu tällä hetkellä elämään melkoisen suuren työelämämurroksen keskellä, minkä vuoksi kaikkien työntekijöiden, toimihenkilöiden sekä yrityksen johdon hyvinvoinnista on pidettävä erityisesti huolta. Yrityksen henkilöstön työhyvinvointi vaikuttaa yksilöiden tuottavuuteen ja siten myös koko yrityksen tulokseen (Kesti et al. 2011, Kesti 2012). Henkilöstön työhyvinvointiin panostaminen vaikuttaa monella tasolla, 1) Yksilötasolla henkilön elämänlaatuun ja omaan jaksamiseen, 2) Yritystasolla työhyvinvointiin panostaminen heijastuu koko ympäröivään työyhteisöön sekä 3) Yhteiskunnan mm. parempana elämän laatuna, positiivisempana huoltosuhteena ja vähentyneinä sairaus ja eläkekuluina koko kansantalouteen. Henkilöstön aiheuttamien sairauskulujen kasvu työnantajilla Työikäisen (työssäkäyvän) henkilöstön aiheuttamat keskimääräiset sairauspoissaolokustannukset ovat: 2-12 % palkkasummasta vuodessa, mikä on laskettuna keskimäärin /HTV henkilötyövuosi. Työkyvyttömyys aiheuttaa merkittävän kustannuserän työelämässä. Vertailututkimuksen 64 yrityksessä tämä yhteenlaskettu summa on n. 180 miljoonaa euroa vuodessa. Mikäli nämä tulokset suhteutetaan koko Suomen yksityissektoriin, puhutaan jo n. 4-5 miljardin suorasta vuosikustannuksesta. Mikäli koko yksityissektorilla päästäisiin parhaiten menestyneen ryhmän kaltaisiin tuloksiin, olisi nykytilaan verrattuna saavutettavissa 1,3 miljardin vuosisäästöt suorissa kustannuksissa. Parvinen Teollinen murros on saanut aikaan fyysisen työn määrän vähentymisen ja henkisen työn määrän kasvun. Tämän muutoksen vastapainoksi tarvitaan kuntoilua, jotta ihminen pysyisi kunnossa. Näin ollen myös yksilön vastuu kasvaa omasta hyvinvoinnista. Kuntokeskuksien määrän ja terveysravintovalmisteiden käytön kasvu Selvityksen mukaan hyvinvointi trendinä näkyy esimerkiksi lehtien tuomassa tarjonnassa terveellisen ruokavalion resepteinä sekä yksilön terveyttä tukevina personal trainer palveluina kuntokeskuksissa. Myös digitaaliset kuntoilua tukevat sovellukset, kuten Sports Tracker ja HeiaHeia, tukevat hyvinvointia. Muitakin tuotteita on tarjolla: erilaiset sykemittarit, älykellot, askelmittarit ja verenpainemittarit ovat tulleet markkinoille. Yritystasolla terveysteknologian tuotteiden vienti on noussut Suomen suurimmaksi vientialaksi. Erilaiset testausmenetelmät, röntgen - ja kuvantamislaitteet (esim. MRI-laitteet), hammashoidon välineet sekä sairaalakalusteet ovat suosittuja maailmalla. Vuonna 2014 terveysteknologian tuotekokonaisuuksien viennistä tulleen myynnin arvo nousi 1,66 miljardiin euroon. Tulevaisuudessa trendin mukaan terveysteknologian markkinat kasvavat edelleen jatkossa. Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan liikunta-alalla on enemmän uusia kasvuyrityksiä kuin keskimäärin muilla aloilla.

7 Hyvinvoinnin merkitys kasvaa työpaikoilla edelleen 7 Informaatioyhteiskunnassa fyysisen työn määrä on selväksi vähentynyt ja henkisen työn määrä on kasvanut. Monilla työpaikoilla on jo panostettu ergonomiaan: seisomapöydät ja jopa kävelypalaverit ovat tulleet osaksi normaalia työpäivää. Liikunnalliset virkistyspäivät kuuluvat entistä useamman työpaikan tapoihin ja työntekijöiden liikkumista tuetaan monella työpaikalla taloudellisesti liikuntasetelein tai järjestämällä omalla työpaikalla liikuntaa. Toisaalta työajan joustoilla voidaan tukea hyvinvointia, sillä se mahdollistaa perheellisille työntekijöille paremmin aikaa pitää huolta kunnosta ja läheisistä sekä antaa mahdollisuuden pitää vapaata, kun palautumisen tarve työstä on suurempi. Yksilön kokemus työstä vaikuttaa sekä hänen omaan psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiinsa että läheisten ja sitä kautta koko yhteiskunnan hyvinvointiin. Hyvinvoiva työntekijä jaksaa työelämässä pidempään. Henkilöstön aiheuttamien työeläkemenojen kasvu näkyy yritysten taseissa ja tuloksissa, ja sen vuoksi myös työnantajat ovat havahtuneet ennalta ehkäisemään työkyvyttömyyttä ja sairauksia. Kuva: Nykyään vielä suuri joukko työikäisiä ihmisiä siirtyy työkyvyttömyyseläkkeelle. Ennalta ehkäisevällä toiminnalla ainakin puolet näistä tapauksista voitaisiin estää ja pitää työkykyisinä. Ennakoivan terveydenhuollon ja terveellisen ravinnon merkitys kasvaa tiedon lisääntyessä Esimerkiksi Sitran tavoitteena on, että geeniperimään liittyvää tietoa eli genomitietoa hyödynnetään osana yksilöllistä hyvinvointia, terveydenhoitoa ja sairauksien ennaltaehkäisyä kansallisella tasolla. Tämä edistäa tulevaisuudessa entistä enemmän ihmisten mahdollisuuksia elää terveempinä pidempään. Siksi kansalaisille tullaan tarjoamaan tulevaisuudessa enemmän tietoa omaan terveyteensä ja hyvinvointiinsa vaikuttavista keskeisistä perinnöllisistä riskitekijöistä. Lähtökohtana tulee olla, että yksilö omistaa omat genomitietonsa ja hänellä on oikeus päättää tietojensa käytöstä itse. Johtopäätöksiä hyvinvoinnin teemasta: a) Mitä trendi vaikuttaa meille?

8 8 Kun tietoisuus hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä (geeniperimän vaikutus, ravinto, omasta kunnosta huolehtiminen, jne.) kasvaa, voidaan ennakoida seurauksena olevan entistä terveemmät ihmiset ja entistä parempi elämänlaatu. b) Mitä hyötyä tästä trendistä voisi olla? Trendin vaikutuksena voidaan ennakoida olevan sellaisia hyötyjä, että hyvinvointiin panostamisen seurauksena tulevat tulevaisuudessa kaikki ikäluokat olemaan entistä terveempiä ja yhteiskunnassa saavutetaan entistä parempi elämänlaatu. Toinen seuraus on edellisen myötävaikutuksella yhteiskunnassa vähentynyt sairastavuus ja pienentyneet kustannukset. c) Voiko trendistä muodostua uhka tulevaisuudessa? Uhkakuvia voisi olla genomitiedon väärinkäyttö vaikkapa siinä tapauksessa, että alettaisiin syrjiä jollain tavalla enemmän niitä ihmisiä, joilla on todettu esimerkiksi perinnöllinen vamma tai sairaus. 5. Sovellusesimerkki: RAKLI ry Murrostutka BM-ryhmämme sai erinomaisen tilaisuuden vierailla organisaatiossa, jossa systemaattisella menettelyllä havainnoidaan ja analysoidaan tapahtuvia kehityssuuntia ja pyritään mukauttamaan toiminta näistä saatuihin impulsseihin ja analysoituihin havaintoihin. RAKLIssa isäntänämme toimi Murrostutka-projektia johtava kehitysjohtaja Erkki Aalto. RAKLI on aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija ja vaikuttaja. Järjestö on mukana varmistamassa, että suomalainen toimintaympäristö kehittyy suotuisasti. RAKLI tarjoaa tietoa muun muassa kiinteistö- ja rakentamisalasta, sen suhdanteista ja muutoksista sekä parhaista käytännöistä. RAKLI on myös tilaajia edustava osapuoli alan neuvottelupöydissä. RAKLIn jäseninä on asuntojen, toimitilojen ja infrastruktuurin omistajia, rakennuttajia ja käyttäjiä tai näiden ammattimaisia edustajia. Murrostutka (Lähde: RAKLI/kehitysjohtaja Erkki Aalto; RAKLI internetsivut) RAKLI käynnisti kesäkuussa 2014 laaja-alaiseen yhteistyöhön perustuvan murrostutkan. Sen tavoitteena on tuoda näkyviin yhteiskunnan, elinkeinoelämän ja rakennetun ympäristön kehityksen ajureita, murrosilmiöitä ja tulevaisuuden vaihtoehtoja. Meitä koettelee parhaillaan voimakas murrosvaihe. Moni odottaa tilanteen helpottavan, kun suhdannetilanne paranee. Toivottavasti näin käykin. Samalla vaikuttaa vahvasti siltä, että meillä on iso, monimuotoinen yhteiskuntaa, elinkeinoelämää ja rakennettua ympäristöä haastava ja muokkaava myllerrys edessämme. Monesta hienoksi koetusta asiasta joudutaan luopumaan. Se ei ole helppoa. Paljon uutta täytyy omaksua muualta ja kehittää. Sekään ei ole helppoa.

9 Verkkokaupan tuomat muutospaineet ovat vahvasti esillä. On selvää, että tietoverkottuminen tulee kaupan lisäksi muuttamaan logistiikkaa, julkisia ja yksityisiä palveluita, työntekoa, opiskelua, harrastuksia ja tietotyötä, tietopalveluita sekä mediaa todella perusteellisesti. 9 Tietoverkko avaa erinomaisia mahdollisuuksia parantaa palveluita ja tuottavuutta. Hyviä suomalaisesimerkkejä edustavat Verohallinto, Tilastokeskus, Ilmatieteen laitos, Helsingin kaupungin tietokeskus ja Espoon kaupungin kansainvälisesti palkittu, avoin uusiutuvan energian hyödyntämistä helpottava tietopalvelu. Maaliskuussa Bloombergin Businessweek julkaisi ajatuksen, että puolet USA:n Business Schooleista saattaa kadota vuoteen 2020 mennessä. Se on yksi vahva signaali tietoverkkojen avaamista rajuista haasteista ja mahdollisuuksista. Kaupungistuminen ja kaupunkien kehittäminen ovat keskeisiä haasteita. Tarvitaan hyvä kaupunki neljälle sukupolvelle kaikkina vuodenaikoina. Tilojen käyttö tulee tehostumaan merkittävästi. Toimistoihin otetaan mallia kahviloista ja kahvilat tulevat muodostamaan montaa käyttötarkoitusta palvelevan tilojen verkoston. Voisivatko ne olla osa kirjasto- ja muutakin kulttuuriverkostoa? Sijoittuvatko koulut, päiväkodit, terveys- ja hyvinvointipalvelut, harrastustilat sekä palvelupisteet tulevaisuudessa yhä yleisemmin lähialuetta palveleviin monitoimitaloihin? Paikallisten talouksien kehittyminen globaalin talouden rinnalla on merkittävä näkökulma, joka tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia. Ajankohtaisia esimerkkejä ovat Suomen potentiaalinen energiaomavaraisuus ja myymälöiden vastapaistetut leivät, jotka ajavat leipätehtaita ahtaalle. Murrostutka auttaa kirkastamaan käsitystämme tulevaisuudesta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista edellä kuvattujen ja lukuisten muiden asioiden osalta. Tavoitteena on tuottaa eväitä hyvinvointiyhteiskunnan ja sitä palvelevan rakennetun ympäristön kehittämiselle - molemmat mallia 2.0. Murrostutkassa hyödynnetään RAKLIn tehokkaaksi osoittautunutta klinikkakonseptia, joka kokoaa avaintahot yhteistyöhön. Murrostutkan pohjana on RAKLIn määrittelemät megatrendit: - glokalisaatio (kansainvälinen ja paikallinen talous, työnjako, tieto, resurssit, kulttuuri ja arvot) - ikääntyminen (ym. Demografit) - kaupungistuminen - ympäristön muutos (eettis-ekologinen muutos) - teknologian kehitys - ICT:n kehitys (viestintä, vuorovaikutus, virtuaalisuus ja tekoäly) Seuraavassa muutamia poimintoja BM-vierailullamme Raklista saamastamme aineistosta:

10 10

11 11

12 12

13 13 6. Lopuksi SITRA:n määrittelemät trendit peilaavat hyvin suomalaisen yhteiskunnan kehityssuuntia globaalissa maailmassa. Kaikki riippuu kaikesta ja jokainen muutos muutos jossakin kehityssuunnassa vaikuttaa moneen muuhun asiaan ja ilmiöön. Pohdimme lopuksi minkälaisia vaikutuksia valitsemillamme megatrendeillä on muiden megatrendien näkökulmasta, päädyimme seuraaviin ajatuksiin kehityssuunnista. Vakaa työ murenee - herättää levottomuutta ihmisissä, varsinkin vanhemmissa ikäpolvissa - vaatii asennemuutosta, muutosvastarintaa esiintyy - automaation ja robotiikan käyttö lisääntyy - muutoksia asumiskulttuurissa (vuokra-/omistusasuminen) - muuttoliike lisääntyy, muutetaan työn perässä herkemmin myös ulkomaille - kotitalouksien suuret, lainarahoitukseen perustuvat hankinnat vähenevät (?) - leasing- ja vuokrarahoituksien kysynnän lisääntyminen - koulutustarpeen lisääntyminen - yritystason päätökset eivät edistä kokonaisetua (osaoptimointi) - yhteiskuntavastuun merkitys yritysten päätöksenteossa korostuu - työn ja vapaa-ajan rytmitys muuttuu - palkkatyön joustovaatimukset lisääntyvät, edunvalvonnan merkitys kasvaa - (pien)yritystoiminta lisääntyy Hyvinvointi korostuu - työhyvinvointi avainasemassa - eliniät pitenevät ja elämänlaatu kasvaa - hoivahoidon tarve kasvaa - muu hyvä terveydenhoito - sosiaalitoimen rahoitus - ennalta ehkäisevä terveydenhuolto - liikunnan merkitys hyvinvoinnille

14 - terveellinen ravinto - terveyskasvatus - vapaa-ajan vieton liiketoiminnan merkitys kasvaa - yhteiskunnan kasvatus- ja muut moraalikäsitykset tärkeässä asemassa - genimitiedon eettinen käyttö, uhkana syrjintä - varhainen puuttuminen sosiaaliongelmiin ja niiden ennaltaehkäisy - eri väestöryhmien tarpeiden huomioiminen (lapset, vanhukset, perheet) - yhteiskunnan tasa-arvoisuus 14

Automaatio ja älykkäät ratkaisut tulevat rakennuksiin

Automaatio ja älykkäät ratkaisut tulevat rakennuksiin Automaatio ja älykkäät ratkaisut tulevat rakennuksiin Hyvinvointia älysähköllä Erkki Aalto, kehitysjohtaja, RAKLI ry KNX Partnerpäivä, 6.11.2014, Tampere Automaatio ja alykkäät ratkaisut, Erkki Aalto,

Lisätiedot

GLOBAALIT MEGATRENDIT JA NIIDEN VAIKUTUS SUOMALAISEEN YHTEISKUNTAAN JA VIESTINTÄÄN

GLOBAALIT MEGATRENDIT JA NIIDEN VAIKUTUS SUOMALAISEEN YHTEISKUNTAAN JA VIESTINTÄÄN GLOBAALIT MEGATRENDIT JA NIIDEN VAIKUTUS SUOMALAISEEN YHTEISKUNTAAN JA VIESTINTÄÄN Ernesto Hartikainen 2.6.2015 Mitkä ihmeen megatrendit? Megatrendit Sitra 2014/2015 Taidot haastavat tiedot Eriarvoisuus

Lisätiedot

Valio Olo:n juuret ovat Valion arvoissa: Vastuu hyvinvoinnista

Valio Olo:n juuret ovat Valion arvoissa: Vastuu hyvinvoinnista Risto Hietala 10.11.2009 Miksi Valio Olo? Valio Olo:n juuret ovat Valion arvoissa: Vastuu hyvinvoinnista Valio-konsernin visio 2015 määrittää vahvasti Valion tahtotilaa Valio on alansa johtava brändi Suomessa

Lisätiedot

Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan.

Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan. 1 Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan. Sen yhteyttä tulevaan tilanteeseen ei välttämättä

Lisätiedot

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys

Lisätiedot

Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen?

Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen? Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen? Timo Lindholm Sitra 11.9.2015 1 Työelämän ja markkinoiden muutoksia ICT:n laajeneva hyödyntäminen ja osin tehtävätasolle ulottuva kansainvälinen kilpailu hävittävät

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Maailmantalouden tulevaisuusnäkymät ja Suomen asema maailmassa: markat takas vai miten tästä selvitään? Nuoran seminaari 29.3. 2012 Mikko Kosonen

Maailmantalouden tulevaisuusnäkymät ja Suomen asema maailmassa: markat takas vai miten tästä selvitään? Nuoran seminaari 29.3. 2012 Mikko Kosonen Maailmantalouden tulevaisuusnäkymät ja Suomen asema maailmassa: markat takas vai miten tästä selvitään? Nuoran seminaari 29.3. 2012 Mikko Kosonen Sitran trendilista 1. Ennakoimattomien tapahtumien tiheys

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Työnilon julistus 15.1.2015 Liisa Hakala Johtaja STM / Työsuojeluosasto/ Toimintapolitiikkayksikkö

Työnilon julistus 15.1.2015 Liisa Hakala Johtaja STM / Työsuojeluosasto/ Toimintapolitiikkayksikkö Ahkeruus ei riitä - Työhyvinvointipääomalla tulevaisuuteen Työnilon julistus 15.1.2015 Liisa Hakala Johtaja STM / Työsuojeluosasto/ Toimintapolitiikkayksikkö SISÄLTÖ Työn ja työelämän muutos Miksi ahkeruus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Luottamus ja asenne ratkaisevat Työelämä 2020 hanke Työturvallisuuskeskus TTK Risto Tanskanen Asiantuntija tuottavuus ja työyhteisön

Lisätiedot

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo Urheiluseurat 2020 @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Menestyvä? Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito Yleinen

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Miksi Soteuudistus? Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu kiihtyy.

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Tulevaisuuden haasteet ja oppimisympäristöt

Tulevaisuuden haasteet ja oppimisympäristöt Jari Metsämuuronen, erikoistutkija 24.4.2008 enorssin kevätseminaari, Helsinki Tulevaisuuden haasteet ja oppimisympäristöt 1 For learning and competence Tulevaisuudesta tietämisen periaatteita Tulevaisuus

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 25.04.12 Tiina Rajala. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 25.04.12 Tiina Rajala. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 1 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi 2012 Terveydenedistäminen osana hyvää työelämää 24.4.2012 Aluejohtaja Tiina Rajala 2 Hyvinvointia työstä Terveellinen, turvallinen ja mielekäs

Lisätiedot

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla Kuvaus pk yritysten kerrannaisvaikutuksista Pirkanmaan kunnissa Vuoden 2007 verotietojen perusteella Kunnallisjohdon seminaari Tallinna 20.05.2009

Lisätiedot

Lähivuosien keskeinen haaste

Lähivuosien keskeinen haaste Dialoogiteema: Paraneeko vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työhön pääsy? Miten työelämä 2020 hankkeessa mahdollistetaan nyt työelämän ulkopuolella olevien työhön pääsy? VATES-PÄIVÄT 9.4.2014 Margita Klemetti

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

Joustavat polut kohti tulevaisuuden työelämää

Joustavat polut kohti tulevaisuuden työelämää Joustavat polut kohti tulevaisuuden työelämää KTT, yritysfuturologi Tarja Meristö FuturesLab CoFi, Laurea yliopettaja, hyvinvointi- ja liiketoimintaosaaminen 26.3.2014 Tulevaisuusfoorumi 3 www.laurea.fi

Lisätiedot

Turvallisempi huominen

Turvallisempi huominen lähiturvallisuus 3STO Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti 23.01.2013 Tulevaisuuden usko Minkälaisena näet tulevaisuuden? Uskotko, että saat tukea ja apua, jos sitä tarvitset? Sosiaalinen

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

SUOMEN ELINVOIMAN LÄHTEET -kehitysohjelma

SUOMEN ELINVOIMAN LÄHTEET -kehitysohjelma SUOMEN ELINVOIMAN LÄHTEET -kehitysohjelma Lähtökohdat Megatrendit Talouskriisi Globalisaation 2.vaihe Väestön ikääntyminen Ilmastomuutos Suomen menestysmalli on vakavasti uhattuna Perinteinen teollinen

Lisätiedot

YHDEN JÄTE ON TOISEN RAAKA-AINETTA Biotalouden asiantuntijatyöskentely 28.2.2014

YHDEN JÄTE ON TOISEN RAAKA-AINETTA Biotalouden asiantuntijatyöskentely 28.2.2014 YHDEN JÄTE ON TOISEN RAAKA-AINETTA Biotalouden asiantuntijatyöskentely 28.2.2014 Aikataulu 12.00 Tervetuloa 12.10 Biotalouden määritelmä ja rajaus 12.45 Biotalouden nykytila 13.30 Biotalouden megatrendit

Lisätiedot

Kestävä käsityö muutosvoimana. Antti Hautamäki Tutkimusprofessori Jyväskylän yliopisto Kestävä käsityömuotoilu seminaari 23.9.2009

Kestävä käsityö muutosvoimana. Antti Hautamäki Tutkimusprofessori Jyväskylän yliopisto Kestävä käsityömuotoilu seminaari 23.9.2009 Kestävä käsityö muutosvoimana Antti Hautamäki Tutkimusprofessori Jyväskylän yliopisto Kestävä käsityömuotoilu seminaari 23.9.2009 Muutospaineita syntymässä Ilmaston lämpeneminen (hiilijalanjälki) Luonnonvarojen

Lisätiedot

& siihen liittyvät työssä jaksamisen ja jatkamisen kysymykset

& siihen liittyvät työssä jaksamisen ja jatkamisen kysymykset Antti Kasvio: Työelämän muutokset & siihen liittyvät työssä jaksamisen ja jatkamisen kysymykset Esitys Punk-hankkeen seminaarissa 21.1.2010 Miten työ on nykyään muuttumassa? Perinteinen modernisaatioteoreettinen

Lisätiedot

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä Mikko Ikävalko EteläKarjalan Liikunta ja Urheilu ry 15 64vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiiin (%) Vain

Lisätiedot

Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa?

Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa? Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa? Timo Lindholm 5.5.2015 Talouden tuotannontekijöiden kolmijako Väinö Linnan mukaan (1) suo (2) kuokka ja (3)

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Jokainen meistä Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Suomen hyvinvoinnin tila murroksessa Tarve julkisten palveluiden tuottavuuden parantamiseen Kunta- ja SoTe -palvelurakenteet keskellä murrosta

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

Työelämä 2020 -hanke. Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014. Margita Klemetti hankejohtaja

Työelämä 2020 -hanke. Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014. Margita Klemetti hankejohtaja Työelämä 2020 -hanke Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014 Margita Klemetti hankejohtaja SUOMEN TYÖELÄMÄ EUROOPAN PARAS VUONNA 2020 Hallitusohjelma TYÖELÄMÄSTRATEGIA TULEVAISUUDEN TYÖPAIKALLA

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015 Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015 Esityspohjan malli 9/15/2015 1 Suomalainen metsäala hyödyntää uusiutuvia luonnonvaroja 2 Maailma vuonna 2030 on taas erilainen Meillä on monia haasteita globaalisti

Lisätiedot

ICT Palvelut Juhani Suhonen

ICT Palvelut Juhani Suhonen ICT Palvelut Juhani Suhonen Megatrendejä ICT-maailmassa Mobiili Social Pilvipalvelut Kuluttajistuminen Big data 2 2 Taustoitus : Yritysmaailman ICT kysely Kuinka merkittävinä pidätte seuraavia kehityssuuntia

Lisätiedot

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien

Lisätiedot

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

4event yrityksenä. Perustamisvuosi 2001. Löydä energinen ja vireä elämä. Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä

4event yrityksenä. Perustamisvuosi 2001. Löydä energinen ja vireä elämä. Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä 4event yrityksenä Perustamisvuosi 2001 Löydä energinen ja vireä elämä Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä Osaajaverkostossa 140 henkilöä 1300 erillistä ohjelmaa / vuosi Valtakunnallisuus

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Miten luovuus ja innovatiivisuus liittyvät julkiseen sektoriin? Hallituksen tahtotila: Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015

Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015 Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015 Strategiatyön eteneminen Strategiaperusta 2015 Toimintaympäristön (työelämän) muutosvoimat Globalisaatio (Globaali) taloustaantuma /lama Ikääntyminen

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Taltioni. Digitaalisten terveyspalvelujen ekosysteemi. #Taltioni

Taltioni. Digitaalisten terveyspalvelujen ekosysteemi. #Taltioni Taltioni Digitaalisten terveyspalvelujen ekosysteemi #Taltioni Painopiste Sairauden hoidosta terveyden edistämiseen Potilastiedot Ennaltaehkäisy Akuutti hoito Jälkihoito Jotta yksilö voisi ottaa vastuuta

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Hallintojohtaja Ari Heikkinen, Oulun kaupunki konsernipalvelut 17.10.2012 Julkiset palvelut murroksessa Euroopan maiden taloudelliset vaikeudet juontavat

Lisätiedot

Ennakoiva strategia. Tulevaisuus- näkymät. Suunniteltu tulevaisuus. Nykytila. Mennyt

Ennakoiva strategia. Tulevaisuus- näkymät. Suunniteltu tulevaisuus. Nykytila. Mennyt ENNAKOIVA STRATEGIA Ennakoiva strategia Mennyt Nykytila Suunniteltu tulevaisuus Tulevaisuus- näkymät Strategialinjaukset Ennakoiva strategia Suunniteltu tulevaisuus Palvelut Henkilöstö Yleiset ja toimialakohtaiset

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta?

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 Sinikka Tyynelä Yksikön johtaja Ikääntyvien asumispalvelut / Keski-Suomi

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Ympäristö- ja luonnonvara-ala Mitä osaamista megatrendit edellyttävät? Asiantuntija Jouni Lind

Ympäristö- ja luonnonvara-ala Mitä osaamista megatrendit edellyttävät? Asiantuntija Jouni Lind Ympäristö- ja luonnonvara-ala Mitä osaamista megatrendit edellyttävät? Asiantuntija Jouni Lind Megatrendi Niukkenevat resurssit, kasvava kulutus väestön määrä kasvaa keskiluokka kasvaa kehittyvillä markkinoilla

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

KOULUTUS TULEVAISUUDESSA

KOULUTUS TULEVAISUUDESSA KOULUTUS TULEVAISUUDESSA Lukio Suomessa - Tulevaisuusseminaari 3.4.2014 Johanna Ollila, projektipäällikkö Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto TULEVAISUUDENTUTKIMUS Havainnointia mm. tilastot,

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

KULTTUURIEN JA KANSAINVÄLISEN LIIKETOIMINNAN SULAUTUMINEN ALUERAJOJEN RIKKOUTUMINEN

KULTTUURIEN JA KANSAINVÄLISEN LIIKETOIMINNAN SULAUTUMINEN ALUERAJOJEN RIKKOUTUMINEN KULTTUURIEN JA KANSAINVÄLISEN LIIKETOIMINNAN SULAUTUMINEN ALUERAJOJEN RIKKOUTUMINEN Kansainvälisen edelläkävijyyden saavuttaminen kärkialoilla Kansallisesti ja kansainvälisesti tunnutettu asema ympäristö-

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? 11.6.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? 11.6.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? Ikääntynyt väestö on muuttanut yhteiskuntaamme! Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus tänään ja tulevaisuudessa - Suomen eläkeläiset ovat

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta

Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta Innopark Programmes Oy, Visamäentie 33, 13100 Hämeenlinna, info@innopark.fi Taitto: Mainostoimisto Precis Oy Paino: Kopijyvä Oy Tähän vihkoseen on koottu

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

HYVINVOIVAT KAINUULAISET Hyvinvoinnin asiantuntijatyöskentely 17.3.2014 Klo 08.30-12 Scandic Hotel Kajanus

HYVINVOIVAT KAINUULAISET Hyvinvoinnin asiantuntijatyöskentely 17.3.2014 Klo 08.30-12 Scandic Hotel Kajanus HYVINVOIVAT KAINUULAISET Hyvinvoinnin asiantuntijatyöskentely 17.3.2014 Klo 08.30-12 Scandic Hotel Kajanus Aikataulu 08.30 Aamukahvit 09.00 Tervetuloa ja esittäytymiskierros 09.05 Hyvinvoinnin määritelmä,

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Arvojen voima yrityksen kasvun eri vaiheissa. Jukka-Pekka Kuokkanen Dextra Oy / Pihlajalinna -konserni

Arvojen voima yrityksen kasvun eri vaiheissa. Jukka-Pekka Kuokkanen Dextra Oy / Pihlajalinna -konserni Arvojen voima yrityksen kasvun eri vaiheissa Jukka-Pekka Kuokkanen Dextra Oy / Pihlajalinna -konserni 1 Aamun juoni Alussa oli yksi mies ja laukku tänään työntekijöitä on Dextra/Pihlajalinna - konsernissa

Lisätiedot

Älyhyvä kaupunki vastaa makrotrendeihin

Älyhyvä kaupunki vastaa makrotrendeihin Älyhyvä kaupunki vastaa makrotrendeihin Tausta Health City Finland Oy, osa Cor Group -konsernia (1989 ) Työntekijöitä koko konsernissa noin 1000 Toimitusjohtaja Jari-Pekka Kelhä, OTK, 43 v. Makrotrendit

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

Miten palkitseminen muuttuu Suomessa

Miten palkitseminen muuttuu Suomessa Tutkimus tutuksi 2.6.2006 Miten muuttuu Suomessa haasteet ja tutkimustarpeet Elina Moisio Christina Sweins Aino Salimäki Työsuojelurahaston toimeksiannosta tehty selvitys Tutkimuksen viitekehys KANSANTALOUS

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Aki Ahlroth, Siili Solutions Oyj TEK - 20.5.2015 01 Siili Historia ja henkilöstö 13 153 365 Osaajiemme työkokemus Osaajiemme lisäys v. 2014 Työntekijämäärä Maaliskuu

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

KOETTU HYVINVOINTI JA VUOROVAIKUTTEISET TYÖ- JA ELINOLOT

KOETTU HYVINVOINTI JA VUOROVAIKUTTEISET TYÖ- JA ELINOLOT KOETTU HYVINVOINTI JA VUOROVAIKUTTEISET TYÖ- JA ELINOLOT Olavi Manninen Hyvinvoivat osaajat luovat menestyksen - seminaari 28.2.27 Tampere Työel elämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla - verkostot KOETTU

Lisätiedot