Sara Hildénin taidemuseossa työntäyteinen juhlavuosi. Kaupungin talouteen etsitään säästökeinoja s.3 Videoneuvottelulaitteista tehoa töihin s.

Transkriptio

1 Tampereen kaupungin henkilöstölehti Sara Hildénin taidemuseossa työntäyteinen juhlavuosi Kaupungin talouteen etsitään säästökeinoja s.3 Videoneuvottelulaitteista tehoa töihin s.15

2 PÄÄKIRJOITUS MAALISKUU 2009 Ojasta noustaan ARI JÄRVELÄ Viime kuukausien aikana olemme saaneet tottua lähes päivittäisiin yritysten lomautus- ja irtisanomisilmoituksiin. Viennin ja teollisuustuotannon äkillinen romahdus on tuonut talouden taantuman kunnille huomattavasti aiempia arvioita nopeammin, mikä näkyy kuntien verotulojen heikkona kasvuna ja jopa laskuna. Kaikki keskeiset taloudelliset tutkimuslaitokset ennustavat kuntien talouden notkahtavan voimakkaasti kuluvana vuonna ja pysyvän erittäin heikkona pari seuraavaa vuotta. Tämä asettaa kuntien talouden ja toimintojen yhteensovittamiselle suuren joukon pulmallisia tehtäviä, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan laajaa yhteistä tahtoa ja tarmokasta tekemistä. Kuntatalous joutuu lähivuosina erittäin tiukille. Ellei valtio selkeästi lisää osuuttaan hyvinvointipalvelujen rahoittamisessa, saattaa olla, että kunnat eivät kykene turvaamaan kuntapalvelujen nykyisentasoista laatua ja saatavuutta. Jos valtio ei aidosti vahvista kuntien rahoituspohjaa, on kuntien palvelujen heikkenemisen lisäksi odotettavissa huomattavia kuntien veroprosenttien korotuksia, henkilöstön lomautuksia ja irtisanomisia, investointien leikkaamisia sekä kuntien ennätyksellisen suurta velkaantumista. Pelkillä valtion lisäpanostuksilla ei kuntatalouden ongelmia saada kuitenkaan ratkaistuksi. Myös kuntien on kyettävä monin eri tavoin parantamaan tuottavuuttaan. Tämä antaa kunnille upeita mahdollisuuksia kehittää ja tehdä asioita kuntalaisten parhaaksi entistä paremmin. Talouden nousu- ja laskusuhdanteet kohdistuvat yrityksiin ja kuntiin eri tavoin. Mitä enemmän yrityksen tuotteet menevät kaupaksi, sitä paremmaksi yrityksen taloudellinen tilanne normaalisti kehittyy. Jos yrityksen tuotteet taas eivät mene kaupaksi, yrityksen taloudellinen tilanne heikkenee. Tällöin yritys joko lomauttaa henkilöstöänsä tai pahimmassa tapauksessa vapauttaa koko henkilöstönsä avoimille työmarkkinoille. Kunta eroaa yrityksestä erityisesti siinä, että kunnan tuotteiden (palvelujen) kasvanut kysyntä ei pääsääntöisesti vahvista, vaan heikentää kunnan taloutta. Lisäksi kunnan on melkein kaikissa olosuhteissa hoidettava lukematon määrä lakisääteisiä tehtäviä, vaikkei kunnalla olisi niihin riittäviä taloudellisia toimintaedellytyksiä. Kunta ei voi täysin lopettaa tuotteidensa valmistamista edes rahojen loppuessa, vaikka kunnan talouden kannalta niin pitäisi voida joskus tehdä. Tämä erityispiirre antaa oman pikantin mausteen kunnan talouden ja toiminnan suunnitteluun. Kaupungin toimintamenojen kasvun sovittaminen tulojen kasvun mahdollistamiin rajoihin on kaupungin henkilöstön ja päätöksentekijöiden lähivuosien iso yhteinen juttu. Tämä tarkoittaa viime vuosia selvästi maltillisempaa menojen kasvua. Edes kaupunki ei voi syödä enemmän kuin tienaa. Talouden sopeuttaminen käytettävissä oleviin tuloihin ei ole helppoa eikä aina mukavaa, mutta se on valitettavasti välttämätöntä. Näin toimimalla voimme ketterästi nousta kuntatalouden ojasta. SISÄLTÖ 2 Pääkirjoitus 3 Heikkenevät talousnäkymät edellyttävät säästötoimia 4 Henkilöstömenoihin etsitään säästökeinoja 5 Sara Hildenin taidemuseossa tekee töitä joukko moniosaajia 8 Tredea palvelee elinkeinoasioissa 9 Työturvamonitori korvaa paperisen lomakkeen 10 Koti Koukkuniemessä -tutkimus kertoo tyytyväisistä asukkaista 12 Mitä sairauskassassa tehdään? 13 Apulaispormestareita kruunattiin 14 Keittiön ammattilaisia 15 Videoneuvottelulaitteet helpottavat yhteydenpitoa 16 Kuntaliiton kuntalaistutkimus: Kunnan järjestämät palvelut säilytettävä 17 Tarmo Touhunen 18 Ilmoituksia 19 Halo tiedottaa 20 Haiharan tuulimyllyä kunnostetaan Jukka Männikkö taloussuunnittelupäällikkö VILKKU Tampereen kaupungin henkilöstölehti 45. vuosikerta JULKAISIJA Tampereen kaupungin viestintäyksikkö TOIMITUKSEN OSOITE Vilkku, Tampereen kaupunki, PL 487, Tampere PÄÄTOIMITTAJA Raija Lindell, juttuideat ja -vinkit tai raija.lindell@tampere.fi VILKKU INTER NETISSÄ tiedotus/ julkaisut/vilkku TAITTO Marja Muhonen PAINOPAIKKA Painoyhtymä Oy, Porvoo ISSN SEURAAVA VILKKU ilmestyy huhtikuussa. Etukäteen sovittu aineisto on toimitettava mennessä päätoimittajalle. Toimi tuksella on oikeus aineiston käsittelyyn ja lyhentämiseen. KANNEN KUVA Stefan Moberg. Pirkko Teivaala (ylh.), Klaus Pallas ja Päivi Leppänen Sara Hildénin taidemuseon kirjastossa. OSOITTEENMUUTOKSET omalle palkanlaskijalle. PAINOSMÄÄRÄ kpl.

3 Tampereen kaupungin talouden tasapainottamiseen liittyvät periaatteet hyväksyttiin kaupunginhallituksessa helmikuun puolivälissä. Kuluvan vuoden säästöjen tai lisätulojen tarve on yli 50 miljoonaa euroa. Vuosien 2010 ja 2011 tasapainottamistarve on yli 80 miljoonaa euroa. Kaupunginhallituksen mukaan tarvittaviin toimenpiteisiin on ryhdyttävä välittömästi, muutoin kaupungin taloudellinen tilanne uhkaa käydä kestämättömäksi. Uusien tietojen mukaan yksistään kaupungin tämän vuoden verotulot ovat jäämässä 45 miljoonaa euroa budjetoitua pienemmäksi. Yhteisöverojen osuus summasta on kaksi kolmas osaa eli 30 miljoonaa euroa. Jos talouden tasapainottamiseen ei ryhdytä, kaupungin velka uhkaa kolminkertaistua. Kun viime vuonna kaupungilla oli velkaa noin 950 euroa per kaupunkilainen, ilman tarvittavia toimenpiteitä se nousee TEKSTI HEIKKI NÄREIKKÖ euroon kaupunkilaista kohti vuonna Parhaimmassakin tapauksessa velka saattaa kaksinkertaistua. Uhkana on, että rahaa joudutaan lainaamaan käyttömenoihin. Tasapainottamisohjelman mukaan kaupungin toimintayksiköiden on löydettävä toimintamenoissa kolmen prosentin eli noin 30 miljoonan euron nettosäästöt. Kaupunginhallitus edellyttää, että säästöillä ei vaaranneta peruspalvelujen saatavuutta. Tavoitteeseen on pyrittävä joko ulkoisia tuloja lisäämällä tai ulkoisia menoja vähentämällä. Yksiköiden on tehtävä esityksensä talouden tasapainottamisesta erikseen vuodelle 2009 ja vuosille Ehdotuksissa on esitettävä toimenpiteitä, joilla toimintamenojen ja sisäisten hintojen kasvu saadaan rajoitetuksi vuodelle 2010 vähintään kahteen ja vuodelle 2011 vähintään kolmeen prosenttiin. Rakenteellisten muutosesitysten vaikutukset Talouden tasapainottaminen vaatii välittömiä toimenpiteitä on esitettävä euromääräisinä ja toiminnallisina muutoksina. Palkoista neuvotellaan Tasapainottamisohjelman mukaan tilaajalautakuntien tulee esittää vähintään yhden prosentin (9,7 milj. euroa) säästöt kuluvan vuoden talousarvioon verrattuna. Konsernihallinnon ja palvelukeskusten on löydettävä vähintään kahden prosentin säästöt. Konsernihallinnon osuus on euroina 1,5 miljoonaa. Palvelukeskusten 0,3 miljoonaa euroa. Hyvinvointipalvelujen johtokuntien tulee esittää vähintään kahden prosentin (12,8 milj. euroa) säästöt, samoin liikelaitosten johtokuntien (5,8 milj. euroa). Tasapainottamisohjelman mukaan henkilöstösuunnitelmat tulee arvioida uudelleen. Henkilöstömenoissa pyritään keskitettyjen neuvottelujen kautta säästöihin, joiden toteuttamisesta tiedotetaan erikseen. Työnantajan KELA-maksun poistumisen vaikutus (kuluvalle vuodelle 3 miljoonaa euroa) otetaan keskitetysti huomioon. Siten yksiköt eivät tässä vaiheessa huomioi omissa esityksissään henkilöstöjärjestöjen kanssa mahdollisesti syntyvän sopimuksen eikä työnantajan KELA-maksun poistumisen vaikutuksia. Tilaajan ja tuottajan välisten palvelusopimusten hintoja ei muuteta kuluvalle vuodelle. Osana talouden tasapainottamista tulee arvioida uudelleen myös valtuuston asettamien sitovien toiminnallisten tavoitteiden realistisuus ja tehdä tarvittavat muutokset, mikäli tavoitteilla on selkeitä taloudellisia vaikutuksia. Huhtikuussa kaikki valmista Esitykset talouden tasapainottamiseksi on toimitettava viimeistään 27. maaliskuuta Konsernin johtoryhmä käsittelee niitä 6. huhtikuuta ja kaupunginhallitus 14. huhtikuuta. Kaupunginvaltuusto päättää 22. huhtikuuta tasapainottamistoimenpiteistä vuodelle 2009 sekä vuosien 2010 ja 2011 talousarviokehyksen ja verojen perusteista sekä menojen ja hintojen enimmäiskasvusta. Säästötoimenpiteiden seuranta tehdään yksiköissä, mutta säästöjen toteutumista arvioidaan seuraavilla tasoilla: tilaajalautakunnat, konsernihallinto, hyvinvointipalvelut, palvelukeskukset, liikelaitokset ja aluepelastuslaitos. Kaupunginhallitukselle raportoidaan talouden toteutumisesta kuukausittain helmikuun toteutumisesta alkaen. 3

4 Missä voidaan säästää? Tiukan talouden vaikutukset henkilöstöön TEKSTI RAIJA LINDELL Heikkenevät talousnäkymät ovat saaneet kaikki kaupungin yksiköt miettimään esityksiä säästökohteiksi, joista osa koskee henkilöstömenoja. Lisäksi kaupungin henkilöstöyksikkö ja henkilöstöjärjestöjen pääluottamusmiehet neuvottelevat yhdessä koko henkilöstöä koskevista säästöratkaisuista. Henkilöstöpoliittisilla sopimuksilla voitaisiin saada aikaan merkittäviä säästöjä, jotka helpottaisivat ratkaisevasti kaupungin eri toimintayksiköitä säästötavoitteisiin pääsemisessä, kertoo vs. henkilöstöjohtaja Niina Pietikäinen. Tänä vuonna kaupungin henkilöstömenoihin on arvioitu kuluvan 617 miljoonaa euroa ilman säästöjä. Pietikäinen korostaa, ettei henkilöstömenojen leikkaustavoitteeksi ole asetettu tarkkaa summaa. Henkilöstömenojen säästökeinoja valittaessa on tärkeää puntaroida keinojen vaikutukset muun muassa tuottavuuteen, työnantajanimagoon ja työhyvinvointiin. Pidän tärkeänä, että voisimme sopia työntekijäjärjestöjen kanssa yhdessä säästöratkaisuista, jotta konkreettisia euromääräisiä säästöjä todella saataisiin yhteistoimin aikaiseksi, Pietikäinen painottaa. Neuvotteluilmapiiri osapuolten kesken on ollut hyvä, sillä kaikki ymmärtävät tilanteen vakavuuden. Pätevät säästöratkaisuesitykset tulee antaa mennessä. Esitykset puntaroidaan ensin kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuusto päättää säästötoimenpiteistä 22. huhtikuuta. Edessä toiminnan uudelleenarviointi Maaliskuun ensimmäisellä viikolla neuvottelutilanne oli henkilöstöjärjestöjen kanssa kesken. Järjestöjen tähän mennessä esittämät säästökeinot ovat Pietikäisen mukaan olleet tuttuja. Järjestöt eivät ole olleet valmiita sopimaan lomarahojen leikkaamisesta tai palkankorotusten myöhentämisestä eivätkä lomarahojen vaihtamisesta vapaaksi. Kaikkia kustannuksia tulee tarkastella suurennuslasin kanssa. Säästökuuri edellyttää, että myös yksiköiden henkilöstösuunnitelmat tehdään uudelleen osana talouden tasapainottamista, toteaa Pietikäinen. Toimiva johto, joka miettii mitä missäkin yksikössä olisi mahdollista säästää erilaisia keinoja käyttäen, on nyt kovien kysymysten edessä. Pietikäinen muistuttaa, että uusien henkilöiden palkkaamisessa edellytetään tarkkaa harkintaa ja korvaavien vaihtoehtojen etsimistä. Keinovalikoimaa harkittaessa on mietittävä niiden vaikutuksia itse toimintaan. Mikäli lomarahoja leikattaisiin, saataisiin arviolta noin 25 miljoonan euron vuosikohtainen säästö. Se tekee noin 0,8 miljoonaa euroa päivää kohden. Pelkästään tälle vuodelle tulevien palkankorotusten myöhentämisillä säästettäisiin 7,8 miljoonaa euroa. Korotusten ja maksujen myöhentämisratkaisussa kenenkään tulotaso ei tipahtaisi nykyisestä ja säästettävä summa olisi kuitenkin merkittävä. Luonnollisesti tämäkin ratkaisu on lyhyen aikavälin ratkaisu ja myös tulevia vuosia on mietittävä, Pietikäinen huomauttaa. Työntekemisen tapoja ja palveluprosesseja on tarkasteltava tuottavuusnäkökulmasta. Työprosessien kehittäminen vaikuttaa itse palveluprosessiin ja tuottavuuden parantamiseen siten, että työpanosta tarvitaan nykyistä vähemmän, Pietikäinen sanoo. Kaupunginhallituksen uudella henkilöstöjaostolla oli maaliskuun alussa seminaari, jossa Olli-Poika Parviainen (edessä vas.), Irja Tulonen, Sanna Marin, Lasse Oksanen, Laila Koskela kuvassa Antti Ivanoffin selän takana ja Sirpa Lempinen kuulivat mm. Niina Pietikäisen (seisomassa) tilannekatsauk sen kaupungin tiukkenevan talouden vaikutuksista henkilöstöön. RAIJA LINDELL 4

5 STEFAN MOBERG Meille tulee koko ajan kutsuja näyttelyiden avajaisiin eri puolella maailmaa. Viimeksi taisi tulla Kaliforniasta, Riitta Valorinta iloitsee. Sara Hildénin taidemuseo juhlii kolmekymppisiä TEKSTI MIRVA KIPINOINEN Kyllä tänne on joka aamu mukava tulla töihin, kehuu Riitta Valorinta. Ja uskottava se kai on, sillä museonjohtaja Valorinta on viihtynyt Sara Hildénin taidemuseossa jo vuodesta 1981, melkein museon avaamisesta asti. Sara Hildénin taidemuseo avattiin 11. helmikuuta Se tarkoittaa, että museo täyttää tänä vuonna kolmekymmentä vuotta. Kansainvälinen ja osaava Vuosien varrella Särkänniemessä sijaitseva museo on esitellyt modernia taidetta Suomesta ja ulkomailta. Lisäksi se on pitänyt huolta Sara Hildénin säätiön taidekokoelmasta ja solminut yhteyksiä maailmalle. Tampere ei ole sellainen paikka, että maailman taiteilijat muuten vain piipahtaisivat täällä. Meidän pitää itse tehdä itseämme tunnetuksi, Valorinta tietää. Tänään voidaan sanoa, että työssä on onnistuttu. Esimerkiksi sopii vaikkapa museossa nyt esillä oleva näyttely Alex Katz An American Way of Seeing. Kun Valorinta vuonna 2006 alkoi toteuttaa newyorkilaisen Alex Katzin näyttelyä ja otti taidemaalariin yhteyttä, tiesi Katz jo valmiiksi, mikä paikka Sara Hildénin taidemuseo on. Helmikuussa Katz tuli vielä itse Tampereelle, näyttelynsä avajaisiin. Eikä kansainvälisyys siihen lopu. Kun Katzin näyttely toukokuun lopussa päättyy, lähtee se Tampereelta ensin Ranskaan ja sitten Saksaan. Meidät tunnetaan maailmalla, me saamme kansainvälisiä yhteistyöprojekteja, ja meidän henkilökuntamme pärjää tässä kaikessa, Valorinta iloitsee. Ilonaihetta antaa myös tulevaisuus. Se on hyvällä pohjalla. Säätiö hankkii koko ajan lisää teoksia. Haasteitakin toki on, esimerkiksi lama ja tilakysymykset. Taide ennen kaikkea Museonjohtajan työsarka pitää sisällään monenlaista. Valorinta muun muassa vastaa taiteellisesta linjasta, budjetista, hallinto- ja henkilöstöasioista ja hankkii yhdessä kokoelma-amanuenssi Päivi Loimaalan kanssa uusia teoksia museon kokoelmiin. Lisäksi Valorinta suunnittelee tulevaa, huolehtii näyttelyiden ripustuksesta, seuraa taidekenttää ja tapaa taiteilijoita. Minusta kaikkein tärkeintä tässä työssä kuitenkin on, että on taidehistorioitsija ja tuntee taidetta. Eikä sekään vielä riitä: taidetta 5

6 STEFAN MOBERG Monipuolista työtä, hyvät työkaverit ja tekemisen meininki, Matliisa Lehtinen (vas.), Virpi Nikkari ja Päivi Loimaala kiittävät. Museo juhlii kolmekymppisiä Silloin Alex Katzin näyttelyyn on vapaa pääsy ja museo tarjoaa opastuksia sekä pullakahvit. pitää rakastaa, Valorinta painottaa. Ehkä taiteessa ja sen rakastamisessa piilee syy myös siihen, miksi Sara Hildénin taidemuseon työntekijät ovat viihtyneet niin hyvin töissä museossa, muutama aina avajaisista asti. Vai lisäävätkö viihtyvyyttä myös kaunis työympäristö ja Näsijärvelle avautuvat maisemat? Esimiehenä toivon tietysti, että tämä on joka suhteessa hyvä työpaikka, Valorinta sanoo. Ja uskon, että niin onkin. Meillä on hyvä henki. Helpolla täällä tosin ei pääse kukaan, tämä on pieni museo ja vaativa työpaikka, hän jatkaa. Mutta itsellemme me emme tätä tee, vaan yleisölle. Rouva Hildénhän nimenomaan halusi, että museo sijaitsee Särkänniemessä, jotta yleisö pääsee tänne. Taide tuo toimistoon oman lisänsä Jotta Sara Hildénin taidemuseo pyörii, tarvitsee se tukevan taustakoneiston. Sen rutiineja pitävät museossa liikkeessä muun muassa toimistoesimies Klaus Pallas, toimistosihteeri Paula Lehtola, taloussihteeri Päivi Leppänen ja arkistonhoitaja Pirkko Teivaala. He huolehtivat esimerkiksi siitä, että budjetti ja raportit valmistuvat, laskut maksetaan ajallaan, kirjasto on järjestyksessä ja näyttelyluetteloiden tekstit virheettömiä. Pirkko Teivaala on ollut Sara Hildénin taidemuseossa töissä museon avajaisista asti. Nelikosta muutkin ovat viihtyneet museossa jo pitkään. Työ on muuttunut hirveästi. Ennen meillä ei ollut esimerkiksi kopiokonetta ja vain kaksi puhelinlinjaakin, Teivaala nauraa. Ja ennen olivat kassalippaat ja aina päivän mittaan laskettiin lipun kantoja, Pallas muistaa. Moni asia on muuttunut 2000-luvullakin. Raha vaihtui, ja SAP ja Tiltu tulivat, Leppänen luettelee. Henkilökunta on vuosien varrella mukautunut ja opetellut uutta. Mutta yksi on pysynyt samana: taide ja sen työhön tuoma lisä. Kyllä täällä kaikenlaista hauskaa aina välillä on, taiteilijat kun ovat sellaisia persoonia, Pallas hymyilee. Tämä ei ole tavallista toimistotyötä, sillä taide tuo tähän oman lisänsä, Teivaala sanoo. Tämä on mukava työpaikka, tänne on kiva aina tulla. Monipuolista työtä ja tekemisen meininkiä Rahtikoneita, rekkoja ja osaavia ammattilaisia, niitä kaikkia näyttelyiden valmistelussa ja Sara Hildénin säätiön teosten liikuttelussa tarvitaan. Osana näyttelyamanuenssi Virpi Nikkarin, kokoelma-amanuenssi Päivi Loimaalan ja museosihteeri Matliisa Lehtisen työhön nimittäin kuuluvat niin sanotut kuriirimatkat. Teokset eivät voi matkustaa yksin, kun niitä esimerkiksi lainataan näyttelyihin. Kuriiri katsoo, että teokset pakataan oikein lähtiessä 6

7 Tapio Leponiemi (vas.), Pirjo Toivonen, Elina Laurikainen ja Harri Närvä kehuvat työtään mielenkiintoiseksi ja vaihtelevaksi. Alex Katzin teos odottamassa näyttelypaikkaansa. STEFAN MOBERG Päättyneen Martti Aihan näyttelyn teosten pakkaaminen oli tarkkaa työtä. Pirjo Toivonen (vas.) ja Elina Laurikainen paketoimassa. VILLE SAHA ja että ne saapuvat hyvässä kunnossa perille, Nikkari selittää. Mutta se on vain pieni osa työtä. Näyttely rakentuu palasista Näyttelyt ja niiden rakentaminen sitä vastoin vaativat paljon työtä. Näyttelyitä valmistellaan yhdessä museonjohtajan kanssa pitkään ennen kuin ovet yleisölle avataan. Ensin kartoitetaan taiteilijan tuotantoa, Loimaala ja Nikkari kertovat. Se tarkoittaa, että kerätään tietoa, käydään katsomassa teoksia, ollaan yhteyksissä gallerioihin ja museoihin ja mietitään, miten rakennetaan hyvä näyttelykokonaisuus. Samalla pohditaan, mitä lainattavia teoksia museon omissa kokoelmissa olevien teosten lisäksi tarvitaan. Kun vastaukset lainapyyntöihin tulevat, pitää punnita, mitä on, mitä puuttuu ja mitä mikäkin maksaa, Loimaala kertoo. Päivi Loimaala työskentelee näyttelytyön ohella ensisijaisesti Sara Hildénin säätiön kokoelman kanssa. Matliisa Lehtinen puolestaan tekee töitä lähinnä tiedotuksen, markkinoinnin ja museopedagogiikan parissa. Museohenkilökunta palveluksessanne Näyttelyssä tulee harvoin ajatelleeksi sitä, miten teokset on saatu museoon sisälle. Sara Hildénin taidemuseon museomestari Jyrki Kankaanpää, vahtimestari Tapio Leponiemi, museoavustajat Kalervo Halme, Harri Närvä, Pirjo Toivonen, Mika Hiironniemi, Elina Laurikainen ja konservaattorin apulainen Harri Saarinen paljastavat, että ennen näyttelyn avajaisia museossa käy melkoinen kuhina. Esimerkiksi Alex Katzin näyttelyn suuret teokset saapuivat museoon valtavissa laatikoissa, taidokkaasti pakattuina. Painavimmat laatikot olivat 500-kiloisia, ja niitä kantamaan tarvittiin kymmenen miestä, Leponiemi ja Närvä kertovat. Poraamista ja palvelua Näyttelyn rakentaminen pääsee vauhtiin, kun teokset on purettu pakkauksistaan ja niille on löydetty hyvät paikat. Sen jälkeen otetaan akkupora ja muut työkalut käyttöön, ripustetaan teokset ja kiinnitetään opasteet. Tarvittaessa olemme jokapaikanhöylinä, jaamme julisteita ja esitteitä, Laurikainen ja Toivonen sanovat. Näyttelyn avajaisten jälkeen alkaa sitten asiakaspalvelutyö: lipunmyynti, näyttelyn valvonta ja yleisön kysymyksiin vastaaminen. Kysymykset sopivat, taide on kaikille tuttua. Varastokirjanpidosta vastaava Tapio Leponiemi jopa muistaa lähes jokaisen kokoelmiin kuuluvan teoksen varastopaikankin. 7

8 STEFAN MOBERG Raija Pettinen ja Tuula Palo kutsuvat herkuttelemaan Café Saraan. Kun teoksia 20 vuotta sitten oli noin 2 000, pystyin melkein muistamaan jokaisen sijainnin. Nyt en ihan enää, Leponiemi nauraa. Café Saran väki leipoo kaiken itse Feta-pinaattipiirasta, tuorejuustokakkua, lusikkaleipiä, lohipiirakkaa ja korvapuusteja. Muun muassa näistä voi valita, kun suuntaa herkuttelemaan Café Saraan. Sara Hildénin taidemuseon 30-vuotisjuhlavuoden kunniaksi on tarjolla myös juhlaleivos, jota saa vain meiltä, kahvilatyöntekijä Raija Pettinen vinkkaa. Ja kaikki tehdään itse, kahvilanhoitaja Tuula Palo vakuuttaa. Café Sara sijaitsee Sara Hildénin taidemuseon yhteydessä, aivan Näsijärven rannalla. Kesällä kahvilan eteen nousee terassi, jolta voi ihailla näkymää veistospuistoon ja veden äärelle. Kahvilassa voi piipahtaa joko museokäynnin yhteydessä tai muuten vaan. Talvisaikaan tänne voi tulla vaikka jäältä, jos on ulkona reippailemassa. Kesällä terassilla voi siemaista esimerkiksi oluen, jos tahtoo, Pettinen ehdottaa. Täällä on rauhallista ja ihana taideympäristö, jossa on vaunuillekin tilaa, Palo jatkaa. Rauhallisuutensa vuoksi kahvila sopii Palon mielestä esimerkiksi palaveripaikaksi. Aukioloajan ulkopuolella järjestetään tilauksesta myös yksityistilaisuuksia. Kahvilassa on 40 asiakaspaikkaa. Koko kahvila on remontoitu vuoden alussa, kuitenkin niin että kahvilan alkuperäinen ulkoasu Birger Kaipiaisen ja Rut Brykin keramiikkateoksineen on säilytetty ennallaan. Café Sara on talvisin auki tiistaista sunnuntaihin kello , kesällä joka päivä kello Tampere tilaa elinkeinopalvelut Tredea Oy:ltä Tampereen osaamis- ja elinkeinolautakunta hyväksyi helmikuussa palvelusopimuksen, jolla Tampereen elinkeinojen edistämisen palvelut tilataan uudelta Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy:ltä. Palvelutilauksen loppusumma vuodelle 2009 on euroa. Tredea Oy on käynnistänyt toimintansa , ja sen omistajina ovat Kangasala (8,06%), Lempäälä (5,60%), Nokia (8,86%), Orivesi (2,78%), Pirkkala (4,59%), Tampere (60,44%), Vesilahti (1,19%) ja Ylöjärvi (8,47%). Kaupunkien ja kuntien omistusosuudet perustuvat niiden asukaslukuihin. Yhtiö edistää, kehittää ja toteuttaa seudullista elinkeinopolitiikkaa, ja sen päätavoitteena on kaupunkiseudun vetovoimaisuuden kasvattaminen ja elinkeinoelämälle kilpailukykyisten toimintaedellytysten varmistaminen. Tredea Oy sijaitsee Tampereella Tampellan alueella osoitteessa Juhlatalonkatu 5 ja sen palveluksessa on kuusi henkilöä. Yhtiön toimitusjohtaja on valtiotieteiden maisteri Ari Tuulentie, joka oli aiemmin Ylöjärven Yrityspalvelu Oy:n toimitusjohtaja. Yhtiön hallituksen jäseniä ovat kaupunginjohtaja Pentti Sivunen Ylöjärveltä, kunnanjohtaja Olli Viitasaari Lempäälästä, toimitusjohtaja Jari Jokilampi Pirkanmaan Yrittäjät ry:stä sekä Tampereen kaupungilta strategiapäällikkö Reija Linnamaa ja kaupunkikehitysryhmän johtaja Kari Kankaala. Hallituksen puheenjohtajana toimii Kankaala. Seudun kansainvälisen vetovoiman vahvistamista Palvelusopimuksella Tampere tilaa Tredea Oy:ltä kehittämis- ja markkinointipalveluita. Kehittämispalveluihin kuuluvat muun muassa kansainvälistymispalvelut, joiden tavoitteena on vahvistaa seudun kansainvälistä vetovoimaa. Tredean palveluksessa on seudun yhteinen yhteysjohtaja Brysselissä. Kehittämispalveluiden tavoitteena on lisäksi kehittää seudulle selkeästi profiloituja yhteisesti tärkeitä yritysalueita, joista päätetään yhdessä kaikkien omistajakuntien kesken. Yhtiön tuottamat markkinointipalvelut käsittävät sekä ulkomaisten investointien houkuttelun alueelle että yleisen kaupunkiseudun markkinoinnin. Näiden tavoitteena on parantaa koko seudun tunnettuutta ja vetovoimaisuutta sekä imagoa niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin ja saada useita merkittäviä kotimaisia ja ulkomaisia yrityksiä sijoittumaan Tampereen seudulle. Lautakunnan hyväksymä palvelusopimus on voimassa vuoden Osaamis- ja elinkeinolautakunta on tilannut vastaavia palveluita aiemmin Tampereen kaupungin omalta elinkeinokeskukselta, jonka toiminta päättyi vuoden 2009 alusta. 8

9 TEKSTI RAIJA LINDELL Työtapaturmailmoituksien tekeminen Tampereen kaupungin eri työpaikoilla muuttuu aikaisempaa tarkemmaksi. Uudessa Työturva monitori -järjestelmässä yksiköiden esimiehet täyttävät yhdessä asianomaisen kanssa sähköisen työtapaturmailmoituksen, joka korvaa paperisen lomakkeen. Sähköinen lomake on siitä hyvä, että siinä on pakko täyttää kaikki vaaditut kohdat. Nimittäin nyt lähes poikkeuksetta meillä on ollut ongelmia puutteellisesti täytetyistä lomakkeista ja asian hoitaminen on hidastunut, kertoo työympäristösuunnittelija Sampsa Hakulinen. Työturva monitori -kokonaisuus on Tampereen kaupungin uusi työturvallisuuden tietojärjestelmä. Monitori toimii työvälineenä työturvallisuuden parantamisessa. Sen kautta hoidetaan paitsi tapaturmailmoitukset myös vaaratilanneilmoitukset, parannusehdotukset, työn vaarojen arvioinnit sekä määrätyt tarkastukset. Järjestelmä onkin tarkoitettu koko henkilöstön käyttöön. Siitä voi seurata esimerkiksi oman parannusehdotuksensa käsittelyn etenemistä tai tarkistaa itseä koskevia tietoja mm. tapaturmailmoituksessa. Hakulisen mukaan Työturva monitori nostaa esimiehen roolia vaaratilanteiden ja tapaturmien seuraamisessa entisestään. Tästä tulee kulttuurin muutos. Esimiehellä on vastuu ilmoituksen käsittelystä. Työtapaturmia tai vaaratilanteita ei voida ohittaa, vaan niihin on otettava kantaa. Kun erilaiset työturvallisuutta heikentävät tilanteet on kirjattu yhdenmukaisesti, päästään niitä myös arvioimaan ja niitä voidaan ehkäistä paremmin, Hakulinen selittää. Työturva monitorissa koko henkilöstön rooli painottuu. Hakulisen mukaan etenkin vaaratilanteiden ilmoittamisessa henkilöstön omalla aktiivisuudella on suuri merkitys turvallisuuden ja työhyvinvoinnin kehittämisessä. Työturva monitoriin kerätystä tiedosta saadaan esimiehille, työsuojeluvaltuutetuille ja -päälliköille raportit, joiden avulla esimerkiksi esimiehillä on mahdollisuus seurata vastuualueensa työtapaturmia, vaaratilanneilmoituksia sekä havaittuja riskejä niin reaaliaikaisesti kuin on mahdollista. Monitori tukee ennakoivaa työturvallisuutta Tapaturmailmoitukset on monitorissa jaettu neljään eri tyyppiin: tapaturma, työmatkatapaturma, veritapaturma sekä ammattitautiepäily. Näiden ilmoitusten käsittelyprosessit eroavat toisistaan, etenkin veritapaturmissa sekä ammattitautiepäilyissä tietosuoja korostuu ja tiettyjen tietojen näkyvyyttä eri käyttäjille on rajattu. Tapaturmista suuri osa tapahtuu työntekijöille työmatkalla tai päivän aikana, kun liikutaan paikasta toiseen. Ilmoitus työtapaturmasta tehdään nyt sähköisesti Sampsa Hakulinen korostaa työn vaarojen arvioinnin kokonaisuutta ja tärkeyttä. Tältä osiolta odotamme saavamme paljon. Työn vaarojen arviointi on ennakoivaa työturvallisuutta ja työhyvinvointityötä. Hakulisen mukaan Työturva monitorissa työn vaaroja päästään arvioimaan hyvin kattavasti. Siinä pystytään seuraamaan riskejä ja niihin kohdistuvia toimenpiteitä ja niiden toteutumista. Työturva monitori aukeaa intranetissä Loorassa niin, että monitorin etusivulla näkyy käyttäjän oikeuksista riippuen erilaisia toiminnallisuuksia. Kaikilla näkyvät perustoiminnallisuudet eli ehdotukset ja ilmoitukset, kaikki itse luodut dokumentit eli parannusehdotukset tai tapaturmailmoitukset sekä koulutusmateriaali. Esimiehille on oma osio, jonka hänen lisäkseen näkevät työsuojelupäälliköt ja -valtuutetut, selittää Hakulinen. Esimiehelle tarkoitetussa osioissa on tehtävien luonti mahdollisuus, jossa hän esimerkiksi laatii saapuneen vaaratilanneilmoituksen pohjalta tehtävän, jossa määritellään sen sisältö, vastuuhenkilö sekä tehtävän hyväksyjä, tarkastuksen tallentaminen esimerkiksi työmaiden viikkotarkastuksissa sekä vaarojen arvioinnin suorittaminen. Esimies kuvaa monitoriin toimet, joilla vaaratilanteen aiheuttaja poistetaan tai vaara saatetaan hallitulle tasolle. Tehtävä osoitetaan vastuuhenkilölle ja annetaan alustava aikataulu. Vaaratilanneilmoituksen laatija ja esimies seuraavat monitorin avulla, kuinka annettu tehtävä etenee. Vaaratilanneilmoitukset ovat yksi tehokkaimmista välineistä ennakoivan työturvallisuuden kehittämisessä. Järjestelmän kaikki lomakkeet on pyritty pitämään mahdollisimman yksinkertaisina, tämä on etenkin vaaratilanteiden ilmoituslomakkeessa tärkeä vaatimus, kertoo Hakulinen. Työturva monitorin välityksellä työpaikalla täytetyt tiedot tapaturmasta menevät automaattisesti Kipalan käsiteltäväksi. Monitori saa kunkin työntekijän tiedot SAP:sta. Järjestelmä otetaan käyttöön tämän kevään aikana. Työturva monitorin käyttämiseen tullaan järjestämään koulutusta. Lisätietoja: työympäristösuunnittelija Sampsa Hakulinen p ARI JÄRVELÄ 9

10 KUVAT: ARI JÄRVELÄ Mirjam Halttunen näyttää omahoitajalleen Seija Putkisaarelle tuttaviltaan saamiaan postikortteja. Halttunen kiittelee Koukkuniemen ystävällistä ja avuliasta henkilökuntaa. Hoito ja kohtelu Koukkuniemessä saavat kiitosta asukkailta TEKSTI JAANA KALLIOMÄKI Koti Koukkuniemessä -tutkimuksen mukaan valtaosa vanhainkodin asukkaista pitää Koukkuniemeä turvallisena ja viihtyisänä asuinpaikkana. Henkilökunnan ammattitaito ja ystävällisyys saivat erityisesti kiitosta. Tutkimuksen tekivät viime vuonna kaupun gin tietotuotanto- ja laadunarviointitiimi ja Tam pereen yliopiston sosiaalipolitiikan laitos. Opiskelija haastatteli 95 pitkäaikaisasukasta Koukkuniemen 23 osastolla. Haastatteluissa käytettiin valmista haastattelurunkoa, jota seurattiin tarkasti. Yli 80 prosenttia asukkaista kokee, että heitä kohdellaan Koukkuniemessä hyvin tai erittäin hyvin. Hyvän huolenpidon toi esiin 93 prosenttia. Noin 85 prosentin mielestä Koukkuniemi on viihtyisä ja lähes kaikkien mielestä turvallinen asuinpaikka. Vastaajista 96 prosenttia totesi, että heille ollaan aina ystävällisiä. Henkilökunnan ammattitaitoon tyytyväisiä on 95 prosenttia. 87 prosenttia kertoi, että saa elää omanlaistansa elämää. Monet kiittivät sitä, että voivat asua yksin omassa huoneessa ja pääsevät liikkumaan vapaasti osastolla. Asukkaiden mielipiteiden perusteella enemmän huomiota tulisi kiinnittää ruokaan ja henkilökunnalta liikenevään aikaan. Ruoasta pitää noin puolet haastateltavista. Neljäsosa kertoi pitävänsä ruoasta vaihtelevasti. Loput ilmoittivat, etteivät pidä siitä. Henkilökunnalta tuntee saavansa tarpeeksi aikaa 75 prosenttia vastaajista, neljännes ei. Moni haluaisi ulkoilla useammin. Tutkimuksessa ei juuri ilmennyt eroja Koukkuniemen eri talojen välillä. Tutkimus saa jatkoa kehittämisen pohjaksi Kyseessä on ensimmäinen Koukkuniemen asukkaille tehty asukastyytyväisyystutkimus. Suomessa vanhainkodin asukkaiden mielipiteitä on tutkittu varsin vähän. Ennen on haastateltu henkilöstöä ja omaisia. Nyt haluttiin kuuluviin asukkaiden ääni, Tampereen kaupungin tutkimus- ja arviointipäällikkö Riitta Juusenaho perustelee. Hän kertoo, että kyselyjä on tarkoitus jatkaa säännöllisesti. Näin saataisiin vertailutietoa, mutta välillä pitää olla aikaa myös kehittämistyölle. Mittaaminen ei saa olla itseisarvo. Hoidon laatua ja toimintatapoja kehitetään vanhustenhuollossa, myös Koukkuniemessä koko ajan. Esimerkiksi vuonna 2006 käyttöönotetun RAI-järjestelmän avulla on voitu systemaattisesti seurata hoidon laatua, vaikuttavuutta ja kustannuksia. Tamperelaisilla on ollut paljon sanottavaa Koukkuniemestä, heilläkin, jotka eivät ole siellä koskaan käyneetkään. Yksittäiset epäkohdat ovat korostuneet julkisuudessa. Vanhusten hyväksi päivästä toiseen tehtävä työ, niin arjen rutiinit kuin laaja kehittämistyökin ovat unohtuneet. Julkisuuskuva nousi esiin myös asukkaiden haastatteluissa. Moni totesi, ettei se vastaa todellisuutta. Hyviä asioita ei heidän mielestään tuoda lainkaan esiin. Muutama vastaaja sanoi olevan surullista, että ikävä julkisuus vaikuttaa hoitajien työssä viihtymiseen. 10

11 Omaiset rohkaisevat Kyselyn tulos ei yllättänyt. Kyllä me täällä tiedämme päivittäisen työmme perusteella, että asukkaat ovat tyytyväisiä, Koivula-talon osasto 32:n osastonhoitaja Leena Lumme kiteyttää. Myös perushoitaja Seija Putkisaari arvioi, että tutkimus antaa melko oikean kuvan vanhusten mielipiteistä. Saamme paljon kiitettävää palautetta. Toki toisenlaistakin palautetta tulee, Lumme kertoo. Moni omainen kannustaa teette raskasta työtä ja koittakaa jaksaa -kommentein. Avoin linja vanhusten voinnista tiedottamisessa on saanut heiltä kiitosta. Ruoasta tulee kehuja ja moitteita kuten missä tahansa muuallakin. Kaikilla on omat mieltymyksensä. Joku käskee lähettämään keittiölle kiitokset, ja joku sanoo, että tämä on aivan kauheata. Aina ei sanota mitään, mutta tyhjistä kipoista tietää, että ruoka on maistunut. Väli- ja yöpalaa saa myös, Putkisaari oikaisee vääriä käsityksiä. Hoito kysyy aikaa Osasto 32:lla 19 työntekijää huolehtivat 30 asukkaan hyvinvoinnista kolmessa vuorossa joka vuorokausi. Vanhainkoti- ja hoivaosastojaon poistuminen merkitsi, että asukasta ei enää siirretä toiselle osastolle voinnin muuttuessa. Se muutti myös henkilökunnan työtä, sillä jokaisella osastolla on nyt myös runsaasti apua tarvitsevia potilaita. Hoito vie enemmän aikaa, kun asukkaat ovat huonokuntoisempia. Olemme joutuneet miettimään toimintatapojamme, mikä ei ole pelkästään huono asia, Lumme pohtii. Henkilökunta tekee työtä kuitenkin myös sydämellään. Työskentelin 20 vuotta kirjapainossa. Työ oli päivästä toiseen samaa, tämä ei. Tänne tulee mielellään. Pidän työstäni, mutta onhan se fyysisesti raskasta, Putkisaari sanoo. Ystävällinen henkilökunta ja apu ovat Mirjamille mieleen Osasto 32:n aulassa Koivula-talossa vietetään leppoisaa perjantaiaamupäivää ennen ruokailua. Mummon Kammarin vapaaehtoiset vanhustyöntekijät, 2-vuotias Leo Kilpinen, hänen äitinsä Nina Lehtinen ja isoäitinsä Leena Kilpinen ovat tulleet tapaamaan kaikkia Leon kolmeakymmentä mummua ja pappaa. Leo heittelee palloa Vilho Ojan, 81 vuotta, kanssa. Lehtinen ja Leena Kilpinen juttelevat vanhusten kanssa, kuuntelevat tai kuten Lehtinen sanoo, vain ovat. Sekin riittää. Mummonkammarilaiset käyvät osastolla kerran tai pari viikossa. Osastonhoitaja Leena Lumme kiittää käyntejä erittäin tervetulleiksi. Asukaskyselynkin mukaan vanhukset kaipaavat nimenomaan aikaa ja seuraa. Henkilökunta ei ehdi kiireiltään kovin pitkiin juttu- ja seurustelutuokioihin. Pääsin näin hyvään paikkaan Ajan puutteesta kantaa varsinkin iltavuoroissa huonoa omaatuntoa, perushoitaja Seija Putkisaari pahoittelee. Työn kiireisyys ei kuitenkaan heijastu vuorovaikutukseen asukkaiden kanssa. Peräti 96 prosenttia asukaskyselyyn vastanneista totesi, että hoitajat ovat aina ystävällisiä. Samaa vakuuttaa neljä vuotta Koukkuniemen Koivula-talossa asunut, 83-vuotias Mirjam Halttunen. Henkilökunta on ystävällistä ja auttaa aina, kun apua tarvitsen. Olen kiitollinen, että olen päässyt näin hyvään paikkaan. Viihdyn täällä oikein hyvin. Halttunen käy avustajan kanssa ulkoilemassa, kun säät niin sallivat. Hän kuuntelee mielellään myös uutisia, joita joku hoitajista iltapäivisin lukee asuk kaille aulassa. Sinne hän menee myös katsomaan televisiota. Omassakin huoneessa on tv, mutta aulassa voi aina vaihtaa muutaman sanan muiden kanssa. Heille, jotka jaksavat ja haluavat, on askartelua, jumppaa, juttupiiriä, kuorolaulua, kaverikoirien käyntejä ja muita tilaisuuksia. Osastonhoitaja Leena Lumme meni mukaan Vilho Ojan ja 2-vuotiaan Leo Kilpisen palloleikkiin. Leo ja äiti Nina Lehtinen (oik.) käyvät kerran viikossa osasto 32:lla Koivula-talossa seurustelemassa asukkaiden kanssa. Tutkimuksen mukaan asukkaat pitävät Koukkuniemeä turvallisena ja viihtyisänä hyvän hoidon paikkana. Lahja Kiikka (vas.) ja Saimi Puolamäki viettävät leppoisaa aamupäivää Koivula-talossa ennen lounasta. 11

12 KUVAT: ARI JÄRVELÄ Jutta Heikkilä (vas.), Sirkku Helenius ja Paula Suoniemi pitävät työtä sairauskassassa vaihtelevana ja antoisana. Työyhteisössäkin puhalletaan yhteen hiileen. Sairauskassassa tekevät töitä: Kaija Pirinen (etuvas.) Maria Tuohisto, Sirkku Helenius, Kirsti Salmela, Paula Suoniemi ja Pirjo Laukkanen (takavas.), Helena Ruohomäki, Kirsi Lamppu, Sirpa Heikkilä, Erja Huurtela, Outi Kujanpää ja Jutta Heikkilä. MITÄ TEILLÄ TEHDÄÄN? Sairauskassan edut kannattaa hyödyntää TEKSTI RIINA KILPINEN Sairauskassassa kehutaan kilpaa hyvää henkeä työpaikalla. Viime vuonna kassa osti itselleen oman toimitilan, missä päätetään yli jäsenen etuuksista ja korvauksista. Sairauskassan johtaja Sirkku Helenius vastaa siitä, että homma toimii. Työsarkaan kuuluvat hallituksen toimeksiantojen noudattamisen valvominen, henkilöstöhallinto, kirjanpito ja yhteydenpito ulkopuolisten tahojen kanssa. Olin sosionomiksi valmistumiseni jälkeen vuonna 1976 harjoittelussa sairauskassassa. Sillä tiellä ollaan edelleen, vaikka asema onkin hieman harjoittelijasta ylentynyt. Kahta samanlaista päivää ei tässä työssä näe, ja juuri vaihtelevuus tekee tehtävästä mielenkiintoisen, Helenius miettii Hyvä työporukka saa erityiskiitosta Heleniukselta. Pari kertaa vuodessa vietetään tyky- Saka lyhyesti 1. Mikä on sairauskassan tehtävä? Kassan päätehtävä on sairaudesta, raskaudesta ja synnytyksestä aiheutuvien kustannusten korvaaminen. Toimintaa säätelevät sairausvakuutuslaki, vakuutuskassalaki ja kassan omat säännöt. 2. Minkälaisia muita etuja sairauskassa tarjoaa? Kassa korvaa muun muassa sairaalakuluja, terveyskeskusmaksuja, hammashoidon kustannuksia, silmälasien ja piilolinssien ostokuluja, enintään 10 hoitokerran sarjan hierojakäyntejä vuodessa ja fysioterapiaa enintään 15 käyntiä. Osa etuuksista on saatavissa vasta, kun kassan jäsenyys on kestänyt vähintään vuoden. 3. Miten jäseneksi liitytään ja paljonko se maksaa? Tampereen kaupungin ja sen tytäryhteisöiden päätoimiset työntekijät kuuluvat automaattisesti kassan päiviä, mutta työkavereiden kesken saatetaan toisinaan lähteä muutenkin istumaan iltaa. Työstressin nollaamiseen johtajan paras niksi on liikunta. Työpäivän jälkeen höyryävän pään saa toimintapiiriin. Jäsenyys on pakollinen ja jäsenmaksu on 0,5 prosenttia ennakonpidätyksen alaisesta palkasta. Jos työsopimus tehdään toistaiseksi tai yli 6 kuukautta kestäväksi, alkaa sairauskassan jäsenyys heti. Lyhyemmissä työsuhteissa jäsenyys alkaa palvelussuhteen kestettyä yli puoli vuotta. 4. Miten korvauksia haetaan? Sairauskassaan toimitetaan hakemus, alkuperäiset tositteet ja kuitit. Kokonaan täytetty hakemus nopeuttaa käsittelyaikaa, joka on normaalisti kolmisen viikkoa. Lääkärin määräys vaaditaan. 5. Saako rahojaan takaisin, ellei koskaan sairasta? Ei, koska sairauskassa toimii ikään kuin vakuutuksena. Terveydenhuollon ylläpitohoidolla, kuten esimerkiksi vuosittaisella hammaslääkärikäynnillä saa jo vastineen rahoilleen. Hammashoito onkin suosituin etuus, sillä 68 prosenttia jäsenistä käyttää sitä vuosittain. parhaiten rauhoitettua kuntosalilla ja sauvakävelyllä. Toisinaan sairauskassasta yritetään keinotella korvausta esimerkiksi perheenjäsenten terveydenhoidon kuluihin, mutta pääsääntöisesti 1. 12

13 kassan jäsenet ovat rehellisiä. Palkitsevinta onkin se, että saa asiakkaat ymmärtämään, ettei kaikkea voida korvata. Meillä on raamit, joiden puitteissa on pysyttävä. Muutosten ja määräysten mukana pysyminen on myös haastavaa. Onneksi ihmiset muistavat välillä kiittääkin, koska parhaamme täällä kuitenkin aina yritämme, Helenius sanoo. Hyvä työyhteisö on voimavara Etuuskäsittelijä Paula Suoniemi listaa sairauskassan parhaiksi puoliksi asiakaspalvelun, erinomaisen työyhteisön, työkaverit sekä säännöllisen työajan. Hänen vastuualueinaan ovat Kelan sairausvakuutuskorvaukset, korvausten maksaminen ja asiakaspalvelutehtävät kerran viikossa. Laskujen maksamisen aikataulu rytmittää työtä. Olin 90-luvun laman aikaan pankissa töissä. Määräaikaisen työsuhteeni loputtua päädyin ruuhka-apulaiseksi sairauskassaan ja sitä ruuhkaa tässä vielä nykyäänkin näköjään selvitellään, Suoniemi nauraa. Kiire, ruuhka ja ajan hermolla pysyminen ovat etuuskäsittelijän työn haastavia puolia. Etenkin Kelan antamat säännökset muuttuvat usein. Asiakaspalvelu tarjoaa vaihtelevia tilanteita. Asiakkaat ovat todella mukavia. Ihmisillä on joskus harvoin kuitenkin hermot jo valmiiksi kireällä, joten pienikin vastoinkäyminen korvaushakemuksien kanssa saattaa aiheuttaa kunnon purkauksen. Parasta on se, kun tuskastuneena tulleen asiakkaan saa lähtemään hyvällä mielellä pois, Suoniemi toteaa. Haastava ja monipuolinen työ Vakuutussihteeri Jutta Heikkilä käsittelee sairausvakuutuslain mukaisia päivärahoja. Näihin etuuksiin kuuluvat sairauspäiväraha, äitiys- ja isyysrahat ja erityishoitoraha. Kuukausittain käsitellään noin 500 hakemusta. Vakuutussihteerin ura sairauskassassa alkoi vuonna 1999, jolloin hän aloitti kesätyöntekijänä. Nykyisin sairauskassassa on 14 työntekijää, joista kaksi työskentelee Heikkilän lisäksi päivärahapuolella. Uusien käytäntöjen omaksuminen ja kiire stressaavat toisinaan, mutta Heikkilän arki ei kulu työn ulkopuolella vakuutusasioita miettiessä. Vapaa-aikani kuluu suurimmaksi osaksi 4- ja 6-vuotiaden lasteni kanssa touhutessa. Jos aikaa jää, niin saatan sauvakävellä tai lukea. Vaikeimmat tapaukset ovat usein selvittelyjä tapaturmatapauksissa, joissa korvausvelvollisia on sairauskassan lisäksi muitakin. On lisäksi aika kurjaa periä takaisin rahoja, jos etuuksia onkin maksettu liikaa, Heikkilä harmittelee. ARI JÄRVELÄ Varhaiskasvatuspäivän kuninkaalliset kruunattiin Varhaiskasvatuspäivän kuninkaallisiksi kruunattiin helmikuussa apulaispormestarit Kristiina Järvelä ja Perttu Pesä. He saivat kruununsa ja viittansa Jussinkylän ja Olkahisen päiväkodin lapsilta. Lapsille oikeudet ovat arkipäivää ja toteutuvat kaikissa lasten elämänpiireissä ja elinympäristöissä. Päiväkoti lasten kasvuympäristönä tuo lisäarvoa lasten elämään, kunhan hoito, kasvatus ja opetus ovat laadukasta, muistutti Pohjois-Hämeen Lastentarhanopettajat ry:n puheenjohtaja Minna Saijonkivi kruunajaispuheessaan. Hän painotti, että lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia. Viranomaisten on kaikissa lasta koskevissa toimenpiteissään ja päätöksissään arvioitava niiden vaikutukset lapseen, otettava huomioon lapsen etu ja kuunneltava lapsen mielipidettä. Lapsen etu on sisällytettävä ja toimeenpantava kaikessa lainsäädännössä ja hallinnollisissa päätöksissä ja toimissa, joilla on vaikutus lapsiin. Varhaiskasvatuspäivä käynnisti tänä Lapset kruunasivat apulaispormestarit Kristiina Järvelän ja Perttu Pesän varhais kasvatuksen päivän kuninkaallisiksi. vuonna 90-vuotiaan Lastentarhanopettajaliiton Lapsuuden arvon ja lasten oikeuksien puolustaja -teeman käsittelyn. Liiton valtakunnallista varhaiskasvatuspäivää on vietetty jo 21 vuoden ajan. Alkanut vuosi on YK:n Lapsen oikeuksien yleissopimuksen 20-vuotisjuhlavuosi, jonka teemana on lapsen oikeus osallistua, vaikuttaa ja tulla kuulluksi. Juhlavuoden aikana edistetään lasten ja nuorten oikeutta osallistua omaa elämäänsä koskeviin päätöksiin ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Lapsen oikeuksien sopimuksen tunnettavuutta parannetaan laajassa yhteistyössä monien eri tahojen kesken ja tässä työssä Lastentarhanopettajaliitto on vahvasti mukana. Suomessa Lapsen oikeuksien sopimusta sovelletaan suoraan osana kansallista lainsäädäntöä. Sopimus velvoittaa erityisesti valtiota ja kuntia. Lisäksi se velvoittaa lasten vanhempia ja muita aikuisia. Sopimuk sen noudattamista ja lapsen oikeuksien toteutu mista seuraa YK:n lapsen oikeuksien komitea

14 KEITTIÖN AMMATTILAISET ARI JÄRVELÄ Varikon keittiön hengetär TEKSTI RIINA KILPINEN Nekalan bussivarikoiden katveessa henkilöstöravintola Varikossa ruoat eivät ole juuri koskaan kärventyneet pilalle. Sen sijaan kielimuuri on tullut joskus vastaan asiakkaiden kanssa kommunikoidessa. Eräänä päivänä oli oikein pimeää ja ulkonakin olivat lamput sammuneet. Viroa äidinkielenään puhuva bussikuski tuli ravintolaan ja toisteli kovasti, että pimiää, pimiää. Kassalla myötäiltiin, että onpa kyllä pimeää, kunnes lopulta selvisi, että hän oli piimää vailla. Tälle sitten naurettiin asiakkaan kanssa yhdessä, Päivi Tetri kertoo kommelluksista hymyssä suin. Päivi Tetri on työskennellyt vuoden henkilöstöravintola Varikon ruokapalveluvastaavana. Ravintola työllistää hänen lisäkseen kokin, jon- Pinaattinen lohikeitto (5 annosta) 8 dl vettä 8 kpl maustepippuria 1 2 kpl laakerinlehtiä 200 g sipulia 500 g perunaa 150 g porkkanaa n. 800 g lohikuutioita (pakaste) n. 200 g kuutioitua savulohta 4 dl ruokakermaa 100 g pinaattia (pakaste) 2 tl suolaa tilliä Keitä pilkotut sipulit, perunat ja porkkanat mausteiden kanssa puolikypsäksi. Lisää sitten joukkoon lohikuutiot, kerma ja pinaatti. Anna kiehua, kunnes kalat ja juurekset ovat kypsiä. Ripottele lopuksi sekaan silputtua tilliä. Ruokapalveluvastaava Päivi Tetrin mukaan ravintola Varikossa muistetaan esimiehen asema, mutta kaikilla on sananvalta, eikä ketään ruveta pomottamaan. ka tehtävissä Tetri itsekin toisinaan tuuraa. Päivittäin ruokailijoita käy Pääsääntöisesti väkeä käy bussinkuljettajien lisäksi autokorjaamolta, logistiikkakeskuksesta sekä puisto- ja katuyksiköstä. Harvoin tänne kukaan satunnainen kulkija eksyy muuten kuin kuulopuheiden perusteella, koska paikka on muutenkin hieman piilossa kulman takana. Tetrillä on takanaan 30 vuoden ura Tampereen kaupungin työntekijänä ja hän on ehtinyt vuosien varrella käydä läpi kaikki kaupungin henkilöstöravintolat. Pari vuotta sitten nainen palasi takaisin koulun penkille ja suoritti kaksivuotisen tutkinnon iltalinjalla Pyynikin ammattioppilaitoksessa. Aloitin aikoinaan nuorena tyttönä keittiöapulaisena, josta sitten etenin aina kokiksi asti, mutta mitään varsinaista tutkintoa minulla ei alalle ollut. Etenkin atk-taitojen päivityksen kannalta se oli tärkeä ratkaisu, koska teen nykyään ison siivun töistäni tietokoneella, Tetri sanoo. Ruokapalveluvastaavan työpäivä alkaa aamulla asiakaspalvelulla tiskin takana. Työnkuvaan kuuluvat päivän kuluessa myös muun muassa puhelimeen vastaaminen, ruokalistojen kirjoittaminen, keittiön työt, tilausten hoitaminen, siivous ja tilitykset. Rutiini rikkoutuu aina toisinaan. Kerran kuussa pidetään esimiespalaveri ja ravintolaan saapuneita palautteita käsitellään puolestaan asiakastoimikunnan kokoontumisissa. Pääasiassa asiakkaat ovat tyytyväisiä Aterian tarjoamaan ruokaan. Perinteisiä mielipideeroja maun suhteen ilmenee väistämättä, kun on ruoasta kyse. Palautteissa toivotaan tamperelaiseen tapaan tietenkin usein mustamakkaraa ja puolukkahilloa, Tetri paljastaa. Varikon keittiön hengetär herkuttelee vapaa-aikanaan miehensä kanssa silloin tällöin köyhillä ritareilla tai täytetyillä ohukaisilla. Varsinainen bravuuri on kuitenkin uunissa valmistettava broileripata. Viikolla ruoanlaitto jää kotona usein väliin, koska lounas nautitaan muualla, joten päivän päätteeksi riittää kevyt iltapala. Sen sijaan sunnuntaisin huushollissa riittää vilskettä, koska kokkaan silloin usein kahdeksalle ihmiselle. Silloin tulee mietittyä enimmäkseen sitä, millainen ruoka maistuu parhaiten kylään tuleville kahdelle lapsenlapselleni. Keittiöhommat eivät ole ainoa Tetrin ainoa vapaa-ajan huvi, sillä hän on innokas sauvakävelijä, vesijuoksija, koiranulkoiluttaja ja karaokeharrastaja. Ajelen omalla autolla laulamaan karaokea, joten kyse ei ole mistään humalaisesta hoilaamisesta. Eipähän ainakaan tule kotona rasitettua kenenkään hermoja lauleskelulla, nainen vitsailee. Pinaattinen lohikeitto on Varikon kokin Päivi Helassalon kehittelemä ja testaama resepti. Sitä ei Tampereen Aterian listoilta löydy, joten keväisen ja terveellisen sopan voi laittaa pataan porisemaan kotikeittiössä, Päivi Tetri kehottaa. 14

15 Videoneuvottelulaitteet antavat lisätehoa työskentelyyn TEKSTI MINNA PAJUNEN ARI JÄRVELÄ Tampereen kaupungin työntekijät voivat nyt saada työkoneellensa pikaviestintäohjelman, jonka avulla voi esimerkiksi soittaa videopuheluita ja kirjoittaa pikaviestejä. Microsoftin Office Communicator -pikaviestintäohjelmaa on kokeiltu Vipu-projektissa keväästä 2008 alkaen, ja käyttäjien kokemukset ovat olleet erittäin myönteisiä. Vammaispalvelutoimiston sosiaalityöntekijä Leena Köykkä ja Orimuksen päiväkodin johtaja Jouni Lehtinen ovat jo hyödyntäneet OC-pikaviestintää työssään. Aikaa ja matkakustannuksia säästyy, kun kokouksiin voi osallistua omasta työpisteestä. Arkipäivän työskentely nopeutuu, koska pikaviestintäohjelman läsnäolotiedoista näkee heti, ovatko työkaverit paikalla. Kun olen puhelimessa, voin samanaikaisesti kysyä puheluun liittyvää asiaa työkaverilta pikaviestien avulla. Myös nopea yhteydenpito eri toimipisteissä olevien kollegojen kanssa mahdollistuu, Köykkä kertoo. Orimuksen päiväkoti kuuluu Marskin tiimiin, jossa on yhteensä viisi päiväkotia ja kaksi ryhmäperhepäiväkotia. Lehtisen mukaan pikaviestimahdollisuus on kätevä esimerkiksi silloin, kun lapselle pitäisi löytää nopeasti vapaa päivähoitopaikka. Neuvottelu asiasta voidaan pitää heti läsnäolevien johtajien kanssa. Videoneuvottelu tuo lisäarvoa yhteydenpitoon, sillä kuvan ansiosta tilanne on samantapainen kuin kasvokkain keskusteltaessa. Päiväkodin johtajat kokoontuvat säännöllisesti, ja videoneuvottelun avulla voimme hoitaa arkipäivän kiireisimpiä asioita kokousten välillä. Pikaviestintäohjelman kautta soitetut puhelut ovat maksuttomia, ja ohjelma toimii nopeammin kuin esimerkiksi sähköpostiringin pyörittäminen, Lehtinen toteaa. Yhteydet toimivat nyt sisäisessä verkossa Köykän ja Lehtisen mielestä laitteiden käyttö on helppoa ja mukavaa. Uusi työväline ei poista ihmisten kasvokkain kohtaamisen merkitystä, koska kaikkia asioita ei voi hoitaa videoneuvottelussa, mutta se antaa arvokkaan lisän työn tekemiseen. Oikeastaan ainoa harmittava asia on se, että kaikilla kaupungin työntekijöillä ei vielä ole käytössään pikaviestintäohjelmaa, Lehtinen sanoo. Nyt videoneuvotteluyhteydet toimivat vain kaupungin sisäisessä verkossa. Odotan, että yhteydet saataisiin tulevaisuudessa myös ulkopuolelle. Näin voisin hoitaa pieniä asioita suoraan asiakkaan kanssa, eikä hänen tarvitsisi aina tulla vastaanotolleni. Lisäksi ulkoiset yhteydet mahdollistaisivat etätulkkauksen käytön kaupungin eri toimipisteissä, toivoo Leena Köykkä. Projektipäällikkö Milja Syrjänen kertoo, että OC-pikaviestintäohjelman peruskäyttö on kaupungin työntekijöille maksutonta. Peruskäyttöön kuuluvat pikaviestit, kahden henkilön väliset ääni- ja videopuhelut, dokumenttien lähettäminen ja läsnäolotietojen seuraaminen. Pikaviestit toimivat ilman lisälaitteita, mutta puheluja varten tarvitaan web-kamera ja kuulokemikrofoni, jotka maksavat yhteensä noin 40 euroa. Tarjolla on myös ohjelman tehokäyttöpaketti, joka sisältää Live Meeting -ohjelman. Ohjelman avulla videoneuvotteluun voidaan ottaa useampi henkilö ja työstää dokumentteja yhdessä. Tehokäyttöpaketti maksaa käyttäjältä viisi euroa kuukaudessa. OC-pikaviestintäohjelman tilauslomake ja käyttöohjeet löytyvät Loorasta Vipu-projektin sivulta Keväällä järjestetään myös koulutustilaisuuksia laitteiden peruskäyttöön. Vipu-projektin projektipäällikkö Milja Syrjänen keskustelee videoneuvottelulaitteiden avulla Leena Köykän ja Jouni Lehtisen kanssa. Tämä haastattelu tehtiin videoneuvottelulaitteiden avulla. 15

16 ARKISTO / ARI JÄRVELÄ vastaajan kuntalaistutkimus: Kunnan järjestämiä palveluja arvostetaan Kuntalaiset ovat valmiita maksamaan enemmän veroja, mikäli se turvaa kuntapalvelujen saatavuuden. Kaksi kolmesta kuntalaisesta pitää tärkeänä, että palvelut säilyvät kunnan järjestäminä myös tulevaisuudessa. Kuntaliiton laajaan kuntalaistutkimukseen vastasi kuntalaista ympäri Suomen. Palvelutuotannon kunnallisena säilyttämistä tärkeänä pitävien osuus vaihtelee merkittävästi iän mukaan. Iäkkäistä vastaajista peräti 83 prosenttia pitää tärkeänä, että palvelutuotanto säilyy kunnallisena, ja nuorimmistakin vastaajista yli puolet, 55 prosenttia. Puolet kuntalaisista on sitä mieltä, että on parempi korottaa kunnallisveroa kuin karsia kunnallisia palveluja. Viidennes vastaajista ei halua veronkorotuksia. Kunnallisveron korottamishalukkuus on hieman kasvanut neljä vuotta sitten tehdystä vastaavasta kyselystä. Myönteisimpiä veronkorotukselle ovat vanhimmat vastaajat. Kaikista ikäluokista vähintään puolet on väittämästä samaa mieltä, lukuun ottamatta nuorinta ikäluokkaa. Naiset ovat miehiä hieman enemmän veronkorotusten kannalla. Vaikeina aikoina kunnat näyttäytyvät asukkaille arjen turvaverkkoina. Kunnalliset palvelut ovat kaikkien saatavilla myös taantumassa. Kansalaiset arvostavat suuresti näitä palveluita. Taantuman yli on mentävä turvaamalla palvelujen toiminta, Kuntaliiton toimitusjohtaja Risto Parjanne toteaa. Valtaosa kuntalaisista tyytyväisiä palveluihin Kuntalaiset ovat kaiken kaikkiaan kohtuullisen tyytyväisiä kuntien järjestämiin palveluihin. Tyytyväisyys vaihtelee kuitenkin voimakkaasti eri palvelujen ja kuntien välillä. Arviot palveluista vaihtelevat sen mukaan, onko vastaajalla omakohtaista kokemusta palvelusta vai arvioiko vastaaja palvelua toisen käden tiedon ja mielikuvien mukaan. Jos kuntalainen on käyttänyt palvelua, hän on siihen selvästi tyytyväisempi kuin ne kuntalaiset, joilla ei ole omakohtaista kokemusta palvelun käytöstä. Selkeästi tyytyväisimpiä kuntalaiset ovat koulutuspalveluihin, vähiten tyytyväisiä sosiaalipalveluihin. Sosiaalipalvelujen muita alhaisempaa tyytyväisyystasoa selittää pitkälti vastaajien vähäiset käyttökokemukset, kun taas koulutuspalvelujen hyviä tyytyväisyysarvioita selittää osin vastaajien suurempi omakohtainen käyttökokemus. Suuremmissa kunnissa kuntalaisten vaatimustaso yleensä kasvaa, pienemmissä kunnis- 16

17 sa voidaan olla tyytyväisiä myös alhaisempaan palvelutasoon. Pienissä kunnissa myös palvelujen saavutettavuus koetaan hieman parempana kuin suurissa kunnissa. Yksittäisistä palveluista tyytyväisyys on suurinta kirjastopalveluihin: kolme neljästä on tyytyväinen kirjastopalvelujen hoitoon omassa kunnassa. Reilusti yli puolet kuntalaisista on tyytyväisiä myös kierrätystoimintaan, jätehuoltoon, liikunta-, urheilu- ja muihin vapaa-aikapalveluihin, sairaan- ja terveydenhoitajan vastaanottopalveluun sekä kunnallistekniikkaan. Eniten tyytymättömyyttä kohdistuu teiden ja katujen hoitoon sekä joukkoliikennepalveluihin: kolmannes vastaajista pitää näitä palveluja melko tai erittäin huonosti hoidettuina. Noin viidennes kuntalaisista on tyytymätön terveyskeskuksen lääkärivastaanottopalveluun sekä hammashoitoon. Näiden palvelujen kohdalla yksityisen palvelutuottajan käyttö on yleistä ja palveluja käyttäneet ovat arvioineet laadun kunnallista palvelua paremmaksi. Tulokset antavat viitteitä siitä, että yksityistä palvelua on käytetty osin vastaavan kunnallisen palvelun huonon saavutettavuuden takia. Terveys- ja koulutuspalvelut koetaan tärkeimmiksi Kuntalaiset mieltävät poikkeuksetta kaikki kunnalliset palvelut ja toimet tärkeiksi. Kaikkein tärkeimmiksi kuntalaiset nostavat terveys- ja koulutuspalvelut. Yksittäisistä palveluista tärkeimpinä pidetään terveyskeskuksen lääkärivastaanottopalvelua sekä peruskouluja. Lääkärin vastaanottoa pitää melko tai erittäin tärkeänä 96 prosenttia ja peruskoulua 95 prosenttia vastanneista kuntalaisista. Naiset pitävät kunnallisia palveluja tärkeämpinä kuin miehet, ja vanhemmat ikäluokat tärkeämpinä kuin nuoret. Palvelujen saavutettavuus koetaan kaiken kaikkiaan vähintään keskinkertaiseksi. Sivistysja koulutuspalveluiden saavutettavuus arvioidaan parhaimmaksi, sosiaalipalvelujen saavutettavuus keskinkertaiseksi. Koulutus- ja sivistyspalveluissa parhaita saavutettavuusarvioita saavat kirjastopalvelut, peruskoulut ja esiopetus. Eniten ongelmia saavutettavuudessa koetaan olevan joukkoliikennepalveluissa, hammashoidossa, mielenterveyspalveluissa ja lapsiperheiden kotipalveluissa. Näiden osalta vähintään joka neljäs arvioi saavutettavuuden huonoksi. Kuntakohtaiset saavutettavuuserot voivat palvelujen välillä vaihdella kuitenkin suuresti. Palvelujen saavutettavuus- ja tyytyväisyysarviot ovat selkeässä yhteydessä toisiinsa. Hyvin saavutettavissa olevia palveluja pidetään yleensä myös hyvin hoidettuina. Kuntalaistutkimus on osa Parasarviointitutkimusohjelma ARTTUa, ja siihen vastasi kuntalaista ympäri Suomen. Tutkimuksessa on mukana nykyisen kuntajaon mukaan yhteensä 40 kuntaa. Kysymyksiin vastattiin syksyn 2008 aikana. ARTTU-tutkimusohjelmassa kartoitetaan kunta- ja palvelurakennemuutoksen aikana tapahtuvia muutoksia kunnissa. Nyt käsillä olevassa tutkimuksessa selvitetään uudistuksen lähtötilannetta. Tutkimus toistetaan vuonna 2011, jotta saadaan käsitys siitä, miten Parashanke on vaikuttanut kuntalaisten käsityksiin esimerkiksi palveluista. KIITOKSIA Kiitos kaikille minua muistaneille täyttäessäni pyöreitä vuosia. Pentti Heiskari Kiitän kaikkia, minua niin monin tavoin muistaneita, siirtyessäni kiireettömille eläkepäiville Heikki Vartia Lämpimät kiitokset teille kaikille yhteisistä työvuosista ja muistamisistanne jäädessäni eläkkeelle. Hyvää kevättä ja työniloa. Esa Kotilahti Vuosien apulaispormestarit Irja Tulonen, Sirkka-Liisa Virtanen, Riitta Ollila ja Tarja Jokinen kiittävät yhteistyöstä ja toivottavat hyvää jatkoa. TARMO TOUHUNEN KARI HIETALA 17

18 Vuonna 2009 alkavaa aikuiskoulutusta Ammatilliset erikoistumisopinnot, syksy 2009 Opintojen laajuus on 30 opintopistettä ja ne toteutetaan Tampereella, mikäli ei toisin mainita. Koulutusten kesto on noin vuoden, pääsääntöisesti Avaimet ruokatuotteen menestykseen Haavahoito Johtaminen sosiaali- ja terveysalalla Johtamistaidon erikoistumisopinnot (Mänttä) Kirkkomusiikin erikoistumisopinnot, 60 op. (kesto 2 vuotta) Mielenterveyden edistäminen Perioperatiivinen hoitotyö, 60 op. (kesto 1,5 vuotta) Solistiset erikoistumisopinnot 1 ja 2, 60 op. Solu- ja molekyylibiologia Hakuaika koulutuksiin on päättyen kello Sähköinen haku osoitteessa Koulutusten hinta on 168 euroa lukuvuodelta. Lisätietoja koulutuksista saat osoitteesta erikoistumisopinnot tai koulutuskoordinaattori Anne Kivelältä, p. (03) Sähköposti: etunimi.sukunimi@piramk.fi. Haluaisitko opiskella? Oppisopimuksella julkishallinnon merkonomiksi Kaupungilla on suunnitteilla julkishallintopainotteinen liiketalouden perustutkintoon valmistava oppisopimuskoulutus. Koulutus on suunnattu Tampereen kaupungin toimisto- ja taloushallinnon tehtävissä toimiville henkilöille. Koulutuksen laajuus on 120 opintoviikkoa. Se antaa hyvän mahdollisuuden uuden oppimiseen, osaamisen päivittämiseen ja tutkinnon suorittamiseen. Koulutus voidaan toteuttaa, jos kiinnostuneita henkilöitä on riittävästi. Koulutus tulee alkamaan aikaisintaan tänä syksynä. Kevään kuluessa tullaan järjestämään vielä infotilaisuus, jossa kerrotaan tarkemmin koulutuksen sisällöstä, vaatimuksista ja koulutuspäivistä. Oppisopimuskoulutus on maksutonta. Opiskelijan tarvitsemat kirjat ja muut opiskeluvälineet ovat maksullisia. Tutkintomaksu 50,50 euroa veloitetaan opiskelijalta opiskelupaikan vahvistamisen yhteydessä. Oppisopimuskeskus maksaa opiskelijalle opintososiaaliset etuudet lähipäiviltä, mikäli ne ovat palkattomia. Jos kiinnostuit koulutuksesta, keskustele ensin esimiehesi kanssa, jonka jälkeen voit ilmoittautua henkilöstöyksikköön suunnittelija Sanna Flinkille joko sähköpostitse tai puhelimitse. Sanna Flink etunimi.sukunimi@tampere.fi puhelin tai Avoin ammattikorkeakoulu Avoin ammattikorkeakoulu on joustava ja edullinen tapa suorittaa korkeakouluopintoja. Tutustu monipuoliseen, jatkuvasti päivittyvään koulutustarjontaamme osoitteessa avoinamk. Tulevaa lisä- ja täydennyskoulutustarjontaa Diabeteksen nykyhoito Verenkuvavalmisteen visuaalinen tarkastelu Puhdastilakoulutus Aivoverenkiertohäiriö - potilaan nykyhoito Kokonaisvaltainen haavahoito Sydämen vajaatoimintapotilaan hoito Lääkehoidon toteutus Varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen PIRAMKin täydennyskoulutustarjonta osoitteessa PIRKANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU I Kuntokatu 4 I TAMPERE 18

19 HALLINTOPALVELUKESKUS TIEDOTTAA Huomioimisvapaa Tampereen kaupungin palveluksesta Tampereen kaupunki huomioi työntekijää palkallisella virka- tai työvapaalla kaupungin palvelussuhteen pituuden perusteella. Kaikki kaupungin koko- tai osa-aikainen, sivu- tai päätoiminen palvelu hyväksytään samanarvoisena ja palkalliset vapaapäivät annetaan sen palvelussuhteen työajan mukaisena, johon vapaat ajoittuvat. Huomioimisvapaata myönnetään 10 vuoden palveluksesta yksi päivä, 20 vuoden palveluksesta kolme päivää, 30 vuoden palveluksesta neljä päivää sekä 40 ja 50 vuoden palveluksesta viisi päivää. Hallintopalvelukeskus laskee huomioimisvapaaseen oikeuttavat palveluajat ilman hakemusta, merkitsee tarvittavat tiedot henkilötietojärjestelmään ja lähettää toimintayksiköille raportit henkilöistä, joilla on oikeus huomioimisvapaaseen. Huomioimisvapaaseen ja ansiomitaliin oikeuttavat palveluajat lasketaan samanaikaisesti. Tänä vuonna lasketaan vuonna 2008 täyttyneitä palveluaikoja. Tiedot huomioimisvapaaoikeudesta lähetetään yksikköön noin kuukausi ennen ansiomitalien jakotilaisuutta. Raportin saatuaan esimies sopii henkilöiden kanssa huomioimisvapaan ajankohdasta, ja se on pidettävä pääsääntöisesti vuoden kuluessa laskennasta. Jos henkilön palvelussuhde on päättymässä esimerkiksi eläkkeelle siirtymisen vuoksi ja siitä johtuen huomioimisvapaata ei olisi enää mahdollista pitää toimialuekohtaisen laskennan jälkeen, voi henkilö hakea huomioimisvapaata HH 407 -lomakkeella. Samoin, jos henkilö on mielestään oikeutettu huomioimisvapaaseen, mutta hänen nimeään ei ole raportissa, hän voi hakea huomioimisvapaata lomakkeella HH 407. Henkilöstö voi kysyä lisätietoja huomioimisvapaasta omalta esimieheltään. Esimiesten tiedusteluihin vastaa Esimiesten palvelussuhdeneuvonta, puh. (03) tai sähköposti Ansiomitalien jakotilaisuudet vuonna 2009 Konsernihallinto jaettu, Luottamushenkilöt jaettu, Sivistyspalvelut (varapäivä 12.5.), Liikelaitokset ja , Hyvinvointipalvelut (varapäivä ). KIINNOSTAAKO YLEMPI AMK-TUTKINTO? ASTU URALLASI ETEENPÄIN! TULE KUULEMAAN LISÄÄ! Infotilaisuus ylemmistä AMK-tutkinnoista torstaina klo (Buffet klo alkaen) TAMKissa voit suorittaa insinöörin tai tradenomin ylemmän AMK-tutkinnon. Tutkinto antaa kelpoisuuden julkiseen virkaan tai tehtävään, johon vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto. TAMKissa alkaa syksyllä 2009 neljä ylempään AMK-tutkintoon johtavaa koulutusohjelmaa: Automaatioteknologia Insinööri (ylempi AMK), 60 op Teknologiaosaamisen johtaminen Insinööri (ylempi AMK), 60 op Tietojärjestelmäosaaminen Tradenomi (ylempi AMK), 90 op Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (ylempi AMK), 90 op Koulutus on tutkintoon johtavaa ja siten maksutonta. Koulutukset alkavat elo-syyskuussa 2009 ja ne on suunniteltu työn ohella suoritettaviksi. TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Teiskontie 33, puh. (03) , fax (03) Ylempi AMK-tutkinto on tarkoitettu henkilöille, jotka ovat suorittaneet ammattikorkeakoulututkinnon tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon, ja joille on kertynyt vähintään kolme vuotta työkokemusta asianomaiselta alalta em. tutkinnon jälkeen. Opistoasteen tai ammatillisen korkea-asteen tutkinnon ja sen jälkeen soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneelta vaaditaan vähintään kolmen vuoden työkokemus asianomaiselta alalta, josta vähintään vuosi on kertynyt ammattikorkeakoulututkinnon jälkeen. Koulutusohjelmakohtaiset pohjakoulutusvaatimukset ovat luettavissa TAMKin www-sivuilta. Haku: Hakuaika: Lisätietoja: 19

20 Kirvesmies Aki Sivula naulaamassa tuulimyllyn ulkopintaan haapakimpiä. Rakennusmestari Tapani Harjuntausta (vas.) ja kirvesmiehet Aki Sivula ja Jyrki Joki rakennustelineillä, jotka kiertävät tuulimyllyä. Haiharan ulkomuseoalueella sijaitseva tuulimylly on vielä sääsuojan ja rakennustelineiden peitossa. Tuulimylly on 11,5 metriä korkea. Haiharan tuulimylly korjataan vanhaa vaalien TEKSTI RAIJA LINDELL KUVAT ARI JÄRVELÄ Vaaleiden haapakimpien peittämä Haiharan tuulimylly alkaa vähitellen muistuttaa taas tuulimyllyä eikä hataraa tuulenpesää, jonka läpi linnut kilvan lentelevät. Vanhat lahonneet rungon osat on korvattu uusilla. Kevään kuluessa nyt vielä siivetön tuulimylly saa kylkeensä uudet siivet. Monen vuoden jälkeen tuulimyllyn voidaan taas sanoa näyttävän tuulimyllyltä. Viimeiset hetket olivat käsillä, niin huonossa kunnossa rakennus oli. Moni ei edes tiedä rakennuksen olevan tuulimylly, kertoo rakennusmestari Tapani Harjuntausta Tilakeskuksesta. Tampereen Kaukajärvellä sijaitsevaa, vielä sääsuojaseinien ja rakennustelineiden ympäröimää tuulimyllyä peittää nyt uutuuttaan vaalea haapakimpi. Se kestää säätä, nukkaantuu ja harmaantuu vähitellen arvokkaan näköiseksi. Ei elämän aikana montaa tällaista työmaata tule eteen, toteavat kirvesmiehet Jyrki Joki ja Aki Sivula, joilla on vierähtänyt satoja työtunteja tuulimyllyn parissa. Harjuntausta kehuu miesten ammattitaitoa: kaupungin kirvesmieskaartista löytyy taitavaa puutyön osaamista. Kattoa sekä seiniä peittävä haapakimpi on työstetty huolellisesti tuulimyllyn kunnostussuunnitelman mukaan. Opiskelijat tekevät uudet siivet Ennen kimpien paikalleen naputtelua huonot ja lahonneet osat poistettiin. Kaikkein pahin oli työ kattotuolien purkamisessa, sillä kaikki meni uusiksi. Myös katon uudelleen rakentaminen oli haastava urakka, sillä katossa on kymmenen lapetta, loivempaa ja jyrkempää. Lisäksi kaikki nurkkien kimmet on höyläämällä sovitettu, kirvesmies Jyrki Joki kertoo. Tuulimyllyn kymmenkulmaisen mansardikaton alla on nyt perinteinen tuohialuskate, jonka päälle on naulattu katon kimmet. Haapakimpi on pienikokoisempi ja ohuempi kuin paanu. Kimmet on sahattu Pekkalan kartanon haavoista Ruovedellä. Remontissa uusitaan myös kolmikerroksi sen tuulimyllyn ikkunat ja ovet. Niihin palautetaan vanhan mallin mukainen ulkonäkö 1800-luvulta. Tampereen museokeskus Vapriikin valokuva-arkistosta löytyi vanha valokuva, jossa Haiharan myllyn siivet ovat vielä paikallaan. Valokuvan perusteella siivistä on tehty mittapiirustukset uusien siipien valmistamisen pohjaksi. Tuulimyllyn siipien rakentamisurakka on annettu Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen (Ikata) rakennusrestauroinnin opiskelijoiden lopputyöksi. Neljän ja puolen metrin pituiset siivet viimeistelevät rakennuksen ulkonäön, Harjuntausta toteaa. Siivet saadaan paikalleen tämän kevään kuluessa. Mallina mamsellin alaspäin levenevä hame Mamsellityyppinen tuulimylly siirrettiin Haiharan ulkoilumuseoalueelle Pälkäneeltä, Ruokolan tilalta, vuonna Tyypillisen hollantilaismallisen kahdeksankulmaisen ja kolmikerroksisen myllyn ulkopuolella seinäpintoja ja kattoa peittävät kimmet. Sisäpuolella on toimintakuntoinen koneisto. Mamselli-nimensä mylly saa muodostaan, joka on kuin säätyläisneidon alaspäin levenevä hame. Mamsellimylly on eri myllytyypeistä kaikkien tehokkain jauhaja. Lähde: Heidi Kangas, Haiharan ulkomuseoalueen tuulimylly -opinnäytetyö 2007, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, konservoinnin koulutusohjelma. 20