Odotan kovasti, milloin taas pääsen puhumaan.

Transkriptio

1 Odotan kovasti, milloin taas pääsen puhumaan. Käsikynkkä projektin väliarviointi tammikuu 2012 Lea Vaitti

2 Arviointi on näyttöön perustuvia päätelmiä kohteen arvosta. Tämän monitahoarvioinnin tehtävä on tukea yhdistyksen ja projektin työntekijöiden kehittämistyötä ja jatkohankkeen valmistelua.

3 Projektin tavoitteet (projektihakemuksen mukaan) 1. Koulutetaan 50 puhujaa eri puolelle maata niin, että eri puolilla maata on puhujia saatavilla eri aiheista. Luodaan koulutuspaketti, jota voidaan hyödyntää projektin jälkeen koulutettaessa uusia henkilöitä puhujiksi. 2. Koulutetuista puhujista luodaan puhujapankki, jossa on kattavasti puhujia koko maasta. Kaikki puhujapyynnöt koordinoidaan puhujapankin kautta. 3. Tiedotetaan yhteistyökumppaneille ja eri tahoille puhujapankista, jolloin vammaisen henkilön saaminen puhujaksi helpottuu. 4. Puhujille järjestetään tarvittaessa tukea koulutuspaikalle kulkemiseen.

4 Arviointikysymyksiä Onko tehty, mitä on luvattu? Miten toiminnot ovat sujuneet? Mitkä ovat keskeisimmät onnistumiset ja haasteet? Millaista muutosta on saatu aikaan? Mikä on muuttunut vammaisten henkilöiden elämässä? Millaista palautetta kuulijat ovat antaneet? Onko tehty oikeita asioita? Pitäisikö jotakin tehdä toisin? Mihin asioihin pitäisi panostaa vielä tämän vuoden aikana? Mitä voidaan juurruttaa omaan järjestöön tai levittää muualle? Mitä pitäisi huomioida uudessa hakemuksessa? /

5 Aineisto Puhujat: haastattelu puhujakeikan jälkeen (n=11), ryhmähaastattelu joulukuu 2011 (n= 5), havainnointi koulutuspäivässä Tilaajat: webropol-kysely tilaisuuksien jälkeen (n=6) Kuulijat: webropol-kysely tilaisuuksien jälkeen (n=28), yksi erillinen palaute Hallitus ja ohjausryhmä: webropol-kysely tammikuu 2012 (n=6) Keskustelut työntekijöiden kanssa, Projektihakemus ja ohjausryhmän muistiot Keväällä aineistoa lisätään työntekijöiden, alueellisten taustatukihenkilöiden ja yhdistyksen johtoryhmän näkemyksillä.

6 Miten toiminnot ovat sujuneet? Mitkä ovat keskeisimmät onnistumiset ja haasteet? Puhujapankin toiminta Määrälliset tavoitteet on saavutettu hyvin: puhujia on koulutuksessa tai koulutettu yli 50 henkilöä. Projektissa ei oltu varauduttu siihen, että puhujakeikkojen taustatyö vaatii paljon muutakin kuin tuen puhujapaikalle kulkemiseen -> syksyllä 2011 alueelliset taustatukihenkilöt tuntipalkalla Joensuuhun ja Poriin. Järjestöjen tilaisuuksissa (KVTL, KVL, Palvelusäätiö) taustatyö jää tilaajalle, tätä jossain määrin kritisoidaan. Varsinaista puhujapankkia ei ole rakennettu: tiedon saaminen puhujan aiheesta ja esitystavasta sekä käytännön järjestelyistä on projektityöntekijän antaman suullisen tiedon varassa. Projektityöntekijän vaihtuminen heti projektin alussa hidasti käynnistymistä.

7 Koulutukset Koulutuksia järjestetty suunnitelman mukaisesti: Helsinki, Tampere, Turku on koulutettu. Pori ja Joensuu ovat menossa. Jyväskylän ja Pohjois- Suomen koulutukset ovat alkuvuodesta Koulutukset ovat täyttyneet helposti, Tampereella mukana jopa 14 henkilöä. Osallistujien palautteet myönteisiä ja niistä näkyy oppiminen ja esiintymisvarmuuden kehittyminen. Joidenkin koulutettavien pääseminen arkena koulutuksiin on hankalaa. Elämäntarinoiden lisäksi tarvitaan yleisempää tietoa vammaisten henkilöiden palvelukokemuksista ja tuentarpeesta -> käsitelläänkö koulutuksessa riittävästi vaikuttamisteemoja ja Me itsen ideologiaa? Onko nykyinen materiaalintuotanto riittävää? (ohjausryhmä ja hallitus)

8 Puhujien kokemuksia koulutuksista Osa kokeneita puhujia jo ennestään. Puhujat ovat saaneet itseluottamusta ja varmuutta esiintymiseen. Koulutuksessa syntyi tiivis porukka, joka tärkeä osallistujille. Puhujat ovat saaneet harjoitusta puheen valmisteluun ja puheen rajaamiseen: mistä haluaa puhua ja mitä (liian henkilökohtaisia) asioita ei halua kertoa. Puheiden videointi ja siitä palautteen saaminen (antaminen) on hyvä tapa oppia. Käytännön harjoitukset esim. draama toivottavia, istumista toisinaan liikaa. Haluaisin tavata muita puhujia. Tahtoisin kuulla miten muiden puhujakeikat ovat menneet. Odotan innolla Käsikynkän yhteisiä tapaamisia.

9 Puhujien kokemuksia puhujakeikoilta Puhujat ovat tähän mennessä olleet vain muutamassa tilaisuudessa. Puhujatilaisuuksia toivotaan nykyistä enemmän. Alan opiskelijoille ja ammattilaisille mukava puhua, kun he kuuntelevat. Lukiolaisilla voi olla häiritsevää käyttäytymistä puheen aikana. Useat puhujat tarvitsevat avustajan, joka voi tarvittaessa kysymyksin auttaa puheen etenemistä. Toiminnalliset harjoitukset tilaisuuksissa mukavia (esim. vastataan nousemalla seisomaan). Vuorovaikutus yleisön kanssa tärkeää puhujille. Hyvä palaute kannustaa jatkamaan!

10 Tiedottaminen Tiedotettu lähinnä vain yhteistyökumppaneille (KVTL, Kehitysvammaliitto, Palvelusäätiö), koska puhujakeikkojen taustatyötä ei ole pystytty muuten tarvittavassa määrin hoitamaan. Kysyntää puhujille on paljon, vaikka tiedottaminen on tapahtunut puskaradion kautta. Projektin tai kokemusasiantuntijuuden tunnettuuden lisääminen on ollut tähän mennessä vähäistä.

11 Millaista muutosta on saatu aikaan? Vammaisten henkilöiden voimaantuminen Projektin tärkein merkitys on siinä, että vammaiset henkilöt voimaantuvat ilmaisemaan mielipiteitään. Projektiin osallistuvilla henkilöillä on vahva halu vaikuttaa vammaisia henkilöitä koskeviin asioihin ja innokkuus lähteä mukaan. Koulutusryhmistä on muodostunut osallistujille tärkeä yhteisö, jossa yhteenkuuluvuuden tunne on voimaantumisen edellytys. Puhujakeikkojen avulla luodaan uusia työllistymismahdollisuuksia vammaisille henkilöille. Sitäkin on sanottu, ettei ne kehitysvammaiset pärjää. Mutta me ollaan oltu naimisissa kaksi vuotta ja pärjätty niin hyvin, paljon paremmin kuin monet muut. (Puhuja) Mua kiinnostaa Me Itsen asiat. On välttämätöntä puhua tai pitää puhua enemmän itse. Muuten olis kaikki tylsää ja asiat menis väärin. Muuten ei kukaan ymmärrä. (Puhuja)

12 Käyttäjien osallisuus palveluiden kehittämisessä Palautteiden mukaan sekä opiskelijat että ammattilaiset pitävät tärkeänä dialogia käyttäjien kanssa. Koulutuksen avulla vammaisten henkilöiden uskottavuus lisääntyy. Organisoidun puhujapankkitoiminnan myötä kysyntä kokemuspuheenvuoroille kasvaa ja vaikuttamistilaisuuksien määrä lisääntyy. Asenteiden muuttuminen Kuinka aktiivista (aktiivisempaa kuin omani 8) kehitysvammaisen elämä voi olla ja kuinka monessa mukana. Puhuja oli reipas ja antoi itsensä hyvin julki. (Opiskelija) Laitokset ja niiden tarpeellisuus mietityttää, sekä kehitysvammaisen ihmisen toimeentulo. (Opiskelija)

13 Onko tehty oikeita asioita? Pitäisikö jotakin tehdä toisin? Kaikki toimijat ja sidosryhmät toivovat, että toiminta jatkuu, mutta miten toiminta jatkuu projektin päättyessä: miten koulutettuja pystytään tukemaan ja miten heidän tietojansa esim. me itse toiminnasta päivitetään. Näihin tulisi löytää voimavaroja. (Hallituksen jäsen) Puhujapankin käytettävyyden kehittäminen Nettiin tiedot puhujista, heidän teemoistaan, paikkakunnasta, avuntarpeesta Tunnukset vain luotettaville yhteistyökumppaneille, vierailla tilaajilla/ulkopuolisilla mahdollisuus katsoa vain osaa sivuista. Mallin ottaminen esim.

14 Käsikynkkä-ryhmien perustaminen koulutuspaikkakunnille Pidetään perustetut ryhmät aktiivisena järjestämällä jatkokoulutuksia ja tapaamisia Tuetaan puhujien parityöskentelyä: puhetta voi miettiä yhdessä ja yhteisillä puhujakeikoilla toiselta saisi tukea, kun taustahenkilö ei aina ehdi mukaan. Tavoitellaan enemmän puhujakeikkoja kaikille koulutetuille. Korostetaan myös muun mielipiteen/vaikuttamisen merkitystä kuin vain puhujakeikkoja. Toiminnan hallittavuutta lisäisi, jos ei koulutettaisi puhujia lähivuosina useammalle paikkakunnalle.

15 Taustatukijärjestelmän kehittäminen Käsikynkkä-ryhmille Palkataan tuntipalkkaisia työntekijöitä alueille (kokemusten kerääminen Joensuusta ja Porista). Kehitetään parityöskentelyä järjestöjen työntekijöiden kanssa. Koulutetaan puhujia itseohjautuvuuteen. Tukihenkilöiden käyttäminen (tukiyhdistysaktiivit?). Ohjataan henkilökohtaisen avun piiriin. Päätös yhdistyksen/projektin tarjoaman tuen määrästä!

16 Toiminnan ja yleisemmin kokemusasiantuntijuuden tunnettuuden lisääminen Tehdään tiedotussuunnitelma loppuvuodeksi. Lisätään lehtijuttuja (esim. ammattilehtiin) ja muuta julkisuutta Markkinoidaan puhujapankkia (jos jatkoprojektia ei tule/jos jatkoprojekti tulee) Koulutuspaketin juurruttaminen tai levittäminen Mallinnetaan koulutus Siirretään koulutus muille toimijoille, esim. kansalaisopistoille?

17 Elämäntarinoiden laajentaminen kokemusasiantuntijuuteen Kokemusten käsitteleminen ryhmässä (Käsikynkän ja Me itsen tilaisuuksissa) ja tätä kautta yleisemmän tiedon tuottaminen tuen ja palveluiden kehittämiseen. Vaikuttamisteemojen ja Me itsen käsitteleminen puhujien kanssa koulutuksissa ja jatkotapaamisissa. Puhujatilaisuuksissa jaettavan tai esitettävän materiaalin tuottaminen ja uudistaminen.

18 Muutama ehdotus. Mihin asioihin pitäisi panostaa vielä tämän vuoden aikana? Puhujapankin perustaminen nettiin. Aluetukihenkilöiden toiminnan kartoittaminen. Koulutuksen mallintaminen. Tiedottaminen ja julkisuus. Mitä voidaan juurruttaa omaan järjestöön tai levittää muualle? Käsikynkkä-ryhmien perustaminen. Jatkotapaamisten järjestäminen opintopiirinä. Koulutusten siirtäminen esim. kansalaisopistoihin? Kokemuspuhujien tilaamisesta ja taustatuesta sopiminen yhteistyökumppaneiden kanssa.

19 Mitä pitäisi huomioida uudessa projektihakemuksessa? Tavoitteena. 1. Käsikynkkä-ryhmien toiminnan vakiinnuttaminen ja perus- ja jatkokoulutusten järjestäminen näille ryhmille. 2. Ryhmäkohtaisen taustatuen organisointi. 3. Vaikuttamismateriaalin tuottaminen yhdessä ryhmien kanssa, opassarja tms. Projektityöntekijän lisäksi tuntipalkkaiset aluevastaavat Selvittää yhteistyömahdollisuudet (kansalaisopistot, OK -opintokeskukset) Hyödyntää myös muiden kokemuksia (kokemuskoulutus.fi, mielenterveysjärjestöt) Varata riittävä aika hankehakemuksen suunnitteluun!

20 Hyödyllisiä lähteitä Kokemusasiantuntijatoimintaa mm. Muotialan asuin- ja toimintakeskus ry (Reumaliitto hallinnoi, pieni Ray:n A-avustus) Beresford, Peter & Salo, Markku (2008) Kokemuksen muodonmuutos - Kohti käyttäjien omaa tutkimustoimintaa. Mielenterveyden keskusliitto ry. Hyväri, Susanna ja Salo, Markku (2009) (toim.) Elämäntarinoista kokemustutkimukseen. Mielenterveydenkeskusliitto ry. Salo, Markku (2010) Ihmisoikeudet mielenterveys- ja päihdeyksiköissä kokemusarvioinnin kohteena. ITHACA-hnakeen Suomen raportti. Yliopistopaino, Helsinki. Saatavan myös verkkojulkaisuna. (