40 Talousseuranta kasvatus- ja sivistyslautakunta 9/ Koululaisten iltapäivätoiminnan lukuvuoden arviointi

Transkriptio

1 Tuusulan kunta Pöytäkirja 5/ (36) Aika , klo 18:17-21:20 Paikka Mikkolan koulu, Pähkinämäentie 215 Käsitellyt asiat 37 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 38 Pöytäkirjan tarkastus 39 Linjapuisto II, asemakaavan muutosehdotus, lausunto 40 Talousseuranta kasvatus- ja sivistyslautakunta 9/ Koululaisten iltapäivätoiminnan lukuvuoden arviointi 42 Koululaisten iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelmat lukuvuodelle Esiopetuksen opetussuunnitelmaan perustuvien suunnitelmien hyväksyminen lukuvuodelle Koulusosionomin toimen jatkaminen ja vakinaistaminen, aloite 45 Varhaiskasvatuksen rajoitusten purkaminen, aloite 46 Kasvatus- ja sivistyslautakunnan kokoukset avoimiksi, aloite 47 Stipendirahaston perustaminen Rusutjärven koululle 48 Urheiluvalmennuksen periaatteet 49 Lasten kotihoidon tuen kuntalisän maksatuksen siirtäminen Kelalle alkaen 50 Viranhaltijoiden päätösten otto-oikeus 51 Ilmoitusasiat 52 Muut asiat

2 Tuusulan kunta Pöytäkirja 5/ (36) Saapuvilla olleet jäsenet Jussi Salonen, puheenjohtaja Laura Åvall, 1. varapuheenjohtaja, poistui 20:00 Arto I. Nätkynmäki Elina Väänänen Elisa Laitila Harri Hellgren Jerry Airikka Kari Kinnunen Karita Mäensivu Lea Ahonen Eeva-Liisa Nieminen Matti Alanko Muut saapuvilla olleet Satu Grenfors, hallintosihteeri, sihteeri Markus Torvinen, opetuspäällikkö Hannamari Halinen, varhaiskasvatuspäällikkö Jari Wäre, vt. kasvatus- ja sivistystoimenjohtaja Jussi Simola, nuorisovaltuuston edustaja Unna Wallasvaara, nuorisovaltuuston edustaja Mea Hannila-Niemelä, Mäntsälän kunnan edustaja Poissa Ari Weckman Allekirjoitukset Jussi Salonen Puheenjohtaja Satu Grenfors Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty Matti Alanko Eeva-Liisa Nieminen

3 Tuusulan kunta Pöytäkirja 5/ (36) 37 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Todetaan läsnäoljat. Ehdotus Kokous todetaan laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Ehdotus hyväksyttiin.

4 Tuusulan kunta Pöytäkirja 5/ (36) 38 Pöytäkirjan tarkastus Ehdotus Valitaan tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi Matti Alanko ja Eeva-Liisa Nieminen. Päätös Ehdotus hyväksyttiin.

5 Tuusulan kunta Pöytäkirja 5/ (36) 39 Linjapuisto II, asemakaavan muutosehdotus, lausunto TUUDno Valmistelija / lisätiedot: Jari Wäre jari.ware@tuusula.fi vt. kasvatus- ja sivistystoimenjohtaja Liitteet 1 Kaavaselostus 2017 Linjapuisto II.pdf L_Liite5_Havainnekuva.pdf E_Liite4b_määräykset.pdf E_Liite4a_kaavakartta.pdf Kunnanhallitus on päättänyt asettaa Linjapuisto II asemakaavan muutosehdotuksen MRA 27 :n mukaisesti nähtäville ja pyytää kaavasta tarvittavat lausunnot. Ehdotus on nähtävillä Lausunto pyydetään toimittamaan kaavoitukseen viimeistään Tiivistelmä kaavaselostuksesta Suunnittelualue sijaitsee Kellokoskella, n. 1 km Kellokosken keskustasta pohjoiseen rajoittuen idästä Linjatiehen ja etelästä Mäntyrinteen tiehen. Lääkärintie ja Toimelantie rajaavat asemakaava muutosaluetta lännensuunnalta. Pohjoisen suunnalta alue rajautuu Raiviontien varren kortteleihin. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 10,8 ha. Suunnittelualue on Linjatienvarrella oleva rakentunut pientaloalue, jota asemakaavan muutoksella tiivistetään. Asemakaavan tavoite ja sisältö Asemakaavamuutoksen tavoitteena on kehittää Linjapuisto II:n aluetta lainvoimaisen Kellokosken osayleiskaavan mukaisesti. Alueelle sijoittuva asuntorakentaminen ja olemassa olevan taajamarakenteen tiivistäminen tukee Kellokosken palveluiden säilymistä ja kehittymistä. Asemakaavaehdotuksessa alueelle on osoitettu 27 uutta pientalotonttia sekä 3 yhtiömuotoista tonttia jo olemassa olevien 32 rakennetun omakotitontin lisäksi. Asemakaavan muutoksella pyritään lisäämään Kellokosken tontti-varantoa sekä mahdollistamaan Kellokosken osayleiskaavan mukainen kasvutavoitteen toteutuminen. Osayleiskaavassa Linja-puiston täydennysrakentamisalueelle on osoitettu 80 asuntoa ja noin 160 asukasta, joista osa sijoittuu Linjapuiston Mäntyrinteentien eteläiselle osalle suunnittelualueen ulkopuolelle. Suunnittelualue liittyy olennaisesti jo olemassa olevaan taajamarakenteeseen ja sen rakentaminen viihtyisäksi asuinympäristöksi on merkittävää taajamakuvan yhtenäisyyden ja Kellokosken elinvoimaisuuden kannalta. Suunnittelualue koostuu pääasiassa asuinrakennusten korttelialueista sekä kapeasta viheralueesta. Linjatien varrelle on osoitettu tehokkaampaa II kerroksista rakentamista. Olemassa olevat tontit sijoittuvat Lääkärintien sekä Raiviotien varteen, joista tonteille on myös ajoyhteys. Uudet asuinrakennusten korttelialueet sijoittuvat Linjatien varteen Mäntyrinteentien ja Raiviotien väliin.

6 Tuusulan kunta Pöytäkirja 5/ (36) Korttelialueet Uuden katulinjauksen ja Linjatien väliin on sijoitettu enintään kaksikerroksisten asuinrakennusten korttelialueet. Kerrosluku on sitova korttelissa 7040 Linjatien varrelle sijoittuvissa rakennuksissa. Molemmissa muodostuvissa kortteleissa on tehokkuudeltaan e=0.35 rivitalojen, erillis- ja kytkettyjen pientalojen sekä pienkerrostalojen korttelialue A-12, sekä tehokkuudeltaan e=0.25 erillispientalojen korttelialue A0-56. Uuden katulinjauksen eteläpuolelle sijoittuu erillispientalojen korttelialue AO-56. Tehokkuudeltaan alue on e=0.20. Korttelissa 7038 rinnemaastossa sijaitseva tontit 7-10 on osoitettu enintään ½I -kerroksisiksi. Tontit 1-6 ovat I-kerroksisia. Korttelien 7039 ja 7041 tontit ovat I-kerroksisia. Korttelialueet rajautuvat eteläreunastaan kapeaan viheralueeseen, jossa kasvaa nuorta männikköä. Viheralue sijaitsee rakentuvan alueen ja olemassa olevan rakentamisen välissä. Kevyenliikenteen reitit sijoittuvat pääosin jo olemassa olevien katujen laitaan kevyenliikenteen väylinä. Kapea viheralue toimii kevyenliikenteen yhteytenä Raiviotien ja Mäntyrinteentien välissä. Pohjoiseen polku jatkuu kortteleiden 7035 ja 7036 välistä, etelään yhteys jatkuu Mäntyrinteentien yli Linjapuiston eteläosan virkistysalueelle. Viheralueen puistoreitille on lisäksi yhteys Lääkärinpellon olemassa olevista kortteleista. Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön jäävät vähäisiksi, alue täydentää olemassa olevaa asuntoaluetta. Rakentaminen on mittakaavaltaan pientä ja matalaa. Alue ei erotu kaukomaisemassa. Lähimaisemassa alue erottuu lähinnä Linjatien kohdalla. Suurin muutos on havaittavissa alueen muuttuessa rakennetuksi ympäristöksi. Asemakaavan muutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia luontoon ja luonnonympäristöön. Asemakaavan muutos kohdistuu tiiviin yhdyskuntarakenteen sisällä olevaan alueeseen, jolla ei ole todettu olevan erityisiä luontoarvoja. Suunnitelmalla osoitetaan rakentamista Linjapuistonalueelle, jonka virkistyskäyttö on vähäistä, eikä alueella ole erityistä merkitystä virkistyskäytön kannalta. Lisäksi jo olemassa olevaa rakennuskantaa tiivistetään. Muutos selkeyttää alueen taajamakuvaa ja rakennettua ympäristöä. Valtaosa vähällä käytöllä olevasta, hoitamattomasta viheralueesta muutetaan tonteiksi. Viheryhteys säilyy uuden alueen ja olemassa olevan rakennetun alueen välissä lähivirkistysalueena. Alueen rakentuminen tukeutuu olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen, kunnallistekniikkaan ja liikenneverkkoon. Uusi asuinalue liittyy luontevasti ympäröiviin alueisiin tehokkuudeltaan ja rakennustyypeiltään. Kasvatus- ja koulutuslautakunnan aiemmat lausunnot: Kasvatus- ja koulutuslautakunta esitti kokouksessaan osallistumisja arviointisuunnitelmasta seuraavat huomiot: turvallisten koulureittien huomiointi sekä Kukkupakalta alkavan viherväylän jatkoyhteys joelle Lääkärinpellon puoleiseen reunaan. Lisäksi lautakunta lausui, että Ruukin koulun ja koulukeskuksen suunnittelussa otetaan huomioon

7 Tuusulan kunta Pöytäkirja 5/ (36) alueiden mahdolliset vaikutukset koulun oppilasmääriin ja tulevaisuuden laajennustarpeisiin. Kasvatus- ja koulutuslautakunta on lausunnossaan Linjapuisto II muutosluonnokseen todennut, että kasvatus- ja koulutuslautakunnan näkökulma on muutosluonnoksessa huomioitu riittävällä tasolla. Saadussa vastineessa todetaan, että suunnittelualueelta on kevyenliikenteenyhteydet Mäntyrinteentien vartta sekä Lääkärinpellon korttelin läpi Toimelantien yli kevyenliikenteen reittiä pitkin Keravanjoen yli. Linjatien varteen on asemakaavamuutoksessa varattu tila kevytliikenteen väylälle Vanhalle Valtatielle saakka. Kukkupakalta alkava viherväylä jatkuu yhtenäisenä Mäntyrinteentien varren kevyenliikenteen väylään, joka jatkuu Toimelantien yli Keravanjoen rantaan ja yli. Kasvatus- ja sivistyslautakunnan lausunto: Kasvatus- ja sivistyslautakunnalla ei ole huomautettavaa Linjapuisto II asemakaavan muutosehdotukseen. Ehdotus Esittelijä: Jari Wäre, vt. kasvatus- ja sivistystoimenjohtaja Kasvatus- ja sivistyslautakunta päättää antaa Linjapuisto II asemakaavan muutosehdotukseen yllä olevan lausunnon. Päätös Ehdotus hyväksyttiin.

8 Tuusulan kunta Pöytäkirja 5/ (36) 40 Talousseuranta kasvatus- ja sivistyslautakunta 9/2017 TUUDno Valmistelija / lisätiedot: Terttu Turnbull-Smith terttu.turnbull-smith@tuusula.fi talouspäällikkö Liitteet 1 Kassiv kk-raportti Vuoden 2017 talousarvion täytäntöönpanosäännön mukaisesti toimielinten tulee systemaattisesti seurata käyttösuunnitelmien ja tavoitteiden toteutumisesta. Tulosalueiden ja tulosyksiköiden toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista raportoidaan lautakunnalle tammi-huhtikuulta ja tammielokuulta osavuosikatsauksissa sekä koko vuodelta tilinpäätöksessä. Lisäksi raportoidaan erikseen talouden ja hr-tietojen toteumista kuukausittain. Syyskuun kuukausiraportti sisältää talouden ja henkilöstöindikaattorien toteutumisen ajanjaksolla Tammi-syyskuun ajanjaksolta talouden tasaisen toteutumisen vertailuluku on 75,0 %. Lautakunnan alaisen toiminnan talous kehittyi tammi-syyskuussa kokonaisuutena talousarvion mukaisena. Määrärahojen käyttöaste oli 75,1 %. Toimialan varhe- ja eläkemenoperusteisia Kuel maksuja n. 1,0 milj. euroa on kirjattu kehittämis- ja hallintoyksikön kuluiksi. Em. kustannuksiin löytyy kate tulosalueiden henkilösivukuluihin varatuista määrärahoista. Ehdotus Esittelijä: Jari Wäre, vt. kasvatus- ja sivistystoimenjohtaja Kasvatus- ja sivistyslautakunta päättää merkitä taloudenseurantaraportin 9/2017 tiedoksi. Päätös Ehdotus hyväksyttiin.

9 Tuusulan kunta Pöytäkirja 5/ (36) 41 Koululaisten iltapäivätoiminnan lukuvuoden arviointi TUUDno Valmistelija / lisätiedot: Seppo Mentula seppo.mentula@tuusula.fi ip-koordinaattori Liitteet 1 IP seuranta- ja arviointi pdf Perusopetuslain 48c mukaan kunnassa järjestettävää iltapäivätoimintaa tulee arvioida. Tuusulan kunnan Perusopetuslain 8a luvun mukaisesta koululaisten iltapäivätoiminnasta on tehty lukuvuoden osalta seuranta- ja arviointiraportti. Lukuvuoden seuranta- ja arviointiraportti on liitteenä. Ehdotus Esittelijä: Jari Wäre, vt. kasvatus- ja sivistystoimenjohtaja Kasvatus- ja sivistyslautakunta päättää merkitä koululaisten iltapäivätoiminnan lukuvuoden seuranta- ja arviointiraportin tiedoksi. Päätös Ehdotus hyväksyttiin.

10 Tuusulan kunta Pöytäkirja 5/ (36) 42 Koululaisten iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelmat lukuvuodelle TUUDno Valmistelija / lisätiedot: Seppo Mentula seppo.mentula@tuusula.fi ip-koordinaattori Liitteet 1 Iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelmat.pdf Tuusulan kunnan kasvatus- ja sivistystoimi järjestää ja vastaa perusopetuslain 8a luvun mukaisesta koulujen iltapäivätoiminnasta. Iltapäivätoiminta on tarkoitettu ensisijaisesti ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä luokkien erityisopetukseen otetuille/siirretyille oppilaille. ltapäivätoimintaa järjestetään Tuusulassa 14 koulun yhteydessä ja siihen osallistuu (20.9. tilanteen mukaan) 454 lasta, joista 1. luokan oppilaita on 341, 2. luokan oppilaita 112 ja vuosiluokkien erityisen tuen päätöksen saaneita oppilaita 1. Lisäksi Mikkolan koululla ja Pikkaraisessa järjestetään iltapäivätoimintaa ( tilanteen mukaan) 42:lle erityisluokan lapselle. Iltapäiväkerhojen toiminta perustuu kunnan iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelmaan, jonka pohjalle on tehty koulukohtaiset iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelmat. Iltapäiväkerhojen toiminta on osa koulujen toimintaa. Yhteyttä koulujen ja kerhojen välillä on tiivistetty ottamalla kerhojen teemaksi yhteisöllisyys, joka on koulujen yhteinen kehittämiskohde. Kerhojen toimintasuunnitelmat kaudelle ovat liitteenä. Ehdotus Esittelijä: Jari Wäre, vt. kasvatus- ja sivistystoimenjohtaja Kasvatus- ja sivistyslautakunta päättää hyväksyä koululaisten iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelmat lukuvuodelle Päätös Ehdotus hyväksyttiin.

11 Tuusulan kunta Pöytäkirja 5/ (36) 43 Esiopetuksen opetussuunnitelmaan perustuvien suunnitelmien hyväksyminen lukuvuodelle TUUDno Valmistelija / lisätiedot: Hannamari Halinen hannamari.halinen@tuusula.fi varhaiskasvatuspäällikkö Liitteet 1 Huiske liikuntapäiväkoti TAK 2017.pdf 2 Hyökkälä TAK 2017.pdf 3 Klemetskog TAK 2017.pdf 4 Kolsa TAK 2017.pdf 5 Lahelan tertun esiop TAK pdf 6 Lahelanniitty TAK 2017.pdf 7 Lepola Tak pdf 8 Maininki TAK 2017.pdf 9 MattilaTAK2017.pdf 10 Mikkola TAK 2017.pdf 11 Notkopuisto TAK 2017.pdf 12 Paijalan esiopetus TAK pdf 13 Perttu TAK+OHR2017.pdf 14 Pikkulukkari TAK 2017.pdf 15 Päiväkoti Pellava.pdf 16 Riihikallion koulun eskarit TAK 2017.pdf 17 Roinila TAK 2017.pdf 18 Sympaatin päiväkoti TAK 2017.pdf 19 Torppari TAK 2017.pdf 20 Vaunukangas TAK 2017.pdf 21 Venlantupa TAK 2017.pdf 22 Info Esiopetuksen työ ja arviointi suunnitelmat pdf Esiopetuksen opetussuunnitelmaan perustuvissa työ-, arviointi- ja kehittämissuunnitelmissa määritellään esiopetuksen järjestämisen kannalta oleelliset asiat lukuvuodeksi Esiopetusyksiköiden lukuvuosisuunnitelmat ovat liitteenä. Esiopetusta annetaan Tuusulan kunnassa kunnallisissa päiväkodeissa, ostopalvelupäiväkodeissa, yksityisissä päiväkodeissa ja koulujen yhteydessä toimivissa esiopetusryhmissä. Esiopetuksessa lapsia on yhteensä 559. Esiopetuksessa lapsen kasvua ja oppimista ohjaavat kunnan esiopetusja varhaiskasvatussuunnitelma. Jokaiselle lapselle laaditaan esiopetuksen oppimissuunnitelma. Kukin esiopetusta antava yksikkö on laatinut lukuvuosisuunnitelman toimintansa pohjaksi. Perusopetusasetuksen 3 mukaan esiopetusta annetaan vähintään 700 tuntia vuodessa. Esiopetusajat noudattavat pääosin koulujen työ- ja loma-aikoja. Esiopetuksen työ- ja loma-ajat lukuvuonna Syyslukukausi (to) (pe)

12 Tuusulan kunta Pöytäkirja 5/ (36) (91 työpäivää) - syysloma viikolla 42, joululoma Vapaapäivä: - (ke) itsenäisyyspäivä Kevätlukukausi (ma) (pe) (96 työpäivää) - talviloma viikolla 8, pääsiäisloma Vapaapäivät: - (ti) vapunpäivä - (to) helatorstai Ehdotus Esittelijä: Jari Wäre, vt. kasvatus- ja sivistystoimenjohtaja Kasvatus- ja sivistyslautakunta päättää hyväksyä liitteenä olevat esiopetuksen toimintayksiköiden esiopetuksen opetussuunnitelmaan perustuvat suunnitelmat lukuvuodelle yksiköiden esitysten mukaisesti. Päätös Ehdotus hyväksyttiin.

13 Tuusulan kunta Pöytäkirja 5/ (36) Valtuusto, 189, Kasvatus- ja sivistyslautakunta, 44, Koulusosionomin toimen jatkaminen ja vakinaistaminen, aloite TUUDno Valtuusto, , 189 Liisa Palvas jätti seuraavan Kellokosken koulun vanhempainyhdistys ry:n, Kellokosken koulun oppilaskunnan, Linjamäen koulun vanhemmat ry:n, Riihikallion Koulun Tuki ry:n ja Hyökkälän KotiKoulu ry:n sekä hänen ja usean muun valtuutetun allekirjoittaman aloitteen: "Kellokosken koulun vanhempainyhdistys ry, Kellokosken koulun oppilaskunta, Linjamäen koulun vanhemmat ry, Riihikallion Koulun Tuki ry ja Hyökkälän KotiKoulu ry olemme huolissamme määräaikaisen koulusosionomin toimen päättymisestä Koulusosionomi on matalankynnyksen aikuinen, jota lasten ja nuorten on helppo lähestyä pienissäkin ongelmatilanteissa sekä vaihtaa päivittäisiä kuulumisia. Hänelle ei tarvitse varata aikaa, ja hän on tavoitettavissa koko koulupäivän ajan, joten ongelmatilanteet saattavat ratketa päivittäisessä kanssakäymisessä hänen kanssaan. Koulusosionomi on hyvin merkittävä ja ennaltaehkäisevä taho oppilaiden arjessa, hänellä on tärkeä rooli ryhmäytymisessä. Hänen läsnäolonsa tukee koulun toimintaa ja koulurauhaa auttaen takaamaan jokaiselle oppilaalle sekä koulun henkilökunnalle miellyttävän ja asiallisen työympäristön. Koulusosionomin luokse voidaan myös lähettää oppitunneilla häiritseviä oppilaita keskustelemaan. Opettajat toimivat tiiviissä yhteistyössä koulusosionomin kanssa. Kellokosken koulun oppilaskunta, joka koostuu yläkoululaisista ja lukiolaisista, on myös ilmaissut huolensa koulusosionomin toimen päättymisestä. Oppilaskunta pitää toimea erittäin tärkeänä koulun oppilaiden hyvinvoinnin ja koulun yleisen ilmapiirin kannalta. Sosionomi järjestää koululla erilaisia aktiviteetteja oppilaille. Esimerkiksi ulkovälitunneilla erilaiset pelit innostavat oppilaita liikkumaan. Aktiviteetit myös liäävät yhteisöllisyyttä ja ennaltaehkäisevät kiusaamista ja syrjintää. Sosionomi luo koululla yhteenkuuluvuuden tunnetta. Hän kehittää monin tavoin kouluviihtyvyyttä motivoimalla hyvään käytökseen ja kannustaa aidosti oppilaita yrittämään parhaansa. Koulusosionomi on monelle oppilaalle helpoiten lähestyttävä aikuinen koulussa ja hänelle voi aina kertoa mieltä painavat asiat ja murheet. Oppilaat kokevat koulusosionomin läsnäolon erittäin tärkeänä, ja hän on erittäin arvostettu ja pidetty oppilaiden keskuudessa. Oppilaskunta toivoo jatkoa koulusosionomin toimelle. Koulusosionomi on koettu myös Riihikallion koululla hyväksi ja toimivaksi resurssiksi lasten kasvun tukena. Yhtenä konkreettisena esimerkkinä on, että jo usealta 9-luokkalaiselta olisi ilman koulusosionomin työpanosta päättötodistuksen saaminen vakavasti vaarantunut. Riihikallion koulun tuki ry onkin huolissaan siitä, että määräaikainen hanke on tulossa päätökseensä.

14 Tuusulan kunta Pöytäkirja 5/ (36) Koulusosionomin työskentely koululla ja nimenomaan koulun omana resurssina tulisi pyrkiä turvaamaan myös vastaisuudessa. Hyökkälän koululla mm. kiusaamisen vastainen työ on tärkeä osa koulusosionomin työnkuvaa niin ala- kuin yläkoulunkin puolella. Varsinkin yläkoulun puolella sosionomi on koettu todella tarpeelliseksi ja hyödylliseksi resurssiksi. Koulusosionomi pitää oppilaille läksyparkkia koulun jälkeen, joka helpottaa ja auttaa monien oppilaiden kohdalla läksyjen tekoa. Sosionomin toimenkuvaan on myös kuulunut malttikerhon pitäminen erityistä keskittymistä tarvitseville alakoulun oppilaille sekä sosiaalisten taitojen ryhmien pitämistä ujoille tytöille ja maahanmuuttajille. Sosionomi tukee myös oppilaiden työskentelyä tunneilla ja osallistuu valmistavan opetuksen oppilaiden integroimisessa yleisopetukseen. Koulusosionomin työnkuva vaihtelee koulun mukaan ja näin pystytään keskittymään juuri kyseisen koulun tarpeisiin. Koemme koulusosionomin läsnäolon taprpeelliseksi tukemaan oppilaiden hyvinvointia. Olemme vakuuttuneita kyseisen toimen merkityksestä koko kouluyhteisön viihtyvyydelle. Panostamalla varhaiseen välittämiseen ja tukeen lasten ja nuorten ongelmatilanteissa säästetään kustannuksia, joita kasaantuneet huolet ja ongelmat voivat aiheuttaa. Me Kellokosken koulun vanhempainyhdistys ry, Kellokosken koulun oppilaskunta, Linjamäen koulun vanhemmat ry, Riihikallion Koulun Tuki ry ja Hyökkälän KotiKoulu ry vaadimme ehdottomasti koulusosionomin toimen jatkamista ja vakinaistamista kouluillamme." Päätös Aloite lähetettiin kunnanhallituksen valmisteltavaksi. Kasvatus- ja sivistyslautakunta, , 44 Valmistelija / lisätiedot: Markus Torvinen markus.torvinen@tuusula.fi opetuspäällikkö Valt 31/ Sari Heiskanen esitti seuraavan Kellokosken koulun vanhempainyhdistys ry:n, Hyökkälän KotiKoulu ry:n, Riihikallion koulun tuki ry:n ja Jokelan yläasteen ja lukion vanhempainkerhon aloitteen: Me Kellokosken koulun vanhempainyhdistys ry, Hyökkälän KotiKoulu ry, Riihikallion koulun tuki ry sekä Jokelan yläasteen ja lukion vanhempainkerho olemme huolissamme määräaikaisen koulusosionomi-hankkeen jatkosta. Koulusosionomi on matalankynnyksen aikuinen, jota lasten ja nuorten on helppo lähestyä pienissäkin ongelmatilanteissa sekä vaihtaa päivittäisiä kuulumisia. Syksyn 2015 Kellokosken koulun 7 8 -luokkalaisille tehdyssä hyvinvointikyselyssä oppilaat mainitsevat yhtenä oman koulun parhaista asioista koulusosionomin. Matalan kynnyksen aikuisen läsnäolo edistää koulurauhaa ja lisää turvallisuuden tunnetta. Yläkoulun oppilaskunta käsitteli asiaa kokouksessaan ja sieltä tullut

15 Tuusulan kunta Pöytäkirja 5/ (36) palaute oli positiivista. Oppilaiden mukaan koulusosionomi motivoi hyvään käytökseen, opiskeluun ja liikuntaan. Koulusosionomi pitää läksyparkkia koulun jälkeen. Hän auttaa oppilaita ryhmäytymisessä ja järjestää välituntitoimintaa yläkoululaisille. Tämä lisää oppilaiden hyvinvointia ja koulumotivaatiota. Oppilaat toivovat jatkoa koulusosionomin toimelle. Koulusosionomin luokse voidaan myös lähettää oppitunneilla häiritseviä oppilaita keskustelemaan. Opettajat toimivat tiiviissä yhteistyössä koulusosionomin kanssa. Koulusosionomi on koettu myös Riihikallion koululla hyväksi ja toimivaksi resurssiksi lasten kasvun tukena. Esimerkiksi ainakin kahdelta viime vuoden 9-luokkalaiselta olisi ilman koulusosionomin työpanosta päättötodistuksen saaminen vakavasti vaarantunut. Riihikallion koulun tuki ry onkin huolissaan siitä, että määräaikainen hanke on tulossa päätökseensä. Tuusulan kunnan tiukasta rahatilanteesta huolimatta koulusosionomin työskentely koululla ja nimenomaan koulun omana resurssina tulisi pyrkiä turvaamaan myös vastaisuudessa. Hyökkälän koululla mm. kiusaamisen vastainen työ on tärkeä osa koulusosionomin työnkuvaa niin ala- kuin yläkoulun puolella. Koulusosionomi pitää oppilaille läksyparkkia koulun jälkeen, malttikerhoa erityistä keskittymistä tarvitseville, sosiaalisten taitojen ryhmiä ujoille tytöille ja maahanmuuttajille sekä tukee oppilaiden työskentelyä tunneilla ja osallistuu valmistavan opetuksen oppilaiden integroimisessa yleisopetukseen. Koulusosionomin työnkuva vaihtelee koulun mukaan ja näin pystytään keskittymään juuri kyseisen koulun tarpeisiin. Koemme koulusosionomin läsnäolon tarpeelliseksi tukemaan oppilaiden hyvinvointia. Olemme vakuuttuneita kyseisen toimen merkityksestä koko kouluyhteisön viihtyvyydelle. Panostamalla varhaiseen välittämiseen ja tukeen lasten ja nuorten ongelmatilanteissa säästetään kustannuksia, joita kasaantuneet huolet ja ongelmat voivat aiheuttaa. Me Kellokosken koulun vanhempainyhdistys ry, Hyökkälän KotiKoulu ry, Riihikallion koulun tuki ry sekä Jokelan yläasteen ja lukion vanhempainkerho vaadimme ehdottomasti koulusosionomin toimen jatkamista ja vakinaistamista kouluillamme. 44 Koulusosionomit ovat aloittaneet toimintansa Tuusulassa Koulutuksellisen tasa-arvon (KOTA) hankerahoituksen turvin lukuvuoden alusta alkaen. Tällöin koulusosionomi aloitti toiminnan Riihikallion koulussa. Lukuvuodeksi hankerahan määrä lisääntyi ja Tuusulan kuntaan palkattiin kolme koulusosionomia lukuvuodeksi Riihikallion, Hyökkälän ja Kellokosken yhtenäiskouluihin, koska vain nämä koulut täyttivät hankerahoituksen kriteerit. Hankerahan loputtua koulusosionomien palkkausta jatkettiin lukuvuodelle yhteistyössä Tuusulan kunnan perheiden sosiaalipalvelujen kanssa. Opetuksen tulosyksikkö vähensi koulunkäynninohjaajien määrää kattaakseen koulusosionomien palkkakulut ja sosiaalipalvelut kattoivat oman osansa kustannuksista vähentämällä ostopalveluita. Tavoitteena oli, että koulusosionomit työskentelevät iltaisin/iltapäivisin ammatillisina tukihenkilöinä yksittäisille perheiden sosiaalipalvelujen asiakkuudessa oleville lapsille ja nuorille, jolloin vastaavia palveluita ei tarvitse ostaa kunnan ulkopuolelta. Kokeilussa yhteistyöstä saatiin osittain hyviä kokemuksia, mutta toisaalta esim.

16 Tuusulan kunta Pöytäkirja 5/ (36) työaikaan liittyvät haasteet vähensivät sosiaalipalveluiden mahdollisuutta vähentää ostopalveluitaan suunnitelman mukaisesti. Lisäksi toisinaan koulusosionomin antama tuki ei vastannut tukihenkilöä tarvitsevan lapsen tarpeisiin, jolloin ostopalveluiden käyttö oli edelleen tarpeellista. Kokeilua ei jatkettu seuraavalle lukuvuodelle samanlaisena. Lukuvuodeksi osana Lape-hanketta sovittiin kokeilusta, jossa koulusosionomit siirtyivät kokonaan kasvatus- ja sivistystoimen henkilöstöksi. Kokeilussa perheiden sosiaalipalvelut ostaa edelleen lapsille tukipalveluita koulusosionomeilta silloin, kun katsotaan heillä olevan lapsen tarpeisiin sopivaa palvelua tarjolla. Muuten kustannukset katettiin edelleen arvioimalla koulunkäynninohjaajien määrää. Tästä kokeilusta kerätään kokemuksia kuluvan lukuvuoden ajan. Koulusosionomit ovat työskennelleet osana oppilashuoltoa, mutta esimerkiksi koulukuraattoreista poiketen rehtorin alaisuudessa kasvatus- ja sivistystoimen työntekijöinä. Koulusosionomien työ on ollut sekä yksilöllistä että yhteisöllistä oppilashuoltoa, ja siinä on keskitytty oppilaan tukemiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn pääasiassa juuri koulunkäynnin tukemisen kautta sekä aktivoimalla kodin ja koulun yhteistyötä. Koulusosionomeilla on ollut mahdollisuus tarttua oppilaiden akuutteihin huoliin ja aikuisen huomiontarpeeseen keskustelemalla välittömästi sekä olla tavoitettavissa koko koulupäivän ajan aamukahdeksasta iltapäiväneljään. Koulun ja oppilashuollon henkilöstöltä erityistä kiitosta on tullut koulusosionomien mahdollisuudesta reagoida yllättäviin tilanteisiin nopeasti, yhteydenpidosta oppilaiden huoltajien kanssa sekä koulujen yhteisöllisyyden ja yhteishengen kehittämisestä. Oppilaat pitävät merkityksellisenä mahdollisuutta tulla juttelemaan omista asioistaan sekä saada apua koulunkäyntiin. Myös kiusaamiseen puuttumista pidetään tärkeänä. Koulusosionomit ovat keränneet ja saaneet palautetta työstään koulujen henkilökunnalta, oppilailta ja heidän huoltajiltaan. Palaute on ollut kauttaaltaan positiivista, ja koulusosionomit toivotaan vakituisiksi työntekijöiksi kouluihin. Toiveena on, että jokaisessa oppilasmäärältään suuremmassa koulussa voisi olla oma koulusosionomi. Mikäli Tuusulan kunta haluaa vakiinnuttaa koulusosionomin palvelut kuntaan suuremmille kouluille, tarkoittaisi tämä yhteensä 5 koulusosionomin palkkaamista suurille yhtenäiskouluille ja yläkouluille. Koulusosionomin palkkakustannukset ovat n Koulusosionomien työ nähdään tärkeänä osana lasten ja nuorten oppimisen tukea sekä ennaltaehkäisevänä tukena lapsille ja nuorille, jotka eivät vielä ole muiden palvelujen piirissä. Opetustoimen nykyisellä resursoinnilla koulusosionomien palkkaaminen vähentää kuitenkin liikaa muita tukipalveluita eikä toiminnan jatkaminen halutussa laajuudessa ole mahdollista ilman lisärahoitusta voimaan tullut laki sosiaalihuollon ammattinimikkeestä rajaa sosionominimikkeen käytön vain ao. koulutuksen omaaville henkilöille. Tästä johtuen henkilöt, joilla ei ole sosionomin pätevyyttä eivät voi käyttää ko. ammattinimikettä. Lisäksi laki edellyttää sosionomia tekemään sosiaalihuollon mukaiset kirjaukset asiakastyöstä. Siirtymäaika päättyy Syksyn 2017 aikana toteutetaan koulusosionomien nimikkeenmuutos. Uutta nimikettä ei ole vielä päätetty, vaan se tarkentuu prosessin aikana.

17 Tuusulan kunta Pöytäkirja 5/ (36) Ehdotus Esittelijä: Jari Wäre, vt. kasvatus- ja sivistystoimenjohtaja Kasvatus- ja sivistyslautakunta päättää hyväksyä yllä olevan selvityksen aloitteen johdosta ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että VALTUUSTO päättää katsoa valtuutettu Sari Heiskasen ja valtuutettu Liisa Palvaksen tekemien aloitteiden tulleen käsitellyksi. Päätös Ehdotus hyväksyttiin.

18 Tuusulan kunta Pöytäkirja 5/ (36) 45 Varhaiskasvatuksen rajoitusten purkaminen, aloite TUUDno Valmistelija / lisätiedot: Hannamari Halinen hannamari.halinen@tuusula.fi varhaiskasvatuspäällikkö Liitteet 1 Info Varhaiskasvatuksen rajoitusten purkaminen, aloite Valt 49/ Seppo Noro esitti seuraavan hänen ja Vasemmiston valtuustoryhmän aloitteen: Varhaiskasvatuslaki muuttui Suomessa Sen jälkeen kunnat ovat voineet itse päättää, rajaavatko ne päivähoito-oikeutta 20 tuntiin tiettyjen perheiden osalta. Tuusulassa on päätetty rajata päivähoito-oikeus 20 tuntiin niillä perheillä, joissa toinen tai molemmat vanhemmat ovat kotona esimerkiksi työttömyyden vuoksi. Päätös on osoittautunut ongelmalliseksi ja lapsia eriarvoistavaksi. Se on myös vaikeuttanut monen lapsiperheen arkea. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun suurissa kunnissa Helsingissä ja Espoossa on päätetty olla ottamatta käyttöön päivähoitooikeuden rajoituksia. Varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen asettaa huonompaan asemaan perheet, joissa on työttömyyttä ja jotka tarvitsevat erityistä tukea. Myös kunnan tarpeeton byrokratia kasvaa vanhempien työtilanteen valvomisen ja seuraamisen myötä. Lapsiasiavaltuutettu on lausunut, että varhaiskasvatuksen heikennykset heikentävät lasten asemaa ja rikkovat jokin aikaa sitten säädetyn varhaiskasvatuslain tavoitteita. Lastensuojelujärjestöt toteavat yksiselitteisesti lausunnoissaan, että heikennykset varhaiskasvatukseen eriarvoistavat lapsia ja leimaavat heikommassa asemassa olevia perheitä. Suomen Psykologiliitto varoittaa, että varhaiskasvatukseen kohdistuvat säästöt maksetaan lastenpsykiatrian ja lastensuojelun lisääntyvinä kuluina. Tasavertainen ja kaikille oikeutettu päivähoito-oikeus on tärkeä erityisesti sosiaalisesti heikossa asemassa oleville perheille, sillä se tasaa koulutukseen ja tulotasoon liittyvää epätasa-arvoa. Päivähoito-oikeus on ennen kaikkea lapsen oikeus ja hyödyksi myös perheille, kunnille ja yhteiskunnalle kokonaisuudessaan. Edellä olevan perusteella Vasemmistoliiton valtuustoryhmä tekee seuraavan aloitteen: Tuusulan kunta tarjoaa kaikille lapsille tasavertaisen ja yhtälaisen oikeuden varhaiskasvatukseen hallituksen leikkauksista huolimatta. Asia otetaan huomioon vuoden 2018 talousarvion valmistelussa. Tuusulan kunta tarjoaa kaikille lapsille tasavertaisen ja yhtäläisen oikeuden varhaiskasvatukseen. Nykyisessä tilanteessa vastataan lasten ja huoltajien varhaiskasvatuksen vaihtelevaan tarpeeseen erilaisia palvelumuotoja tarjoten.

19 Tuusulan kunta Pöytäkirja 5/ (36) Subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus Varhaiskasvatuksen subjektiivinen oikeus on ensisijaisesti lapsen oikeus saada varhaiskasvatusta tai tulla varhaiskasvatuksen pariin. Varhaiskasvatuslaki edellyttää, että varhaiskasvatuksen tavoitteiden tulee toteutua 20h aikana samalla tapaa kuin perusopetuksen tavoitteiden esi- ja alkuopetuksessa vastaavien viikkotuntien aikana (700h/vuosi). Varhaiskasvatuslaki takaa alkaen kaikille varhaiskasvatusikäisille lapsille varhaiskasvatusta 20 tuntia viikossa. Varhaiskasvatuslaki määrittelee, että laajempaa yli 20 tuntia viikossa varhaiskasvatusta on järjestettävä kokopäiväisesti, jos lapsen vanhemmat tai muut huoltajat työttömyysturvalaissa (1290/2002) tarkoitetulla tavalla työskentelevät kokoaikaisesti taikka opiskelevat, toimivat yrittäjänä tai ovat omassa työssä päätoimisesti. Edellä mainitun tilanteen päätyttyä varhaiskasvatusta on edelleen järjestettävä kahden kuukauden ajan, paitsi jos lapsen vanhempi tai muu huoltaja jää kotiin hoitamaan perheessä asuvaa muuta lasta tai jää eläkkeelle. Lapsella on lisäksi oikeus säädettyä laajempaan varhaiskasvatukseen siinä laajuudessa kuin se on tarpeellista lapsen vanhemman tai muun huoltajan osa-aikaisen tai väliaikaisen työssäkäynnin, työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen, kuntoutuksen tai muun vastaavan syyn vuoksi. Lisäksi lapselle on järjestettävä varhaiskasvatusta kokopäiväisesti, jos se on tarpeen lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden takia taikka se on muutoin lapsen edun mukaista. Subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus Tuusulassa Varhaiskasvatuksessa voimaan tullut laki toi kunnille mahdollisuuden päättää otetaanko käyttöön ns. subjektiivinen oikeus varhaiskasvatuksessa. Tuusulassa 20h oikeus otettiin käyttöön Talousarvion 2016 mukaisesti. Jokaisella lapsella on oikeus 20h laajempaan varhaiskasvatukseen, jos se on lapsen kokonaisedun mukaista. Kun toinen huoltajista on kotona, 20 tuntia laajempi varhaiskasvatus voi tulla kyseeseen lapsen tai perheen tarpeesta johtuvasta syystä. Huoltajan jäädessä työttömäksi on hänellä oikeus käyttää varhaiskasvatusta aiemmin sovitun sopimuksen mukaisesti kaksi kuukautta ennen 20h käyttöönottamista. Tänä aikana huoltaja pystyy aktiivisesti hakemaan uutta työtä ja lapsi voi olla tutussa ryhmässään kuten aiemminkin. Etukäteen tiedossa oleva huoltajan työtilanteen muutos, esimerkiksi äitiyslomalle tai hoitovapaalle jääminen, vaikuttaa lapsen varhaiskasvatusoikeuteen sinä päivänä kun muutos astuu voimaan. Huoltajat voivat hakea lapselleen oikeutta laajennettuun varhaiskasvatukseen perustelemalla tarpeen varhaiskasvatusyksikön johtajalle. Laajempaa oikeutta haetaan laatimalla kirjallinen selvitys laajemman varhaiskasvatuksen tarpeesta yksikön esimiehelle. Tuusulassa subjektiivisen 20 tunnin viikoittaisen varhaiskasvatuksen järjestämisessä on käytössä kaksi vaihtoehtoa: 4h/pvä viitenä päivänä viikossa (=20h) ja 2,5 päivää (=20h). Varhaiskasvatusyksikön johtajalla on oikeus

20 Tuusulan kunta Pöytäkirja 5/ (36) esittää subjektiivista 20 tunnin viikoittaista varhaiskasvatusta käyttäville läsnäolopäivät. Tuusulan varhaiskasvatuksessa oli vuoden 2017 keväällä 88 lasta, joilla oli oikeus subjektiiviseen 20 tunnin varhaiskasvatukseen. Heistä 16 oli oikeus laajempaan varhaiskasvatukseen lapsen kasvun ja oppimisen tukemiseksi tai lapsen perheen kokonaistilanne huomioiden. Lapsista 61 oli varhaiskasvatuksessa 2,5 päivää/viikko ja 11 lasta 4h/pvä viitenä päivänä viikossa. Kuluneen toimintavuoden aikana on havaittu, että perheiden tilanteet muuttuvat nopeasti. Käytännössä tämä on näkynyt niin, että 20hvarhaiskasvatusta käyttävät ovat olleet hajaantuneina eri yksiköihin ja esimerkiksi niin sanottuja osapäiväryhmiä 4h päivässä käyttäville ei ole voitu perustaa. Muutokset ovat tuoneet haastetta yksiköiden täyttämiseen, sillä lapsen läsnäoloajan muuttuessa, tulee lapsen hoitopaikka varhaiskasvatuslain mukaisesti säilyttää samana. Subjektiivisen 20h varhaiskasvatuksen käyttö on vaikuttanut positiivisesti varhaiskasvatuspaikkojen saatavuuteen koko Tuusulassa kuluneen toimintavuoden aikana. Mikäli 20h rajoitus päätettäisiin purkaa Tuusulassa ja oletuksena kaikki 61 osaviikkoisesti varhaiskasvatuksessa olevat lapset jakaisivat paikan yhdessä toisen lapsen kanssa, toisi se varhaiskasvatukseen tarpeen 30 uudelle kokoaikaiselle paikalle. Tämä tarkoittaisi menojen lisäystä 4-7 kasvattajan menojen verran, eli /kk. (Neljän kasvattajan verran mikäli lapset ovat yli 3-vuotiaita tai seitsemän kasvattajan verran mikäli kaikki lapset olisivat alle 3-vuotiaita.) Vuositasolla henkilöstömenot kasvaisivat / vuosi. Ehdotus Esittelijä: Jari Wäre, vt. kasvatus- ja sivistystoimenjohtaja Kasvatus- ja sivistyslautakunta päättää hyväksyä yllä olevan selvityksen aloitteen johdosta ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että VALTUUSTO päättää katsoa valtuutettu Seppo Noron tekemän aloitteen tulleen käsitellyksi. Päätös Ehdotus hyväksyttiin.

21 Tuusulan kunta Pöytäkirja 5/ (36) 46 Kasvatus- ja sivistyslautakunnan kokoukset avoimiksi, aloite TUUDno Valmistelija / lisätiedot: Jari Wäre jari.ware@tuusula.fi vt. kasvatus- ja sivistystoimenjohtaja Kasvatus- ja sivistyslautakunnan jäsen Eeva-Liisa Nieminen on jättänyt luottamushenkilöaloitteen: "Esitän, että kasvatus- ja sivistyslautakunnan kokoukset ovat avoimia." Kuntalain 101 :n mukaan valtuuston kokoukset ovat julkisia, jollei kokouksessa käsitellä asiaa tai asiakirjaa, joka on lailla säädetty salassa pidettäväksi tai jollei valtuusto muuten painavan syyn vuoksi jossakin asiassa toisin päätä. Muun toimielimen kuin valtuuston kokoukset ovat julkisia vain, jos toimielin niin päättää eikä kokouksessa käsitellä asiaa tai asiakirjaa, joka on lailla säädetty salassa pidettäväksi. Lisääntynyt avoimuus on päätöksenteossa tavoiteltavaa, ja julkisen kokouksen järjestäminen on tarkoituksenmukaista, kun käsiteltävillä asioilla on yleistä mielenkiintoa. Ehdotus Esittelijä: Jari Wäre, vt. kasvatus- ja sivistystoimenjohtaja Kasvatus- ja sivistyslautakunta päättää, että pääsäännöstä eli suljetusta kokouksesta poiketen kasvatus- ja sivistyslautakunta voi järjestää julkisia kokouksia harkintansa mukaan käsiteltäessä asioita, joilla on yleistä mielenkiintoa. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Ennen tämän asian käsittelyä, lautakunta piti kokoustauon klo klo

22 Tuusulan kunta Pöytäkirja 5/ (36) 47 Stipendirahaston perustaminen Rusutjärven koululle TUUDno Valmistelija / lisätiedot: Markus Torvinen markus.torvinen@tuusula.fi opetuspäällikkö Liitteet 1 Stipendirahasto, Rusutjärvi (Armas Kallion stipendirahaston säännöt) Armas Kallio on tehnyt esityksen 5000 (viidentuhannen euron) stipendirahaston perustamisesta Rusutjärven koululle. Esityksen liitteenä on ehdotus stipendirahaston säännöiksi. Ehdotus Esittelijä: Jari Wäre, vt. kasvatus- ja sivistystoimenjohtaja Kasvatus- ja sivistyslautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että VALTUUSTO päättää perustaa Armas Kallion stipendirahaston Rusutjärven koululle hyväksyä rahastolle liitteen mukaiset säännöt sijoittaa rahaston peruspääomaksi Armas Kallion lahjoittaman 5000 (viisituhatta euroa) Päätös Ehdotus hyväksyttiin.

23 Tuusulan kunta Pöytäkirja 5/ (36) 48 Urheiluvalmennuksen periaatteet TUUDno Valmistelija / lisätiedot: Markus Torvinen markus.torvinen@tuusula.fi opetuspäällikkö Kasvatus- ja koulutuslautakunta on päätöksillään ja päättänyt koulujen urheiluvalmennuksen periaatteista. Kaskoltk Tuusulan kunnan kasvatus- ja sivistystoimi toteuttaa opetuksen, liikuntapalveluiden ja paikallisten urheiluseurojen välisenä yhteistyönä urheiluvalmennusohjelmaa, jolla tuetaan lahjakkaiden ja kilpaurheiluun panostavien nuorten koulunkäyntiä ja urheilijaksi kehittymistä. Tuusulan perusopetuksen urheiluluokat toimivat Hyökkälän ja Riihikallion yhtenäiskouluissa sekä Hyrylän, Jokelan ja Kellokosken koulukeskuksissa. Urheiluluokkatoiminnan tavoitteena on tukea urheilua harrastavan nuoren kokonaisvaltaista kehittymistä. Lisäksi ohjelman tavoitteena on - yhdistää sujuvasti tavoitteellisen urheilun harrastaminen ja koulunkäynti - kehittää ja tiivistää kunnan ja seurojen välistä yhteistyötä - vapauttaa liikuntapaikkojen ja -tilojen ilta-aikoja ohjaamalla osa harjoituksista aamu- ja iltapäiviksi - pitää nuoret harrastustoiminnan parissa nykyistä pidempään - mahdollistaa urheiluseuroille lisätä matalan kynnyksen harrastustoimintaa niille nuorille, jotka eivät halua kilpaurheilijoiksi Ohjelma on tarkoitettu Tuusulassa koulua käyville vuosiluokkien 7-9 oppilaille. Toiminta on käynnistetty 7. luokkalaisten osalta elokuussa 2014 ja siitä eteenpäin otetaan vuosittain uusi 7. luokalla aloittava ikäluokka urheiluvalmennuksen piiriin. Urheiluluokille voivat hakea kaikkien niiden lajien urheilijat, missä valmennuksesta vastaavaksi ilmoittautunut seura on sitoutunut järjestämään lajivalmennusta. Urheiluluokkien valmennuslajit määritellään toimintaan mukaan lähtevien lajiseurojen perusteella. Urheiluseura vastaa nuoren lajivalmennuksesta. Oppilas hakee oman lähikoulunsa urheiluluokalle. Jos oppilas ei pääse oman koulunsa urheiluluokalle, hän voi hakea toisen koulun urheiluluokalle toissijaisena hakijana. Tällöin sovelletaan Tuusulan oppilaaksioton periaatteita. Hyökkälän, Hyrylän ja Jokelan urheiluluokille valitaan noin 24 oppilasta/luokka/ vuosi. Riihikallion ja Kellokosken urheiluluokille valitaan n. 12 oppilasta/luokka/ vuosi. Urheiluluokille valittavista oppilaista on noin puolet tyttöjä ja noin puolet poikia. Näiden opetusryhmien työjärjestys suunnitellaan koulujen välisenä

24 Tuusulan kunta Pöytäkirja 5/ (36) yhteistyönä siten, että urheiluseuroille annetaan mahdollisuus järjestää aamutai iltapäiväharjoittelua urheilijoilleen. Urheiluvalmennus ei ole koulun vaan urheiluseuran toimintaa, jolloin kunnan vakuutukset eivät ole valmennuksen aikana voimassa eikä koululla ole valvontavelvollisuutta oppilaasta valmennuksen aikana. Urheiluvalmennukseen valittavan koulunkäynnin tukeminen on hankkeessa tärkeää. Valmennukseen osallistuminen edellyttää koulutyön sujumista ja yhteistyötä oppilaan opettajan, perheen sekä valmentajan välillä. Valmennukseen osallistuvalta odotetaan myös esimerkillistä käytöstä muita oppilaita kohtaan. Mikäli nämä tavoitteet eivät yksittäisen nuoren kohdalla toteudu, siirretään hänet koulun sisällä toiseen opetusryhmään. Urheiluvalmennusluokalle valittaville oppilaille järjestetään liikuntaa ja valmennusta seuraavasti: 7. luokalla pakollista liikuntaa on kaksi tuntia viikossa ja seuran järjestämää lajivalmennusta kaksi tuntia viikossa. 8. luokalla pakollista liikuntaa on kaksi tuntia viikossa, yleisvalmennusta kaksi tuntia viikossa ja seuran järjestämää lajivalmennusta kaksi tuntia viikossa. 9. luokalla pakollista liikuntaa on kaksi tuntia viikossa, yleisvalmennusta kaksi tuntia viikossa ja seuran järjestämää lajivalmennusta kaksi tuntia (mahdollisesti neljä) viikossa. Kahdeksannella ja yhdeksännellä luokilla lisäliikuntatunnit (yleisvalmennus) ovat pois oppilaan muusta valinnaisuudesta. Liikuntatunnit järjestetään koulun tuntiresurssin puitteissa ja ne sisältyvät oppilaan normaaliin viikoittaiseen tuntimäärään. Opiskelijat valitaan urheiluluokille pääsykokeen pisteiden perusteella, (max. 100 pistettä). Pisteiden jakautuminen on kuvattu alla ja tarkennettu liitteessä. - Valmentajan lausunto, max. 10 pistettä - Urheilijan kilpataso, max. 10 pistettä - Liikuntatesti (fyysinen osa-alue), max. 80 pistettä Liikuntatestit urheiluluokille järjestetään vuosittain Hyökkälän koulun liikuntasalissa. Liikuntatesteissä vaadittavista suorituksista on kuvattu esimerkkivideot Tuusulan kunnan internet -sivuille, josta ne ovat etukäteen hakijoiden nähtävillä. Sairaustapausten (lääkärintodistus) varalle järjestetään varapäivä testeille. Esityksen urheiluluokille valittavista oppilaista tekee hakemusten ja liikuntatestin perusteella Hyökkälän koulun rehtori (urheiluvalmennuksen koordinaattori Tuusulassa). Päätökset urheiluluokille valitsemisesta tehdään vuosittain maaliskuussa/huhtikuussa. Varsinaisen päätöksen kunkin koulun urheiluluokalle valitsemisesta tekee kyseisen koulun rehtori. Liikuntapaikkojen määrittelyssä lähtökohtana on se, että Tuusulan kunnan hallinnassa olevat liikuntapaikat ovat ohjelman puitteissa maksuttomia niiltä osin kuin ne koskevat sopimusten mukaista toimintaa osakeyhtiömuotoisissa liikuntapaikoissa ja liikuntapalveluiden hallinnassa olevia liikuntapaikkoja/ laitoksia. Tuusulan kunta ei osta urheiluvalmennusta varten vuoroja

25 Tuusulan kunta Pöytäkirja 5/ (36) muista liikuntapaikoista vaan mukana olevat seurat vastaavat syntyneistä kustannuksista. Kaskoltk 84/ Urheiluvalmennusohjelmaa on toteutettu Tuusulan kunnassa kaksi kokonaista lukuvuotta ja nyt ensimmäinen urheiluvalmennusohjelmaan valittu ikäluokka päättää perusopetuksen. Ohjelman toimivuutta on arvioitu vuosittain. Saadun palautteen perusteella periaatteita päivitetään siten, että Hyökkälän, Hyrylän ja Jokelan urheiluluokille valitaan noin 22 oppilasta/luokka/vuosi. Tällä tavoin opetusryhmän koko on lähempänä muita opetusryhmiä ja se vaikuttanee positiivisesti opintojen etenemiseen. Urheiluvalmennusohjelmassa oppilaan sitoutuminen koulutyöhön sekä valmennukseen on erittäin tärkeää hänen oman sekä myös koko ryhmän onnistumisen kannalta. Jos oppilaan motivaatiotaso tai tekemisen taso urheiluvalmennuksessa ei ole riittävä, käydään hänen kanssaan keskustelu, jolla pyritään vaikuttamaan asiaan. Mikäli oppilaan kanssa käydyillä keskusteluilla sekä yhteistyöllä huoltajan ja seuran kanssa ei ole vaikutusta oppilaan toimintaan, voidaan oppilas sulkea pois urheiluvalmennusohjelmasta. Asia sovitaan yhdessä seuran, urheiluvalmennuksen koordinaattorin ja huoltajan sekä oppilaan kanssa. Jos oppilas lopettaa urheiluvalmennuksen ja luokalle on varasijoilla olevia hakijoita, oppilas vaihtaa luokkaa ja hänen tilalleen valitaan varasijalta oppilas. 48 Kasvatus- ja sivistyslautakunnalle esitetään seuraavat muutokset Tuusulan urheiluvalmennusohjelmaan Tuusulassa otetaan käyttöön Suomen Olympiakomitean kehittämä pääsykoetesti yläkoulujen urheiluakatemioille. Jatkossa urheiluvalmennusluokille valittavat oppilaat tullaan valitsemaan urheiluvalmennusluokille pelkästään pääsykoetestin perusteella. Valmentajan lausunto (max 10p) ja oppilaan urheilullisen tason arviointi (max 10p) poistuvat testistöstä. Kaikki urheiluvalmennusluokille hakevat oppilaat osallistuvat pääsykoetesteihin.jotta oppilaalla on mahdollisuus tulla valituksi urheiluvalmennusluokalle, hänen täytyy saada erikseen ilmoitetun minimipistemäärän ylittävä henkilökohtainen pistemäärä. Urheiluvalmennuksen koordinaattorilla on vuosittain mahdollisuus perustellusta syystä ottaaurheiluvalmennusohjelmaan 1-2 oppilasta pääsykokeen perusteella valittujen lisäksi. Kellokosken koulun urheiluvalmennusluokalle on otettu noin 12 oppilasta, jatkossa oppilasmäärä on noin 22 oppilasta. Ehdotus Esittelijä: Jari Wäre, vt. kasvatus- ja sivistystoimenjohtaja

26 Tuusulan kunta Pöytäkirja 5/ (36) Kasvatus- ja sivistyslautakunta päättää hyväksyä esitetyt muutokset Tuusulan urheiluvalmennusohjelmaan. Päätös Lautakunta päätti yksimielisesti palauttaa asian uudelleen valmisteluun.

27 Tuusulan kunta Pöytäkirja 5/ (36) Kasvatus- ja sivistyslautakunta, 29, Kasvatus- ja sivistyslautakunta, 49, Lasten kotihoidon tuen kuntalisän maksatuksen siirtäminen Kelalle alkaen TUUDno Kasvatus- ja sivistyslautakunta, , 29 Valmistelijat / lisätiedot: Jari Wäre jari.ware@tuusula.fi vt. kasvatus- ja sivistystoimenjohtaja Lainsäädännöllinen tausta Laissa lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta ( /1128) määritellään, että kotihoidon tukeen kuuluu hoitoraha ja tulosidonnainen hoitolisä. Lain mukaisia hoitorahan ja hoitolisän määriä voidaan korottaa kuntalisällä, jos tuen rahoituksesta vastaava kunta niin päättää. (Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta, /1128) Nykytilanne Lakisääteinen kotihoidon tuki Huoltajat hakevat kotihoidon tuen hoitorahan ja hoitolisän haetaan Kansaneläkelaitoksen (KELA) kautta. Kelan kautta maksettavaan lakisääteiseen kotihoidon tukeen ovat oikeutettuja huoltajat, joiden alle 3-vuotias lapsi hoidetaan kotona. Alle 3-vuotiaan kotona hoidettavan lapsen muista alle kouluikäisistä sisaruksista voidaan myös maksaa tukea. Tuen maksaminen päättyy viimeistään, kun perheen nuorin lapsi täyttää 3 vuotta. Kotihoidon tuen hoitorahan määrään eivät vaikuta perheen tulot. Hoitorahaa maksetaan jokaisesta tukeen oikeutetusta lapsesta erikseen. Hoitorahan määrä on yhdestä alle 3-vuotiaasta 338,34 e/kk muista perheen alle 3-vuotiaista lapsista 101,29 e/kk/lapsi yli 3-vuotiaista, alle kouluikäisistä lapsista 65,09 e/kk/lapsi. Kotihoidon tuen hoitolisään vaikuttavat perheen koko ja bruttotulot. Hoitolisä on enintään 181,07 e/kk. Sitä maksetaan vain yhdestä lapsesta. Hoitolisä maksetaan täysimääräisenä, jos perheen kuukausitulot eivät ylitä perheen koon mukaan määräytyvää tulorajaa. Kotihoidon tuki päättyy seuraavissa tilanteissa: Perheessä ei enää ole alle 3-vuotiasta lasta. Lapsi aloittaa kunnallisen tai yksityisen päivähoidon. Lapsi aloittaa perusopetuksessa, vaikka perheen nuorin lapsi olisi alle 3-vuotias. (Tuki päättyy tällöin viimeistään tämän lapsen osalta.) Perhe muuttaa pysyvästi ulkomaille

28 Tuusulan kunta Pöytäkirja 5/ (36) Kotihoidon tuen kuntalisä Kotihoidon tuen kuntalisä maksetaan tällä hetkellä kasvatus- ja koulutuslautakunnan (Kaskoltk 113/ ) päättämien ehtojen mukaisesi kunnan toimesta. Maksatus voidaan siirtää Kelan hoidettavaksi sopimuksella ilman erillisiä kustannuksia. Alla olevista voimassa olevista ehdoista on kursivoitu ja laitettu sulkuihin ne kohdat, jotka poistuisivat kuntalisän siirtyessä Kelan maksettavaksi. Tuusulan kunta maksaa lakisääteisen kotihoidon tuen lisäksi alle 2- vuotiaasta lapsesta kotihoidon tuen kuntalisää. (Huoltajat hakevat kuntalisää erillisellä hakemuksella Tuusulan kunnan kasvatus- ja sivistystoimesta. POISTUU) Kuntalisä maksetaan Tuusulassa tosiasiallisesti asuville perheille, jossa lapsen vanhempi tai muu huoltaja - hoitaa perheen kaikki lapset kotona (ja on työlainsäädännön tarkoittamalla hoitovapaalla, eikä käy töissä sivutoimisesti kuntalisän maksamisen aikana, tai on päätoimisesta opiskelusta hoitovapaalla, tai on ollut määräaikaisessa työsuhteessa vähintään 43 kalenteriviikkoa ennen perheen kuntalisän piiriin tulemista. Kuntalisän saaja ei voi toimia pää- tai sivutoimisena yrittäjänä kuntalisän maksamisen aikana. POISTUU) - Perheen lapsista yksikään ei voi olla päivähoidossa. - Osallistuminen maksuttomaan esiopetukseen ei estä kuntalisän maksamista perheen muista lapsista. - Kuntalisää maksetaan enintään kahdessa jaksossa hakijaa tai muuta huoltajaa kohden. (Kuntalisää ei makseta takautuvasti eikä 4 kk lyhyemmältä ajalta POISTUU), korvataan tekstillä Kuntalisää ei makseta takautuvasti yli 1 kk pidemmältä ajalta. - Kuntalisää ei makseta, jos kotiin jäävä vanhempi on kotona jonkun muun syyn vuoksi ( työttömänä saaden työttömyyskorvausta, äitiys- tai vanhempainvapaalla, sairauspäivärahalla, eläkkeellä tai opintovapaalla). - Kerho- tai leikkitoimintaan osallistuminen ( alle 10/tuntia/viikko) ei ole esteenä kuntalisän myöntämiselle (kunnan tai seurakunnan kerhotoiminta). Kotihoidon tuki alkaen Kotihoidon tuen kuntalisien maksaminen esitetään siirrettäväksi Kelan kautta maksettavaksi lukien. Alla olevassa taulukossa on maksettavan hoitorahan, hoitolisän ja kuntalisän summat. Kuntalisän määriin ei esitetä muutoksia. KOTIHOIDON TUKI HOITORAHA (KELA) kk/lapsi HOITOLISÄ (KELA) kk/lapsi KUNTALISÄ kk/ lapsi Alle 2 v lapsi 338, ,07 138,81