Liikevaihto * Liikevoitto * Myyntituottojen jakautuminen * Liikevoiton jakautuminen * Sähkökauppa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liikevaihto 1 000 * Liikevoitto 1 000 * Myyntituottojen jakautuminen 1 000 * Liikevoiton jakautuminen 1 000 * 2005 2006 2007 2008 2009 Sähkökauppa"

Transkriptio

1 vuosikatsaus 2009

2 Liikevaihto * Liikevoitto * Myyntituottojen jakautuminen * Liikevoiton jakautuminen * Sähkön myynti Polttoaineen myynti Sähkön siirto Höyryn myynti Lämmön myynti Muut myyntituotot Sähkökauppa Lämpökauppa Siirto ja urakointi Polttoainekauppa Investoinnit * Henkilöstömäärä* * Oulun Energian, Oulun Sähkönmyynti Oy:n, Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:n luvut yhteensä sisäiset liiketoiminnot eliminoituina. Vuoden 2009 ja 2008 luvuissa mukana Turveruukki Oy ja Haukiputaan Energia Oy. Luvut ovat tilintarkastamattomia. 2

3 vuosikatsaus 2009 Oulun Energia -konserni ylitti tavoitteensa Talouden toimintaympäristö ja olosuhteet olivat vuonna 2009 vaikeat. Tästä huolimatta Oulun Energia -konserni menestyi viime vuonna hyvin ja saavutti tarkistetun talousarvion tavoitteet ylittävän tuloksen. Konsernin liikevaihto pysyi käytännössä ennallaan noin 200 miljoonassa eurossa. Liikevoitto putosi ennakoidusti edellisen vuoden 46,2 miljoonasta 33,5 miljoonaan euroon ja ylijäämä 27 miljoonasta 11 miljoonaan euroon. Oulun kaupungin omistama energiakonserni kattaa koko energia-alan arvoketjun: raaka-aineiden tuotannon, sähkön ja lämmön tuotannon, jakelun ja myynnin sekä näihin liittyvät erilaiset palvelut. Pohjoinen voima on Oulun Energia -konsernin toiminnassa keskeisellä sijalla. Se tukeutuu pohjoisiin luonnonvaroihin ja osaamiseen, tuottaa sähköä ja lämpöä alueen ihmisten ja yritysten käyttöön sekä kanavoi toiminnastaan kertyvät varat oman talousalueen hyödyksi. Konserniin kuuluvat Oulun Energia, Oulun Sähkönmyynti Oy, Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy, Turveruukki Oy ja Haukiputaan Energia Oy. Oulun Energia -konsernin keskeiset tunnusluvut* Liikevaihto (milj. euroa) 200,0 199,8 Liikevoitto (milj. euroa) 33,5 46,2 Investoinnit (milj. euroa) 47,3 30,3 Liikevaihto/henkilö (milj. euroa) 0,56 0,57 Liikevoitto/henkilö (milj. euroa) 0,09 0,13 Henkilöstön määrä Asiakkaiden määrä Sähkönmyynti Sähkönsiirto omassa verkossa Kaukolämpö Höyry 3 3 *Oulun Energia, Oulun Sähkönmyynti Oy, Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy, Turveruukki Oy ja Haukiputaan Energia Oy yhteensä. Sisäiset liiketoiminnot eliminoitu. 3

4 4

5 vuosikatsaus 2009 Sisällysluettelo Yhteenveto 3 Toimitusjohtajan katsaus 6 Pohjoista voimaa oman alueen luonnonvaroista 8-11 Talouden taantuma ja puute polttoaineesta toivat haasteita Energiaa asiakkaille luotettavasti ja tehokkaasti Vastuullista toimintaa Pohjois-Suomen hyväksi Oulun Energia Oulun Sähkönmyynti Oy Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy Turveruukki Oy Taloudelliset tunnusluvut

6 Toimitusjohtajan katsaus Vahva suoritus hankalissa olosuhteissa Vuosi 2009 oli Oulun Energia -konsernille lähtökohdiltaan ja toimintaympäristöltään hankala. Maailmanlaajuisesta talouslamasta johtuen sähkön kysyntä ja markkinahinta asettuivat selvästi aikaisempaa alhaisemmalle tasolle. Hinta laski edellisen vuoden 45 eurosta megawattitunnilta 35 euroon megawattitunnilta eli yli 22 prosenttia. Tämä vaikutti konsernin kaikkiin osiin ja sen koko toimintoketjuun raaka-aineiden tuotannosta aina loppuasiakkaille tapahtuvaan myyntiin asti. Lisähaasteen toi vielä vaikeaksi osoittautunut puute turvepolttoaineesta, jonka käyttö laski 27 prosenttia. Toisaalta Oulun Energia -konserni jota johdettiin entistäkin tiiviimmin yhtenä kokonaisuutena pystyi viime vuonna osoittamaan vahvuutensa. Vaativista olosuhteista huolimatta se menestyi hyvin ja saavutti tarkistetun talousarvion tavoitteet ylittävän tuloksen. Kaupunginvaltuustossa syksyllä 2008 hyväksyttyä talousarviota jouduttiin tarkistamaan jo lokakuussa 2008 polttoaineiden saantiongelmien ja hintojen nousun vuoksi ja toisen kerran kaupungin talouden tasapainottamisohjelman yhteydessä huhtikuussa Konsernin ylijäämä putosi edellisen vuoden 27 miljoonasta eurosta ennakoidusti 11 miljoonaan euroon. Oulun Energiaa ovat kiusanneet vuosien 2007 ja 2008 huonot turvekesät. Ne hankaloittivat olennaisesti tuotantoa myös viime talvena. Turvevarastot olivat tyhjät, joten Toppilan voimalaitokselle oli löydettävä korvaavia polttoaineita sähkön ja kaukolämmön tuotannon turvaamiseksi. Toppilaan hankittiinkin puuta paitsi lähialueelta ja muualta Suomesta myös Baltiasta ja Yhdysvalloista. Jopa Ghanasta tuotiin poltettavaksi yksi laivalastillinen palmunsiemenen kuoria. Näin onnistuttiin loppujen lopuksi pitämään Oulu ja sen lähialueet lämpimänä. Puun määrä ja osuus Oulun Energian polttoaineista nousi paljon suuremmaksi kuin koskaan aikaisemmin. Pitemmälläkin tähtäimellä on tavoitteena puun käytön huomattava lisääminen. Puusta jouduttiin maksamaan varsin korkea hinta, mutta toisaalta päästöoikeuksia tarvittiin aikaisempaa vähemmän. Puun polttamisessa vapautuu hiilidioksidia, mutta kasvaessaan puu puolestaan sitoo sitä. Tämän vuoksi sen polttaminen 6

7 vuosikatsaus 2009 ei vaadi päästöoikeuksia. Kaiken kaikkiaan Oulun Energian hiilidioksiditase oli viime vuonna parempi kuin kertaakaan Toppila 2:n valmistumisen jälkeen. Kesän 2009 turvetuotanto oli kohtuullinen. Oulun Energia halusi kuitenkin varmistaa, että polttoaineesta ei enää jatkossa tule puutetta. Siksi se investoi lähes kaksi miljoonaa euroa Toppilan voimalaitoksen muutostöihin ja kivihiilen varastointialueen rakentamiseen Vihreäsaaren satamaan mahdollistaakseen kivihiilen käytön voimalaitoksessa. Kivihiiltä on markkinoilla aina saatavana ja se kestää toisin kuin turve tai hake pitkänkin säilytyksen. Ilmastonmuutoksen ehkäiseminen ja hiilidioksidipäästöjen vähentäminen kuuluu nykyisin kaikille. Energiayhtiöiden tehtävänä on lisäksi ohjata asiakkaitaan energian järkevään käyttöön ja neuvoa sen säästämisessä. Oulun Energia on monin tavoin mukana ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä: Se on jo nyt yksi Suomen suurimmista tuulisähkön tuottajista PVO-Innopowerin osakkuutensa kautta ja osallistuu myös vahvasti tuulivoiman lisärakentamiseen. Puun käyttöä Oulun Energia on pyrkinyt jatkuvasti kasvattamaan. Jätevoimalaitoksen valmistuttua vuonna 2012 ryhtyy Oulun Energia käyttämään hyödyksi jätteiden sisältämää energiaa sähkön ja lämmön tuotannossa. Samalla leikkaantuvat merkittävästi kaatopaikoilta vapautuvien kasvihuonekaasujen päästöt. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto Toppilan voimalaitoksessa puolestaan parantaa huomattavasti tuotannon ja polttoaineiden käytön tehokkuutta. Edullista yhteistuotantoa on voitu lisätä ulottamalla kaukolämmön toimitus Toppilasta Haukiputaalle ja Oulun lentoasemalle Oulunsaloon. Tämä vuosikatsaus on viimeinen, jonka tekemiseen osallistun. Jään kesällä eläkkeelle toimittuani Oulun Energian toimitusjohtajana hieman yli kaksikymmentä vuotta. Tätä ennen työskentelin toisen parinkymmenen vuoden jakson eri tehtävissä sähköyhtiöiden ja energiateollisuuden parissa. Energia-ala on vuosien mittaan kokenut perusteellisen mullistuksen. Monopoli- tai oligopolitilanteesta se on siirtynyt avoimeen kilpailuun ja markkinatalouteen. Oulun Energian tehtävänä ja tavoitteena on ollut hyödyntää markkinoiden vapautumista ei vastustaa sitä. Tämä on myös parhaiten palvellut Oulun Energian asiakkaita ja muita sidosryhmiä. Oulun Energialla on ollut ja tulee jatkossakin olemaan oma vahva identiteettinsä, joka kiteytyy pohjoista voimaa -henkeen: hyvinvoinnin luomiseen omalle alueelle, sen raaka-aineiden hyödyntämiseen sekä elämiseen pohjoisen ihmisten ja yritysten rinnalla. Kiitän asiakkaita, henkilökuntaa, yhteistyökumppaneita ja omistajia viime vuodesta. Kiitän kaikkia myös sujuvasta ja miellyttävästä yhteistyöstä toimitusjohtajuuteni aikana. 7

8 Toppilan voimalaitos on Oulun Energian tärkein sähkön ja lämmön tuottaja. Presidentti Urho Kekkonen tutustui vuoden 1977 joulukuussa vastikään valmistuneeseen voimalaitokseen. Laitoksen toimintaa esitteli Antero Kyllönen. Vuonna 1995 laitos vielä laajeni, kun Toppila 2 -voimalaitos valmistui. 8

9 Luonnosta voimaa vuosikatsaus 2009 Pohjoista voimaa oman alueen luonnonvaroista Oulun Energian tuotanto perustuu pohjoissuomalaisten luonnonvarojen hyödyntämiseen. Turve on sen energialähteistä selvästi tärkein, mutta puun merkitys on vahvassa kasvussa. Turpeen ja puun lisäksi Oulun Energia käyttää tuotannossaan vettä, tuulta, biokaasua ja pian myös jätettä. Oulun Energia jalostaa pohjoisen luonnonvarat sähköksi ja lämmöksi. Se hyödyntää niitä ympäristöä säästäen ja pyrkii jatkuvasti lisäämään uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Keskeisin energialähde Oulun Energialle on turve. Turpeen huono saatavuus ja heikko laatu ovat kuitenkin supistaneet sen energiakäyttöä viimeisten vuosien aikana. Sateisten kesien vuoksi turpeen tuotanto ei ole vastannut tarvetta, eikä sitä ole myöskään ollut riittävästi varastoissa. Turvepula haittasikin vuonna 2009 olennaisesti Oulun Energian tuotantoa. Turvetta kului Oulun Energian tuotannossa vuonna 2009 noin gigawattituntia. Pudotus edellisen vuoden gigawattituntiin verrattuna on 26,9 prosenttia. Vaikka turpeen merkitys on pienentynyt, on se silti pysynyt ja pysyy jatkossakin oululaisen sähkön ja lämmön tärkeimpänä lähteenä. Viime vuonna sen osuus Oulun Energian oman tuotannon energialähteistä oli noin 59 prosenttia. Kaikki Oulun Energian käyttämä turve tulee Pohjois-Suomesta. Näin se on todellista lähienergiaa. Oulua ympäröivän alueen työllisyyden ja talouden kannalta turpeella on suuri merkitys. Vuosittain Oulun Energian hankkima turve tuo alueelle arvioiden mukaan miljoonan euron tulovirran. Päästöoikeuskaupassa turpeen asema on varsin huono, koska sitä poltettaessa laskennalliset hiilidioksidipäästöt ovat nykyisten sääntöjen mukaan suuret. Turve on myös luokiteltu uusiutumattomaksi energialähteeksi. Sen polttaminen vaatii enemmän päästöoikeuksia kuin öljyn tai kivihiilen. Toisaalta esimerkiksi raskaaseen polttoöljyyn tai kivihiileen verrattuna turve on vähärikkistä. 9

10 Luonnosta voimaa Turpeen tuotannon kannalta kesä 2009 oli Pohjois-Suomessa kohtuullinen jopa pitkäaikaista keskiarvoa parempi. Oulun Energia -konserniin kuuluvan Turveruukin tuotanto onnistui hyvin ja ylsi noin 2700 gigawattituntiin. Kahtena edellisenä kesänä sateet haittasivat tuotantoa, eikä turvetta ollut riittävästi myöskään varastoissa. Nyt Turveruukin keräämä määrä on suurempi kuin yhtiön kahden edellisen kesän tuotanto yhteensä. Hyvin sujunut tuotantokausi varmisti sen, että turvetta jäi myös ylivuotiseen varastoon. Tämä on tärkeää turpeen toimitusvarmuuden kannalta. Turveruukki toimittaa turpeen lisäksi kasvavia määriä puuenergiaa, jonka osuus sen liikevaihdosta oli noin kolmannes. Yhtiö toimittaa polttoaineita Oulun Energian ohella noin kahdellekymmenelle yhdyskuntien ja teollisuuden laitokselle. Tuotannossa syntyvä kasvu- ja kuiviketurve menee lisäksi lähinnä maatiloille ja Keski-Eurooppaan. Puun käyttöä Oulun Energia on pyrkinyt jo usean vuoden ajan määrätietoisesti kasvattamaan. Puu vähentää riippuvuutta turpeesta, on ympäristöystävällistä eikä sen polttaminen vaadi päästöoikeuksien hankkimista. Puun palaessa vapautuu hiilidioksidia, mutta tämän korvaa puun nopea uusiutuminen ja kyky sitoa hiilidioksidia kasvaessaan. Viime vuonna Oulun Energia käytti puuta erittäin paljon, peräti 836 gigawattituntia. Luku on lähes 81 prosenttia edellisvuotta suurempi. Puun osuus energialähteenä kasvoi hiukan yli 30 prosenttiin. Poikkeuksellisen korkeiden lukujen taustalla on pitkäjänteinen toiminta puun hyödyntämisen lisäämiseksi, mutta myös turvepula, joka pakotti löytämään korvaavia polttoaineita. Parin viime vuoden kokemus osoittaa, että puupolttoainetta on mahdollista saada suuria määriä varsinkin mikäli hankinnan ulottaa riittävän laajalle ja myös Suomen rajojen ulkopuolelle. Ongelmana on turvetta korkeampi hinta ja pitkät kuljetusmatkat. Oulun Energia pyrkii hankkimaan puupolttoaineensa mahdollisuuksien mukaan Pohjois-Suomen alueelta. Aikaisemmin suurin osa poltettavasta puusta on ollut erilaisia sahojen sivutuotteita. Suoraan metsästä saatavan aineksen osuus kuitenkin kasvaa ja on nyt jo yli puolet kokonaispuumäärästä. Vesi on Oulun Energialle edelleen tärkeä energialähde. Se tuotti vuonna 2009 veden voimalla sähköä omassa Merikosken voimalaitoksessaan noin 191 gigawattituntia ja Lapin Sähkövoima Oy:n osakkaana Kemijoen laitoksissa noin 11,5 gigawattituntia. Näin vesivoiman osuus Oulun Energian omien ja osakkuusvoimalaitosten sähköntuotannosta oli 17,5 prosenttia. Edellisvuonna vesivoiman määrä ja osuus olivat vielä selvästi suuremmat, koska runsaat sateet kirittivät luvut poikkeuksellisen isoiksi. Vesivoima on saasteetonta, eikä aiheuta ilmaston lämpenemistä. Sen ympäristövaikutukset liittyvät lähinnä jokien rakentamiseen ja vesistöjen säännöstelyyn. Tuulivoiman hyödyntäjänä Oulun Energia on yksi Suomen suurimmista. Sen osuus koko maan tuulivoimakapasiteetista on nyt noin 7 prosenttia. Oulun Energia ei itse suoraan tuota tuulisähköä, vaan osallistuu sen tekemiseen osakkaana tuulivoimaan erikoistuneessa PVO-Innopower Oy:ssä. Osakkuus antaa Oulun Energialle mahdollisuuden olla mukana jatkuvasti suuremmiksi kasvavissa tuulivoimahankkeissa. Oulun Energian tavoitteena onkin edelleen lisätä tuulivoiman tuotantoa. Yhdessä PVO-Innopowerin kanssa se muun muassa parhaillaan selvittää suuren tuulivoimapuiston rakentamista Oulun ja Haukiputaan edustan merialueelle. Puisto koostuisi jopa 162 tuulivoimayksiköstä, joiden yhteenlaskettu teho voisi olla megawattia. Parhaillaan on käynnissä tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointi. PVO-Innopowerin osakkaana Oulun Energia osallistuu tuulisähkön tuottamiseen Oulun Vihreäsaaressa, Oulunsalon Riutunkarissa, Kemin Ajoksessa, Kokkolassa ja Kristiinankaupungissa. Biokaasua Oulun Energia käyttää höyryn tekemiseen Oulun yliopistollisen sairaalan alueella sijaitsevassa lämpölaitoksessaan. Höyryä tarvitsevat omiin tarkoituksiinsa pääasiassa Oulun Keskuspesula Oy ja yliopistosairaala. Vaikka biokaasun osuus energialähteistä onkin varsin pieni, on sen hyödyntäminen ympäristömielessä erittäin järkevää. Kaasu otetaan talteen Ruskon kaatopaikalla ja johdetaan lämpölaitokseen seitsemän kilometriä pitkän putken avulla. Näin pienennetään kaatopaikalta ilmaan pääsevien haitallisten kaasujen määrää. 10

11 vuosikatsaus 2009 Jätteiden hyötykäyttö ottaa Oulussa pitkän askelen eteenpäin, kun Oulun Energian jätevoimalaitos aloittaa toimintansa. Laitoksen varsinaiset rakennustyöt alkavat suunnitelmien mukaan kesällä 2010 ja kaupalliseen käyttöön se on valmis kaksi vuotta myöhemmin. Jätevoimalaitos jalostaa vuosittain noin tonnia jätettä energiaksi, joka hyödynnetään sähkönä ja lämpönä sekä Kemiran tehtaalla höyrynä. Kaiken varalta Oulun Energia myös rakensi kesällä 2009 Toppilan voimalaitokselle valmiudet käyttää poikkeustilanteissa kivihiiltä. Tavoitteena on varmistaa, ettei mahdollinen puute turpeesta vaikeuta ihmisten kannalta olennaisen tärkeiden hyödykkeiden sähkön ja lämmön tuotantoa. Lämmönhankinta GWh Sähkönhankinta GWh Toppila Lämpökeskukset Ostot Toppila Merikoski Osuudet Ostot Turpeen tuotanto 1000 m

12 Oulun kaupunginvaltuusto teki päätöksen Merikosken voimalaitoksen rakentamisesta vuoden 1939 elokuun alussa. Rakennushanke oli kaupungin historian suurin. Sotien vuoksi voimalaitos valmistui lopullisesti monien vaiheiden jälkeen vasta vuonna Merikoskella on ollut ja on edelleen suuri merkitys Oulun Energialle puhtaan vesivoiman tuottajana. 12

13 Raaka-aineista energiaa vuosikatsaus 2009 Talouden taantuma ja puute polttoaineesta toivat haasteita Ulkoiset olosuhteet heijastuivat vahvasti Oulun Energian toimintaan vuonna Taantuma vähensi sähkön kysyntää ja pudotti sen hintaa markkinoilla. Sateisten kesien seurauksena Toppilan voimalaitos ei puolestaan saanut riittävästi pääpolttoainettaan turvetta ja laitokselle jouduttiin hankkimaan korvaavia polttoaineita. Sähkön tuotanto pieneni, mutta kaukolämpöä syntyi hieman edellisvuotta enemmän. Toppilan voimalaitos on Oulun Energian suurin tuotantolaitos. Se vastaa valtaosasta Oulun Energian sähkön ja kaukolämmön tuotantoa. Laitos myös käyttää enemmän turvetta kuin mikään muu yksikkö Euroopassa. Viime vuonna se tuotti sähköä 644 gigawattituntia ja lämpöä gigawattituntia. Sähkön tuotanto oli selvästi edellistä vuotta pienempää ja lähes 48 prosenttia vähemmän kuin ennätysvuonna Lämmöntuotanto oli puolestaan Toppilan voimalaitoksen historian suurin. Voimalaitoksen ensimmäinen yksikkö otettiin käyttöön vuonna 1977, toinen vuonna Viime vuonna vanhemman yksikön generaattori peruskunnostettiin. Lisäksi Toppilaan rakennettiin pellettisiilo ja siihen liittyvät syöttölaitteet. Pelletillä pyritään korvaamaan öljyn käyttö häiriöja huippukuormatilanteissa. Ykkösyksikkö on vastapainelaitos, joka tekee aina sekä lämpöä että sähköä. Lämpöä se tuottaa ja sähköä 65 megawatin teholla. Kakkosyksikkö voi toimia joko yhdistetyssä sähkön ja lämmön tai pelkästään lauhdesähkön tuotannossa. Yhdistetyssä tuotannossa se jauhaa lämpöä 180 ja sähköä 105 megawatin teholla. Lauhdetuotannossa yksikkö tuottaa pelkästään sähköä noin 125 megawatin teholla. 13

14 Raaka-aineista energiaa Kivihiilen käyttämiseen polttoaineena luotiin Toppilan voimalaitoksessa valmiudet viime vuonna, koska turpeen saatavuudessa on ajoittain esiintynyt ongelmia. Laitoksen kakkosyksikköön asennettiin hiilen vastaanotto- ja syöttölaitteet sekä kiertokaasupuhallin. Lisäksi lähellä sijaitsevaan Vihreäsaaren satamaan tehtiin kivihiilen varastoimista varten hiilikenttä laskeutusaltaineen ja viemäröinteineen. Investoinnit olivat suuruudeltaan yhteensä lähes kaksi miljoonaa euroa. Vihreäsaaren hiilikenttää voidaan käyttää myös puupolttoaineen väliaikaiseen varastointiin. Kivihiili on Oulun Energialle varapolttoaine poikkeustilanteita varten. Sitä käytetään, mikäli turpeen saatavuus vakavasti häiriytyy. Kivihiili sopii hyvin tähän tarkoitukseen, koska sitä on aina tarjolla kansainvälisillä markkinoilla ja se kestää hyvin pitkääkin säilyttämistä. Oulun Energialla on ympäristölupa tonnin varastoimiseen. Varautumista erilaisiin poikkeustilanteisiin tehostaa myös Oulunsuuhun valmistunut raskasöljykäyttöinen vara- ja huippulämpölaitos. Merikosken vesivoimalaitos Oulun keskustan kupeessa on tuottanut sähköä jo runsaan kuudenkymmenen vuoden ajan. Vuosien mittaan perusteellisesti kunnostetun ja uusitun laitoksen teho on nykyisin 41 megawattia. Uusiutuvalla, puhtaalla ja kotimaisella vesivoimalla on Oulun Energialle edelleen suuri merkitys. Sen määrä ja osuus toki vaihtelevat vuosittain vesitilanteesta riippuen. Viime vuonna laitos teki sähköä jokseenkin keskivesivuoden mukaisen määrän eli noin 191 gigawattituntia. Määrä oli oleellisesti pienempi kuin edellisvuonna, jolloin hyvä vesitilanne siivitti Merikosken ennätysvauhtiin. Tuottamansa sähkön Oulun Energia myy pohjoismaisille sähkömarkkinoille ja Oulun Sähkönmyynti Oy:lle. Markkinatilanne ja polttoainetoimitusten vaikeudet asettivat haasteita Oulun Energian taloudelliselle tulokselle, mutta hintasuojauksen ansiosta pystyttiin kuitenkin sopeutumaan markkina- ja tuotantotilanteen muutokseen. Sähkömarkkinoihin vaikutti vuonna 2009 suuresti yleinen taloustilanne. Taantuma ja finanssikriisi pudottivat sähkön kysyntää ja hintaa. Suomen sähkönkäytön noin yhdeksän prosentin lasku joka johtui lähinnä teollisuuden pienentyneestä energian tarpeesta oli erittäin poikkeuksellinen. Se ennakoi muutosta, joka saattaa jäädä pysyväksi: sähkön hintaa toki määrittävät edelleen lähinnä vesitilanne ja polttoaineiden hinnat, mutta yhä suurempi merkitys on talouden suhdanteilla. Sähkön spot-hinta pysytteli koko vuoden ajan varsin tasaisena. Hinnan keskiarvo asettui noin 35 euroon megawattitunnilta. Vielä edellisenä vuonna se oli noin 45 euroa megawattitunnilta. Markkinakehitystä kuvaavat hyvin ne finanssituotteiden hinnat, joilla kauppaa käytiin vuoden 2010 sähköstä. Korkeimmillaan jonkin verran yli 40 euroa megawattitunnilta hinta oli aivan vuoden alussa ja lopussa sekä alkukesällä. Alhaisimmilleen eli noin 28 euroon megawattitunnilta hinta painui kevättalvella. Samaan aikaan myös talouden lama oli syvimmillään. Sähkömarkkinoiden toimivuuden kannalta vuosi 2009 oli ongelmallinen. Joulukuun 17. päivänä koettiin jyrkkä hintapiikki, jonka kaltaisia ei kehittyneillä markkinoilla pitäisi esiintyä. Lisäksi kesällä ja syksyllä Suomen aluehinta erkaantui pitkäaikaisesti muiden Pohjoismaiden hintaa kalliimmaksi. Syynä tähän oli muun muassa siirtokapasiteetin puute Ruotsin ja Norjan välillä, mutta samanaikaiset toistuvat tuotannon rajoitukset Ruotsin ydinvoimalaitoksilla pahensivat tilannetta. Lisäkapasiteetin rakentaminen ennen kaikkea siirtoverkon pahimpiin pullonkauloihin vähentäisi siirtorajoituksia ja mahdollistaisi sähkömarkkinoiden paremman toiminnan. Myös päästöoikeuksien kysyntä ja hinta putosivat talouden alamäen myötä. Yhtä hiilidioksiditonnia koskevasta päästöoikeudesta vuodelle 2009 maksettiin alimmillaan viime vuoden maaliskuussa vain noin 7,4 euroa. Kalleimmillaan oikeuden hinta oli loppukeväällä, jolloin se oli noin 16,5 euroa. Suurimman osan vuodesta päästöoikeuden hinta vaihteli 13 ja 16 euron välillä. Edellisenä vuonna hinta pysytteli enimmäkseen 20 ja 30 euron välillä. Päästöoikeuskaupalla pyritään osaltaan vähentämään kasvihuonekaasujen päästöjä ja hillitsemään näin ilmaston lämpenemistä. Vuonna 2009 Oulun Energia tarvitsi päästöoikeuksia noin tonnille hiilidioksidia. Tätä edeltävänä vuonna sen 14

15 vuosikatsaus 2009 hiilidioksidipäästöt olivat tonnia. Pudotus johtui sähköntuotannon pienentymisestä ja merkittävästi kasvaneesta puun hyödyntämisestä polttoaineena. Puun polttaminen ei edellytä päästöoikeuksien hankkimista. Päästövelvoitteen hoitoon voidaan käyttää myös niin sanottuja päästövähenemiä (CER). Päästövähenemiä on mahdollista hankkia muun muassa osallistumalla kasvihuonekaasupäästöjä leikkaaviin investointeihin kehitysmaissa. Oulun Energia on hankkinut päästövähenemiä suomalaisen FCF-hiilirahaston kautta. Uusiutuvien energialähteiden käyttöä pyritään edistämään myös vapaaehtoisella sertifikaattikaupalla. Vesivoimalla ja bioenergialla tuotetulle sähkölle voidaan myöntää alkuperätodistus siitä, että se on tehty uusiutuvien energialähteiden avulla. Sertifikaateilla alkuperätodistuksilla käydään kauppaa EU:n sisällä. CO 2 -päästöt Sähkön hinta ,75 47,50 31,25 Spot-hinta Suomen aluehinta tonnia /MWh Sähkön hintakehitys 2009 ENOYR Päästöoikeuden hintakehitys 2009 EUADEC-09 17, , ,5 /MWh /CO 2 tonni

16 Sähkön jakelussa pyritään häiriöt ja katkot pitämään niin vähäisinä kuin suinkin mahdollista. Sähköverkon huolto- ja rakennustöiden aiheuttamia katkoksia pystytään nykyisin välttämään muun muassa tekemällä töitä jännitteellisenä. Tämä edellyttää uusia työmenetelmiä sekä erikoisvälineitä ja -koulutusta. 16

17 Energiaa meille kaikille vuosikatsaus 2009 Energiaa asiakkaille luotettavasti ja tehokkaasti Sähkö ja lämpö ovat perushyödykkeitä, jotka ovat välttämättömiä niin ihmisille kuin yrityksille. Oulun Energia -konserniin kuuluvat yhtiöt toimittavat asiakkailleen sähköä ja lämpöä pohjoista voimaa edullisesti, luotettavasti ja tehokkaasti. Sähkön myynnin kannalta toimintaympäristö vuonna 2009 oli vaikea. Yllättävän syväksi painunut talouden alavire, sähkön alhainen hinta ja kysynnän heikentyminen johtivat ankaraan kilpailuun ja varsin suureen asiakasvaihtuvuuteen. Oulun Sähkönmyynti Oy on useiden pohjoista voimaa tuottavien yhtiöiden yhteinen myyntiyhtiö. Sen osakkaita ovat Oulun Energia, Kemin Energia Oy, Tornion Ener- gia Oy, Haukiputaan Sähköosuuskunta, Keminmaan Energia Oy, Raahen Energia Oy, Rantakairan Sähkö Oy ja Tenergia Oy. Oulun Sähkönmyynnin markkinaosuus yhtiön omalla alueella pieneni jonkin verran, mutta toisaalta yhtiö onnistui hankkimaan uusia asiakkaita alueensa ulkopuolelta. Näin sen asiakkaiden kokonaismäärä pysyi jokseenkin ennallaan. Viime vuoden aikana yhtiön myymän sähkön määrä oli 1990 gigawattituntia eli 1,2 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Se toimitti sähköstä noin 41 prosenttia Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:n alueelle Ouluun ja Kiiminkiin, loppuosa meni muiden osakkaiden jakelualueille ja sähkömarkkinoille. 17

18 Energiaa meille kaikille Sähkön jakelun näkökulmasta vuosi 2009 oli yllätyksetön. Oulussa ja Kiimingissä verkkotoiminnasta vastaavan Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:n liittymämäärä kasvoi hienoisesti noin neljälläsadalla ja sen siirtämän sähkön määrä noin prosentilla. Yhtiön asiakasmäärä on nyt noin Sähköä se siirsi asiakkailleen viime vuonna lähes gigawattituntia. Sähkön jakelussa tärkeintä asiakkaiden kannalta on edullinen siirtohinta ja hyvä toimitusvarmuus. Oulun Energia Siirto ja Jakelun siirtohinnat kuuluvat Suomen edullisimpiin ja toimitusvarmuudeltaan yhtiö on parhaiden joukossa. Jo ennestään hyvällä tasolla ollutta luotettavuuttaan Oulun Energia Siirto ja Jakelu pystyi viime vuonna edelleen parantamaan. Eri syistä johtuvia sähkökatkoja tosin oli lukumääräisesti hieman edellisvuotta enemmän, mutta niiden kesto lyheni. Asiakkaiden kokema haitta kokonaisuudessaan jäi näin entistä pienemmäksi. Etukäteen suunniteltujen katkojen määrää ja pituutta yhtiö on pienentänyt töiden tehokkaalla suunnittelulla ja tekemisellä mahdollisuuksien mukaan jännitteellisenä. Näin sähköjä joudutaan katkaisemaan asiakkailta yhä harvemmin. Useimmiten ulkopuolisista tekijöistä kuten myrskyistä johtuvien häiriökeskeytysten määrää se on puolestaan karsinut pienentämällä verkkonsa vikaherkkyyttä esimerkiksi maakaapeleiden osuutta ja verkon automaatiota lisäämällä. Oulun Energia Siirto ja Jakelu on panostanut voimakkaasti jakelu- ja siirtoverkkonsa parantamiseen, kehittämiseen ja laajentamiseen. Vuonna 2009 sen investoinnit nousivat yhteensä noin 9,5 miljoonaan euroon eli selvästi aikaisempaa tasoa suuremmiksi. Verkon rakentamisessa pääpaino oli Ritaharjun, Etu-Lyötyn, Alppilan ja Metsokankaan alueilla Oulussa sekä Hakomäen alueella Kiimingissä, saneerauksessa puolestaan Kastellissa ja Limingantullissa Oulussa sekä Ylikylän, Jäälin, Keskikylän ja Ponnonmäen alueella Kiimingissä. Etäluentaan siirtyminen sähkömittareiden luennassa on iso ja vielä useita vuosia kestävä hanke. Etäluettavat AMR-mittarit välittävät tiedot asiakkaiden sähkönkulutuksesta suoraan yhtiölle, eikä perinteistä mittarin lukemista paikan päällä enää tarvita. Lisäksi ne antavat tulevaisuudessa asiakkaille mahdollisuuden seurata tarkasti sähkönkulutustaan tätä varten rakennetussa palvelussa internetissä. AMR-mittarit muuttavat laskutuksen ajantasaisemmaksi ja toteutuneeseen kulutukseen perustuvaksi. Vanhat arvio- ja tasauslaskut jäävät pois. Etäluku myös parantaa asiakaspalvelua sekä sähkön ja sen jakelun laadunvalvontaa. Oulun Energia Siirto ja Jakelulla oli viime vuoden loppuun mennessä käytössä noin etäluettavaa sähkömittaria. Kaiken kaikkiaan yhtiöllä on mittareita noin Valtioneuvoston asetuksen mukaan mittareista 80 prosenttia on oltava etäluettavia vuoden 2013 loppuun mennessä. Urakointitoiminnan Oulun Energia Siirto ja Jakelu on jakanut sisäiseen ja ulkoiseen palvelutuotantoon. Yhtiö on Pohjois-Suomessa merkittävä sähköurakoitsija ja tarjoaa asiakkailleen niin Oulun kaupungille kuin ulkopuolisillekin sähkö-, ulkovalaistus- ja televerkkojen rakentamis- ja kunnossapitopalveluja. Lisäksi yhtiö rakentaa ja pitää kunnossa katuvalaistusta ja liikennevaloja. Viime vuonna huomattavia Oulun ulkopuolella toteutettuja projekteja oli muun muassa Kokkolan, Tornion ja Jyväskylän seudulla. Ulkoisten urakoiden vähentyminen ja kilpailun kiristyminen on kuitenkin väistämättä vaikuttanut palvelutuotannon liikevaihtoon. Kaukolämmön toimitusmäärää Oulun Energia kasvatti edelleen vuonna Se toimitti lämpöä asiakkailleen gigawattituntia. Määrä on noin 5,1 prosenttia edellisvuotista suurempi. Kaukolämmön tarvetta lisäsi kylmempi sää sekä asiakkaiden lukumäärän lisääntyminen. Kaukolämpö on ympäristöystävällistä, asiakkaille huoletonta ja edullista Oulussa runkoverkon alueella Suomen halvinta. Sen tekemisestä vastaa pääosin Toppilan voimalaitos tehokkaasti sähkön ja lämmön yhteistuotantona. Oululaisista noin yhdeksänkymmentä prosenttia asuu kaukolämmitetyissä taloissa. Toppilan tuottamaa kaukolämpöä virtaa Oulun lisäksi Oulunsaloon, Kempeleeseen ja nyt myös Haukiputaalle. Kiimingissä Oulun Energialla on erillisverkko. Haukiputaan Energia Oy:n kaukolämpöverkko liitettiin osaksi Oulun Energian verkkoa loppuvuodesta Verkot yhdistävä kolmetoista kilometriä pitkä lämpöputki valmistui joulukuun alussa. 18

19 vuosikatsaus 2009 Haukiputaan Energia oli edellisenä vuonna siirtynyt Oulun Energian omistukseen. Tällä hetkellä kaukolämmön piirissä Haukiputaalla on kunnan keskustaalue. Tavoitteena on kuitenkin jatkossa laajentaa kaukolämmön asiakasmäärää ja ulottuvuutta. Kaukolämmön piiriin tuli viime vuonna kaikkiaan hiukan yli 270 uutta asiakasta Oulun alueella ja lisäksi 250 asiakasta muun muassa Haukiputaalta, Kiimingistä ja Oulunsalosta - joukossa oli Oulun lentoasema Oulunsalossa. Kaukolämpö korvaa lentoaseman oman lämpölaitoksen ja kattaa muun muassa matkustajaterminaalin, lennonjohtorakennuksen, kunnossapitotukikohdan ja eräät muut rakennukset. Samalla varauduttiin aseman tulevaan laajentamiseen. 10 ja 20 kv: n johtojen pituus Muuntamoiden lukumäärä (kuluttajamuuntamot mukaanluettuna) km kpl Kaukolämpöverkon rakentaminen Sähkönjakelukeskeytysten keskimääräinen kestoaika , ,5 10 0,25 km h/asiakas Häiriokeskeytysten yhteenlaskettu kesto Suunniteltujen keskeytysten yhteenlaskettu kesto 19

20 Jätteiden hyödyntämistä energiaksi on Oulussakin pohdittu jo pitkään. Vuonna 1998 todettiin, että polttokelpoista jätettä haudataan turhaan kaatopaikalle suuret määrät. Nyt, reilut kymmenen vuotta myöhemmin, Oulun Energia aloittaa sähköä ja lämpöä tuottavan jätevoimalaitoksen rakentamisen. Laitoksen on määrä valmistua syksyllä

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö Uuden Jyväskylän Energiayhtiö 1 2 Johdanto Jyväskylän Energia yhtiöt on uuden Jyväskylän johtava, osaava ja palveleva energiayritys sekä haluttu työnantaja. Sen tavoitteena on kehittää alan osaamista ja

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

Liikevoitto 1 000 * Liikevaihto 1 000 * Liikevoitto/henkilö 1 000 * Liikevaihto/henkilö 1 000 * Henkilöstömäärä* Investoinnit 1 000 *

Liikevoitto 1 000 * Liikevaihto 1 000 * Liikevoitto/henkilö 1 000 * Liikevaihto/henkilö 1 000 * Henkilöstömäärä* Investoinnit 1 000 * Vuosikatsaus 2008 Liikevaihto 1 000 * Liikevoitto 1 000 * 200 000 150 000 100 000 50 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 2004 2005 2006 2007 2008 2004 2005 2006 2007 2008 Liikevoitto/henkilö

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9. Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015 Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen Eeva Lillman 12.11.2015 Päätuotteet yhteistuotannolla tuotettu sähkö ja kaukolämpö Lahden kaupungin 100- prosenttisesti omistama Kolme voimalaitosta Lahdessa, yksi

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015. 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä

Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015. 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä

Lisätiedot

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj Heikki Vauhkonen 10.2.2011 Tulikivi Oyj Osavuosikatsaus 01-012/2010 Tulikivi-konsernin liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä oli 16,6 me (15,6 me 10-12/2009), liikevoitto 0,8 (0,3) me ja tulos ennen

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2006. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 10.5.2006, klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2006. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 10.5.2006, klo 9.00 Julkaistu: 2006-05-10 08:00:03 CEST Wulff - Pörssitiedote BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2006 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 10.5.2006, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Kaukolämmitys Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Fingrid konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2011: Investoinnit ennätystasolla, tulos aleni

Fingrid konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2011: Investoinnit ennätystasolla, tulos aleni 1 (5) Fingrid Oyj Tilinpäätöstiedote klo 11.00 EET Fingrid konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2011: Investoinnit ennätystasolla, tulos aleni - konsernin liikevoitto 57 (74 vuonna 2010)

Lisätiedot

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3. Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.2015 1 Sisältö 1. Johdanto 2. Tarkasteltavat vaihtoehdot, vaikutukset ja

Lisätiedot

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1.

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1. TURKISTUOTTAJAT OYJ OSAVUOSIKATSAUS KAUDELTA 1.9.2005-30.11.2005 Konsernin kehitys Turkistuottajat-konsernin tilikauden ensimmäinen neljännes on kulupainotteista joulukuussa käynnistyvän myyntikauden valmistelua.

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

Poliittiset tekijät Ekonomiset tekijät Sosiaaliset tekijät Energiayhtiöt Teknologiset tekijät Ekologiset tekijät

Poliittiset tekijät Ekonomiset tekijät Sosiaaliset tekijät Energiayhtiöt Teknologiset tekijät Ekologiset tekijät 1 Poliittiset tekijät Viranomaisvalvonta rajoittaa siirtohinnoittelua Maaseudun sähkönjakelun toimitusvarmuuden nosto lisää investointeja ja siirtohintojen erot kasvavat Hajautetun tuotannon ja uusiutuvan

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KÄYTTÖPAIKKAMURSKA JA METSÄENERGIAN TOIMITUSLOGISTIIKKA Hankintainsinööri Esa Koskiniemi EPV Energia Oy EPV Energia Oy 19.11.2014 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170 MW KL Seinäjoki 125 MW e, 100 MW KL Vaskiluodon Voima on EPV Energia

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Tuotanto. Kaukolämpö. Sähkönmyynti. Verkkopalvelut

Tuotanto. Kaukolämpö. Sähkönmyynti. Verkkopalvelut Tuotanto Kaukolämpö Sähkönmyynti Verkkopalvelut Sähköä ja lämpöä suomalaisille Kuopion Energia tuottaa ja toimittaa sähköä, kaukolämpöä, sekä sähköverkko- ja laajakaistapalveluja pääasiassa Kuopioon. Sähköä

Lisätiedot

Liikevoitto 1000 * Liikevaihto 1 000 * Liikevoitto/henkilö 1000 * Liikevaihto/henkilö 1000 * Henkilöstömäärä* Investoinnit 1000 *

Liikevoitto 1000 * Liikevaihto 1 000 * Liikevoitto/henkilö 1000 * Liikevaihto/henkilö 1000 * Henkilöstömäärä* Investoinnit 1000 * Vuosikatsaus 2007 Liikevaihto 1 000 * Liikevoitto 1000 * 200 000 150 000 100 000 50 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 2003 2004 2005 2006 2007 2003 2004 2005 2006 2007 Liikevoitto/henkilö 1000

Lisätiedot

Sisältö. Sisältö Taustaa Ympäristövastuu Sosiaalinen vastuu Taloudellinen vastuu 2 KERAVAN ENERGIA -YHTIÖT

Sisältö. Sisältö Taustaa Ympäristövastuu Sosiaalinen vastuu Taloudellinen vastuu 2 KERAVAN ENERGIA -YHTIÖT KERAVAN ENERGIA -YHTIÖT YMPÄRISTÖ- JA YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI Sisältö 2 3 4 5 6 Sisältö Taustaa Ympäristövastuu Sosiaalinen vastuu Taloudellinen vastuu 2 KERAVAN ENERGIA -YHTIÖT TAUSTAA Keravan Energian

Lisätiedot

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010 Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010 BIOWAY- tiedonvälityshanke järjesti bioenergia-aiheisen yritysvierailumatkan Kempeleeseen ja

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.9.2008. Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 24.10.2008

Atria Oyj 1.1. 30.9.2008. Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 24.10.2008 Atria Oyj 1.1. 30.9.2008 Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 24.10.2008 Atria-konserni Katsaus Milj. 2008 2007 Q1-2008 Q1-2007 2007 Liikevaihto 357,7 312,8 995,8 935,1 1.272,2 Liikevoitto 17,2 19,3 34,6 81,3

Lisätiedot

Maailma tarvitsee bioenergiaa

Maailma tarvitsee bioenergiaa Maailma tarvitsee bioenergiaa Turpeen ja puun tulevaisuuden näkymät Punkalaidun 15.3.2014 Pasi Rantonen Vapo tänään Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Latvia, Puola Suomen valtio omistaa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/05

Osavuosikatsaus II/05 Osavuosikatsaus II/05 26.7.2005 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Hyvä tulos vaikeassa markkinatilanteessa. Toimitusmäärät laskivat, mutta tuotevalikoima ja myynnin

Lisätiedot

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun hyödyntämiskaavio Ruskossa 2,0 milj. m 3 biokaasua (9

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2015 1 6/2014 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 17 218 10 676 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 5 205 1 916 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta 30,2 % 17,9 % 19,0

Lisätiedot

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Hiilitieto ry:n seminaari 11.2.2009 M Jauhiainen HVK PowerPoint template A4 11.2.2009 1 Kivihiilen käyttö milj. t Lähde Tilastokeskus HVK PowerPoint template A4 11.2.2009

Lisätiedot

YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.

YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA. POWEST OMISTAA SELLAISIA YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA POHJOLAN VOIMALLE TALOUS- JA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q2/2013. Toimitusjohtaja Jani Nieminen

Osavuosikatsaus Q2/2013. Toimitusjohtaja Jani Nieminen Osavuosikatsaus Q2/2013 Toimitusjohtaja Jani Nieminen Suomen johtava asuntovuokrausyritys Vuonna 1969 perustettu VVO on Suomen johtava asuntovuokraukseen erikoistunut yritys. Liiketoiminta perustuu asuntojen

Lisätiedot

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 TOIMINTAKERTOMUS Sivu 1 Yhtiö on Jyväskylän kaupungin tytäryhteisö ja kuuluu Jyväskylän kaupunkikonserniin sen alakonsernina. Yhtiön osakepääoma Jakautuu 864 osakkeeseen. Kaikilla

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.8.2000 Lännen Tehtaiden tammi-elokuun liikevaihto kasvoi 28 prosenttia ja oli 1 018,1 miljoonaa markkaa (1999: 797,1 Mmk). Tulos

Lisätiedot

P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5)

P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5) P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5) TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA 1.1.-31.12.2003 Konsernin liikevaihto oli 56,1 milj., jossa kasvua edelliseen vuoteen 7,1 milj. (14,4 %).

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2003 (6 KK) Konsernin liikevaihto laski 1,2 % 53,60 (54,27) milj. euroon ja liikevoitto oli 3,82 (3,92) milj.

Lisätiedot

L&T Biowatti Oy. Puusta puhdasta energiaa

L&T Biowatti Oy. Puusta puhdasta energiaa L&T Biowatti Oy Puusta puhdasta energiaa L&T Uusiutuvat energianlähteet - L&T Biowatti Oy Suomen johtava valtakunnallinen energia- ja metsäsektorin palveluyritys Päätuote metsäenergia Liikevaihto n. 50

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI

ORIMATTILAN KAUPUNKI ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan

Lisätiedot

Tampereen Sähkölaitos Tieto johtamisen tukena

Tampereen Sähkölaitos Tieto johtamisen tukena Tampereen Sähkölaitos Tieto johtamisen tukena Johannes Lindell 29.10.2015 Agenda Tampereen Sähkölaitos Energiamarkkinat Tammervoima Tieto Tampereen Sähkölaitoksen johtamisen tukena Jo vuonna 1888 Pohjoismaiden

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015

Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015 Julkaistu: 2015-09-10 14:10:49 CEST Yhtiötiedote Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.7.2014 30.6.2015 (tilintarkastamaton) Keskeiset tilinpäätös tunnusluvut (t ): Liikevaihto 2 329

Lisätiedot

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2012 30.6.2013 Q1 tulos niukasti tappiollinen

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2012 30.6.2013 Q1 tulos niukasti tappiollinen Yhtiötiedote SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2012 30.6.2013 Q1 tulos niukasti tappiollinen SAV Rahoitus Oyj:n toimitusjohtajan Janne Heusalan kommentit ensimmäisen kvartaalin tuloksesta: SAV-Rahoitus

Lisätiedot

Yhtiökokous 19.4.2011

Yhtiökokous 19.4.2011 Yhtiökokous 19.4.2011 Toimitusjohtajan katsaus Visio Marimekko on maailman arvostetuin kuviosuunnittelija ja yksi kiehtovimmista designbrändeistä. Strategian kulmakivet 1-12/2010 8.2.2011 Marimekon kangaspainon

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen PVO-INNOPOWER OY Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen Pohjolan Voima Laaja-alainen sähköntuottaja Tuotantokapasiteetti n. 3600 MW n. 25

Lisätiedot

Turvatiimi Oyj:n yhtiökokous 23.3.2010. Toimitusjohtajan katsaus Merja Sohlberg

Turvatiimi Oyj:n yhtiökokous 23.3.2010. Toimitusjohtajan katsaus Merja Sohlberg Turvatiimi Oyj:n yhtiökokous 23.3.2010 Toimitusjohtajan katsaus Merja Sohlberg Turvatiimi lyhyesti Turvatiimi Oyj on johtava kotimainen turvallisuusalan ammattilainen. Yhtiö tarjoaa turvallisuusalan palvelutuotteita

Lisätiedot

Kymenlaakson Sähkö Oy:n osavuosikatsaus 1.1. 30.4.2014

Kymenlaakson Sähkö Oy:n osavuosikatsaus 1.1. 30.4.2014 Kymenlaakson Sähkö Oy:n osavuosikatsaus 1.1. 30.4.2014 Kymenlaakson Sähkö Oy:n osavuosikatsaus 1.1. 30.4.2014 Uudet sähköasemat Pukkilaan ja Lapinjärvelle Lämmin sää alensi sähkönkäyttöä Uusien liittymien

Lisätiedot

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla SAV Rahoitus Oyj 1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla Puolivuotiskatsaus lyhyesti: SAV-Rahoitus konsernin

Lisätiedot

MARTELA TILINPÄÄTÖS 1-12 / 2012 6. helmikuuta 2013

MARTELA TILINPÄÄTÖS 1-12 / 2012 6. helmikuuta 2013 MARTELA TILINPÄÄTÖS 1-12 / 6. helmikuuta 2013 TAMMI JOULUKUU Konsernin tammi-joulukuun liikevaihto oli 142,7 milj. euroa (130,7), jossa oli kasvua edelliseen vuoteen 9,2 prosenttia. Liikevaihtoa kasvatti

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010

Toimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Toimitusjohtajan katsaus Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Tilinpäätös 11/2008 10/2009 tiivistelmä 1/2 Liikevaihto 15,41 milj. euroa (18,40 milj. euroa), laskua 16 % Liikevoitto -0,41 milj. euroa (0,74

Lisätiedot

Fingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015

Fingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015 Fingrid 2014 Neuvottelukunta 13.3.2015 2 Toimintaympäristö 2014: Eurooppa EU:lle uudet ilmasto- ja energiatavoitteet vuodelle 2030: kasvihuonekaasupäästöt -40%, uusiutuva energia 27%, energiatehokkuuden

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2012, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 418

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN Pörssille 11.8.2009 annetussa tiedotteessa oli toisen neljänneksen osakekohtainen

Lisätiedot

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk Kasvua Venäjältä Kasvua Venäjältä Venäjä on maailman neljänneksi suurin sähkönkuluttaja, ja sähkön kysyntä maassa kasvaa edelleen. Venäjä on myös tärkeä osa Fortumin strategiaa ja yksi yhtiön kasvun päätekijöistä.

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2013-2014 oli keskimääräistä lämpimämpi. Talven kylmin ajanjakso ajoittui tammikuun puolivälin jälkeen.

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN?

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? Energiapäivät 4-5.2.2011 Perttu Lahtinen Pöyry Management Consulting Oy TURPEEN JA PUUPOLTTOAINEEN SEOSPOLTTO - POLTTOTEKNIIKKA Turpeen ja puun

Lisätiedot

Liiketoimintakatsaus. Markus Rauramo 9.4.2013

Liiketoimintakatsaus. Markus Rauramo 9.4.2013 Liiketoimintakatsaus Markus Rauramo 9.4.2013 Liiketoimintakatsaus Fortumin strategia Liiketoimintojen kehitys Investoinnit Vuosi 2012 keskeisten tunnuslukujen valossa Asiakastyytyväisyys Henkilöstö ja

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

Dnro 1455/10.03.02/2015 S O P I M U S SÄHKÖENERGIAN TOIMITTAMISESTA. 1. Osapuolet. 1.1. Toimittaja. Salo Energia c/o Areva Group Oy.

Dnro 1455/10.03.02/2015 S O P I M U S SÄHKÖENERGIAN TOIMITTAMISESTA. 1. Osapuolet. 1.1. Toimittaja. Salo Energia c/o Areva Group Oy. S O P I M U S SÄHKÖENERGIAN TOIMITTAMISESTA 1. Osapuolet 1.1. Toimittaja Salo Energia c/o Areva Group Oy Satamakatu 20 24100 SALO Yhteyshenkilö: Esa Areva, hallituksen jäsen 1.2. Asiakas Salon kaupunki

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria-konserni Katsaus Q2 Konsernin liikevaihto kasvoi 1,6 % ja liikevoitto jäi edellisvuoden tasosta Kiinteillä valuuttakursseilla laskettuna konsernin liikevaihto kasvoi 7,8

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke

TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke Oulu 7.6.2011 Tilaisuuden ohjelma 10.00 Esitykset ja haastattelut/paneeli 11.00 Lounas Jari Suominen Antti Heikkinen Antti Kettunen Veli-Matti Puutio Esko Tavia

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot