Kirkkonummen kunta Kokouskutsu 1 (16) Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetusjaosto

Transkriptio

1 Kirkkonummen kunta Kokouskutsu 1 (16) Aika , klo 18:00 Paikka Kokoushuone Ervasti Käsiteltävät asiat 9 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 10 Pöytäkirjan tarkastus 11 Suomenkielisen n vuoden 2017 toimintakertomus (kh) 12 Varhaiskasvatuksen asiakaskyselyn tulokset syksyllä Kokeilu 5-vuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta 14 Toisen kotimaisen kielen kokeilu perusopetuksessa 15 Nissnikun koulun oppilaskunnan kirjelmä

2 Kirkkonummen kunta Kokouskutsu 2 (16) Osallistujat Erkki Majanen, puheenjohtaja Pekka Sinisalo, 1. varapuheenjohtaja Monica Smeds, sihteeri Anna Kylmänen Johanna Fleming Nina Serow Susan Honka Vesa Tarkkanen Ari Harinen Timo Haapaniemi Ulf Kjerin Anders Adlercreutz Minna Hakapää Raija Vahasalo Leila Kurki, opetustoimen johtaja Arttu Leskinen Kaisa Klippi Hannele Kujala, Sivistystoimenjohtaja Anu Vesiluoma, varhaiskasvatuksen johtaja Ari Hasu, talouspäällikkö Esa Lindell, talouspäällikkö

3 Kirkkonummen kunta Kokouskutsu 3 (16) 9 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Valmistelijat / lisätiedot: Monica Smeds monica.smeds@kirkkonummi.fi Puheenjohtaja toteaa suomenkielisen n jäsenet ja muut läsnäolijat sekä kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Ehdotus Esittelijä: Erkki Majanen päättää todeta kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

4 Kirkkonummen kunta Kokouskutsu 4 (16) 10 Pöytäkirjan tarkastus Valmistelijat / lisätiedot: Monica Smeds monica.smeds@kirkkonummi.fi päättää 1. valita kaksi pöytäkirjantarkastajaa tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan 2. tarkastaa tämän pöytäkirjan sähköisesti seuraavan aikataulun mukaan: Perjantaina lähetetään pöytäkirja sähköisesti pöytäkirjantarkastajille, jotka ilmoittavat hyväksymisestään viimeistään maanantaina Jos hyväksymisviestiä ei tule sihteerille em. ajankohtaan mennessä, pöytäkirja katsotaan hyväksytyksi. Pöytäkirja allekirjoitetaan esimerkiksi seuraavassa kokouksessa. Pöytäkirja on yleisesti nähtävänä keskiviikkona kunnan kotisivuilla ja kunnantalon kolmannessa kerroksessa, sivitys- ja vapaa-aikapalveluiden toimiala. Yleinen muutoksenhaku alkaa torstaina Ehdotus Esittelijä: Erkki Majanen Pöytäkirjantarkastajiksi ehdotetaan Anna Kylmänen ja Vesa Tarkkanen (varalla Fleming ja Honka).

5 Kirkkonummen kunta Kokouskutsu 5 (16) 11 Suomenkielisen n vuoden 2017 toimintakertomus (kh) KIRDno Valmistelijat / lisätiedot: Ari Hasu ari.hasu@kirkkonummi.fi talouspäällikkö Liitteet 1 toimintakertomus kunnanhallitukselle.pdf 2 Oheismateriaali Talousarvion toteumavertailut pdf Kunnanhallituksen vuoden 2017 talousarvion täytäntöönpanoa koskevien ohjeiden mukaan jokaisen jaoston tulee raportoida kunnanhallitukselle kaksi kertaa vuodessa, tilanteissa ja 31.8., talousarviossa vahvistettujen toimintatavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta. Lisäksi on annettava toimintakertomus koko vuodesta. Suomenkielisen n vastuualueella olevia tulosalueita ovat varhaiskasvatus ja opetustoimi. Vuoden 2017 talousarviossa jaostoa sitovana tasona on kunnanvaltuuston päättämällä tavalla toimielimen toimintakate. Jaoston vuoden 2017 talousarvion sitova toimintakate on 52,9 milj. euroa ja tilinpäätösennusteen 2017 toteumaennuste 52,6 milj. euroa. Jaoston toimintamenot ovat tilinpäätösennusteen mukaan vuonna ,4 milj., ja menojen määrä supistui vuoden 2016 tilinpäätökseen verrattuna -1,0 milj. euroa (-1,7 %). Toimintatulojen määrä supistui vuoden 2017 tilinpäätösennusteessa vuoden 2016 tilinpäätöstasoon verrattuna -0,1 milj. (-2,6 %). Tilinpäätösennusteen 2017 mukainen toimintakate (52,6 milj. ) supistui vuoden 2016 tilinpäätöstasoon verrattuna -0,8 milj. (-1,5 %). Eräitä vuodelle 2017 kuuluvat toimintakuluja ja -tuloja ei toimintakertomuksen jaostokäsittelyvaiheessa ole vielä kirjattu, ja ne saattavat muuttaa selostusosassa/liitteillä esitettyjä vuoden 2017 talousarvion toteutumista koskevia tietoja. Vuoden 2017 talousarvioon on varhaiskasvatus- ja opetusjaoston osalta otettu seitsemän (7) toiminnallista tavoitetta, joista kolme (3) toteutui kokonaan valtuuston asettaman tavoitetason mukaisena. Jaoston toimintakertomus on esityslistan liitteenä ( / toimintakertomus kunnanhallitukselle ). Toimintakertomuksesta ilmenevät jaoston vastuualueella olevien tehtävien osalta arviot toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta, tunnusluvut ja suoritteet sekä tuloarvioiden, määrärahojen ja toimintakatteen toteutuminen.

6 Kirkkonummen kunta Kokouskutsu 6 (16) Yksityiskohtaisemmat talousarvion käyttötalous- ja investointiosan euromääräiset toteumavertailut on esitetty oheismateriaalina ( Talousarvion toteumavertailut ). Ehdotus Esittelijä: Hannele Kujala, Sivistystoimenjohtaja Sivistystoimenjohtaja: päättää hyväksyä liitteen / Toimintakertomus kunnanhallitukselle mukaisen vuoden 2017 toimintakertomuksen, ja antaa sen tiedoksi kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle

7 Kirkkonummen kunta Kokouskutsu 7 (16) 12 Varhaiskasvatuksen asiakaskyselyn tulokset syksyllä 2017 KIRDno Valmistelijat / lisätiedot: Tarja Kotamäki tarja.kotamaki@kirkkonummi.fi Kirkkonummen varhaiskasvatuksen sähköinen asiakaskysely järjestettiin vk kunnalliseen ja yksityiseen varhaiskasvatukseen osallistuville perheille. Mukana olivat myös avoimen varhaiskasvatuksen kerhot ja asukaspuistotoiminta. Kyselyyn tuli kaikkiaan 744 vastausta (v. 2016: 560), joista 499 (v. 2016: 470) oli suomenkielisiä ja joista 45 (v. 2016: 46) oli yksityisen varhaiskasvatuksen käyttäjiä. Vastaajia oli kaikista varhaiskasvatuksen palvelumuotojen käyttäjistä. Kysely järjestettiin yhdessä ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen kanssa ja asiakkailla oli mahdollisuus vastata valitsemallaan kielellä molempien kieliryhmien kysymyksiin. Kyselyssä kysyttiin varhaiskasvatukseen ja kerhotoimintaan hakemisesta, palveluohjauksesta, varhaiskasvatuksen aloituksesta (alle 1 vuotta hoidossa olleille), huoltajien osallisuudesta, tiedottamisesta ja varhaiskasvatuksen yleisestä tyytyväisyydestä. Suurin osa kyselyyn vastanneista koki varhaiskasvatuspalveluiden toimivan perheelle sopivalla tavalla. Avoimissa vastauksissa annettiin paljon positiivista palautetta varhaiskasvatuksesta ja työntekijöiden tekemästä työstä. Kyselyn lopussa kysyttiin vastaajan asiakastyytyväisyyttä yleisesti varhaiskasvatuspalveihin. Varhaiskasvatustoiminnan yleisarvosana oli 4,3 (v. 2016: 4,3). Suomenkielisistä kyselyyn vastanneista 36% antoi yleisarvosanaksi 5 (v. 2016: 33,4%) ja 49, 1% antoi yleisarvosanaksi 4 asteikolla 1 5 (v. 2016: 49,2%). Käyttämänsä varhaiskasvatuspalvelun yleisarvosanaksi vastaajista 59,5% (v. 2016: 46, 6%) antoi yleisarvosanan 5 ja 27,8% (v. 2016: 42,3%) antoi arvosanan 4. Käyttämänsä palvelun arvosana kohosi edellisvuodesta. Kyselyssä kysyttiin myös muista varhaiskasvatuspalvelujen muodoista, kuten asukaspuistotoiminnasta ja avoimen varhaiskasvatuksen kerhotoiminnasta. Asukaspuistojen vastaajista 92,3% ja kerhotoiminnan vastaajista 100% antoivat arvosanan 4 tai 5 ja asteikolla 1 5. Näiden toimintojen arvosanat olivat lähes samat v Vastaajista 52,5% kertoi saaneensa palveluohjausta ja 43% ilmoitti, että ei ole saanut palveluohjausta, koska varhaiskasvatukseen hakeminen oli sujunut hyvin ilman ohjausta. Vastaajista 4,4% ilmoitti, että he eivät saaneet palveluohjausta, mutta olisivat kaivanneet sitä. Yleisarvosana palveluohjauksesta oli 3,7 asteikolla 1-5 (v. 2016: 3,9).

8 Kirkkonummen kunta Kokouskutsu 8 (16) Varhaiskasvatukseen ja kerhotoimintaan hakeminen Huoltajat olivat suhteellisen tyytyväisiä sähköisten päivähoito- ja kerhohakemusten toimivuuteen (87,5% antoi vastaukseksi 3,4 tai 5 asteikolla 1 5). Arvosana oli lähes sama kuin v (88%). Avoimissa vastauksissa tuli esille se, että samalla hakemuksella ei voi hakea varhaiskasvatuspaikkaa kaikille lapsille, vaan jokaiselle lapselle joutuu tekemään oman hakemuksen. Myös uuteen ohjelmaan siirtyminen oli aiheuttanut hankaluuksia esim. hakemuksia oli kadonnut. Varhaiskasvatuksen aloitus Varhaiskasvatuksen aloittamiseen liittyvät kysymykset kohdennettiin alle vuoden hoidossa olleisiin lapsiin. Huoltajat olivat tyytyväisiä saamaansa hoitopaikkaan. Aloitukseen vastanneista (N= 158) 87,3% antoi arvosanan 4 tai 5 varhaiskasvatuksen aloitukseen asteikolla 1 5. Ennen varhaiskasvatuksen aloitusta perheelle tarjotaan opettajan/lähihoitajan tutustumiskäyntiä lapsen kotona, jolloin huoltajilla on mahdollisuus rauhassa keskustella aloitukseen liittyvistä kysymyksistä ja lapsella mahdollisuus tutustua tulevaan kasvattajaansa. Useimmat huoltajat arvioivat tutustumiskäynnin lapsen kotona helpottaneen lapsen hoidon aloitusta. Kaikista suomenkielisistä vastaajista 22,8% (v. 2016:30,4%) ilmoitti, että heille ei ole tarjottu em. tutustumiskäyntiä. Huoltajista lisäksi 13,9% ilmoitti, että tutustumiskäyntiä on tarjottu, mutta huoltajat eivät ole sitä halunneet. Tutustumiskäynti on kasvatuskumppanuus -toimintaperiaatteen mukaista toimintaa (Vasu). Huoltajien osallisuus Huoltajien mukaan henkilöstö kunnioittaa perheen kasvatusnäkemyksiä ja ottaa ne huomioon (arvosana 4,6 asteikolla 1 5. Arvosana v. 2016: 4,5). Henkilökunnalla on tulosten mukaan taitoa kuunnella ja keskustella (arvosana 4,6. Arvosana v. 2016:4,5) ja henkilökunta keskustelee huoltajien kanssa säännöllisesti lapsen kasvusta ja kehityksestä (arvosana 4,5. Arvosana v. 2016: 4,3). Huoltajat kokivat myös, että he voivat vaikuttaa hoitopaikan käytänteisiin ja toiminnan sisältöön (arvosana 3,9. Arvosana v. 2016: 3,7) ja vanhempien osallisuus toteutuu kasvatuskumppanuudessa, joka pohjautuu molemminpuoliseen arvostukseen (arvosana 4,5). 51,1 % huoltajista koki osallistuvansa lapsensa varhaiskasvatuspalvelujen kehittämiseen ja toteuttamiseen. Tiedottaminen Suurin osa huoltajista piti varhaiskasvatuksen tiedottamista riittävänä (arvosana 4,3 asteikolla 1 5. Arvosana v. 2016: 4,1). 82% suomenkielisistä asiakkaista toivoi saavansa tiedotteet sähköpostitse tai Päikky-järjestelmän kautta. Sähköisen tiedottamisen lisäksi toivotaan edelleen kirjallisia tiedotteita ja suullista viestintää. Kunnan varhaiskasvatuksen internetsivuilta toivottiin

9 Kirkkonummen kunta Kokouskutsu 9 (16) ajankohtaista tietoa ja selkeyttä. Joidenkin mielestä yhteystietoja on hankala löytää. Myös ruokalistoja toivottiin internetsivuille. Varhaiskasvatuksen yleinen tyytyväisyys Varhaiskasvatuspalvelujen toimivuudesta annettiin arvosana 4,2 asteikolla 1 5 (Arvosana v. 2016: 4,1) ja yleisarvosana käyttämiensä varhaiskasvatuspalvelun toiminnasta oli 4,3. (Arvosana v. 2016: 4,3). Varhaiskasvatuksen kerhotoiminnan yleisarvosana oli 4. Kerhotoimintaa kiitettiin innostuneista ohjaajista ja mielekkäästä tekemisestä. Asukaspuistotoimintaan oltiin myös erittäin tyytyväisiä arvosanan ollessa 4,2. Asukaspuistotoimintaa kiitettiin siitä, että se toimii voimavarana ja vertaistukena kotona oleville vanhemmille ja sieltä löytyy leikkiseuraa lapsille. Yksityisen ja kunnallisen varhaiskasvatuksen vastaukset olivat hyvin samansuuntaiset. Yksityisen ja kunnallisen varhaiskasvatuksen vertailua eri kysymysten osalta ei ole kuitenkaan voitu luotettavasti suorittaa, koska suomenkielisessä yksityisessä varhaiskasvatuksessa olevien vastaajien lukumäärä oli vain 45. Ehdotus Esittelijä: Hannele Kujala, Sivistystoimenjohtaja merkitsee tiedokseen suomenkielisen varhaiskasvatuksen asiakaskyselyn tulokset. Tiedoksi Kunnallisen ja yksityisen varhaiskasvatuksen esimiehet

10 Kirkkonummen kunta Kokouskutsu 10 (16) 13 Kokeilu 5-vuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta KIRDno Valmistelijat / lisätiedot: Anu Vesiluoma anu.vesiluoma@kirkkonummi.fi varhaiskasvatuksen johtaja Taustaa Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää kokeilun 5-vuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta. Kunnille on avattu haku, jossa voi hakea valtionavustusta maksuttoman 20 viikkotunnin varhaiskasvatuksen järjestämiseen 5-vuotiaille. Kokeilu alkaa ja päättyy ja siihen on varattu yhteensä 5 miljoonaa euroa, ja sen piiriin pääsee arviolta lasta. Avustus on haettavissa saakka. Hallituksen tavoitteena on varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostaminen. Varhaiskasvatus ehkäisee syrjäytymistä, tasaa lasten kotitaustaeroja, lisää koulutuksellista tasa-arvoa ja tukee kasvua, kehitystä ja oppimista. Maksuttomuuskokeilun tavoitteena on selvittää, miten maksuttomuus vaikuttaa 5-vuotiaiden osallistumiseen ja vanhempien työssäkäyntiin. Lisäksi selvitetään vaikutuksia kunnille sekä pedagogiikan kehittämistarpeita. Avustusta voivat hakea kunnat. Yksityiset varhaiskasvatuspalvelujen tuottajat voivat olla kokeilussa mukana, mikäli kunta hankkii varhaiskasvatuksen ostopalveluna taikka kunnan myöntämä palvelusetelin arvo tai yksityisen hoidon tuen kuntalisä mahdollistavat sen, että varhaiskasvatus on 5-vuotiaan lapsen osalta perheelle 20 tunnin osalta maksutonta. Kokeiluun osallistuvat kunnat valitaan. Valinta tehdään seuraavien painotettujen indikaattoreiden perusteella: 5-vuotiaiden varhaiskasvatukseen osallistumisaste, vieraskielisten osuus kunnan asukkaista, vain perusasteen suorittaneiden osuus kunnan aikuisväestöstä ja työttömien osuus kunnan asukkaista. Valinnassa huomioidaan kuitenkin, että kokeiluun osallistuu sijainniltaan ja väestörakenteeltaan erilaisia kuntia. Mukaan valitut kunnat osallistuvat Opetushallituksen koordinoimaan kokeilun yhteistyöverkostoon sekä kokeilun seurantaan ja arviointiin liittyvään tutkimukseen. Valtionavustus on haettavissa saakka. Huomioon otettavat reunaehdot Kirkkonummella suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa 5- vuotiaiden osallistumisaste on tammikuun 2018 tilaston mukaan on 82,5 % ja ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa 63,5 %. Maksuttomalla 20 h varhaiskasvatuksella voidaan tavoitella ikäluokasta n. 95 % osallistumisastetta, joka tarkoittaisi n. 50 uutta suomenkielistä ja n. 30 uutta ruotsinkielistä lasta varhaiskasvatuspalvelujen piiriin. Arvion mukaan osallistumisasteen nousuun pystytään vastaamaan nykyisillä tilaresursseilla. Varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamiseen tulee pyrkiä, sillä varhaiskasvatus ehkäisee syrjäytymistä, tasaa lasten kotitaustaeroja, lisää koulutuksellista tasa-arvoa ja tukee kasvua, kehitystä ja oppimista. Kunnan

11 Kirkkonummen kunta Kokouskutsu 11 (16) panostus sivistykseen ja varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nousuun luovat myös myönteistä kuntakuvaa. Vaikka maksuttomalla varhaiskasvatuksella on paljon myönteisiä vaikutuksia, liittyy sen järjestämiseen huomioon otettavia reunaehtoja. Kunnan mahdollinen valikoituminen kokeiluun ja siihen osallistuminen luovat varhaiskasvatuspalvelun asiakasperheille odotusarvon maksuttoman varhaiskasvatuksen jatkumosta kokeilun jälkeenkin. Lainsäädännössä mahdollisesti tapahtuvien muutosten aikataulusta koskien 5-vuotiaiden maksutonta varhaiskasvatusta ei tässä kohtaa ole tarkempaa tietoa. Tämä tarkoittaa sitä, että kunnan tulisi varautua seuraavien talousarviovuosien osalta maksuttomuuden aiheuttaman asiakasmaksukertymän vähenemään ilman valtion kompensaatiota. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän avustuksen määrä kattaa 20 prosenttia toteutuneesta asiakasmaksutulojen vähenemästä. Arvio asiakasmaksukertymän alenemasta suomen- ja ruotsinkielisten lasten osalta yhteensä olisi vuosina n e. Suomenkielisen jaoston osalta tämä tarkoittaa n e asiakasmaksukertymän alenemaa vuoden 2018 ja n e vuoden 2019 osalta. Ruotsinkielisen asiakasmaksukertymän alenema olisi vuonna 2018 n e ja vuonna 2019 n e. Valtionavustuksella kompensoidaan asiakasmaksuja n eurolla, suomenkielisen jaoston osalta kompensaatio olisi n e ja ruotsinkielisen n e. Edellä mainittuihin laskelmiin perustuen talousarviomuutokset vuoden 2018 osalta olisivat yhteensä n e, jaostoittain suomenkielisen osalta n e ja ruotsinkielisen n e. Vuoden 2019 osalta vastaavat luvut olisivat n e ja n e. Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston hyväksymät talousarvion toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat sitovia. Talousarvion noudattaminen edellyttää, ettei ryhdytä sellaisiin toimenpiteisiin, jotka merkitsevät toiminnan laajentamista tai uuden toiminnan aloittamista talousarviovuoden aikana, ellei valtuustoon nähden sitova määräraha sitä mahdollista tai ellei valtuusto erikseen myönnä tarkoitukseen lisämäärärahaa. Talousarvioon tehtävät määrärahamuutokset on esitettävä valtuustolle talousarviovuoden aikana ja hyväksytettävä valtuustolla ennen muutosten tekemistä. Muutosesityksessä on selvitettävä myös muutoksen vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin ja tuloarvioihin. Vaikka asiakasmaksukertymän vähenemä ei talousarviovuosien 2018 ja 2019 osalta muodostu suureksi, ei uuden toiminnan aloittaminen talousarviovuoden aikana ole mahdollista ilman valtuuston siihen erikseen myöntämää lisämäärärahaa. Valtionavustus on haettavissa saakka. Ehdotus Esittelijä: Hannele Kujala, Sivistystoimenjohtaja jaosto päättää, että Kirkkonummen suomenkielinen varhaiskasvatus ei hae valtionavustusta 5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilemiseksi.

12 Kirkkonummen kunta Kokouskutsu 12 (16) 14 Toisen kotimaisen kielen kokeilu perusopetuksessa KIRDno Valmistelijat / lisätiedot: Leila Kurki leila.kurki@kirkkonummi.fi opetustoimen johtaja Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen HE 114/2017 vp sisältyvän lakiehdotuksen toisen kotimaisen kielen kokeilusta perusopetuksessa. Laki mahdollistaa kokeilut kielivalikoiman laajentamiseksi ilman velvoittavaa toisen kotimaisen kielen opiskelua. Toisen kotimaisen kielen oppimäärän sijasta kokeiluun osallistuva oppilas opiskelee vieraan kielen oppimäärän. Tarkoituksena on lisätä kokeiluun osallistuvien opetuksen järjestäjien mahdollisuuksia kielivalikoiman laajentamiseen ja saada tietoa kielivalintoihin liittyvistä tekijöistä sekä selvittää valinnaisuuden lisääntymisen vaikutusta kielitarjonnan laajentumiseen sekä kielten osaamisen vahvistumiseen. Tarkoitus on seurata vaikutuksia kielitarjontaan, kielivalintoihin ja oppimistuloksiin sekä vaikutusta oppilaiden perusopetuksen jälkeisiin opintoihin. Kokeiluluvat myöntää perusopetuksen järjestäjän hakemuksesta opetus- ja kulttuuriministeriö. Opetushallitus vastaa kokeilun ja seurannan toimeenpanosta, ohjeistuksesta opetuksen järjestäjille sekä raportoi kokeilun etenemisestä opetus- ja kulttuuriministeriölle. Opetushallitus vahvistaa opetuksen järjestäjäkohtaiset kokeilusuunnitelmat ja antaa määräyksiä kokeilun toteuttamiseen, ohjeistamiseen ja kokeiluun liittyvään seurantaan ja tutkimukseen liittyvistä seikoista. Kokeilun toteuttamisesta vastaa perusopetuksen järjestäjä, jolle opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt kokeiluluvan. Kokeilulupa myönnetään koulukohtaisesti. Kokeilulle nimetään vastuuhenkilöt sekä perusopetuksen järjestäjän osalta että kokeiluun osallistuvasta koulusta. Jos perusopetuksen järjestäjällä on useampi kokeiluun osallistuva koulu, kullakin tulee olla erikseen nimetty vastuuhenkilö. Mahdollisuutta osallistua kokeiluun tarjotaan yhteensä eniten 2200 oppilaalle. Kokeiluun voivat osallistua kokeiluluvan saaneiden opetuksen järjestäjien luvassa tarkoitetussa koulussa perusopetuksessa olevat oppilaat, jotka aloittavat 5. tai 6. vuosiluokalla 1 päivänä elokuuta 2018 alkavana lukuvuonna ja jotka eivät ennen kyseisen lukuvuoden alkua ole aloittaneet toisen kotimaisen kielen opiskelua. Kokeiluun ei voi kuitenkaan osallistua oppilas, joka jo opiskelee sellaista vieraan kielen oppimäärää, jolla toisen kotimaisen kielen oppimäärä on tarkoitus korvata eikä muita korvaavia kieliä ole tarjolla.

13 Kirkkonummen kunta Kokouskutsu 13 (16) Kokeiluun osallistuvassa koulussa mahdollisuutta osallistua kokeiluun tarjotaan kaikille kokeilun kohteena olevan vuosiluokan oppilaille. Perusopetuksen järjestäjä tiedottaa mahdollisuudesta osallistua kokeiluun kyseisessä koulussa. Opetuksen järjestäjän tulee hyväksyä oppilaan huoltajan allekirjoittama hakemus, mikäli oppilas kuuluu kokeilun kohdejoukkoon. Kokeilu toteutetaan opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää kokeilulupaa, Opetushallituksen vahvistamaa perusopetuksen järjestäjän kokeilusuunnitelmaa ja kokeilusta annettuja määräyksiä ja ohjeita noudattaen. Perusopetusta säätelevistä säädöksistä ja määräyksistä poiketaan seuraavin osin. Kokeiluun osallistuvat oppilaat suorittavat perusopetuksen oppimäärän ilman velvoittavaa toisen kotimaisen kielen opiskelua valitsevat toisen kotimaisen kielen sijaan yhden syksyllä 2018 alkavan vieraan kielen oppimäärän perusopetuksen järjestäjän kielitarjonnasta ja opiskelevat sitä yhteisenä (pakollisena) oppiaineena. Kokeilulakiin sisältyy Opetushallitukselle säädetty toimivalta antaa lakia tarkentavia määräyksiä kokeiluun liittyvistä poikkeamista ja tarkemmista opetusjärjestelyistä. Opetushallitus antaa määräyksen sen jälkeen, kun kokeilulaki on hyväksytty. Valinta voi kohdistua vain oppilaisiin, jotka eivät ennen ole kokeilun alkamista aloittaneet toisen kotimaisen kielen opintoja. Kokeiluun ei voi osallistua oppilas, joka jo opiskelee sellaista vieraan kielen oppimäärää, jolla toisen kotimaisen kielen oppimäärä on tarkoitus korvata, eikä muita korvaavia kieliä ole tarjolla. Kokeiluun osallistuvan koulun opetussuunnitelmaan tehdään kokeilun edellyttämät muutokset. Näitä voi olla esimerkiksi yhden tai useamman vieraan kielen oppimäärän opetussuunnitelmat, mikäli kyseistä oppimäärää ei koulussa ole aikaisemmin opetettu. Perusopetuksen järjestäjä hyväksyy muutokset opetussuunnitelmaan ennen kokeilun alkamista. Kokeiluluvan hakee perusopetuksen järjestäjä koulukohtaisesti Opetushallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Nyt haussa olevan kokeiluluvan ehtona on, että koulutuksen järjestäjä hakee kokeilulupaa koulukohtaisesti. Asiaa on tämän vuoksi käsitelty suomenkielisten rehtorien kokouksessa Rehtorikunnan yksimielinen kanta oli, ettei kouluilla ole halukkuutta osallistua toisen kotimaisen kielen korvaamiseen liittyvään kokeiluun. Perusteina tähän esitetään seuraavaa:

14 Kirkkonummen kunta Kokouskutsu 14 (16) - Kirkkonummelle useat 5. ja 6. luokkien oppilaat ovat aloittaneet toisen kotimaisen kielen opiskelun jo 4. luokalla A2-kielenä. Kokeilun edellytyksenä on, että oppilaat eivät ole aloittaneet toista kotimaista kieltä. Kokeiluun osallistuvassa koulussa pitäisi tarjota kielikokeiluun osallistumista kakille kohteena olevan vuosiluokan oppilaille. - Kirkkonummi on kaksikielinen kunta, jossa molemmat kotimaiset kielet ovat osa oppilaiden arkipäiväistä kasvuympäristöä. - Kirkkonummella toisen pitkän vieraan kielen valintatarjonta on säilytetty kieliohjelmassa, ja sen toteutuminen on laajaa. - Kirkkonummi on mukana vieraitten kielten varhentamisen kokeilussa, joka on aloitettu syksyllä Tämä kokeilu mahdollistaa vieraan kielen opiskelun aloittamisen jo esikoulussa ja ensimmäisellä luokalla (ranska, saksa), sekä ensimmäisen ja toisen pitkän vieraan kielen että toisen kotimaisen kielen opiskelun lisäksi vielä neljännen vieraan kielen (nk. B2-kieli) opiskelun aloittamisen jo 7. luokalla (espanja, venäjä). - Oppilas voi halutessaan ja jaksaessaan lukea äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen lisäksi kolmea vierasta kieltä Kirkkonummen kieliohjelman mukaisesti: pakollisena englanti ja valinnaisena saksa ja/tai ranska tai espanja tai venäjä. - Kirkkonummen opetustoimen kielten virkanimikkeet on vuosien varrella perustettu toisen kotimaisen kielen ja vieraitten kielten lehtoreiksi. Tämän vuoksi useiden opettajien opetusvelvollisuuteen kuuluu toisen kotimaisen kielen opetustunteja. Opetusvelvollisuus pitää pystyä takaamaan kaikille nykyisen virkarakenteen mukaisille opettajanviran haltijoille. - Kielenopetuksen varhentamisen kokeilun perusteella on herännyt huoli myös opettajien rekrytoinnista, sillä ellei kunnassa/kouluilla jo ole viranhaltijaa asianomaisten vieraitten kielten opettamiseen, on ollut hyvin vaikeaa rekrytoida kelpoista kieltenopettajaa muutamiksi tunneiksi joillekin kouluille. - Koko maassa lupa myönnetään korkeintaan 2200 oppilaalle. Hallintosäännön 8. luvun 64 :n 2. mom. 4. kohdan mukaan päättää kokeiluihin osallistumisesta (POL 20 ). Ehdotus Esittelijä: Hannele Kujala, Sivistystoimenjohtaja päättää, ettei se hae kokeilulupaa kielivalikoiman laajentamiseksi ilman velvoittavaa toisen kotimaisen kielen opiskelua.

15 Kirkkonummen kunta Kokouskutsu 15 (16) 15 Nissnikun koulun oppilaskunnan kirjelmä KIRDno Valmistelijat / lisätiedot: Leila Kurki leila.kurki@kirkkonummi.fi opetustoimen johtaja Nissnikun koulun oppilaskunta järjesti perjantaina puolelta päivin mielenilmauksen koulun huonon sisäilman johdosta. Oppilaskunta halusi mielenilmauksellaan tuoda esiin vakavan huolensa koulurakennuksen tilasta, koulun sisäilmasta ja oppilaiden terveydelle mahdollisesti aiheutuvista vaaroista, sekä varmistaa, että kunnassa ryhdytään mahdollisimman nopeasti tarvittaviin toimenpiteisiin koulun sisäilman laadun parantamiseksi ja tarvittavien korjaustoimenpiteiden aloittamiseksi sekä väistötilojen hankkimiseksi. Mielenilmauksen yhteydessä oppilaskunta ojensi opetustoimen johtajalle ja kuntatekniikan toimialajohtajalle liitteenä olevan kirjelmän. Kirkkonummen on , 25 päättänyt esittää kunnanhallitukselle, että Nissnikun koulun peruskorjaus- ja laajennustarpeesta tehdään tarveselvitys. Samassa yhteydessä jaosto päätti esittää palvelutuotannon jaostolle, että Nissnikun koulun oppilasmäärän kasvun vuoksi koululle hankitaan lisätilaa noin 200 oppilaalle viimeistään lukuvuoden alkuun mennessä. Palvelutuotannon jaosto on käsitellyt suomenkielinen varhaiskasvatusja opetusjaoston esitystä kokouksessaan , 46 ja päättänyt keskustelun jälkeen, että Nissnikun koulun oppilasmäärän kasvun vuoksi selvitetään mahdollisuudet sijoittaa koululle lisätilaa (väliaikainen koulun tontille sijoitettava koulurakennus) noin 200 oppilaalle lukuvuoden alkuun mennessä. Selvitys ja mahdollinen lisätilojen kilpailutuspäätös tuodaan palvelutuotannon jaoston käsittelyyn keväällä Lisäksi osana väistötilaarviointia tarkistetaan yhteistyössä sivistystoimen viranhaltioiden kanssa kunnan alueellinen palvelutarve lyhyen (n v.) tähtäimen ja tarvittaessa pitkän osalta. Väistötilojen tilannekatsausta käsitellään Palvelutuotannon jaoston kokouksessa Nissnikun koulun oppilaille ja huoltajille on lähetetty tiedote koulussa tehdyistä korjauksista ja huoltotoimenpiteistä. Tilojen terveystarkastuksesta annetun raportin seurauksena tehdyn uusintatarkistuskäynnin jälkeen terveystarkastajan kanssa on sovittu, että luokkia ei tällä hetkellä tarvitse sulkea. Tehdyt toimenpiteet ovat helpottaneet tilannetta, eikä akuuttia hätää ole. Nissnikun koulun sisäilman tilaan palataan, kun tutkimusraportti valmistuu maaliskuun 2018 lopussa, jolloin tulevat toimenpiteet voidaan päättää tutkimuksen perusteella. Tilannetta seurataan koko ajan ja tilanteeseen

16 Kirkkonummen kunta Kokouskutsu 16 (16) reagoidaan tarvittaessa. Terveystarkastaja tekee uusintatarkastuskäynnistä vielä erillisen raportin. Voidaan todeta, että toimenpiteisiin on ryhdytty ja asioita pyritään hoitamaan niin nopeasti kuin mahdollista. Sivistystoimi ja Kuntatekniikka tekevät jatkuvaa yhteistyötä koulutilojen korjaamiseksi, sisäilman parantamiseksi ja väistötilojen hankkimiseksi Nissnikun koulun oppilaille. Ehdotus Esittelijä: Hannele Kujala, Sivistystoimenjohtaja päättää 1. merkitä Nissnikun koulun oppilaskunnan kirjelmän tiedoksi 2. lähettää tämän päätöksen Nissnikun koulun oppilaskunnalle tiedoksi siitä, millaisiin toimenpiteisiin on ryhdytty koulutilojen korjaamiseksi, sisäilman parantamiseksi ja väistötilojen hankkimiseksi Nissnikun koulun oppilaille. Tiedoksi Nissnikun koulun oppilaskunta ja oppilaat