Joka sadas meistä on autismin kirjolla. tietoa ikääntymisestä autismin kirjolla sosiaali- ja terveysalalle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Joka sadas meistä on autismin kirjolla. tietoa ikääntymisestä autismin kirjolla sosiaali- ja terveysalalle"

Transkriptio

1 Joka sadas meistä on autismin kirjolla tietoa ikääntymisestä autismin kirjolla sosiaali- ja terveysalalle

2 Joka sadas meistä on autismin kirjolla Miksi puhutaan autismin kirjosta? Autismin kirjon diagnoosit (ASD) ovat neurobiologisia keskushermoston kehityshäiriöitä. Tämä kirjo sisältää joukon erilaisia diagnooseja. Tähän diagnoosiryppääseen luetaan tällä hetkellä kuuluvaksi autismi, Aspergerin oireyhtymä, Rettin oireyhtymä, disintegratiivinen kehityshäiriö ja laaja-alainen kehityshäiriö (ns. epätyypillinen autismi). Autismin kirjon diagnosointiin on tulossa muutos: vuoden 2017 jälkeen yhdistävänä sateenvarjodiagnoosina tulee olemaan autismin kirjon häiriö. Autismin kirjolla on eri tutkimusten mukaan noin 1 % väestöstä* ja diagnoosien määrä on kasvussa. Suomessa voidaan tämän perusteella arvioida olevan n autismin kirjon henkilöä. Ikääntyneiden osuus koko väestössä kasvaa ja tällä hetkellä yli 65- vuotiaita on jo yli miljoona. Tilastollisesti arvioiden myös heistä joka sadas henkilö on autismin kirjolla. Moni on kuullut sanat autismi tai Asperger, ja ehkä kuullessaan ajatellut kyseessä olevan enemmän lapsuuteen tai nuoruuteen liittyvä diagnoosi. Näin ei kuitenkaan ole. Autismissa kyseessä on koko elämän mittaisesta oireyhtymästä, joka aiheuttaa yksilöllisiä ja vaihtelevia toimintarajoitteita. Monet aikuisista ja vanhenevista autismin kirjon henkilöistä ovat vailla oikeaa diagnoosia. Heidän erityispiirteensä ovat saattaneet jäädä tunnistamatta, eikä heillä näin ollen ole ollut mahdollisuutta saada tarvitsemaansa tukea ja kuntoutusta.

3 Tässä oppaassa kerrotaan autismin kirjoon liittyvistä erityispiirteistä, autismin kirjon esiintyvyydestä ja miten toimia, jos kohtaat työssäsi ikääntyvän autismin kirjolla olevan henkilön. Tässä oppaassa käytetään termiä autismin kirjon henkilö kuvaamaan koko autismin kirjoa. *Autism Europe: Autismin kirjon piirteet Autismin kirjon oireyhtymä ilmenee jokaisella kirjon henkilöllä hyvin yksilöllisesti. Kaikkien autismin kirjon henkilöiden käyttäytymisessä voidaan kuitenkin huomata joitakin näkyviä ja tunnistettavia erityispiirteitä. Autismin kirjon henkilöillä on tyypillisesti vaikeuksia kolmella osa-alueella. Kaikilla heillä autismin kirjon piirteet ilmenevät kuitenkin yksilöllisesti. Osa autismin kirjon henkilöistä elää itsenäistä elämää joko kokonaan ilman tukea tai hyvin pienellä tuella, kun taas jotkut kirjon henkilöistä tarvitsevat erityistä tukea läpi elämänsä. Erityispiirteiden voidaan ajatella muodostavan ulospäin näkyvän jäävuoren huipun. Näiden ulospäin näkyvien vaikeuksien taustalla on autismin kirjon henkilöllä erilaisia neurokognitiivisia erityisvaikeuksia, jotka selittävät tätä ulospäin näkyvää käyttäytymistä. Erityisvaikeudet ilmenevät autismin kirjon henkilössä yksilöllisesti, samoin on yksilöllistä se, miten ne vaikuttavat henkilön toimintakykyyn. Aspergerin oireyhtymä on yksi autismin kirjon diagnooseista. Aspergerhenkilöt ovat usein älykkyydeltään lähellä tai yli väestön keskiarvoa. Heillä on vähemmän puheen tuottamiseen liittyviä vaikeuksia, mutta heillä voi olla kuitenkin vaikea tulkita toisen ihmisen puhetta, ilmeitä ja eleitä. Kuntoutuksen avulla näihin erityisvaikeuksiin voidaan vaikuttaa positiivisesti ja vähentää niiden merkitystä henkilön elämässä.

4 Kaikilla autismin kirjon henkilöillä on eriasteisia vaikeuksia: Sosiaalisessa vuorovaikutuksessa Autismin kirjon henkilöiden on vaikeampaa ymmärtää toisen ihmisen tunteita ja ilmaista omia tunteitaan. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi vaikeutta muodostaa ystävyyssuhteita tai työelämässä tarvittavia ihmissuhteita. Autismin kirjon henkilöllä voi olla vaikeutta katsekontaktin muodostamisessa sekä erilainen tapa reagoida ilmeillä ja eleillä. Työ- ja opiskeluelämässä varsinkin varsinaisten tehtävien ulkopuolelle jäävän vapaa-ajan käyttö sosiaaliseen kanssakäymiseen on haasteellista. Sosiaalisessa kommunikaatiossa Autismin kirjon henkilöillä on eriasteisia vaikeuksia ymmärtää ja tuottaa sekä sanallista että sanatonta viestintää. Autismin kirjon henkilö voi tulkita puhuttua ja kirjoitettua kieltä hyvin kirjaimellisesti, eikä välttämättä havaitse esimerkiksi sarkasmia. Henkilö voi keskustellessaan toisen kanssa ilmehtiä tai elehtiä epätavallisesti ja hänellä voi olla vaikeuksia sekä käsitellä että muistaa puhuttua asiaa. Sosiaalisessa mielikuvituksessa Autismin kirjon henkilöllä on vaikeuksia mieltää erilaisia tilanteita oman kokemuspiirinsä ulkopuolelta. Tämä vaikeuttaa uusiin tilanteisiin sopeutumista ja toisten ihmisten käyttäytymisen ja toiminnan tulkintaa. Autismin kirjon henkilölle voi olla vaikeaa asettua toisen ihmisen asemaan ja mieltää se, miltä toisesta tuntuu. Näiden lisäksi autismin kirjon henkilöillä voi esiintyä aistitoimintoihin liittyvää yli- tai aliherkkyyttä liittyen esimerkiksi ääniin, hajuihin, makuihin, valoihin, väreihin ja tuntoaistiin. Näitä aistien erityispiirteitä on arveltu esiintyvän jopa 90 % autismin kirjon henkilöistä. Helpommin havaittavia ovat näköön ja kuuloon liittyvät herkkyydet. Yli- ja aliherkkyyksiä voi esiintyä jopa samoilla aistialueilla ja ne voivat vaihdella hyvinkin paljon elämän varrella, jopa päivittäin.

5 Aisteihin liittyvät erityispiirteet (yli- ja aliherkkyydet): AISTIEN ERITYISPIIRTEET YLIHERKKYYS (esimerkkejä) ALIHERKKYYS Näkö Välttelee kirkkaita, välkkyviä valoja Hakee voimakkaita näköaistimuksia Liian monet värit ja tavaranpaljous ahdistavat Kohti liikkuvat esineet tai muut asia voivat aiheuttaa pelkoa Kuulo Tietyt äänitaajuudet epämiellyttäviä:porakone, koneiden ja valaisimien äänet, ihmisten äänet (sirinä, kohina, kahina) Äkilliset ja kovat äänet (koiran haukku, lasten itku, taputus) Monet yhtäaikaiset äänet Maku Haju Tunto (pintatunto ja syvätunto) Liike- ja tasapainoaisti Välttää happamat makuja, voimakkaita mausteita, vieraita makuja. Huom. Ruuassa tärkeä myös rakenne, väri, haju Välttää voimakkaita hajuja ja hajusteita ympäristössä (ihmiset, ruuat, eläimet, luonto) Kosketus, vaatteiden saumat, materiaalit, vetoketjut, pesumerkit, sukat,hiusten hoitaminen, suihku tuntuvat epämiellyttäviltä. Kipuherkkyys Motorinen kömpelyys Välttää korkeita paikkoja, epätasaista maastoa Liukuportaat ja hissi pelottavat Voimakkaiden aistimusten etsiminen (chili, mausteiset ruuat) Voimakkaiden hajujen suosiminen (myös ns. epämiellyttävät hajut) Etenkin syvätuntoon liittyvien aistimusten haku Vaikeus tunnistaa esimerkiksi kipua Hakee liikettä esim. keinuu koko ajan, heijaa Mikä aiheuttaa autismin kirjon häiriön? Autismin kirjon häiriöillä on sekä geneettistä että fysiologista taustaa. Autismin kirjon häiriö on monitekijäisesti periytyvä, mutta siihen vaikuttavat myös sikiön kehityksen aikaiset tapahtumat. Autismin kirjon häiriö ei johdu toimimattomasta vanhemmuudesta, huonosta kasvatuksesta tai muusta vastaavasta tekijästä. Autismin kirjon häiriö on pysyvä ominaisuus. Kuntoutuksella ja toimintakykyä tukevalla

6 ympäristöllä voidaan kuitenkin vaikuttaa merkittävästi autismin kirjon henkilön hyvinvointiin ja selviytymiseen. Autismin kirjon diagnosointi Autismin kirjon häiriön diagnosointi tapahtuu yleensä moniammatillisessa työryhmässä erilaisia seulontaan ja arviointiin liittyviä oirelistoja, strukturoituja haastatteluja sekä havaintomittareita apuna käyttäen. Tärkeimpinä osa-alueina diagnoosia tehtäessä ovat kommunikointi, sosiaalinen vuorovaikutus ja kiinnostuksen kohteet. Diagnoosia tehtäessä huomioidaan henkilön koko kehityshistoria. Kuinka tunnistaa ikääntyvä autismin kirjon henkilö? Autismin kirjon diagnosointi on yleistynyt viimeisten vuosikymmenien aikana. Aikaisemmin autismin kirjon henkilöitä oli todennäköisesti yhtä suuri osa väestöstä kuin nyt, mutta heidät diagnosoitiin usein oireiden perusteella joko psykiatriaan tai kehitysvammaisuuteen liittyvillä diagnooseilla. Väärä diagnoosi on tällöin saattanut johtaa vääriin hoitopolkuihin ja toimimattomaan kuntoutukseen. Joissain tapauksissa autismin kirjon henkilö on koettu käytökseltään ehkä hieman erikoiseksi, mutta varsinaista tarvetta diagnoosiin ei ole ollut. Autismin kirjon diagnosointi on kehittynyt luvun aikana paljon varsinkin lapsien ja nuorten osalta. Aikuisista ja etenkin ikääntyvistä autismin kirjon henkilöistä moni elää vielä vailla oikeaa diagnoosia ja arjen tukea. Autismin kirjon henkilöt vanhenevat ihan niin kuin kaikki muutkin. Siksi on todennäköistä, että heitä on jo nyt ja tulevaisuudessa ikäpalveluiden piirissä. Autismin kirjossa kyse on hyvin kirjavasta ja moninaisesta joukosta ihmisiä, joiden autismiin liittyvät erityispiirteet ilmenevät jokaisen kohdalla omalla persoonallisella tavalla. Tyypillistä vanhenevaa autismin kirjon henkilöä on hankala määritellä. Autismin kirjoon liittyvät erityispiirteet ovat pysyvä ominaisuus. Samat piirteet, jotka ilmenevät lapsuudessa löytyvät myös aikuisuudessa, vaikkakin oppimista ja sopeutumista on tapahtunut.

7 Ikääntyvä autismin kirjon henkilö voi osoittaa haluttomuutta poiketa totutuista toimintatavoistaan ja vastustaa muutosta enemmän kuin yleensä ikääntyessä ajatellaan tapahtuvan. käyttää tavanomaisesta poikkeavaa katsekontaktia vuorovaikutustilanteissa. Tämä voi tarkoittaa toisen henkilön katseen välttelyä tai jopa liian pitkää ja epämukavalta tuntuvaa katsekontaktia. olla motorisilta taidoiltaan hyvin epätasainen. Hän voi olla motorisesti joko keskitasolla tai hyvinkin taitava joissain suhteissa ja toisissa vaikuttaa hyvinkin kömpelöltä. käyttää puhuessaan hyvin tarkkaa kirjakieltä tai puheessa voi olla erilainen nuotti. osoittaa, ettei pidä tai välttelee erilaisia sosiaalisia tilanteita, etenkin hieman vähemmän silloin, kun niissä ei ole tarkkaa rakennetta. Erityisesti juhlat, joissa ihmiset kulkevat ympäriinsä rupattelemassa tuntuvat ahdistavilta. Ei liity arkuuteen tai ujouteen. ymmärtää asiat hyvin kirjaimellisesti. Tämä ilmenee etenkin erilaisten sanontojen yhteydessä, esimerkiksi sanonnat aion lomallani vain syljeskellä kattoon tai onko puhtaat jauhot pussissa voi saada aikaan hämmennystä autismin kirjon henkilössä. Tosin sanontojen merkitys on iän karttuessa saattanut avautua, joten niiden hämmentävyys ei ole aina yhtä selkeää kuin nuoremmalla kirjon henkilöllä. osoittaa taipumusta tulla toimeen tai viihtyä paremmin muiden kuin juuri oman viiteryhmän kanssa (esim. ikätoverit, kollegat). osoittaa tavanomaista suurempaa tarvetta ja halua olla yksin, enemmän kuin että olisi vain ujo tai muuten vetäytyvä. omata huonot sosiaaliset taidot. Tämä voi ilmetä esimerkiksi tervehdyksiin vastaamattomuutena, joka voidaan tulkita helposti töykeydeksi. Vastaavasti tarkemmin jäsennellyissä tilanteissa, kuten kokouksissa ja erilaisissa

8 haastatteluissa, henkilö osoittaa omaavansa paljon paremmat kommunikaatiotaidot. yleisesti ottaen pitää ja kokee omaksi jutukseen asioita, joista suurin osa ihmisistä ei ole kovinkaan kiinnostunut. Tällaisia ovat esimerkiksi samanlaisina toistuvat tehtävät ja hyvin jäsennellyt kokoukset. Sen sijaan pyrkii välttämään muodoltaan vapaampia sosiaalisia tilanteita, kuten juhlia tai muita tapahtumia. omata erityisen mielenkiinnonkohteen, johon haluaa keskittyä. Toisinaan tämä mielenkiinnonkohde voi ulkopuolisesta vaikuttaa hyvinkin erikoiselta. muistaa menneisyydestään hyvin tarkasti erilaisia päivämääriä ja tapahtumia, ihmisten sanomisia, historiallisia yksityiskohtia jne.

9 Kohti autismiystävällisempää palvelua Autismiystävällisyys palveluissa edellyttää autismin kirjon henkilöiden erityisten vaatimuksien tunnistamista liittyen sosiaaliseen kanssakäymisen, ympäristötekijöiden vaikutukseen sekä kommunikaatioon. Hyvin kohdennetuilla pienillä muutoksilla voidaan saada aikaan positiivinen vaikutus ja lisätä autismin kirjon henkilön toimintakykyä. Esteettömät palvelut ovat autismiystävällisiä palveluita. Mitä tarkoittaa autismin kirjo ja esteettömyys? Se tarkoittaa esimerkiksi: Yksilöllisyyden huomioimista ja erilaisuuden hyväksymistä. Jokainen ihminen on erilainen. Aistitoiminnan erilaisuuden huomioonottamista. Monilla autismin kirjon henkilöillä aistit toimivat eritavalla. Voi olla yliherkkyyttä esim. äänille tai hajuille. Puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiomenetelmien käyttämistä. Jotkut autismin kirjon henkilöt tarvitsevat kuvia kommunikointiin. Struktuurien käyttämistä. Kuvalliset tai kirjoitetut päiväohjelmat selkeyttävät arkea. Esteettömyys tarkoittaa sitä, että kaikilla on ominaisuuksistaan riippumatta mahdollisuus toimia ja osallistua tasavertaisesti muiden kanssa. Yksilöllisyys tarkoittaa sitä, että esteettömyys ei tarkoita kaikille autismin kirjon henkilöillekään samoja asioita.

10 Vinkkejä autismiystävällisen ympäristön rakentamiseen yhteisöllisessä asumisessa Suurin osa meistä viihtyy rauhallisessa ja selkeässä asumisympäristössä. Autismin kirjon henkilöllä rauhallinen asuminen tarkoittaa paljon enemmän kuin pelkkää viihtyisyyttä, se on usein ehdoton vaatimus. Etenkin meluisat ympäristöt ovat autismin kirjon henkilöille haasteellisia. Asuintilojen aistiystävällisyys on keskeinen autismin kirjon henkilön hyvinvointia lisäävä tekijä. Ryhmäasuminen (ryhmäkodit, vanhainkodit jne.) Autismiystävällisen asuinympäristön rakentamisessa ja muokkaamisessa tärkeintä on aistikuormituksen minimointi. Ihmiset suosivat yleensä rauhallisia ja selkeitä tiloja asumisessaan; autismin kirjon henkilölle asuinympäristöön liittyvä selkeys ja häiriöttömyys ovat vieläkin tärkeämpiä seikkoja. Etenkin meluisa asuinympäristö voi olla autismin kirjon henkilölle todella kuormittava. Ympäristön muokkaaminen mahdollisimman rauhalliseksi ja selkeäksi tukee autismin kirjon henkilöä yleensä parhaiten. Autismiystävällisyys yhteisössä Autismin kirjon henkilöt voivat ahdistua asuinympäristöönsä liittyvistä muutoksista. Esimerkiksi kevät- ja joulusiivoukset tekstiilien vaihtoineen voivat lisätä autismin kirjon henkilön ahdistuneisuutta ja nostaa stressitasoa. Jos muutoksia ympäristöön tehdään, tulisi ne tehdä ennakoidusti ja yhteisymmärryksessä autismin kirjon henkilön kanssa.autismin kirjon henkilöillä on suurempi tarve yksityisyyteen; välillä hän on valmis osallistumaan yhteisiin toimintahetkiin ja joskus taas kaipaa enemmän omaa rauhaa. Hänelle saattaa riittää se, että pääsee seuraamaan yhteistä tapahtumaa vaikka avoimesta ovesta. Autismin kirjon henkilöt hyötyvät siitä, että he pääsevät tarpeen vaatiessa rauhassa

11 vetäytymään omaan huoneeseensa tai yleensäkin poistumaan esimerkiksi meluisaksi kokemastaan tilasta. On olemassa neutraaleja, rauhoittavia, häiritseviä ja stimuloivia värejä. Värejä voi käyttää esimerkiksi yleisten ja yksityisten tilojen merkitsemiseen. Oman henkilökohtaisen asuinhuoneen värien valinnassa tulisi noudattaa mahdollisimman hyvin asukkaan omia toivomuksia. Pintamateriaalien valinnoilla on merkitystä, kun halutaan muokata asumisympäristöstä autismiystävällinen. Kaikenlaiset kaiut, terävät äänet ja kolinat saattavat häiritä autismin kirjon henkilöä aivan eri suhteessa kuin yleensä on totuttu ajattelemaan. Pienetkin ylimääräistä hälyä tuottavat äänet (narisevat ovet jne.) tulisikin korjata mahdollisimman joutuisasti. Kiiltävät ja valoa heijastavat esineet, kuten kirkkaat lamput, peilit, lasi jne. voivat häiritä autismin kirjon henkilöä. Muutoksia ja valintoja näiden suhteen voidaan tehdä turvallisuusnäkökohdat huomioiden. Osalla autismin kirjon henkilöistä saattaa olla tapa käsitellä esineitä ja paikkoja hieman raskaskätisesti. Valinnoissa kannattaa suosia vankkoja ja kulutusta kestäviä esineitä ja materiaaleja. Hyviä vinkkejä esteettömän ja autismiystävällisen asuinympäristön muokkaamiseen löytyy Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) Esteettömyys ja Saavutettavuus -sivustolta: Tilojen esteettömyyskartoitus aistit huomioiden Tarkistuslista avuksesi en_tarkistuslista.pdf?sequence=6

12 Asumiseen liittyvät rutiinit Autismin kirjon henkilöille asioiden ja tapahtumien ennakoitavuus on erityisen tärkeää. Kirjon henkilö voi kokea ahdistavana sen, että päivittäisissä rutiineissa esim. ruokailutilanteissa tapahtuu muutoksia ajankohdan ja tilojen suhteen. Mikäli jostain syystä muutoksia näihin on tulossa, olisi hyvä antaa autismin kirjon henkilölle aikaa valmistautua niihin ja sopia niihin liittyvistä toimista etukäteen. Autismin kirjon henkilölle voi olla tavanomaista tärkeämpää istua juuri tietyssä tuolissa tai tietyssä paikassa sekä mahdollisesti käyttää samoja tai samankaltaisia vaatteita. Erityistarpeen huomioiminen ja kunnioittaminen onkin suotavaa kohtuullisessa määrin terveyttä ja turvallisuutta vaarantamatta. Tämänkin erityistarpeen suhteen hyvä ennakointi ja asioista sopiminen helpottavat muutoksiin sopeutumista ja mukautumista. Riittävän autismin kirjoon liittyvän tiedon jakaminen yhteisössä on yhtä lailla tärkeää autismin kirjon henkilön hyvinvoinnin kannalta. Pelkästään se, että työntekijät ja kuntoutuksesta vastaavat henkilöt tietävät ja osaavat toimia autismin kirjon henkilön kanssa ei välttämättä riitä, jos esimerkiksi muu yhteisö edellyttää autismin kirjon henkilöltä samankaltaista sosiaalista kanssakäymistä eikä ymmärrä henkilön käyttäytymiseen liittyviä erityispiirteitä, kuten aistien erityispiirteitä ja rutiineista kiinnipitämistä. Näistä erityistarpeista tiedottamisen täytyy tapahtua yhteisymmärryksessä autismin kirjon henkilön kanssa ja hänen ehdoillaan. Monet autismin kirjon henkilöt nauttivat erilaisten toistuvien tehtävien suorittamisesta. Mikäli arjesta löytyy joku sellainen säännöllisesti toistuva tehtävä, jonka kirjon henkilö voi turvallisesti suorittaa, kannattaa sitä ilman muuta hyödyntää. Tämä voi myös lisätä autismin kirjon henkilön liittymistä yhteisön jäseneksi.

13 Yksityiskodeissa Monet edellä mainituista sekoista pätevät myös yksityiskodeissa asuviin autismin kirjon henkilöihin. Kuitenkin yksityiskoti on yleensä jo valmiiksi rakennettu ja kalustettu omannäköiseksi. Tällöin voi autismin kirjon henkilölle osoittautua hankalaksi luopua esimerkiksi rikki menneestä esineestä tai sallia turvallisuutta lisäävien muutostöiden tekemistä asuntoonsa. Tällöinkin asioiden riittävä ennakointi ja henkilön itse hyväksymät perustelut edesauttavat näihin muutoksiin sopeutumista. Joskus kotona asuminen voi edellyttää ulkopuolisen avun (kodinhoitoapu, kotisairaanhoito, siivous) hyväksymistä arjen tueksi. Yleensä tämä tarkoittaa vieraiden ja kenties vaihtuvien henkilöiden kohtaamista. Sosiaalisten taitojen harjoittelulla ja avustavan henkilökunnan kouluttamisella autismin kirjon henkilön erityistarpeisiin liittyen on merkitystä onnistuneiden tilanteiden kannalta. Hyviä vinkkejä lähityöhön on saatavana mm. Autismi- ja Aspergerliitto ry:n julkaisemasta Asumisen lähituki-oppaasta: ASUMISEN LÄHITUKI AUTISMIN KIRJON AIKUISILLE. Anna Sjölund - Susanne Beijerot. Autismi- ja Aspergerliitto ry, 2014

14 Tähän on koottu tietoa autismin kirjosta terveydenhuollon ammattiryhmille (lääkärit, sairaanhoitajat, ensihoitajat, hammaslääkärit ja -hoitajat, optikot jne.) Tieto on tarkoitettu tukemaan kohtaamista autismin kirjon henkilön kanssa. Osa tiedosta saattaa hyödyttää myös sairaaloiden osastojen henkilökuntaa. Vastaanotolla Autismin kirjon henkilölle kannattaisi sopia aika joko aivan päivän ensimmäisiksi tai viimeiseksi vastaanottoajoiksi. Hänelle saattaa odotustiloissa oleskelu muodostua hyvin hankalaksi. Mahdollisimman lyhyt odotusaika auttaa usein siihen, että varsinainen tutkimus tai toimenpide saadaan tehtyä. Odottelu sairaalan tai terveysaseman käytävillä nostaa autismin kirjon henkilön stressitasoa. Syynä tähän saattaa olla aisteihin liittyvä kuormitus, aikataulun muutokset jne. Jos odottelua ei voi välttää, olisi hyvä löytää mahdollisimman rauhallinen tila, jossa ulkoapäin tulevaa kuormitusta voitaisiin helpommin hallita. Mikäli mikään edellä mainituista ei ole mahdollista, voi henkilölle ja mahdollisille saattajille ehdottaa odottelua jossain muualla (esim. autossa, ulkona) ja pyytää palaamaan vasta hieman ennen arvioitua vastaanottoaikaa. Jo ennen varsinaista vastaanottoa olisi hyvä varmistaa, että autismin kirjon henkilön kanssa olisi tuleva tilanne käyty läpi hänelle sopivalla tavalla esim. sosiaalisen kuvatarinan avulla. Vastaanotolla autismin kirjon henkilöllä voisi olla mukanaan kommunikaatiopassi (tieto siitä miten henkilö kommunikoi) ja tietoa esimerkiksi siitä, miten hän reagoi kosketukseen ja kipuun (yli/aliherkkyys), miten ilmaisee kipua sekä tietoa tekijöistä, jotka voivat lisätä ahdistuneisuutta.

15 Miten kertoa toimenpiteistä potilaana olevalle autismin kirjon henkilölle? Selitä aina kuka olet, mitä olet tekemässä ja miksi. Näytä kuva tai kuvia siitä, mitä tulee tapahtumaan toimenpiteen aikana. Voit käyttää apunasi myös esineitä esim. nukkea tai toisia ihmisiä (monesti saattajana toimiva henkilö on halukas auttamaan tässä). Käytä selkeää ja yksinkertaista kieltä. Puhu lyhyillä lauseilla. Autismin kirjon henkilöt voivat ymmärtää puhutun kielen hyvin kirjaimellisesti, siksi heille voi olla vaikeaa ymmärtää käsitettä kohta helpottaa, se tuntuu vain pienen hetken. Tällöin henkilö saattaa odottaa kivun menevän ohi heti. Vältä sanontoja ja kielikuvia ja käytä hyvin konkreetista kieltä esim. Kun pistän, sattuu yhden kerran, ei enempää. Esitä pyynnöt mahdollisimman suoraan ja selkeästi. Käytä mieluummin ilmaisua nouse seisomaan istu alas kuin nousisitko tai istuisitko. Autismin kirjon henkilö voi mielestäsi puhua aivan selkeästi, mutta saattaa kuitenkin ymmärtää puhuttua kieltä paljon heikommin. Vältä kehon kieltä, eleitä ja ilmeitä ilman mukana seuraavaa sanallista ohjetta. Nämä jäävät helposti ymmärtämättä. Varmista, että saat kaiken tarvitsemasi tiedon. Autismin kirjon henkilö ei välttämättä kerro sinulle tietoja itsestään, jos ei niitä selkeästi kysytä. Älä siis oleta hänen kertovan, vaan kysy!

16 Tutkimus- ja hoitotilanteet Tutkimus-ja hoitotilanteet voivat olla erittäin kuormittavia potilaana olevalle autismin kirjon henkilölle. Näissä tilanteissa täytyy päästää ennalta tuntematon ihminen hyvin lähelle ja altistua kenties epämiellyttäville tuntemuksille. Erilaiset toimenpiteet ja esimerkiksi sairaalassa olo hoituvat usein paljon pienemällä stressillä, mikäli omainen tai läheinen on autismin kirjon henkilön tukena näissä. Selitä kuka olet, mitä olet tekemässä ja miksi. Mikäli mukana on saattaja pyydä apua varsinkin, jos henkilö käyttää puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointimenetelmiä. Älä odota tai hae katsekontaktia, etenkään jos potilas vaikuttaa ahdistuneelta. Katsekontaktin puuttuminen ei välttämättä tarkoita sitä, ettei potilas kuuntele sinua. Osa autismin kirjon henkilöistä keskittyy paremmin, kun ei tarvitse kuunnella ja katsella samaan aikaan. Anna aikaa kerrotun asian käsittelyyn. Vaikka henkilö ei itse kommunikoi puheella, saattaa hän siitä huolimatta ymmärtää sitä. Autismin kirjon henkilöllä voi olla vaikeutta asettua toisen ihmisen asemaan. Hän ei ymmärrä mitä muut aikovat tehdä, mutta voi olettaa muiden tietävän mitä hän itse ajattelee. Autismin kirjon henkilö ei välttämättä ymmärrä henkilökohtaista tilaa. Hän voi ylittää toisen henkilön tilan ja toisaalta vaatia itse tilaa keskivertoa enemmän. Autismin kirjon henkilö tarvitsee ohjausta tämän asian suhteen. Älä pidä kiinni henkilöstä esim. verinäytettä otettaessa. Vaikka tilanne onkin jännittävä, autismin kirjon henkilö oppii luottamaan ihmisiin, kun asioita ei tehdä yllättäen eikä väkisin. Anna aikaa tilanteessa. Älä hoputa.

17 Osa autismin kirjon henkilöistä on erityisen herkkiä valoille. Erityisesti loisteputkien värisevä valo aiheuttaa aistikuormitusta. Osalla autismin kirjon henkilöistä valot voivat laukaista myös epileptisen kohtauksen. Aistien ylikuormittuminen Autismin kirjon henkilöiden aistit ylikuormittuvat helposti. Vastaanotolla aistien kuormittumista voivat lisätä erilaiset äänet, valot, hajut, ihmisvilinä. Autismin kirjon henkilö pyrkii itse aistikuormitustilanteissa itse vähentämään niiden vaikutusta sulkemalla pois osan aisteistaan, vetäytymällä rauhalliseen paikkaa tai rauhoittumaan itselleen tyypillisellä tavalla (nk. stimmaus) kuten hyppimällä, räpyttelemällä käsiä, hypistelemällä jotain tai heijaamalla jne. Kaikki edellä mainitut ovat tapoja, joilla autismin kirjon henkilö pyrkii säätelemään aistikuormitusta, eikä niitä kannattaisi rajata, ellei se ole aivan välttämätöntä. Kipu Autismin kirjon henkilöllä saattaa olla erittäin korkea kipukynnys. Autismin kirjon henkilöllä voi olla esimerkiksi luunmurtuma tai vakava tulehdus ilman, että siitä olisi ulospäin näkyviä merkkejä. Henkilöllä voi olla myös epätavallinen tapa reagoida kipuun (nauru, laulu, vaatteiden riisuminen tms.). Levottomuus ja henkilölle epätyypillinen käyttäytyminen voivat olla ulospäin ainoa merkki kivusta. Pistokset (rokotukset, verikokeet jne.) Ensimmäiseksi kannattaa selittää mitä on tekemässä ja miksi mahdollisimman selkeästi. Myös kuvien tai esineiden käyttö kommunikaation tukena näissä tilanteissa voi olla hyödyllistä.

18 Autismin kirjon henkilö voi olla sekä yli- että aliherkkä kivulle. Toiset saattavat tuntea kipua jo hyvin pienestä asiasta, toiset taa eivät näytä reagoivan kipuun juuri lainkaan. Olisikin suositeltavaa joka tapauksessa lieventää kipua pistettäessä esim. puudutuslaastarilla. Tähänkin voi joko henkilö itse tai mukana seuraava tukihenkilö antaa parhaat toimintaohjeet. Hammashoito, optikko, röntgen jne. Hammashoitolassa aistien ylikuormittumista voivat aiheuttaa kirkkaasti silmiin loistavat valot, laitteiden äänet, hammashoidossa käytettävien välineiden maut ja tuntemukset voivat kuormittaa autismin kirjon henkilöä. Optikolla näöntutkimiseen käytettävät laitteet voivat kuormittaa kirjon henkilön aisteja. Röntgentutkimuksessa haasteet voivat olla samankaltaisia. Mikäli autismin kirjon henkilöllä on ennalta mahdollista käydä tutustumassa paikanpäällä tai varata riittävästi aikaa käynnille sujuu käynti yleensä hyvin. Yhteenveto Käynti vastaanotolla voi olla autismin kirjon henkilölle erittäin stressaavaa ja voi aiheuttaa aistien ylikuormittumista sekä haastavan käyttäytymisen tilanteita. Näitä tilanteita pystytään ennaltaehkäisemään perehtymällä autismin kirjon henkilön erilaiseen tapaan toimia ja hahmottaa maailmaa. Selvitä aina autismin kirjon henkilön yksilölliset tarpeet vastaanottotilanteen suhteen mahdollisuuksien mukaan häneltä itseltään sekä tarvittaessa mukana seuraavalta saattajalta. Jokaisella on perustuslain mukaan oikeus päättää omasta hoidostaan oman itsemääräämiskykynsä perusteella.

19 Lisätietoa Ayris E (toim). Aging With Autism A handbook for care and support professionals. National Autistic Society 2013 Jansson M, Nylander L. Äldre med autism. Autism- och Aspergerförbundet 2015 Sims P. Aging with Autism A guide for clinicians and health professionals. National Autistic Society 2013 https://www.thl.fi/fi/web/ikaantyminen Autismi- ja Aspergerliitto ry. Nuijamiestentie 3 B, Helsinki facebook.com/autismiliitto twitter.com/autismiliitto 1.painos (4/2015)

20 Autismin kirjon henkilö: saattaa olla aistitoiminnoiltaan yli- tai aliherkkä valolle, äänille, kivulle, kosketukselle, hajuille saattaa ymmärtää kieltä hyvin kirjaimellisesti saattaa kokea avoimeksi jätetyt kysymykset vaikeiksi saattaa tarvita pidemmän ajan kysymyksiin vastaamiseen saattaa reagoida lääkitykseen hyvin yksilöllisesti saattaa ahdistua, mikäli sovittu tapaaminen siirtyy Kaikki kohtaamiset ovat yksilöllisiä, mutta voit tukea autismin kirjon henkilöä: kysymällä selkeitä, tarkkoja ns. suljettuja kysymyksiä (esim. ymmärsitkö tämän kaavakkeen) antamalla henkilölle riittävästi vastausaikaa kysymykseen ennen uutta kysymystä (Laske kymmeneen mielessäsi. Älä muotoile kysymystä uudelleen, ellei sitä erikseen pyydetä) tarkistamalla, että viestisi tuli ymmärretyksi. käsittelemällä yhden asian kerrallaan. Se, että ihminen puhuu hyvin ja selkeästi ei kuitenkaan takaa, että hän olisi välttämättä ymmärtänyt viestisi helpottamalla henkilön aistikuormitusta esimerkiksi valoa ja ääniä säätämällä aikatauluttamalla tapaamiset niin, ettei autismin kirjon henkilö joutuisi odottamaan pitkiä aikoja Ja vielä: Kysy henkilöltä mitä hän haluavat ja haluaako hän keskustella Muista, että kaikki ovat yksilöitä Puhu rauhallisesti, tarkasti ja selkeästi. Älä kuitenkaan aliarvioi puhekumppanisia. Käytä asiakieltä. Vältä slangia, sarkasmia, kielikuvia ja ironiaa. Älä pakota katsekontaktiin. Silmiin katsominen voi tuntua uhkaavalta ja tuskalliselta osasta autismin kirjon henkilöitä Vältä äkillisiä muutoksia Vältä turhaa koskemista. Kun kosket kerro siitä ensin.

Välillä vähän Eemeli. Aspergerin oireyhtymä -opas kouluille ja iltapäivähoitopaikoille

Välillä vähän Eemeli. Aspergerin oireyhtymä -opas kouluille ja iltapäivähoitopaikoille Välillä vähän Eemeli Aspergerin oireyhtymä -opas kouluille ja iltapäivähoitopaikoille Välillä vähän Eemeli Olet ehkä jo tavannut hänet tai tulet jonakin päivänä tapaamaan hänet. Hän on kahden kesken aikuisen

Lisätiedot

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry SELKOESITE Autismi Autismi- ja Aspergerliitto ry 1 Mitä autismi on? Autismi on aivojen kehityksen häiriö. Autismi vaikuttaa aivojen eri alueilla. Autismiin voi olla useita syitä. Autistinen ihminen ei

Lisätiedot

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko 2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko Kädessäsi oleva vihko on osa Valtone valmennusta ja toimintaa nepsy-aikuisille projektin tiedonjakamiseen kuuluvaa työtä. Valtone hanke on toiminut vuosina 2013 2015.

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Erityislapset partiossa

Erityislapset partiossa Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti

Lisätiedot

Mitä diagnoosin jälkeen?

Mitä diagnoosin jälkeen? Mitä diagnoosin jälkeen? Yksilöllisyyden huomioiminen Struktuurin merkitys alussa tärkeää toimintaa ohjattaessa Rutiinien esiintyminen ja hyödyntäminen Konkreettinen kielenkäyttö ja tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Autismin kirjon ensiopas perheille

Autismin kirjon ensiopas perheille Autismin kirjon ensiopas perheille OPAS ON SUUNNATTU PERHEILLE, JOISSA LAPSEN AUTISMIN KIRJON DIAGNOOSI ON TUORE. Autismi- ja Aspergerliitto ja Aspergerliitto ry ry Mitä autismin kirjo tarkoittaa? AUTISMIN

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: PALOTARUS SUURLEIRI 2010 / PADASJOKI MINILUENNOT /Taru Laurén / 5.-9.7.2010 1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: A = ATTENTION = HUOMIO

Lisätiedot

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismin kirjo ja kuntoutus Autismin kirjo on neurologisen kehityksen häiriö, joka aiheuttaa pulmia henkilön aistikokemuksiin,

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Opas kuulovammaisen potilaan hyvään kohtaamiseen hoitotyössä

Opas kuulovammaisen potilaan hyvään kohtaamiseen hoitotyössä Opas kuulovammaisen potilaan hyvään kohtaamiseen hoitotyössä Johanna Pekkarinen & Jenna Rouhiainen 2014 Sinulle, hoitoalan opiskelija! Käsissäsi on nyt opas, jota tulet todennäköisesti tarvitsemaan jo

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva

Lisätiedot

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13 Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Kuka on erilainen oppija? Oppimisvaikeus= opiskelijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Päivän ohjelma. 13.30-14.00 Kahvitauko

Päivän ohjelma. 13.30-14.00 Kahvitauko Kello 12.15 Päivän ohjelma Tervetuloa! 13.30-14.00 Kahvitauko Tilaisuuden avaus Hanna Laakso, Autismi- ja Aspergerliitto ry Arjessa alkuun ensitiedosta järjestölähtöiseen tukeen Elina Vienonen, Autismi-

Lisätiedot

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Kokemusten Keinu. Huoltajalle. Ohjeita Kokemusten Keinun käyttöön

Kokemusten Keinu. Huoltajalle. Ohjeita Kokemusten Keinun käyttöön Liite 2 Ohjeita n käyttöön Huoltajalle 1. Varaa tarpeeksi kiireetöntä aikaa. 2. Valitse ympäristö, jossa sinä ja lapsesi pystytte keskittymään kysymyksiin. 3. Mukauta kysymysten sanamuodot omalle lapsellesi

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere LAPSET OVAT ERILAISIA SOSIAALINEN LAPSI Jos kommunikaatiotaidot vielä heikot Huomioidaan aloitteet Jatketaan lapsen aloittamaa keskustelua Jutellaan kahden

Lisätiedot

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI 4.3.2010 4.3.2010 Fyysinen agressiivisuus Levottomuus Kielellinen agressiivisuus Huutelu Häiritseminen Sylkeminen Ulosteilla sotkeminen Pahantuulen puuskat Epäluuloisuus Vaeltelu/eksyminen

Lisätiedot

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN

TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN Huoltajien lomake TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN Tiedonsiirron tarkoituksena on helpottaa yhteistyötä kodin, päivähoidon ja koulun kanssa. Tiedonsiirtolomakkeeseen kootaan

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Arkipäivä kielen kehittäjänä

Arkipäivä kielen kehittäjänä Arkipäivä kielen kehittäjänä Päivi Homanen 18.3.2013 Jyväskylä Ajatusta arkeen se on siinä! Päivä täyttyy lukemattomista tilanteista, joissa voi harjoittaa lapsen kieltä ja kuuloa. Joka päivä Syödään Puetaan

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,

Lisätiedot

Ohjeita lasten ja nuorten sosiaalisten vuorovaikutustaitojen tukemiseksi

Ohjeita lasten ja nuorten sosiaalisten vuorovaikutustaitojen tukemiseksi Ohjeita lasten ja nuorten sosiaalisten vuorovaikutustaitojen tukemiseksi Sosiaaliset taidot koostuvat monista osataidoista. Näitä ovat mm. kyky tunnistaa ja ymmärtää omia sekä toisten ihmisten tunteita,

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Maahanmuuttajat. Pohjolan Bioanalyytikkopäivä. laboratorion asiakkaana. Laboratorion erikoispiirteet

Maahanmuuttajat. Pohjolan Bioanalyytikkopäivä. laboratorion asiakkaana. Laboratorion erikoispiirteet Pohjolan Bioanalyytikkopäivä Maahanmuuttajat laboratorion asiakkaana 23.1.2016 Saynur Soramies www.monikulttuurinenhoito.fi Maahanmuuttajien moninaisuus Suomessa 1990 asti 13 000 maahanmuuttajaa vuodessa

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Tampere 17. 02, 2014 Kati And

Tampere 17. 02, 2014 Kati And Tampere 17. 02, 2014 Kati And 1 vie ihmiseltä kaiken opitun; kaikki tiedot ja taidot katoavat ajan myötä jäljelle jäävät vain tunteet, johon toiminta pohjautuu Dementiassa menetetään yhteinen, jaettu maailma

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA On aivan tavallista, että pikkulapsen on vaikea istua paikallaan, keskittyä ja hillitä mielijohteitaan. ADHD:stä (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) kärsivillä

Lisätiedot

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011 AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon Kirsi Vainio 24.3.2011 1 Kommunikointi Tarkoittaa niitä keinoja joilla ihminen on yhteydessä toisiin Merkittävä tekijä ihmisen persoonallisuuden muodostumisessa

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

KeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus

KeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus KeVa perhehoidon ennakkovalmennus 1. TAPAAMINEN MITÄ ENNAKKOVALMENNUS ON? Ennakkovalmennuksen tarkoitus Ennakkovalmennuksen tavoitteita Perhehoitajan valmiudet suhteessa lapsen, nuoren ja aikuisen tarpeisiin

Lisätiedot

Etevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena

Etevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena Etevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena Oili Sauna-aho Asiantuntijapalvelun päällikkö, neuropsykologian erikoispsykologi Tapaus Pentti 35-vuotias mies, jolla diagnosoitu keskivaikea

Lisätiedot

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Kuka on maahanmuuttaja? Milloin lakkaa olemasta maahanmuuttaja? Turun ammatti-instituuttiin tulevat maahanmuuttajaopiskelijat

Lisätiedot

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio Helsingin Diakonissalaitos Heli Alkila Pohdittavaksi kuinka

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI LIIMAA TÄHÄN OMA KUVASI LAPSEN VASU TAIKATAKIN ARKIPUHE IHMISEKSI KASVAMISESTA Kun kasvaa ihmiseksi täytyy kokeilla, onko peltisiivet kalalokeilla ja minkälaisin

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

Kommunikoinnin tuki terveydenhuoltoon. 12.3.2013 Maarit Mykkänen Tuetusti päätöksentekoon- projekti

Kommunikoinnin tuki terveydenhuoltoon. 12.3.2013 Maarit Mykkänen Tuetusti päätöksentekoon- projekti Kommunikoinnin tuki terveydenhuoltoon 12.3.2013 Maarit Mykkänen Tuetusti päätöksentekoon- projekti Kommunikointi on kielellä, merkeillä tai symboleilla viestimistä mukaan lukien viestien ymmärtäminen ja

Lisätiedot

Tallilehti Kavionkopse nro. 1

Tallilehti Kavionkopse nro. 1 Tallilehti Kavionkopse nro. 1 Sisällys: A osa Tallin säännöt. B osa Haluatko hoitajaksi? Kuvia tallin hevosista. C osa Hevosaiheisia tehtäviä ja kysymyksiä (hoitajille ja henkilökunnan jäsenille). D osa

Lisätiedot

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA ELÄMÄN PUOLELLA KUOLEMAAN SAATTAMINEN Mistä saattohoito onkaan kotoisin? Miten se on löytänyt tiensä myös tänne Suomeen ja onko se polku ollut mutkaton? Terhokoti on perustettu

Lisätiedot

Kainuun Sote Palvelusuunnitelma 1 / 5. PL 400 87070 Kainuu 16.7.2013

Kainuun Sote Palvelusuunnitelma 1 / 5. PL 400 87070 Kainuu 16.7.2013 Kainuun Sote Palvelusuunnitelma 1 / 5 Henkilötiedot tulevat tähän kohtaan Pro Consona -tietojärjestelmästä 1 LÄHIOMAINEN (suhde asiakkaaseen) Sukunimi, etunimi Puoliso Vanhempi Lapsi Muu Osoite Puhelinnumero

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

OPAS KOMMUNIKOINNIN MAHDOLLISUUKSIIN. Sisältö

OPAS KOMMUNIKOINNIN MAHDOLLISUUKSIIN. Sisältö 1 OPAS KOMMUNIKOINNIN MAHDOLLISUUKSIIN Sisältö Kaikilla on tarve kommunikoida 2 Mitä kommunikointi on 2 Jos puhuminen ei suju 3 Kommunikointitarpeet vaihtelevat 4 Miten voi viestiä puhevammaisen henkilön

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan Autismi- ja Aspergeryhdistys ry. AIKUISTUVAT NUORET JA NUORET AIKUISET - Yksilölliset kuntoutusmenetelmät arkea tukemassa

Länsi-Uudenmaan Autismi- ja Aspergeryhdistys ry. AIKUISTUVAT NUORET JA NUORET AIKUISET - Yksilölliset kuntoutusmenetelmät arkea tukemassa Länsi-Uudenmaan Autismi- ja Aspergeryhdistys ry Lohja 15.10.2013 AIKUISTUVAT NUORET JA NUORET AIKUISET - Yksilölliset kuntoutusmenetelmät arkea tukemassa 1 ITSENÄISTYMISEN VAIKEUDET Opintoasioiden hoitamisen

Lisätiedot

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri

Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Inhimillisesti Tehokas Sairaala -hanke 2009-2011 Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Valtuustoseminaari 14.6.2011 Heidi Lehtopuu, tutkija, KTM, HTM Marika Pitkänen,

Lisätiedot

1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA

1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA 1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA 2 (13) TÄLLAINEN MINÄ OLEN (lapsi täyttää vanhempien kanssa) Parhaat kaverini... Tykkään... Hoitopaikassa kivaa on... Olen hyvä...

Lisätiedot

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys Lapsen tyypillinen kehitys -kommunikaatio -kielellinen kehitys Kielellinen kehitys Vauvalla on synnynnäinen kyky vastaanottaa kieltä ja tarve olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa Kielellinen kehitys

Lisätiedot

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa PIENTEN KIELIREPPU SUOMEN KIELEN OPPIMISEN SEURANTA VARHAISKASVATUKSESSA JA ALKUOPETUKSESSA (sovellus eurooppalaisesta viitekehyksestä) Lapsen nimi : Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: PUHUMINEN Harjoit-

Lisätiedot

KUUNTELEMISEN TAITO. Heidi Lokkila

KUUNTELEMISEN TAITO. Heidi Lokkila KUUNTELEMISEN TAITO Heidi Lokkila Voit opetella olemaan parempi kuuntelija, mutta sen oppiminen ei ole taito, joka vain lisätään siihen mitä jo tiedämme. Se on kuuntelua häiritsevien tekijöiden poistamista,

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia,

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

1 Aikuistumista ja arjen arvoja

1 Aikuistumista ja arjen arvoja 1 Aikuistumista ja arjen arvoja Mikä on parasta nuoruudessa? aikuisuudessa? 1.1 Aikuistuminen Viime vuosikymmenien muutos: - Lapsuus on lyhentynyt ja lasten fyysinen kehitys nopeutunut. - Aikuisuuteen

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

MIKSI TUKIVIITTOMAT?

MIKSI TUKIVIITTOMAT? MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun

Lisätiedot

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi

Lisätiedot

Arjen hurmaa ympäristöstä. Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY

Arjen hurmaa ympäristöstä. Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY Arjen hurmaa ympäristöstä Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY Ympäristö Fyysinen ympäristö: luonnollinen ja rakennettu Sosiaalinen ympäristö: suhteet ihmisten välillä,

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

SENSOMOTORINEN KUNTOUTUS

SENSOMOTORINEN KUNTOUTUS SENSOMOTORINEN KUNTOUTUS Hannu Hätinen Hannu Hätinen Peku Oy 1 20.4.2009 Johdanto MITÄ SENSOMOTORINEN KUNTOUTUS ON Hannu Hätinen Peku Oy 2 20.4.2009 Aikataulu Aistijärjestelmä Motorinen kehitys Refleksijärjestelmä

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Koulutus ja osaaminen. Kuinka ja mitä virheistä voidaan oppia?

Koulutus ja osaaminen. Kuinka ja mitä virheistä voidaan oppia? Koulutus ja osaaminen Kuinka ja mitä virheistä voidaan oppia? Koulutus ja osaaminen Kommunikointi virheen sattuessa Mitä johtopäätöksiä tai toiminnan muutoksia virheen rakentava käsittely saa aikaan? Mitkä

Lisätiedot

Miten käynnistää vertaisryhmä? Neuvoja, vinkkejä ja toimintaohjeita vertaisryhmän perustamiseen aikuisille autismin kirjon henkilöille

Miten käynnistää vertaisryhmä? Neuvoja, vinkkejä ja toimintaohjeita vertaisryhmän perustamiseen aikuisille autismin kirjon henkilöille Miten käynnistää vertaisryhmä? Neuvoja, vinkkejä ja toimintaohjeita vertaisryhmän perustamiseen aikuisille autismin kirjon henkilöille Vertaistoiminnan tavoitteena on henkilökohtainen ja yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella LUKIVAIKEUS Lukivaikeus Lukemiseen ja/tai kirjoittamiseen liittyvät erityisvaikeudet, jotka ovat ristiriidassa oppijan muuhun lahjakkuustasoon ja oppimiskykyyn eli lukivaikeus ei selity - alhaisella älykkyydellä

Lisätiedot

OIVA-vuorovaikutusmallin koulutus Onnistutaan Innostutaan Videon Avulla

OIVA-vuorovaikutusmallin koulutus Onnistutaan Innostutaan Videon Avulla OIVA-vuorovaikutusmallin koulutus Onnistutaan Innostutaan Videon Avulla Koulutuspäivän tavoite 1. Ymmärrämme käytännön esimerkkien ja videoiden avulla, mihin OIVAvuorovaikutusmalli perustuu 2. Tiedämme,

Lisätiedot

HAKULOMAKE. Vastaathan kysymyksiin mahdollisimman rehellisesti ja huolellisesti. Voit vastata kysymyksiin yhdessä lähihenkilösi kanssa.

HAKULOMAKE. Vastaathan kysymyksiin mahdollisimman rehellisesti ja huolellisesti. Voit vastata kysymyksiin yhdessä lähihenkilösi kanssa. HAKULOMAKE Vastaathan kysymyksiin mahdollisimman rehellisesti ja huolellisesti. Voit vastata kysymyksiin yhdessä lähihenkilösi kanssa. Perustiedot Nimi: Henkilötunnus: Lähiomainen 1: Lähiomaisen 1 puhelinnumero,

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot