Kehysriihessä päätetyt 19 toimea syrjäytymisen ehkäisemiseksi, miten etenevät?

Transkriptio

1 1 Valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaosto Vastauksia ennakolta lähetettyihin kysymyksiin: Ministeri Grahn-Laasosen ja Terhon toimialan yhteinen asia: Kehysriihessä päätetyt 19 toimea syrjäytymisen ehkäisemiseksi, miten etenevät? Toimenpide 2. Turvataan koulutustakuu eli toisen asteen koulutuspaikka jokaiselle peruskoulun päättäneelle. Vähennetään ammatillisen koulutuksen keskeyttämistä. Uusi rahoitusmalli, vahvemmat työelämäyhteydet, yksilölliset opintopolut ja jatkuva haku vahvistavat koulutuksen läpäisyä ja vähentävät keskeyttämistä. Hyödynnetään uutta koulutussopimusta erityisesti nuorille soveltuvana työpaikkaoppimisen muotona. Kehitetään yksilöllisiä koulutuspolkuja tukevaa oppimisanalytiikkaa. Hyödynnetään koulutuksen järjestäjien jo käytössä olevia, hyviksi ja vaikuttaviksi osoittautuneita käytäntöjä koulutuksen läpäisyn vahvistamiseksi ja levitetään käytännöt valta-kunnallisesti kaikkien koulutuksen järjestäjien hyödynnettäviksi. Koulutustakuun toteutumista tukevat: -Henkilökohtaisten osaamisen kehittämissuunnitelmien (HOKS) käyttöönotto -Opinto-ohjauksen ja erityisen tuen tiivis kytkentä osaamisen kehittämissuunnitelmaan (HOKS) -Jatkuva haku ammatilliseen koulutukseen ja hakeutumiseen kytkeytyvä ohjausvelvoite -Uusi rahoitusmalli -Koulutussopimuksen ja oppisopimuksen tehokas käyttöönotto -Oppimisanalytiikan hyödyntäminen ohjauksessa ja pedagogiikassa - Jo olemassa olevien hyvien ja toimivien käytäntöjen levittäminen -Informointi syksyllä 2017 osana ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanon tukiohjelman -Toteutus alkaen Toimenpide 5. Vahvistetaan maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ja opiskelijoiden koulutuspolkuja ja ohjausta. Kehitetään suomen/ruotsin kielen opiskelumahdollisuuksia. Parannetaan mahdollisuuksia perusopetuksen täydentämiseen. Siirtymiä koulutusasteelta toiselle kehitetään hallinnonalojen ja koulutusmuotojen rajat ylittäen. Luodaan kotona lapsia hoitavien vanhempien koulutukseen pysyvä, joustava malli, joka otetaan käyttöön vuonna Ammatilliseen peruskoulutukseen pääsyä sujuvoitetaan ja lisätään opiskelun tukea. Yleisestä kielitaitovaatimuksesta luovutaan ja lisätään kannustimet rahoituksessa kielenopiskelun tukeen. Toimenpide 8. Tehostetaan koulutuksen nivelvaiheisiin kohdistuvia toimia ja sujuvoitetaan koulutusasteelta toiselle siirtymistä tuomalla yhteen perusopetuksen päättäneille nuorille tarkoitettua lisäopetusta (kymppiluokka) ja ammatillisen peruskoulutuksen valmentavaa opetusta (VALMA).

2 2 Lisäopetus on kuntien järjestämää ja rahoittamaa opetusta perusopetuksen arvosanoja korottaville nuorille. Valma on ammatillisen koulutuksen järjestäjien tarjoamaa valmentavaa koulutusta nimenomaan niille nuorille, jotka jatkavat ammatillisiin opintoihin. Koulutusten kehittäminen ja yhdenmukaistaminen on tarkoitus käynnistää yhteistyössä YVA ja AMOS osastojen välillä vuoden 2018 alussa. Toimenpide 11. Hyödynnetään sektorirajat ylittävää ekosysteemiajattelua ja DigiNythankkeessa kehitettyjä toimintamalleja syrjäytymisen ehkäisyssä ja vuotiaille nuorille suunnattujen yksilöllisten ohjaus ja neuvontapalveluiden järjestämisessä. Sektorirajat ylittävää ekosysteemiajattelua on edistetty mm. Ekosysteemifoorumin toiminnan kautta. Toimenpide 5. Vahvistetaan maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ja opiskelijoiden koulutuspolkuja ja ohjausta. Kehitetään suomen/ruotsin kielen opiskelumahdollisuuksia. Parannetaan mahdollisuuksia perusopetuksen täydentämiseen. Siirtymiä koulutusasteelta toiselle kehitetään hallinnonalojen ja koulutusmuotojen rajat ylittäen. Luodaan kotona lapsia hoitavien vanhempien koulutukseen pysyvä, joustava malli, joka otetaan käyttöön vuonna Korkeakoulukelpoisten ja korkeakoulutaustaisten maahanmuuttajien koulutuspolkuja ja ohjausta kehitetään vastuukorkeakoulutoiminnalla. Vastuukorkeakoulut kehittävät ohjaus- ja neuvontamalleja sekä osaamisen tunnistamisen palveluita, jotka nopeuttavat ja sujuvoittavat maahanmuuttajien korkeakouluopintoihin pääsyä. Toiminta on ollut käynnissä n. 1,5 vuotta ja sillä on tavoitettu tähän mennessä yli tuhat maahanmuuttaja-asiakasta. Suomen ja ruotsin kielen opiskelumahdollisuuksia korkeakoulutuksessa edistetään mm. hanketoiminnalla. OKM tukee Aalto-yliopiston koordinoimaa hanketta, jonka tavoitteena on luoda kotimaisten kielten opetukseen ja ohjaukseen uutta monimuotoista ja monimediaista pedagogiikkaa. Samalla kehitetään kieltenopettajien digipedagogista osaamista ja luodaan joustavia toteutustapoja suomen ja ruotsin opetukseen ja ohjaukseen. Kehittämistoimet kohdistuvat suomi/ruotsi toisena kotimaisena kielenä -opintoihin sekä suomi/ruotsi toisena kielenä -opintoihin. Siirtymiä koulutusasteelta toiselle kehitetään hallinnonalojen ja koulutusmuotojen rajat ylittäen. Korkeakoulujen opiskelijavalinnat uudistuvat kahdessa vaiheessa. Uudistuksen tavoitteena on nopeuttaa ja sujuvoittaa siirtymiä toiselta asteelta korkeakoulutukseen. Vuodesta 2018 lähtien korkeakoulut järjestävät valintakokeita, jotka eivät edellytä pitkää valmentautumista. Korkeakoulujen kanssa on sovittu opiskelijavalintojen kehikosta, jossa 2020 alkaen pääosa (eli yli puolet) opiskelijoista valittaisiin ylioppilastutkinnon arvosanojen ja ammatillisen perustutkinnon perusteella. Todistusvalintojen rinnalla säilyvät pääsykokeet ja koulutukseen voi päästä myös esimerkiksi avoimessa korkeakoulussa suoritettujen opintojen perusteella. Toisen asteen oppilaitosten ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä lisätään sujuvien siirtymien tueksi. Tavoitteena on luoda toisen asteen opiskelijoille tilaisuuksia tutustua

3 3 korkeakoulutukseen. Korkeakoulut tiedottavat syksyllä 2018 tavasta, joilla todistuksia todistusvalinnassa hyödynnetään. Työtä tukee kaksi hanketta: NEET-ohjelman laatimisen taustalla oli monissa tutkimuksissa esille tullut havainto, että lasten ja nuorten hyvinvointia, opiskelua ja työllistymistä tukevasta järjestelmästä on kehittynyt monimutkainen. Se ei kannusta riittävästi lapsia ja nuoria löytämään omia vahvuuksiaan, eikä omaa polkua järjestelmässä ole helppo löytää. Palveluiden, kannustimien ja tukitoimien riittämätön koordinaatio ja yhteistyön puute heikentävät toimenpiteiden vaikuttavuutta. Hallitus seuraa puoliväliriihessä hyväksymiensä toimenpiteiden etenemistä säännöllisesti strategiaistunnoissa ja NEET-ministeriryhmässä ja päättää tarvittaessa tavoitteiden saavuttamisen edellyttämistä lisätoimista. Koordinaation varmistamiseksi kuuden ministeriön yhteinen NEETministeriryhmä päätti syyskuussa 2017 yhdistää NEET-toimintaohjelman, Nuorisotakuun ja nuorisotyöttömyyden vähentämisestä sovittujen toimien seurannan yhdeksi kokonaisuudeksi. Siihen kuuluu kolmisenkymmentä toimenpidettä. Ministeriryhmä kokoontuu seuraavan kerran marras-joulukuun vaihteessa. Toimet ovat lähteneet hyvin käyntiin. Monet niistä toteutetaan osana isompaa uudistusta, kuten varhaiskasvatuksen kehittäminen, ammatillisen koulutuksen reformi, TE-palveluiden uudistaminen, osallistavan sosiaaliturvan edistäminen (Hiilamon selvitys), ohjaamoiden toiminnan vakiinnuttaminen ja koulutuksellisen tasa-arvon lisääminen. Toimintaohjelmaan kuuluu myös selvityksiä ja tutkimuksien (esim. poikien osaaminen, nuorten toimeentulotuki, erityisopetuksen kehittämistarpeet). Toimeenpanossa vahvistetaan myös hyviksi osoittautuneita nykykäytäntöjä ohjaamalla niille rahoitusta valtion tulo- ja menoarviossa (nuorten työpajatoiminta, etsivä nuorisotyö, jousta a perusopetus, nuorten harrastustoiminnan tuki, tasa-arvoraha ). Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho on asettanut nuorisotakuun kärkihankkeelle neuvottelukunnan ajalle Neuvottelukunta korvaa aikaisemmin asetetun nuorisotakuun johtoryhmän. Neuvottelukunnan tehtävänä on seurata ja arvioida nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan -kärkihankkeen toimeenpanoa, seurata maakuntauudistusta nuorille suunnattujen palvelujen näkökulmasta sekä koota hyviä käytäntöjä hyödynnettäväksi kuntien ennaltaehkäisevässä työssä. Nuorisotakuun neuvottelukunta Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho on asettanut nuorisotakuun kärkihankkeelle neuvottelukunnan ajalle Neuvottelukunta korvaa aikaisemmin asetetun nuorisotakuun johtoryhmän.

4 Neuvottelukunnan tehtävänä on seurata ja arvioida nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan - kärkihankkeen toimeenpanoa, seurata maakuntauudistusta nuorille suunnattujen palvelujen näkökulmasta sekä koota hyviä käytäntöjä hyödynnettäväksi kuntien ennaltaehkäisevässä työssä. 4

5 5 Ministeri Terhon toimiala: Nuorisotyön vastuualueen kysymykset; Miten aiotaan parantaa järjestöjen integroitumista Ohjaamoiden toimintaan ja taata se, että Ohjaamoissa toimivat järjestöt resursoidaan taloudellisesti, niin että yhteistyö on käytännössä mahdollista? Eri puolilla Suomea on tällä hetkellä yhteensä 46 ohjaamoa. Ohjaamot tarjoavat nuorille monialaista ohjausta ja palveluja, jotka edistävät nuoren työllistymistä, opintoihin ohjautumista ja elämänhallinnallisten kysymysten ratkaisemista. Ohjaamotoiminnan ydinajatuksina ovat kynnyksettömyys eli nuori voi tulla Ohjaamoon millä asialla tahansa, moniammatillisuus eli palveluja on tarjolla usealta eri palveluntuottajalta yhdestä paikasta ja asiakaslähtöisyys eli toimintaa kehitetään nuorten lähtökohdista. Toimintaa on kehitetty yhdessä ministeriöiden, ELY-keskusten, Kelan, TE-toimistojen, kuntien, järjestöjen ja yritysten kanssa. Toiminnan tavoitteena on eri palvelutuottajien palvelujen yhteensovittaminen ja yhteen kokoaminen sekä palveluprosessien lyhentäminen. Toiminnan kehittäjät ovat haastaneet vanhoja toimintatapoja ja -kulttuureja. Järjestöt voivat tarjota omia palvelujaan ohjaamoissa. Esimerkiksi Marttaliitto tarjoaa talousneuvontaa ja Tyttöjen Talo elämänhallinnan ja toimijuuden tukea sekä sosiaalista vahvistamista vapaa-ajalla. Järjestöt ovat toimineet ohjaamoissa oman toimintansa puitteissa eikä järjestötoimintaa ohjaamoissa ole erikseen rahoitettu. Muun muassa Helsingin kaupunki on ottanut nuorisotiloihinsa kumppaneiksi järjestöjä, jotka pyörittävät tilan toimintaa ja järjestävät aktiviteetteja. Voidaanko järjestöjen osallisuutta kunnan nuorisotiloissa tehtävään työhön edistää valtakunnallisesti? Nuorisolain mukaisesti kuntien tulee paikalliset olosuhteet huomioon ottaen luoda edellytyksiä nuorisotyölle ja toiminnalle tarpeen mukaan yhteistyössä mm. järjestöjen kanssa. OKM tukee kuntia nuorisotyön kehittämisessä avustamalla niiden kehittämishankkeita. Nuorisolain mukaiset valtakunnalliset nuorisoalan osaamiskeskukset tulevat niiden toiminnan käynnistyessä vuoden 2018 alusta tehostamaan toimialan valtakunnallista kehittämistä. Osaamiskeskustoiminta tulee sisältämään mm. kuntien tukemisen nuorisotyön työmuotojen kehittämisessä ja vaikutusten arvioinnissa. Liikunnan vastuualueen kysymykset: Kymi Ring hankkeen eteneminen? Kymi Ringin edustajat ovat olleet säännöllisesti yhteydessä ministeriön virkamiehiin. Ministeriö odottaa saavansa Kymi Ringiltä vielä tämän vuoden aikana tietoja rahoitusneuvottelujen etenemisestä yksityisten rahoittajien kanssa. Eduskunnan hankkeelle osoittama lisärahoitus on kahden vuoden siirtomääräraha, joten avustuspäätös ehditään tekemään vielä ensi vuonnakin, jos yksityinen rahoitus on koossa. Opintotukibudjetin muutoksista

6 6 Mom Opintoraha ja asumislisä Opiskelijat siirtyivät pääsääntöisesti yleisen asumistuen piiriin, joka vähentää asumislisämenoja vuoteen 2017 verrattuna 135 milj. euroa. Määräraha siirtyy sosiaali- ja terveysministeriön momentille Asumistuki Opintotukiuudistus vähentää momentin menoja vuoteen 2017 verrattuna lisäksi yhteensä 53,5 milj. euroa. Menoja vähentää korkeakouluopiskelijoiden opintorahan leikkaus (-55,6 milj. ) ja enimmäistukiajan lyheneminen 10 kuukaudella (-3,4 milj.) ). Menoja lisää puolestaan vuotiaiden itsenäisesti asuvien toisen asteen opiskelijoiden vanhempien tulojen vähentävän vaikutuksen poistuminen (+5 milj. ) ja takaisinperittävän opintorahan korotuksen alentaminen 7,5 prosenttiin (+0,5 milj. ). (HE 229/2016, L 4 /2017). Asumislisä Ahvenanmaalla asuville ja opiskeleville mannersuomalaisille opiskelijoille on otettuhuomioon momentin mitoituksessa (+0,245 milj. ). Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen laiksi opintotukilain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 139/2019). Esityksessä ehdotetaan alle 18-vuotiasta lasta huoltavalle opiskelijalle opintorahaan 75 euron huoltajakorotusta, jolloin opintoraha olisi 325, 28 /kk. Menolisäys huoltajakorotuksesta vuositasolla noin 10 milj. euroa. Määräraha-arvio perustuu siihen, että keskimäärin korotusta maksettaisiin 7 opintotukikuukaudelta lukuvuodessa. Huoltajakorotuksen saisi noin lasta huoltavaa opiskelijaa. Muut muutokset momentilla aiheutuvat aiemmista päätöksistä ja lakimuutoksista (HE 116/2013, HE 197/2013, L 1243/2014, kehyspäätös 2014 ja 2015). Urheilijoiden toimeentulon ja ammattiin valmistautumisen edistäminen Valtion liikuntabudjetissa liikuntaan ja urheiluun osallistumisen vaikuttavuusalueella kohdennetaan määrärahoja huippu-urheilun tukemiseen vuonna 2018 yhteensä 12,9 M. Näistä urheilijoiden toimeentulon ja ammattiin valmistautumisen suoria tai välillisiä tukia ovat urheilija-apurahat, urheiluakatemioiden ja valmennuskeskusten tuki, sekä URA-säätiölle osoitettu tuki. Nämä tukimuodot ovat tasoltaan olleet viime vuosina suhteellisen vakaita, lukuun ottamatta urheiluakatemioille kohdennettua tukea, joka on kasvanut merkittävästi vuosina Urheilija-apurahajärjestelmä Urheilijalle myönnettävien apurahojen tarkoitus on parantaa apurahaurheilijoiden sosiaalista asemaa sekä parantaa heidän mahdollisuuksiaan panostaa urheilijan uraan kokonaisvaltaisemmin. Apuraha on veroton tuloverolain (1535/1992) 82 :n 1 momentin 4 kohdan (1170/1998) nojalla. Apurahaa myönnettäessä huomioidaan urheilijan kansainväliset näytöt sekä huomioidaan urheilijan tulos- ja menestyskehitys suhteessa lajin kansainväliseen tasoon ja kehitykseen. Arvioinnissa huomioidaan lajien erityispiirteet, kansainvälinen arvostus ja taso, paralympialajeissa myös eri kilpailuluokkien taso sekä kilpailuihin osallistuvien maiden ja kilpailuluokassa kilpailevien urheilijoiden määrä. Apurahaa ei myönnetä urheilijoille, joiden verotettavat tulot ylittävät euroa vuodessa.

7 7 Apurahoja myönnetään kaksi kertaa vuodessa. Alkuvuodesta, tammi-helmikuussa myönnetään kesälajien urheilijoiden apurahat kalenterivuodeksi ja keväällä, touko-kesäkuussa talvilajien urheilijoiden apurahat seuraavan vuoden toukokuun loppuun asti edellytyksellä, että eduskunta myöntää seuraavalle vuodelle tarkoitusta varten määrärahat. Budjettiteknisesti seuraavan talousarviovuoden määrärahasta maksetaan talvilajien urheilijoille edellisen vuoden päätöksellä viiden kuukauden apuraha. Apurahoja harkittaessa pidetään tavoitteena pitkäjänteistä tukijärjestelmää. Apurahapäätökset tehdään kuitenkin vuosittain valtion talousarvion rajoissa. Huippu-urheilun muutosryhmän esityksen mukaisesti vuonna 2013 otettiin käyttöön uudet apurahaperusteet, jonka mukaisesti suuren apurahan taso nousi suuren apurahan osalta eurosta euroon ja pienen apurahan osalta eurosta euroon. Samalla niiden myöntämiskriteerejä tiukennettiin. Vuonna 2013 yhteensä 117 urheilijaa sai opetusministeriön suuren tai pienen apurahan. Vuonna 2014 apurahaluokkia lisättiin kahdesta kolmeen, jolloin otettiin käyttöön erityinen nuorille urheilijoille ja joukkuelajien urheilijoille myönnettävä euron suuruinen valmennus- ja harjoitteluapuraha euron apurahan saava urheilija arvioidaan potentiaaliseksi seuraavien olympialaisten mitaliurheilijaksi tai paralympialaisten kultamitaliurheilijaksi. Apurahan myöntämisen lähtökohtana on se, että urheilija on sijoittunut viimeisimmissä olympialaisissa tai lajinsa MM-kisoissa 8 parhaan joukkoon tai paralympialajeissa mitalisijalle (paralympialaiset ja paralympialajien MM-kisat) edellytyksellä, että urheilijan kehitys on tavoitteiden mukaista euron suuruinen valmennus- ja harjoitteluapuraha voidaan myöntää sellaisille yksilö- ja joukkuelajien urheilijoille, jotka ovat menestyneet kansainvälisissä arvokilpailuissa tai tasoltaan vastaavissa muissa kilpailuissa (lähtökohtaisesti olympialajeissa 16 parhaan joukkoon ja paralympialajeissa/ ei-olympialajeissa 8 parhaan joukkoon) ja jotka arvioidaan tulevaisuuden arvokilpailujen mitaliehdokkaiksi. Se voidaan myöntää myös urheilu-uransa nousujohteisessa kehitysvaiheessa oleville erityisen lahjakkaille nuorille urheilijoille, jotka arvioidaan potentiaalisiksi tulevaisuuden aikuisten arvokilpailumenestyjiksi. Arvioinnissa huomioidaan urheilijan nuorten arvokilpailumenestys, tulokset aikuisten kansainvälisissä arvokilpailuissa, muu kansainvälinen kilpailumenestys sekä valmentautumisen kokonaisuus ja se, että urheilija kehittyy asetettujen tavoitteiden mukaisesti euron suuruinen valmennus- ja harjoitteluapuraha (vuodesta 2018 alkaen; aiemmin euroa) on tarkoitettu sellaisille yksilö- ja joukkuelajien urheilijoille, jotka myös muiden kuin yllä mainittujen kansainvälisten näyttöjen sekä urheilu-uran kehityksen perusteella arvioidaan tulevaisuuden arvokilpailumenestyjiksi. Nuorten urheilijoiden kohdalla menestyspotentiaalia arvioidaan myös vertaamalla hänen tulos- ja suoritustasoaan aikuisten kansainväliseen tasoon. Tämä apuraha voidaan myös myöntää yksilölajien joukkueen urheilijoille tai paralympialajien joukkueurheilijoille, joilla arvioidaan kansainvälisten näyttöjen perusteella olevan mahdollisuus mitalisijoihin joukkue/ viestikilpailussa seuraavissa olympialaisissa tai lajin MM - kilpailuissa, tai kultamitaliin seuraavissa paralympialaisissa. Valtion talousarvioehdotuksessa vuodelle 2017 varattiin urheilija-apurahoihin enintään euroa. Apurahoihin varattu määräraha on ollut sama vuodesta 2010 alkaen. Sen on arvioitu riittävän varsin hyvin yksilölajien urheilijoiden apurahoihin. Huolimatta siitä, että määrärahan taso on ollut

8 8 vuosia sama, niin apurahan saajien määrä on noussut, johtuen tuen painopisteen siirtymisestä yhä enemmän nuorten urheilijoiden tukemiseen. Vuonna 2010 apurahan saajia oli 126, kun vuonna v saajia oli 166. Vuonna 2016 suuri apuraha myönnettiin 34 urheilijalle, pieni apuraha 60 urheilijalle ja nuoren urheilijan tai joukkueurheilijan apuraha 72 urheilijalle. Vertailun vuoksi voi mainita, että Norjassa Olympiatoppen myöntämiä apurahoja saa vuosille yhteensä 175 urheilijaa. Suurimman eli euroa saa talvilajeissa 35 urheilijaa; kesälajeissa 13. Pienen apurahan eli euron apurahan saajia on yhteensä 68 ja kehittyvien urheilijoiden eli euron apurahan saajia 59. Kriteereistä voi todeta sen, että Olympiatoppen edellyttää suuren apurahan saajalta lähtökohtaisesti arvokisasijoittumista mitaleille tai maailman cup- ja vastaavissa kisoissa sijoittumista kolmen parhaan joukkoon. Apurahoihin varattuja määrärahoja lisättiin eduskunnan talousarviokäsittelyssä joulukuussa 2016 siten, että niiden kokonaismäärä edelliseen vuoteen verrattuna kasvoi euroa. Näin ollen vuonna 2017 urheilija-apurahojen kokonaismäärä oli enintään euroa. Määrärahan korotus tapahtui apurahahaun päätyttyä, jossa oli jo määritelty Suomen Olympiakomitean huippuurheiluyksikön kanssa yhdessä valmistellut apurahakriteerit sekä apurahojen määrät. Näistä ei hallintolain nojalla voitu poiketa. Myös myöhemmin jaettujen talvilajien urheilijoiden apurahaarvioinneissa oli noudatettava samoja kriteereitä kuin kesälajien urheilijoitten osalta. Apurahoja myönnettiin kriteerit täyttäville urheilijoille yhteensä euroa kaikkiaan 220 urheilijaa, joista 31 suuren apurahan, 60 pienen apurahan ja 129 nuoren tai joukkueurheilijan apurahan. Vuonna 2017 määrärahasta on maksettu euroa johtuen siitä, että talvilajien apurahat jaksottuvat kahdelle budjettivuodelle. Apurahan myöntämisen tavoitteena on pitkäjänteisyys, jotta apurahalle nousseen urheilijan tukemista voidaan arvioida useamman vuoden ennusteella. Tämä myös edellyttää sitä, että apurahoihin käytettävissä oleva määräraha on ennakoitavissa, koska vuosittain tapahtuviin yllättäviin nousuihin tai laskuihin on kriteerien yhteismitallisuuden vuoksi vaikeaa reagoida. Määrärahan kasvu tai lasku tulee olla riittävän pysyvä, jotta muutokset voidaan tehdä urheilijakohtaisesti arviointikriteerien pohjalta. Apurahan merkitys urheilijoille on suuri. Erityisen tärkeä apuraha on nuorille urheilijoille, joiden mahdollisuudet hankkia yritysten sponsorointitukea ovat heikoimmat. Ministeriössä on harkittu sitä, että tulevien vuosien talousarviovalmistelussa tulee tutkia mahdollisuutta edelleen korottaa nuorille urheilijoille osoitetun apurahan määrää. Ministeriössä selvitetään myös mahdollisuuksia tukea nykyistä paremmin apurahaa saavien yksilöurheilijoiden valmentajia. Nykyisin ministeriö myöntää ko. urheilijoiden valmentajille kuluperusteisesti ministeriön käyttövaroista pientä avustusta Suomen Olympiakomitean kautta. Jotta nykyistä ammattimaisempaan toimintaan päästäisiin, tulisi henkilökohtaisten valmentajien tukijärjestelmää kehittää osana urheilijoiden apurahajärjestelmää.