MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2010/2152(INI)

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI Kansainvälisen kaupan valiokunta 2010/2152(INI) MIETINTÖLUONNOS Eurooppa strategian mukaisesta Euroopan uudesta kauppapolitiikasta (2010/2152(INI)) Kansainvälisen kaupan valiokunta Esittelijä: Daniel Caspary PR\ doc PE v01-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen

2 PR_INI SISÄLTÖ Sivu EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS...3 PERUSTELUT...14 PE v /15 PR\ doc

3 EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Eurooppa strategian mukaisesta Euroopan uudesta kauppapolitiikasta (2010/2152(INI)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon komission Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle antaman tiedonannon "Kauppa, kasvu ja maailmanpolitiikka Kauppapolitiikka Eurooppa strategian kulmakivenä" (KOM(2010)0612), ottaa huomioon komission tiedonannon "Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia" (KOM(2010)2020), ottaa huomioon komission antaman tiedonannon "Globaali Eurooppa kilpailijana maailmassa EU:n kasvu- ja työllisyysstrategiaan liittyvä tiedonanto" (KOM(2006)0567), ottaa huomioon 17. helmikuuta antamansa päätöslauselman Eurooppa strategiasta, ottaa huomioon 25. marraskuuta 2010 antamansa päätöslauselman kauppapolitiikasta ja ilmastonmuutoksen haasteista 2, ottaa huomioon 25. marraskuuta 2010 antamansa päätöslauselman ihmisoikeuksista sekä sosiaali- ja ympäristönormeista kansainvälisissä kauppasopimuksissa 3, ottaa huomioon 25. marraskuuta 2010 antamansa päätöslauselman yritysten yhteiskuntavastuusta kansainvälisissä kauppasopimuksissa 4, ottaa huomioon 21. lokakuuta 2010 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan kauppasuhteista 5, ottaa huomioon 21. syyskuuta 2010 antamansa päätöslauselman kauppa- ja taloussuhteista Turkin kanssa 6, ottaa huomioon 16. kesäkuuta 2010 antamansa päätöslauselman Eurooppa strategiasta 7, ottaa huomioon 26. maaliskuuta 2009 antamansa päätöslauselman EU:n ja Intian vapaakauppasopimuksesta 8, 1 Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010) Hyväksytyt tekstit, P7_T7(2010) Hyväksytyt tekstit, P7_T7(2010) Hyväksytyt tekstit, P7_T7(2010) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010) EUVL C 117E, , s PR\ doc 3/15 PE v01-00

4 ottaa huomioon 5. helmikuuta 2009 antamansa päätöslauselman kauppa- ja taloussuhteista Kiinan kanssa 1, ottaa huomioon 5. helmikuuta 2009 antamansa päätöslauselman eurooppalaisten pk-yritysten roolin vahvistamisesta kansainvälisessä kaupassa 2, ottaa huomioon 18. joulukuuta 2008 antamansa päätöslauselman väärentämisen vaikutuksesta kansainväliseen kauppaan 3, ottaa huomioon 4. syyskuuta 2008 antamansa päätöslauselman palvelukaupasta 4, ottaa huomioon 20. toukokuuta 2008 antamansa päätöslauselman raaka-aineiden ja hyödykkeiden kaupasta 5, ottaa huomioon 24. huhtikuuta 2008 antamansa päätöslauselman "Kohti uudistettua Maailman kauppajärjestöä" 6, ottaa huomioon 19. helmikuuta 2008 antamansa päätöslauselman EU:n strategiasta eurooppalaisten yritysten markkinoille pääsyn varmistamiseksi 7, ottaa huomioon 13. joulukuuta 2007 antamansa päätöslauselman kauppa- ja taloussuhteista Koreaan 8, ottaa huomioon 22. toukokuuta 2007 antamansa päätöslauselman globaalista Euroopasta kilpailukyvyn ulkoiset näkökohdat 9, ottaa huomioon 12. lokakuuta 2006 antamansa päätöslauselman EU:n ja Mercosurin talous- ja kauppasuhteista alueiden välisen assosiaatiosopimuksen tekemiseksi 10, ottaa huomioon 28. syyskuuta 2006 antamansa päätöslauselman talous- ja kauppasuhteista Euroopan unionin ja Intian välillä 11, ottaa huomioon 1. kesäkuuta 2006 antamansa päätöslauselman EU:n ja Yhdysvaltojen transatlanttisista taloussuhteista 12, ottaa huomion kesäkuuta pidetyn Eurooppa-neuvoston kokouksen perusteella tehdyt puheenjohtajan päätelmät, ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan, 1 EUVL C 67E, , s EUVL C 67E, , s EUVL C 45E, , s EUVL C 295E, , s EUVL C 279E, , s EUVL C 259E, , s EUVL C 184E, , s EUVL C 323E, , s EUVL C 102E, , s EUVL C 308E, , s EUVL C 306E, , s EUVL C 298E, , s PE v /15 PR\ doc

5 ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön ja kehitysyhteistyövaliokunnan ja teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan lausunnot (A7-0000/2011), Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen osuus maailman suhteellisesta BKT:stä 1 vähenee, kun taas nousevien talouksien maat kasvattavat nopeasti suorituskykyään A. ottaa huomioon, että Euroopan unionin osuus maailman BKT:stä oli 25 prosenttia vuonna 2000 (ostovoimapariteettina mitattuna), kun Lissabonin strategia käynnistettiin, ja nyt arvioidaan, että sen osuus maailman BKT:stä vuonna 2020 on vain 18 prosenttia, mikä tarkoittaa 28 prosentin laskua sen suhteellisessa taloudellisessa suorituskyvyssä, B. ottaa huomioon, että kun kahden suurimman kehittyneen talouden, Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen, osuus maailman BKT:stä oli 48 prosenttia vuonna 2000 (ostovoimapariteettina), nyt arvioidaan, että niiden osuus maailman BKT:stä vuonna 2020 on 35 prosenttia, mikä tarkoittaa 27 prosentin laskua niiden yhteisessä suhteellisessa taloudellisessa suorituskyvyssä, B. ottaa huomioon, että kun kahden suurimman nousevan talouden, Kiinan ja Intian, osuus maailman BKT:stä oli kymmenen prosenttia vuonna 2000 (ostovoimapariteettina), arvioiden mukaan niiden osuus maailman BKT:stä vuonna 2020 on 25 prosenttia, mikä tarkoittaa 150 prosentin nousua niiden suhteellisessa taloudellisessa suorituskyvyssä, Unionin BKT:n suhteellinen lasku näkyy sen kaupan suorituskyvyssä 2 D. ottaa huomioon, että unionin osuus maailman tavaraviennistä oli 19 prosenttia vuonna 1999, ja ottaa huomioon, että sen osuus maailman viennistä vuonna 2009 oli 17,1 prosenttia, mikä tarkoittaa kymmenen prosentin laskua sen suhteellisissa vientisaavutuksissa, E. ottaa huomioon, että unionin osuus maailman tavaratuonnista oli 19,5 prosenttia vuonna 1999, ja ottaa huomioon, että sen osuus maailman tuonnista vuonna 2009 oli 17,6 prosenttia, mikä tarkoittaa kymmenen prosentin laskua sen suhteellisessa tuonnissa, F. ottaa huomioon, että palveluviennin osuus nousi 26,7 prosentista 30,2 prosenttiin unionin maailmanlaajuisissa vientisaavutuksissa vuosina , 1 "Convergence, Catch Up and Overtaking", PwC, Eurostatin tilastot. 3 Eurostat, YK:n palvelukaupan tilastot. PR\ doc 5/15 PE v01-00

6 Myös väestörakenteen muutokset 1 vaikuttavat taloudelliseen suorituskykyyn G. ottaa huomioon, että unionin väestömäärän odotetaan kasvavan miltei viisi prosenttia vuoteen 2035 mennessä, minkä jälkeen se alkaa tasaisesti laskea, ja ottaa huomioon, että unionin työikäisen väestön määrän odotetaan alkavan laskea vuodesta 2010 alkaen, Unionin talous on erittäin riippuvainen osallistumisesta ulkoiseen kasvuun H. ottaa huomioon, että kasvu, vauraus, työpaikat ja Euroopan sosiaalisen mallin säilyttäminen liittyvät kaikki toisiinsa ja tukevat toinen toistaan, I. ottaa huomioon, että komission arvion mukaan vuoteen 2015 mennessä 90 prosenttia maailman kasvusta syntyy unionin ulkopuolella, J. ottaa huomioon, että kaupan avaaminen parantaa tuottavuutta, edistää suurempaa ulkoista kilpailukykyä ja voisi saada välittömästi aikaan yli 1,5 prosentin suoran talouskasvun ja tuoda huomattavia kuluttajaetuja, K. ottaa huomioon, että komission arvion mukaan 18 prosenttia unionin työvoimasta eli 36 miljoonaa työpaikkaa on riippuvaisia unionin kaupan suorituskyvystä, ja ottaa huomioon, että kymmenen viime vuoden aikana kaupan avaamisen ja työllisyyden välillä tehty vertailu osoittaa, että kaupan avaaminen liittyy tiiviisti työllisyyteen ja työpaikkojen luomiseen, L. katsoo, että kun otetaan huomioon unionin väestöennusteet ja niiden haitalliset vaikutukset kasvumahdollisuuksiin, on ehdottoman tärkeää valjastaa käyttöön tuottavuuden lisäämiseen olennaisesti kuuluvat luonnolliset kasvumahdollisuudet ja ulkoiseen kauppaan olennaisesti kuuluvat kasvumahdollisuudet ja hyödyntää niitä, EU:n tulevassa kauppapoliittisessa strategiassa olisi otettava huomioon riippuvuus ulkoisesta kasvusta M. katsoo, että komission tiedonannossa "Kauppa, kasvu ja maailmanpolitiikka" ehdotetaan asianmukaisia lyhyen aikavälin toimenpiteitä mutta ei onnistuta kuvaamaan unionin tulevaa asemaa muuttuvassa maailmassa, Parlamentti odotti saavansa todellisen tulevan kauppastrategian, jossa otettaisiin huomion keskipitkän ja pitkän aikavälin kehitys ja joka ei perustuisi valheelliseen oletukseen vallitsevan tilan jatkumisesta maailmankaupassa 1. suhtautuu myönteisesti Eurooppa strategian kolmitahoiseen tavoitteeseen älykkäästä, osallistavasta ja kestävästä kasvusta ja komission tiedonantoon "Kauppa, kasvu ja maailmanpolitiikka"; pitää kuitenkin erittäin valitettavana, että tiedonannossa ei esitetä eteenpäin suuntautuvaa tulevaisuuden kauppa- ja investointistrategiaa, vaikka siinä käsitellään asianmukaisesti monia kaupan asialistalla olevia nykyisiä kysymyksiä; 1 Euroopan komissio, Ikääntymisraportti 2009, Eurostat/UNECE Work Session PE v /15 PR\ doc

7 2. pitää valitettavana, että monia Globaali Eurooppa -strategiassa määritettyjä tavoitteita ei ole vielä saavutettu, ja olisi odottanut kriittisempää analyysia strategiasta, jotta tiettyjä epäonnistumisia tavoitteiden saavuttamisessa voitaisiin ymmärtää paremmin; 3. toteaa, että unioni tarvitsee johdonmukaisen pitkän aikavälin kauppastrategian voidakseen vastata edessä oleviin haasteisiin; toteaa, että kyseisen strategian olisi perustuttava perusteelliseen analyysiin maailmankaupan nykyisistä suuntauksista ja unionin sisäisestä ja ulkoisesta kehityksestä; pitää valitettavana, että tiedonannossa ei onnistuta antamaan perusteellista ennustetta siitä, miltä "kaupan maailma" voisi politiikan suunnittelun kannalta näyttää kymmenen tai 15 vuoden kuluttua; 4. pyytää komissiota toimittamaan kyseisen ennusteen perustaksi ja esittämään tarkistetun keskipitkän ja pitkän aikavälin kauppastrategian kesään 2012 mennessä, koska kauppaa, kasvua ja maailmanpolitiikkaa koskevassa tiedonannossa ei onnistuttu sitä tekemään; Parlamentti on tietoinen, että kauppapolitiikka ei ole itsessään päämäärä 5. muistuttaa kaikkia sidosryhmiä siitä, että nykyaikaisessa kauppapolitiikassa on otettava huomioon muut politiikanalat, joita ovat muun muassa a) ihmisoikeudet b) työpaikkojen turvaaminen ja luominen c) työhön liittyvät perusoikeudet ja ILOn keskeiset työnormit d) yritysten yhteiskuntavastuu e) ympäristöpolitiikka f) ilmastonmuutos g) köyhyyden torjuminen EU:ssa ja sen ulkopuolella h) kehitysyhteistyöpolitiikka i) kuluttajien etujen ja oikeuksien suojelu j) raaka-aine- ja energiatoimitusten varmuus k) ulkopolitiikka l) naapuruuspolitiikka m) teollisuuspolitiikka; 6. korostaa, että periaatteet, jotka on ilmaistu Tokia Saifin ihmisoikeuksista ja sosiaali- ja ympäristönormeista, Harlem Desirin yritysten yhteiskuntavastuusta kansainvälisissä kauppasopimuksissa ja Yannick Jadotin kansainvälisestä kauppapolitiikasta ja PR\ doc 7/15 PE v01-00

8 ilmastonmuutoksen haasteista laatimissa mietinnöissä, jotka Euroopan parlamentti on hyväksynyt suurella enemmistöllä, olisi otettava laajasti huomioon; 7. korostaa samalla, että kauppapolitiikkaa ei pitäisi rasittaa liikaa kysymyksillä, jotka eivät liity välittömästi kansainväliseen kauppaan ja joita voitaisiin käsitellä paremmin muissa yhteyksissä; kannustaa ottamaan muilla politiikanaloilla entistä useammin huomioon sen, miten muut politiikanalat voivat toisaalta vaikuttaa kielteisesti kauppapolitiikkaan ja toisaalta edistää sitä myönteisesti; Kansalaiset olisi saatava osallistumaan aiempaa paremmin 8. pitää valitettavana, että monet unionin kansalaiset rinnastavat EU:n suorituskyvyn laskun ja työpaikkojen menetykset globalisaatioon; kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita omaksumaan aiempaa paremman strategian unionin kauppapolitiikasta ja kansainvälisen kaupan eduista ja haitoista tiedottamiseksi; Parlamentti kannattaa lujasti monenvälistä lähestymistapaa WTO:ssa 9. toistaa, että WTO:ssa ruumiillistuva monenvälinen kauppajärjestelmä on edelleen ehdottomasti paras kehys vapaan ja oikeudenmukaisen kaupan aikaansaamiseksi maailmanlaajuisesti; katsoo kuitenkin, että WTO:n järjestelmää olisi uudistettava sen tehokkuuden lisäämiseksi ja että EU:n olisi annettava ehdotuksia WTO:n vahvistamiseksi ja sen määräysten antamista koskevien valmiuksien laajentamiseksi uusille kauppapolitiikan aloille (esim. vientiverojen kieltäminen); 10. vahvistaa vahvan tukensa Dohan kehityskierroksen onnistuneelle päättämiselle ja muistuttaa, että hyvässä päätöksessä pitäisi näkyä kierroksen käynnistämisen jälkeen tapahtuneet muutokset maailman kauppamalleissa ja maailmankaupan hyötyjen jakamisessa; Parlamentin mielestä vapaakauppasopimus on toiseksi paras mutta välttämätön ratkaisu 11. toistaa, että kaikkien EU:n tekemien uusien vapaakauppasopimusten olisi sovittava yhteen WTO:n kanssa, niiden olisi oltava kattavia ja kunnianhimoisia, niillä olisi saatava aikaan vastavuoroinen markkinoille pääsy ja niiden olisi oltava laajempia kuin sekä olemassa olevat monenväliset sitoumukset että Dohan kehitysohjelman onnistuneen päättämisen jälkeen odotettavissa olevat sitoumukset; suhtautuu myönteisesti joissakin neuvotteluissa saavutettuun edistykseen; pitää kuitenkin valitettavana, että useimpia neuvotteluja ei ole vielä saatu loppuun; pyytää komissiota analysoimaan, mitä voitaisiin tehdä tai muuttaa, jotta jäljellä olevat vapaakauppasopimusneuvottelut voitaisiin päättää paremmin ja nopeammin; pyytää komissiota analysoimaan mahdollisuutta sisällyttää WTO:n riidanratkaisumekanismit kahdenvälisiin vapaakauppasopimuksiin; pyytää komissiota vähentämään niin sanottua spagettikulhovaikutusta esimerkiksi neuvottelemalla monenvälisistä alkuperäsäännöistä; 12. vaatii komissiota tekemään aiempaa paremman arvion EU:n eduista ennen kuin tulevista vapaakauppasopimuskumppaneista ja neuvotteluvaltuuksista päätetään; muistuttaa PE v /15 PR\ doc

9 komissiolle ja neuvostolle, että parlamentin näkemykset on otettava asianmukaisesti huomioon valtuuksista päätettäessä; Parlamentti vaatii enemmän ja parempia tuloksia Yhdysvaltojen, Kiinan, Japanin ja Venäjän kaltaisten suurten kauppakumppanien kanssa käytävistä korkean tason vuoropuheluista 13. pitää valitettavana, että kaikissa korkean tason vuoropuheluissa Yhdysvaltojen, Kiinan, Japanin ja Venäjän kaltaisten suurten kauppakumppanien kanssa on edistytty vain vähän tullimuurien ja tullin ulkopuolisten esteiden poistamisessa, erityisesti teknisten standardien, immateriaalioikeuksien, markkinoille pääsyn, julkisten hankintojen ja raakaainetoimitusten osalta; kehottaa komissiota lisäämään ponnistuksiaan, jotta kauppasuhteissamme näiden maiden kanssa voidaan edistyä menestyksekkäästi, ja kannustaa kauppakumppaneitamme tekemään samoin; 14. toistaa, että transatlanttisten taloussuhteiden vahvistamista on jatkettava; pitää valitettavana, että maailman suurimmassa kauppasuhteessa on edistytty vain vähän, erityisesti standardien ja kaupan teknisten esteiden osalta; suhtautuu myönteisesti transatlanttisen talousneuvoston käynnistämiseen ja kannustaa transatlanttisen talousneuvoston osapuolia pyrkimään yhdennettyihin transatlanttisiin markkinoihin lähitulevaisuudessa; 15. pitää valitettavana, että Kiinan kanssa käytävässä taloutta ja kauppaa koskevassa korkean tason vuoropuhelussa on edistytty vain vähän tai ei ollenkaan ja että suuret tullimuurit ja kriittiset kaupan vääristymät ovat edelleen tuhoisia EU:n ja Kiinan välisille kauppasuhteille, erityisesti immateriaalioikeuksien, markkinoille pääsyn, julkisten hankintojen, raaka-aineiden ja kaupan suojatoimien osalta; vaatii, että Kiinan pitäisi noudattaa kaikkia WTO:sta johtuvia velvoitteitaan ja että unionin olisi ilmoitettava selkeästi, kun Kiina ei noudata velvoitteitaan, ja otettava käyttöön asianmukaiset toimenpiteet; 16. suhtautuu myönteisesti päätöslauselmaan jäljellä olevista kahdenvälisistä kysymyksistä Venäjän liittymisessä WTO:hon ja katsoo, että nopea liittyminen WTO:hon on ensisijainen tavoite; suhtautuu myös myönteisesti kahdenvälisiin neuvotteluihin kattavasta EU:n ja Venäjän välisestä sopimuksesta ja kehottaa Venäjää parantamaan kaupan edellytyksiä unionin toimijoiden osalta Venäjällä; 17. huomauttaa, että parlamentti on kiinnostunut EU:n ja Japanin kauppasuhteen parantamisesta ja että se keskittyy ensisijaisesti kaupan ja investointien kaupan ulkopuolisten esteiden poistamiseen; on tyytymätön mitättömään edistymiseen tällä alalla viime vuosien aikana; pyytää komissiota esittämään parlamentille hyvissä ajoin kattavan vaikutustenarvioinnin ja EU:n ja Japanin välisestä vapaakauppasopimuksesta aiheutuvat mahdolliset edut ja haitat ennen sitoumusten tekemistä; PR\ doc 9/15 PE v01-00

10 Avoimet markkinat ja markkinoille pääsy ovat edelleen tärkein tavoite 18. tunnustaa markkinoillepääsystrategian ja protektionististen toimien ehkäisyn saavutukset rahoituskriisin aikana; suhtautuu siksi myönteisesti markkinoillepääsystrategiaan ja tiiviiseen yhteistyöhön komission, jäsenvaltioiden ja sidosryhmien välillä; 19. korostaa, että EU:n taloudellisen menestyksen tärkein syy on erilaisten taloudellisten toimijoiden toiminta, mukaan luettuna sekä pk-yritykset että monikansalliset yhtiöt; kehottaa siksi komissiota ottamaan kaikissa kauppaneuvotteluissa ja uusissa sisäisissä asetuksissa huomioon erilaisten taloudellisten toimijoiden erityiset tarpeet ja edut; Toisaalta unioni tarvitsee kuitenkin suhteellisen avoimena taloutena tehokkaita kaupan suojatoimia 20. toistaa, että kaupan vapauttamista edelleen koskevan tavoitteen takia EU:n on vieläkin välttämättömämpää säilyttää kykynsä suojata itseään epäoikeudenmukaisilta kauppakäytännöiltä; katsoo siksi, että kaupan suojatoimet ovat välttämätön osa EU:n strategiaa; suhtautuu myönteisesti kaikkiin ponnistuksiin valtavirtaistaa sen kaupan suojatoimia koskevat menettelyt ja saavutettavuus unionin teollisuuden, erityisesti pk-yritysten osalta; EU:n kilpailukyky ja taloudellinen menestys eivät ole mahdollisia ilman palveluja ja hyvin suojattuja ulkomaisia suoria investointeja 21. korostaa palvelujen voimakkaasti lisääntynyttä potentiaalia kansainvälisessä kaupassa mutta toistaa, että markkinoille pääsy ja kaupan esteiden poistaminen WTO:n tasolla ja vapaakauppasopimusneuvotteluissa eivät ole onnistuneet pysymään tämän kehityksen vauhdissa mukana; on tietoinen siitä, että monet palvelukaupan esteet johtuvat juuri kansallisista säännöksistä; 22. vaatii, että komissio pakottaa kauppakumppanimme myöntämään aiempaa paremman markkinoille pääsyn palveluntarjoajillemme ja ottaa huomioon, että EU:n sisämarkkinat ovat jo melko avoimet ulkomaisille palveluntarjoajille; panee kuitenkin merkille, että joidenkin julkisten palvelujen on pysyttävä ulkopuolella kansallisten tai alueellisten kulttuuripiirteiden perusteella; 23. asettaa investoijien suojelun etusijalle tulevassa EU:n investointipolitiikassa; pyytää siksi komissiota takaamaan olemassa olevilla kahdenvälisillä investointisopimuksilla myönnetyn suojan oikeusvarmuuden ja ratkaisemaan olemassa olevat kiistat sisämarkkinoilla; kehottaa neuvostoa antamaan komissiolle valtuutuksensa tulevia investointisopimuksia varten ja ottamaan huomioon parlamentin näkemykset ja kannat sellaisina kuin ne on esitetty Kader Arifin Euroopan unionin kansainvälisestä sijoituspolitiikasta tulevaisuudessa laatimassa mietinnössä; PE v /15 PR\ doc

11 Parlamentti kehottaa myönteiseen vastavuoroisuuteen kansainvälisillä julkisia hankintoja koskevilla markkinoilla 24. pitää valitettavana, että EU:n julkisia hankintoja koskevien markkinoiden kaikkien hallinnon tasojen laajaan avoimuuteen ei useinkaan vastata oikeasuhteisella EU:n toimittajien pääsyllä ulkomaisille markkinoille; huomauttaa, että joidenkin julkisten palvelujen on pysyttävä ulkopuolella kansallisten tai alueellisten kulttuuripiirteiden perusteella; 25. pyytää komissiota tekemään työtä myönteisen vastavuoroisen pääsyn aikaansaamiseksi kyseisellä merkittävällä talousalalla ja ottamaan huomioon, että vastavuoroisen pääsyn selkeä tavoite ei ole markkinoidemme sulkeminen vaan ulkomaisten julkisia hankintoja koskevien markkinoiden avaaminen; on samaa mieltä siitä, että joillekin EU:n hankintamarkkinoille pääsyn osalta voi olla tarpeen ottaa käyttöön tarkoituksella kohdennettuja rajoituksia tietyille GPA-sopimuksen ulkopuolisille maille; Parlamentti vaatii kunnianhimoista yritystä puuttua sääntelyesteisiin EU:ssa ja EU:n ulkopuolella 26. korostaa sääntelykysymysten kasvavaa merkitystä kansainvälisessä kaupassa ja vaatii siksi aiempaa enemmän johdonmukaisuutta EU:n sääntöjen ja käytäntöjen ja tärkeimpien kauppakumppaniemme sääntöjen ja käytäntöjen välille pitäen mielessä, että sillä ei saisi heikentää EU:n standardeja vaan sen pitäisi johtaa olemassa olevien monenvälisten standardien laajempaan hyväksymiseen; 27. pyytää komissiota arvioimaan järjestelmällisesti EU:n sisäpolitiikan asetusten vaikutusta maailmanlaajuiseen kilpailukykyyn ja antamaan ehdotuksissaan etusijan niille vaihtoehdoille, jotka vähiten todennäköisesti vaikuttavat kielteisesti EU:n yritysten kilpailuasemaan EU:ssa ja sen ulkopuolella; 28. pyytää komissiota sisällyttämään kansainvälistä kilpailukykyä koskevan näkökohdan kaikkiin uusia lainsäädäntöehdotuksia koskeviin vaikutustenarviointeihin; Parlamentti on sitoutunut köyhyyden torjuntaan EU:ssa ja sen ulkopuolella 29. muistuttaa, että parlamentti on sitoutunut vapaaseen ja oikeudenmukaiseen kauppaan ja että jäsenvaltioiden lisäksi myös koko unionilla on yhteiskuntavastuu; muistuttaa, että EU:n koheesiorahastoa ja globalisaatiorahastoa on käytettävä ja edelleen kehitettävä ihmisten etujen mukaisesti ja tukemaan jatkuvaa uusien ja kilpailukykyisten työpaikkojen luomista unionissa; 30. huomauttaa, että EU:n ulkopuolella parlamentti tukee komissiota sen tavoitteessa edistää muun muassa kestävää kehitystä, kansainvälisiä työnormeja ja ihmisarvoista työtä esimerkiksi neuvottelemalla talouskumppanuussopimuksista, joissa yhdistetään EU:n ja AKT-maiden edut, vauhdittamalla kehitystä edistämällä alueellista yhdentymistä, luomalla mahdollisuuksia kaupalle ja investoinneille ja parantamalla taloushallintoa ja muistuttamalla kaikille sidosryhmille, että muut maailman alueet ovat osoittaneet, miten kauppa voi edistää hyvinvointia; pyytää komissiota soveltamaan yhdennettyä lähestymistapaa kauppa-, ulko-, kehitys-, sosiaali- ja ympäristöpolitiikkaan; PR\ doc 11/15 PE v01-00

12 31. pyytää komissiota esittämään ehdotuksen tulevasta yleisestä tullietuusjärjestelmästä, jossa olisi keskityttävä aiempaa paremmin siihen, miten maat, jotka tarvitsevat sitä eniten ja jotka täyttävät kauppaa koskevat vaatimukset ja muut vaatimukset, voivat hyötyä yhteisestä tullietuusjärjestelmästä; pyytää komissiota estämään yhteisen tullietuusjärjestelmän väärinkäytön siten, että maiden, joilla on suurempi BKT henkeä kohden kuin EU:n jäsenvaltioissa tai joilla on jo erittäin tehokas talous, annetaan hyötyä siitä; 32. suhtautuu kriittisesti kauppaa tukevaan hätäapuun maille, joihin on iskenyt luonnonkatastrofi; pyytää komissiota esittämään konkreettisia esimerkkejä toimista, joilla voitaisiin tuoda helpotusta hätään lyhyellä aikavälillä sen sijaan, että ne vaikuttavat vain keskipitkän tai pitkän aikavälin kehitykseen; kehottaa pyytämään parlamentin hyväksyntää kyseisille toimille; Parlamentti vaatii kestäviä ja vääristymättömiä raaka-ainetoimituksia 33. kehottaa komissiota jatkamaan johdonmukaista raaka-aineita koskevaa kauppapolitiikkaa, jotta voidaan poistaa epäoikeudenmukaiset kauppakäytännöt, kuten vientirajoitukset, vientiverot ja niin sanotut kaksoishinnoittelumekanismit monenväliseltä ja kahdenväliseltä tasolta; 34. kehottaa komissiota pysymään lujana vientirajoitusten, vientiverojen ja niin sanottujen kaksoishinnoittelumekanismien poistamiseksi kaikista tulevaisuudessa tehtävistä kahdenvälisistä vapaakauppasopimuksista; 35. kehottaa komissiota valittamaan joidenkin kauppakumppanien sietämättömästä käytöksestä ja lisäksi reagoimaan lujasti ja asianmukaisesti esimerkiksi poistamalla tullietuusjärjestelmän etuudet, mikäli tullietuusjärjestelmän edunsaajamaa käyttää epäoikeudenmukaisia kauppakäytäntöjä; muistuttaa komissiota siitä, että kauppapolitiikan lisäksi on muita politiikanaloja, kuten ympäristö, kehitysyhteistyö, tutkimus ja ulkoasiat, joilla on tuettava raaka-ainetoimituksia koskevaa yhteistä politiikkaa; EU:ssa ja sen ulkopuolella tarvitaan aiempaa parempaa tulliyhteistyötä 36. tukee komission aloitetta vahvistaa kansainvälistä tulliyhteistyötä Maailman kauppajärjestön puitteissa ja kahdenvälisellä tasolla tullimenettelyjen tehostamiseksi, kauppiaiden kustannusten vähentämiseksi ja turvallisuuteen, varmuuteen ja immateriaalioikeuksiin liittyvien riskien käsittelemiseksi aiempaa paremmin; 37. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita harkitsemaan huolellisesti ajatusta EU:n yhteisen tulliyksikön perustamisesta, jotta tullimääräyksiä ja -menettelyjä voitaisiin soveltaa aiempaa tehokkaammin koko EU:n tullialueella; PE v /15 PR\ doc

13 Parlamentti vaatii asianmukaista immateriaalioikeuksien suojaa, jossa otetaan huomioon myös köyhimpien edut 38. korostaa, että väärennökset ja piratismi aiheuttavat työpaikkojen menetyksiä ja heikentävät innovointia, ja korostaa, että asianmukainen immateriaalioikeuksien suoja ja tehokas valvonta ovat maailmantalouden perusta; katsoo, että tärkeimpien kauppakumppaniemme toteuttama immateriaalioikeuksien, tavaramerkkien ja maantieteellisten merkintöjen suojelu on ehdoton edellytys EU:n kilpailukyvyn säilyttämiselle ja parantamiselle, ja suhtautuu myönteisesti komission sitoumukseen vahvistaa immateriaalioikeuksia koskevia säännöksiä kansainvälisissä kauppasopimuksissa ja voimassaolevien sitoumusten valvontaa; 39. muistuttaa komissiolle, että EU:n immateriaalioikeuksia koskevan politiikan olisi vähiten kehittyneiden maiden osalta säilyttävä TRIPS-sopimuksen velvoitteissa, erityisesti rinnakkaisvalmisteiden osalta; o o o 40. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle. PR\ doc 13/15 PE v01-00

14 PERUSTELUT Komission asiakirjassa annetaan hyviä virikkeitä seuraaviksi kuukausiksi, mutta siinä ei esitetä mitään todellista tulevaisuusstrategiaa. Euroopan komissio esitteli marraskuun 9. päivänä 2010 Euroopan unionin tulevaa kauppastrategiaa koskevan tiedonantonsa "Kauppa, kasvu ja maailmanpolitiikka". Tämä tiedonanto, jossa piti esitellä Eurooppa strategian ulkoisia näkökohtia, on pääasiassa jatkoa vuonna 2006 laaditulle "Globaali Eurooppa" -strategialle. Euroopan parlamentti otti vuonna 2007 kantaa Globaali Eurooppa -strategiaan tämän saman esittelijän laatimassa mietinnössä ja piti aloitetta periaatteessa hyvänä. Komissio ja parlamentti aloittivat vuonna 2010 tämän strategian arvioinnin. Näistä selvityksistä käy selvästi ilmi, että monia Globaali Eurooppa -strategiassa mainituista tavoitteista ei ole vielä pystytty saavuttamaan. Esittelijä kehottaakin sen tähden komissiota, jäsenvaltioita ja kaikkia asianomaisia tutkimaan, miksi monia tavoitteita ei pystytty saavuttamaan, ja tekemään tilanteesta vastaavat johtopäätökset. Kuten komission uusimmasta julkaisusta ilmenee, useimmat silloin mainitut tavoitteet voidaan vielä tänäänkin panna täytäntöön. Perustelut komission asiakirjassa mainituille toimenpiteille on esitetty mietinnön "Globaali Eurooppa Kilpailukyvyn ulkoiset näkökohdat" (2006/2292) perusteluissa. Ne pitävät paikkansa edelleenkin, joten niitä ei toisteta tässä. Sisällön osalta esittelijä viittaa vuonna 2006 laatimansa kilpailukyvyn ulkoisia näkökohtia koskevan mietinnön perusteluihin. Esittelijä pitää hyvänä komission tiedonantoa "Kauppa, kasvu ja maailmanpolitiikka", joka laadittiin ajankohtana, jolloin EU on Lissabonin sopimuksen voimaantultua saanut uusia toimivaltuuksia esimerkiksi investointipolitiikassa. Samalla on erityisen myönteistä, että komissio edelleenkin vahvistaa todeksi, että hyvinvointi ja kasvu ovat riippuvaisia toimivasta kansainvälisestä kaupasta. Esittelijä arvostelee kuitenkin sitä, että vaikka tiedonannossa tartutaan moneen oleelliseen aiheeseen, ennakoiva kauppa- ja investointistrategia jätetään kuitenkin esittelemättä. Tiedonannossa "Kauppa, kasvu ja maailmanpolitiikka" on esittelijän näkemyksen mukaan kyse ennemminkin johdatuksesta lähikuukausina toteutettavaan politiikkaan kuin Euroopan unionin laajamittaisesta kauppastrategiasta, jossa ollaan kasvokkain nopeasti muuttuvan maailmantalouden haasteiden ja talouden tasapainon voimakkaan siirtymisen kanssa. Maailma on muuttunut dramaattisesti viime vuosina Maailmankauppa on WTO:n ja useiden monenvälisten ja kahdenvälisten aloitteiden ansiosta kokenut valtavan noususuhdanteen. Kun Euroopan unioni tuotti Lissabonin strategian laatimisen aikoihin vuonna 2000 kuitenkin vielä 25 prosenttia maailmanlaajuisesta arvonlisäyksestä, osuudeksi arvioidaan vuonna 2020 enää vain 18 prosenttia. Vastapainoksi sille molemmat runsasväestöisimmät valtiot Kiina ja Intia ylsivät vuonna 2000 vain 10 prosentin osuuteen maailmanlaajuisesta taloudellisesta suorituskyvystä, ja eri lähteissä osuuden arvioidaan olevan 25 prosenttia vuonna Pelkästään tämä osoittaa, että tällaisen muutoksen täytyy vaikuttaa myös EU:n politiikkoihin. PE v /15 PR\ doc

15 1990-luvulta lähtien yhä useammat nousevan talouden maat ja kehitysmaat ovat integroituneet maailmankauppaan ja kehittyneet maailmantalouden keskeiseksi moottoriksi. Tämä näkyi erityisesti kriisivuosina 2008 ja 2009, kun erityisesti nousevan talouden maat vaikuttivat vakaannuttavasti maailmantalouteen. EU:n ja Yhdysvaltojen yhteenlasketun viennin osuus koko maailman viennistä oli vuonna 2009 vielä vajaat 29 prosenttia verrattuna vuoden 1999 vajaaseen 37 prosenttiin. Vastapainoksi BRIC-valtiot nostivat 9,3 prosentin osuutensa koko maailman viennistä 20,4 prosenttiin vuonna 2009 suuntaus on edelleen nouseva. Monien nousevan talouden maiden kauppatase on ylijäämäinen, vienti ja talous kasvavat voimakkaasti ja velkaantuneisuus vähenee. Ennen kaikkea eteläisten maiden keskinäinen kauppa on nousussa, joten riippuvuus teollisuusmaiden kysynnästä on vastaavasti vähentynyt huomattavasti. EU:n täytyy lisäksi ottaa huomioon, että väestönkasvu EU:n sisällä pienenee voimakkaasti, samaan aikaan kun erityisesti kehitysmaiden asukasluvut edelleen kasvavat erittäin nopeasti. Tämä vaikuttaa myös maiden taloudelliseen tilanteeseen. Kun muistetaan, että jo tänään 18 prosenttia EU:n työpaikoista eli 36 miljoonaa työpaikkaa on riippuvaisia ulkomaankaupasta, ja vuonna 2015 arviolta 90 prosenttia maailmanlaajuisesta talouskasvusta tuotetaan Euroopan unionin ulkopuolella, on EU:n maailmantaloudessa muuttuvan aseman huomioonottavan, ennakoivan, ulkomaankauppaa koskevan strategian laatimisella ja täytäntöönpanolla erityinen merkitys.... ja sen tähden komission olisi pian esitettävä todellinen pitkälle aikavälille laadittu ulkomaankauppastrategia. Tämän kehityksen vuoksi esittelijä kehottaa komissiota laatimaan sellaisen analyysin ja katsauksen tulevaan, johon sisällytetään maailmantalouden nykyiset tosiasiat ja Euroopan unionin nykytilanne sekä tulevaisuudessa tapahtuva todennäköinen kehitys. Tältä pohjalta on laadittava pitkän aikavälin strategia, joka pureutuu Euroopan unionin ja sen kansalaisten tarpeisiin. PR\ doc 15/15 PE v01-00