23. Metrotoimisto. Toimiston diaariin merkittiin kertomusvuonna asiaa, joista saapuneita kirjeitä oli sekä lähetettyjä 697.

Transkriptio

1 23. Metrotoimisto Yleistä Asiantuntijaelimet. Metrotoimikunnan apuna toimi v:n 1973 aikana neljä toimikunnan asettamaa asiantuntijajaostoa Joiden puheenjohtajat ja esittelijät olivat metrotoimistosta. Kone- ja sähköasiain jaosto käsitteli metrovaunusarjan teknillisen erittelyluonnoksen kehittämistä. Jaosto kokoontui seitsemän kertaa. Liikenneasiainjaosto, rakennusteknillisten asiain jaosto ja yleisten asiain jaosto eivät kokoontuneet kertomusvuoden aikana. Metrotoimisto keskittyi kertomusvuonna Kampin Puotinharjun metron rakennustöiden suorittamiseen sekä siihen liittyvään koordinointi- ja valvontatyöhön ja jatkoi yleis-ja yksityiskohtaista suunnittelua. Näitä töitä hoidettiin toimikunnan v toimistolle vahvistaman tehtävämäärittelyn puitteissa. Toimiston diaariin merkittiin kertomusvuonna asiaa, joista saapuneita kirjeitä oli sekä lähetettyjä 697. Henkilökunta Metrotoimiston toimitusjohtajana toimi kertomusvuoden aikana dipl.ins. Unto Valtanen. Henkilökuntaan kuului vuoden alkaessa 102 henkilöä ja vuoden päättyessä 100 henkilöä, jotka jakautuivat eri osastoille seuraavasti: esikuntaelimissä 7, hallinnollisella osastolla 28, suunnitteluosastolla 25, kone-ja sähköosastolla 11 ja rakennusosastolla 29. Koulutus. Kertomusvuonna pyrittiin edelleen käyttämään mahdollisuuksien mukaan hyväksi eritasoisia koulutustilaisuuksia. Niinpä kaikkiaan 35 toimihenkilöä osallistui joko kaupungin omiin, henkilöasiainkeskuksen järjestämiin tai ulkopuolisten järjestämiin erilaisiin koulutustilaisuuksiin. Lisäksi metrotoimisto järjesti sisäisen koulutustilaisuuden Lahden Messilässä 22 toimihenkilölle. Virkamatkat. Kertomusvuonna tehtiin virkamatkoja seuraavasti: metrotoimikunnan puh.joht. Veikko Järvinen ja toimitusjoht. Unto Valtanen sekä kaksi dipl.insinööriä osallistuivat neuvotteluihin Saksan Liittotasavallassa metrotoimikunnan jäsen Juho Mehto ja toimitusjoht. Unto Valtanen osallistuivat kansainvälisen julkisen liikenteen liiton 40. kongressiin Haagissa kaksi dipl.insinööriä tutustui Diisseldorfissa, Miinchenissä, Neuhausenissa ja Baselissa kansainvälisen rautatiekaluston näyttelyyn ja metron käyttöön soveltuviin uusimpiin telirakenneratkaisuihin metrotoimikunnan jäsenet Poukka, Kalliala, Melin ja Mehto sekä toimitusjoht. Valtanen ja dipl.ins. Olli Laine tutustuivat metrolaitoksiin Pariisissa ja Miinchenissä dipl.ins. ja tutkija matkustivat Pääkaupunkiseudun yhteistyötoimikunnan v kevätneuvottelupäiville Puolaan viisi henkilöä osallistui erilaisiin koulutus ym. tilaisuuksiin Tukholmassa. 162

2 Keskustan Suunnittelu asemat Kampin metroaseman luonnospiirustusten tarkistamistyön valmistuttua heinäkuussa, ne esitettiin kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Työn yhteydessä jouduttiin asemaalueella suorittamaan lisätutkimuksia kallioperätietojen täsmentämiseksi. Vuoden loppupuolella käynnistettiin aseman pääpiirustus-ja urakkavaiheita koskeva jatkosuunnittelu. Kaivokadun metroaseman luonnossuunnittelua jatkettiin kertomusvuonna tekemällä vuoden alkupuolella eri vaihtoehtoihin kohdistuvia lisäselvityksiä ja suorittamalla vaihtoehtojen vertailua. Luonnossuunnitelmat valmistuivat syyskuussa ja loppuvuoden aikana käytiin neuvotteluja aseman lähikiinteistöjen kanssa metron liikennetilojen liittämisestä eräisiin yksityisten omistamiin kiinteistöihin. Kluuvin metroaseman luonnossuunnittelua jatkettiin. Suunnitelmien valmistuttua elokuussa aloitettiin kiinteistöneuvottelut, jotka jatkuivat v:n 1974 puolelle. Kallion asemat Hakaniemen ja Sörnäisten metroasemien luonnospiirustusten pääasiassa hissejä ja liiketiloja koskeva tarkistustyö saatiin valmiiksi vuoden alussa. Tarkistustyön yhteydessä molempien asemien luonnospiirustukset kehitettiin pääpiirustusastetta vastaavaan vaiheeseen. Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemien luonnospiirustukset ja kaupunginhallitus pääpiirustukset sekä liikennejärjestely- ja johtosiirtosuunnitelmat kesäkuussa. Loppuvuoden aikana valmistui osa asemien urakkaasiakirjoista. Urakkavaiheen suunnittelu jatkui molempien asemien osalta seuraavaan vuoteen. Kertomusvuoden aikana suoritettiin myös Hakaniemen metroaseman rakentamiseen liittyviä ennakkotöitä. Kallion sosiaalivirastotalon tontille valmistui kesällä viemärivesipumppaamo siihen liittyvine viemärijärjestelyineen. Samalla suoritettiin Hakaniemen torin alueella tarvittavia johtojen uudelleenjärjestelyjä sekä muutettiin torialueen linjaautopysäkkien järjestely. Metroaseman pohjoispäässä suoritettiin osa tarvittavista johtosiirtotöistä ja aloitettiin työnaikaisena ilmanvaihtokuiluna toimivan hissikuilun rakentaminen. Ulkoalueen asemat Kertomusvuoden touko kesäkuussa valmistuivat asemien pääpiirustukset ja asemaympäristöjen työnaikaiset johtosiirto- ja liikennejärjestelysuunnitelmat. Marraskuussa aloitettiin asemien suunnittelun työpiirustusvaihe. Puotinharjun aseman esiluonnossuunnitelma laadittiin kertomusvuoden aikana. Varikko Kaupunginhallituksen hyväksyttyä kesällä tammikuussa valmistuneen varikon yleissuunnitelman, sen perusteella aloitettiin varikkoalueen asemakaavan laatiminen. Vuoden loppupuolella käynnistettiin varikon toiminta- ja luonnossuunnittelu. Myös varikon koetusraiteen suunnittelutyö suoritettiin kertomusvuoden aikana. Automaattinen junaohjaus järjestelmä Junaohjausjärjestelmää koskevan sopimuksen osalta alkoivat automaattijärjestelmän asennukset maaliskuun lopulla, mutta STTK:n lakon takia järjestelmän valmistu- 163

3 minen siirtyi. Joulun jälkeen laitteisto oli käyttökelpoisena koe- ja esittelyajossa. Liikenteenohjauksen periaatteita, laitteistoja ja käyttöorganisaatiota koskeva selvitys saatiin valmiiksi 1.5. mennessä. Liikkuva kalusto Kertomusvuoden aikana suoritettiin vaunusarjan teknillisen erittelyn kehittämistyötä yhteistoiminnassa kotimaisen teollisuuden, hampurilaisen GW:n ja englantilaisen London transportin kanssa. Samoin valmistettiin vuoden loppuun mennessä vaunun muotoiluohjelma. Koeradalla vietiin läpi useita kehittelyyn liittyviä mittaus-ja tutkimuskoesarjoja, joista mainittakoon vaunun kulkuominaisuuksien mittaukset, joissa tukittiin vaunun vaaka- ja pystykiihtyvyyksiä eri nopeuksilla sekä suoralla että kaarteessa luistonestolaitekokeet, joissa keinotekoisesti aikaansaaduissa erilaisissa kitkaolosuhteissa tutkittiin koejunan luistonestolaitteita automatiikkalaitteiden vastaanotto- ja mittausajot, jotka aloitettiin syksyllä ja joissa jouduttiin paneutumaan erityisesti tiedonsiirto- ja häiriökysymyksiin. Vuoden päättyessä koejunan kahdella vaunuparilla oli ajettu yhteensä km. Koejunan vaunu Ml syttyi tuleen 26.1., jolloin vaunun kori tuhoutui täysin. Palon syytä tutkinut lautakunta katsoi, että palon syynä olivat tilapäisasennukset. Vaunusarjan teknillisen erittelyn kehittämistyössä oli eräänä tärkeänä tavoitteena vaunun palokuorman pienentäminen. Väestönsuojaovet Tunneliasemien koneellisten väestönsuojaovien mitoituksen vertailu suoritettiin asemittain ja tulosten perusteella jaettiin asemasuunnitteluryhmille kiertokirje suunnitteluohjeista. Pu otinharju Vesala rataosuuden yleissuunnittelu Rataosan yleissuunnitelma valmistui vuoden alkupuoliskolla. Kaupunginvaltuuston päätettyä radan jatkamisesta Vesalaan yleissuunnitelman mukaisesti (piirustus V4 201) suoritettiin vuoden loppupuolella rataosan täydennysselvityksien ja jatkosuunnittelun ohjelmointia. Sektorisuunnitelmat seuraavaksi rakennettavaa metroosuutta varten Töölön metrolinjan ns. Helko-selvitys valmistui toukokuussa. Selvityksessä, josta pyydettiin eräiden lautakuntien lausunnot, tarkasteltiin vaihtoehtoisia linjauksia ja asemapaikkoja Kamppi Huopalahti-osuudella. Vuoden alkupuolella valmistuneessa metron länsisektorin esisuunnitelmassa selviteltiin linjausvaihtoehtoja asemapaikkoineen Kampilta Lauttasaaren kautta Espoon kaupungin rajalle. Metrotoimikunta pyysi myös tästä sektoriselvityksestä useiden lautakuntien lausunnot. Kertomusvuoden alkupuoliskolla valmistui metrotoimistossa em. suunnitelmien täydennykseksi selvitys Otaniemen kytkemisestä Kamppi Lauttasaari Matinkylä-metroon. Tämä samoin kuin seuraavakin Kamppi Pasila sektoriselvitys laadittiin Helko-toimistoa varten valmisteltaessa ehdotusta tieneuvottelukunnan suositukseksi metron seuraavaksi jatko-osuudeksi. Kamppi Hakaniemi Pasila -osuutta koskeva esisuunnittelutyö saatiin päätökseen toukokuussa. Tutkimuksessa selviteltiin metron eteläisen keskustalinjan ja koillissekto- 164

4 Metroliikenteen toimintasuunnitelma rin, etenkin linjan Hakaniemi Pasilalinjaukseen ja asemien sijaintiin vaikuttavia tekijöitä. Syksyllä käynnistettiin Kamppi Puotinharju -osuuden liikenteellisen toimintasuunnitelman laatiminen. Työtä tehtiin yhteistyössä liikennelaitoksen, valtionrautateiden ja kaupunkisuunnitteluviraston kanssa. Metroliikenteeseen pintaliikennejärjestelmän suunnittelu liittyvän Helsingin joukkoliikenteen suunnittelu perustuu pitkällä tähtäimellä raideliikenteen perusverkkoon 1971, mikä merkitsee oleellisia muutoksia nykyiseen joukkoliikennejärjestelmään. Lähinnä metron eri rakennusvaiheiden vaikutuksen selvittämiseksi aloitettiin syksyn aikana raideliikenteeseen tukeutuvan pintaliikennejärjestelmän suunnittelutyö, jonka tärkeimpiä tavoitteita oli laatia metron II rakentamisvaiheeseen liittyvä pintaliikenteen verkko sekä pyrkiä löytämään periaatteet, joita erityisesti kantakaupungin alueella olisi noudatettava metroon ja rautateihin tukeutuvan joukkoliikennejärjestelmän kehittämisessä. Syksyn kuluessa tehtiin Puotinharjun aseman luonnossuunnittelun yhteydessä itäisten alueiden liityntäliikennesuunnitelmien tarkistus ottaen huomioon po. alueitten kaavoituksessa ja liikenteen palvelutasolle asetetuissa tavoitteissa tapahtuneet muutokset. Samoin tarkistettiin julkisen liikenteen käyttökustannusten kehityksen vaikutus aiempiin suunnitelmiin. Erityisesti pyrittiin selvittämään terminaalijärjestelyt Puotinharjussa. Ympäristön koordinointi suunnittelun Kertomusvuoden lopulla valmisteltiin asemasuunnitteluun liittyvää metroasemien sisustussuunnittelun jatkamista pintamateriaalien testaustulosten perusteella. M etrosuunnittelun käsikirja Kertomusvuonna käynnistettiin suunnitte lukäsikirjan laatimistyö. Ensimmäinen vaihe käsitti käsikirjan sisällön pääluokituksen ja muodon suunnittelun sekä tietokortin graafisen asun suunnittelun. Opastus- ja i n f ormaatiojärjestelmän suunnittelu Opastus- ja informaatiojärjestelmän luonnossuunnitelmien esittelemiseksi ja jatkosuunnittelun käynnistämiseksi koottiin kertomusvuonna järjestelmän keskeiset periaatteet yhteenvedoksi esittelymateriaaleihin sekä laadittiin jatkosuunnittelun alustava ohjelma. Korroosiosuojaus metrorakentamisessa Ensimmäisen työvaiheen suunnitteluraportti valmistui kertomusvuoden syyskuussa. Sähkösuunnittelun koordinointi Kertomusvuoden aikana edistyivät useimpien metroasemien suunnittelutyöt pääpiirustusasteelle, jolloin suoritettiin sähkösuunnitelmien tarkistamista ja yhteensovittamista. Väestönsuojia koskevien määräysten muuttuminen aiheutti huomattavan sähkösuunnitteluperusteiden tarkistamistyön. 165

5 Tasonvaihtolaitteet Vuoden aikana selviteltiin liukuportaiden ja hissien sijoitusta ja tilanvarausta käyttäen valmistajilta esittelyissä saatuja tietoja. Asemasuunnitteluryhmien ja tason vaihtolaiteasiantuntijoiden kesken pidettiin yhteisneuvotteluja Joissa käsiteltiin laitteiden sijoitusta ja paikalleen siirtoa. Ryhmille jaettiin koneellisten tasonvaihtolaitteiden suunnitteluohje, josta ilmenevät asemittain tasonvaihtolaitteiden lukumäärä, ominaisuudet ja tilanvaraukset. Koneellisiin tasonvaihtolaitteisiin liittyviä kysymyksiä käsittelemään asetettiin syksyllä työryhmäjonka jäseniksi tuli metrotoimiston jäseniä ja ulkopuolisia asiantuntijoita. Maaperä- ja pohjavesitutkimukset Vuoden aikana suoritettiin täydentäviä tutkimuksia Kampin, Kaivokadun, Sörnäisten, Hiihtäjäntien ja Puotinharjun tulevien metroasemien kohdalla. Lisäksi loppuvuodesta aloitettiin tutkimukset linjoilla Lauttasaari Otaniemi ja Munkkiniemi Otaniemi suorittamalla sekä kairauksia että seismisiä luotauksia vesialueilla. Myös Kamppi Puotinharju tunneliosuutta koskeva pohjaveden havaintoverkosto saatiin valmiiksi ja havaintotyö saatiin käyntiin koko laajuudessaan. Pohjaveden havaintojärjestelmästä hankittiin mm. Vesihallituksen ja Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen lausunnot. L VI - s uu n n i 11 e l un koordinointi Kertomusvuoden aikana varmennettiin, että eri LVI-suunnitteluryhmät käyttävät samoja periaateratkaisuja ja sovellutuksia suunnittelukohteissaan. Ratanorm ien uusiminen Kertomusvuonna suoritettiin ratanormien laatimista ja uusimista metrotoimiston sisäisenä työnä. Muutoksia ja tarkistuksia tehtiin entiseen säännöstöön kauttaaltaan. Vuoden aikana laaditut»metron koeradan ratarakenteita koskevat kunnossapitoohjeet» hyväksyttiin otettavaksi käyttöön syksyllä. Sadevesi- ja viemäröinti - suunnitelmat Hiihtäjäntien aseman ja sen ympäristön sadevesi-ja viemäröintisuunnitelman urakkaasiakirjat valmistuivat syyskuussa ja urakointi aloitettiin marraskuun alussa. Rakentaminen Rakennuskustannukset Rakennuskustannukset nousivat kertomusvuoden aikana n. viidenneksellä. Kun metron rakentaminen tapahtui kuitenkin miltei kokonaan kiinteähintaisin urakoin, ei kustannusten nousu ehtinyt vielä vaikuttaa täydellä tehollaan metron rakentamiseen. Maanalaisten tilojen hankkiminen kaupungin hallintaan Asemakaavan tultua muutetuksi tunneliosuudella Hakaniemi Lapinlahdenkatu, ryhdyttiin kertomusvuonna asian vaatimiin toimenpiteisiin maanalaisten tilojen saamiseksi kaupungin käyttöön myös tunneliosuudella Hakaniemi Mannerheimintie. Valtioneuvoston lupaa pakkolunastukseen ei kuitenkaan tarvittu enää tapahtuneen rakennuslain 50 :n muuttamisen jälkeen, vaan kaupunki saa asemakaava-alueella maanalaista raideliikennettä varten tarvittavat tilat haltuunsa samaa menettelytapaa noudattaen 166

6 kuin esim. katualueen, torin, katuaukion, virkistysalueen yms. Keskusta-alue Kampin työtunnelin rakennustyö päättyi kertomusvuoden syyskuussa, jolloin Elo vuori Oy aloitti urakkasopimuksen mukaisesti varsinaisen ratatunnelin louhintatyöt. Kallion alue Hakaniemen työtunnelista käsin jatkui metrotunnelin louhinta koko vuoden ajan ja Vesto Oy:n urakkaosuuteen kuuluneet ratatunnelit valmistuivat vuoden vaihteessa. Tunnelin perät olivat tällöin kasvitieteellisen puutarhan ja Karhupuiston kohdalla. Urakkaan kuulunut puhallin- ja hissikuilu jäivät vielä keskeneräisiksi. Myös Junatieltä päin metrotunnelin louhintaa jatkettiin koko vuoden ajan, ja tunnelia saatiin louhituksi n. 3.8 km. Ulkoalue Sillanrakennustyöt keskeytyivät n. kuukauden ajaksi kertomusvuoden touko kesäkuussa STTK :n lakon ja rakennuslakkojen sekä talonrakennusalan työsulun takia. Kulosaaren itäosan rata valmistui ja työt jatkuivat Junatien ja Kulosaaren metrosilloilla sekä Kulosaaren länsiosan kohdalla ja Naurissalmen silloilla koko kertomusvuoden ajan. Uusina töinä aloitettiin Kipparlahden metrosillan ja Hiihtäjäntien sadevesitunnelin rakentaminen vuoden loppupuolella. Rataosalla Junatie Koerata oli vuoden vaihteessa rakennustyö aloittamatta vain Hiihtäjäntien aseman kohdalla. Tiedotustoiminta Kertomusvuoden aikana tapahtunut tiedottaminen voidaan jakaa seuraaviin pääryhmiin : metrotoimikunnan tekemien päätösten ja lausuntojen informointi lehdistölle, yleisradiolle ja osittain myös suoraan kaupunkilaisille näyttelyn avulla tiedottaminen metroprojektin, ts. rakennustöiden ja suunnittelun edistymisestä lehdistötiedottein ja tiedotustilaisuuksissa. Tiedottamisen välittöminä kohteina olivat julkinen sana, luottamusmieskunta, metroprojektin kanssa tekemisiin joutuvat virkamiehet sekä metrosta kiinnostuneet erilaiset intressiryhmät. Kertomusvuonna tiedotettiin erikoisesti keskustan asemaratkaisuista sekä tunnelien louhintatöiden edistymisestä. Metronäyttely uusittiin kertomusvuonna kaksi kertaa eli ja Näyttelyn avulla pyrittiin välittämään veronmaksajille tietoja kulloinkin ajankohtaisista asioista.»tulevaa Helsinkiä»-näyttely oli yksinomaan metron omassa käytössä. Näyttelyyn tutustui kertomusvuonna kaikkiaan henkilöä. Talous Toimikunnan käytettävissä oli toimintavuoden alkaessa mk ja vuoden nettomenot olivat mk. Määräraha hallintomenoihin oli mk ja menot olivat mk. Kamppi Puotinharjun metro-osuuden suunnitteluun ja rakentamiseen käytettiin toimintavuoden aikana mk. Keskusta-alueen menot olivat mk, Kallion alueen menot mk sekä ulkoalueen menot mk. 167