Liikevoitto * Liikevaihto * Liikevoitto/henkilö * Liikevaihto/henkilö * Henkilöstömäärä* Investoinnit *

Transkriptio

1 Vuosikatsaus 2008

2 Liikevaihto * Liikevoitto * Liikevoitto/henkilö * Liikevaihto/henkilö * Henkilöstömäärä* Investoinnit * * Oulun Energian, Oulun Sähkönmyynti Oy:n ja Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:n luvut yhteensä sisäiset liiketoiminnot eliminoituina. Vuoden 2008 luvuissa mukana Turveruukki Oy ja Haukiputaan Energia Oy. Luvut ovat tilintarkastamattomia. 2

3 Yhteenveto Oululaisella energiakonsernilla erinomainen vuosi Oululainen energiakokonaisuus menestyi vuoden 2008 haasteellisissa olosuhteissa mainiosti. Kokonaisuuden johon kuuluvat Oulun Energia, Oulun Sähkönmyynti Oy, Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy, Turveruukki Oy ja Haukiputaan Energia Oy yhteenlaskettu liikevaihto kohosi ensimmäistä kertaa lähes 200 miljoonaan euroon. Liikevoittoa se keräsi 46,2 miljoonaa euroa eli vain hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna. Oulun kaupungin omistamaa energiakokonaisuutta johdetaan nyt entistä selkeämmin yhtenä konsernina. Pohjoinen voima on sen toiminnassa keskeisellä sijalla. Konserni tukeutuu pohjoisiin luonnonvaroihin ja osaamiseen, tuottaa sähköä ja lämpöä alueen ihmisten ja yritysten käyttöön sekä jättää toiminnastaan kertyvät varat oman talousalueen hyödyksi. Oulun energiatoimen kokonaisuuden Keskeiset tunnusluvut * Liikevaihto (milj. euroa) 199,8 165,2 Liikevoitto (milj. euroa) 46,2 50,6 Investoinnit (milj. euroa) 32,9 24,2 Liikevaihto/henkilö (milj. euroa) 0,57 0,521 Liikevoitto/henkilö (milj. euroa) 0,13 0,160 Henkilöstön määrä Asiakkaiden määrä Sähkönmyynti Sähkönsiirto omassa verkossa Kaukolämpö Höyry 3 4 * Oulun Energian, Oulun Sähkönmyynti Oy:n ja Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:n luvut yhteensä sisäiset liiketoiminnot eliminoituina. Vuoden 2008 luvuissa mukana Turveruukki Oy ja Haukiputaan Energia Oy. Luvut ovat tilintarkastamattomia. vuosikatsaus

4 4

5 Sisällysluettelo Yhteenveto 3 Toimitusjohtajan katsaus 6 Luonnosta voimaa 8-11 Raaka-aineista energiaa Energiaa meille kaikille Yhteinen asiamme Oulun Energia Oulun Sähkönmyynti Oy Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy Taloudelliset tunnusluvut vuosikatsaus

6 Toimitusjohtajan katsaus Hyvä tulos, haastavat olosuhteet Sekä sähkömarkkinat että luonto osoittivat oikullisuutensa vuonna Sähkön hinta markkinoilla kehittyi hyvin kaksijakoisesti. Koko alkuvuoden jatkunut sähkön kallistuminen katkesi kesällä ja hinta kääntyi voimakkaaseen laskuun. Luonto puolestaan tarjoili jo toisen peräkkäisen sateisen kesän, mikä johti poikkeukselliseen pulaan turpeesta. Tämä puolestaan pakotti Oulun Energian hakemaan korvaavia polttoaineita ja rajoittamaan tuotantoa. Haastavissa olosuhteissa oululainen energiakonserni, johon kuuluvat Oulun Energian lisäksi Oulun Sähkönmyynti Oy, Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy, Turveruukki Oy ja Haukiputaan Energia Oy, onnistui hyvin. Energiakokonaisuuden yhteenlaskettu liikevaihto kohosi ensimmäistä kertaa lähes 200 miljoonaan euroon. Liikevoitto puolestaan pysyi lähes ennallaan ja asettui 46,2 miljoonaan euroon. Luvut eivät tosin ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien lukujen kanssa, koska Turveruukki ja Haukiputaan Energia ovat nyt ensimmäistä kertaa mukana laskelmissa. Tapahtumat viime vuonna osoittivat taas, kuinka perusteellisesti sähkömarkkinat ovat muuttuneet. Vuosikymmen sitten hintavakautta pidettiin yllä suurelta osin poliittisin päätöksin. Markkinoiden vapauduttua hintoja määräävät nyt entistä enemmän kilpailu, kysyntä ja tarjonta sekä maailmantalouden tila. Vuoden 2008 kevätkauden ajan sähkön hinta nousi muun muassa polttoaineiden pitkään jatkuneen kallistumisen vuoksi. Kesällä niin kansainvälinen kuin kotimainenkin talous sitten kääntyi laskuun, polttoaineiden hinta alkoi pudota ja sähkön kysyntä pienentyä. Tämä johti sähkön markkinahinnan luisuun, joka jatkui vielä vuoden lopussakin. Viime vuosi osoitti myös, kuinka altis Oulun Energiakin on globaalien markkinoiden heilahtelulle. Mikäli sähkön hinta pysyvästi asettuu alhaiselle tasolle, vaikuttaa se jatkossa väistämättä kielteisesti Oulun Energian talouteen tekeehän se tuloksestaan noin 70 prosenttia sähkön tuotannolla ja kaupalla. Riskienhallintapolitiikalla tilannetta on toki mahdollista lähivuosina parantaa, mutta kokonaan tämä ei hintariskiä poista. Myös sää asetti Oulun Energialle omat haasteensa. Erittäin sateisen kesän takia tuotetun turpeen määrä jäi paljon tavallista pienemmäksi ja laatu heikoksi. Koska edellinenkin kesä oli huono, ei ylivuotisiakaan turvevarastoja ollut käytettävissä. Oulun Energia on polttanut turvetta kolmekymmentä vuotta, eikä kahta näin huonoa turvekesää ole koskaan aikaisemmin osunut peräkkäin. Turvepula vaikeutti etenkin Toppilan voimalaitoksen toimintaa. Poikkeusjärjestelyjen avulla Oulun Energia pyrki hankkimaan Toppilaan aikaisempaa enemmän puuta ja muitakin polttoaineita, mutta tämä osoittautui työlääksi ja osittain mahdottomaksi. Tuotantoa jouduttiinkin syyskesällä rajoittamaan siten, että sähköä ja lämpöä tehtiin Toppilassa 6

7 vain yhteistuotantona ja sähkön erillistuotannosta luovuttiin. Oulun Energian tuotantomäärät jäivätkin vuonna 2008 asetettuja tavoitteita pienemmiksi. Toisaalta tämä vähensi päästöoikeuksien tarvetta. Oulun Energian toive on, että se voi tuotannossaan jatkossakin tukeutua pääosin oman alueen raaka-aineisiin. Turpeen tuotantoon ja varastointiin olisi löydettävä sellaisia keinoja, jotka kaikissa olosuhteissa varmistavat polttoaineen riittävän määrän. Jo pitkään on Oulun kaupungin energiastrategia edellyttänyt, että kaupungin omistamaa energiakonsernia johdetaan yhtenä kokonaisuutena. Vuoden 2009 alusta tämä toteutui entistä selkeämmin, kun konserni siirtyi uuteen johtamisjärjestelmään ja uuden johtokunnan alaisuuteen. Oulun Energian Merikosken voimalaitos valmistui kuusikymmentä vuotta sitten. Oulun kaupungin energialautakunta halusi kunnioittaa voimalaitoksen rakentamiseen eri tavoin vaikuttaneita ja osallistuneita muistomerkillä. Taiteilija Sanna Koiviston tekemä Virran voima -muistomerkki paljastettiin viime vuonna. Muistomerkki sijaitsee Merikosken voimalaitoksen vieressä Tervaporvarin puistikossa. Se kertoo kiitollisuudestamme niille, jotka ovat aikanaan hyvillä ratkaisuilla luoneet meille edellytykset selvitä tämän päivän haasteista. Viime vuodesta kiitän asiakkaita, henkilökuntaa, yhteistyökumppaneita ja omistajia. vuosikatsaus

8 Luonnosta voimaa Turpeen tuotanto työllistää Oulun lähialueella suuren määrän ihmisiä ja tuo alueelle merkittävän rahavirran. 8

9 Luonnosta voimaa Sähköä ja lämpöä lähialueen luonnonvaroista Oulun Energia jalostaa pohjoisen luonnonvarat sähköksi ja lämmöksi. Sen ylivoimaisesti tärkein energianlähde on turve. Omien luonnonvarojen käytöllä on suuri aluetaloudellinen merkitys. Uusiutuvien energianlähteiden käyttöä Oulun Energia pyrkii jatkuvasti lisäämään. Pohjoisten luonnonvarojen hyödyntäminen. Tähän perustuu lähes kokonaan Oulun Energian sähkön ja lämmön tuotanto. Sen energianlähteistä ylivoimaisesti tärkein on turve, jota seuraavat puu, vesi, biokaasu ja tuuli. Jatkossakin Oulun Energia haluaa tukeutua mahdollisimman vahvasti alueen omiin luonnonvaroihin, hyödyntää niitä ympäristöä säästäen ja lisätä uusiutuvien energianlähteiden osuutta. Turpeen keskeisestä asemasta kertoo, että sen osuus Oulun Energian energianlähteistä oli vuonna 2008 edelleen noin 72 prosenttia. Turpeen käyttö on olosuhteiden pakosta ollut viime vuosina lievästi laskussa. Keskimäärin Oulun Energia polttaa turvetta noin rekkakuormaa vuodessa. Määrään vaikuttavat muun muassa sähkön markkinahinta, talven lämpötila ja turpeen saatavuus. Sadekesästä harmia Turpeen saatavuuden kannalta vuosi 2008 oli hankala. Toinen peräkkäinen sadekesä johti turvepulaan, sillä ylivuotisia varastojakaan ei ollut käytettävissä. Turvetta saatiin vain alle 70 prosenttia tarpeesta, se oli huonolaatuista ja sitä poltettiin yli 27 prosenttia edellisvuotta vähemmän eli gigawattituntia. Oulun Energia pyrki korvaamaan turvetta muun muassa lisäämällä puun käyttöä, mutta myös tarvittavan puumäärän löytäminen osoittautui vaikeaksi. Varmuuden vuoksi Oulun Energia on valmistellut kivihiilen polttamista Toppilan voimalaitoksessa, mikäli kaupungin pitäminen lämpimänä sitä joskus edellyttää. Turvetta pohjoisesta Suomesta Turve on todellista lähienergiaa. Kaikki Oulun Energian käyttämä turve tulee Pohjois- Suomesta keskimääräinen kuljetusmatka on vain noin 90 kilometriä. Oulua ympäröivän alueen työllisyyden ja talouden kannalta turpeella on suuri merkitys. Vuosittain Oulun Energian hankkima turve tuo alueelle miljoonan euron tulovirran. Kaiken kaikkiaan Suomen turvesoissa piilee valtava energiamäärä niin suuri, että ne voittavat selvästi Pohjanmeres- vuosikatsaus

10 Luonnosta voimaa sä olevan öljyn. Teknisesti hyödynnettävissä olevat kotimaiset turvevarat sisältävät energiaa terawattituntia. Tämä vastaa miljoonaa ekvivalenttista öljytonnia. Vertailun vuoksi: Pohjanmeren öljyvarat on arvioitu suuruudeltaan noin 600 miljoonaksi ekvivalenttiseksi öljytonniksi. Päästökaupassa heikko asema Päästöoikeuskaupassa turpeen asema on varsin huono. Turpeen poltossa syntyy melko runsaasti hiilidioksidia, mikä edistää ilmaston lämpenemistä. Lisäksi turve on päästökaupassa luokiteltu uusiutumattomaksi energianlähteeksi. Sen käyttäminen edellyttää enemmän päästöoikeuksia kuin öljyn tai kivihiilen polttaminen. Toisaalta esimerkiksi raskaaseen polttoöljyyn ja kivihiileen verrattuna turve on vähärikkistä. Turpeen tuottamisella ja soiden kuivattamisella on omat vaikutuksensa ympäristöön. Niitä voidaan ehkäistä ja pienentää muun muassa kuivatusvesien käsittelyn säätelyllä. Puun osuus lievässä kasvussa Puu on Oulun Energian käyttämistä raaka-aineista toiseksi tärkein. Sen osuus Oulun Energian energianlähteistä vuonna 2008 oli 15 prosenttia. Luku on kolme prosenttiyksikköä suurempi kuin edellisenä vuonna. Kaiken kaikkiaan puun käyttö oli 463 gigawattituntia. Oulun Energian tavoitteena on edelleen kasvattaa puun osuutta. Tarvittavan puumäärän hankkiminen on kuitenkin osoittautunut työlääksi nykyisissä olosuhteissa. Kaksi kolmasosaa puusta on erilaisia sahojen sivutuotteita kuten kuorta, purua, kutteria ja sahajätteitä. Loppu on metsähaketta, hakkuutähteitä, kantoja ja nuorten metsien harvennuksesta syntyvää ainesta. Puu on ympäristöystävällistä eikä sen käyttö vaadi Puu on ympäristöystävällistä eikä sen käyttö vaadi päästöoikeuksia 10

11 päästöoikeuksia. Sen polttaminen aiheuttaa luonnollisesti hiilidioksidipäästöjä, mutta tämän korvaa puun nopea uusiutuminen ja kyky sitoa hiilidioksidia kasvaessaan. Turpeen tapaan myös puu tulee pääosin Pohjois-Suomesta. Oulun Energian hankkima vuotuinen puumäärä vastaa reilua rekkakuormaa. Puukauppa tuottaa alueen talouteen vuosittain useita miljoonia euroja. Puhdasta vesivoimaa Vesivoima on puhdasta pohjoista energiaa parhaimmillaan. Oulun Energialle vesi on tärkeä energianlähde. Vuonna 2008 vesivoiman osuus koko energiantuotannosta oli peräti noin 9 prosenttia. Runsaiden sateiden ja erinomaiseen kuntoon viritetyn Merikosken voimalaitoksen ansiosta sen merkitys nousi nyt poikkeuksellisen suureksi. Esimerkiksi vuonna 2007 vesivoima vastasi Oulun Energian tuotannosta 5,7 prosenttia. Vesivoima on saasteetonta, eikä aiheuta ilmaston lämpenemistä. Sen ympäristövaikutukset liittyvät lähinnä jokien rakentamiseen ja vesistöjen säännöstelyyn. Oulun Energia tuottaa vesivoimaa omassa Merikosken voimalaitoksessaan sekä saa osakkaana osuutensa Lapin Sähkövoima Oy:n kautta Kemijoen laitoksista. Suuri tuulivoiman tuottaja Tuulen avulla tehdään ympäristöystävällistä energiaa. Oulun Energia on yksi Suomen suurimmista tuulisähkön tuottajista. Sen osuus maan tuulivoimakapasiteetista on nyt noin 7 prosenttia. Uusiutuvien energialähteiden käyttöä korostavan linjansa mukaisesti Oulun Energia pyrkii yhä kasvattamaan tuulivoimansa osuutta ja määrää. Tässä mielessä tärkeä hanke on vireillä Oulun ja Haukiputaan edustan merialueelle. Oulun Energia ja PVO-Innopower Oy suunnittelevat yhdessä rakentavansa alueelle suuren tuulivoimapuiston. Se käsittäisi jopa 162 tuulivoimayksikköä, joiden yhteenlaskettu teho voisi olla megawattia. Mikäli puistoa koskeva investointipäätös tehdään, alkavat Oulun Energia on yksi Suomen suurimmista tuulisähkön tuottajista rakennustyöt aikaisintaan vuonna Parhaillaan on meneillään tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointi. Myös muiden uusien tuulivoimaloiden rakentaminen on jatkuvasti tutkimusten ja selvittelyjen kohteena. Oulun Energia hyödyntää tuulta energian lähteenä osakkaana PVO-Innopower Oy:ssä, joka tuottaa tuulivoimaa Oulun Vihreäsaaressa, Oulunsalon Riutunkarissa, Kemin Ajoksessa, Kokkolassa ja Kristiinankaupungissa. Höyryä biokaasulla Kaatopaikan haitalliset kaasut ovat Oulussa hyötykäytössä. Oulun Energia tekee biokaasulla höyryä Oulun yliopistollisen sairaalan alueella sijaitsevassa lämpölaitoksessaan. Höyryä hyödyntävät omiin tarpeisiinsa Oulun Keskuspesula Oy sekä yliopistosairaala. Lämpökeskukseen biokaasu johdetaan Ruskon kaatopaikalta seitsemän kilometriä pitkän putken kautta. Oulun Energia suunnittelee myös jätteiden hyödyntämistä energiantuotannossa. Sen tavoitteena on rakentaa megawatin tehoinen jätteenpolttolaitos Ouluun Kemiran tehdasalueelle. Tämänhetkisten suunnitelmien mukaan laitos tulisi käyttöön vuonna Laitokselle annetusta ympäristöluvasta on tehty valitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Sen ratkaisun arvioidaan tulevan kuluvan vuoden aikana. Jätteenpolttolaitos käyttäisi yhdyskunta- ja teollisuusjätettä sekä kierrätyspuuta vuosittain yhteensä noin tonnia. Se vähentäisi kasvihuonepäästöjä Oulussa ja kaksinkertaistaisi jätteiden hyötykäytön. vuosikatsaus

12 Raaka-aineista energiaa Merikosken voimalaitos tuotti vuonna 2008 enemmän sähköä kuin koskaan aikaisemmin. 12

13 Raaka-aineista energiaa Sääolot ja markkinat heiluttivat energian tuotantoa ja kauppaa Sääolot vaikuttivat vahvasti Oulun Energian toimintaan vuonna Sateinen kesä johti pulaan turpeesta, joka on Toppilan voimalaitoksen pääpolttoaine. Sen sijaan Merikosken vesivoimalaitoksen tuotannon runsaat sateet siivittivät ennätysmäisen suureksi. Sähkömarkkinoilla vuosi oli kaksijakoinen: hintojen vahvaa nousua seurasi jyrkkä lasku. Märkä kesä toi turvepulan. Sääolot vaikuttivat voimakkaasti Oulun Energian sähkön ja lämmön tuotantoon vuonna Runsaat sateet vaikeuttivat huomattavasti turpeen saantia ja Toppilan voimalaitoksen toimintaa. Turvepulasta johtuen Toppila tuotti viime vuonna sähköä 753 gigawattituntia eli lähes 30 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Lämpöä Toppila teki gigawattituntia eli jokseenkin saman verran kuin vuotta aikaisemminkin. Lämmön tuotannon osuutta lisäsi erinomaisesti onnistunut investointi savukaasulauhduttimeen. Iso turpeenpolttaja Toppilan voimalaitos polttaa enemmän turvetta kuin mikään muu laitos Suomessa tai muualla Euroopassa. Toppilan voimalaitoksen ensimmäinen yksikkö otettiin käyttöön vuonna 1977, toinen puolestaan vuonna Molemmat edustavat niin sanottua leijupolttotekniikkaa. Vanhemman yksikön polttotekniikka uudistettiin vuonna Ykkösyksikkö on vastapainelaitos ja tekee aina sekä lämpöä että sähköä. Lämpöä se tuottaa ja sähköä Toppilan voimalaitos on sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitos 65 megawatin teholla. Kakkosyksikkö taas voi toimia joko yhdistetyssä tuotannossa tai lauhdetuotannossa. Yhdistetyssä tuotannossa se jauhaa lämpöä 180 ja sähköä 105 megawatin teholla. Lauhdetuotannossa se tekee pelkästään sähköä noin 125 megawatin teholla. Ympäristövaikutukset kurissa Oulun Energia pyrkii pitämään Toppilan ympäristövaikutukset mahdollisimman vähäisinä. Se seuraa tarkasti laitoksen vaikutuksia ympäristöönsä. Tämä tapahtuu muun muassa lähialueen asukkaille säännöllisesti suunnatuilla kyselyillä. Vastaukset ovat osoittaneet suurimmiksi ongelmiksi melun ja pölyn. Voimalaitoksen melua vaimentaa merkittävästi vuonna 2007 asennettu savukaasulauhdutin, joka myös leikkaa laitoksen rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjä. Lauhdutin joka ottaa talteen savukaasujen lämpöenergiaa jopa megawatin edestä tehostaa lisäksi huomattavasti voimalaitoksen toimintaa ja säästää sen polttoaineiden käyttöä. Melua vaimentaa myös uusittu äänenvaimennin. Turvepölyn määrää puolestaan pienentävät rekkojen pesuhalli, turpeen vastaanottohallin laajennus ja tuhkan purkua vuosikatsaus

14 Raaka-aineista energiaa varten rakennettu suojahalli. Toppilan voimalaitoksen toiminta tuottaa suuret määrät tuhkaa. Vuonna 2008 sitä kertyi yli tonnia. Tuhkan hyötykäytön kehittämisessä ei ole saavutettu varsinaista läpimurtoa. Tuhkaa läjitetään edelleen Miehonsuon alueelle, jonka vanha osa on jo maisemoitu. Läjitysalueen laajentamista suunnitellaan parhaillaan. Laajennuksen toteuttaminen mahdollistaisi myös Stora Enson ja Laanilan Voiman voimalaitosten tuhkien sijoittamisen alueelle. Toppilan voimalaitoksen nykyinen ympäristölupa on vuodelta Lupa asettaa tiukat rajat muun muassa laitoksen rikkidioksidi-, typpioksidi- ja hiukkaspäästöille. Merikoski ennätysvauhdissa Merikosken vesivoimalaitos oli viime vuonna historiansa parhaassa vauhdissa. Laitos teki vuonna 2008 sähköä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Voimalaitoksen tuotanto kohosi peräti 267 gigawattituntiin yli 21 prosenttia edellisvuotta suuremmaksi. Keskimäärin Merikosken vuotuinen sähköntuotanto on noin 200 gigawattituntia. Puhtaalla, uusiutuvalla ja kotimaisella vesivoimalla on Oulun Energialle edelleen iso merkitys. Viime vuonna sen osuus sähköntuotannosta kohosi jopa poikkeuksellisen suureksi eli noin 21 prosentiksi. Vesivoiman määrä ja osuus luonnollisesti vaihtelee kulloisestakin vesitilanteesta riippuen. Jo kuusikymmentä vuotta Oulun keskustan kupeessa sähköä jauhaneen Merikosken siivittivät ennätysvauhtiin runsaita sateita seurannut hyvä vesitilanne sekä vastikään tehdyt korjaukset ja kunnostustyöt. Markkinahinnassa isot vaihtelut Sähkömarkkinoilla vuosi 2008 oli kaksijakoinen. EUR/MWh Sähkön hintakehitys vuonna 2008 megawattitunnilta, kun se vuonna 2007 oli 27,93 euroa megawattitunnilta. Sähkökaupan kannalta haastavaa oli suuri hintaero systeemihinnan ja Suomen aluehinnan välillä. Sähkön keskihinta Suomessa oli 51,02 euroa megawattitunnilta eli yli 6 euroa systeemihintaa korkeampi. Ero johtui siirtokapasiteetin puutteesta varsinkin Ruotsin ja Norjan välillä. Pohjoismaisia kantaverkkoyhtiöitä onkin vaadittu tekemään tarvittavat investoinnit, jotta siirtorajoitteet poistuvat ja markkinat pystyvät toimimaan nykyistä paremmin. Myös spot-hinta vaihteli voimakkaasti ja laski kohti loppuvuotta. Hintaa pudottivat etenkin yleisen taloustilanteen heikkenemistä seurannut sähkön kysynnän lasku ja voimalaitospolttoaineiden halpeneminen. Talouden alamäki heijastui sähkön Hintaero sähkön pörssihinnan ja Suomen aluehinnan välillä Sähkön hinta nousi varsin voimakkaasti kesään asti, mutta 60 syksyllä alkoi yllättävän voimakas luisu alaspäin. Kehitystä kuvaavat hyvin ne hinnat, joilla markkinoilla ostettiin sähköä vuodeksi Vielä kesällä hinta oli korkeimmillaan noin 70 euroa megawattitunnilta, mutta vuoden lopulla se oli pudonnut noin 35 euroon megawattitunnilta. Spot-hinnan keskiarvo vuonna 2008 oli 44,73 euroa Sähkömarkkinoilla vuosi 2008 oli kaksijakoinen EUR/MWh Spot- hinta Suomen aluehinta

15 hintaan tällä kertaa aikaisemmin koettua voimakkaammin. Tuottamansa sähkön Oulun Energia myy Oulun Sähkönmyynti Oy:lle ja pohjoismaisille sähkömarkkinoille. Laskevasta hintakehityksestä huolimatta se teki sähkönmyynnillä edelleen hyvän tuloksen. Tuotannon aktiivisella hintasuojauksella pyritään selviytymään markkinoiden yllättävistä heilahteluista ja tasaamaan hintojen vaihtelun vaikutusta sähkökaupan tulokseen. Päästöoikeudet halpenivat loppuvuodesta Talouskehitys näkyi myös päästöoikeuskaupassa. Päästöoikeuksien hinta nousi vuonna 2008 kohti kesää, saavutti huipputasonsa heinäkuussa, mutta alkoi pian pudota jyrkästi. Korkeimmillaan päästöoikeudesta vuodelle 2009 maksettiin lähes 30 euroa, mutta loppuvuodesta hinta jäi 16 euron tuntumaan. Hintaa painoi alaspäin talouden yleinen heikkeneminen. Tuotannon vähentyessä päästöoikeuksien tarve ja kysyntä pienenivät, jolloin myös niiden hinta laski. Myös Oulun Energia tarvitsi viime vuonna päästöoikeuksia arvioitua vähemmän eli noin tonnille hiilidioksidia. Päästöoikeuskaupalla pyritään vähentämään kasvihuonekaasujen päästöjä ilmakehään ja hillitsemään näin ilmaston lämpenemistä. Päästöoikeuksista ja niiden kaupasta on tullut oleellinen osa energiayhtiöiden toimintaa. Vuosi 2008 aloitti Kioto-sopimuksen mukaisen päästöoikeuksien kauppakauden, joka kestää vuoden 2012 loppuun. Yksi päästöoikeus (EUA) vastaa yhtä tonnia ilmaan päästettävää hiilidioksidia. Päästöjen vähentämiseen tähtäävän velvoitteen hoitoon voidaan käyttää myös niin sanottuja päästövähenemiä. Niitä voi hankkia sijoittamalla hiilidioksidipäästöjä vähentäviin hankkeisiin kehitysmaissa. Oulun Energia on mukana tässä toiminnassa suomalaisen FCF-hiilirahaston kautta. Päästövähenemillä, joiden yksikkö on CER, käydään myös kauppaa päästöoikeuksien tapaan. Uusiutuvien energianlähteiden käyttöä pyritään EU:ssa edistämään myös vapaaehtoisella sertifikaattikaupalla. Vesivoimalla ja bioenergialla tuotetulle sähkölle myönnetään alkuperätodistus siitä, että se on tuotettu uusiutuvien energianlähteiden avulla. Sertifikaateilla alkuperätodistuksilla käydään kauppaa EU:n sisällä. Lämmönhankinta GWh Toppila Lämpökeskukset Osto Sähkönhankinta Päästöoikeuden hintakehitys vuonna EUR/CO 2 tonni GWh Toppila Merikoski Osuussähkö Markkinasähkö vuosikatsaus

16 Energiaa meille kaikille Sähkö ja lämpö luovat edellytyksiä mukavalle elämälle. 16

17 Energiaa meille kaikille Energiaa pohjoisen ihmisille ja yrityksille Oulun Energian ympärille rakentunut energia-alan kokonaisuus tuottaa, myy ja toimittaa sähköä ja lämpöä pohjoisen ihmisille ja yrityksille. Se pyrkii jatkuvasti parantamaan palvelujaan ja toimintaansa. Sähkö ja lämpö ovat perushyödykkeitä, joita jokainen tarvitsee. Niiden tuottaminen ja toimittaminen asiakkaille vaatii monien osapuolten panoksen. Oulun Energian ympärille on rakentunut ryhmä, johon kuuluvat Oulun Sähkönmyynti, Oulun Energia Siirto ja Jakelu, Turveruukki ja Haukiputaan Energia. Oulun Sähkönmyynti Oy on useiden pohjoista voimaa tuottavien yhtiöiden yhteinen myyntiyhtiö. Sen osakkaita ovat Oulun kaupunki, Kemin Energia Oy, Tornion Energia Oy, Haukiputaan Sähköosuuskunta, Keminmaan Energia Oy, Raahen Energia Oy, Rantakairan Sähkö Oy ja Tenergia Oy. Yhtiö onnistui vuonna 2008 lisäämään myyntiään lähes kolme prosenttia ja parantamaan myös taloudellista tulostaan. Sen myymän sähkön määrä kohosi 1966 gigawattituntiin, kun se edellisenä vuonna oli 1911 gigawattituntia. Sähköstä 41 prosenttia yhtiö toimitti Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:n alueelle Ouluun ja Kiiminkiin, loppuosa meni muiden osakkeiden jakelualueille ja sähkömarkkinoille. Vuoden 2008 alkupuolella Oulun Sähkönmyynti korotti sähkön hintaa noin seitsemällä prosentilla. Markkinoilla sähkö kallistui voimakkaasti kesään asti, mutta syksyn ja alkutalven aikana hinta puolestaan putosi selvästi. Asiakkaiden vaatimuksia vastaava Asiakkaat haluavat saada sähkönsä luotettavasti ja kohtuullisella hinnalla. Näihin vaatimuksiin verkkoliiketoimintaa Oulun ja Kiimingin alueella harjoittava Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy on pystynyt vastaamaan erinomaisesti. Luotettavuudeltaan yhtiö on valtakunnallista kärkitasoa. Siirtohinnoiltaan se puolestaan on yksi Suomen edullisimmista verkkoyhtiöistä. Sähkön jakelun luotettavuutta mitataan tapahtuneiden keskeytysten määrällä ja pituudella. Molemmilla mittareilla arvioituna Oulun Energia Siirto ja Jakelu on jatkuvasti parantanut suoritustaan. Suunniteltujen keskeytysten keskimääräinen pituus oli viime vuonna kuusi ja häiriökeskeytysten yhdeksän minuuttia asiakasta kohti. Luotettavuudeltaan yhtiö on valtakunnallista kärkitasoa vuosikatsaus

18 Energiaa meille kaikille Keskeytysten vähenemisen takana on määrätietoinen työ. Suunniteltuja keskeytyksiä yhtiö on karsinut kehittämällä työmenetelmiään. Iso merkitys on myös jännitteellisenä tehtyjen töiden jotka eivät edellytä sähköjen katkaisemista osuuden jatkuva kasvattaminen. Tämä puolestaan vaatii henkilökunnan järjestelmällistä kouluttamista. Häiriökeskeytyksistä valtaosa johtuu ulkopuolisista tekijöistä kuten myrskyistä. Näitä keskeytyksiä Oulun Energia Siirto ja Jakelu pyrkii ehkäisemään kehittämällä sähköverkon luotettavuutta ja pienentämällä sen vikaherkkyyttä. Osa tätä työtä on avojohtojen korvaaminen paremmin myrskyjä ja muita rasituksia kestävillä maakaapeleilla sekä johtokatujen raivauksen tehostaminen. Lisäksi yhtiö ehkäisee ja rajoittaa katkoja verkon automatisaatiota lisäämällä. Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:n siirtämän sähkön määrä kohosi viime vuonna muutamalla prosentin kymmenyksellä gigawattituntiin. Nousun takana oli lähinnä uusien asuinalueiden rakentaminen Ouluun ja Kiiminkiin. Kasvua rajoitti leuto talvi. Sähkömittarit kaukoluettaviksi Uudet kaukoluettavat sähkömittarit parantavat asiakkaiden palvelua. Oulun Energia Siirto ja Jakelu on parhaillaan siirtämässä alueensa sähkömittareita kaukoluennan mahdollistavaan AMR-tekniikkaan. Jatkossa tiedot asiakkaiden sähkön kulutuksesta välittyvät yhtiölle suoraan sähköverkon kautta tai matkapuhelimista tutun GPRS-tekniikan avulla. Kaukoluennan ansiosta asiakkaat voivat itse seurata sähkönkulutustaan ja vaikuttaa siihen. Muutamien vuosien kuluttua asiakkaille on tarjolla verkkopalvelu, josta he salasanansa annettuaan saavat tunnin tarkkuudella tiedon sähkön käytöstään edellisen vuorokauden aikana. Myös laskutus muuttuu ajantasaisemmaksi kuin ennen, sillä lasku perustuu aina toteutuneeseen kulutukseen. Näin asiakkaat näkevät heti, kuinka muutokset sähkön käytössä vaikuttavat laskun suuruuteen. Mittareiden kaukoluenta parantaa muillakin tavoin asiakaspalvelua ja auttaa valvomaan sähkön laatua. Se tuo tietoa jännitteen vaihtelusta, sähkökatkoista ja muista vioista. Kaikkien sähkömittareiden vaihtaminen on iso urakka, joka on saatava valmiiksi vuoden 2012 loppuun mennessä. Viime vuonna Oulun Energia Siirto ja Jakelu pääsi työssä hyvään vauhtiin ja uusi noin mittaria. Kaikkiaan yhtiöllä on asiakkaita ja samalla mittareita noin Mittarien vaihto aiheuttaa vuosittain noin 2,4 miljoonan euron investointitarpeen. Muutenkin yhtiön investointien taso säilyy vähintäänkin ennallaan muun muassa vanhan avojohtoverkon jatkuvan saneerauksen takia. Vuonna 2008 Kaukoluennan ansiosta asiakkaat voivat itse seurata sähkönkulutustaan Sähkönjakelukeskeytysten keskimääräinen kestoaika Sähkönsiirto asiakkaille 0,6 0,5 0,4 Häiriokeskeytysten yhteenlaskettu kesto Suunniteltujen keskeytysten yhteenlaskettu kesto , , ,1 200 tuntia/asiakas Vuodesta 2005 lähtien asiakkaiden keskimääräisillä vuosienergioilla painotetut luvut. GWh

19 investointeja lisäsi Kiimingin sähköaseman rakentaminen. Verkkoliiketoiminnan lisäksi Oulun Energia Siirto ja Jakelu harjoittaa urakointia. Se on yksi Pohjois-Suomen suurista sähköurakointiliikkeistä ja tarjoaa asiakkailleen niin Oulun kaupungille kuin ulkopuolisillekin sähkö-, ulkovalaistus- ja televerkkojen rakentamis- ja kunnossapitopalveluja. Lisäksi se rakentaa ja pitää kunnossa katuvalaistusta ja liikennevaloja. Yhtiö on muun muassa ollut mukana rakentamassa Kuusamontien valaistusta ja telematiikkaa. Työ valmistui vuoden 2008 aikana. Yhtiöllä on jatkuvasti vireillä useita teiden ja linjojen rakentamiseen liittyviä kohteita eri puolilla Pohjoisja Keski-Suomea. Koleasta kesästä huolimatta vuoden 2008 keskilämpötila oli korkea. Tämä vähensi toimitetun kaukolämmön määrää, joka oli nyt 1483 gigawattituntia. Viime vuonna vastaava luku oli 1494 gigawattituntia. Lämpö tuotetaan pääosin Toppilan voimalaitoksella ympäristöystävällisenä sähkön ja lämmön yhteistuotantona. Kaukolämpö oli vuoden 2008 lopussa Oulun runkoverkon alueella Suomen edullisinta. Kaukolämmön suosio kestää Kaukolämpö on ympäristöystävällinen, huoleton ja helppo. Se on myös ylivoimaisesti suosituin lämmitysmuoto Oulun alueella. Oululaisista noin yhdeksänkymmentä prosenttia asuu kaukolämmitetyissä taloissa. Vuonna 2008 Oulun Energia osti kaukolämpötoimintaa harjoittavan Haukiputaan Energia Oy:n ja laajensi näin toimialuettaan. Jo ennestään se toimitti lämpöä Oulun kaupungin lisäksi Kiiminkiin, Oulunsaloon ja Kempeleeseen. Kuluvan vuoden aikana Oulun Energia liittää Haukiputaan kaukolämmön runkoverkkoonsa rakentamalla uuden yhteyden, joka valmistuu suunnitelmien mukaan vuoden 2009 lopulla. Oulun sähkönmyynti Oy:n toimialue Tenergia Oy 40 Kaukolämpöverkon rakentaminen Tornion Energia Oy Keminmaan Energia Oy Rantakairan Sähkö Oy Kemin Energia Oy Haukiputaan Sähköosuuskunta Oulun Energia 10 km Raahen Energia Oy vuosikatsaus

20 Yhteinen asiamme Oululaista arkipäivän vilinää kävelykatu Rotuaarilla. Oulun Energia on monin tavoin mukana hyvän arjen rakentamisessa. 20

21 Yhteinen asiamme Yhteiskuntavastuu tärkeä osa toimintaa Pohjoinen voima tarkoittaa ihmisten hyvinvointia, yritysten menestymistä ja ympäristöstä huolehtimista. Siihen kuuluu myös osallistuminen ympäröivän yhteiskunnan elämään ja tapahtumiin. Pohjoista voimaa -ryhmä toimii oman alueensa parhaaksi. Se tuottaa, markkinoi ja toimittaa ihmisten, yritysten ja koko yhteiskunnan kannalta välttämättömiä hyödykkeitä sähköä ja lämpöä luotettavasti ja edulliseen hintaan. Ryhmä tuntee myös yhteiskuntavastuunsa. Yhteiskuntavastuuta on paitsi laadukkaiden tuotteiden ja palvelujen tuottaminen myös taloudellisen hyödyn kanavoiminen omalle toimialueelle, lakien ja muiden sääntöjen tinkimätön noudattaminen, ympäristön varjeleminen, huolehtiminen omasta henkilökunnasta ja osallistuminen ympäröivän yhteiskunnan elämään. Tulovirtoja omalle alueelle Pohjoinen voima tarkoittaa taloudellista hyötyä pohjoiselle Suomelle. Oulun Energia vaikuttaa merkittävällä tavalla Oulun kaupungin talouteen. Vuodelta 2008 se tuloutti kaupungille 29,8 miljoonaa euroa. Summa koostui sijoitetun pääoman korvauksista sekä kymmenen miljoonan euron voitonjakoerästä. Lisäksi Oulun lähialue saa vuosittain noin miljoonan euron tulot sen hankkimasta turpeesta. luo hyvinvointia pohjoisen alueen ihmisille ja auttaa yrityksiä menestymään Myös työllisyyden kannalta Pohjoista voimaa -kokonaisuudella on suuri merkitys. Sen palveluksessa oli vuoden 2008 lopussa 351 henkilöä. Lisäksi välillinen työllisyysvaikutus Oulun lähialueilla esimerkiksi turpeen tuotannossa ja kuljetuksissa on huomattava. Vastuunkantoa henkilöstöstä Ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö on tärkeä kilpailutekijä. Pohjoista voimaa -ryhmä pyrkii kantamaan vastuunsa henkilöstönsä työpaikoista ja työtyytyväisyydestä. Hyvä maine työnantajana on tärkeä, jotta ryhmä myös jatkossa pystyy houkuttelemaan palvelukseensa osaavia ihmisiä. Merkittävä työelämän laatua, työhyvinvointia ja tuottavuutta kohentava hanke on vuoden 2007 lopulla alkanut TYKES-projekti. Virtaa ja fiilistä -nimen saanut hanke kestää aina vuoteen 2010 asti. Sen tavoitteena on ratkoa haasteita, jotka liittyvät suureen eläkepoistumaan ja sairauspoissaolojen määrään sekä tietotaidon siirtämiseen uusille työntekijöille. Keinoja ovat muun muassa esimiestaitojen, viestinnän, yhteistyön ja työilmapiirin parantaminen. Vuoden 2008 aikana TYKES-toiminnan painopisteinä olivat esimieskoulutus ja työntekijävalmennus. vuosikatsaus

22 Oulun Energian jo perinteiseksi muodostuneessa Meri-Oulun konsertissa Pohjan Sotilassoittokunnan, Iiro Rantalan ja Rajattomien musiikista nautti yli kuulijaa. Ympäristövaikutukset kuriin Energian tuottamisella on väistämättä vaikutuksia ympäristöön. Jatkuvaa toimintaa ympäristön hyväksi Oulun Energia toimii ja investoi jatkuvasti myös muuten ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Oulun Energia pyrkii pitämään nämä mahdollisimman vähäisinä. Tärkeäksi tavoitteeksi kaikkialla on noussut ilmastonmuutoksen estäminen kasvihuonekaasujen kuten hiilidioksidin päästöjä leikkaamalla. Ilmastonmuutosta Pohjoista voimaa -ryhmittymään kuuluvat yhtiöt torjuvat ennen kaikkea kahdella tavalla. Oulun Energia pienentää omia hiilidioksidipäästöjään monipuolistamalla tuotantorakennettaan ja panostamalla uusiutuvien energianlähteiden käyttöön. Puu, vanha vesivoima ja tuuli ovat tärkeässä osassa sen tuotantotoiminnassa. Oulun Sähkönmyynti puolestaan tuo vuoden 2009 alussa markkinoille ilmastonmuutosta torjuvia vihreitä tuotteita, jotka antavat myös asiakkaille mahdollisuuden osallistua ilmastotalkoisiin. Vuonna 2008 se muun muassa saneerasi Toppilan voimalaitoksen öljyntäyttöpaikan. Työhön sisältyi allastusten ja öljynerotuskaivojen tekeminen. Oulun Energia liittyi myös Energiateollisuus ry:n energiatehokkuussopimukseen sekä suoritti tuotantoliiketoiminnan energiakatselmuksen. Tänä vuonna Oulun Energia pyrkii toteuttamaan energiakatselmuksessa esille nousseet parannustoimet sekä vähentämään öljyn ja lisäämään puupellettien käyttöä. Haukiputaan liittäminen Oulun Energian kaukolämpöverkkoon vaikuttaa myös myönteisesti ympäristöön. Ympäristötyön painopisteitä tänä vuonna ovat edelleen ilman laadun parantaminen, pölyongelmien vähentäminen, ympäristötietoisuuden ja turvallisuuden lisääminen sekä energiatehokkuuden parantaminen. Ympäristöasiat kuuluvat myös osana Oulun Energian laatutyöhön. Sertifioidut laatu- ja ympäristöjärjestelmät, auditoinnit ja johdon katselmukset takaavat sitoutumisen ympäristöasioiden jatkuvaan ja hallittuun kehittämiseen. 22

23 Oulun Energia tukee laajasti niin edustus- kuin junioritasonkin urheilua. Jalkapallosta kamppailevat Oulu Nice Soccerin Katriina Kuoksa ja Veera Vähäsarja. vuosikatsaus

24 Oulun Energia Energialautakunnan toimintakertomus 2008 Toimintavuosi 2008 osoitti, että energiamarkkinat seuraavat yleistä maailmanmarkkinoiden kehitystä. Pohjoismainen markkina, jossa on Ruotsin ja Norjan vesivoimaa, tuo omia vivahteitaan Suomen energiamarkkinoihin. Maailmanmarkkinoilla talous oli hyvässä vauhdissa alkuvuoden, mikä johti polttoaineiden, kuljetusten, päästöoikeuksien ja kaikkien muidenkin energian hintoihin vaikuttavien tekijöiden jatkuvaan nousuun. Erityisesti hiilen hinnan nousu yli kaksinkertaiseksi ja Norjan ja Ruotsin väliset siirtoverkko-ongelmat nostivat sähkön hinnan Suomen tukkumarkkinoilla lähes 80 euroon/megawattitunti. Samaan aikaan sähkön vähittäishinnat olivat alle 50 euroa/megawattitunti. Tämän johdosta sähkön vähittäishintoja oltiin pakotettuja korottamaan, ja markkinaennusteet arvioivat uusia hinnankorotuksia. Maailmantalouden nopea käänne kohti laskusuhdannetta ja lamaa vähensi polttoaineiden käyttöä ja vapautti päästöoikeuksia yleiseen myyntiin. Tämän johdosta sähkön markkinahinta kääntyi noususta nopeaan laskuun. Normaalisti syksyisin noussut sähkön hinta putosi puoleen siitä, mitä se parhaimmillaan oli ollut kesällä. Samalla sähkön tukkumarkkinat arvioivat tulevien vuosien hinnan oleellisesti alemmaksi kuin mitä arviot osoittivat ennen maailmantalouden laskusuhdannetta. Tässä nopeasti muuttuvassa markkinatilanteessa Oulun Energialla on lisäksi ollut omat ongelmansa. Kahden huonon turvekesän jälkeen turpeen laatu on ollut erittäin heikko ja turpeesta on jopa ollut pulaa. Puun saantia on vaikeuttanut sahojen heikentynyt suhdanne, sillä Toppilassa käytettävästä puusta suurin osa tulee edelleen sahojen sivutuotteena. Polttoaineen puute onkin ohjannut Oulun Energian tuotantoa. Erityisesti sähkön erillistuotannossa ei voitu hyödyntää alkuvuoden korkeita markkinahintoja, vaan polttoaineiden käyttöä on ohjannut tavoite pitää Oulu talven yli lämpimänä. Oulun Energian toimintasuunnitelmaa olikin tarkistettava pitkin vuotta. Hintojen nopean laskun tapahduttua ja polttoainepulan ollessa tosiasia on koko tuotantosuunnitelma ollut muutettava ja keskityttävä vain sähkön ja lämmön yhteistuotantoon. Sähkön markkinahintojen lasku helpotti loppuvuoden taloutta, sillä suunniteltu tuotanto voitiin korvata hankkimalla sähköä markkinoilta edullisin markkinahinnoin. 24

25 Vasemmalta eturivissä Sirkka-Liisa Myllylä, Pia Saarela, Martti Turkka, Oili Puurunen ja Outi Hägglund, keskirivissä Heikki Ojala, Maisa Ilvesviita, Pirjo Käyhkö ja Pentti Huhtala, ja takarivissä Veijo Keinänen, Pekka Heikkilä, Reijo Sallinen ja Tapani Kurkela. Energialautakunnan kokoonpano 2008 Varsinainen jäsen Martti Turkka, pj. Pekka Heikkilä, varapj. Veijo Keinänen Pirjo Käyhkö Pia Saarela Lippo Mikola Sirkka-Liisa Myllylä Heikki Ojala Oili Puurunen Outi Hägglund Minna Åman-Toivio Reijo Sallinen, kh:n edustaja Varajäsen Jari-Pekka Raitamaa Antti Kontio Matti Luodonpää Tarja Syväys Timo Hoikkala Pentti Huhtala Tanja Huovinen Kirsti Veikkolainen Liisa Turpeinen Lea Turja Janne Knuutinen Raimo Kuismin, kh:n varaedustaja Esittelijänä energialautakunnan kokouksissa toimi Tapani Kurkela ja sihteerinä Maisa Ilvesviita. vuosikatsaus

26 Energialautakunnan toimintakertomus Oulun Energian toiminnassa alkuvuoden voimakas rakentaminen näkyi myös siten, että uusia sähkö- ja kaukolämpöliittymiä rakennettiin edellisten vuosien tahtiin. Haukiputaan Energia Oy hankittiin allekirjoitetulla kaupalla Oulun Energian omistukseen ja siten lisättiin uutta kaukolämpökuormaa. Tavoitteena on liittää yhtiö vuoden 2009 lopulla Oulun kaupungin kaukolämmön runkoverkkoon, ja Haukipudas lämpiää tämän jälkeen Toppilan voimalaitokselta. Liikevaihto Oulun Energian vuoden 2008 liikevaihto oli 161,4 (136,9 )* miljoonaa euroa eli 17,9 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Sähkön myyntitulot kasvoivat 21,7 prosenttia ja lämmön myyntitulot 10,3 prosenttia edellisvuodesta. Sähkön myynnin osuus liikevaihdosta oli 69 (67) prosenttia ja kaukolämmön myynnin osuus 30 (31) prosenttia. Kulut ja liikevoitto Liiketoiminnan kulut olivat 126,5 (95,7) miljoonaa euroa eli 32,3 prosenttia suuremmat kuin vuonna Materiaalien ja palveluiden osuus oli 107,3 (75,9) miljoonaa euroa, 66,5 (55,5) prosenttia liikevaihdosta. Henkilöstökulut olivat 8,5 (9,2) miljoonaa euroa. Henkilöstökuluihin sisältyvät vanhan eläkesäännön mukaisen eläkevarauksen kirjaukset sekä maksetut tulospalkkiot. Liiketoiminnan muut kulut olivat 1,8 (1,8) miljoonaa euroa. Suunnitelman mukaiset poistot olivat 8,9 (8,8) miljoonaa euroa. Poistot on laskettu hankintahintaisista jäännösarvoista kirjanpitolautakunnan kuntajaoston suositusten mukaisesti. Liikevoitto oli 37,3 (43,9) miljoonaa euroa ja 23,1 (32,0) prosenttia liikevaihdosta. Rahoituskulut ja tuloutukset Rahalaitoksille maksettiin korkoja 1,0 (1,0) miljoonaa euroa. Kaupunginvaltuuston Oulun Energialle vuodelle 2008 asettama tuloutustavoite oli 19,8 (19,725) miljoonaa euroa, joka maksettiin Oulun kaupungille sijoitetun pääoman korvauksena. Tilikauden tulos Tilikauden ylijäämä oli 21,8 (83,9) miljoonaa euroa. Suuri ero edellisvuoteen verrattuna johtuu siitä, että vuoden 2007 luku sisältää sähköverkon myynnistä tulleen 55,9 miljoonan euron satunnaisen tuoton. Tilikauden vertailukelpoinen tulos aleni noin 6,3 M, noin 22,4 prosenttia edellisvuodesta. Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit olivat 16,3 (17,6) miljoonaa euroa. Tuotannon investoinnit olivat 7,8 miljoonaa euroa ja kaukolämmön investoinnit 8,3 miljoonaa euroa. Investoinnit kohdistuivat kaukolämpöverkon kasvuun ja vahvistamiseen sekä energiantuotannon hyötyasteen kohottamiseen. Osakkeita tai osuuksia hankittiin 2,6 miljoonalla eurolla, merkittävimpänä Haukiputaan Energia Oy:n osakekannan ostaminen. Pohjolan Voima Oy:n C-osakesarjan osalta hankintamenoa alennettiin kauppakirjan mukaisesti 1,5 miljoonaa euroa. Nettoinvestoinnit osakkeisiin olivat noin 1,1 miljoonaa euroa. Käyttöomaisuusinvestointien kokonaismäärä ylitti poistot 7,4 miljoonalla eurolla. Investointitason suuruuteen vaikuttaa liiketoiminnan laajentuminen, voimalaitoksissa suoritettu tehonnosto ja hyötyasteen parantaminen sekä ennakoivasti valmistautuminen kiristyviin ympäristösäädöksiin ja päästökaupan tuomaan lisävelvoitteeseen. Myös kaukolämmön investoinnit ylittävät poistot. Rahoituslaskelma Liiketoiminnan kassavarojen muutos oli -27,8 (1,7) miljoonaa euroa. Suurin kassaan vaikuttanut erä oli 25 miljoonan euron voitonjakoerä vuodelta 2007, joka maksettiin Ilman tätä erää olisi Oulun Energian rahoitus kuitenkin ollut alijäämäinen. Kassan pienenemisestä huolimatta rahoitusasema on kohtuullinen. Liittymismaksukertymä oli 2,8 (2,3) miljoonaa euroa. Pitkäaikaisen vieraan pääoman vähennys oli 0,3 miljoonaa euroa. Voitonjako ja rahoitusvaikutus kaupungille Oulun Energian tilinpäätös osoittaa 21,8 miljoonan euron ylijäämää, ja johtokunta esittää, että tilikauden ylijäämä 26 * Sulkeissa vuoden 2007 luvut

27 siirretään omaan pääomaan. Lisäksi johtokunta esittää, että vuonna 2009 siirretään Oulun energian taseeseen kertyneistä varoista 10 miljoonaa euroa peruskunnan omaan pääomaan edellisten tilikausien ylijäämiin. Oulun Energian vapaaseen omaan pääomaan jätetään 11,8 miljoonaa euroa. Näin ollen Oulun Energian rahoitusvaikutus Oulun kaupungin talouteen 19,8 miljoonan euron tuloutus mukaan lukien tulee olemaan yhteensä 29,8 miljoonaa euroa. Tulevaisuuden näkymät Oulun Energian tuloksesta tuli kuluneena toimintavuonna lähes 70 prosenttia sähkökaupasta. Sähkön hinnan lasku tulee vääjäämättä näkymään lähivuosina Oulun Energian tuloksessa. Vielä vuosi 2009 tulee olemaan kohtalainen, koska Oulun Energia on vuoden 2009 sähkönmyynnin suurelta osin suojannut. Mikäli sähkön hinta tulee jäämään tämänhetkisten arvioiden tasolle tulevina vuosina, Oulun Energian tulos tulee seuraavalla vuosikymmenellä laskemaan vuosittain usealla kymmenellä miljoonalla eurolla. Oulun Energian viime vuosina saavuttama hyvä tulos tulisi sijoittaa energia-alan hankkeisiin, joiden avulla liikevaihto ja tulos voitaisiin pitää edelleen hyvänä ulkoisten olosuhteiden heikentymisestä huolimatta. Investointien määrä tulee tulevina tilikausina säilymään edelleen korkeana. Jo yksistään Haukiputaan ja Oulun runkoverkkojen yhdistäminen tulee olemaan merkittävä lisä suhteessa tavanomaisiin ylläpitoinvestointeihin vuodelle Myös kirjanpitoarvo suhteessa jälleenhankinta-arvoon (JHA) on alhainen. Investointitaso seuraa JHA:n vaatimaa tasoa. Energyn Italian toimintoihin. Tarkastukset Oulun Energian tilintarkastajana toimi KPMG Kunta Oy Oulun kaupungin revisiotoimiston avustamana. Sähköturvallisuuden sekä paineastioiden ja myrkyllisten aineiden käytön ja varastoinnin tarkastivat kauppa- ja teollisuusministeriön alainen Turvatekniikkakeskus (TUKES) ja Fimtekno Oy. Jäsenyydet Energiateollisuus ry, Nord Pool ASA, Nord Pool Clearing ASA, Pohjois-Suomen Sähkölaitosten Kehittämisyhdistys ry, Puuenergia ry Träenergi rf, RECS Internationalin Suomen ryhmä, Suomalaisen Työn liitto ja Turveteollisuusliitto ry. Energialautakunnan kokoukset ja koulutus Energialautakunta kokoontui vuonna 2008 kolmetoista kertaa ja käsiteltyjä asioita oli 108. Lautakunnan jäseniä on vuoden aikana osallistunut Oulun Energian jäsenyysorganisaatioiden ajankohtaisseminaareihin ja luentopäiviin. Toukokuussa lautakunta teki matkan Riikaan, jossa tutustuttiin Latvian valtiollisen tytäryhtiön Latvenergon ja suomalaisen energia- ja telealan ja teollisuuden palveluja tarjoavan Empower Oy:n latvialaisen tytäryhtiön toimintaan. Marraskuussa lautakunta vieraili Pohjois-Italiassa Technoborgo SpA:n Piacenzan jätteenpolttolaitoksella ja tutustui Milanossa Poyry vuosikatsaus

28 Oulun Sähkönmyynti Oy Oulun Sähkönmyynti Oy:n hallituksen toimintakertomus 2008 Tilikausi oli Oulun Sähkönmyynti Oy:n kahdeksas. Hintojen vaihtelu pohjoismaisessa sähköpörssissä oli ennätyksellistä: Vuosi alkoi laskevassa tunnelmassa hyvän vesitilanteen ja lauhan talven ansiosta, keväällä ja kesällä hinnat kääntyivät heikentyneen vesitilanteen ja markkinahäiriöiden takia nousuun, joka loppuvuodesta päätyi ennätyksellisen nopeaan laskuun. Korkein toteutunut viikkokeskihinta Suomen hinta-alueella oli 77,38 /MWh (viikko 39) ja alin viikkokeskihinta oli 27,27 /MWh (viikko 18). Vuoden keskihinta oli 51,02 /MWh (30,01 /MWh vuonna 2007). Markkinahintaan liittyvää riskiä lisäsi myös pohjosmaisen markkinahinnan eriytyminen Oslon vuonon kaapelivian takia. Suurimmillaan kuukauden keskimääräinen hintaero Suomen aluehinnan ja koko pörssialueen välillä oli 17,16 /MWh. Pitkäjänteisesti toimivalle yhtiölle hintojen suuri vaihtelu asettaa merkittäviä haasteita. Yhtiö nosti myyntihintojaan keskimäärin 9 prosenttia ja noin 8,5 prosenttia. Vastaavasti myyntihintojaan nostivat myös muut Suomen markkinatoimijat. Energiamarkkinaviraston raportin mukaan sähköenergian myyntihinnat nousivat vuonna 2008 Suomessa keskimäärin 17,2 prosenttia. Oulun Sähkönmyynti Oy:n myyntihinnat ovat olleet kilpailukykyiset verrattuna sähköä valtakunnallisesti markkinaehtoisesti myyvien yhtiöiden hintoihin. Isompien asiakkaiden myyntihintoihin ja riskiä karttaville pienasiakkaille tarkoitettuihin 1- ja 2-vuotisiin määräaikaisiin kiinteähintaisiin tuotteisiin tehtiin muutoksia markkinahinnan ja -tilanteen mukaan. Sähkömarkkinahinnan huonosti ennakoitavasta kehityksestä huolimatta Oulun Sähkönmyynti Oy:n sähkönhankinta onnistui hyvin. Toimintasuunnitelman mukaisesti panostettiin sähköiseen viestintään, -sivusto julkaistiin ja -sivusto huhtikuussa. Asiakaspalvelutoiminnot siirtyivät Kemin Energia Oy:stä Oulun Sähkönmyynti Oy:hyn , ja muiden osakkaiden kanssa neuvoteltiin asiakaspalvelutoiminnan kehittämisestä Perämeren alueelle. Järjestelyssä yhtiön palvelukseen siirtyi viisi henkilöä (4,5 henkilötyövuotta). Asiakkuuden hallintaan otettiin käyttöön uusi järjestelmä. 28

29 Vasemmalta eturivissä Tapani Kurkela, Paula Grekelä, Esko Kurvinen, Anne Salo-oja ja Arto Sutinen, keskirivissä Seppo Ahde, Kauko Kaukola, Janne Rouvinen ja Kalervo Kaasila, ja takarivissä Markku Annala, Heikki Jäälinoja, Pasi Syrjälä ja Timo Koskinen. Oulun Sähkönmyynti Oy:n hallitus lähtien: Varsinainen jäsen Esko Kurvinen, pj. Anne Salo-oja, varapj. Risto Kalliorinne Seppo Ahde Leena Kuha Päivi Laakso-Katajamäki Timo Koskinen V arajäsen Kauko Kaukola Paula Grekelä Kalervo Kaasila Jarmo Nousiainen Markku Mäkelä asti Janne Rouvinen alkaen Markku Annala Pasi Syrjälä Heikki Jäälinoja Yhtiön toimitusjohtaja on Tapani Kurkela. Hallituksen sihteerinä toimi Arto Sutinen. vuosikatsaus

30 Oulun Sähkönmyynti Oy Huolimatta kireästä kilpailusta Oulun Sähkönmyynti Oy piti markkinaosuutensa alueellaan. Yhtiön strategiset tavoitteet, olla ainoana kokonaan pohjoissuomalaisena sähkönmyyjänä alueellisesti vahvasti läsnä, kohdella asiakkaita tasapuolisesti ja ylläpitää nykyisten ja saavuttaa uusien asiakkaiden luottamus, näyttivät toteutuvan. Yhtiö päivitti pitkän ajan strategian ja riskienhallintamallin. tuotteilla, joiden markkina-arvoa ja volyymiä voidaan luotettavasti seurata. Oulun Sähkönmyynti Oy:n merkittävimmät riskit liittyvät sähkön markkinahinnan vaihteluihin sekä kannattavien asiakkuuksien kehitykseen. Riskisyyden arvioidaan kasvaneen kuluneen tilikauden aikana, mikä asettaa tulevaisuudessa haasteita riskienhallintapolitiikalle ja toimintamallille. Taloudellinen tulos Yhtiön vuoden 2008 liikevaihto oli 100,7 (84,2)* miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi lähes 19,7 (12,7) prosenttia. Energiaa myytiin noin 3 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Suurin kuluerä olivat energian hankintakulut 94,5 (79,0) miljoonaa euroa. Henkilöstökulut olivat 1,13 (1,11) miljoonaa euroa, ja niiden nousussa näkyy asiakaspalvelutoiminnan siirto Kemin Energia Oy:stä Oulun Sähkönmyynti Oy:hyn. Liikevoitto oli 0,9 (-0,03) miljoonaa euroa, eli 0,9 (0) prosenttia liikevaihdosta. Tulos ennen satunnaiseriä, tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 0,8 (-0,03) miljoonaa euroa ja tilikauden voitto oli 0,1 (tappio -0,7) miljoonaa euroa. Taseen loppusumma oli 39,4 (34,3) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli 32,1 (35,0) prosenttia. Sijoitetun pääoman tuottoprosentti oli 5,6 (2,1) prosenttia. Investointeja ei kuluneella tilikaudella tehty. Yhtiö maksoi korkoja ja lyhensi pääoma- ja kaupallisia lainoja velkakirjojen ehtojen mukaisesti. Riskienhallinta Riskienhallinta on Oulun Sähkönmyynti Oy:n toimintaperiaatteiden mukaisesti sisällytetty osaksi yhtiön liiketoimintaprosesseja. Oulun Sähkönmyynti Oy:ssä noudatetaan yrityskohtaista toiminta- ja kehittämisjärjestelmää, joka täyttää standardissa SFS-EN ISO 9001:2000 esitetyt vaatimukset. Operatiiviset yksiköt arvioivat Oulun Energian kanssa yhteistyössä toimintansa riskejä, laativat niihin liittyviä kehityssuunnitelmia ja raportoivat niistä organisaatiorakenteen mukaisesti. Oulun Sähkönmyynti Oy:hyn tehty ulkoinen laatuauditointi painottui havaintojen toteuttamiseen ja jatkuvaan kehittymiseen. Tavoitteena on riskien välttäminen ja kustannustehokas suojautuminen yhtiön tulosta tai kassavirtaa heikentäviltä tekijöiltä. Riskejä hallitaan suojaamalla riskejä sellaisilla Yhtiökokoukset Varsinainen yhtiökokous pidettiin Kokouksessa olivat edustettuina kaikki yhtiön osakkeet ja äänet. Kaikki päätökset tehtiin yksimielisesti. Yhtiön omistus Oulun Sähkönmyynti Oy kuuluu Oulu-konserniin. Jäljennökset Oulun kaupungin konsernitilinpäätöksestä ovat saatavissa Oulun kaupungin keskusvirastosta, Kirkkokatu 2, Oulu. Osakas omistus % Haukiputaan Sähköosuuskunta 6,33 Kemin Energia Oy 10,04 Keminmaan Energia Oy 4,30 Oulun kaupunki 60,37 Raahen Energia Oy 3,55 Rantakairan Sähkö Oy 2,80 Tenergia Oy 2,57 Tornion Energia Oy 10,04 Yhteensä 100,00 Jäsenyydet ja osakkuudet Oulun Sähkönmyynti Oy on Energiateollisuus ry:n (ET) ja Oulun Kauppakamarin jäsen sekä Kuntien eläkevakuutuksen jäsenyhteisö. Osakkuusyhtiö Kotipaikka Osuus osakkeista % Osuus äänivallasta % C-Ella Oy Jyväskylä * Sulkeissa vuoden 2007 luvut