Helminauhan KASVATUSKUMPPANUUS päivä la Suupohjasalissa KASVATUSKUMPPANUUS KOULUTUSMATERIAALI: MARITTA OPAS

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Helminauhan KASVATUSKUMPPANUUS päivä la 24.11.2007 Suupohjasalissa KASVATUSKUMPPANUUS KOULUTUSMATERIAALI: MARITTA OPAS"

Riitta Honkanen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Helminauhan KASVATUSKUMPPANUUS päivä la Suupohjasalissa KOULUTTAJANA MARITTA OPAS, EDUFIN SISÄLTÖ - Kasvatuskumppanuus Lapsen hyvän kasvun kannattelua - Perheen kohtaaminen ja vanhemmuuden monet roolit - Ammatillisuus ja luottamus asiakassuhteissa - Vuorovaikutusvastuu osana ammatillisuutta - Vanhempien asiantuntijuuden tunnustaminen ja hyödyntäminen - Huolen vyöhykkeet ja huolen puheeksi ottaminen - Rakentavan palautteen antaminen ja vastaanottaminen KOULUTUSMATERIAALI: MARITTA OPAS KASVATUSKUMPPANUUS Varhaiskasvatuksen valtakunnalliset linjaukset 2002 Lapsen kasvun, kehittymisen ja oppimisen tukemisessa vanhemmat ja varhaiskasvatuksen henkilöstö ovat kumppaneita Kasvatuskumppanuus on eri osapuolten tasavertaista vuorovaikutusta, jossa vanhempien ja henkilökunnan erilainen asiantuntemus ja tietämys yhdistyvät Vanhempien tulee saada osallistua oman lapsensa kodin ulkopuoliseen varhaiskasvatukseen sekä sen suunnitteluun ja arviointiin KASVATUSKUMPPANUUTTA OHJAAVAT PERIAATTEET LUOTTAMUKSELLISUUS MOLEMMINPUOLINEN AVOIMUUS KUNNIOITUS TOISEN KASVATUSTYÖTÄ KOHTAAN LAPSEN TUKEMINEN OMAAN PERHEESEENSÄ KUUNTELU JA TOISEN KUULEMINEN DIALOGI LAPSELLA (JA AIKUISELLA) ON TARVE: 1. Turvallisuuteen 2. Jatkuvuuteen ihmissuhteissa 3. Että joku pitää häntä kokonaisvaltaisesti mielessä 4. Huolenpitoon, rajoittamiseen, ymmärrykseen ja rakkauteen 5. Läheisyyteen 6. Kokemusten jakamiseen ( Niemelä- Siltala- Tamminen: Äidin ja vauvan varhainen vuorovaikutus)

asiakassuhteissa - Vuorovaikutusvastuu osana ammatillisuutta - Vanhempien asiantuntijuuden tunnustaminen ja hyödyntäminen - Huolen vyöhykkeet ja huolen puheeksi ottaminen - Rakentavan palautteen

2 KASVATUSKUMPPANUUDEN RAKENTUMINEN 1. Tutustuminen ja aloituskeskustelu 2. Päivähoidon aloitus 3. Kasvatuskumppanuuteen sitoutuminen, lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen 4. Kasvatuksen erityiskysymykset kasvatustyön ammattilainen tuntee itsensä - kuka olen ja mitä tarvitsen ja osaa erottaa omat tunteensa ja tarpeensa asiakkaan tunteista ja tarpeista tietää, mikä on hänen perustehtävänsä osaa toimia arjen jatkuvasti muuttuvissa tilanteissa kykenee tekemään työtä kaikkien kanssa on empaattinen ja kykenee olemaan "läsnä" vuorovaikutustilanteissa SOSIAALIHUOLLON ASIAKASLAKI Sosiaalihuollossa työskentelevän henkilöstön toiminta- ja ajattelutavan perustana tulisi ensisijassa olla asiakkaan tarpeet, toiveet ja odotukset sellaisina kuin hän ne ilmaisee. Tavoitteena olisi palveleminen ensisijaisesti asiakkaan esille tuomien lähtökohtien mukaan, eikä auttajan tai organisaation sanelemista tarpeista. AMMATILLISUUS työntekijän näkökulmasta koulutuksen ja kokemuksen kautta muodostunut kuva itsestä, omista taidoista, vahvuuksista ja kehittämistarpeista perustuu tunteisiin, mielikuviin, toiveisiin ja positiiviseen tavoitteiden suuntaiseen toimintaan käytännön toimintaa ja valintoja, jotka näkyvät arkipäivän työssä ja toimintakäytännöissä HYVÄN VUOROVAIKUTUKSEN EDELLYTYKSET 1. VUOROVAIKUTUSVASTUU (huolenpito omasta vuorovaikutuskanavasta) 2. HYVÄ TAHTO VÄLITTÄMINEN 3. IHMISEN KUNNIOITUS Lähtökohta: minä en ole parempi kuin tuo toinen 4. VASTUU OMISTA AJATUKSISTA, TUNTEISTA JA TEOISTA 5. OIKEIN KUULEMINEN YMMÄRTÄMINEN Ymmärtäminen on aktiivista 6. TÄRKEIDEN ASIOIDEN SANOMINEN REHELLISYYS (Lähde: Liisa Kiesiläinen, Vuorovaikutusvastuu)

hänen perustehtävänsä osaa toimia arjen jatkuvasti muuttuvissa tilanteissa kykenee tekemään työtä kaikkien kanssa on empaattinen ja kykenee olemaan "läsnä" vuorovaikutustilanteissa SOSIAALIHUOLLON

3 EPÄAMMATILLISET LÄHESTYMISTAVAT A) LOUKKAANTUMINEN B) HARMISTUMINEN 1. MÖKÖTTÄMINEN 2. PAKENEMINEN 3. HYÖKKÄÄMINEN 4. SELITTELY 5. PIIKITTELY, IVA, VIHJAILU 6. MIELENOSOITTAMINEN 7. VÄHÄTTELY, MITÄTÖINTI, YLIMIELISYYS 8. TAKANAPÄIN PAHAN PUHUMINEN 9. VÄLINPITÄMÄTTÖMYYS 10. MARTTYYRIUS 11. ITKAHTELU 12. KYRÄILY 13. NÖYRYYTTÄMINEN 14. HUUMORILLA VESITTÄMINEN VUOROVAIKUTUSTAIDOT Rogers: KUUNTELUTAITO 1. älä ota heti kantaa 2. etsi ideoista ensin hyvät ja vasta sitten huonot puolet 3. älä kiinnitä liikaa huomiota väärinkäsityksiin ja värityksiin 4. älä pelkää muuttaa mieltäsi PUHUMISEN VÄÄRÄT OLETTAMUKSET 1. oletamme, että kuulija ymmärtää, mitä hänelle sanotaan 2. oletamme, että sanat merkitsevät samaa puhujalle ja kuulijalle 3. oletamme, että kuuntelija suhtautuu objektiivisesti meihin ja sanomaamme 4. oletamme, että kuuntelija näkee tilanteen samanlaisena kuin puhuja 5. oletamme, että kuuntelija kokee asiat samalla tavalla kuin puhuja 6. oletamme, että etumme eivät vaikuta sanoihimme tai tekoihimme 7. oletamme, että ilmaisutyyli on kaikille samanlainen ASIA 1. se, mitä aiot sanoa 2. se, mitä todella sanot 3. se, mitä toinen kuulee 4. se, mitä toinen luulee kuulevansa 5. se, mitä toinen sanoo 6. se, mitä luulet toisen sanovan

HUUMORILLA VESITTÄMINEN VUOROVAIKUTUSTAIDOT Rogers: KUUNTELUTAITO 1. älä ota heti kantaa 2. etsi ideoista ensin hyvät ja vasta sitten huonot puolet 3.

4 MIKSI VANHEMPIEN KANSSA TEHTÄVÄ YHTEISTYÖ ON TÄRKEÄÄ? 1. Vanhempia pitää vahvistaa omaan kasvattajan rooliin. Tärkein virike lapselle on tunnesuhde vanhemman ja lapsen välillä. PERHEIDEN ELÄMÄNHALLINNAN REALITEETIT JA PÄIVÄHOIDON STRATEGIAT 2. Jos kasvatuksella ja opetuksella halutaan saavuttaa tuloksia, on vanhemmat saatava kumppanuuteen työntekijöiden kanssa. 3. Kenelläkään muulla kuin vanhemmilla ei ole niin pitkäaikaista (elinikäistä) tunnesuhdetta. HEIKON ELÄMÄN HALLINNAN PERHEET VAHVAN ELÄMÄN- HALLINNAN PERHEET MITÄ TYÖNTEKIJÄNÄ AJATTELET JA SANOT VANHEMMISTA, SITÄ LUULET HEISTÄ NEUVONTA KUMPPANUUS OSALLISTUMINEN JA TUKI SELLAINEN OLET ÄIDILLE JA ISÄLLE, MILLAISENA HÄNET NÄET USKO KUITENKIN, ETTÄ MITÄ AMMATIKSESI TEET VANHEMMILLE, MITEN KUUNTELET HEITÄ, SELLAISIA HEISTÄ TULEE

Kenelläkään muulla kuin vanhemmilla ei ole niin pitkäaikaista (elinikäistä) tunnesuhdetta.

5 10 IDEAA VIESTINNÄN ONNISTUMISEKSI 1. SELVITÄ ENSIN ITSELLESI MITÄ AIOT VIESTITTÄÄ 2. MIETI VIESTIN TAVOITETTA, SIIS SITÄ MIHIN PYRIT 3. OTA HUOMIOON TILANNE JA HÄIRIÖTEKIJÄT 4. TARKKAILE OMAA ESITYSTÄSI 5. NÄE ESITTÄMÄSI ASIAT VASTAANOTTAJAN NÄKÖKULMASTA 6. VARMISTA OVATKO AJATUKSET JA TEOT SOPUSOINNUSSA KESKENÄÄN DIALOGI TARKOITTAA VUOROPUHELUA, JOSSA KESKUSTELUUN OSALLISTUJAT VUOROTELLEN ILMAISEVAT JOTAKIN. DIALOGIN KÄSITE TULEE SANOISTA: DIA, JOKA MERKITSEE KAUTTA / LÄVITSE LOGOS, JOKA TARKOITAA SANAA, PUHETTA TAI MYÖS JÄRKEÄ DIALOGISSA ON KYSE TAIDOSTA SYNNYTTÄÄ YHTEISTÄ YMMÄRRYSTÄ ASIOISTA 7. KÄYTÄ VERTAUKSIA JA MIELIKUVIA 8. TEE ITSESI YMMÄRRETTÄVÄKSI 9. KONKRETISOI VIESTINTÄÄSI 10. TARKKAILE PALAUTETTA JA KUUNTELE MUITA DIALOGI TARKOITTAA IHMISTEN TASAVERTAISEEN OSALLISTUMISEEN PERUSTUVAAYHDESSÄ AJATTELEMISTA JA PEREHTYMISTÄ JOHONKIN ASIAAN TAI TOIMINTAAN (AARNIO & ENQVIST 2001, 2002) MUISTA: AJATUKSEN VOIMA TUNTEIDEN VOIMA HYVIEN TEKOJEN VOIMA

VARMISTA OVATKO AJATUKSET JA TEOT SOPUSOINNUSSA KESKENÄÄN DIALOGI TARKOITTAA VUOROPUHELUA, JOSSA KESKUSTELUUN OSALLISTUJAT VUOROTELLEN ILMAISEVAT JOTAKIN.

6 HUOLEN PUHEEKSIOTTO HUOLEN SUBJEKTIIVISUUS - PUUTU OMAAN HUOLEESI - KUN KERTOO OLEVANSA HUOLISSAAN, NIIN SAMALLA PYYTÄÄ TOISTA IHMISTÄ AUTTAMAAN HUOLEN RATKAISEMISESSA - SUBJEKTIIVINEN HUOLI TOIMII YHTEISENÄ KIELENÄ ERI TAHOJEN VÄLILLÄ - VIITEKEHYS, JONKA KAUTTA HAHMOTETAAN YHTEISTYÖN TARVETTA - TYÖVÄLINE LAPSEN / PERHEEN AVUN TARPEEN TUNNISTAMISESSA - KUN HUOLI KASVAA, NIIN TILANTEEN PUUTTUMISEN TARVE KASVAA TOIVE LISÄVOIMAVAROISTA ITSELLE (TUKI-KONTROLLI) - HARMAALLA VYÖHYKKEELLÄ TYÖNTEKIJÄN KEINOT EIVÄT RIITÄ, VAAN TARVITAAN VERKOSTON MUITA OSAPUOLIA YHTEISTYÖHÖN - TYÖNTEKIJÄN HUOLI ON SIDOKSISSA SIIHEN, MITEN HÄN KOKEE OMAT MAHDOLLISUUTENSA AUTTAA - ERI TYÖNTEKIJÖILLÄ ERILAINEN HUOLI KUN AIOT OTTAA PUHEEKSI TARTU OMAAN HUOLEESI 2. KONKRETISOI HUOLENAIHEESI 3. POHDI, MITEN ASIAKAS KOKEE SINUT 4. HAE ASIAKKAAN VOIMAVAROJA 5. MIETI, MIKÄ ON TUKITARJOUKSESI 6. POHDI, MITEN AVAAT KESKUSTELUN 7. ENNAKOI MITÄ REAKTIOITA ON ODOTETTAVISSA 8. VARMISTA RAUHALLINEN AIKA JA TILA 9. PUHU HUOLESTASI JA PYYDÄ ASIAKAS AVUKSESI 10. KÄYTÄ JATKOSSA TARVITTAESSA VERKOSTOA - KUN HUOLI KASVAA, KUINKA TOIMIA NIIN, ETTÄ KONTAKTI PERHEESEEN SÄILYY JA HUOLI LAPSESTA VÄHENEE MILLOIN OTTAA HUOLI PUHEEKSI? Huolen subjektiivisuus Ongelman objektiivista astetta ei ole olemassa Huolen taustalla on työntekijän intuitio

PUUTTUMISEN TARVE KASVAA TOIVE LISÄVOIMAVAROISTA ITSELLE (TUKI-KONTROLLI) - HARMAALLA VYÖHYKKEELLÄ TYÖNTEKIJÄN KEINOT EIVÄT RIITÄ, VAAN TARVITAAN VERKOSTON MUITA OSAPUOLIA YHTEISTYÖHÖN - TYÖNTEKIJÄN

7 RAKENTAVA PALAUTE Palaute on tehokkaampaa, jos se tukee toisen ihmisen itseluottamusta ja auttaa häntä itse ratkaisemaan ongelmansa eikä vaikuta tuomiolta. Annetaan minä -viesteillä PALAUTTEEN OSATEKIJÖITÄ 1. SISÄLTÖ - onko palaute havainto vai tunnelataus, asenne, loukkaus, syytös, mitätöinti, moralisointi, hyväksyntä, ihailu 2. TAPA - sanallinen ja sanaton viestintä samansuuntaista 3. TILANNE - ajankohta, aika 4. VASTAANOTTAJA - hyvä tarkistaa mitä kuullut ja oikaista epäselvyydet JOTTA OLISIMME PAREMPIA KUUNTELIJOITA emme suunnittele toisen puhuessa, mitä itse aiomme sanoa osaamme asettua puhujan asemaan keskitymme asiaan, ei puhujan ulkomuotoon, persoonaan tai tilanteeseen pyrimme hahmottamaan asian ytimen emme tulkitse puhujan motiiveja tutkiskelemme omia asenteitamme, ennakko-oletuksiamme ja stereotypioitamme minimoimme ulkoiset häiriötekijät teemme tarvittaessa muistiinpanoja kuuntelemme aktiivisesti ja osoitamme sen - ilmeet ja eleet - kysymykset ja tarkennukset - kuunteluhalukkuuden ilmaiseminen - vahvistaminen, toistot ja koonnit - palautteen pyytäminen ja antaminen

TAPA - sanallinen ja sanaton viestintä samansuuntaista 3. TILANNE - ajankohta, aika 4.

Samankaltaiset tiedostot

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ

Mäntyharju 22.3.2012 Varhaiskasvatuksen vanhempainilta KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Lapsen parhaaksi sujuvaan yhteistyöhön Mitä kasku antaa Lapselle Perheelle Hoitohenkilöstölle Tilaisuuden