Liikevaihto * Liikevoitto * Myyntituottojen jakautuminen * Liikevoiton jakautuminen * Sähkökauppa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liikevaihto 1 000 * Liikevoitto 1 000 * Myyntituottojen jakautuminen 1 000 * Liikevoiton jakautuminen 1 000 * 2005 2006 2007 2008 2009 Sähkökauppa"

Transkriptio

1 vuosikatsaus 2009

2 Liikevaihto * Liikevoitto * Myyntituottojen jakautuminen * Liikevoiton jakautuminen * Sähkön myynti Polttoaineen myynti Sähkön siirto Höyryn myynti Lämmön myynti Muut myyntituotot Sähkökauppa Lämpökauppa Siirto ja urakointi Polttoainekauppa Investoinnit * Henkilöstömäärä* * Oulun Energian, Oulun Sähkönmyynti Oy:n, Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:n luvut yhteensä sisäiset liiketoiminnot eliminoituina. Vuoden 2009 ja 2008 luvuissa mukana Turveruukki Oy ja Haukiputaan Energia Oy. Luvut ovat tilintarkastamattomia. 2

3 vuosikatsaus 2009 Oulun Energia -konserni ylitti tavoitteensa Talouden toimintaympäristö ja olosuhteet olivat vuonna 2009 vaikeat. Tästä huolimatta Oulun Energia -konserni menestyi viime vuonna hyvin ja saavutti tarkistetun talousarvion tavoitteet ylittävän tuloksen. Konsernin liikevaihto pysyi käytännössä ennallaan noin 200 miljoonassa eurossa. Liikevoitto putosi ennakoidusti edellisen vuoden 46,2 miljoonasta 33,5 miljoonaan euroon ja ylijäämä 27 miljoonasta 11 miljoonaan euroon. Oulun kaupungin omistama energiakonserni kattaa koko energia-alan arvoketjun: raaka-aineiden tuotannon, sähkön ja lämmön tuotannon, jakelun ja myynnin sekä näihin liittyvät erilaiset palvelut. Pohjoinen voima on Oulun Energia -konsernin toiminnassa keskeisellä sijalla. Se tukeutuu pohjoisiin luonnonvaroihin ja osaamiseen, tuottaa sähköä ja lämpöä alueen ihmisten ja yritysten käyttöön sekä kanavoi toiminnastaan kertyvät varat oman talousalueen hyödyksi. Konserniin kuuluvat Oulun Energia, Oulun Sähkönmyynti Oy, Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy, Turveruukki Oy ja Haukiputaan Energia Oy. Oulun Energia -konsernin keskeiset tunnusluvut* Liikevaihto (milj. euroa) 200,0 199,8 Liikevoitto (milj. euroa) 33,5 46,2 Investoinnit (milj. euroa) 47,3 30,3 Liikevaihto/henkilö (milj. euroa) 0,56 0,57 Liikevoitto/henkilö (milj. euroa) 0,09 0,13 Henkilöstön määrä Asiakkaiden määrä Sähkönmyynti Sähkönsiirto omassa verkossa Kaukolämpö Höyry 3 3 *Oulun Energia, Oulun Sähkönmyynti Oy, Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy, Turveruukki Oy ja Haukiputaan Energia Oy yhteensä. Sisäiset liiketoiminnot eliminoitu. 3

4 4

5 vuosikatsaus 2009 Sisällysluettelo Yhteenveto 3 Toimitusjohtajan katsaus 6 Pohjoista voimaa oman alueen luonnonvaroista 8-11 Talouden taantuma ja puute polttoaineesta toivat haasteita Energiaa asiakkaille luotettavasti ja tehokkaasti Vastuullista toimintaa Pohjois-Suomen hyväksi Oulun Energia Oulun Sähkönmyynti Oy Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy Turveruukki Oy Taloudelliset tunnusluvut

6 Toimitusjohtajan katsaus Vahva suoritus hankalissa olosuhteissa Vuosi 2009 oli Oulun Energia -konsernille lähtökohdiltaan ja toimintaympäristöltään hankala. Maailmanlaajuisesta talouslamasta johtuen sähkön kysyntä ja markkinahinta asettuivat selvästi aikaisempaa alhaisemmalle tasolle. Hinta laski edellisen vuoden 45 eurosta megawattitunnilta 35 euroon megawattitunnilta eli yli 22 prosenttia. Tämä vaikutti konsernin kaikkiin osiin ja sen koko toimintoketjuun raaka-aineiden tuotannosta aina loppuasiakkaille tapahtuvaan myyntiin asti. Lisähaasteen toi vielä vaikeaksi osoittautunut puute turvepolttoaineesta, jonka käyttö laski 27 prosenttia. Toisaalta Oulun Energia -konserni jota johdettiin entistäkin tiiviimmin yhtenä kokonaisuutena pystyi viime vuonna osoittamaan vahvuutensa. Vaativista olosuhteista huolimatta se menestyi hyvin ja saavutti tarkistetun talousarvion tavoitteet ylittävän tuloksen. Kaupunginvaltuustossa syksyllä 2008 hyväksyttyä talousarviota jouduttiin tarkistamaan jo lokakuussa 2008 polttoaineiden saantiongelmien ja hintojen nousun vuoksi ja toisen kerran kaupungin talouden tasapainottamisohjelman yhteydessä huhtikuussa Konsernin ylijäämä putosi edellisen vuoden 27 miljoonasta eurosta ennakoidusti 11 miljoonaan euroon. Oulun Energiaa ovat kiusanneet vuosien 2007 ja 2008 huonot turvekesät. Ne hankaloittivat olennaisesti tuotantoa myös viime talvena. Turvevarastot olivat tyhjät, joten Toppilan voimalaitokselle oli löydettävä korvaavia polttoaineita sähkön ja kaukolämmön tuotannon turvaamiseksi. Toppilaan hankittiinkin puuta paitsi lähialueelta ja muualta Suomesta myös Baltiasta ja Yhdysvalloista. Jopa Ghanasta tuotiin poltettavaksi yksi laivalastillinen palmunsiemenen kuoria. Näin onnistuttiin loppujen lopuksi pitämään Oulu ja sen lähialueet lämpimänä. Puun määrä ja osuus Oulun Energian polttoaineista nousi paljon suuremmaksi kuin koskaan aikaisemmin. Pitemmälläkin tähtäimellä on tavoitteena puun käytön huomattava lisääminen. Puusta jouduttiin maksamaan varsin korkea hinta, mutta toisaalta päästöoikeuksia tarvittiin aikaisempaa vähemmän. Puun polttamisessa vapautuu hiilidioksidia, mutta kasvaessaan puu puolestaan sitoo sitä. Tämän vuoksi sen polttaminen 6

7 vuosikatsaus 2009 ei vaadi päästöoikeuksia. Kaiken kaikkiaan Oulun Energian hiilidioksiditase oli viime vuonna parempi kuin kertaakaan Toppila 2:n valmistumisen jälkeen. Kesän 2009 turvetuotanto oli kohtuullinen. Oulun Energia halusi kuitenkin varmistaa, että polttoaineesta ei enää jatkossa tule puutetta. Siksi se investoi lähes kaksi miljoonaa euroa Toppilan voimalaitoksen muutostöihin ja kivihiilen varastointialueen rakentamiseen Vihreäsaaren satamaan mahdollistaakseen kivihiilen käytön voimalaitoksessa. Kivihiiltä on markkinoilla aina saatavana ja se kestää toisin kuin turve tai hake pitkänkin säilytyksen. Ilmastonmuutoksen ehkäiseminen ja hiilidioksidipäästöjen vähentäminen kuuluu nykyisin kaikille. Energiayhtiöiden tehtävänä on lisäksi ohjata asiakkaitaan energian järkevään käyttöön ja neuvoa sen säästämisessä. Oulun Energia on monin tavoin mukana ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä: Se on jo nyt yksi Suomen suurimmista tuulisähkön tuottajista PVO-Innopowerin osakkuutensa kautta ja osallistuu myös vahvasti tuulivoiman lisärakentamiseen. Puun käyttöä Oulun Energia on pyrkinyt jatkuvasti kasvattamaan. Jätevoimalaitoksen valmistuttua vuonna 2012 ryhtyy Oulun Energia käyttämään hyödyksi jätteiden sisältämää energiaa sähkön ja lämmön tuotannossa. Samalla leikkaantuvat merkittävästi kaatopaikoilta vapautuvien kasvihuonekaasujen päästöt. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto Toppilan voimalaitoksessa puolestaan parantaa huomattavasti tuotannon ja polttoaineiden käytön tehokkuutta. Edullista yhteistuotantoa on voitu lisätä ulottamalla kaukolämmön toimitus Toppilasta Haukiputaalle ja Oulun lentoasemalle Oulunsaloon. Tämä vuosikatsaus on viimeinen, jonka tekemiseen osallistun. Jään kesällä eläkkeelle toimittuani Oulun Energian toimitusjohtajana hieman yli kaksikymmentä vuotta. Tätä ennen työskentelin toisen parinkymmenen vuoden jakson eri tehtävissä sähköyhtiöiden ja energiateollisuuden parissa. Energia-ala on vuosien mittaan kokenut perusteellisen mullistuksen. Monopoli- tai oligopolitilanteesta se on siirtynyt avoimeen kilpailuun ja markkinatalouteen. Oulun Energian tehtävänä ja tavoitteena on ollut hyödyntää markkinoiden vapautumista ei vastustaa sitä. Tämä on myös parhaiten palvellut Oulun Energian asiakkaita ja muita sidosryhmiä. Oulun Energialla on ollut ja tulee jatkossakin olemaan oma vahva identiteettinsä, joka kiteytyy pohjoista voimaa -henkeen: hyvinvoinnin luomiseen omalle alueelle, sen raaka-aineiden hyödyntämiseen sekä elämiseen pohjoisen ihmisten ja yritysten rinnalla. Kiitän asiakkaita, henkilökuntaa, yhteistyökumppaneita ja omistajia viime vuodesta. Kiitän kaikkia myös sujuvasta ja miellyttävästä yhteistyöstä toimitusjohtajuuteni aikana. 7

8 Toppilan voimalaitos on Oulun Energian tärkein sähkön ja lämmön tuottaja. Presidentti Urho Kekkonen tutustui vuoden 1977 joulukuussa vastikään valmistuneeseen voimalaitokseen. Laitoksen toimintaa esitteli Antero Kyllönen. Vuonna 1995 laitos vielä laajeni, kun Toppila 2 -voimalaitos valmistui. 8

9 Luonnosta voimaa vuosikatsaus 2009 Pohjoista voimaa oman alueen luonnonvaroista Oulun Energian tuotanto perustuu pohjoissuomalaisten luonnonvarojen hyödyntämiseen. Turve on sen energialähteistä selvästi tärkein, mutta puun merkitys on vahvassa kasvussa. Turpeen ja puun lisäksi Oulun Energia käyttää tuotannossaan vettä, tuulta, biokaasua ja pian myös jätettä. Oulun Energia jalostaa pohjoisen luonnonvarat sähköksi ja lämmöksi. Se hyödyntää niitä ympäristöä säästäen ja pyrkii jatkuvasti lisäämään uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Keskeisin energialähde Oulun Energialle on turve. Turpeen huono saatavuus ja heikko laatu ovat kuitenkin supistaneet sen energiakäyttöä viimeisten vuosien aikana. Sateisten kesien vuoksi turpeen tuotanto ei ole vastannut tarvetta, eikä sitä ole myöskään ollut riittävästi varastoissa. Turvepula haittasikin vuonna 2009 olennaisesti Oulun Energian tuotantoa. Turvetta kului Oulun Energian tuotannossa vuonna 2009 noin gigawattituntia. Pudotus edellisen vuoden gigawattituntiin verrattuna on 26,9 prosenttia. Vaikka turpeen merkitys on pienentynyt, on se silti pysynyt ja pysyy jatkossakin oululaisen sähkön ja lämmön tärkeimpänä lähteenä. Viime vuonna sen osuus Oulun Energian oman tuotannon energialähteistä oli noin 59 prosenttia. Kaikki Oulun Energian käyttämä turve tulee Pohjois-Suomesta. Näin se on todellista lähienergiaa. Oulua ympäröivän alueen työllisyyden ja talouden kannalta turpeella on suuri merkitys. Vuosittain Oulun Energian hankkima turve tuo alueelle arvioiden mukaan miljoonan euron tulovirran. Päästöoikeuskaupassa turpeen asema on varsin huono, koska sitä poltettaessa laskennalliset hiilidioksidipäästöt ovat nykyisten sääntöjen mukaan suuret. Turve on myös luokiteltu uusiutumattomaksi energialähteeksi. Sen polttaminen vaatii enemmän päästöoikeuksia kuin öljyn tai kivihiilen. Toisaalta esimerkiksi raskaaseen polttoöljyyn tai kivihiileen verrattuna turve on vähärikkistä. 9

10 Luonnosta voimaa Turpeen tuotannon kannalta kesä 2009 oli Pohjois-Suomessa kohtuullinen jopa pitkäaikaista keskiarvoa parempi. Oulun Energia -konserniin kuuluvan Turveruukin tuotanto onnistui hyvin ja ylsi noin 2700 gigawattituntiin. Kahtena edellisenä kesänä sateet haittasivat tuotantoa, eikä turvetta ollut riittävästi myöskään varastoissa. Nyt Turveruukin keräämä määrä on suurempi kuin yhtiön kahden edellisen kesän tuotanto yhteensä. Hyvin sujunut tuotantokausi varmisti sen, että turvetta jäi myös ylivuotiseen varastoon. Tämä on tärkeää turpeen toimitusvarmuuden kannalta. Turveruukki toimittaa turpeen lisäksi kasvavia määriä puuenergiaa, jonka osuus sen liikevaihdosta oli noin kolmannes. Yhtiö toimittaa polttoaineita Oulun Energian ohella noin kahdellekymmenelle yhdyskuntien ja teollisuuden laitokselle. Tuotannossa syntyvä kasvu- ja kuiviketurve menee lisäksi lähinnä maatiloille ja Keski-Eurooppaan. Puun käyttöä Oulun Energia on pyrkinyt jo usean vuoden ajan määrätietoisesti kasvattamaan. Puu vähentää riippuvuutta turpeesta, on ympäristöystävällistä eikä sen polttaminen vaadi päästöoikeuksien hankkimista. Puun palaessa vapautuu hiilidioksidia, mutta tämän korvaa puun nopea uusiutuminen ja kyky sitoa hiilidioksidia kasvaessaan. Viime vuonna Oulun Energia käytti puuta erittäin paljon, peräti 836 gigawattituntia. Luku on lähes 81 prosenttia edellisvuotta suurempi. Puun osuus energialähteenä kasvoi hiukan yli 30 prosenttiin. Poikkeuksellisen korkeiden lukujen taustalla on pitkäjänteinen toiminta puun hyödyntämisen lisäämiseksi, mutta myös turvepula, joka pakotti löytämään korvaavia polttoaineita. Parin viime vuoden kokemus osoittaa, että puupolttoainetta on mahdollista saada suuria määriä varsinkin mikäli hankinnan ulottaa riittävän laajalle ja myös Suomen rajojen ulkopuolelle. Ongelmana on turvetta korkeampi hinta ja pitkät kuljetusmatkat. Oulun Energia pyrkii hankkimaan puupolttoaineensa mahdollisuuksien mukaan Pohjois-Suomen alueelta. Aikaisemmin suurin osa poltettavasta puusta on ollut erilaisia sahojen sivutuotteita. Suoraan metsästä saatavan aineksen osuus kuitenkin kasvaa ja on nyt jo yli puolet kokonaispuumäärästä. Vesi on Oulun Energialle edelleen tärkeä energialähde. Se tuotti vuonna 2009 veden voimalla sähköä omassa Merikosken voimalaitoksessaan noin 191 gigawattituntia ja Lapin Sähkövoima Oy:n osakkaana Kemijoen laitoksissa noin 11,5 gigawattituntia. Näin vesivoiman osuus Oulun Energian omien ja osakkuusvoimalaitosten sähköntuotannosta oli 17,5 prosenttia. Edellisvuonna vesivoiman määrä ja osuus olivat vielä selvästi suuremmat, koska runsaat sateet kirittivät luvut poikkeuksellisen isoiksi. Vesivoima on saasteetonta, eikä aiheuta ilmaston lämpenemistä. Sen ympäristövaikutukset liittyvät lähinnä jokien rakentamiseen ja vesistöjen säännöstelyyn. Tuulivoiman hyödyntäjänä Oulun Energia on yksi Suomen suurimmista. Sen osuus koko maan tuulivoimakapasiteetista on nyt noin 7 prosenttia. Oulun Energia ei itse suoraan tuota tuulisähköä, vaan osallistuu sen tekemiseen osakkaana tuulivoimaan erikoistuneessa PVO-Innopower Oy:ssä. Osakkuus antaa Oulun Energialle mahdollisuuden olla mukana jatkuvasti suuremmiksi kasvavissa tuulivoimahankkeissa. Oulun Energian tavoitteena onkin edelleen lisätä tuulivoiman tuotantoa. Yhdessä PVO-Innopowerin kanssa se muun muassa parhaillaan selvittää suuren tuulivoimapuiston rakentamista Oulun ja Haukiputaan edustan merialueelle. Puisto koostuisi jopa 162 tuulivoimayksiköstä, joiden yhteenlaskettu teho voisi olla megawattia. Parhaillaan on käynnissä tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointi. PVO-Innopowerin osakkaana Oulun Energia osallistuu tuulisähkön tuottamiseen Oulun Vihreäsaaressa, Oulunsalon Riutunkarissa, Kemin Ajoksessa, Kokkolassa ja Kristiinankaupungissa. Biokaasua Oulun Energia käyttää höyryn tekemiseen Oulun yliopistollisen sairaalan alueella sijaitsevassa lämpölaitoksessaan. Höyryä tarvitsevat omiin tarkoituksiinsa pääasiassa Oulun Keskuspesula Oy ja yliopistosairaala. Vaikka biokaasun osuus energialähteistä onkin varsin pieni, on sen hyödyntäminen ympäristömielessä erittäin järkevää. Kaasu otetaan talteen Ruskon kaatopaikalla ja johdetaan lämpölaitokseen seitsemän kilometriä pitkän putken avulla. Näin pienennetään kaatopaikalta ilmaan pääsevien haitallisten kaasujen määrää. 10

11 vuosikatsaus 2009 Jätteiden hyötykäyttö ottaa Oulussa pitkän askelen eteenpäin, kun Oulun Energian jätevoimalaitos aloittaa toimintansa. Laitoksen varsinaiset rakennustyöt alkavat suunnitelmien mukaan kesällä 2010 ja kaupalliseen käyttöön se on valmis kaksi vuotta myöhemmin. Jätevoimalaitos jalostaa vuosittain noin tonnia jätettä energiaksi, joka hyödynnetään sähkönä ja lämpönä sekä Kemiran tehtaalla höyrynä. Kaiken varalta Oulun Energia myös rakensi kesällä 2009 Toppilan voimalaitokselle valmiudet käyttää poikkeustilanteissa kivihiiltä. Tavoitteena on varmistaa, ettei mahdollinen puute turpeesta vaikeuta ihmisten kannalta olennaisen tärkeiden hyödykkeiden sähkön ja lämmön tuotantoa. Lämmönhankinta GWh Sähkönhankinta GWh Toppila Lämpökeskukset Ostot Toppila Merikoski Osuudet Ostot Turpeen tuotanto 1000 m

12 Oulun kaupunginvaltuusto teki päätöksen Merikosken voimalaitoksen rakentamisesta vuoden 1939 elokuun alussa. Rakennushanke oli kaupungin historian suurin. Sotien vuoksi voimalaitos valmistui lopullisesti monien vaiheiden jälkeen vasta vuonna Merikoskella on ollut ja on edelleen suuri merkitys Oulun Energialle puhtaan vesivoiman tuottajana. 12

13 Raaka-aineista energiaa vuosikatsaus 2009 Talouden taantuma ja puute polttoaineesta toivat haasteita Ulkoiset olosuhteet heijastuivat vahvasti Oulun Energian toimintaan vuonna Taantuma vähensi sähkön kysyntää ja pudotti sen hintaa markkinoilla. Sateisten kesien seurauksena Toppilan voimalaitos ei puolestaan saanut riittävästi pääpolttoainettaan turvetta ja laitokselle jouduttiin hankkimaan korvaavia polttoaineita. Sähkön tuotanto pieneni, mutta kaukolämpöä syntyi hieman edellisvuotta enemmän. Toppilan voimalaitos on Oulun Energian suurin tuotantolaitos. Se vastaa valtaosasta Oulun Energian sähkön ja kaukolämmön tuotantoa. Laitos myös käyttää enemmän turvetta kuin mikään muu yksikkö Euroopassa. Viime vuonna se tuotti sähköä 644 gigawattituntia ja lämpöä gigawattituntia. Sähkön tuotanto oli selvästi edellistä vuotta pienempää ja lähes 48 prosenttia vähemmän kuin ennätysvuonna Lämmöntuotanto oli puolestaan Toppilan voimalaitoksen historian suurin. Voimalaitoksen ensimmäinen yksikkö otettiin käyttöön vuonna 1977, toinen vuonna Viime vuonna vanhemman yksikön generaattori peruskunnostettiin. Lisäksi Toppilaan rakennettiin pellettisiilo ja siihen liittyvät syöttölaitteet. Pelletillä pyritään korvaamaan öljyn käyttö häiriöja huippukuormatilanteissa. Ykkösyksikkö on vastapainelaitos, joka tekee aina sekä lämpöä että sähköä. Lämpöä se tuottaa ja sähköä 65 megawatin teholla. Kakkosyksikkö voi toimia joko yhdistetyssä sähkön ja lämmön tai pelkästään lauhdesähkön tuotannossa. Yhdistetyssä tuotannossa se jauhaa lämpöä 180 ja sähköä 105 megawatin teholla. Lauhdetuotannossa yksikkö tuottaa pelkästään sähköä noin 125 megawatin teholla. 13

14 Raaka-aineista energiaa Kivihiilen käyttämiseen polttoaineena luotiin Toppilan voimalaitoksessa valmiudet viime vuonna, koska turpeen saatavuudessa on ajoittain esiintynyt ongelmia. Laitoksen kakkosyksikköön asennettiin hiilen vastaanotto- ja syöttölaitteet sekä kiertokaasupuhallin. Lisäksi lähellä sijaitsevaan Vihreäsaaren satamaan tehtiin kivihiilen varastoimista varten hiilikenttä laskeutusaltaineen ja viemäröinteineen. Investoinnit olivat suuruudeltaan yhteensä lähes kaksi miljoonaa euroa. Vihreäsaaren hiilikenttää voidaan käyttää myös puupolttoaineen väliaikaiseen varastointiin. Kivihiili on Oulun Energialle varapolttoaine poikkeustilanteita varten. Sitä käytetään, mikäli turpeen saatavuus vakavasti häiriytyy. Kivihiili sopii hyvin tähän tarkoitukseen, koska sitä on aina tarjolla kansainvälisillä markkinoilla ja se kestää hyvin pitkääkin säilyttämistä. Oulun Energialla on ympäristölupa tonnin varastoimiseen. Varautumista erilaisiin poikkeustilanteisiin tehostaa myös Oulunsuuhun valmistunut raskasöljykäyttöinen vara- ja huippulämpölaitos. Merikosken vesivoimalaitos Oulun keskustan kupeessa on tuottanut sähköä jo runsaan kuudenkymmenen vuoden ajan. Vuosien mittaan perusteellisesti kunnostetun ja uusitun laitoksen teho on nykyisin 41 megawattia. Uusiutuvalla, puhtaalla ja kotimaisella vesivoimalla on Oulun Energialle edelleen suuri merkitys. Sen määrä ja osuus toki vaihtelevat vuosittain vesitilanteesta riippuen. Viime vuonna laitos teki sähköä jokseenkin keskivesivuoden mukaisen määrän eli noin 191 gigawattituntia. Määrä oli oleellisesti pienempi kuin edellisvuonna, jolloin hyvä vesitilanne siivitti Merikosken ennätysvauhtiin. Tuottamansa sähkön Oulun Energia myy pohjoismaisille sähkömarkkinoille ja Oulun Sähkönmyynti Oy:lle. Markkinatilanne ja polttoainetoimitusten vaikeudet asettivat haasteita Oulun Energian taloudelliselle tulokselle, mutta hintasuojauksen ansiosta pystyttiin kuitenkin sopeutumaan markkina- ja tuotantotilanteen muutokseen. Sähkömarkkinoihin vaikutti vuonna 2009 suuresti yleinen taloustilanne. Taantuma ja finanssikriisi pudottivat sähkön kysyntää ja hintaa. Suomen sähkönkäytön noin yhdeksän prosentin lasku joka johtui lähinnä teollisuuden pienentyneestä energian tarpeesta oli erittäin poikkeuksellinen. Se ennakoi muutosta, joka saattaa jäädä pysyväksi: sähkön hintaa toki määrittävät edelleen lähinnä vesitilanne ja polttoaineiden hinnat, mutta yhä suurempi merkitys on talouden suhdanteilla. Sähkön spot-hinta pysytteli koko vuoden ajan varsin tasaisena. Hinnan keskiarvo asettui noin 35 euroon megawattitunnilta. Vielä edellisenä vuonna se oli noin 45 euroa megawattitunnilta. Markkinakehitystä kuvaavat hyvin ne finanssituotteiden hinnat, joilla kauppaa käytiin vuoden 2010 sähköstä. Korkeimmillaan jonkin verran yli 40 euroa megawattitunnilta hinta oli aivan vuoden alussa ja lopussa sekä alkukesällä. Alhaisimmilleen eli noin 28 euroon megawattitunnilta hinta painui kevättalvella. Samaan aikaan myös talouden lama oli syvimmillään. Sähkömarkkinoiden toimivuuden kannalta vuosi 2009 oli ongelmallinen. Joulukuun 17. päivänä koettiin jyrkkä hintapiikki, jonka kaltaisia ei kehittyneillä markkinoilla pitäisi esiintyä. Lisäksi kesällä ja syksyllä Suomen aluehinta erkaantui pitkäaikaisesti muiden Pohjoismaiden hintaa kalliimmaksi. Syynä tähän oli muun muassa siirtokapasiteetin puute Ruotsin ja Norjan välillä, mutta samanaikaiset toistuvat tuotannon rajoitukset Ruotsin ydinvoimalaitoksilla pahensivat tilannetta. Lisäkapasiteetin rakentaminen ennen kaikkea siirtoverkon pahimpiin pullonkauloihin vähentäisi siirtorajoituksia ja mahdollistaisi sähkömarkkinoiden paremman toiminnan. Myös päästöoikeuksien kysyntä ja hinta putosivat talouden alamäen myötä. Yhtä hiilidioksiditonnia koskevasta päästöoikeudesta vuodelle 2009 maksettiin alimmillaan viime vuoden maaliskuussa vain noin 7,4 euroa. Kalleimmillaan oikeuden hinta oli loppukeväällä, jolloin se oli noin 16,5 euroa. Suurimman osan vuodesta päästöoikeuden hinta vaihteli 13 ja 16 euron välillä. Edellisenä vuonna hinta pysytteli enimmäkseen 20 ja 30 euron välillä. Päästöoikeuskaupalla pyritään osaltaan vähentämään kasvihuonekaasujen päästöjä ja hillitsemään näin ilmaston lämpenemistä. Vuonna 2009 Oulun Energia tarvitsi päästöoikeuksia noin tonnille hiilidioksidia. Tätä edeltävänä vuonna sen 14

15 vuosikatsaus 2009 hiilidioksidipäästöt olivat tonnia. Pudotus johtui sähköntuotannon pienentymisestä ja merkittävästi kasvaneesta puun hyödyntämisestä polttoaineena. Puun polttaminen ei edellytä päästöoikeuksien hankkimista. Päästövelvoitteen hoitoon voidaan käyttää myös niin sanottuja päästövähenemiä (CER). Päästövähenemiä on mahdollista hankkia muun muassa osallistumalla kasvihuonekaasupäästöjä leikkaaviin investointeihin kehitysmaissa. Oulun Energia on hankkinut päästövähenemiä suomalaisen FCF-hiilirahaston kautta. Uusiutuvien energialähteiden käyttöä pyritään edistämään myös vapaaehtoisella sertifikaattikaupalla. Vesivoimalla ja bioenergialla tuotetulle sähkölle voidaan myöntää alkuperätodistus siitä, että se on tehty uusiutuvien energialähteiden avulla. Sertifikaateilla alkuperätodistuksilla käydään kauppaa EU:n sisällä. CO 2 -päästöt Sähkön hinta ,75 47,50 31,25 Spot-hinta Suomen aluehinta tonnia /MWh Sähkön hintakehitys 2009 ENOYR Päästöoikeuden hintakehitys 2009 EUADEC-09 17, , ,5 /MWh /CO 2 tonni

16 Sähkön jakelussa pyritään häiriöt ja katkot pitämään niin vähäisinä kuin suinkin mahdollista. Sähköverkon huolto- ja rakennustöiden aiheuttamia katkoksia pystytään nykyisin välttämään muun muassa tekemällä töitä jännitteellisenä. Tämä edellyttää uusia työmenetelmiä sekä erikoisvälineitä ja -koulutusta. 16

17 Energiaa meille kaikille vuosikatsaus 2009 Energiaa asiakkaille luotettavasti ja tehokkaasti Sähkö ja lämpö ovat perushyödykkeitä, jotka ovat välttämättömiä niin ihmisille kuin yrityksille. Oulun Energia -konserniin kuuluvat yhtiöt toimittavat asiakkailleen sähköä ja lämpöä pohjoista voimaa edullisesti, luotettavasti ja tehokkaasti. Sähkön myynnin kannalta toimintaympäristö vuonna 2009 oli vaikea. Yllättävän syväksi painunut talouden alavire, sähkön alhainen hinta ja kysynnän heikentyminen johtivat ankaraan kilpailuun ja varsin suureen asiakasvaihtuvuuteen. Oulun Sähkönmyynti Oy on useiden pohjoista voimaa tuottavien yhtiöiden yhteinen myyntiyhtiö. Sen osakkaita ovat Oulun Energia, Kemin Energia Oy, Tornion Ener- gia Oy, Haukiputaan Sähköosuuskunta, Keminmaan Energia Oy, Raahen Energia Oy, Rantakairan Sähkö Oy ja Tenergia Oy. Oulun Sähkönmyynnin markkinaosuus yhtiön omalla alueella pieneni jonkin verran, mutta toisaalta yhtiö onnistui hankkimaan uusia asiakkaita alueensa ulkopuolelta. Näin sen asiakkaiden kokonaismäärä pysyi jokseenkin ennallaan. Viime vuoden aikana yhtiön myymän sähkön määrä oli 1990 gigawattituntia eli 1,2 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Se toimitti sähköstä noin 41 prosenttia Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:n alueelle Ouluun ja Kiiminkiin, loppuosa meni muiden osakkaiden jakelualueille ja sähkömarkkinoille. 17

18 Energiaa meille kaikille Sähkön jakelun näkökulmasta vuosi 2009 oli yllätyksetön. Oulussa ja Kiimingissä verkkotoiminnasta vastaavan Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:n liittymämäärä kasvoi hienoisesti noin neljälläsadalla ja sen siirtämän sähkön määrä noin prosentilla. Yhtiön asiakasmäärä on nyt noin Sähköä se siirsi asiakkailleen viime vuonna lähes gigawattituntia. Sähkön jakelussa tärkeintä asiakkaiden kannalta on edullinen siirtohinta ja hyvä toimitusvarmuus. Oulun Energia Siirto ja Jakelun siirtohinnat kuuluvat Suomen edullisimpiin ja toimitusvarmuudeltaan yhtiö on parhaiden joukossa. Jo ennestään hyvällä tasolla ollutta luotettavuuttaan Oulun Energia Siirto ja Jakelu pystyi viime vuonna edelleen parantamaan. Eri syistä johtuvia sähkökatkoja tosin oli lukumääräisesti hieman edellisvuotta enemmän, mutta niiden kesto lyheni. Asiakkaiden kokema haitta kokonaisuudessaan jäi näin entistä pienemmäksi. Etukäteen suunniteltujen katkojen määrää ja pituutta yhtiö on pienentänyt töiden tehokkaalla suunnittelulla ja tekemisellä mahdollisuuksien mukaan jännitteellisenä. Näin sähköjä joudutaan katkaisemaan asiakkailta yhä harvemmin. Useimmiten ulkopuolisista tekijöistä kuten myrskyistä johtuvien häiriökeskeytysten määrää se on puolestaan karsinut pienentämällä verkkonsa vikaherkkyyttä esimerkiksi maakaapeleiden osuutta ja verkon automaatiota lisäämällä. Oulun Energia Siirto ja Jakelu on panostanut voimakkaasti jakelu- ja siirtoverkkonsa parantamiseen, kehittämiseen ja laajentamiseen. Vuonna 2009 sen investoinnit nousivat yhteensä noin 9,5 miljoonaan euroon eli selvästi aikaisempaa tasoa suuremmiksi. Verkon rakentamisessa pääpaino oli Ritaharjun, Etu-Lyötyn, Alppilan ja Metsokankaan alueilla Oulussa sekä Hakomäen alueella Kiimingissä, saneerauksessa puolestaan Kastellissa ja Limingantullissa Oulussa sekä Ylikylän, Jäälin, Keskikylän ja Ponnonmäen alueella Kiimingissä. Etäluentaan siirtyminen sähkömittareiden luennassa on iso ja vielä useita vuosia kestävä hanke. Etäluettavat AMR-mittarit välittävät tiedot asiakkaiden sähkönkulutuksesta suoraan yhtiölle, eikä perinteistä mittarin lukemista paikan päällä enää tarvita. Lisäksi ne antavat tulevaisuudessa asiakkaille mahdollisuuden seurata tarkasti sähkönkulutustaan tätä varten rakennetussa palvelussa internetissä. AMR-mittarit muuttavat laskutuksen ajantasaisemmaksi ja toteutuneeseen kulutukseen perustuvaksi. Vanhat arvio- ja tasauslaskut jäävät pois. Etäluku myös parantaa asiakaspalvelua sekä sähkön ja sen jakelun laadunvalvontaa. Oulun Energia Siirto ja Jakelulla oli viime vuoden loppuun mennessä käytössä noin etäluettavaa sähkömittaria. Kaiken kaikkiaan yhtiöllä on mittareita noin Valtioneuvoston asetuksen mukaan mittareista 80 prosenttia on oltava etäluettavia vuoden 2013 loppuun mennessä. Urakointitoiminnan Oulun Energia Siirto ja Jakelu on jakanut sisäiseen ja ulkoiseen palvelutuotantoon. Yhtiö on Pohjois-Suomessa merkittävä sähköurakoitsija ja tarjoaa asiakkailleen niin Oulun kaupungille kuin ulkopuolisillekin sähkö-, ulkovalaistus- ja televerkkojen rakentamis- ja kunnossapitopalveluja. Lisäksi yhtiö rakentaa ja pitää kunnossa katuvalaistusta ja liikennevaloja. Viime vuonna huomattavia Oulun ulkopuolella toteutettuja projekteja oli muun muassa Kokkolan, Tornion ja Jyväskylän seudulla. Ulkoisten urakoiden vähentyminen ja kilpailun kiristyminen on kuitenkin väistämättä vaikuttanut palvelutuotannon liikevaihtoon. Kaukolämmön toimitusmäärää Oulun Energia kasvatti edelleen vuonna Se toimitti lämpöä asiakkailleen gigawattituntia. Määrä on noin 5,1 prosenttia edellisvuotista suurempi. Kaukolämmön tarvetta lisäsi kylmempi sää sekä asiakkaiden lukumäärän lisääntyminen. Kaukolämpö on ympäristöystävällistä, asiakkaille huoletonta ja edullista Oulussa runkoverkon alueella Suomen halvinta. Sen tekemisestä vastaa pääosin Toppilan voimalaitos tehokkaasti sähkön ja lämmön yhteistuotantona. Oululaisista noin yhdeksänkymmentä prosenttia asuu kaukolämmitetyissä taloissa. Toppilan tuottamaa kaukolämpöä virtaa Oulun lisäksi Oulunsaloon, Kempeleeseen ja nyt myös Haukiputaalle. Kiimingissä Oulun Energialla on erillisverkko. Haukiputaan Energia Oy:n kaukolämpöverkko liitettiin osaksi Oulun Energian verkkoa loppuvuodesta Verkot yhdistävä kolmetoista kilometriä pitkä lämpöputki valmistui joulukuun alussa. 18

19 vuosikatsaus 2009 Haukiputaan Energia oli edellisenä vuonna siirtynyt Oulun Energian omistukseen. Tällä hetkellä kaukolämmön piirissä Haukiputaalla on kunnan keskustaalue. Tavoitteena on kuitenkin jatkossa laajentaa kaukolämmön asiakasmäärää ja ulottuvuutta. Kaukolämmön piiriin tuli viime vuonna kaikkiaan hiukan yli 270 uutta asiakasta Oulun alueella ja lisäksi 250 asiakasta muun muassa Haukiputaalta, Kiimingistä ja Oulunsalosta - joukossa oli Oulun lentoasema Oulunsalossa. Kaukolämpö korvaa lentoaseman oman lämpölaitoksen ja kattaa muun muassa matkustajaterminaalin, lennonjohtorakennuksen, kunnossapitotukikohdan ja eräät muut rakennukset. Samalla varauduttiin aseman tulevaan laajentamiseen. 10 ja 20 kv: n johtojen pituus Muuntamoiden lukumäärä (kuluttajamuuntamot mukaanluettuna) km kpl Kaukolämpöverkon rakentaminen Sähkönjakelukeskeytysten keskimääräinen kestoaika , ,5 10 0,25 km h/asiakas Häiriokeskeytysten yhteenlaskettu kesto Suunniteltujen keskeytysten yhteenlaskettu kesto 19

20 Jätteiden hyödyntämistä energiaksi on Oulussakin pohdittu jo pitkään. Vuonna 1998 todettiin, että polttokelpoista jätettä haudataan turhaan kaatopaikalle suuret määrät. Nyt, reilut kymmenen vuotta myöhemmin, Oulun Energia aloittaa sähköä ja lämpöä tuottavan jätevoimalaitoksen rakentamisen. Laitoksen on määrä valmistua syksyllä

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut 24.11.2016 Turku Energia -konserni 2015 Konsernihallinto ja Konsernipalvelut Energialiiketoiminnot

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

Tilinpäätös Tammi joulukuu

Tilinpäätös Tammi joulukuu Tilinpäätös Tammi joulukuu 10.2.2010 Tammi joulukuu Toimistokalustekysyntä laski selvästi viime vuoteen verrattuna. Konsernin tammi-joulukuun liikevaihto oli 95,3 milj. euroa (141,2), jossa oli laskua

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

V U O S I K A T S A U S

V U O S I K A T S A U S VUOSIKATSAUS 2002 POWEST OY VUOSIKATSAUS 2002 POWEST OY omistaa sellaisia palvelu- ja teknologiayhtiöitä, jotka ovat voimantuotannon kannalta strategisesti tärkeitä. Pohjolan Voima Oy haluaa Powestin omistajana

Lisätiedot

Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012. Heikki Vauhkonen

Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012. Heikki Vauhkonen Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012 26.10.2012 Osavuosikatsaus 01-09/2012 Tulikivi-konsernin liikevaihto kolmannella vuosineljänneksellä oli 13,1 Me (15,1 Me 07-09/2011 ), liiketulos 0,4 (0,5) Me ja

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2003 (6 KK) Konsernin liikevaihto laski 1,2 % 53,60 (54,27) milj. euroon ja liikevoitto oli 3,82 (3,92) milj.

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu

Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu 29 29.4.29 Tammi maaliskuu 29 Tammi-maaliskuun liikevaihto oli 24, milj. euroa (36,1), jossa oli laskua 33,4 prosenttia. Liikevaihdon laskuun vaikuttavat osaltaan viime

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.

YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA. POWEST OMISTAA SELLAISIA YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA POHJOLAN VOIMALLE TALOUS- JA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria-konserni Katsaus Q2 Konsernin liikevaihto kasvoi 1,6 % ja liikevoitto jäi edellisvuoden tasosta Kiinteillä valuuttakursseilla laskettuna konsernin liikevaihto kasvoi 7,8

Lisätiedot

Maailma tarvitsee bioenergiaa

Maailma tarvitsee bioenergiaa Maailma tarvitsee bioenergiaa Turpeen ja puun tulevaisuuden näkymät Punkalaidun 15.3.2014 Pasi Rantonen Vapo tänään Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Latvia, Puola Suomen valtio omistaa

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Vaskiluodon Voiman bioenergian

Vaskiluodon Voiman bioenergian Vaskiluodon Voiman bioenergian käyttönäkymiä - Puuta kaasuksi, lämmöksi ja sähköksi Hankintapäällikkö Timo Orava EPV Energia Oy EPV Energia Oy 5.5.2013 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170

Lisätiedot

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010 Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010 BIOWAY- tiedonvälityshanke järjesti bioenergia-aiheisen yritysvierailumatkan Kempeleeseen ja

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Oulun Energia -konserni

Oulun Energia -konserni Oulun Energia -konserni Yhteinen asiamme OULUN ENERGIA Toiminta-ajatus Kotimaisessa omistuksessa oleva energiakonserni kattaa koko energia-alan arvoketjun: raaka-aineiden tuotannon sähkön ja lämmön tuotannon

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Osakkaat toimialoittain. Pohjolan Voima Oy. Powest Oy

Osakkaat toimialoittain. Pohjolan Voima Oy. Powest Oy POWEST VUOSIKATSAUS 2011 VUOSIKATSAUS 2010 PoWEST 2 Powest omistaa sellaisia yhtiöitä, joiden liiketoiminnat palvelevat sen osakkaiden energianhankintaa. Lisäksi Powest tarjoaa Pohjolan Voima -konsernin

Lisätiedot

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia 17.2.2010 Helen tänään Jarmo Karjalainen 1 EU:n tavoite sähkömarkkinoiden kehittymisestä Harmonisoitujen alueellisten markkinoiden kautta...... yhtenäiseen eurooppalaiseen markkina-alueeseen Pohjola Brittein

Lisätiedot

MARTELA OSAV OSA UOSIKA

MARTELA OSAV OSA UOSIKA OSAVUOSIKATSAUS 01-09 / 20.10. TAMMI SYYSKUU SYYSKUU Toimistokalustekysyntä nousi hieman viime vuoteen verrattuna. Konsernin tammi-syyskuun liikevaihto oli 74,4 milj. euroa (71,1), jossa oli kasvua edelliseen

Lisätiedot

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla SAV Rahoitus Oyj 1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla Puolivuotiskatsaus lyhyesti: SAV-Rahoitus konsernin

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 07-12/2016 7-12/2015 1-12/2016 1-12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 9 743 10 223 20 113 27 442 Käyttökate, 1000 EUR 1672 1563 2750 6935 Käyttökate, % liikevaihdosta 17,2 % 15,3

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2016 1 6/2015 1 12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 10 370 17 218 27 442 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 647 5 205 6 471 Liikevoitto, % liikevaihdosta 6,2 % 30,2 % 23,6 %

Lisätiedot

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA 31.3.2011 ou11 Yhtiökokou11 Y ou11 Yhtiö JAPANIN LUONNONKATASTROFI Toipuminen maan historian suurimmasta maanjäristyksestä ja hyökyaallosta kestää kauan Fukushiman

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola

TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola Turvatiimi lyhyesti Liikevaihto 27,6 meuroa, henkilöstöä 750, toimintaa yli 20 paikkakunnalla Atine Group Oy:n tytäryhtiö (n

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2004 (9 KK) Konsernin liikevaihto kasvoi 16,0 % 99,90 (86,09) milj. euroon ja liikevoitto oli 7,83 (7,65) milj.

Lisätiedot

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat:

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat: Tilinpäätöstiedote vuodelta 2014 1 (7) Osuuskunta KPY -konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1. 31.12.2014 Vuoden 2014 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 323,6 miljoonaa euroa (247,0 milj. euroa vuonna

Lisätiedot

Osakkaat toimialoittain. Pohjolan Voima Oy. Powest Oy

Osakkaat toimialoittain. Pohjolan Voima Oy. Powest Oy POWEST VUOSIKATSAUS 2010 VUOSIKATSAUS 2010 PoWEST 2 Powest omistaa sellaisia yhtiöitä, joiden liiketoiminnat palvelevat sen osakkaiden energianhankintaa. Lisäksi Powest tarjoaa Pohjolan Voima -konsernin

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1029

Lisätiedot

Ensimmäinen vuosineljännes 2010

Ensimmäinen vuosineljännes 2010 Ensimmäinen vuosineljännes 2010 21.4.2010 Heikki Malinen, toimitusjohtaja Esa Ikäheimonen, CFO 100107 PRESENTATION-TITLE 1 Esityksen pääkohdat Katsaus vuoden 2010 ensimmäiseen neljännekseen Vuoden 2010

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti

Lisätiedot

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Sisällys sijoitustoimintaympäristö... 3 sijoitukset 31.12.2008 (käyvin arvoin)... 4 uudet sijoitukset 2008... 6 Sijoitustoiminnan tuottojen

Lisätiedot

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla.

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla. TIEDOTE 1 (5) 23.8.2004 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä HPO-YHTYMÄN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2004 HPO-yhtymän liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 27.312.662 euroa. Liikevaihto kasvoi 6,1 % edellisen

Lisätiedot

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton] Vuosikatsaus 1.1. 31..20 [tilintarkastamaton] Vahvaa etenemistä laajalla rintamalla Neljännen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.8m (EUR 4.7m /20)

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.7. - 30.9.2001

Osavuosikatsaus 1.7. - 30.9.2001 Osavuosikatsaus 1.7. - 30.9.2001 1 Elisan kasvu jatkui ja taloudellinen asema säilyi hyvänä Valitun strategian mukainen ohjelma eteni Osakevaihtotarjous Soonin osakkeenomistajille toteutui, Elisan omistus

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille SUOMEN ELFI OY KANNANOTTO Antti Koskelainen 1 (5) 1.8.2007 Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille 1. Pohjoismainen sähkö

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 16.5.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 14.674.840 euroa. Liikevaihto kasvoi 9,9 % edellisen

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

Tuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto

Tuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto 1 (6) Asiakastieto Group Oyj, pörssitiedotteen liite 5.5.2015 klo 16.00 HISTORIALLISET TALOUDELLISET TIEDOT 1.1. - 31.12.2014 Tässä liitteessä esitetyt Asiakastieto Group Oyj:n ( Yhtiö ) historialliset

Lisätiedot

MARTELA OSAVUOSI- KATSAUS /

MARTELA OSAVUOSI- KATSAUS / MARTELA OSAVUOSI- KATSAUS 01-03 / 2011 27.04.2011 TAMMI MAALISKUU 2011 Toimistokalustekysynnässä ei ole 2011 alussa tapahtunut merkittävää muutosta päämarkkinoillamme. Konsernin tammi-maaliskuun liikevaihto

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

MARIMEKKO OYJ. Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008

MARIMEKKO OYJ. Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008 MARIMEKKO OYJ Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008 5.11.2008 LIIKETOIMINNAN KEHITYS 1-9/2008 Liikevaihto kasvoi ja tulos parani ennakoidun mukaisesti. Suomessa merkittävä osa kasvusta kertyi kertaluonteisista

Lisätiedot

Synergiaa monialaisesti ja alueellisesti Kemin Vesi Oy osaksi Kemin Energia Oy:tä ja Meri-Lapin Vesi Oy alueellisena tukkuyhtiönä

Synergiaa monialaisesti ja alueellisesti Kemin Vesi Oy osaksi Kemin Energia Oy:tä ja Meri-Lapin Vesi Oy alueellisena tukkuyhtiönä 12.11.2016 Synergiaa monialaisesti ja alueellisesti Kemin Vesi Oy osaksi Kemin Energia Oy:tä ja Meri-Lapin Vesi Oy alueellisena tukkuyhtiönä KEMIN VESI OY Kemin Vesi vastaa Kemissä Vedenjakelusta Jäteveden

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008

YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008 YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008 Hannu Leinonen Konsernijohtaja Analyytikko- ja sijoittajatilaisuus 25.7.2008 1 Sisältö Osavuosikatsaus 1-6/2008 Strategisia askeleita kaudella Näkymät vuodelle 2008

Lisätiedot

HKL-Raitioliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Raitioliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Raitioliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2012 HKLjk 23.8.2012 Osavuosikatsaus 1 (11) Yhteisön nimi: HKL-Raitioliikenne Ajalta: Toimintaympäristö ja toiminta Liikenteen toteutuminen: tammi-kesäkuussa

Lisätiedot

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6 2014 2013 2012 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 426,3 475,8 483,3 Liikevoitto/ -tappio milj. euroa -18,6 0,7 29,3 (% liikevaihdosta) % -4,4 0,1 6,1 Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä milj.

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa. Juha Näkki

E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa. Juha Näkki E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa Juha Näkki 31.10.2012 K es keis et as iat Q3/2012 Liikevaihto kasvoi 9,5 % ja oli 28,9 (7-9/2011: 26,4) miljoonaa euroa. Orgaaninen kasvu

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER

KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER 3.2.2016 1 KESKEISET ASIAT VUONNA 2015 Päivittäistavarakaupassa vakaa markkina-asema ja hyvä kannattavuus Rauta- ja sisustuskaupan kannattavuus parani selvästi Keskon uusi

Lisätiedot

MARTELA OSAVUOSIKATSAUS 1-9 / lokakuuta 2012

MARTELA OSAVUOSIKATSAUS 1-9 / lokakuuta 2012 MARTELA OSAVUOSIKATSAUS 1-9 / 26. lokakuuta TAMMI SYYSKUU Konsernin tammi-syyskuun liikevaihto oli 101,9 milj. euroa (91,7), jossa oli kasvua edelliseen vuoteen 11,1 prosenttia. Liikevaihtoa kasvatti vuoden

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

PUOLIVUOSIKATSAUS

PUOLIVUOSIKATSAUS PUOLIVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2016 Avainluvut 4-6/2016 4-6/2015 Muutos% 1-6/2016 1-6/2015 Muutos% 1-12/2015 Liikevaihto, MEUR 192,4 182,5 5,4% 350,6 335,8 4,4% 755,3 Vertailukelpoisten myymälöiden 2,5 1,5-0,6

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Henkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake " 5,81 5,29 4,77 Osinko/osake " 0,20 *) 0,20 -

Henkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake  5,81 5,29 4,77 Osinko/osake  0,20 *) 0,20 - 2012 2011 2010 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 483,3 519,0 480,8 Liikevoitto milj. euroa 29,4 35,0 32,6 (% liikevaihdosta) % 6,1 6,7 6,8 Rahoitusnetto milj. euroa -5,7-5,5-3,1 (% liikevaihdosta)

Lisätiedot

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016 Q3 Detection Technology Oyj LIIKETOIMINTAKATSAUS Tammi-Syyskuu 2016 DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016 Detection Technology Q3: Myynti kaksinkertaistui Heinä-syyskuu 2016

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Energia 2012 Kivihiilen kulutus 2012, 3 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY

Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY 2010 2010 1 Sisältö Sisältö.................................... 2 Hallituksen toimintakertomus.................... 3 Tuloslaskelma...............................

Lisätiedot

Kaukolämmön tulevaisuuden näkymiä

Kaukolämmön tulevaisuuden näkymiä Kaukolämmön tulevaisuuden näkymiä Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa, työpaja 25.8.2014 / Harri Kaisto Sisältö Kaukolämpö Oulussa 3 Kaukolämpöpotentiaali 8 Kaukolämmön näkymiä 14 Yhteenveto

Lisätiedot