Infinitiivirakenteista ja lauseenvastikeista

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Infinitiivirakenteista ja lauseenvastikeista"

Marja-Leena Mäki
9 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Infinitiivirakenteista ja lauseenvastikeista Finitní sloveso v roli predikátu lze brát za základ větné konstrukce( ) Finitní sloveso ve finštině může být jednoduchý slovesný tvar (sanomme, poistuvat, kertoisi apod.), složený slovesný tvar (ei sanonut, ei olisi halunnut, oli matkustanut, ). Dalším stupněm je tzv. verbiliitto, verbi-idiomi (ottaa selville, laimin lyödä, ottaa huomioon, mennä mönkään, ) a partikkeliverbi (ottaa vastaan, käydä läpi, ): Keskeiset verbiliitot ISK:n mukaan Asetelma 88: Verbiliittoja Rakenne Nimitys Esimerkit (GEN) on -tava on tehtävä Asiat on hoidettava. Minun on mentävä. (GEN) on ~ käy -minen on ~ käy tekeminen Jos Anttia on uskominen. Sitä ei käy kieltäminen. (GEN) pitää -man pitää tekemän Mitä minun pitikään sanomani? on -tavissa olla tehtävissä Asiat ovat hoidettavissa. on -va olla tekevä Hän on saava osakseen valtaa ja kunniaa. tulee -ma+an tulla tekemään Tämä syksy tulee olemaan rankka. on -ma+ssa olla tekemässä Antti on luistelemassa. Tänne ollaan perustamassa ravintolaa. on (vähällä) -A olla tehdä Olin kuolla raivosta. Olin vähällä kaatua. on -maisilla+pos olla tekemäisillään Antti oli saamaisillaan kalan kiinni. on -nee-na ~ -tu-na olla tehneenä Hän oli pukeutuneena toppatakkiin. Laitos oli siirrettynä Uralin taakse. on -vina+pos olla tekevinään Antti ei ollut kuuntelevinaan opettajaa. on -A+kse+POS olla tehdäkseen Verkko toimii jos on toimiakseen. (GEN) tulee -(t)tua ~ - tu+ksi tulla tehtyä ~ tehdyksi Tuli vähän valvottua ~ valvotuksi. tulee -nee+ksi tulla tehneeksi Tulin valvoneeksi vähän liikaa. tulee ~ joutuu -tu+ksi ~ -ta+va+ksi tulla tehdyksi saa OBJ:n -(t)tua ~ -tu+ksi saada tehdyksi saa ~ ottaa OBJ:n -A+kse+POS ~ -tavakse+pos on ~ jää -ma+tta saada tehdäkseen ~ tehtäväkseen olla ~ jäädä tekemättä Kosonen tuli valituksi. Asiat tulevat käsiteltäväksi. Hän joutui pidätetyksi. Sain sen tehtyä ~ tehdyksi. Sain ~ otin hoitaakseni ~ hoidettavakseni koko jutun. Se on ~ jäi tekemättä. jättää OBJ:n -ma+tta jättää tekemättä Jätin sen tekemättä. V těchto případech se stále jedná o jeden slovesný tvar, který jako predikát může být základem větné struktury (včetně vedlejších vět). O něco volnější spojení se jedná v případě verbiketju, kde obě slovesa lze považovat za sémanticky samostatná: Tillanne voi muuttua. Hän sattui olemaan kotona.

verbiliitto, verbi-idiomi (ottaa selville, laimin lyödä, ottaa huomioon, mennä mönkään, ) a partikkeliverbi (ottaa vastaan, käydä läpi, ): Keskeiset verbiliitot ISK:n mukaan Asetelma 88:

2 Slovesnému řetězci (verbiketju) se podobají také případy jako: Haluan opiskella saksaa. Pojat tottuivat vihdoinkin tulemaan ajoissa. (lze vyložit 2 způsoby) srv. Voisin opiskella saksaa. Pojat sattuivat vihdoinkin tulemaan ajoissa. Infinitní slovesné tvary ve finštině: infinitivy a participia Nemají stejné možnosti jako slovesa (nevyjadřují čas a způsob, obvykle ani osobu, nemají zápor jako finitní slovesa), proto nemohou být plnohodnotnými predikáty. Naopak často vyjadřují jmenné kategorie, a proto často vystupují ve stejných syntaktických rolích jako jména (adverbiale, subjekt, objekt): adverbiale: Menin uimaan. Jätin sen tekemättä. subjekt: On ihanaa tanssia sambaa. objekt: Mikko haluaa tanssia sambaa. Infinitivní tvary a konstrukce vykazují různé stupně slovesných vlastností. Participia jsou např. schopna rozlišit 2 možnosti časového ukotvení (skončený a probíhající děj), některé infinitní konstrukce mohou mít svůj subjekt, některé i objekt. Subjekt je ovšem nekongruentní, v genitivu.) Některá participia zjevně vyjadřují určitý druh modality (selvitettävät asiat). Söin pilaantuvia kirsikoita. x Söin pilaantuneita kirsikoita. Äidin SUBJ leipoma kakku. (V případě agentního participia je doplnění subjektem infinitivní konstrukce vyžadováno.) Kissan SUBJ ollessa poissa (Kissan SUBJ lähdettyä pois/ Kissan SUBJ nähden) hiiret hyppivät pöydällä. Tätä tehtävää OBJ seuraava selitys on väärin. Také deverbální substantivum -minen má genitivní subjekt (En tykkää musiikin kuuntelemisesta.) Na druhé straně např. záporné -maton participium se chová velmi adjektivně. Slovesné vlastnosti korelují s tím, jaký je stupeň samostatnosti infinitní větné konstrukce, v jaké míře vykazuje větné znaky ( lausemaisuuden aste ) (a naopak do jaké míry mohou vlastnosti hlavního větného predikátu zapůsobit uvnitř infinitní konstrukce, např. hlavní predikát na tvar objektu infinitní konstrukce). Lauseenvastike (ISK: rakenne ) je tradiční termín užívaný o infinitních konstrukcích, které lze nahradit vedlejší větou (vzhledem k tomu jsou relativně samostatné vzhledem k hlavní predikaci.)

Infinitní slovesné tvary ve finštině: infinitivy a participia Nemají stejné možnosti jako slovesa (nevyjadřují čas a způsob, obvykle ani osobu, nemají zápor jako finitní slovesa), proto nemohou být

3 1. Referativní konstrukce (referatiivirakenne) Tyttö kuuli käen kukkuvan. Luulisin asian ratkeavan. Luulin asian jo ratkenneen. Podle M. Vilkuny lze jmenné slovesné tvary této konstrukce (-van a -neen) považovat za nedělitelný celek (analysoimaton kokonaisuus), které pro současné mluvčí prostě odkazují na referativní konstrukci, tzn. ne jako tvary participií (výklad koncovky -n jako genitivní je problematický). Tehtävä: Yksi seuraavista lauseista on selvästi kaksiselitteinen: Mikä ja miksi? Hän luuli takanaan seisovan robotin. Hän huomasi takanaan seisovan robotin. Hän kaatoi takanaan seisovan robotin. Konstrukce má subjekt v genitivu nebo je subjekt konstrukce vyjádřen posesivním sufixem, v tom případě posesivní sufix indikuje, že subjekt infinitní konstrukce je stejný jako subjekt hlavní predikace: Sanoin meneväni. Mikko sanoi menevänsä. (Z toho důvodu nelze zkombinovat hänen + poses. sufix *Mikko sanoi hänen menevänsä. Genitivní subjekt infinitní větné konstrukce odkazuje naopak na subjekt odlišný od subjektu hlavní predikace: Elsa kimmastui kun Uolevi sanoi hänen valehtelevan.) (Referativní konstrukce funguje i pro existenciální větu: Luulisin järvessä olevan vielä ahvenia. Pak může být subjekt konstrukce také v partitivu nebo nominativu.) Tvar hlavního predikátu nemá vliv na volbu koncovky totálního objektu infinitní konstrukce: Uolevin väitetään saavan palkkakorotuksen. Referativní konstrukce jako subjekt: Käki näyttää pysyvän piilossa. Metsässä ei kuulu pesivän muita lintuja. Podle Vilkuny jde o specifický případ užití -van, -neen tvarů a to jako nutného doplnění (täydennys) sloves näkyy, näyttää, kuuluu, tuntuu, vaikuttaa. (Subjekti kongruoi: Pilvet näkyvät tulevan tänne pian.) Tehtävä: Selitä ero: Pojat näyttivät osaavan olla hiljaakin. Pojat näyttivät osaavansa olla hiljaakin.

ne jako tvary participií (výklad koncovky -n jako genitivní je problematický). Tehtävä: Yksi seuraavista lauseista on selvästi kaksiselitteinen: Mikä ja miksi? Hän luuli takanaan seisovan robotin.

4 2. Permisivní konstrukce (permissivirakenne) (=objektina oleva infinitiivirakenne) Anna minun mennä. Isä käski kerätä puolukoita. srov. Isä lupasi minun osallistua. x Isä lupasi osallistua. Isäntä käski vieraan syödä. x Isäntä käski syödä vieraan. 3. Temporální konstrukce (temporaalirakenne) Hän saapui kaikkien ollessa jo unessa. Hetken levähdettyäni jatkoin matkaa. (generická podoba (nollapersoona): Puku silitetään odottaessa., pasivní: Sinne mentäessä sovittiin strategiaa. Syötyä lähdettiin kävelylle.) Vykazuje relativně silné větné vlastnosti: může mít svůj subjekt v genitivu, možnost pasiva, dvou časových vztáhnutí k hlavní predikaci, mimořádně i objekt (Kirjoitettaessa vastaus työnantajalle ). Subjekt je v genitivu, pokud je jím osobní zájmeno, doplňuje se (ve spisovné finštině) posesivním sufixem (Sinun olessasi poissa Hänen tultuaan kotiin ). 4. Modální konstrukce (modaalirakenne) (ISK: tehden- ja tekemällä- rakenne) (tekemättä je zápor k tehden, tekemällä-rakenne není v tradičním dělení řazena k lauseenvastikkeet, má stejný subjekt jako hlavní predikace) adverbiale (většinou jako rozšíření, může jít i o nutné doplnění: Jätin kirjat viemättä.) Někdy se vyskytuje genitivní subjekt (pokud je to osobní zájmeno i posesivní sufix): Tyttö nauroi kaikkien nähden. Mies makasi kadulla kenenkään tekemättä mitään. Sehän tapahtui aivan sinun nähtesi. Tvar totálního objektu se řídí podle predikátu hlavní věty: Avaa ovi painamalla nappi pohjaan. x Avasin oven painamalla napin pohjaan. V tomto je konstrukce méně větná/samostatná než referativní konstrukce. 5. Finální konstrukce (finaalirakenne) Hän vuokrasi asunnon voidakseen itsenäistyä.

(generická podoba (nollapersoona): Puku silitetään odottaessa., pasivní: Sinne mentäessä sovittiin strategiaa. Syötyä lähdettiin kävelylle.

5 Hän teki parhaansa todistaakseen asiansa. Ollakseen pätevä asiakirjan pitää olla oikeasti todistettu. Posesivní sufix odkazuje k subjektu hlavní predikace subjekty jsou stejné až na ustálené fráze (tietääkseni, luullakseni, nähdäkseni, toden sanoakseni), podle některých dělení v tomto případě jde o samostatnou kvantumrakenne (ISK: A-infinitiivin translatiivin metatekstuaalinen käyttö ) Ministeriön vaatimukset on (minun) tietääkseni jo täytetty. 6. Statusrakenne Hän odotti kädet hikoillen. Kaikki kuuntelivat silmät kauhusta pyöreinä. Asianajaja tuli papereita mukanaan. Agenttirakenteet (ISK: agenttipartisiipit) ma-participium: obvykle jde o ukončený děj, s irezultativními slovesy i probíhající Olen kiitollinen saamistani tiedoista. Linna on monien ihailema kirjailija. maton-participium Se oli kenenkään ennalta aavistamaton mahdollisuus. přítomné pasivní participium Auto on teidän käytettävänänne. Laiva oli aaltojen ajeltavana. Použitá literatura: Vilkuna, Maria 1996: Suomen lauseopin perusteet. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja. Edita, Helsinki. ISK:n verrkoversio:

samostatnou kvantumrakenne (ISK: A-infinitiivin translatiivin metatekstuaalinen käyttö ) Ministeriön vaatimukset on (minun) tietääkseni jo täytetty. 6. Statusrakenne Hän odotti kädet hikoillen.

Samankaltaiset tiedostot

a) Helsingissä b) Helsingissa Olen

a) Helsingissä b) Helsingissa Olen 1) Vyberte správnou možnost podle vokálové harmonie: Me olemme suomen kielen a) kurssilla b) kurssillä Te olette a) koulussä b) koulussa Minä puhun a) venäjää b) venäjaa Se maksaa 90 a) senttiä b) senntia