Tampereen. Viheralueohjelma. Yhdyskuntapalvelut 2005

Transkriptio

1 Tampereen Viheralueohjelma Yhdyskuntapalvelut 2005

2 Tampereen Viheralueohjelma Tampereen Viheralueohjelma , DnroTETO:3286/679/2003 Ohjelma hyväksytty: Kaupunginhallituksessa , 511 Yhdyskuntalautakunnassa , 150 Yhdyskuntapalvelut 2005

3 Julkaisija: Tampereen kaupunki Yhdyskuntapalvelut Frenckellinaukio 2 B PL Tampere puhelin faksi Toimitus: Pirkko Huttunen Työryhmä: Ahti Pakarinen, puistopäällikkö, puheenjohtaja asti Petri Kujala, puistopäällikkö, puheenjohtaja alkaen Pirkko Huttunen, suunnittelija, sihteeri Tapani Lahtiperä, työnjohtaja Katri Laihosalo, hortonomi Jyrki Lehtimäki, työnjohtaja asti Elise Pämppi, työnsuunnittelija Julkaisun kuvat omistaa: Tampereen kaupunki, yhdyskuntapalvelut Kannen kuvat: Ranja Hautamäki, Tapio Lahtonen ja Tommi Granholm Ulkoasu ja taitto: Aino Myllyluoma Kirjapaino: Kirjapaino Öhrling 2006 Painosmäärä: 600 kpl Paperilaatu: Galerie Art Silk 130 g/m 2, kansi 200 g/m 2 ISBN:

4 TIIVISTELMÄ Tampereen Viheralueohjelma on viheralueiden kehittämistä koskeva pitkän tähtäimen toimintasuunnitelma. Viheralueohjelman tavoitteena on viheralueiden määrän ja laadun sekä käyttäjien tarpeiden mukaisten viherpalvelujen turvaaminen. Se on laadittu tukemaan kaupunkistrategian mukaista terveellisen ja turvallisen ympäristön sekä hyvän elämän tavoitetta. Ohjelma ohjaa viheralueiden suunnittelua, rakentamista ja hoitoa. Sillä pyritään resurssien tarkoituksenmukaiseen kohdentamiseen ja tehokkaaseen käyttöön. Se ohjaa myös viheralueiden käyttäjien ja niistä vastaavien vuorovaikutusta. Ohjelma määrittelee viheralueita koskevat yleiset kehittämistavoitteet ja viherverkon keskeiset kehittämistavoitteet. Ohjelma määrittelee lisäksi toimenpiteet tavoitteiden toteuttamista varten. Ohjelman liitetaulukoissa määritellään toteutusaikataulu ja arvio viheralueiden kehittämiseen tarvittavista lisäresursseista. Ohjelman laadintaan ovat voineet osallistua kaikki viheralueiden käyttäjät ja muut sidosryhmät sekä kaupungin viheralueita ylläpitävät yksiköt. Viheralueiden käyttäjien tarpeita selvitettiin asukaskyselyjen ja -tilaisuuksien avulla. Ulkoisia sidosryhmiä kutsuttiin lehti-ilmoituksella osallistumaan ohjelman laadintaan. Viheralueista vastaavat kaupungin yksiköt työstivät yhdessä kehittämistarpeet tavoitteiksi ja toimenpiteiksi. Viheralueiden kehittämistarpeet Kyselytulosten mukaan viheralueiden käyttöä haittaavat eniten roskaaminen ja ilkivalta, hoitamattomuus ja melu. Huonoimmin hoidettuja roskien keräämisen lisäksi ovat liikenneviheralueet, uimarannat, muut rannat ja ojat. Parhaiten hoidettuja ovat rakennetut puistot, ulkoilureitit, kevyen liikenteen väylät, auratut ja hiekoitetut puistokäytävät ja hiihtoladut. Suurin osa asukaskyselyihin vastanneista toivoi nykyistä puistomaisempaa viheralueiden hoitotapaa. Asukkaita toivottiin otettavan mukaan viheralueen suunnitteluvaiheessa. Viheralueiden ja viherpalvelujen määrään sekä viheralueiden toimivuuteen ollaan melko tyytyväisiä. Kävelyreittien lisäämistä ja reittien talvikunnossapidon tehostamista toivotaan. Viheralueilla harrastetaan etenkin maisemasta ja luonnosta nauttimista sekä kävelyä ja sauvakävelyä. Suosittuja ovat myös istuskelu, oleskelu ja auringonotto, pyöräily sekä uinti. Toiminnallisia puutteita on eniten leikkipaikoilla. Tyytymättömiä ollaan viheralueiden toimivuuteen nuorten ja liikuntaesteisten kannalta. Eniten turvattomuuden tunnetta viheralueilla aiheuttaa valaistuksen puuttuminen. Luonnonmukaisilla viheralueilla turvallisuuteen vaikuttaa myös reittien varsien pensoittuminen. Viheralueita ylläpitävien yksiköiden edustajien mielestä vastuiden epäselvyys, niukat resurssit sekä asiantuntijoiden puute haittaavat ja vaikuttavat viheralueiden ja -palvelujen laatuun. Viheralueiden yleiset kehittämistavoitteet Kaikkia viheralueita koskevat tärkeimmät yleiset kehittämistavoitteet ovat viihtyisyys ja turvallisuus. Tärkeintä viihtyisyyden lisäämiseksi on viheralueiden puhtaanapidon tehostaminen ja jätehuollon kehittäminen. Tärkeintä turvallisuuden parantamisessa on valaistuksen riittävyys. Seuraavassa keskeisimmät kehittämistavoitteet viheralueiden suunnittelussa ja rakentamisessa, kunnossapidossa ja hoidossa sekä hallinnossa ja valvonnassa. Viheralueiden suunnittelussa ja rakentamisessa Viihtyisyyden ja turvallisuuden lisääminen Riittävyys ja saavutettavuus eri puolilla kaupunkia Valaistuksen riittävyys Esteettömyys Lasten ja nuorten kehitystä tukeva ympäristö Lasten ja nuorten osallistuminen suunnitteluun Suunnitteluyhteistyö ja vuorovaikutteinen suunnittelu Kunnossapidossa ja hoidossa Puhtaanapidon ja jätehuollon kehittäminen Rantojen kestävä kehitys Tärkeiden kaupunkinäkymien korostaminen Kulttuurimaisemien säilyttäminen ja ylläpito Avoimen maisematilan säilyttäminen Arvokkaiden kasviesiintymien huomioon ottaminen Eläimistön huomioon ottaminen Hallinnossa ja valvonnassa Tiedottamisen lisääminen ja tehostaminen Käytön valvonnan tehostaminen Viheralueiden ylläpitäjien osaamisen lisääminen Päättäjien asiantuntemuksen lisääminen Resurssien lisääminen Kuva: Saija Torniainen

5 Viherverkon kehittämistavoitteet Viherverkon kehittämistavoitteet ja toimenpiteet jaotellaan ohjelmassa yleiskaavan viheraluemerkintöjen ja Kantakaupungin viheralueselvityksen (1994) viheraluejärjestelmän viheraluetyyppien mukaisesti. Seuraavassa viherverkon eri osia koskevat keskeiset tavoitteet viheraluetyyppien mukaisessa järjestyksessä. Kaupunkipuistot (VLK) Keskustapuistojen kunnostus ja laatutason parantaminen Korttelipuistojen riittävyys ja leikkipaikkojen turvallisuus Kaupunginosapuistojen monipuolisuus ja turvallisuus Erikoispuistojen kunnostaminen, historiallisten puistojen säilyttäminen, erikois- tai teemapuistojen lisääminen Luonnonmukaiset lähivirkistysalueet (VLL) Aluepuistojen toiminnallisuuden kehittäminen Lähiliikuntamahdollisuuksien lisääminen Skeittipuistojen ja paikkojen lisääminen Ympäristökasvatusta tukevan luontopainotteisen lasten ja nuorten puiston perustaminen keskeiselle paikalle Reittien talvikunnossapidon lisääminen Reittien jatkuvuuden parantaminen Eri liikuntamuodoille tarvittavien reittien turvaaminen Maiseman ja luonnonhoitoalueet (VLM) Rantojen käytön suunnittelu ja koordinointi kestävän kehityksen periaatteen mukaan Rantojen käyttö- ja hoitosuunnitelman laatiminen Avo-ojien ja muiden pienvesien säilyttäminen Avo-ojien hoitotason parantaminen Hulevesien aiheuttaman kuormituksen vähentäminen Harjujen säilyttäminen viher- ja virkistysalueina Maisemaniittyjen ja -peltojen säilyttäminen Liikunta- ja urheilualueet (VU, VV, VR) Kenttien reuna-alueiden hoidon kehittäminen Uimarantojen perusvarustetason parantaminen Uimarantojen kunnossapidon tehostaminen Muut viheralueet Liikenteen suojaviheralueiden hoitotason parantaminen Liikenneviheralueiden laadun parantaminen Sisääntuloväylien viheralueiden laadun parantaminen Koirapuistojen lisääminen ja niiden laadun parantaminen Julkisten kiinteistöpihojen laadukkuus ja turvallisuus Koulu- ja päiväkotipihojen kunnostaminen Koulupihojen toiminnallisuuden kehittäminen

6 Ohjelman toteuttaminen Viheralueohjelman toteuttaminen sisältyy viheralueista vastaavien toimialojen ja yksiköiden perustehtäviin. Toimialat vastaavat viheralueiden kehittämistoimenpiteiden budjetoinnista. Toteuttamisvastuut ja tavoiteaikataulu on määritelty ohjelman liitteenä olevassa kehittämistavoitteita ja -toimenpiteitä koskevassa taulukossa. Yleisten ja viheraluetyyppikohtaisten tavoitteiden ja -toimenpiteiden lisäksi ohjelmassa on esitetty keskeisten kaupunkipuistojen kunnostusten ajoitus. Muiden yksittäisten viherhankkeiden koordinointia ja budjetointia varten laaditaan vuoteen 2009 mennessä alueelliset viheraluesuunnitelmat. Ohjelman painopisteitä tarkistetaan viheraluesuunnitelmien, viheralueita koskevien selvitysten, kaupunkirakenteen ja talouden muutosten perusteella. Viheralueohjelman toteuttamista ohjaa ohjausryhmä. Ohjausryhmä valvoo ohjelman toteutumista ja vastaa viheralueiden käyttäjien tarpeiden huomioon ottamisesta. Seurantaa varten on liitetaulukkoon laadittu seurantamittarit ja määritelty seurantatapa. Ohjelman toteuttamisen kustannukset Kuva: Ranja Hautamäki Suurin osa ohjelmassa esitetyistä toimenpiteistä toteutetaan nykyisin resurssein toimintatapoja kehittämällä. Osa tavoitteista edellyttää viheralueiden ylläpito- ja investointirahoitustason nostamista. Lisäresurssien tarvetta on verrattu vuoden 2003 rahoitustasoon. Vuonna 2003 viheralueiden suunnitteluun, rakentamiseen ja hoitoon käytettiin eri hallintokunnissa yhteensä noin 15 miljoonaa euroa. Ohjelman toteuttamisen lisärahoitustarpeeksi on ennakoitu vuosittain keskimäärin 14 prosentin lisäystä verrattuna vuoden 2003 rahoitustasoon. Tarve vaihtelee vuosittain 8,6 18,3 prosentin välillä. Ohjelman toteuttamiseen on vuonna 2005 ennakoitu tarvittavan 12,9 prosentin eli noin 1,9 miljoonan euron lisäys vuoden 2003 tasoon verrattuna. Enimmillään tarpeen on arvioitu olevan vuonna 2007, jolloin viheralueiden ylläpitoon tarvittaisiin vuoden 2003 tasoon verrattuna 18,3 prosentin eli 2,8 miljoonan euron lisäys. Ohjelmakauden lopussa lisäystarpeen on ennakoitu olevan 8,6 prosenttia eli noin 1,3 miljoonaa euroa. Esitettyjen kehittämistoimenpiteiden ja lisäresurssitarpeiden toteuttamista tarkastellaan vuosittain osana taloussuunnitteluprosessia. Tärkeimpiä lisärahoitusta edellyttäviä toimenpiteitä ovat viheralueiden jätehuollon tehostaminen, valaistuksen lisääminen, korttelipuistojen sekä koulu- ja päiväkotipihojen välineistön uusiminen. Tärkeitä ovat lisäksi skeittialueiden rakentaminen, uimarantojen laadun parantaminen sekä lähiliikuntapaikkojen ja koirapuistojen lisääminen. Lisäresursseja tarvitaan kaupunkipuistojen, uimarantojen ja erikoispuistojen kunnostamiseen, maiseman ja luonnonhoitoalueiden, suoja- ja liikenneviheralueiden hoitoon sekä hulevesien käsittelyyn. Viheralueohjelma osoittaa, että viheralueiden ylläpitoon tarvitaan lisäresursseja nykyisten viherpalvelujen laadun säilyttämiseksi ja uusien viheralueiden rakentamiseksi. Ohjelman toteuttamisen kannalta olennaista on, että viheralueista vastaavat toimialat ja yksiköt nostavat omissa toimintasuunnitelmissaan viheralueohjelman toteuttamisen keskeiseksi painopistealueeksi ja osoittavat ohjelman toteuttamiseen lisäresursseja.

7 TAMPEREEN VIHERALUEOHJELMA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ SISÄLLYSLUETTELO...6 ESIPUHE JOHDANTO Viheralueohjelman sisältö Viheralueohjelman laajuus Viheralueohjelman tarve Osallistuminen ja tiedotus Viheralueohjelman rakenne VIHERALUEET Viheralueiden käsitteet Viheralueiden tehtävät Viheralueiden määrä Viherpalvelut Viheralueiden käyttö Viheralueiden ylläpito KEHITTÄMISTARPEET Viheralueiden määrä ja laatu Viherpalveluiden määrä ja laatu Toimivuus Turvallisuus Ylläpitoyhteistyö KEHITTÄMISTAVOITTEET JA -TOIMENPITEET Strategiset tavoitteet Tampereen kaupungin strategia Ympäristö- ja teknisen toimen strategia Yleiskaava ja muut selvitykset Yleiset tavoitteet Viihtyisyys Turvallisuus Kaupunkikuva Kulttuurimaisema Luonnon monimuotoisuus Suunnittelu- ja ylläpitoyhteistyö Viheralueiden valvonta ja hallinta Viherverkon yleiset kehittämistavoitteet Viherverkon eri osien kehittämistavoitteet Kaupunkipuistot Keskustapuistot Erikoispuistot ja -kohteet Korttelipuistot Kaupunginosapuistot... 35

8 TAMPEREEN VIHERALUEOHJELMA Luonnonmukaiset lähivirkistysalueet Aluepuistot Viherreitit ja muut lähivirkistysalueet Maiseman- ja luonnonhoitoalueet Rannat ja vesistöjen suoja-alueet Harjut ja rinteet Maisemapellot ja -niityt Urheilu- ja virkistysalueet Urheilu- ja virkistyspalvelujen alueet Uimaranta-alueet Retkeily- ja ulkoilualueet Muut viheralueet Suojaviheralueet Liikenneviheralueet Koirapuistot Palstaviljelyalueet Suojelualueet Maa- ja metsätalousalueet Kiinteistöjen viheralueet VIHERALUEOHJELMAN TOTEUTTAMINEN Koko kaupunkia koskevat selvitykset ja suunnitelmat Viheraluesuunnitelmat Viheralueohjelman I-vaihe, Viheralueohjelman II-vaihe, Viheralueohjelman III-vaihe, OHJELMAN SEURANTA Ohjausryhmä Projektisihteeri Ohjelman päivitys OHJELMAN ARVIOINTI VIHERSANASTO...58 KAUPUNGINHALLITUKSEN PÄÄTÖS...60 LÄHTEET...62 LIITTEET...63

9 TAMPEREEN VIHERALUEOHJELMA TAMPEREEN KAUPUNKI Tampereen kaupunki

10 TAMPEREEN VIHERALUEOHJELMA ESIPUHE Tampereen kaupunginhallitus hyväksyi pitämässään kokouksessa Tampereen Viheralueohjelman huomioiden maankäyttösuunnittelussa tapahtuneet muutokset. Tampereen Viheralueohjelman toteuttamisen edellyttämistä toimenpiteistä päätetään vuosittain osana taloussuunnitteluprosessia. Viheralueohjelmalla on pitkä valmisteluprosessi, joka alkoi keväällä 2002 työryhmän nimeämisellä. Ohjelma on koottu yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa ja laadinnassa olivat mukana viheralueiden kanssa tekemisissä olevat kaupungin hallintokunnat. Asukkaat, yhdistykset ja järjestöt olivat aktiivisesti mukana osallistumalla kyselyihin ja asukastilaisuuksiin sekä antamalla palautetta ohjelman valmistelun eri vaiheissa. Tampereen Viheralueohjelma on pitkän tähtäimen kehittämissuunnitelma kaupungin omistamille viheralueille. Ohjelman tavoitteena on viheralueiden määrän ja laadun sekä käyttäjien tarpeiden mukaisten viherpalvelujen turvaaminen. Viheralueohjelmalla pyritään resurssien tarkoituksenmukaiseen kohdentamiseen ja tehokkaaseen käyttöön. Se ohjaa viheralueiden ylläpitoa ja viherpalvelujen tuottamista sekä viheralueiden käyttäjien ja niistä vastaavien vuorovaikutusta. Ohjelma määrittelee viherverkkoa ja viheralueita koskevat yleiset kehittämistavoitteet ja -toimenpiteet sekä näiden toteuttamisjärjestyksen. Tampereen Viheralueohjelman toteutusvastuu on laaja. Ohjelman toteuttaminen kuuluu viheralueista ja viherpalveluista vastaavien toimialojen ja yksiköiden perustehtäviin. Toimialat vastaavat viheralueiden kehittämistoimenpiteiden budjetoinnista vuosittain. Tamperelaiset voivat seurata ohjelman toteutumista Viheralueohjelman verkkosivuilla ja ottaa kantaa ohjelman edistymiseen. Haluan kiittää kaikkia Viheralueohjelman laadinnassa mukana olleita hyvästä yhteistyöstä. Uskon ohjelman ja sen toteuttamisen antavan yhä paremman elinympäristön kaikille tamperelaisille ja näin osaltaan toteutuu myös Kaikem Paree Tampere -strategia. Tampereella joulukuussa vuonna 2005 Esa Kotilahti apulaiskaupunginjohtaja

11 10 Johdanto 1 JOHDANTO 1.1 Viheralueohjelman sisältö Tampereen Viheralueohjelma on viheralueiden kehittämistä koskeva pitkän tähtäimen toimintasuunnitelma. Viheralueohjelman tavoitteena on viheralueiden määrän ja laadun sekä käyttäjien tarpeiden mukaisten viherpalvelujen turvaaminen. Se on laadittu tukemaan kaupunkistrategian mukaista terveellisen ja turvallisen ympäristön sekä hyvän elämän tavoitetta. Ohjelma ohjaa viheralueiden suunnittelua, rakentamista ja hoitoa. Sillä pyritään resurssien tarkoituksenmukaiseen kohdentamiseen ja tehokkaaseen käyttöön. Se ohjaa myös viheralueiden käyttäjien ja niistä vastaavien vuorovaikutusta. Ohjelma määrittelee viheralueita koskevat yleiset kehittämistavoitteet ja viherverkon keskeiset kehittämistavoitteet. Ohjelma määrittelee lisäksi toimenpiteet tavoitteiden toteuttamista varten. Ohjelman liitetaulukoissa 5 ja 6 määritellään lisäksi toteutusaikataulu ja arvio viheralueiden kehittämiseen tarvittavista lisäresursseista (liite 5 ja 6 erillinen painotuote). Tampereen ensimmäinen Viheralueohjelma on laadittu vuosille Vuosi 2004 oli ohjelman käynnistämisvuosi, vuodet ohjelman toteuttamisvuosia. 1.2 Viheralueohjelman laajuus Viheralueohjelma koskee kaikkia kaupungin hallinnoimia ja ylläpitämiä viheralueita: rakennettuja puistoja, luonnonmukaisia lähivirkistysalueita, maiseman ja luonnonhoitoalueita, luonnonsuojelualueita, urheilu- ja ulkoilualueita, uimarantoja, suojaviheralueita, liikenneviheralueita, sekä julkisten rakennusten piha-alueita. Ohjelma koskee viheralueita koko kaupungin alueella. Ohjelmassa käytetty jako noudattaa Tampereen kantakaupungin yleiskaavan (1998) viheralueiden jakoa ja viheralueselvityksen (1994) viheraluejärjestelmän viheraluetyypitystä. 1.3 Viheralueohjelman tarve Viheralueohjelma on laadittu viheralueiden käyttäjien tarpeen mukaisten viherpalvelujen määrän ja laadun turvaamiseksi. Ohjelma tukee kaupunkistrategian mukaista terveellisen ja turvallisen ympäristön tavoitetta (Tampereen strategia 2002). Ohjelmalla halutaan korostaa viheralueiden arvoa ja merkitystä keskeisenä elinympäristön laatu- ja viihtyvyystekijänä. Ohjelma osoittaa viheralueiden ensisijaiset kehittämistarpeet. Se ohjaa viheralueiden peruskorjauksen, kunnostuksen, rakentamisen ja hoidon suunnittelua. Sillä pyritään resurssien tarkoituksenmukaiseen kohdentamiseen ja tehokkaaseen käyttöön. Ohjelma ohjaa viheralueista vastaavia suunnitelmalliseen yhteistyöhön. Se myös ohjaa ja tukee viheralueiden käyttäjien ja viheralueista vastaavien vuorovaikutusta. 1.4 Osallistuminen ja tiedotus Viheralueohjelma on laadittu osallistavan suunnitteluperiaatteen mukaisesti laajassa yhteistyössä viheralueita käyttävien asukkaiden ja viheralueita hallinnoivien kaupungin toimialojen kanssa. Ohjelman laadintaan ovat voineet osallistua kaikki viheralueista kiinnostuneet yksityishenkilöt sekä muut sidosryhmät, kuten yhdistykset ja seurat. Osallisia ovat olleet myös viheralueita ylläpitävät, käyttävät ja valvovat kaupungin toimialat ja viranomaiset. Ohjelman laatiminen aloitettiin keväällä 2002 kaupungin puistoyksikön (vuoden 2005 alusta viheryksikkö) aloitteesta. Viheralueohjelmatyöryhmä puistopäällikön johdolla on vastannut työn koordinoinnista ja ohjelman kokoamisesta. Osallistumismahdollisuudet määriteltiin ohjelmatyön aluksi laaditussa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Osallistumisen laajuus on esitetty liitteessä 1. Viheralueiden käyttäjien tarpeita selvitettiin kyselyjen ja asukastilaisuuksien avulla. Aluekohtaisten tarpeiden selvittämiseksi Asukastilaisuudet järjestettiin avoimina tilaisuuksina. Kävijöillä oli mahdollisuus tutustua viheralueita koskeviin selvityksiin ja suunnitelmiin sekä kertoa viheralueita koskevat toiveensa. Kuva: Simo Järvinen

12 TAMPEREEN VIHERALUEOHJELMA järjestettiin neljätoista avointa asukastilaisuutta lokakuun 2002 ja huhtikuun 2003 välisenä aikana. Asukastilaisuuksissa kävi yli 1100 asukasta. Asukastilaisuuksista ilmoitettiin Tampereen kaupungin tiedotuslehdessä sekä Aamulehdessä ja Tamperelaisessa. Asukastilaisuuksien esittelysermit olivat kunkin tilaisuuden jälkeen esillä viikon ajan Palvelupiste Frenckellissä. Viheralueiden käyttäjien mielipiteitä ja viheralueita koskevia tarpeita kartoitettiin kolmella kyselyllä (viheraluekysely, aluekysely sekä lasten ja nuorten viheraluekysely). Viheralueiden käyttöä selvitettiin viheraluekyselyllä, joka jaettiin Tampereen kaupungin tiedotuslehden mukana jokaiseen tamperelaiseen talouteen. Kyselyyn oli mahdollista vastata myös Internetin välityksellä sekä asukastilaisuuksissa. Kyselyyn vastasi 1061 tamperelaista. Viherpalvelujen määrää ja viheralueiden hoidon laatua selvitettiin asukastilaisuuksien yhteydessä järjestetyssä aluekyselyssä. Siihen vastasi 321 kävijää. Lisäksi haastateltiin noin viittäkymmentä messuvierasta Hyvä Ikä messuilla Viheralueiden käyttöä selvitettiin myös lapsille ja nuorille suunnatulla kyselyllä keväällä Kyselyyn vastasi 94 Lasten Parlamentin ja Nuorisofoorumin edustajaa. Ulkoisten sidosryhmien mielipiteitä pyydettiin lehtiilmoituksella talvella 2003, lisäksi yhdistysten mielipiteitä koottiin erityisesti viimeisessä asukastilaisuudessa. Yhteydenottoja tuli yhteensä 30. Aktiivisimpia olivat omakoti-, asukas- ja kaupunginosayhdistykset. Palautetta saatiin lisäksi koulujen ja nuorisotilojen edustajilta, luonto- ja ympäristöyhdistyksiltä sekä urheiluharrastusyhdistyksiltä. Kaupungin sisäiset sidosryhmät eli eri hallintokunnat ovat osallistuneet ohjelman laadintaan työpajojen muodossa. Viheralueista vastaaville kaupungin yksiköille järjestettiin yhdeksän työpajaa viheralueiden keskeisten kehittämistavoitteiden ja -toimenpiteiden määrittelemiseksi. Ohjelman laadinnan vaiheista, kyselyjen tuloksista ja asukastilaisuuksien annista on tiedotettu Tampereen kaupungin tiedotuslehdessä ja Viheralueohjelman Internet sivuilla. Lisäksi tekniselle lautakunnalle ja ympäristölautakunnalle on annettu säännöllisesti tiedoksi ohjelman laadinnan etenemisvaiheet. Viheralueiden käyttäjien ja kaupungin hallintokuntien mielipiteet ovat osaltaan vaikuttaneet ohjelman sisältöön. Saadun aineiston perusteella on koottu viheralueiden kehittämistarpeet, jotka esitellään pääluvussa 3. Lisäksi palautteissa esille tuotujen yksittäisten viherverkon osien kehittämistä koskevia tarpeita käsitellään alueellisissa viheraluesuunnitelmissa, joista kerrotaan luvussa 5.2. Ohjelmaluonnos oli julkisesti nähtävillä välisenä aikana. Luonnoksesta pyydettiin lausunnot muutamilta viranomaisilta ja kaupungin eri hallintokunnilta. Palautteita ja mielipiteitä saatiin viranomaisilta, eri hallintokunnilta, yhdistyksiltä ja yksityishenkilöiltä yhteensä 32. Luonnosta muokattiin palautteiden perusteella syksyllä 2004 ja ohjelma hyväksyttiin syksyllä Aloitus Laadinnan suunnittelu Kyselyt Asukastilaisuudet Virkamiesten tilaisuudet Palautteen huomiointi Luonnoksen laatiminen Luonnos nähtävillä Ohjelman muokkaus Ohjelman hyväksyminen Ohjelman toteutus alkaa Aikajana ohjelman laadinnan vaiheista. Kuva: Pirkko Huttunen Kuva: Viheryksikkö

13 12 Johdanto 1.5 Viheralueohjelman rakenne Viheralueohjelman luku yksi on johdanto, luvussa kaksi esitellään viheralueiden peruskäsitteitä, tehtäviä, viheralueiden ja viherpalvelujen määrää sekä viheralueiden käyttöä. Luvussa kolme käsitellään viheralueiden kehittämistarpeita kyselytulosten pohjalta. Kehittämistarpeista johdetut kehittämistavoitteet ja toimenpiteet esitetään luvussa neljä. Ohjelman toteutusta ja sen aikataulua käsitellään luvussa viisi ja ohjelman seurantaa luvussa kuusi. Ohjelmaan sisältyvät lisäksi ohjelman laadinnan arviointia koskeva luku seitsemän sekä vihersanasto luvussa kahdeksan. Ohjelman liitteessä 1 täsmennetään tiedot osallistumisesta ohjelman laadintaan, liitteessä 2 esitellään Tampereen kaupungin viheraluejärjestelmä. Liite 3 sisältää kartat asemakaavoitettujen puistojen ja lähivirkistysalueiden hoitoluokituksesta ja viherpalveluista vuodelta Liitteeseen 4 on koottu viheralueiden hoitoa koskevat tavoitteet. Liite 5 sisältää viheralueiden kehittämistä koskevan taulukon aikatauluineen, vastuineen ja seurantamittareineen. Liitteessä 6 esitetään lisäresurssien tarve ohjelman toteuttamiseksi. (Liite 5 ja 6 erillinen painotuote). Mikä Viheralueohjelma 10-vuoden kehittämissuunnitelma kaupungin omistamille viheralueille. Mitä se koskee Kaikkia viheralueita rakennetuista puistoista luonnonmukaisiin lähivirkistysalueisiin ja maiseman- ja luonnonhoitoalueisiin, myös urheilu- ja ulkoilualueita, katu- ja suojaviheralueita sekä julkisten rakennusten pihaalueita. Mitä sisältää Yleiset kehittämistarpeet viheralueiden suunnittelua, rakentamista ja hoitoa varten, viherverkon kehittämistarpeet viheraluetyypeittäin sekä tärkeimmät kehittämistoimenpiteet. Miten laadittu Viheralueiden suunnittelua, rakentamista ja hoitoa koskevat tavoitteet on työstetty yhdessä viheralueista vastaavien yksiköiden kesken, viheralueiden kehittämistarpeet on kartoitettu yhdessä niiden käyttäjien kanssa. Viheralueohjelma tiivistetysti Kuva: Milla Törmä

14 TAMPEREEN VIHERALUEOHJELMA VIHERALUEET Viheralueohjelmaan kuuluvia viheralueita ovat kaikki yleiskaavan (1998) mukaiset viheralueet lukuun ottamatta kaupungin ylläpitovastuun ulkopuolelle jääviä leirintäalueita ja hautausmaita. Viheralueohjelman viheralueiden käsittelyjärjestys poikkeaa liitteessä 2 esitetyn viheraluejärjestelmän viheraluetyyppien järjestyksestä. Viheralueohjelman viheralueet KAUPUNKIPUISTOT VLK yleiskaava viheraluetyyppi Keskustapuistot 1 Erikoispuistot ja -kohteet 2 Korttelipuistot 3 Kaupunginosapuistot 4 LUONNONMUKAISET LÄHIVIRKISTYSALUEET VLL Aluepuistot 5 Viherreitit, muut lähivirkistysalueet 6 MAISEMAN- JA LUONNONHOITOALUEET VLM Rannat ja vesistöjen suoja-alueet 7 Harjut ja rinteet 8 Maisemapellot ja niityt 9 URHEILU- JA VIRKISTYSALUEET Urheilu- ja virkistyspalvelujen alueet VU 10 Uimarannat VU 11 Retkeily- ja ulkoilualueet VR 12 MUUT VIHERALUEET Suojaviheralueet E 13 Liikenneviheralueet L 14 Palstaviljelyalueet RP 15 Suojelualueet SL 18 Maa- ja metsätalousalueet MT/MU 19, 20 Kiinteistöjen viheralueet 0 Viheralueohjelman viheralueet, viheralueiden yleiskaavamerkinnät ja viheraluetyypit (Viheralueselvitys 1994). 2.1 Viheralueiden käsitteet Viheralue Viheralueita ovat kaikki taajaman kasvillisuuden peittämät alueet sekä myös muut sellaiset alueet, jotka on rakennettu virkistys- tai koristetarkoituksia varten. Viheralue on yleisnimitys puistoille, urheilu-, ulkoiluja uimaranta-alueille sekä muille vastaaville alueille. Viherverkko Viheralueet muodostavat viherverkon, joka jakaa kaupungin osakokonaisuuksiin ja kytkee sen kaupunkia ympäröiviin viheralueisiin. Viherverkko ja yksittäisten viheralueiden käyttötarkoitus määritellään yleiskaavassa, osayleiskaavoissa ja niiden pohjalta laadituissa asemakaavoissa (viherverkko = viheralueverkko). Kuva: Saija Torniainen

15 14 Viheralueet Kuva: Lentokuva Vallas Oy 2.2 Viheralueiden tehtävät Viheraluejärjestelmä Tampereen maankäytön suunnittelua ja viheralueiden ylläpitoa varten on laadittu viheraluejärjestelmä (Tampereen kantakaupungin viheralueselvitys, luonnos, 1994), jossa viheralueet luokitellaan käyttötarkoituksen, sijainnin, pinta-alan, luonnonolojen ja maiseman sekä hoitotavan perusteella 20 viheraluetyyppiin. Tampereen kaupungin viheraluejärjestelmä esitellään liitteessä 2. Viheralueselvitys Viheralueselvitys (Tampereen kantakaupungin viheralueselvitys, luonnos, 1994) on kaupunkisuunnittelua palveleva viheralueita koskeva selvitys, jonka päätavoitteena oli luoda kantakaupungin viherverkkoa koskeva viheraluejärjestelmä. Selvitys sisältää lisäksi kuvaukset luonnonympäristöstä, maisemakuvan pääpiirteistä sekä viher- ja virkistysalueista. Selvitys päivitetään vuoden 2005 aikana, se nimetään Tampereen kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvitykseksi (KYMS). Viheralueselvitys ja Viheralueohjelma liittyvät kiinteästi toisiinsa. Viheralueselvityksessä kuvataan viherverkon kehitystä, nykytilaa ja sen arvoja. Siinä kuvataan myös viheralueiden elinvoimaisuutta haittaavia uhkatekijöitä. Viheralueohjelmassa määritellään viheralueiden kehittämistarpeet, kehittämistavoitteet ja -toimenpiteet ohjelmakaudelle Viheraluetyyppi Viheralueiden ryhmittely käyttötarkoituksen, kaavamerkintöjen, sijainnin, koon, luonnonolojen ja maiseman sekä hoitotavan perusteella. (Tampereen kaupungin viheralueselvitys 1994, 48 49). Kts. liite2. Muut Viheralueohjelman sisältämät viheralueita koskevat käsitteet määritellään luvussa 8, vihersanasto. Maisemarakenteellinen tehtävä Viheralueet liittävät kaupungin rakennetut osat toisiinsa ja laajempaan maisemakokonaisuuteen. Maisemarakenne on kokonaisuus, jonka osia ovat maasto, eloton ja elollinen luonto sekä ihmisen aikaansaamat kulttuuriyhdyskunnat. Maisemarakenteen tulee näkyä mm. viheralueiden sijoittelussa ja kasvillisuudessa. Kaupunkiekologinen ja ympäristöhygieeninen tehtävä Viheralueet toimivat taajaman keuhkoina sitoen ilman epäpuhtauksia ja tuottaen happea. Viheralueet lieventävät ympäristöhaittoja, parantavat pienilmastoa, vähentävät tuulen vaikutusta, suojaavat maanpintaa, ylläpitävät pohjaveden tasoa ja luonnonkirjoa sekä tukevat kestävää kehitystä. Toiminnallinen tehtävä Viheralueet tarjoavat asukkaille kosketuksen luontoon ja luonnosta nauttimiseen. Ne tarjoavat mahdollisuuden ulkoiluun, urheiluun ja liikuntaan sekä muihin erilaisiin harrastuksiin ja leikkeihin. Sosiaalinen tehtävä Viheralueet palvelevat eri väestö- ja ikäryhmiä, tarjoavat mahdollisuuksia sosiaalisiin kontakteihin ja yhteisöllisyyteen, tukevat kulttuuritoimintoja sekä asukkaiden sitoutumista elinympäristöönsä. Kaupunkikuvallinen tehtävä Viheralueet jäsentävät kaupunkikuvaa: visuaalinen hahmottaminen helpottuu, kaupunkirakenteellisesti merkittävät alueet ja kohteet korostuvat ja alueiden identiteetti nousee selvemmin esille. Viheralueet eheyttävät ja tarvittaessa peittävät epäedullista kaupunkikuvaa.

16 TAMPEREEN VIHERALUEOHJELMA Kulttuurinen tehtävä Viheralueet edesauttavat kulttuurihistorian, sen kehityksen ja maiseman ominaispiirteiden ymmärtämistä. Luonnon tuntemisen opetus on osa ympäristökasvatusta. Viheralueet tarjoavat esteettisiä kokemuksia, luonnon kauneuden ja puutarhataiteen muodossa. 2.3 Viheralueiden määrä Tampereella oli vuonna 2004 asemakaavoitettuja virkistysalueita yhteensä noin 2650 hehtaaria. Vihertuotannon tilastoimien asemakaavoitettujen puistojen ja lähivirkistysalueiden määrä asukasta kohti oli vuonna 2004 yhteensä 2013 hehtaaria eli noin 100 m 2 /asukas. Viheralueiden määrän kattava tarkastelu ei ohjelmaa laadittaessa ollut mahdollista, sillä kaikkia viheralueita, esim. urheilu- ja virkistyspalvelujen alueita koskevia tilastoja ei ollut käytettävissä. 2.4 Viherpalvelut Viherpalveluja ovat erilaiset kaupungin ylläpitämät viheralueet, toiminta-alueet ja -paikat. Näitä ovat esim. urheilu-, peli- ja lähikentät, leikkipaikat, kevyen liikenteen väylät, puistokäytävät ja ulkoilureitit. Viherpalveluja ovat myös skeittipaikat, koirapuistot, matonpesu- ja soutuvenepaikat ym. toimintaa ja harrastuksia palvelevat alueet ja rakenteet. Viherpalveluja ovat myös erilaisten viheralueiden verkostot, rakennetut puistot, maisemapellot ja niityt sekä metsät ja suojelualueet. Asemakaavoitettujen viheralueiden hoitoluokitus, leikkipaikat ja pallokentät vuonna 2004 esitetään liitteessä Viheralueiden käyttö Viheralueiden käyttöä selvitettiin Viheraluekyselyn sekä lasten ja nuorten viheraluekyselyn avulla. Viheraluekyselyyn vastasi kaikkiaan 1061 henkilöä. Lasten ja nuorten ( vuotiaat) kyselyssä oli 94 vastaajaa. Viheraluekyselyyn vastanneista 65 prosenttia käyttää viheralueita päivittäin tai lähes päivittäin kesällä, 43 prosenttia talvella. Lapset ja nuoret ovat viheralueiden käyttäjinä lähes yhtä aktiivisia. Kesäisin käyttää viheralueita päivittäin 69 ja talvisin 23 prosenttia vastaajista. (Lamberg 2003 a ja b.) Viheraluekyselyn vastaajat harrastavat etenkin maisemasta ja luonnosta nauttimista sekä kävelyä ja sauvakävelyä. Suosittuja ovat myös istuskelu, oleskelu ja auringonotto, pyöräily sekä uinti. (Lamberg 2003 a ja b.) Viherpalvelut 2004 ha km kpl m 2 /asukas Asemakaavaviheralueilla: Rakennettuja puistoja (A1 A3) Maisemapeltoja ja niittyjä (B1 B2) 131 6,5 Metsiä (C1 C3) Suojelualueita (E3 ja SL-alueet) 440 Puisto muussa käytössä (D) 264 Viheralueilla yhteensä: Ulkoilumetsiä 4215 Retkeilymetsiä 1887 Talousmetsiä 1456 Ulkoilureittejä 80 Kevyen liikenteen väyliä (pyöräily) 175 Leikkipaikkoja 376 Skeittipuistoja ja -paikkoja 4 Peli- ja lähikenttiä (vihertuotanto) 259 Lähikenttiä (liikuntatoimi) 46 Urheilukenttiä 7 Uimarantoja, uimapaikkoja 45 Soutuvenepaikkoja 4000 Koirapuistoja 11 Matonpesupaikkoja 18 Palstaviljelyalueita 14 Hiihtolatuja 174 Lasten luistinkenttiä 155 Talviliukumäkiä 115 Jääkiekkokaukaloita 13 Muut harrastusmahdollisuudet (liikuntatoimi) 27

17 16 Viheralueet 2.6 Viheralueiden ylläpito Viheralueiden ylläpito käsittää viherverkon ja sen osien suunnittelua, rakentamista, viherpalveluiden kunnossapitoa ja kasvillisuusalueiden hoitoa. Vastuu viheralueista on jakautunut usean eri hallintokunnan ja yksikön kesken. Vastuiden hajanaisuus on vaikeuttanut viheralueiden ylläpitoa ja viheralueiden rahoituksen suunnittelua. Viheralueita koskevat vastuut tarkistetaan organisaatiomuutosten yhteydessä. Puistojen ja lähivirkistysalueiden ylläpidosta vastaa yhdyskuntapalvelut (ypa), viherpalvelujen järjestämisestä yhdyskuntapalvelujen tilaajaorganisaatio ja suunnittelusta suunnittelupalvelut. Katu- ja vihertuotanto rakentaa ja hoitaa viheralueita tuotantosopimusten mukaisesti. Urheilu- ja liikuntapalvelujen alueista ja uimarannoista vastaa liikuntatoimi, julkisten kiinteistöjen viheralueista tilakeskus. Avo-ojista vastaa Tampereen Vesi niiltä osin, kun ojat toimivat osana Tampereen Veden putkitettua sadevesiviemäriverkostoa. Muista ojista ja pienvesistä sekä yleisillä alueilla sijaitsevista ojanvarsivyöhykkeistä vastaa yhdyskuntapalvelut. Viheralueiden hoitoon kuuluu viheralueiden kasvillisuudesta sekä kentistä ja käytävistä huolehtiminen. Siihen kuuluu myös rakenteista, laitteista sekä varusteiden kunnosta ja turvallisuudesta sekä viheralueiden yleisestä siisteydestä huolehtiminen. Viheralueiden rakenteita ovat esimerkiksi aidat, muurit ja portaat, laitteita erilaiset leikkivälineet, varusteita esimerkiksi roska-astiat ja valaisimet. Asemakaavoitettuja puistoja ja lähivirkistysalueita hoidetaan niille määritellyn hoitoluokan tavoitteiden mukaisesti. Luokitus perustuu valtakunnalliseen viheralueiden hoitoluokitukseen (Viherympäristöliitto & Kaupunginpuutarhurien seura ry, 2000). Hoitoluokat on määritelty viheralueiden käytön ja alueiden luonteen perusteella. Luokat tarkistetaan viheralueen käytön muuttuessa ja esimerkiksi kaupunkirakenteen tiivistämisen yhteydessä. Hoitoluokkien muutokset päivitetään vuosittain, tilastoinnissa käytetään tammikuun 1. päivän tietoja. Asemakaavoitettujen puistojen ja lähivirkistysalueiden hoitoluokitus esitellään liitteen 3 kartassa ja liitteessä 4. Metsiä hoidetaan metsänhoitosuunnitelman (Metsäkeskus) mukaan. Nykyisen metsänhoitosuunnitelman voimassaoloaika on kymmenen vuotta ( ). Päivitystarve määräytyy esimerkiksi maanhankintojen, kaava-alueiden rakentumisen ja metsissä toteutettujen toimenpiteiden perusteella. Metsänhoidossa asetetaan etusijalle virkistyskäytön vaatimukset, joiden rinnalla otetaan huomioon metsien ekologinen kestävyys. Metsien hoidon tavoitteet esitellään liitteessä 4. Urheilu- ja liikuntaviheralueiden, liikenneviheralueiden ja kiinteistöjen viheralueiden hoidossa sovelletaan viheralueiden hoitoluokitusta. Niiden osalta tarkempi luokitus valmistuu Viheralueohjelman ensimmäisessä toteutusvaiheessa. Viheralueiden rakentamiseen ja hoitoon käytettiin vuonna 2003 eri hallintokunnissa yhteensä noin 15 miljoonaa euroa. Ylläpitomäärärahat eivät ole lisääntyneet kaupungin kasvun ja viheralueiden lisääntymisen mukaan, vaan viheralueiden hoitotasosta on jouduttu tinkimään. Vuonna 2004 vihertuotannon viheralueiden ylläpitoon käyttämät määrärahat olivat 0,83 % Tampereen kaupungin toimintamenoista, 40,70 /asukas. Viherrakentamisen osuus oli 3,03 % kaupungin investoinneista, 11,05 /asukas. 100 Muutos % ,0 0,0 3,5 6,6 Viheralueiden pinta-alojen muutos prosentteina 12,1 13,7 13,9 15,1 Määrärahojen muutos prosentteina 18,5 30,2 28,9 29,5 0,03-0,18-0,22-0,21-0,17-0,11-0,09-0,06-0,02-0,01 Vuosi Ylläpitomäärärahojen kehitys verrattuna viheralueiden määrän kasvuun. (Vihertuotannon tilasto/asemakaavoitetut puistot ja lähivirkistysalueet)

18 TAMPEREEN VIHERALUEOHJELMA KEHITTÄMISTARPEET Viheralueiden ja viherpalvelujen kehittämistarpeet kartoitettiin asukaskyselyjen (viheraluekysely, lasten ja nuorten viheraluekysely ja aluekysely sekä haastattelut Hyvä ikä messuilla) vastausten, asukastilaisuuksissa saatujen suullisten palautteiden ja sidosryhmiltä (kts. Liite 1) saadun palautteen pohjalta. Kyselyiden toteuttamistapa on selvitetty luvussa 1.4. Keskeisiä kehittämistarpeita tarkastellaan tässä luvussa viheralueiden ja viherpalvelujen määrän ja laadun, toiminnallisuuden ja turvallisuuden sekä ylläpitoyhteistyön suhteen. 3.1 Viheralueiden määrä ja laatu Asemakaavoitettujen puistojen ja lähivirkistysalueiden määrä vaihtelee kaupunkirakenteesta ja kaupunginosan luonteesta riippuen. Vaikka viheralueiden määrä vaihtelee huomattavasti eri alueilla, olivat Viheraluekyselyyn vastanneet keskimäärin tyytyväisiä viheralueiden saavutettavuuteen ja melko tyytyväisiä niiden määrään. Vastaajien mielestä viheralueet vaikuttavat asuinympäristön arvostukseen joko erittäin myönteisesti tai myönteisesti. Hoitamattomuus, alueiden pienuus ja toiminnalliset puutteet vähentävät asuinympäristön arvostusta. Viheralueiden käyttöä haittaavat Viheraluekyselyyn vastanneiden mielestä eniten roskaaminen ja ilkivalta, hoitamattomuus sekä melu ja saasteet. (Lamberg 2003.) Kehittämistarpeita 3.2 Viherpalveluiden määrä ja laatu Viherpalveluiden määrää ja laatua arvioitiin aluekyselyn tulosten ja saadun palautteen perusteella. Tyytyväisiä ollaan kävely-, juoksu- ja pyöräilyreitteihin sekä maisemasta ja luonnosta nauttimisen ja luonnon tarkkailun mahdollisuuksiin. Suhteellisen tyytyväisiä oltiin viherpalvelujen tarjonnan määrään. Yhtenäisiä viherverkostoja sekä ihmisten että eläinten käyttöön toivottiin. Tyytymättömiä oltiin marjastus- ja sienestysmahdollisuuksien puuttumiseen sekä rullaluistelu- ja skeittausmahdollisuuksiin. Myös uinti- ja hiihtomahdollisuuksia kaivattiin lisää. Roska-astioita on viheralueilla aluekyselyyn vastanneiden mielestä aivan liian vähän. Penkkejä ja valaistusta toivotaan lisää samoin talviliukumäkiä ja kevyen liikenteen väyliä. Koirapuistojen ja skeittipaikkojen osalta olivat vastaajien mielipiteet voimakkaimmin ristiriitaisia. Viheralueiden hoidon lisäämistä toivottiin. Myös lasten ja nuorten vastauksissa korostui tyytymättömyys viheralueiden hoitoon. Tyytymättömimpiä oltiin roskaamiseen, kadunvarsien ja liikenneviheralueiden, uimarantojen ja uimapaikkojen, rantojen sekä ojien, kosteikkojen ja soiden hoitoon. Parhaiten hoidettuja ovat rakennetut puistot, ulkoilureitit, kevyen liikenteen väylät, auratut ja hiekoitetut puistokäytävät ja hiihtoladut. (Mäkinen 2003.) Suurin osa kyselyjen vastaajista kannatti puistomaista hoitotapaa. Viheralueiden puistomaisuutta ja luonnonmukaisuutta koskevan kysymyksen vastauksissa tuli esille se, että viheralueen hoitoa on tarkasteltava puistokohtaisesti, eikä yleisellä tasolla. roskaamisen ja ilkivallan vähentäminen viheralueiden hoidon lisääminen/tehostaminen melu- ym. ympäristöhaittojen vähentäminen viheralueiden koon riittävyys viheralueiden toimivuus ja turvallisuus Viheralueiden hoitotapaa koskevat toiveet Aluekyselyyn vastanneiden (N=254) mielestä Lasten ja nuorten viheralue-kyselyyn vastanneiden (N=85) mielestä Luonnonmukaisemmin 25 % Puistomaisemmin 39 % Luonnonmukaisemmin 12 % Nykyiseen tapaan 27 % Puistomaisemmin 61 % Nykyiseen tapaan 36 % (Mäkinen 2003, Lamberg 2003b.)

19 18 Kehittämistarpeet Kehittämistarpeita roska-astioiden lisääminen ja roskien keräyksen tehostaminen kasvillisuuden siisteyden ylläpitäminen puistomaisuuden lisääminen rullaluistelu- ja skeittimahdollisuuksien lisääminen penkkien ja valaistuksen lisääminen ja laadun parantaminen puistokäytävien laadun parantaminen koirapuistojen lisääminen ja nykyisten laadun parantaminen uintimahdollisuuksien lisääminen uimarantojen hoitotason parantaminen hiihtomahdollisuuksien lisääminen talviliukumäkien lisääminen yleisten rantojen ja venepaikkojen hoitotason parantaminen ojien, kosteikkojen ym. pienvesien hoidon parantaminen kadunvarsien ja liikenneviheralueiden hoidon parantaminen Kuva: Tarja Nikupaavo-Oksanen Kuva: Milla Törmä 3.3 Toimivuus Viheralueiden toimivuuteen ollaan Viheraluekyselyn mukaan melko tyytyväisiä, käyttöä rajoittavat kuitenkin jossain määrin toiminnallisuutta koskevat puutteet. Eniten toiminnallisia puutteita nähdään leikkipaikoilla sekä lasten ja nuorten toimintamahdollisuuksissa, talvikunnossapidossa, talvikäytön mahdollisuuksissa, kävelyreiteissä ja kesäharrastusmahdollisuuksissa. Tyytymättömimpiä ollaan viheralueiden toimivuuteen nuorten ja liikuntaesteisten kannalta. Puutteena mainittiin leikkipaikkojen ja -välineiden pieni määrä, yksipuolisuus sekä varusteiden ja leikkivälineiden huono kunto. Eri-ikäiset ja etenkin vanhemmat lapset on vastaajien mielestä huomioitu huonosti. Koulupihojen puutteisiin kiinnitettiin huomiota. Talvikäyttöön liittyviä puutteita on mm. aurauksessa ja hiekoituksessa. Latuja, lähilatuja ja yhdyslatuja toivottiin lisää. Keskeisinä kävelyreitteinä toimivia ulkoilureittejä ei haluta muuttaa talvella laduiksi. Myös luistinkenttiä ja avantouintipaikkoja toivottiin lisää. Joillakin alueilla kaivattiin lisää jääkiekkokaukaloita. Kesäkäyttöä varten toivottiin lisää kävelyreittejä ja reittien jatkuvuuden parantamista. Etenkin lapsille sopivia uimarantoja toivottiin lisää. Uimarantojen hoitoa, pukukoppien ja laitureiden puuttumista moitittiin. Hankalat yhteydet uimarannalle mainittiin usein käyttöä haittaavana tekijänä. Toiminnallisuutta lisäämään esitettiin mm. skeittipaikkoja, lähiliikuntapaikkoja ja pallokenttiä, beach volley -kenttiä, pyöräily- ja ratsastusreittejä sekä koirapuistoja. Myös erilaisia kalusteita ja varusteita esimerkiksi penkkejä, piknikpöytiä, aitoja, koirankakkapussiautomaatteja ja vessoja toivottiin. (Lamberg 2003a.) Kuva: Marjaana Tuoriniemi Kuva: Eeva Rapola

20 TAMPEREEN VIHERALUEOHJELMA Kuva: Milla Törmä Etenkin luonnonmukaisilla viheralueilla kasvillisuuden hoito vaikuttaa turvallisuuteen. Reittien pientareiden pensoittuminen lisää turvattomuuden tunnetta ja haittaa viheralueiden käyttöä. (Lamberg 2003a.) Kehittämistarpeita Iäkkäiden ihmisten viheralueiden käyttöä haittaa penkkien ja valaistuksen puute sekä puutteellinen talvikunnossapito. Reittien pinnan tulisi olla riittävän kova apulaitteiden avulla liikuttaessa. Palautteissa tuotiin esille esteettömyyden vaatimus ympäristösuunnittelussa. Kehittämistarpeita leikkipaikkojen ja -välineiden monipuolistaminen ja niiden kunnon parantaminen nuorten paikkojen esim. skeittipaikkojen ja -puistojen lisääminen puistokäytävien talvikunnossapidon lisääminen reittien jatkuvuuden parantaminen latu- ja kävelyreittien erottaminen toisistaan lähilatujen lisääminen uimarantojen varustetason ja kunnon parantaminen uimarantojen saavutettavuuden parantaminen lähiliikuntapaikkojen ja pallokenttien lisääminen koirapuistojen ja koirankakkapussiautomaattien lisääminen pyöräilyreittien sekä ratsastus- ym. harrastusmahdollisuuksien lisääminen 3.4 Turvallisuus Viheralueiden käyttäjien mielestä eniten turvattomuuden tunnetta aiheuttaa valaistuksen puuttuminen, sen tehottomuus ja puutteellinen huolto. Toiseksi eniten turvattomuutta viheralueilla aiheuttaa liikenne: pyöräily, luvaton mopoliikenne sekä vilkas liikenne läheisillä kaduilla ja teillä. Myös asiaton ja häiritsevä käyttäytyminen koetaan turvattomuutta aiheuttavaksi. Kytkemättöminä liikkuvia koiria pelätään. Viheralueiden käyttöä voivat haitata melu, pöly, lika, teollisuuden päästöt ja hajuhaitat sekä hiekka- ja asfalttipöly. Joidenkin vastaajien mielestä melua voivat liikenteen lisäksi aiheuttaa rakentaminen, auraus ja muut hoitotyöt, koirat ja myös nuoriso. valaistuksen lisääminen läpikulkuliikenteen ohjauksen tehostaminen sivuavan liikenteen huomioon ottaminen pusikoitumisen estäminen reittien varsilla häiriöille alttiiden paikkojen uudelleen suunnittelu ja kunnostus koirakurin parantaminen viheralueilla haitallisen melun vähentäminen ilman puhtauteen vaikuttavien haittojen vähentäminen 3.5 Ylläpitoyhteistyö Viheralueiden ylläpitoyhteistyön kehittämisen tarve tuotiin esille kyselyvastauksissa. Viheralueiden käyttäjät voisivat osallistua viheralueiden hoitoon. Asukkaat ovat toivoneet yhteistyötä asukasyhdistyksen tai taloyhtiön ja viheralueen ylläpitäjän välille. Asukkaita toivottiin otettavan mukaan jo viheralueen suunnitteluvaiheessa. (Lamberg 2003a.) Viheralueita hoitavien kaupungin yksiköiden mielestä viheralueiden ylläpitoa on haitannut ylläpitovastuiden ja organisaatioiden epäselvyys, niukat resurssit sekä asiantuntijoiden puute. Ylläpitovastuiden selkeyttämistä, asiantuntijoiden ja taloudellisten resurssien lisäämistä pidettiin tarpeellisena. Viheralueiden asemakaavamerkintöjen, tilastoinnin ja lupakäytäntöjen sekä rekisterien kehittämistarpeet tuotiin esille, samoin viheralueita koskevan ulkoisen ja sisäisen tiedottamisen puutteet. Kehittämistarpeita asukkaiden osallistuminen suunnitteluun asukkaiden osallistuminen hoitoon yhteistyö asukasyhdistysten ja taloyhtiöiden kanssa viheralueita koskevan tiedotuksen kehittäminen ylläpitovastuiden selkeyttäminen ammattihenkilöstön lisääminen viheralueiden asemakaavamerkintöjen kehittäminen rekisterien ja tilastoinnin kehittäminen investointien lisääminen kunnostus- ja hoitomäärärahojen lisääminen

21 20 Kehittämistavoitteet ja -toimenpiteet 4 KEHITTÄMISTAVOITTEET JA -TOIMENPITEET Tässä luvussa käsitellään viheralueiden kehittämistavoitteita ja toimenpiteitä. Ensin luvussa 4.1 käsitellään tavoitteita kaupungin strategioiden pohjalta. Luvussa 4.2 määritellään kaikkia viheralueita koskevat yleiset tavoitteet ja niiden toteuttamiseen tähtäävät toimenpiteet. Luvussa 4.3 esitetään viherverkon yleiset kehittämistavoitteet ja toimenpiteet, luvussa 4.4 viherverkon eri osia koskevat tavoitteet ja toimenpiteet. Tavoitteet on määritelty asukaskyselyjen tulosten sekä muiden palautteiden pohjalta. Tavoitteet ja toimenpiteet on täsmennetty viheralueista vastuussa olevien yksiköiden yhteistyön tuloksena. Yhdessä on laadittu myös toimenpiteiden toteuttamisaikataulu ja määritelty lisäresurssien tarve. Ohjelman tavoitteiden toteuttaminen on esitetty taulukkona liitteessä 5 ja alustava arvio toteuttamista varten tarvittavista lisäresursseista liitteessä 6 (liite 5 ja 6 erillinen painotuote) Strategiset tavoitteet Tampereen kaupungin strategia Tampereen kaupungin strategiassa Kaikem paree Tampere viheralueita koskevia tavoitteita ovat mm. turvallinen kaupunkiympäristö, ympäristön hyvä tila sekä rakennetun ympäristön tarkoituksenmukaisuus ja esteettisyys. Suunnittelun tavoitteena on alueiden monimuotoisuus ja -käyttöisyys sekä toimivuus. Puistojen rakentamisessa lähtökohtana on rakenteiden tarkoituksenmukaisuus ja monikäyttöisyys sekä niiden sopiminen ympäristöön. Kaupunki ottaa kaikessa toiminnassaan huomioon ekologiset vaikutukset ja toimii ekologisen hyvinvoinnin parantamiseksi. Kaupunkistrategiaa päivitetään vuosittain talousarvioprosessin yhteydessä. Vuoden 2004 päivityksessä todetaan mm. seuraavaa: Terveellinen, virikkeellinen ja turvallinen ympäristö on asukkaiden viihtyvyyden perusta ja kestävän kehityksen edellytys. Terveellisen elinympäristön suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon eri väestöryhmien tarpeet. Luonnontilaista luontoa tulisi olla riittävästi luonnonkirjon ja asuntoalueiden viihtyisyyden turvaamiseksi ja kaupunkikuvan säilyttämiseksi vehreänä ja viihtyisänä. Kaupunki tukee kaupunginosien omaa identiteettiä ja yhteisöllisyyttä. Myös henkisen kulttuuriperinteen kartoittamisesta tulisi huolehtia. (Tampereen kaupunki, talousarvio 2004.) Ympäristö- ja teknisen toimen strategia Kaupunkistrategian täsmentämiseksi on ympäristö- ja tekninen toimi (vuodesta 2004 lähtien yhdyskuntapalvelut) tehnyt vuonna 2002 oman strategiansa nimeltään Kaikem paree Tampere ympäristön ystävä, tekniikan helmi. Tätä on kaupunkistrategian tavoin päivitetty vuosittain talousarvioprosessin yhteydessä. Ympäristö- ja teknisen toimen strategisia päämääriä ovat toimiva ja ehyt yhdyskuntarakenne ja sen sisällä yhtenäinen ja monipuolinen viherverkko viher- ja virkistysalueineen. Kaupungin tulee huolehtia viheralueiden säilymisestä kaupunkirakenteessa. Yhteiseurooppalaiset kestävän kehityksen indikaattorit korostavat viheralueiden saavutettavuuden merkitystä. Kaupunkisuunnittelussa huolehditaan luonnon monimuotoisuuden ja virkistysalueiden säilymisestä sekä kaupunkikuvan säilymisestä vihreänä ja viihtyisänä. Viherympäristö ymmärretään ihmisen hyvinvoinnin lisääjänä, kaupungin positiivisena imagotekijänä ja osana hyvää yhdyskuntarakennetta. Luonnon monimuotoisuus sekä virkistysalueiden määrä ja laatu otetaan huomioon suunnittelussa, rakentamisessa ja kunnossapidossa. Kaupunkikuva säilyy vihreänä ja viihtyisänä monipuolisten viheralueiden ansiosta. Hoidettua viherverkostoa kehitetään ja monipuolistetaan. Tavoitteina mainitaan Viheralueselvityksen tehtävä yhtenäisen viherverkon määrittämisessä ja Viheralueohjelman tehtävä viheralueiden kehittämisohjelman laatimisessa. (Tampereen kaupungin ympäristö- ja teknisen toimen talousarvion käyttösuunnitelma 2004.) Yleiskaava ja muut selvitykset Viheralueille asetettujen tavoitteiden turvaamiseksi on kantakaupungin yleiskaavassa 1998 osoitettu merkittävinä viheralueina ja viheralueina säilytettävät alueet. Viheralueselvityksessä (1994) on rajattu 56 eri puolilla kaupunkia sijaitsevaa merkittävää viheraluetta ja esitetty niiden kehittämistä koskevat suositukset. Suositukset ja viheralueiden rajaukset tarkistetaan Kantakaupungin maisema- ja ympäristöselvityksessä (KYMS). Tietoja arvokkaista luontokohteista ylläpitää ympäristövalvontayksikkö, tietojen kokoaminen on jatkuvaa. Raportti Tampereen arvokkaista luontokohteista on päivitetty vuonna 2003 (Korte & Kosonen 2003).

22 TAMPEREEN VIHERALUEOHJELMA Kantakaupungin yleiskaavan 1998 merkittävät viheralueet sekä arvokkaat luontokohteet. Kuva ei sisällä merkittävinä viheralueina tai viheralueina säilytettäviä keskustan, Pyynikin ja Kaupin osayleiskaavojen alueita. (Yhdyskuntapalvelut/Tampereen Yhdyskuntasuunnittelu ja ympäristövalvontayksikkö 2004) 4.2 Yleiset tavoitteet Viheralueiden kehittämisen yleiset tavoitteet ohjelmakaudelle on määritelty yhteistyössä viheralueista vastuussa olevien hallintokuntien ja yksiköiden kesken. Tavoitteita ja niiden tärkeysjärjestystä on muokattu asukaskyselyjen perusteella. Tässä luvussa esitellään lisäksi keskeiset toimenpiteet, joilla tavoitteisiin päästään, sekä perustellaan toimenpiteiden edellyttämien lisäresurssien tarve. Kaikkia viheralueita koskevat tärkeimmät yleiset tavoitteet ovat viihtyisyys, turvallisuus, kaupunkikuvan ja maiseman vaaliminen sekä luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen. Myös viheralueiden suunnitteluyhteistyötä, käytön valvontaa ja hallintaa koskevat kehittämistavoitteet koskevat kaikkia viheralueita. Kuva: Tarja Nikupaavo-Oksanen Kuva: Saija Torniainen