Joka sadas meistä on autismin kirjolla. tietoa ikääntymisestä autismin kirjolla sosiaali- ja terveysalalle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Joka sadas meistä on autismin kirjolla. tietoa ikääntymisestä autismin kirjolla sosiaali- ja terveysalalle"

Transkriptio

1 Joka sadas meistä on autismin kirjolla tietoa ikääntymisestä autismin kirjolla sosiaali- ja terveysalalle

2 Joka sadas meistä on autismin kirjolla Miksi puhutaan autismin kirjosta? Autismin kirjon diagnoosit (ASD) ovat neurobiologisia keskushermoston kehityshäiriöitä. Tämä kirjo sisältää joukon erilaisia diagnooseja. Tähän diagnoosiryppääseen luetaan tällä hetkellä kuuluvaksi autismi, Aspergerin oireyhtymä, Rettin oireyhtymä, disintegratiivinen kehityshäiriö ja laaja-alainen kehityshäiriö (ns. epätyypillinen autismi). Autismin kirjon diagnosointiin on tulossa muutos: vuoden 2017 jälkeen yhdistävänä sateenvarjodiagnoosina tulee olemaan autismin kirjon häiriö. Autismin kirjolla on eri tutkimusten mukaan noin 1 % väestöstä* ja diagnoosien määrä on kasvussa. Suomessa voidaan tämän perusteella arvioida olevan n autismin kirjon henkilöä. Ikääntyneiden osuus koko väestössä kasvaa ja tällä hetkellä yli 65- vuotiaita on jo yli miljoona. Tilastollisesti arvioiden myös heistä joka sadas henkilö on autismin kirjolla. Moni on kuullut sanat autismi tai Asperger, ja ehkä kuullessaan ajatellut kyseessä olevan enemmän lapsuuteen tai nuoruuteen liittyvä diagnoosi. Näin ei kuitenkaan ole. Autismissa kyseessä on koko elämän mittaisesta oireyhtymästä, joka aiheuttaa yksilöllisiä ja vaihtelevia toimintarajoitteita. Monet aikuisista ja vanhenevista autismin kirjon henkilöistä ovat vailla oikeaa diagnoosia. Heidän erityispiirteensä ovat saattaneet jäädä tunnistamatta, eikä heillä näin ollen ole ollut mahdollisuutta saada tarvitsemaansa tukea ja kuntoutusta.

3 Tässä oppaassa kerrotaan autismin kirjoon liittyvistä erityispiirteistä, autismin kirjon esiintyvyydestä ja miten toimia, jos kohtaat työssäsi ikääntyvän autismin kirjolla olevan henkilön. Tässä oppaassa käytetään termiä autismin kirjon henkilö kuvaamaan koko autismin kirjoa. *Autism Europe: Autismin kirjon piirteet Autismin kirjon oireyhtymä ilmenee jokaisella kirjon henkilöllä hyvin yksilöllisesti. Kaikkien autismin kirjon henkilöiden käyttäytymisessä voidaan kuitenkin huomata joitakin näkyviä ja tunnistettavia erityispiirteitä. Autismin kirjon henkilöillä on tyypillisesti vaikeuksia kolmella osa-alueella. Kaikilla heillä autismin kirjon piirteet ilmenevät kuitenkin yksilöllisesti. Osa autismin kirjon henkilöistä elää itsenäistä elämää joko kokonaan ilman tukea tai hyvin pienellä tuella, kun taas jotkut kirjon henkilöistä tarvitsevat erityistä tukea läpi elämänsä. Erityispiirteiden voidaan ajatella muodostavan ulospäin näkyvän jäävuoren huipun. Näiden ulospäin näkyvien vaikeuksien taustalla on autismin kirjon henkilöllä erilaisia neurokognitiivisia erityisvaikeuksia, jotka selittävät tätä ulospäin näkyvää käyttäytymistä. Erityisvaikeudet ilmenevät autismin kirjon henkilössä yksilöllisesti, samoin on yksilöllistä se, miten ne vaikuttavat henkilön toimintakykyyn. Aspergerin oireyhtymä on yksi autismin kirjon diagnooseista. Aspergerhenkilöt ovat usein älykkyydeltään lähellä tai yli väestön keskiarvoa. Heillä on vähemmän puheen tuottamiseen liittyviä vaikeuksia, mutta heillä voi olla kuitenkin vaikea tulkita toisen ihmisen puhetta, ilmeitä ja eleitä. Kuntoutuksen avulla näihin erityisvaikeuksiin voidaan vaikuttaa positiivisesti ja vähentää niiden merkitystä henkilön elämässä.

4 Kaikilla autismin kirjon henkilöillä on eriasteisia vaikeuksia: Sosiaalisessa vuorovaikutuksessa Autismin kirjon henkilöiden on vaikeampaa ymmärtää toisen ihmisen tunteita ja ilmaista omia tunteitaan. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi vaikeutta muodostaa ystävyyssuhteita tai työelämässä tarvittavia ihmissuhteita. Autismin kirjon henkilöllä voi olla vaikeutta katsekontaktin muodostamisessa sekä erilainen tapa reagoida ilmeillä ja eleillä. Työ- ja opiskeluelämässä varsinkin varsinaisten tehtävien ulkopuolelle jäävän vapaa-ajan käyttö sosiaaliseen kanssakäymiseen on haasteellista. Sosiaalisessa kommunikaatiossa Autismin kirjon henkilöillä on eriasteisia vaikeuksia ymmärtää ja tuottaa sekä sanallista että sanatonta viestintää. Autismin kirjon henkilö voi tulkita puhuttua ja kirjoitettua kieltä hyvin kirjaimellisesti, eikä välttämättä havaitse esimerkiksi sarkasmia. Henkilö voi keskustellessaan toisen kanssa ilmehtiä tai elehtiä epätavallisesti ja hänellä voi olla vaikeuksia sekä käsitellä että muistaa puhuttua asiaa. Sosiaalisessa mielikuvituksessa Autismin kirjon henkilöllä on vaikeuksia mieltää erilaisia tilanteita oman kokemuspiirinsä ulkopuolelta. Tämä vaikeuttaa uusiin tilanteisiin sopeutumista ja toisten ihmisten käyttäytymisen ja toiminnan tulkintaa. Autismin kirjon henkilölle voi olla vaikeaa asettua toisen ihmisen asemaan ja mieltää se, miltä toisesta tuntuu. Näiden lisäksi autismin kirjon henkilöillä voi esiintyä aistitoimintoihin liittyvää yli- tai aliherkkyyttä liittyen esimerkiksi ääniin, hajuihin, makuihin, valoihin, väreihin ja tuntoaistiin. Näitä aistien erityispiirteitä on arveltu esiintyvän jopa 90 % autismin kirjon henkilöistä. Helpommin havaittavia ovat näköön ja kuuloon liittyvät herkkyydet. Yli- ja aliherkkyyksiä voi esiintyä jopa samoilla aistialueilla ja ne voivat vaihdella hyvinkin paljon elämän varrella, jopa päivittäin.

5 Aisteihin liittyvät erityispiirteet (yli- ja aliherkkyydet): AISTIEN ERITYISPIIRTEET YLIHERKKYYS (esimerkkejä) ALIHERKKYYS Näkö Välttelee kirkkaita, välkkyviä valoja Hakee voimakkaita näköaistimuksia Liian monet värit ja tavaranpaljous ahdistavat Kohti liikkuvat esineet tai muut asia voivat aiheuttaa pelkoa Kuulo Tietyt äänitaajuudet epämiellyttäviä:porakone, koneiden ja valaisimien äänet, ihmisten äänet (sirinä, kohina, kahina) Äkilliset ja kovat äänet (koiran haukku, lasten itku, taputus) Monet yhtäaikaiset äänet Maku Haju Tunto (pintatunto ja syvätunto) Liike- ja tasapainoaisti Välttää happamat makuja, voimakkaita mausteita, vieraita makuja. Huom. Ruuassa tärkeä myös rakenne, väri, haju Välttää voimakkaita hajuja ja hajusteita ympäristössä (ihmiset, ruuat, eläimet, luonto) Kosketus, vaatteiden saumat, materiaalit, vetoketjut, pesumerkit, sukat,hiusten hoitaminen, suihku tuntuvat epämiellyttäviltä. Kipuherkkyys Motorinen kömpelyys Välttää korkeita paikkoja, epätasaista maastoa Liukuportaat ja hissi pelottavat Voimakkaiden aistimusten etsiminen (chili, mausteiset ruuat) Voimakkaiden hajujen suosiminen (myös ns. epämiellyttävät hajut) Etenkin syvätuntoon liittyvien aistimusten haku Vaikeus tunnistaa esimerkiksi kipua Hakee liikettä esim. keinuu koko ajan, heijaa Mikä aiheuttaa autismin kirjon häiriön? Autismin kirjon häiriöillä on sekä geneettistä että fysiologista taustaa. Autismin kirjon häiriö on monitekijäisesti periytyvä, mutta siihen vaikuttavat myös sikiön kehityksen aikaiset tapahtumat. Autismin kirjon häiriö ei johdu toimimattomasta vanhemmuudesta, huonosta kasvatuksesta tai muusta vastaavasta tekijästä. Autismin kirjon häiriö on pysyvä ominaisuus. Kuntoutuksella ja toimintakykyä tukevalla

6 ympäristöllä voidaan kuitenkin vaikuttaa merkittävästi autismin kirjon henkilön hyvinvointiin ja selviytymiseen. Autismin kirjon diagnosointi Autismin kirjon häiriön diagnosointi tapahtuu yleensä moniammatillisessa työryhmässä erilaisia seulontaan ja arviointiin liittyviä oirelistoja, strukturoituja haastatteluja sekä havaintomittareita apuna käyttäen. Tärkeimpinä osa-alueina diagnoosia tehtäessä ovat kommunikointi, sosiaalinen vuorovaikutus ja kiinnostuksen kohteet. Diagnoosia tehtäessä huomioidaan henkilön koko kehityshistoria. Kuinka tunnistaa ikääntyvä autismin kirjon henkilö? Autismin kirjon diagnosointi on yleistynyt viimeisten vuosikymmenien aikana. Aikaisemmin autismin kirjon henkilöitä oli todennäköisesti yhtä suuri osa väestöstä kuin nyt, mutta heidät diagnosoitiin usein oireiden perusteella joko psykiatriaan tai kehitysvammaisuuteen liittyvillä diagnooseilla. Väärä diagnoosi on tällöin saattanut johtaa vääriin hoitopolkuihin ja toimimattomaan kuntoutukseen. Joissain tapauksissa autismin kirjon henkilö on koettu käytökseltään ehkä hieman erikoiseksi, mutta varsinaista tarvetta diagnoosiin ei ole ollut. Autismin kirjon diagnosointi on kehittynyt luvun aikana paljon varsinkin lapsien ja nuorten osalta. Aikuisista ja etenkin ikääntyvistä autismin kirjon henkilöistä moni elää vielä vailla oikeaa diagnoosia ja arjen tukea. Autismin kirjon henkilöt vanhenevat ihan niin kuin kaikki muutkin. Siksi on todennäköistä, että heitä on jo nyt ja tulevaisuudessa ikäpalveluiden piirissä. Autismin kirjossa kyse on hyvin kirjavasta ja moninaisesta joukosta ihmisiä, joiden autismiin liittyvät erityispiirteet ilmenevät jokaisen kohdalla omalla persoonallisella tavalla. Tyypillistä vanhenevaa autismin kirjon henkilöä on hankala määritellä. Autismin kirjoon liittyvät erityispiirteet ovat pysyvä ominaisuus. Samat piirteet, jotka ilmenevät lapsuudessa löytyvät myös aikuisuudessa, vaikkakin oppimista ja sopeutumista on tapahtunut.

7 Ikääntyvä autismin kirjon henkilö voi osoittaa haluttomuutta poiketa totutuista toimintatavoistaan ja vastustaa muutosta enemmän kuin yleensä ikääntyessä ajatellaan tapahtuvan. käyttää tavanomaisesta poikkeavaa katsekontaktia vuorovaikutustilanteissa. Tämä voi tarkoittaa toisen henkilön katseen välttelyä tai jopa liian pitkää ja epämukavalta tuntuvaa katsekontaktia. olla motorisilta taidoiltaan hyvin epätasainen. Hän voi olla motorisesti joko keskitasolla tai hyvinkin taitava joissain suhteissa ja toisissa vaikuttaa hyvinkin kömpelöltä. käyttää puhuessaan hyvin tarkkaa kirjakieltä tai puheessa voi olla erilainen nuotti. osoittaa, ettei pidä tai välttelee erilaisia sosiaalisia tilanteita, etenkin hieman vähemmän silloin, kun niissä ei ole tarkkaa rakennetta. Erityisesti juhlat, joissa ihmiset kulkevat ympäriinsä rupattelemassa tuntuvat ahdistavilta. Ei liity arkuuteen tai ujouteen. ymmärtää asiat hyvin kirjaimellisesti. Tämä ilmenee etenkin erilaisten sanontojen yhteydessä, esimerkiksi sanonnat aion lomallani vain syljeskellä kattoon tai onko puhtaat jauhot pussissa voi saada aikaan hämmennystä autismin kirjon henkilössä. Tosin sanontojen merkitys on iän karttuessa saattanut avautua, joten niiden hämmentävyys ei ole aina yhtä selkeää kuin nuoremmalla kirjon henkilöllä. osoittaa taipumusta tulla toimeen tai viihtyä paremmin muiden kuin juuri oman viiteryhmän kanssa (esim. ikätoverit, kollegat). osoittaa tavanomaista suurempaa tarvetta ja halua olla yksin, enemmän kuin että olisi vain ujo tai muuten vetäytyvä. omata huonot sosiaaliset taidot. Tämä voi ilmetä esimerkiksi tervehdyksiin vastaamattomuutena, joka voidaan tulkita helposti töykeydeksi. Vastaavasti tarkemmin jäsennellyissä tilanteissa, kuten kokouksissa ja erilaisissa

8 haastatteluissa, henkilö osoittaa omaavansa paljon paremmat kommunikaatiotaidot. yleisesti ottaen pitää ja kokee omaksi jutukseen asioita, joista suurin osa ihmisistä ei ole kovinkaan kiinnostunut. Tällaisia ovat esimerkiksi samanlaisina toistuvat tehtävät ja hyvin jäsennellyt kokoukset. Sen sijaan pyrkii välttämään muodoltaan vapaampia sosiaalisia tilanteita, kuten juhlia tai muita tapahtumia. omata erityisen mielenkiinnonkohteen, johon haluaa keskittyä. Toisinaan tämä mielenkiinnonkohde voi ulkopuolisesta vaikuttaa hyvinkin erikoiselta. muistaa menneisyydestään hyvin tarkasti erilaisia päivämääriä ja tapahtumia, ihmisten sanomisia, historiallisia yksityiskohtia jne.

9 Kohti autismiystävällisempää palvelua Autismiystävällisyys palveluissa edellyttää autismin kirjon henkilöiden erityisten vaatimuksien tunnistamista liittyen sosiaaliseen kanssakäymisen, ympäristötekijöiden vaikutukseen sekä kommunikaatioon. Hyvin kohdennetuilla pienillä muutoksilla voidaan saada aikaan positiivinen vaikutus ja lisätä autismin kirjon henkilön toimintakykyä. Esteettömät palvelut ovat autismiystävällisiä palveluita. Mitä tarkoittaa autismin kirjo ja esteettömyys? Se tarkoittaa esimerkiksi: Yksilöllisyyden huomioimista ja erilaisuuden hyväksymistä. Jokainen ihminen on erilainen. Aistitoiminnan erilaisuuden huomioonottamista. Monilla autismin kirjon henkilöillä aistit toimivat eritavalla. Voi olla yliherkkyyttä esim. äänille tai hajuille. Puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiomenetelmien käyttämistä. Jotkut autismin kirjon henkilöt tarvitsevat kuvia kommunikointiin. Struktuurien käyttämistä. Kuvalliset tai kirjoitetut päiväohjelmat selkeyttävät arkea. Esteettömyys tarkoittaa sitä, että kaikilla on ominaisuuksistaan riippumatta mahdollisuus toimia ja osallistua tasavertaisesti muiden kanssa. Yksilöllisyys tarkoittaa sitä, että esteettömyys ei tarkoita kaikille autismin kirjon henkilöillekään samoja asioita.

10 Vinkkejä autismiystävällisen ympäristön rakentamiseen yhteisöllisessä asumisessa Suurin osa meistä viihtyy rauhallisessa ja selkeässä asumisympäristössä. Autismin kirjon henkilöllä rauhallinen asuminen tarkoittaa paljon enemmän kuin pelkkää viihtyisyyttä, se on usein ehdoton vaatimus. Etenkin meluisat ympäristöt ovat autismin kirjon henkilöille haasteellisia. Asuintilojen aistiystävällisyys on keskeinen autismin kirjon henkilön hyvinvointia lisäävä tekijä. Ryhmäasuminen (ryhmäkodit, vanhainkodit jne.) Autismiystävällisen asuinympäristön rakentamisessa ja muokkaamisessa tärkeintä on aistikuormituksen minimointi. Ihmiset suosivat yleensä rauhallisia ja selkeitä tiloja asumisessaan; autismin kirjon henkilölle asuinympäristöön liittyvä selkeys ja häiriöttömyys ovat vieläkin tärkeämpiä seikkoja. Etenkin meluisa asuinympäristö voi olla autismin kirjon henkilölle todella kuormittava. Ympäristön muokkaaminen mahdollisimman rauhalliseksi ja selkeäksi tukee autismin kirjon henkilöä yleensä parhaiten. Autismiystävällisyys yhteisössä Autismin kirjon henkilöt voivat ahdistua asuinympäristöönsä liittyvistä muutoksista. Esimerkiksi kevät- ja joulusiivoukset tekstiilien vaihtoineen voivat lisätä autismin kirjon henkilön ahdistuneisuutta ja nostaa stressitasoa. Jos muutoksia ympäristöön tehdään, tulisi ne tehdä ennakoidusti ja yhteisymmärryksessä autismin kirjon henkilön kanssa.autismin kirjon henkilöillä on suurempi tarve yksityisyyteen; välillä hän on valmis osallistumaan yhteisiin toimintahetkiin ja joskus taas kaipaa enemmän omaa rauhaa. Hänelle saattaa riittää se, että pääsee seuraamaan yhteistä tapahtumaa vaikka avoimesta ovesta. Autismin kirjon henkilöt hyötyvät siitä, että he pääsevät tarpeen vaatiessa rauhassa

11 vetäytymään omaan huoneeseensa tai yleensäkin poistumaan esimerkiksi meluisaksi kokemastaan tilasta. On olemassa neutraaleja, rauhoittavia, häiritseviä ja stimuloivia värejä. Värejä voi käyttää esimerkiksi yleisten ja yksityisten tilojen merkitsemiseen. Oman henkilökohtaisen asuinhuoneen värien valinnassa tulisi noudattaa mahdollisimman hyvin asukkaan omia toivomuksia. Pintamateriaalien valinnoilla on merkitystä, kun halutaan muokata asumisympäristöstä autismiystävällinen. Kaikenlaiset kaiut, terävät äänet ja kolinat saattavat häiritä autismin kirjon henkilöä aivan eri suhteessa kuin yleensä on totuttu ajattelemaan. Pienetkin ylimääräistä hälyä tuottavat äänet (narisevat ovet jne.) tulisikin korjata mahdollisimman joutuisasti. Kiiltävät ja valoa heijastavat esineet, kuten kirkkaat lamput, peilit, lasi jne. voivat häiritä autismin kirjon henkilöä. Muutoksia ja valintoja näiden suhteen voidaan tehdä turvallisuusnäkökohdat huomioiden. Osalla autismin kirjon henkilöistä saattaa olla tapa käsitellä esineitä ja paikkoja hieman raskaskätisesti. Valinnoissa kannattaa suosia vankkoja ja kulutusta kestäviä esineitä ja materiaaleja. Hyviä vinkkejä esteettömän ja autismiystävällisen asuinympäristön muokkaamiseen löytyy Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) Esteettömyys ja Saavutettavuus -sivustolta: Tilojen esteettömyyskartoitus aistit huomioiden Tarkistuslista avuksesi en_tarkistuslista.pdf?sequence=6

12 Asumiseen liittyvät rutiinit Autismin kirjon henkilöille asioiden ja tapahtumien ennakoitavuus on erityisen tärkeää. Kirjon henkilö voi kokea ahdistavana sen, että päivittäisissä rutiineissa esim. ruokailutilanteissa tapahtuu muutoksia ajankohdan ja tilojen suhteen. Mikäli jostain syystä muutoksia näihin on tulossa, olisi hyvä antaa autismin kirjon henkilölle aikaa valmistautua niihin ja sopia niihin liittyvistä toimista etukäteen. Autismin kirjon henkilölle voi olla tavanomaista tärkeämpää istua juuri tietyssä tuolissa tai tietyssä paikassa sekä mahdollisesti käyttää samoja tai samankaltaisia vaatteita. Erityistarpeen huomioiminen ja kunnioittaminen onkin suotavaa kohtuullisessa määrin terveyttä ja turvallisuutta vaarantamatta. Tämänkin erityistarpeen suhteen hyvä ennakointi ja asioista sopiminen helpottavat muutoksiin sopeutumista ja mukautumista. Riittävän autismin kirjoon liittyvän tiedon jakaminen yhteisössä on yhtä lailla tärkeää autismin kirjon henkilön hyvinvoinnin kannalta. Pelkästään se, että työntekijät ja kuntoutuksesta vastaavat henkilöt tietävät ja osaavat toimia autismin kirjon henkilön kanssa ei välttämättä riitä, jos esimerkiksi muu yhteisö edellyttää autismin kirjon henkilöltä samankaltaista sosiaalista kanssakäymistä eikä ymmärrä henkilön käyttäytymiseen liittyviä erityispiirteitä, kuten aistien erityispiirteitä ja rutiineista kiinnipitämistä. Näistä erityistarpeista tiedottamisen täytyy tapahtua yhteisymmärryksessä autismin kirjon henkilön kanssa ja hänen ehdoillaan. Monet autismin kirjon henkilöt nauttivat erilaisten toistuvien tehtävien suorittamisesta. Mikäli arjesta löytyy joku sellainen säännöllisesti toistuva tehtävä, jonka kirjon henkilö voi turvallisesti suorittaa, kannattaa sitä ilman muuta hyödyntää. Tämä voi myös lisätä autismin kirjon henkilön liittymistä yhteisön jäseneksi.

13 Yksityiskodeissa Monet edellä mainituista sekoista pätevät myös yksityiskodeissa asuviin autismin kirjon henkilöihin. Kuitenkin yksityiskoti on yleensä jo valmiiksi rakennettu ja kalustettu omannäköiseksi. Tällöin voi autismin kirjon henkilölle osoittautua hankalaksi luopua esimerkiksi rikki menneestä esineestä tai sallia turvallisuutta lisäävien muutostöiden tekemistä asuntoonsa. Tällöinkin asioiden riittävä ennakointi ja henkilön itse hyväksymät perustelut edesauttavat näihin muutoksiin sopeutumista. Joskus kotona asuminen voi edellyttää ulkopuolisen avun (kodinhoitoapu, kotisairaanhoito, siivous) hyväksymistä arjen tueksi. Yleensä tämä tarkoittaa vieraiden ja kenties vaihtuvien henkilöiden kohtaamista. Sosiaalisten taitojen harjoittelulla ja avustavan henkilökunnan kouluttamisella autismin kirjon henkilön erityistarpeisiin liittyen on merkitystä onnistuneiden tilanteiden kannalta. Hyviä vinkkejä lähityöhön on saatavana mm. Autismi- ja Aspergerliitto ry:n julkaisemasta Asumisen lähituki-oppaasta: ASUMISEN LÄHITUKI AUTISMIN KIRJON AIKUISILLE. Anna Sjölund - Susanne Beijerot. Autismi- ja Aspergerliitto ry, 2014

14 Tähän on koottu tietoa autismin kirjosta terveydenhuollon ammattiryhmille (lääkärit, sairaanhoitajat, ensihoitajat, hammaslääkärit ja -hoitajat, optikot jne.) Tieto on tarkoitettu tukemaan kohtaamista autismin kirjon henkilön kanssa. Osa tiedosta saattaa hyödyttää myös sairaaloiden osastojen henkilökuntaa. Vastaanotolla Autismin kirjon henkilölle kannattaisi sopia aika joko aivan päivän ensimmäisiksi tai viimeiseksi vastaanottoajoiksi. Hänelle saattaa odotustiloissa oleskelu muodostua hyvin hankalaksi. Mahdollisimman lyhyt odotusaika auttaa usein siihen, että varsinainen tutkimus tai toimenpide saadaan tehtyä. Odottelu sairaalan tai terveysaseman käytävillä nostaa autismin kirjon henkilön stressitasoa. Syynä tähän saattaa olla aisteihin liittyvä kuormitus, aikataulun muutokset jne. Jos odottelua ei voi välttää, olisi hyvä löytää mahdollisimman rauhallinen tila, jossa ulkoapäin tulevaa kuormitusta voitaisiin helpommin hallita. Mikäli mikään edellä mainituista ei ole mahdollista, voi henkilölle ja mahdollisille saattajille ehdottaa odottelua jossain muualla (esim. autossa, ulkona) ja pyytää palaamaan vasta hieman ennen arvioitua vastaanottoaikaa. Jo ennen varsinaista vastaanottoa olisi hyvä varmistaa, että autismin kirjon henkilön kanssa olisi tuleva tilanne käyty läpi hänelle sopivalla tavalla esim. sosiaalisen kuvatarinan avulla. Vastaanotolla autismin kirjon henkilöllä voisi olla mukanaan kommunikaatiopassi (tieto siitä miten henkilö kommunikoi) ja tietoa esimerkiksi siitä, miten hän reagoi kosketukseen ja kipuun (yli/aliherkkyys), miten ilmaisee kipua sekä tietoa tekijöistä, jotka voivat lisätä ahdistuneisuutta.

15 Miten kertoa toimenpiteistä potilaana olevalle autismin kirjon henkilölle? Selitä aina kuka olet, mitä olet tekemässä ja miksi. Näytä kuva tai kuvia siitä, mitä tulee tapahtumaan toimenpiteen aikana. Voit käyttää apunasi myös esineitä esim. nukkea tai toisia ihmisiä (monesti saattajana toimiva henkilö on halukas auttamaan tässä). Käytä selkeää ja yksinkertaista kieltä. Puhu lyhyillä lauseilla. Autismin kirjon henkilöt voivat ymmärtää puhutun kielen hyvin kirjaimellisesti, siksi heille voi olla vaikeaa ymmärtää käsitettä kohta helpottaa, se tuntuu vain pienen hetken. Tällöin henkilö saattaa odottaa kivun menevän ohi heti. Vältä sanontoja ja kielikuvia ja käytä hyvin konkreetista kieltä esim. Kun pistän, sattuu yhden kerran, ei enempää. Esitä pyynnöt mahdollisimman suoraan ja selkeästi. Käytä mieluummin ilmaisua nouse seisomaan istu alas kuin nousisitko tai istuisitko. Autismin kirjon henkilö voi mielestäsi puhua aivan selkeästi, mutta saattaa kuitenkin ymmärtää puhuttua kieltä paljon heikommin. Vältä kehon kieltä, eleitä ja ilmeitä ilman mukana seuraavaa sanallista ohjetta. Nämä jäävät helposti ymmärtämättä. Varmista, että saat kaiken tarvitsemasi tiedon. Autismin kirjon henkilö ei välttämättä kerro sinulle tietoja itsestään, jos ei niitä selkeästi kysytä. Älä siis oleta hänen kertovan, vaan kysy!

16 Tutkimus- ja hoitotilanteet Tutkimus-ja hoitotilanteet voivat olla erittäin kuormittavia potilaana olevalle autismin kirjon henkilölle. Näissä tilanteissa täytyy päästää ennalta tuntematon ihminen hyvin lähelle ja altistua kenties epämiellyttäville tuntemuksille. Erilaiset toimenpiteet ja esimerkiksi sairaalassa olo hoituvat usein paljon pienemällä stressillä, mikäli omainen tai läheinen on autismin kirjon henkilön tukena näissä. Selitä kuka olet, mitä olet tekemässä ja miksi. Mikäli mukana on saattaja pyydä apua varsinkin, jos henkilö käyttää puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointimenetelmiä. Älä odota tai hae katsekontaktia, etenkään jos potilas vaikuttaa ahdistuneelta. Katsekontaktin puuttuminen ei välttämättä tarkoita sitä, ettei potilas kuuntele sinua. Osa autismin kirjon henkilöistä keskittyy paremmin, kun ei tarvitse kuunnella ja katsella samaan aikaan. Anna aikaa kerrotun asian käsittelyyn. Vaikka henkilö ei itse kommunikoi puheella, saattaa hän siitä huolimatta ymmärtää sitä. Autismin kirjon henkilöllä voi olla vaikeutta asettua toisen ihmisen asemaan. Hän ei ymmärrä mitä muut aikovat tehdä, mutta voi olettaa muiden tietävän mitä hän itse ajattelee. Autismin kirjon henkilö ei välttämättä ymmärrä henkilökohtaista tilaa. Hän voi ylittää toisen henkilön tilan ja toisaalta vaatia itse tilaa keskivertoa enemmän. Autismin kirjon henkilö tarvitsee ohjausta tämän asian suhteen. Älä pidä kiinni henkilöstä esim. verinäytettä otettaessa. Vaikka tilanne onkin jännittävä, autismin kirjon henkilö oppii luottamaan ihmisiin, kun asioita ei tehdä yllättäen eikä väkisin. Anna aikaa tilanteessa. Älä hoputa.

17 Osa autismin kirjon henkilöistä on erityisen herkkiä valoille. Erityisesti loisteputkien värisevä valo aiheuttaa aistikuormitusta. Osalla autismin kirjon henkilöistä valot voivat laukaista myös epileptisen kohtauksen. Aistien ylikuormittuminen Autismin kirjon henkilöiden aistit ylikuormittuvat helposti. Vastaanotolla aistien kuormittumista voivat lisätä erilaiset äänet, valot, hajut, ihmisvilinä. Autismin kirjon henkilö pyrkii itse aistikuormitustilanteissa itse vähentämään niiden vaikutusta sulkemalla pois osan aisteistaan, vetäytymällä rauhalliseen paikkaa tai rauhoittumaan itselleen tyypillisellä tavalla (nk. stimmaus) kuten hyppimällä, räpyttelemällä käsiä, hypistelemällä jotain tai heijaamalla jne. Kaikki edellä mainitut ovat tapoja, joilla autismin kirjon henkilö pyrkii säätelemään aistikuormitusta, eikä niitä kannattaisi rajata, ellei se ole aivan välttämätöntä. Kipu Autismin kirjon henkilöllä saattaa olla erittäin korkea kipukynnys. Autismin kirjon henkilöllä voi olla esimerkiksi luunmurtuma tai vakava tulehdus ilman, että siitä olisi ulospäin näkyviä merkkejä. Henkilöllä voi olla myös epätavallinen tapa reagoida kipuun (nauru, laulu, vaatteiden riisuminen tms.). Levottomuus ja henkilölle epätyypillinen käyttäytyminen voivat olla ulospäin ainoa merkki kivusta. Pistokset (rokotukset, verikokeet jne.) Ensimmäiseksi kannattaa selittää mitä on tekemässä ja miksi mahdollisimman selkeästi. Myös kuvien tai esineiden käyttö kommunikaation tukena näissä tilanteissa voi olla hyödyllistä.

18 Autismin kirjon henkilö voi olla sekä yli- että aliherkkä kivulle. Toiset saattavat tuntea kipua jo hyvin pienestä asiasta, toiset taa eivät näytä reagoivan kipuun juuri lainkaan. Olisikin suositeltavaa joka tapauksessa lieventää kipua pistettäessä esim. puudutuslaastarilla. Tähänkin voi joko henkilö itse tai mukana seuraava tukihenkilö antaa parhaat toimintaohjeet. Hammashoito, optikko, röntgen jne. Hammashoitolassa aistien ylikuormittumista voivat aiheuttaa kirkkaasti silmiin loistavat valot, laitteiden äänet, hammashoidossa käytettävien välineiden maut ja tuntemukset voivat kuormittaa autismin kirjon henkilöä. Optikolla näöntutkimiseen käytettävät laitteet voivat kuormittaa kirjon henkilön aisteja. Röntgentutkimuksessa haasteet voivat olla samankaltaisia. Mikäli autismin kirjon henkilöllä on ennalta mahdollista käydä tutustumassa paikanpäällä tai varata riittävästi aikaa käynnille sujuu käynti yleensä hyvin. Yhteenveto Käynti vastaanotolla voi olla autismin kirjon henkilölle erittäin stressaavaa ja voi aiheuttaa aistien ylikuormittumista sekä haastavan käyttäytymisen tilanteita. Näitä tilanteita pystytään ennaltaehkäisemään perehtymällä autismin kirjon henkilön erilaiseen tapaan toimia ja hahmottaa maailmaa. Selvitä aina autismin kirjon henkilön yksilölliset tarpeet vastaanottotilanteen suhteen mahdollisuuksien mukaan häneltä itseltään sekä tarvittaessa mukana seuraavalta saattajalta. Jokaisella on perustuslain mukaan oikeus päättää omasta hoidostaan oman itsemääräämiskykynsä perusteella.

19 Lisätietoa Ayris E (toim). Aging With Autism A handbook for care and support professionals. National Autistic Society 2013 Jansson M, Nylander L. Äldre med autism. Autism- och Aspergerförbundet 2015 Sims P. Aging with Autism A guide for clinicians and health professionals. National Autistic Society 2013 https://www.thl.fi/fi/web/ikaantyminen Autismi- ja Aspergerliitto ry. Nuijamiestentie 3 B, Helsinki facebook.com/autismiliitto twitter.com/autismiliitto 1.painos (4/2015)

20 Autismin kirjon henkilö: saattaa olla aistitoiminnoiltaan yli- tai aliherkkä valolle, äänille, kivulle, kosketukselle, hajuille saattaa ymmärtää kieltä hyvin kirjaimellisesti saattaa kokea avoimeksi jätetyt kysymykset vaikeiksi saattaa tarvita pidemmän ajan kysymyksiin vastaamiseen saattaa reagoida lääkitykseen hyvin yksilöllisesti saattaa ahdistua, mikäli sovittu tapaaminen siirtyy Kaikki kohtaamiset ovat yksilöllisiä, mutta voit tukea autismin kirjon henkilöä: kysymällä selkeitä, tarkkoja ns. suljettuja kysymyksiä (esim. ymmärsitkö tämän kaavakkeen) antamalla henkilölle riittävästi vastausaikaa kysymykseen ennen uutta kysymystä (Laske kymmeneen mielessäsi. Älä muotoile kysymystä uudelleen, ellei sitä erikseen pyydetä) tarkistamalla, että viestisi tuli ymmärretyksi. käsittelemällä yhden asian kerrallaan. Se, että ihminen puhuu hyvin ja selkeästi ei kuitenkaan takaa, että hän olisi välttämättä ymmärtänyt viestisi helpottamalla henkilön aistikuormitusta esimerkiksi valoa ja ääniä säätämällä aikatauluttamalla tapaamiset niin, ettei autismin kirjon henkilö joutuisi odottamaan pitkiä aikoja Ja vielä: Kysy henkilöltä mitä hän haluavat ja haluaako hän keskustella Muista, että kaikki ovat yksilöitä Puhu rauhallisesti, tarkasti ja selkeästi. Älä kuitenkaan aliarvioi puhekumppanisia. Käytä asiakieltä. Vältä slangia, sarkasmia, kielikuvia ja ironiaa. Älä pakota katsekontaktiin. Silmiin katsominen voi tuntua uhkaavalta ja tuskalliselta osasta autismin kirjon henkilöitä Vältä äkillisiä muutoksia Vältä turhaa koskemista. Kun kosket kerro siitä ensin.

Joka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren. Elina Havukainen Autismi- ja Aspergerliitto ry

Joka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren. Elina Havukainen Autismi- ja Aspergerliitto ry Joka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren sosiaaliset valmiudet Elina Havukainen edistää ja valvoo autismin kirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia oikeuksia ja tasa-arvoa.

Lisätiedot

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot

Erityislapset partiossa

Erityislapset partiossa Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko 2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko Kädessäsi oleva vihko on osa Valtone valmennusta ja toimintaa nepsy-aikuisille projektin tiedonjakamiseen kuuluvaa työtä. Valtone hanke on toiminut vuosina 2013 2015.

Lisätiedot

Kommunikaatio ja vuorovaikutus

Kommunikaatio ja vuorovaikutus Kommunikaatio ja vuorovaikutus Vuorovaikutus Vuorovaikutusta on olla kontaktissa ympäristöön ja toisiin ihmisiin. Vuorovaikutus on tiedostettua tai tiedostamatonta. Kommunikaatio eli viestintä Kommunikaatio

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Haastava käyttäytyminen

Haastava käyttäytyminen Haastava käyttäytyminen psykologi Ewa Male Mäntsälä 2014 Mitä tarkoitetaan haastavalla käyttäytymisellä? käyttäytyminen, joka poikkeaa huomattavasti ympäröivän yhteiskunnan kulttuurisidonnaisista käyttäytymismalleista

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: PALOTARUS SUURLEIRI 2010 / PADASJOKI MINILUENNOT /Taru Laurén / 5.-9.7.2010 1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: A = ATTENTION = HUOMIO

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa

Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa 1 Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa KVPS Tukena Oy Neliapilan palvelukoti Päivi Karlström Metsälinnan asumispalvelut Taru Liimatta 2 KVPS Tukena Oy VISIO: Kehitysvammaisen tai erityistä tukea tarvitsevan

Lisätiedot

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Espoon parhaat potilaat 17.5.16 Kivenlahti-Stensvik ry Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Happy or not 18.5.2016 2 Meidän potilaat Aktiivisia Yhteistyökykyisiä

Lisätiedot

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismin kirjo ja kuntoutus Autismin kirjo on neurologisen kehityksen häiriö, joka aiheuttaa pulmia henkilön aistikokemuksiin,

Lisätiedot

5 vuotiaan kokonaiskehityksen seuranta ja arviointilomake

5 vuotiaan kokonaiskehityksen seuranta ja arviointilomake Rovaniemen kaupunki Päivähoidon palvelukeskus 1 5 vuotiaan kokonaiskehityksen seuranta ja arviointilomake Lapsen nimi: syntymäaika: Neuvola: Lomakkeen täytössä ja keskustelussa mukana: Päivähoidon yhteyshenkilö:

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa PIENTEN KIELIREPPU SUOMEN KIELEN OPPIMISEN SEURANTA VARHAISKASVATUKSESSA JA ALKUOPETUKSESSA (sovellus eurooppalaisesta viitekehyksestä) Lapsen nimi : Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: PUHUMINEN Harjoit-

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Maahanmuuttajat. Pohjolan Bioanalyytikkopäivä. laboratorion asiakkaana. Laboratorion erikoispiirteet

Maahanmuuttajat. Pohjolan Bioanalyytikkopäivä. laboratorion asiakkaana. Laboratorion erikoispiirteet Pohjolan Bioanalyytikkopäivä Maahanmuuttajat laboratorion asiakkaana 23.1.2016 Saynur Soramies www.monikulttuurinenhoito.fi Maahanmuuttajien moninaisuus Suomessa 1990 asti 13 000 maahanmuuttajaa vuodessa

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri

Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Inhimillisesti Tehokas Sairaala -hanke 2009-2011 Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Valtuustoseminaari 14.6.2011 Heidi Lehtopuu, tutkija, KTM, HTM Marika Pitkänen,

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala)

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijoiden vastauksia PKSSK:n toimintaan liittyen: 14. Tukiko PKSSK:ssa järjestetty alkuperehdytys ja vastaanotto harjoitteluun tuloasi? 15. Oliko harjoitteluyksikössä

Lisätiedot

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä Metropolia Ammattikorkeakoulu Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulu tutkinto Kajsa Sten, optometristi Mikä on NÄKY? NÄKY on Ikääntyneen

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

Kelhänkatu 3, Jämsä Saapunut:

Kelhänkatu 3, Jämsä Saapunut: Saapunut: Palvelua tarvitsevan henkilötiedot Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Osoite, katu, paikkakunta, postinumero Puhelinnumero Sähköpostiosoite Perhesuhteet naimaton naimisissa avoliitossa eronnut

Lisätiedot

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Tavoitteet 30-60 minuuttia, käy kotitehtäväksi Harjoituslomake ja kynä Aiempien valmistautumiseen liittyvien harjoitteiden lomakkeet Harjoitteen

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus Itsemääräämisoikeus tarkoittaa, että ihmisellä on oikeus määrätä omasta elämästään ja tehdä omia valintoja. Useimmat päämiehet tarvitsevat

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

PERUSTURVAOSASTO KEHITYSVAMMAISTEN

PERUSTURVAOSASTO KEHITYSVAMMAISTEN ILOMANTSIN KUNTA PERUSTURVAOSASTO VAMMAISPALVELUT HAKULOMAKE KEHITYSVAMMAISTEN PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA 1. HAKIJAN TIEDOT NIMI HENKILÖTUNNUS PUHELINNUMERO OSOITE 1 2. HAETTAVA PÄIVÄTOIMINTA PÄIVÄ- TAI TYÖTOIMINTA

Lisätiedot

Kainuun Sote Palvelusuunnitelma 1 / 5. PL 400 87070 Kainuu 16.7.2013

Kainuun Sote Palvelusuunnitelma 1 / 5. PL 400 87070 Kainuu 16.7.2013 Kainuun Sote Palvelusuunnitelma 1 / 5 Henkilötiedot tulevat tähän kohtaan Pro Consona -tietojärjestelmästä 1 LÄHIOMAINEN (suhde asiakkaaseen) Sukunimi, etunimi Puoliso Vanhempi Lapsi Muu Osoite Puhelinnumero

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Autismi- ja Aspergerliitto ry

Autismi- ja Aspergerliitto ry Autismi- ja Aspergerliitto ry 1 Mitä autismin kirjo tarkoittaa? Au tism i n k i r j o n o i reyht ym ät ovat k eskusher mosto n neurobiologisia kehit yshäiriöitä. Autismin kir joon kuuluvat: autismi Aspergerin

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Seksuaalisuus: On ominaisuus, joka on jokaisella ihmisellä syntymästä lähtien muuttuu koko elämän ajan kasvun, kehityksen sekä ikääntymisen mukana koska seksuaalisuus

Lisätiedot

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

PALVELUSUUNNITELMA 1/5. Jämsän kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Vammaispalvelut Kelhänkatu 3, Jämsä PALVELUSUUNNITELMA.

PALVELUSUUNNITELMA 1/5. Jämsän kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Vammaispalvelut Kelhänkatu 3, Jämsä PALVELUSUUNNITELMA. 1/5 Päivämäärä: ASIAKAS Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Lähiomainen Sukunimi ja etunimi: Suhde asiakkaaseen: Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto: Edunvalvoja Sukunimi ja etunimi: N LAATIJAT: ASUMINEN,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työstä www.ttl.fi/sujuva Julkaistu 11.05.2015 1 Inhimilliset virheet ja niiden vähentäminen työpaikoilla Sujuvaa työtä, vähemmän virheitä -tutkimushankkeen tuloksia Vuokko Puro, Henriikka

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 TURVAA JA SUOJAA

Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 TURVAA JA SUOJAA Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 Termistö Siirtolainen/maahanmuuttaja Henkilö joka muuttaa tai siirtyy toiseen maahan paremman elämän toiveen, työn, opiskelun tai ihmissuhteen perusteella Turvapaikan

Lisätiedot

Kohti onnistuneempia asiakastilanteita. Sähköinen versio löytyy

Kohti onnistuneempia asiakastilanteita. Sähköinen versio löytyy Kohti onnistuneempia asiakastilanteita Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut 1 Kohti onnistuneempia asiakastilanteita Koulutushetken tarkoitus on avata sosiaalisia vuorovaikutustaitoja sekä lisätä

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

Omat rajat ja turvaohjeet

Omat rajat ja turvaohjeet Omat rajat ja turvaohjeet Jokaisella ihmisellä on oikeus omaan kehoonsa. Se tarkoittaa, että myös sinä päätät itse, kuka saa koskettaa sinua. Sinä saat myös päättää, mihin paikkoihin toinen ihminen saa

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op Kun opiskelut tökkii? Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) 5.9.2016 15-17 / 15.9.2016 15-17 Mikko Inkinen, opintopsykologi, Aalto-yliopiston oppimispalvelut / Opiskelijapalvelut Luentojen sisällöt

Lisätiedot

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia,

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys I Alle vuoden ikäisen vanhemmille www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 LAPSEN KIELEN KEHITYS Lapsen kieli kehittyy rinnan hänen muun kehityksensä kanssa. Puhetta

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Autismi- ja Aspergerliitto ry edistää ja valvoo autismikirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia

Autismi- ja Aspergerliitto ry edistää ja valvoo autismikirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia edistää ja valvoo autismikirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia oikeuksia ja tasa-arvoa. Autismi- ja Aspergerliitto perustettiin vuonna 1997. Keskeisenä tavoitteena on edistää

Lisätiedot

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen 20.9.2016 ilkka.jokinen@vaalijala.fi 1 Teemat 1. Kohderyhmä 2. Liikkuvat kuntoutuspalvelut 3. Kokonaiskuntoutus 4. Osaamis- ja tukikeskukset 5. Vaalijalan

Lisätiedot

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 1. Tunne-elämän kehitys, sosiaaliset taidot, vuorovaikutus ja leikki on utelias, haluaa tutkia,

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

HYP on lyhenne sanoista Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin HYP on asenne ja yhdessäolotapa:

HYP on lyhenne sanoista Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin HYP on asenne ja yhdessäolotapa: Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin ihmisille, jotka ovat vaarassa jäädä yksin HYP jakson käynnistyskokous Tutustu myös opasvihkoon Sheridan Forster: Huomioivan yhdessäolon malli HYP Mikä HYP on HYP on lyhenne

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Kehitysvamma Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Yleisen ajattelutavan muutos Vammaiset ihmiset ovat alkaneet vaatia oikeuksiaan. Käsitykset vammaisuudesta ja näkemykset vammaisista henkilöistä ovat kansainvälisesti

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET. Kyselyyn vastanneita 52

VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET. Kyselyyn vastanneita 52 VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET Kyselyyn vastanneita 52 Varhaiskasvatuksen vasukysely huoltajille Mitkä arvot ovat Sinulle tärkeitä

Lisätiedot

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Satu Elo, Riikka Mustonen, Anna-Leena Nikula, Jaana Leikas, Jouni Kaartinen, Hanna-Mari Pesonen & Milla

Lisätiedot

TILANNETAULUT AVUKSI KOMMUNIKOINTIIN AFAATTISEN POTILAAN JA HOITAJAN VÄLILLE

TILANNETAULUT AVUKSI KOMMUNIKOINTIIN AFAATTISEN POTILAAN JA HOITAJAN VÄLILLE Savonia-ammattikorkeakoulu 2013 OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA TILANNETAULUT AVUKSI KOMMUNIKOINTIIN AFAATTISEN POTILAAN JA HOITAJAN VÄLILLE Alaotsikko T E

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

Ohjeita lasten ja nuorten sosiaalisten vuorovaikutustaitojen tukemiseksi

Ohjeita lasten ja nuorten sosiaalisten vuorovaikutustaitojen tukemiseksi Ohjeita lasten ja nuorten sosiaalisten vuorovaikutustaitojen tukemiseksi Sosiaaliset taidot koostuvat monista osataidoista. Näitä ovat mm. kyky tunnistaa ja ymmärtää omia sekä toisten ihmisten tunteita,

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Esityksen sisältö Mitä ylivilkkaus on? Lapsen käyttäytymisen ymmärtäminen Aikalisän käyttö Kodin ulkopuoliset tilanteet Vuorovaikutus

Lisätiedot

Vinkkejä valmennukseen

Vinkkejä valmennukseen Vinkkejä valmennukseen Seuraaville sivuille on koottu erilaisia valmennuksen vinkkejä, joita voi hyödyntää havainnointilomakkeita käytettäessä. Vinkkilista ei ole täydellinen, mutta toivomme, että sen

Lisätiedot

viittomat kommunikoinnissa

viittomat kommunikoinnissa viittomat kommunikoinnissa Sisällys Sisällys...2 MITÄ TUKIVIITTOMAT OVAT?...3 MIKSI TUKIVIITTOMAT?...3 VIITTOMAT OPITAAN MALLISTA...4 OHJAUSTA TUKIVIITTOMIEN OPETTELUUN...6 VIITTOMAT OMAKSUTAAN OMAAN TAHTIIN...7

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007-2010 Osaprojekti CP-vamma ja ikääntyminen Toimintakyvyn laaja-alainen tukeminen ikävuosien karttuessa Tiedon ja valtaistumisen

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN Sofian vastaanottokoti LIITE 1: Tulotietolomake 1 Päivämäärä Keskusteluissa läsnä LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA LAPSEN PERHE Lapsen vanhemmat Sisarukset Isovanhemmat Muita

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Autismiosamäärä. Nimi: ********************************************************************************

Autismiosamäärä. Nimi: ******************************************************************************** Autismiosamäärä AQ Nimi: ******************************************************************************** Lue jokainen väite huolellisesti ja arvioi, miten voimakkaasti olet tai sen kanssa. 1. Teen mieluummin

Lisätiedot