Maan ystävien toimintakertomus 2006

Transkriptio

1 Maan ystävien toimintakertomus

2

3 1 Johdanto: Monimuotoista järjestötoimintaa Maan ystävät toimi vuonna 2006 pontevasti muuttaakseen maailmaa oikeudenmukaisemmaksi, tasa-arvoisemmaksi ja ekologisesti kestävämmäksi. Maan ystävien ilmastokampanja toimi kestävän energia- ja liikennepolitiikan puolesta, talouskampanja vaati kestävää taloutta ja oikeudenmukaisempaa maailmankauppaa. Maan ystävien kulttuuriryhmä Maan hiljaiset vaikutti muun muassa runouden keinoin. Maan ystävien lapset -ryhmä tarjosi aktivistiperheille mahdollisuuden tavata samanhenkisiä perheitä ja keskustella arjen kysymyksistä. Maan ystävien yhdentoista paikallisryhmän omaehtoista toimintaa tuettiin aktiivisesti. Maan ystävät osallistui aktiivisesti Suomen kestävän kehityksen toimikunnan ja Suomen ilmastofoorumin työskentelyyn. Kansainvälisessä ympäristöpolitiikassa seurattiin Johannesburgin kestävän kehityksen huippukokouksen toimintaohjelman toteutumista (CSD-työskentely) ja Maailman kauppajärjestön (WTO) toimintaa. Myös suomalaisten yritysten toimintaa ulkomailla seurattiin osana FinnWatch-hanketta. Maan ystävien edustaja oli mukana myös Suomen UNEP-kokousvaltuuskunnassa. Maan ystävillä oli vuonna 2006 kahdeksan omaa hanketta, minkä lisäksi toimittiin kumppanina seitsemässä muussa hankkeessa. Sivustaseuraajista muutoksentekijöiksi - nimisessä nuorten osallisuushankkeessa vierailtiin kouluissa kertomassa ja keskustelemassa nuorten kanssa kansalaisvaikuttamisesta. Ilmastotietoa verkossa hanke taas kehitti verkkosivustoa, joka on laajin ilmastonmuutoksesta kertova suomenkielinen sivusto. Artikkelisarja Euroopan unionista pyrki herättelemään keskustelua EU:n tulevaisuudesta sekä Suomen ja suomalaisen kansalaisyhteiskunnan roolista. Huhtikuussa järjestetty Suomen Sosiaalifoorumi tarjosi kansalaisyhteiskunnan toimijoille avoimen keskustelutilan. Mahdollisuuksia vuosituhattavoitteiden saavuttamiseen hanke pohti uusia näkökulmia kehitykseen ja vuosituhattavoitteisiin liittyen. Maan ystävien siipien suojissa toimii myös vihreää sähköä edistävä Vaihda Virtaa kampanja ( Ympäristötoimijoiden vaikuttamis- ja verkostoitumisviikolla Maan ystävät lisäsi suomalaisten ja ruotsalaisten ympäristöjärjestötoimijoiden yhteistyötä. Ilmastotekoja - kiertue jakoi ilmastotietoa sekä keräsi kansalaisten ilmastolupauksia ja -vaatimuksia päättäjille ympäri Suomea kesän ajan. Maan ystävät teki yhteistyötä lukuisten suomalaisten ympäristö- ja ihmisoikeusjärjestöjen kanssa eri kysymyksissä tilanteen mukaan. Maan ystävien omien kampanjoiden lisäksi toimittiin aktiivisesti järjestöjen yhteisissä hankkeissa. Ympäristöjärjestöjen (Maan ystävät, Luonto-Liitto, Dodo) yhteistyönä Nuorten Akatemian kanssa toteuttama Ilmari-ilmastotiedotushanke jatkui neljättä vuotta. Maan ystävät osallistui myös Globalisaation monet kasvot tiedotushankkeeseen yhdessä Attacin, Reilun kaupan puolesta ry:n, Kirkon ulkomaanavun Changemaker -verkoston sekä Nuorten Akatemian kanssa. Maan ystävät oli vuonna 2006 mukana järjestämässä erilaisia seminaareja, tapaamisia sekä tekemässä verkkosivustoja ja esitteitä. Vuoden aikana järjestö esittäytyi monissa eri tapahtumissa ja edustajat kävivät puhumassa niin kouluissa, seminaareissa, festivaaleilla ja muissa tilaisuuksissa kuin mielenosoituksissakin. Yhteistyössä muiden tahojen kanssa järjestettiin muun muassa Lumiukkotempausta, Tshernobyl-päivää, Mahdollisuuksien toreja, Liikkujan viikkoa, Autotonta päivää, Älä osta mitään päivää 3

4 sekä Ilmastomarssia. Vuonna 2006 Maan ystävät tiivisti yhteistyötään Kansainvälisen Maan ystävien (Friends of the Earth International FoEI) ja Euroopan Maan ystävien (Friends of the Earth Europe FoEE) kanssa. Maan ystävillä oli edustajia Euroopan Maan ystävien ilmastokampanjan, talouskampanjan (The Trade, Environment & Sustainability, TES) GMO-kampanjan ja ydinaseriisuntakampanjan ohjausryhmissä, sekä Kansainvälisten Maan ystävien metsäkampanjan ja kansanvälisten rahoituslaitosten toimintaa (International Finance Institutions - IFI) seuraavan kampanjan ohjausryhmissä. Euroopan unionin ympäristöpolitiikkaa seurattiin Euroopan Maan ystävien ja Green10- ryhmän kautta. Puheenjohtajuuskauden tiimoilta tehtiin tiivistä yhteistyötä muiden ympäristöjärjestöjen ja kehitysjärjestöjen kanssa, erityisesti ilmastokysymysten osalta. Maan ystävillä on jatkuvasti päivittyvät ja uudistuvat www-sivut ( ja järjestö julkaisee säännöllisesti ilmestyvää jäsenlehteä. Lisäksi vastaamme ilmasto- ja globalisaatioaiheisten www-sivujen toimittamisesta ( ja Keskustelusta ja tiedotuksesta merkittävä osa tapahtuu eri paikallisryhmien, kampanjoiden ja valtakunnallisten sähköpostilistojen kautta. Vuonna 2006 Väentapaamiset järjestettiin Helsingissä ja Porissa. Yhdistyksen vuosikokousten ja hallituksen kokousten lisäksi Väentapaamisissa oli myös muuta ohjelmaa. Kevätväentapaamisen yhteydessä järjestettiin 10-vuotissynttärit, vanhojen puheenjohtajien paneeli ja lisäksi hyväksyttiin Maan ystävien Arvot, unelmat ja tehtävä strategiapaperi (ks. Liite 3). Syksyn Väentapaamisessa järjestettiin tutustumisreissu tuuli- ja hiilivoimalaan sekä bioenergia-aiheinen paneeli. Lisäksi viikonloppuna kokoonnuttiin ilmasto- ja talouskampanjan työpajoihin, kankaanpainanta- ja pinssipajoihin sekä juhlittiin Porin seudun Maan ystävien synttäreitä useiden bändien voimin. Maan ystävillä oli vuonna jäsenmaksun maksanutta jäsentä. Maan ystävät luo ihmisille mahdollisuuksia toimia kestävän maailman puolesta. Toimintaa oli myös vuonna 2006 katutasolta kabinetteihin, ruohonjuuritasolta kansainvälisen politiikan kiemuroihin ja kaikkea siltä väliltä. 1.1 Tavoitteet Maan ystävät on yhteiskunnallinen ympäristöjärjestö, joka etsii syitä seurausten takana ja pyrkii ratkomaan ongelmia niiden syntylähteillä. Maan ystävät toimii Suomessa paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti tavoitteenaan muuttaa yhteiskuntaa demokraattisemmaksi ja ekologisesti kestävämmäksi sekä taloutta paikallisemmaksi edistää yhteiskunnallista, taloudellista, poliittista ja sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta sekä sukupuolten välistä tasa-arvoa suojella maapalloa enemmältä pilaantumiselta ja korjata ihmisen toiminnan ympäristölle aiheuttamia vahinkoja säilyttää maapallon ekologinen, kulttuurinen ja etninen monimuotoisuus toimia militaristisia rakenteita vastaan 4

5 edistää ihmisten ja eläinten oikeuksia kannustaa erityisesti nuoria osallistumaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen 1.2 Keinot Maan ystävät toimii avoimesti ja ehdottoman väkivallattomasti. Vaikutuskeinoja ovat keskustelutilaisuudet, mielenosoitukset, katuteatteri, performanssit, päättäjien tapaaminen ja www-sivujen julkaiseminen. Toiminnan keinoina ovat myös kampanjat ja tapahtumat, tiedotus- ja julkaisutoiminta, koulutus, tutkimustoiminta, ostoboikotit ja vetoomukset. Maan ystävät rakentaa aktiivista kansalaisyhteiskuntaa ja kannustaa ihmisiä käyttämään vaikutusmahdollisuuksiaan. Maan ystävät suhtautuu myönteisesti ihmisten omaehtoiseen, rauhanomaiseen ja avoimeen kansalaistoimintaan ja - tottelemattomuuteen, joka tukee Maan ystävien kannattamia asioita ja arvoja. 5

6 2 Kampanjat Vuonna 2006 Maan ystävillä oli kaksi kattokampanjaa, jotka keräsivät alleen erilaisia teemoja. Ilmastokampanja kokosi yhteen ilmasto-, energia- ja liikennepolitiikan teemoihin liittyvää toimintaa, talouskampanjan painopistealueita ovat talous-, kulutus-, globalisaatio-, metsä-, vesi- ja GMO-kysymykset sekä yhtiövaltaan ja demokratiaan liittyvät teemat. 2.1 Ilmastokampanja - kestävää liikenne- ja energiapolitiikkaa Maan ystävien ilmastokampanja jatkoi aktiivista toimintaansa jo yhdeksättä vuotta. Kampanjan tempaukset ja tapahtumat näkyivät kaduilla ja mediassa. Poliitikkojen ja virkamiesten suuntaan tehtiin vaikuttamistyötä kabineteissa ja auditorioissa. Kampanjan toiminta keskittyy tiedottamiseen, kestävään kansalliseen ilmasto-, energia- ja liikennepolitiikkaan sekä ilmasto-oikeudenmukaisuuden käsitteen tuomiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun. Kampanjavastaavana vuonna 2006 toimivat alkuvuodesta Anna-Riikka Ihantola ja Heikki Korpela ja loppuvuodesta Pähkinä Katainen, Riikka Leskinen ja Meri Pukarinen. Tapahtumat ja tempaukset Ilmastokampanja julkisti lentomaksukampanjan, jossa kehotetaan lentäen matkustavia ihmisiä tukemaan ilmastonmuutoksen torjuntaa lahjoittamalla 10 % lentolipun hinnasta Maan ystävien ilmastokampanjalle. Kampanjan tarkoituksena on lentämisen kohtuuttoman tukemisen, esimerkiksi polttoaineen verottomuuden, lopettaminen. Lentomaksu tuotti vuoden aikana Maan ystäville 5100 euroa. Pääosa lentomaksujen tuotosta käytettiin kampanjointiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi Suomessa euroa lahjoitettiin konkreettiseen päästövähennyshankkeeseen Ukrainassa, jossa Ecoclub-järjestö paransi peruskoulun eristystä ja koulutti ihmisiä matalaenergiarakentamiseen. Lentomaksukampanja kiinnosti vuoden aikana mediaa runsaasti. Ilmastokampanja järjesti laskiaistiistaina lumiukkotempauksen toista kertaa. Suomessa lumiukot osoittivat mieltään 17 paikkakunnalla. Suomen lisäksi lumiukkotempaus järjestettiin Unkarissa 16.2., Bulgariassa, Ruotsissa ja Sloveniassa sekä Virossa 28.2, Venäjällä 5.3. ja Norjassa Suomessa kaupunkien ja kuntien keskeisille paikoille mielenosoitukseen kokoontuneet lumiukot ja -akat olivat erityisen huolestuneita Suomen vähäisistä toimista ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Mielenosoituskyltteihin oli kirjoitettu esimerkiksi "Pelasta meidät - torju ilmastonmuutos", "Me sulamme" ja Lumi on ihanaa. Maan ystävien järjestämään tempaukseen osallistui lukuisia muita järjestöjä: Luonto-Liitto, partiolaisryhmiä, Suomen joulupukkiseura, Kirkon ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Steinerkoulujen oppilaskuntien liitto, Vasemmistonuorten ja Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton paikallisyhdistyksiä, Ekometsätalouden liitto, Vegaaniliitto, Vihreän elämänsuojelun liitto sekä Tulevaisuuden Voima. Lumiukkotempaus sai runsaasti positiivista huomiota, niin mediassa kuin ohikulkijoiltakin. Lumiukkotempauksen koordinaattorina toimi Riitta Savikko. 6

7 Huhtikuun alussa Suomen sosiaalifoorumissa ilmastokampanja oli mukana järjestämässä kolmea seminaaria. Ilmastonmuutoksen ABC ja D seminaarissa osallistujat kuulivat ilmastonmuutoksen ja ilmastopolitiikan taustoista. Seminaarin puhujina olivat Theo Kurtén, Kaisa Kosonen, Oras Tynkkynen ja Heikki Korpela. Maan ystävien ja YK-Liiton yhteisessä Ilmastonmuutos ja vuosituhattavoitteet seminaarissa pohdittiin ilmastonmuutoksen ja kehityksen yhteyksiä; jos ilmastonmuutosta ei saada kuriin, voimme sanoa hyvästit kehitykselle, toisaalta etelässä valittava kehityksen suunta vaikuttaa olennaisesti siihen, saadaanko ilmastonmuutosta torjuttua. Seminaarin puhujina ovat intialainen kansalaisaktivisti Bhuwan Pathak, Kehitysyhteistyön palvelukeskuksessa ruokaturva-asioista vastaava Miia Toikka, Viikin tropiikkiinstituutin tutkija Anu Eskonheimo ja Toni Haapanen Maan ystävistä, puheenjohtajana toimi kansanedustaja Heidi Hautala. Greenpeacen, Tulevaisuuden Voiman ja Maan ystävien yhdessä järjestämässä Miten Suomi ja suomalaiset voivat vaikuttaa EU:n ilmastopolitiikkaan seminaarissa puhujina olivat Jyrki Luukkanen Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta, ilmasto.org sivujen toimitussihteeri Johannes Urpelainen sekä Greenpeacen energiakampanjavastaava Kaisa Kosonen. Tshernobyl-päivänä Maan ystävät osallistui Kiasman aukiolla Helsingissä järjestettyyn tempaukseen. Useilla paikkakunnilla kerättiin allekirjoituksia Miljoona nimeä ydinvoimaa vastaan vetoomukseen. Toukokuussa Maan ystävät toi Suomeen viisimetrisen ilmalla täytettävän ydinvoimapallukan. Joensuussa järjestetty ydinvoimatempaus vastusti uraanikaivossuunnitelmia ja ydinvoimaa. Kesällä ilmastokampanja järjesti Ilmastotekoja-kesäkiertueen. Kiertueella kerättiin valokuvia ihmisistä poseeraamassa puhekuplan kanssa. Ilmastotekoja-kampanjan tavoitteena oli muistuttaa suomalaisia ja päättäjiä siitä, että muutoksia tarvitaan sekä politiikassa että ihmisten arkivalinnoissa. Lupauksissa ja vaatimuksissa korostuivat julkisen liikenteen ja pyöräilyn sekä kävelyn suosiminen omassa elämässä ja poliittisissa päätöksissä, uusiutuvan energian tukeminen ja käyttäminen sekä luomuruoan ja lähiruoan käyttäminen niin omassa ruokavaliossa kuin kuntien ruokapalveluissa. Myös energian säästäminen esimerkiksi energiansäästölampuilla tai sammuttamalla tietokoneet ja valmiustilat kokonaan sekä lentämisen välttäminen esiintyivät useissa lupauksissa. Vastaavasti päättäjiltä toivottiin energiankäytön ja lentämisen verotusta ja ekologisen asumisen mahdollistamista. Kesäkiertue kiersi heinäkuun alkupuolella Helsingissä, Savonlinnassa, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella, Porissa ja Turussa. Lisäksi kuvia kerättiin heinäkuussa Facesfestareilla Karjaalla, elokuussa Jyväskylän pienajoissa, Autottomana päivänä syyskuussa Kuopiossa, Jyväskylässä ja Tampereella sekä lokakuussa nuorten Ympäristötoimintapäivillä Orivedellä. Oman lupauksen on voinut tehdä myös nettisivun kautta tai postikortilla. Kesäkiertueelle osallistuivat myös Jeroen Verhoeven ja Maël Niveau Euroopan Maan ystävistä. Ilmastotekoja-julkaisut luovutettiin ympäristöministeri Jan-Erik Enestamille, Suomen pääneuvottelija Outi Berghällille sekä muille Nairobin ilmastoneuvotteluihin osallistuvan valtuuskunnan jäsenille. Kesäkiertue pääsi hyvin esille kiertuepaikkakuntien lehdissä ja radioissa. Kesäkiertueelle tuotettiin esite ja oma 7

8 nettisivusto, Kesäkiertuetta koordinoivat Anna-Riikka Ihantola ja Heikki Korpela. AEPF:ssä ilmastokampanja järjesti yhdessä Suomen luonnonsuojeluliiton ja Greenpeacen kanssa energiaturvallisuutta koskevan seminaarin. Kampanjalaisia osallistui myös Asia-Europe Climate Dialogue -tilaisuuteen Helsingissä. Ilmastokampanja otti valtakunnallisen vetovastuun syksyn Autottoman päivän (22.9.) tempauksista. 11 paikkakunnalla järjestettiin mielenosoituksia, piknikkejä parkkiruuduissa, Critical Mass ja Kriittinen pyöräretki polkupyörämielenosoituksia, ja muita tempauksia autottomien kaupunkikeskustojen puolesta. Autottomana päivänä kaupunkimaastureita kritisoivan JunttiAuto-kampanja aktivoitui, kampanja näkyy niin nettisivun ( kuin julisteiden kautta. Vuonna 2006 Autottoman päivän koordinaattorina toimi Kerttu Hakala. Liikenneaiheista toimintaa olivat myös mm. Jyväskylän Maan ystävien järjestämät Jyväskylän Pienajot sekä Helsingissä Hymyn järjestämät lukuisat Critical Mass ja Kriittinen pyöräretki mielenosoitukset ja Kenkää keskustatunnelille -kampanjointi sekä yöjunakampanjan tukeminen. Ilmastokampanja järjesti kaksikielisen työpajan nuorille suunnatussa Päivä ympäristöaktivistina -tapahtumassa Orivedellä yhdessä Natur och Miljön kanssa. Työpajassa kerrottiin ja keskusteltiin ilmastonmuutoksesta, tehtiin mediaanalyysiä ja liikennelaskentaa, tutustuttiin taittopyörään, valmisteltiin ilmastocheerleader-esitys, kirjoitettiin postikortteja ympäristökomissaari Dimasille ja ympäristöministeri Enestamille, väiteltiin ydinvoimasta ja kirjoitettiin ilmastoviestejä jalkakäytävään. Tapahtuman osallistujat pääsivät myös osallistumaan Ilmastotekojapuhekuplakuvaukseen. Työpajan järjestivät Jonas Biström, Laura Jäättelä ja Riitta Savikko. Maan ystävät osallistui järjestetyn Ilmastomarssin järjestämiseen. Ilmastomarssi oli osa kansainvälistä mielenosoitusten ketjua, jolla yritettiin kannustaa Nairobissa kokoontuneita päättäjiä viisaampaan ilmastopolitiikkaan. Suomessa marsseja järjestettiin Helsingissä, Jyväskylässä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Marsseja tuki yli 60 Suomessa toimivaa järjestöä ja niille osallistui yhteensä noin 1000 ihmistä. Marsseilla vaadittiin Kioton ilmastosopimukselle sitovaa jatkoa, suurempia päästövähennyksiä ja laajaa yhteistyötä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Ilmastomarssi huomioitiin päivän tv-uutislähetyksissäkin. Ilmastomarssin koordinaattorina työskenteli Meri Pukarinen. Ilmastokampanja kokoontui suunnittelemaan toimintaansa tammikuussa Jyväskylään ja syyskuussa Tampereelle, minkä lisäksi kokoustettiin väentapaamisten yhteydessä Helsingissä ja Porissa. Lisäksi järjestettiin lukuisia irc-kokouksia. Kampanja toimi aktiivisesti Euroopan Maan ystävien ilmastokampanjassa ja mm. osallistui kampanjan ohjausryhmän tapaamisiin Brysselissä. Meri Pukarinen toimi puoli vuotta Flanderin Maan ystävissä tehden energia- ja ilmastokampanjointia ydinvoimaan ja aseisiin liittyen. Lauri Myllyvirta toimi syksyyn asti aktiivisesti Euroopan Maan ystävien ja Kansainvälisten Maan ystävien ilmastokampanjoissa. Tiedotus 8

9 Ilmastokampanja vastaa ilmasto.org -ilmastosivuston ylläpidosta ja kehittämisestä. Ilmastosivujen päätoimittaja on Oras Tynkkynen, toimitussihteerinä toimi kesään asti Johannes Urpelainen, minkä jälkeen pestiä hoiti Elina Turunen. Loppuvuodesta toimitussihteerin saappaisiin astui Sini Eräjää. Ilmastoviestintä verkossa - ilmastosivuston kehittämishankkeeseen saatiin rahoitusta Ilmastonmuutoksen viestintäohjelmalta vuosiksi Vuoden 2006 aikana sivuille tehtiin mm. ilmastovisa, kirjallisuuslista ja uusi osio biopolttoaineista. Sivujen kuvitusta kehitettiin. Ilmastouutisten ja puheenvuorojen julkaisemista jatkettiin. Nairobin ilmastokokouksen aikaan sivulta löytyi linkki kokouksessa olevien suomalaisten ilmastopolitiikka-blogiin. Ilmastosivuille tuotettiin uusi esite ja juliste. Sivujen markkinointi on ollut tehokasta, ja kahden vuoden aikana kävijämäärät on lähes viisinkertaistuneet. Sivuilla on käynyt eri ihmistä kuukaudessa, ja hiljaisina kesäkuukausinakin kävijöitä on ollut keskimäärin lähes Ilmastokampanja jatkoi kampanjointia vihreän sähkön puolesta. Kampanja pitää yllä VaihdaVirtaa -sivustoa, joka tarjoaa tietoa vihreästä sähköstä ja mahdollisuuden tehdä helposti sopimus tuulisähkön tai Suomen luonnonsuojeluliiton valvoman Norppasähkön ostamisesta. VaihdaVirtaa sivuston kehittämistä varten saatiin vuotta 2006 varten rahoitusta Ilmastonmuutoksen viestintäohjelmalta. VaihdaVirtaa-sivujen kautta välitettiin yli 400 vihreän sähkön tarjouspyyntöä. Hankkeen projektisihteerinä toimi Suvi Mikkonen ja ohjelmoijana Jaakko Holster. Maan ystävät osallistui aktiivisesti kansalaisjärjestöjen Ilmari-koulukiertäjähankkeen suunnitteluun ja toteutukseen. Neljättä vuotta pyörivän Luonto-Liiton, Dodon, Maan ystävien ja Nuorten Akatemian yhteisen ilmastolähettiläshankkeen tavoitteena on lisätä yläkoululaisten, lukiolaisten ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden ilmastonmuutostietoutta. Vuoden 2006 aikana hankkeessa tehtiin yli 300 kouluvierailua ja hankkeeseen rekrytoitiin 40 uutta lähettilästä. Vuoden 2006 loppuun mennessä hankkeen historian aikana on pidetty ilmastovierailu yli 800 ryhmälle, tavoitettu yli nuorta ja koulutettu kaikkiaan 140 lähettilästä. Hankkeesta on kirjoitettu yli 100 lehtiartikkelia Greenpeace, Suomen luonnonsuojeluliitto, WWF ja Maan ystävät julkaisivat yhteisen vision Suomen pitkän aikavälin energia- ja ilmastopolitiikasta. Ilmastotavoite 2050 Polkuja vähäpäästöiseen yhteiskuntaan raportti tarjosi vaihtoehdon Suomen ponnettomalle kansalliselle energia- ja ilmastostrategialle. Kampanja näkyi mediassa tapahtumien ja tempausten lisäksi tiedotteilla, joissa mm. vaadittiin energiansäästöä, kritisoitiin päästöoikeuksien alkujakoa, tiedotettiin viidennen ydinreaktorin rakennusongelmista, haastettiin puolueet esittämään ilmastovisionsa, vaadittiin Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella ilmastotekoja, esitettiin tavoitteita YK:n ilmastoneuvotteluihin ja EU:n energiapolitiikkaan, konkretisoitiin ilmastonmuutoksen taloudellisia kustannuksia ja kritisoitiin palmuöljyn käyttöä. Yhteensä tiedotteita julkaistiin 37 kappaletta ja suuri osa niistä poiki juttuja valtakunnallisessa mediassa. Lisäksi ilmastokampanjan toimijat alustivat lukuisissa yleisötilaisuuksissa ja kirjoittivat artikkeleita ja mielipidekirjoituksia eri lehtiin sekä osallistuivat keskusteluohjelmiin. Kampanjalla on oma sähköpostilista toiminnan suunnittelua varten, lisäksi järjestöillä on yhteisiä sähköpostilistoja ilmastotiedotusta varten. Kampanja järjesti yksin ja yhdessä muiden järjestöjen ilmastotoimijoiden kanssa 9

10 koulutus- ja keskustelutilaisuuksia järjestötoimijoille muun muassa energia- ja ilmastostrategiasta, biopolttoaineista ja ydinvoimasta. Ilmasto-oikeudenmukaisuus Kampanjan kaikkea toimintaa läpäisee ilmastonmuutokseen ja ilmastosopimuksiin liittyvien oikeudenmukaisuuskysymysten esille tuonti. Oikeudenmukaisuusperiaatteen mukaan kaikilla ihmisillä on yhtäläinen oikeus ilmakehään ja siksi enemmän kasvihuonekaasuja tuottaneet teollisuusmaat ovat velvollisia vähentämään päästöjään enemmän kuin kehitysmaat, jotka voivat jopa kasvattaa päästöjään. Ilmastokampanja piti oikeudenmukaisuuskysymyksiä esillä keskustelussa päästövelvoitteista, tulevista sitoumuskausista sekä päästökaupasta, yhteistoteutushankkeista (JI), puhtaan kehityksen mekanismista (CDM) ja biopolttoaineista. Maan ystävät on ollut mukana perustamassa Ympäristö- ja kehitysjärjestöjen yhteistyöfoorumia, jonka toiminta jatkui tänä vuonna Kepan ja Suomen luonnonsuojeluliiton koordinoimana. Ilmasto-oikeudenmukaisuus oli mukana Suomen sosiaalifoorumin seminaarien sisällössä ja ilmasto-oikeudenmukaisuutta käsiteltiin kouluissa järjestöjen Ilmari-koulukiertäjähankkeen puitteissa. Kampanja sai valmiiksi Up In Smoke raportin käännöstekstit. Raportti käsittelee ilmastonmuutoksen vaikutuksia kehitysmaissa ja sen ovat tuottaneet useat kansainväliset kehitys- ja ympäristöjärjestöt yhdessä. Maan ystävissä toimiva Niko Humalisto alusti Suomen luonnonsuojeluliiton Ilmasto-oikeudenmukaisuutta! yleisötilaisuudessa palmuöljyn ongelmista FinnWatchille tekemänsä raportin pohjalta. Kehys ry:n organisoiman kehitysjärjestöjen EU-puheenjohtajuuskauden toiminnan kautta Maan ystävät sai tilaisuuden tuoda esiin ilmasto-oikeudenmukaisuutta kansainvälisissä seminaareissa ja julkaisuissa. Lauri Myllyvirran työharjoittelu indonesialaisessa Pelangi-järjestössä toi lisää osaamista myös suomalaiseen ilmastooikeudenmukaisuuskampanjointiin. Kabinettivaikuttaminen Kampanja osallistui lukuisiin ilmastotilaisuuksiin ja keskusteluihin keskeisten ilmastopoliittisten toimijoiden, kuten ministerien ja avainasemissa olevien virkamiesten kanssa. Kampanjalla oli edustajat hallituksen asettamassa ilmastofoorumissa, joka käsittelee ajankohtaisia ilmastopolitiikkaan liittyviä kysymyksiä. Kampanjan ihmiset alustivat ja osallistuivat mm. kauppa- ja teollisuusministeriön, ympäristöministeriön ja eduskunnan ympäristövaliokunnan ilmastoaiheisiin seminaareihin. Kampanjan ihmiset tapasivat kansanedustajia ja osallistuivat puolueiden järjestämiin ilmastoaiheisiin seminaareihin. Maan ystävien edustaja Suomen kestävän kehityksen toimikunnassa nosti esille ilmastoon, energiaan ja liikenteeseen liittyviä kysymyksiä. Kampanja laati lausunnon ilmastoselonteosta Liikenne- ja viestintävaliokunnalle, muistion Kauppa- ja teollisuusministeriön Liikenteen biopolttoaineet työryhmälle ja kommentoi Ulkoasiainministeriön Ympäristö- ja kehitys linjausta. 10

11 2.2 Talouskampanja Talouskampanja tarjosi foorumin metsä-, vesi-, globalisaatio-, alkuperäiskansa-, kulutus- ja GMO-kysymyksistä sekä yhtiövaltaan, talouteen ja demokratiaan liittyvistä teemoista kiinnostuneille toimijoille. Metsäkysymykset Useat Euroopan ympäristöjärjestöistä julkistivat tammikuussa paperivision ( Maan ystävät oli mukana vision luomisessa ja Otto Miettinen oli vision ympärille syntyneen järjestöverkoston ohjausryhmän jäsen. Maaliskuussa ryhmä indonesialaisia metsäaktivisteja vieraili Suomessa. Ryhmä ja Otto Miettinen kävivät eduskunnassa keskustelemassa eri puolueiden kansanedustajien kanssa palmuöljyn tuotannon ongelmista erityisesti liittyen sen biopolttoainekäyttöön ja Nesteen suunnitelmiin. Yhdessä suomalaisten järjestöedustajien kanssa ryhmä kokousti sellua myös Indonesiasta hankkivan metsäyhtiö UPM:n edustajien kanssa tuoden esille kritiikkiä sellun käytön ympäristövaikutuksista. Yhteistyö UPM:n selluntoimittajan, indonesialaisen APRIL-yhtiön, toimialueen järjestöjen kanssa jatkui Jikalahariverkoston kautta. Huhtikuussa Suomen sosiaalifoorumissa kampanja järjesti useita tapahtumia. Metsäteemalla järjestettiin keskustelutilaisuus Metsä-Botnian Uruguayn tehtaan rakennusprojektin ongelmista. Aiheen tiimoilta tehtiin myös paikallisia järjestöjä tukevia tiedotteita, kirjelmöitiin kansanedustajille, ministereille ja presidentille sekä tavattiin CEDHA-järjestön edustajia. Luonto-Liiton kanssa kampanjoitiin keväällä menestyksekkäästi tropiikin luonnonmetsien puusta tehtyjen puutarhahuonekalujen käyttöä vastaan. Kauppaketjujen tuotevalikoimaa arvioitiin laajan kyselytutkimuksen ja pistokokeiden avulla, ja kyselyn perusteella luotiin kauppiaiden luokitus kolmeen luokkaan ( Selvityksen lisäksi tuotettiin kuluttajille suunnattu esite. Selvityksen julistamisen yhteydessä monet Maan ystävien paikallisryhmät järjestivät kuluttajille suunnattuja tempauksia toukokuun alussa. Selvitys sai hyvin julkisuutta ja myönteistä palautetta. Kauppiaiden ostopolitiikka muuttui kampanjan seurauksena selvästi parempaan: esimerkiksi suurin puutarhahuonekalujen ja sademetsäpuun jälleenmyyjä Kesko lopetti sademetsäpuusta tehtyjen ulkokalusteiden ostamisen. Kampanjaa koordinoi Maan ystävien puolesta Otto Miettinen. AEPF:n yhteydessä Longgena Ginting FOEIsta, Niko Humalisto FinnWatchista ja Otto Miettinen ja Riitta Savikko Maan ystävien edustajina kävivät tapaamassa NesteOilin edustajia liittyen palmuöljyn käytön ongelmiin liikenteen biodieselin raaka-aineena. NesteOilin toiminnan kritisointi jatkui marraskuussa tiedotteella. Syyskuussa Otto Miettinen oli puhumassa ympäristöjärjestöjen paperivisiosta Cambridgessä syyskuussa järjestettyssä Taiga Rescue Networkin konferenssissa, jonka pääteemaan oli paperiteollisuus. 11

12 UPM:n Indonesia-yhteyksiin liittyen Maan ystävät organisoi joulukuussa laajan kansainvälisen ympäristöjärjestöjen vetoomuskirjeen UPM:lle, jossa vaadittiin sellunostojen lopettamista Indonesiasta, mikäli selluntuottaja APRIL ei paranna tapojaan ( Vesikysymykset Vesiryhmä järjesti huhtikuussa Suomen sosiaalifoorumissa kaksi keskustelutilaisuutta: Vettä kaikille oikeudenmukaisesti järjestettiin yhdessä ATTAC ry:n, JHL:n, kuivakäymäläseura Huussi ry:n sekä Transnational Instituten kanssa. Puhujina olivat tutkija ja vesiaktivisti Carla Montemayor Philippine Water Vigilance Network verkostosta, osastopäällikkö Jarkko Eloranta Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:sta, sekä erikoistutkija Pekka Pietilä Tampereen teknillisestä yliopistosta. Himalaja sulaa vesi käy vähiin järjestettiin yhdessä ATTAC ry:n, Aasian ystävät ry:n kuivakäymäläseura Huussi ry:n sekä Transnational Instituten kanssa. Puhujina olivat vesiaktiivi Olli-Pekka Haavisto Maan ystävistä ja Attacista, kansalaisaktivisti Bhuvan Pathak South-Asian Dialogues for Ecological Democracy (SADED) - verkostosta, tutkija ja vesiaktivisti Carla Montemayor, tutkija ja kansalaisaktivisti Tove Selin sekä Sari Huuhtanen Huussi ry:stä. SSF:in liittyen maanantaina 3.4. järjestettiin Julkisten ja hyvinvointialojen liiton toimiston auditoriossa Helsingissä erillinen seminaari, jossa puhujana oli vierailulla oleva Carla Montemayor. Yhteistyössä Attacin kanssa julkaistiin Voima-lehden välissä 12-sivuinen lehti Vesi maapallon elämän perusta. Artikkeleiden kirjoittajina olivat tutkija Marko Keskinen, Greenpeacen energiavastaava Kaisa Kosonen, tutkija Otto Miettinen, tutkija Eija Vinnari, tutkija Muhammad Mizanur Rahaman, aktivisti Mira Käkönen, tutkija Tove Selin, projektikoordinaattori Sari Huuhtanen, Jean Monnet professori Jyrki Käkönen sekä vesiaktiivi Olli-Pekka Haavisto. Lehden saaman kysynnän vuoksi lehdestä otettiin 1000 kpl:n lisäpainos toukokuussa. Lehti on nähtävissä osoitteissa ja Suomen sosiaalifoorumin sivulla Kesäkuussa vesiryhmä toteutti internet-vetoomuskampanjan, jossa kritisoitiin Israelin hyökkäystä Gazan alueelle hyökkäyksen tuhot vaaransivat vakavasti mm. alueen vesiturvan. Vetoomusteksti toteutettiin suomeksi, englanniksi, arabiaksi ja hepreaksi ja jokainen allekirjoitus lähetti vetoomuksen sähköpostilla Israelin pää-, ulko- ja puolustusministerille sekä parlamentin vastausosoitteeseen. Parissa päivässä kerääntyi noin tuhat allekirjoitusta, jonka jälkeen vetoomus vanheni selkkauksen muututtua Israelin ja Libanonin väliseksi sodaksi. Vesiryhmän Olli-Pekka Haavisto osallistui AEPF 6:n valmisteluihin National Organizing Commitee:n jäsenenä ja erityisesti Economic Security and Social Rights klusterin alaiseen työpajan Defending Essential Services and Building Alternatives to Privatisation in Asia and Europe suunnitteluun ja toteutukseen. Syyskuussa järjestetyn AEPF:n yhteydessä toteutettiin yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa myös 12

13 alkuperäiskansojen oikeuksista seminaareja ja keskustelutilaisuuksia sekä julkilausuma, joihin osallistui alkuperäiskansojen edustajia useasta maasta. Marraskuussa julkaistiin myös suomenkielinen versio Transnational Instituten ja Corporate Europe Observatoryn vesihuollon yksityistämisen ongelmia ja toimivia julkisia vaihtoehtoja käsittelevästä kirjasta Reclaiming Public Water. Käännöksen toteuttivat Attac ja JHL kumppaninaan myös Maan ystävät. Toteutuksesta vastasi Olli- Pekka Haavisto. Kirja sisältää myös ensimmäisen alkukielisen painoksen jälkeen julkaistuja kirjoituksia mm. Kiinan vesihuollon yksityistämisprosessista. Globalisaatio Helmikuussa uudistettiin globalisaatio.net-sivujen yhteydessä toimiva, Euroopan Investointipankkia käsittelevä sivusto Hiljainen jättiläinen. Globalisaatio.net oli edelleen toiminnassa, mutta melko passiivisessa tilassa. Maaliskuussa talouskampanja kritisoi pääministeri Matti Vanhasen Intiassa pitämää puhetta, jossa hän ylisti talouden liberalisoinnin positiivisia vaikutuksia, vaikka on hyvin tiedossa, että intialaisten enemmistö ei ole hyötynyt tai on jopa vakavasti kärsinyt rajoittamattomasta vapaakaupasta ja luonnonvarojen riistosta. Suomen sosiaalifoorumissa järjestettiin keskustelutilaisuus vuosituhattavoitteista osana Vaihtoehtoja vuosituhattavoitteiden toteuttamiselle -projektia, puhujina tutkija ja isä Olli Tammilehto, isännöitsijä ja isä Marko Ulvila sekä tutkija, kansalaisaktivisti ja äiti Outi Hakkarainen. Toukokuussa julkaistiin suomenkielinen versio FoEI:n Köyhyys -julkaisusta (Poverty), joka lukuisten esimerkkien avulla havainnollistaa luonnonvarojen tuhoutumisen vaikutuksia kehitysmaiden paikallisyhteisöihin, sekä talouden liberalisoinnin ja suuryhtiöiden roolia yhteisöjä köyhdyttävissä prosesseissa. Julkaisun kääntämiseen osallistui useita talouskampanjan aktiiveja. Julkaisun pdf-versio on ladattavissa Maan ystävien www-sivuilta ( Marraskuussa kampanjan edustaja osallistui eduskunnassa kauppapolitiikkaa koskevaan järjestökuulemiseen. Maan ystävien puolesta esille nostettiin mm. vapaakaupan ympäristövaikutukset. Ministeri Lehtomäki myönsi kansainvälisen kaupan ja kuljetusten lisäämisen olevan kestävän kehityksen kannalta ongelmallista. Näiden ongelmien tiedostaminen ei kuitenkaan näy millään tavoin Suomen ja EU:n ajamassa vapaakauppaan ja talouskasvuun perustuvassa politiikassa. Ministeri ei myöskään luvannut konkreettisia toimenpiteitä kauppapolitiikan suunnan muuttamiseksi, vaan painotti WTO:n Dohan kierroksien vapaakauppaneuvottelujen jatkamisen tärkeyttä. Marraskuussa järjestettiin myös Intian sosiaalifoorumi Delhissä. ISF:ään osallistui kolme Maan ystävien aktiivia Kepan tukemana. Alkuperäiskansat Talouskampanjan piirissä tehtiin alkuperäiskansayhteistyötä pitkin vuotta, ensisijaisesti Intian Adivasien kanssa. Yhteyksiä ja verkostoja Intiaan oli vuoden aikana luomassa useampi aktiivi. He vierailivat mm. Chhattisgarin, Orissan, Rajasthanin ja Jharkhandin osavaltion sekä Etelä-Intian adivasiyhteisöissä sekä erilaisissa adivasijärjestöissä. 13

14 Esimerkiksi Teppo Eskelinen osallistui Rajasthanissa globalisaatioaiheiseen järjestötapaamiseen ja antoi paikallislehdille suomalaisena järjestöedustajana haastatteluja. Vuoden 2006 aikana Intian adivasien kannalta merkittävimpiä tapahtumia oli uuden metsälain valmistelu. Erityisesti Ville-Veikko Hirvelä ja Kai Vaara antoivat merkittävän panoksen Intian metsälain valmisteluun liittyvään kampanjointiin: tapaamisiin, tilaisuuksiin ja mielenosoituksiin uuden metsälain puolesta. Pelkästään Delhissä marssiin ja tilaisuuteen Intian parlamentin lähistöllä osallistui lähes ihmistä. Kai ja Ville-Veikko valmistivat lehdistötiedotteen ja internetsivut uudesta metsälaista ja sitä tukeneista adivasien mielenosoituksista. He vierailivat myös mm. Barbilin kaivosalueella, jonne Metso Minerals toimittaa kaivosteollisuuden laitteita. Matkansa aikana he kuvasivat adivasien tilanteesta ja toiminnasta paljon video- ja valokuvamateriaalia. Sosiaalifoorumissa alkuperäiskansaryhmä järjesti seminaarin alkuperäiskansojen kestävästä ympäristösuhteesta ja siitä miten se on uhattuna mm. Intiassa, Namibiassa Himba-heimon parissa sekä Suomessa. Maan ystävien edustajat Ville-Veikko Hirvelä, Teppo Eskelinen ja Niko Humalisto sekä Saami-parlamentin Pekka Aikio kertoivat tilanteesta kuvaamiensa ja tuottamiensa video- ja valokuvaesitysten pohjalta. Suomen Maan ystävien aloitteena lähetettiin kesällä Intian parlamentille ja ministereille vetoomus Adivasien uuden metsälain säätämiseksi. Vetoomukseen lähtivät allekirjoittajiksi Kansainvälinen Maan ystävät sekä muita kansainvälisestikin merkittäviä ympäristöjärjestöjä kuten World Rainforest Movement, Forest Peoples Program, Gaia Foundation sekä Suomen Luonnonsuojeluliitto ja monet muut järjestöt. Vetoomus pyrki osoittamaan Intian uuden metsälain tarpeellisuuden mm. YK:n Biodiversiteettisopimuksen sitoumusten täytäntöönpanemisessa ja sai innostuneen vastaanoton monilta Adivasien oikeuksien puolustajilta. Intian suurimpiin kuuluva The Hindu päivälehti julkaisi vetoomuksesta myönteisen artikkelin (ks. ). Lisäksi tehtiin Adivaseista kertovaa www-sivua ( Marraskuussa kampanjan aktiivit myös osallistuivat intialaisten ja suomalaisten ystävien kanssa yhteistyöhön, jonka tuloksena monet merkittävät europarlamentaarikot sekä kansallisten parlamenttien jäsenet useammasta maasta sekä puolueesta allekirjoittivat Intian parlamentille lähetetyn tukikirjeen Intian uuden metsälain hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi. Intian metsälain puolesta kampanjointi tuotti joulukuussa tuloksia, kun Intian parlamentti hyväksyi lain. Kulutuskriittinen toiminta Kulutuskriittisen toiminnan keskeisimpänä konkretisoitumiskohtana oli vietetty Älä osta mitään päivä. Kansainvälisen teemapäivän sloganina oli Suomessa Elämyksiä ostamatta! Valtakunnallinen järjestelyryhmä organisoi Mainoskupla vastamainoskilpailun, tuotti Elämys-lehden ja avasi teemapäivälle uudet nettisivut ( paikallistempausten tueksi. Älä osta mitään päivän järjestivät yhteistyössä Luonto-Liitto, Maan ystävät, Natur och Miljö, Svensk Ungdom, Vasemmistonuoret sekä Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto. 14

15 3 Maan ystävien valtakunnalliset ryhmät Maan ystävien siipien alla toimi vuonna 2006 kaksi valtakunnallista ryhmää. Kulttuuriryhmä Maan hiljaiset sekä vertaistukiverkosto Maan ystävien lapset. 3.1 Maan hiljaiset Oulun Rauhantoimikunta järjesti Maan hiljaisten tukemana Irakin sodan muistopäivän vastapainoksi Rauhanruno- ja -musiikkitapahtuman. Esiintymässä olivat Janne Räsänen (laulu) ja runoilijat Paavo Heinonen (Oulu) sekä Jarkko Kumpulainen (Rovaniemi). Kumpulaisen runoja julkaistiin Maan hiljaisten www-sivuilla. Myös muita uusia runoilijoita lisättiin sivustolle. Www-sivuilla alettiin myös julkaista viikon videota: katsomisen arvoisia, internetistä löytyviä lyhyitä dokumentteja. Maan hiljaiset suunnitteli myös Suomen tieteiskirjoittajat ry:n kanssa antologiaa ekoscifinovellikilpailun tuloksista, mutta kokoelman julkaisu siirtyi seuraavaan vuoteen. 3.2 Maan ystävien lapset MY-lasten sähköpostilista lähti varsinaisesti käyntiin vuoden alussa. Listalle liittyi pitkin vuotta ihmisiä ja ajoittaisista hiljaisista ajoista huolimatta lista tarjosi vertaistukea kiperiin kysymyksiin sekä toimi hyvänä tiedotuskanavana. Lapsiryhmän vuoden ensimmäinen tapaaminen oli Tampereen Kotipehkussa Keskustelussa oli satukilpailu, jonka anti häkellytti meidät. Yhtäkään satua emme pystyneet valitsemaan suoraan tavoitteidemme mukaiseksi ja siten satukirjaprojekti jäi toistaiseksi hautumaan. Maan ystävien lapset järjesti tapaamisen 22.4 Helsingissä Vironniemen päiväkodissa Päiväkotipäivillä. Olemme kutsuneet eri pedagogiikkojen edustajia puhumaan päiväkodeistaan. Mukana olivat montessori, steiner, freinet ja reggio emilia - erityispedagogiikat. Puhujat esittelivät omaa alaansa jonka jälkeen kyselimme ja keskustelimme pedagogiikan erityispiirteistä ja niiden soveltuvuudesta maanystävälapsien ideologiaan. MY-lapset tapasivat myös Maailma kylässä - tapahtumassa (Helsingissä) lasten alueella. Kesäleiri järjestettiin taas Toijalassa. Moninaisten leiripaikkaa koskeneiden ongelmien jälkeen jäi leiriohjelman suunnittelu hieman kesken. Paikka, sää, porukka ja ruoka kuitenkin takasivat onnistuneen leiritunnelman. Ja toki keskustelimme tälläkin kertaa vanhemmuuden haasteista, kuten sukupuoliproblematiikasta ja gandhilaisuudesta. Lisäksi testasimme sirkustemppuilua (Aapo & Tiina), hierontaa (Mirja Muurimaa, hieroja/kouluttaja), kahluuallasta ja saunaa. Leireilyyn ihastuneet ryhmäläiset osallistuivat myös Luonto-Liiton Hämeen piirin ja Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin perheleiriin Helvetinjärven kansallispuistossa Syksyn MY-lapset vietti hiljaiseloa. 15

16 4 Maan ystävien hankkeet Vuonna 2006 Maan ystävät toimi kahdeksan hankkeen tilijärjestönä ja lisäksi mukana kumppanijärjestönä seitsemässä järjestöjen yhteishankkeessa. Seuraavassa on kerrottu näistä hankkeista, ensin tilijärjestöhankkeista ja sen jälkeen kumppanuushankkeista. 4.1 Artikkelisarja Euroopan unionista Artikkelisarjan tarkoituksena oli herättää keskustelua uudesta ja valmisteilla olevasta EU-lainsäädännöstä, EU:n tulevaisuudesta sekä Suomen ja suomalaisen kansalaisyhteiskunnan roolista näissä prosesseissa. Artikkelit julkaistiin Voimalehdessä, jonka levikki vuonna 2006 oli kappaletta/numero. Artikkelit olivat luettavissa myös Voima-lehden nettisivuilla. Hankkeessa julkaistut artikkelit käsittelivät keskeistä EU-lainsäädäntöä (kuten lääketeollisuuden testausvaatimuksia tai Prumin sopimusta), rahallisesti merkittäviä tukia (kuten maataloustuet), demokratiaa (kansalaiskeskustelua bussikiertueella) ja ympäristöasioita (Kioton sopimus), ja asioita, joista ei juurikaan puhuta Suomessa kuten paperittomien ihmisten tilanne Euroopassa tai asunnottomat ihmiset toisessa EU-pääkaupungissa Strasbourgissa. Hanke toteutettiin yhdessä Voima-lehden kanssa. Hankkeeseen saatiin Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotustukea. 4.2 Globalisaation monet kasvot Globalisaation monet kasvot on Attacin, Maan ystävien, Reilun kaupan puolesta ry:n, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkoston ja Nuorten Akatemian yhteistyöprojekti. Sen puitteissa toteutettiin lukuvuonna vierailukäyntejä yläkouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Järjestöjen kouluttamat globalisaatiolähettiläät kiersivät kouluissa kertomassa eri näkemyksistä globalisaatioon ja keskustelemassa siitä, miten oppilaat mahdollisesti itse voivat vaikuttaa asioihin yhdentyvässä maailmassa. Lisäksi hankkeessa tuotettiin lähettiläiden ja opettajien käyttöön globalisaatiota käsittelevää taustamateriaalia. Hanke sai ulkoasianministeriön tiedotustukea lukuvuodeksi Hankkeen tilijärjestönä toimi Nuorten Akatemia. Syksyn 2006 toimintaa rahoitti Reilun kaupan puolesta ry. 4.3 Ilmari -ilmastotiedotushanke Luonto-Liiton, Dodon, Maan ystävien ja Nuorten Akatemian yhteinen Ilmariilmastolähettiläshanke toimi neljättä vuottaan. Vuoden 2006 aikana hankkeessa tehtiin yli 300 kouluvierailua yläkouluihin, lukioihin ja ammattioppilaitoksiin. Syksyllä vierailualue laajeni koko Suomeen. Uusille lähettiläille järjestettiin kaksipäiväiset koulutukset Helsingissä ja Oulussa, koulutuksiin osallistui 40 uutta lähettilästä. Vuoden aikana ilmastovierailuja oli aktiivisesti tekemässä noin 80 lähettilästä. Vuoden 2006 loppuun mennessä hankkeen historian aikana on pidetty ilmastovierailu yli 800 ryhmälle, tavoitettu yli nuorta ja koulutettu kaikkiaan 140 lähettilästä. Hankkeesta on kirjoitettu yli 100 lehtiartikkelia. 16

17 Huhtikuussa 2006 hankkeessa juhlittiin syksyllä 2005 saatua Pandapalkintoa ja 500 kouluvierailun täyttymistä järjestämällä Ilmaribileet Helsingissä. Juhlaseminaarissa kuultiin puheenvuoroja ilmastoviestinnästä ja syötiin ilmastoystävällinen vegaaniillallinen. Hankkeen opetus- ja viestintämateriaalien kehittämistä jatkettiin kesän aikana. Materiaalit olivat opettajien ja kaikkien muiden kiinnostuneiden saatavilla ilmasto.org-sivuilla ja Nuorten Akatemian sivuilla. Verkossa oleva retrohenkinen ilmastopeli laajensi ilmastoviestinnän kohdejoukkoa, sitä pelasi vuoden 2006 aikana yli eri käyttäjää. Ilmari-hanke pyrki vastaamaan vuotiaille suunnatussa ympäristöjärjestötoiminnassa oleviin kehityshaasteisiin tarjoamalla tukea paikallistoimintaan ja kouluttamalla syksyllä kahdeksan ilmastokerho-ohjaajaa. Mainiota palautetta saaneet ilmastokerhot käynnistyivät Jyväskylässä ja Kiukaisissa. Ilmari-hanke pääsi vuoden aikana mukaan nuorille suunnatun tv-ohjelman Buusterin ilmastoteemaviikkoon ja Ilmastonmuutoksen viestintäohjelman vuosiseminaariin. Hanke oli esillä Megapolis-tapahtumassa 28.9., Autottoman päivän vietossa Esplanadilla 22.9., ympäristökasvatuspäivillä ja Nuorten ympäristötoimintapäivillä Ilmari-hankkeelle myönnettiin syksyllä Suomen Ympäristökasvatuksen Seuran ympäristökasvatuksen ruusu pitkäjänteisestä järjestöjen välisestä yhteistyöstä ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Ilmari-hanke sai Energy Globe for Finland - palkinnon, kilpailuun osallistui yli 700 ehdotusta 90 eri maasta. Ilmari-hanke pääsi myös ainoana suomalaisena hankkeena Pohjoismaiden ympäristöneuvoston ympäristöpalkinnon toiselle kierrokselle eli kahdeksan parhaan joukkoon. Ilmari-hankkeesta saatuja tuloksia ja hyviä käytänteitä on levitetty muihin kouluvierailuhankkeisiin. Hankkeen ohjausryhmässä Maan ystävistä ovat toimineet mm. Katja Markkula, Maija Mäntykoski, Sini Eräjää, Oras Tynkkynen, Leo Stranius ja Riitta Savikko. Hanke sai vuonna 2006 rahoitusta Kauppa- ja teollisuusministeriön koordinoimasta Ilmastonmuutoksen viestintäohjelmasta. Hanke oli syksyn ajan osa EU:n komission Tee muutos -ilmastokampanjaa. 4.4 Ilmastotekoja -kesäkiertue Ilmastotekoja-kiertueella kerättiin valokuvia ihmisistä poseeraamassa puhekuplan kanssa kertomassa omasta ilmastolupauksestaan ja vaatimuksista päättäjille. Ilmastotekoja-kampanjan tavoitteena oli muistuttaa suomalaisia ja päättäjiä siitä, että muutoksia tarvitaan sekä politiikassa että ihmisten arkivalinnoissa. Lupauksissa ja vaatimuksissa korostuivat julkisen liikenteen ja pyöräilyn sekä kävelyn suosiminen omassa elämässä ja poliittisissa päätöksissä, uusiutuvan energian tukeminen ja käyttäminen sekä luomuruoan ja lähiruoan käyttäminen niin omassa ruokavaliossa kuin kuntien ruokapalveluissa. Myös energian säästäminen esimerkiksi energiansäästölampuilla tai sammuttamalla tietokoneet ja valmiustilat kokonaan sekä lentämisen välttäminen esiintyivät useissa lupauksissa. Vastaavasti päättäjiltä toivottiin energiankäytön ja lentämisen verotusta ja ekologisen asumisen mahdollistamista. Kesäkiertue kiersi heinäkuun alkupuolella Helsingissä, Savonlinnassa, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella, Porissa ja Turussa. Lisäksi kuvia kerättiin heinäkuussa Facesfestareilla Karjaalla, elokuussa Jyväskylän pienajoissa, Autottomana päivänä syyskuussa Kuopiossa, Jyväskylässä ja Tampereella sekä lokakuussa nuorten 17

18 Ympäristötoimintapäivillä Orivedellä. Oman lupauksen on voinut tehdä myös nettisivun kautta tai postikortilla. Kesäkiertueelle osallistuivat myös Jeroen Verhoeven ja Maël Niveau Euroopan Maan ystävistä. Ilmastotekoja-kampanjassa kerättiin 420 ihmisen valokuvat. Kuvista kootut Ilmastotekoja-julkaisut luovutettiin ympäristöministeri Jan-Erik Enestamille, Suomen pääneuvottelija Outi Berghällille sekä muille Nairobin ilmastoneuvotteluihin osallistuvan valtuuskunnan jäsenille. Kesäkiertue pääsi hyvin esille kiertuepaikkakuntien lehdissä ja radioissa. Kesäkiertueelle tuotettiin esite ja oma nettisivusto, Ilmastotekoja -kampanjointi oli samalla osa Euroopan Maan ystävien Climate Deal -kampanjaa. Kesäkiertuetta koordinoivat Anna-Riikka Ihantola ja Heikki Korpela. Hanke sai tukea ympäristöministeriöltä. 4.5 Ilmastoviestintää verkossa Ilmastoviestintää verkossa on Maan ystävien, Dodon, Luonto-Liiton, Natur och Miljön, Tekniikka Elämää Palvelemaan ry:n ja WWF:n hanke, jossa kehitetään Ilmastosivut tarjoaa luotettavaa ja ajankohtaista tietoa ilmastonmuutoksesta suomen kielellä, ja ilmasto.org-sivusto on vakiinnuttanut asemansa laajimpana suomenkielisenä ilmastotiedon lähteenä verkossa. Hankkeen aikana on julkaistu ilmastopeli, ilmastovisa, usein kysytyt kysymykset -palsta ja ilmastokirjallisuuslista. Multimediakirjaston valmistelu on aloitettu. Sivujen perustekstejä on päivitetty merkittävästi. Lisäksi sivujen rakenne ja ulkoasu on uusittu kokonaan. Sivuilla on julkaistu lähes kuukausittain asiantuntijapuheenvuoro, joista osa on ollut kansainvälisiä. Sivuilla on julkaistu kuukausittain 2 3 ilmastoaiheista uutista. Sivuilla on käynyt eri ihmistä kuukaudessa, ja hiljaisina kesäkuukausinakin kävijöitä on ollut keskimäärin lähes Ilmastosivujen toimitussihteerinä toimi vuosina Johannes Urpelainen, syksyn 2006 ajan Elina Turunen ja hänen jälkeensä pestiä on hoitanut Sini Eräjää. Päätoimittajana on jatkanut Oras Tynkkynen. Ilmastoviestintää verkossa -hanke sai rahoituksen kauppa- ja teollisuusministeriön Ilmastonmuutoksen viestintäohjelmalta vuosille Mahdollisuuksia vuosituhattavoitteiden saavuttamiseksi Hankkeen tarkoituksena on ollut arvioida YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttamiseksi esitettyjä politiikkasuosituksia ja tuoda esiin vaihtoehtoisia tapoja tavoitteiden toteuttamiseksi. Huomion kohteena ovat olleet erityisesti köyhyys, koulutus, naisten asema ja kestävä kehitys. Hankkeessa järjestettiin kaksi keskustelutilaisuutta ja tuotettiin julkaisu. Sosiaalifoorumissa 2006 järjestetyt tilaisuudet käsittelivät vuosituhattavoitteita köyhyyden vähentämisen ja ilmaston näkökulmista. Hankkeen avulla pyrittiin tuomaan esiin, että esimerkiksi nälän ja köyhyyden vähentämisessä on mahdollista nojata pienimuotoisempiin, paikallisempiin ja ekologisempiin ratkaisuihin. Hankkeen 18

19 puitteissa on pohdittu mm. paikallisen talouden mahdollisuuksia vastata vuosituhattavoitteiden läpileikkaavuuteen, köyhyyden vähentämisen haasteisiin, tuloköyhyyden vähentämisen suhdetta muihin köyhyyden muotoihin sekä tuloköyhyyden ja ruokaturvan suhdetta. 4.7 Sivustaseuraajista muutoksentekijöiksi - Nuorten osallisuushanke Nuorten osallisuushankkeen puitteissa koulutetut kouluvierailijat tekivät lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin vierailutunteja, jotka tiedottivat kansalaisvaikuttamisen mahdollisuuksista ja kannustivat nuoria osallistumaan kansalaistoimintaan. Kouluvierailuiden lisäksi hankkeeseen kuului kalvosarja, esitteitä, julisteita, kirjastoissa ja kouluissa kiertävä näyttely sekä verkkomateriaalia ( Hankkeessa tehtiin 60 kouluvierailua 16 eri paikkakunnalla ympäri Suomea. Hankkeen projektikoordinaattorina työskenteli Minna Vigren ja ohjausryhmän vetäjänä toimi Meri Pukarinen. Maan ystävät sai kaksivuotiselle hankkeelle ( ) rahoituksen Opetusministeriöltä. 4.8 Suomen Sosiaalifoorumi 2006 Suomen sosiaalifoorumi tarjoaa kansalaisjärjestöille areenan tuoda esille ja keskusteltavaksi itselleen tärkeitä teemoja kaksipäiväiseen seminaaritapahtumaan. Suomen sosiaalifoorumi on osa samaa prosessia kuin esim. Maailman ja Euroopan sosiaalifoorumit tai Turun ja Pirkanmaan sosiaalifoorumit. Maan ystävät toimii vuonna 2006 Suomen sosiaalifoorumin vastuullisena tilijärjestönä. Hankkeelle saatiin Ulkoasiainministeriön tiedotustukea. Hankkeen yhteyshenkilönä toimi Olli-Pekka Haavisto. Maan ystävät järjesti Sosiaalifoorumissa kymmenen seminaaria yksin tai yhdessä muiden järjestöjen kanssa. 4.9 VaihdaVirtaa vihreän sähkön edistämishanke Vaihda Virtaa vihreän sähkön sivuston tavoitteena on saada sähkönostajat tutustumaan uusiutuvilla energialähteillä tuotettuun vihreään sähköön ja ostamaan sitä. Kehittämishankkeessa sivuilla tehtiin uudistuksia. Sivuille tuotettiin uusi layout. Etusivun teksti uusittiin. Sivuille tehtiin perusohjeet sähkösopimuksen vaihtamisesta ja vihreän sähkön tilaamisesta, tällaisten ohjeiden tarpeeseen on järjestöjen muussa toiminnassa huomattu polttava tarve. Sivuille tuotettiin positiivisten esimerkkien sivu, jolla vihreään sähköön vaihtaneet ihmiset kertovat perusteluitaan päätökselle ja kokemuksiaan vaihtoprosessista, lisäksi tuotettiin sivu, joka esittelee muutamia vihreää sähköä käyttäviä yrityksiä. Sivuille tuotettiin kaivattu yhteystietosivu sekä linkkilista, lisäksi nettipostikorttivalikoimaa lisättiin muutamalla kortilla ja korttivalikoimaa tarkistettiin. Hankkeessa välitettiin vuoden aikana 412 vihreän sähkön tarjouspyyntöä. Hanke sai rahoitusta Kauppa- ja teollisuusministeriön Ilmastonmuutoksen viestintäohjelmasta. Hankkeen tilijärjestönä toimi Tampereen Maan ystävät Ympäristötoimijoiden vaikuttamis- ja verkostoitumisviikko 19

20 Maan ystävät sai Suomalais-ruotsalaiselta kulttuurirahastolta avustusta pohjoismaisen ympäristöyhteistyön tiivistämiseen. Avustuksen turvin suunnattiin Ruotsin Maan ystävien (Miljöförbundet Jordens Vänner) kesäleirille Immelniin tutustumaan heidän toimintaansa. Leirillä perehdyttiin mm. energiantuotantokysymyksiin, yksityistämisen vastaiseen kampanjointiin ja ruotsalaisiin aktivistilauluihin Muut hankkeet Yllämainittujen omien ja järjestöjen yhteisten hankkeiden lisäksi Maan ystävät on ollut mukana monissa muissa järjestöjen yhteisissä hankkeissa. Hankkeista, joissa tilijärjestönä on toiminut toinen järjestö on kerrottu tarkemmin Ilmarin ja Globalisaation monet kasvot hankkeiden osalta yllä. Tässä lyhyt listaus kaikista kumppanuushankkeista: (Liitteessä 4 on lueteltu lisäksi verkostoja, joissa Maan ystävät on mukana.) Globalisaation monet kasvot (Nuorten Akatemia & Attac, Repu, Changemaker, Maan ystävät) Globbari-kampanja (Kepa) Ilmari -ilmastotiedotushanke (Nuorten Akatemia & Luonto-Liitto, Dodo, Maan ystävät) Mahdollisuuksien torien EU-hanke (Kepa, muutamat Maan ystävien paikallisryhmät mukana) Matkailu ja ilmastonmuutos (Reilun matkailun yhdistys & Maan ystävät) Reclaiming Public Water (Attac & Maan ystävät) Ympäristötoimintapäivät (Natur och Miljö & Luonto-Liitto, monta kumppanijärjestöä) 20