Toimiva kilpailu lisää tuottavuutta

Transkriptio

1 KILPAILU- VIRASTON UUTISLEHTI Toimiva kilpailu lisää tuottavuutta Hyödyke- ja pääomamarkkinoiden toimivuuden parantaminen on VM:n vastikään julkaiseman strategiaraportin mukaan yksi keskeisistä haasteista Suomen tulevien vuosien talouspolitiikassa. Kilpailun systemaattisen edistämisen ja turhan sääntelyn purkamisen tulee myös EU:n yhteisen Lissabon-strategian mukaan olla kaiken talous- ja yhteiskuntapolitiikan kuningasajatuksena. 3 JATKUU s. 2 Uusia markkinaoikeusesityksiä Kilpailuvirasto teki kevään aikana markkinaoikeudelle kolme esitystä seuraamusmaksujen määräämiseksi kilpailunrajoituslain rikkomuksista. Niiden lisäksi markkinaoikeudessa on vireillä kuusi muuta vuosina tehtyä esitystä. Kuluttajien hyväksi Kilpailupolitiikassa on ajateltava erityisesti kuluttajien etua, korostaa KTM:ssä kilpailuasioista vastaavan markkinaosaston tuore osastopäällikkö Raimo Luoma. Kilpailun rajoitukset koituvat aina viime kädessä kuluttajien tappioksi. IDA PIMENOFF 3 JATKUU s. 9 3 JATKUU s. 4

2 TÄSSÄ NUMEROSSA: Kilpailupolitiikkaa on terävöitettävä Ω Jatkoa sivulta 1 VM:n raportti: KILPAILUPOLITIIKKAA ON TERÄVÖITETTÄVÄ Ilman kilpailua ei ole kilpailukykyä Fortumin E.ON -kauppa hyväksyttiin ehdollisena Säädöshankkeiden yritysvaikutukset olisi arvioitava paremmin Miten edistää yksityisen sektorin roolia julkisessa palvelutuotannossa? EK korostaa kilpailun roolia hyvinvoinnin rakentamisessa KIVIltä lausunto kunnallisista liikelaitoksista Uusia markkinaoikeusesityksiä Kilpailuviraston vuosikirja 2006 Matti Purasjoki selvittää sähkömarkkinoita Komissiolta päätös kemikaalikartellista Julkaisija: Kilpailuvirasto, Pitkänsillanranta 3 A, PL 332, Helsinki, (09) , Päätoimittaja: Päivi Kari, (09) paivi.kari@kilpailuvirasto.fi Toimitus: Marketta Salin, (09) marketta.salin@kilpailuvirasto.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Sähköposti: tiedotus@kilpailuvirasto.fi Julkaisu on maksuton. Ulkoasu ja taitto: Harri Heikkilä Oy Paino: Pekan Offset 2006 ISSN Valtiovarainministeriö julkaisi toukokuun lopussa Talouspolitiikan strategia -raportin, jossa nimetään lähivuosien keskeisimmät haasteet Suomen talouspolitiikassa. Haasteet liittyvät erityisesti työ- ja asuntomarkkinoiden toimivuuteen, julkisen talouden kestävyyteen ja tuottavuuden kasvattamiseen. Kilpailupolitiikka on raportin mukaan merkittävä osa talouspolitiikan kokonaisstrategiaa. Markkinoiden avaaminen uusille kotimaisille tai ulkomaisille kilpailijoille sekä markkinoiden keskittymistä torjuvan ja kilpailun edellytyksiä turvaavan kilpailupolitiikan tehostaminen on tuottavuuden kasvun kannalta tärkeää. Kilpailupolitiikkaa tuleekin raportin mukaan terävöittää ja kilpailuviranomaisille tulee turvata siihen tarvittavat riittävät tutkintavaltuudet ja -resurssit. Avainasemassa on palvelusektori Suomen talouskehitys on pysynyt raportin mukaan tähän asti varsin myönteisenä, erityisesti verrattuna muuhun euroalueeseen. Työllisyys on kääntynyt vahvaan kasvuun, ja myös valtiontalous on kehittynyt ennusteita paremmin. Kasvu on perustunut paljolti kotimaiseen kysyntään, jota ovat ylläpitäneet ostovoiman suotuisa kehitys sekä talousnäkymiä kohtaan tunnettu luottamus. Talouteen kohdistuu kuitenkin pitkällä aikavälillä merkittäviä sisäisiä ja ulkoisia haasteita. Näitä ovat mm. väestön ikääntyminen ja yritysten toimintaympäristöä rajusti muuttava maailmantalouden avautuminen. Tuotannon kasvun ennakoidaankin hidastuvan olennaisesti jo kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä. Kasvu tulee lisäksi perustumaan lähivuosina lähes kokonaan tuottavuuden nousuun, joka sekin uhkaa hidastua pidemmällä aikavälillä. Tuottavuutta voidaan kasvattaa mm. hyödyntämällä teknologiaa aiempaa tehokkaammin ja tehostamalla muutenkin työn tekemistä. Tuotantoyksikköjen koon tulee lisäksi olla riittävän suuri, jotta uudistuksista saadaan panoksiin nähden riittävä hyöty. Suomen syrjäinen sijainti, markkinoiden pieni koko, harva asutus ja monelta osin myös markkinakilpailua karttava perinne ovat raportin mukaan merkinneet sitä, että etenkin palvelualojen markkinat ovat Suomessa paljolti keskittyneitä ja puutteellisesti kilpailtuja. Heikko kilpailu ylläpitää näillä markkinoilla korkeaa hintatasoa sekä hidastaa uusiutumista ja tuottavuuden kasvua. Tuottavuuden näkökulmasta eniten kasvupotentiaalia onkin juuri palvelusektorilla. Toimiva kilpailu lisää tuottavuutta Kuluttajien ostovoima on Suomessa mm. korkean hintatason vuoksi vanhojen EU-maiden heikoimpia. Matala tuottavuus ja korkea hintataso ovat raportin mukaan erityisen vaarallisia,

3 kun yhä uudet markkinat avautuvat kansainväliselle kilpailulle, kun yhä useampia toimintoja voidaan siirtää alemman kustannustason maihin ja kun jatkossa yhä pienempi osa työvoimasta työllistyy teollisuudessa. Olennaista suotuisalle tuottavuuskehitykselle on resurssien nopea siirtyminen tuottamattomilta aloilta korkean tuottavuuden aloille ja toimipaikkoihin. Kilpailukykyisessä taloudessa on oltava riittävä määrä uusia innovaatioita, toimintatapoja sekä kasvavia yrityksiä korvaamaan taantuvien alojen aiheuttamat tuotanto- ja työpaikkamenetykset. Toimivan kilpailun ja korkean tuottavuuden ja kasvun välistä yhteyttä tukevat useat tutkimustulokset. Kilpailun lisääminen tehostaa resurssien käyttöä ja nopeuttaa talouden sopeutumista toimintaympäristön muutoksiin, koska markkinamekanismi kannustaa kilpailullisessa taloudessa talouden toimijoita resurssien siirtämiseen nopeasti tuottavimpaan mahdolliseen käyttöön. Erilaiset sääntelymekanismit ja kilpailunrajoitukset hidastavat tätä prosessia ja vaikuttavat siksi heikentävästi talouden kasvuun. Tuottavuus kasvaa VM:n raportin mukaan usein nopeimmin uusissa yrityksissä ja yksiköissä, koska niissä uusia innovaatioita ja toimintatapoja otetaan käyttöön muita ripeämmin. Suomessa perustetaan kuitenkin nykyisin vähemmän yrityksiä ja ne kasvavat hitaammin kuin useimmissa muissa korkean tulotason maissa. Uusien yritysten perustamista ja kasvumahdollisuuksia kannattaakin siis tukea kaikin keinoin. Korkeat hinnat laskevat hyvinvointia Korkea hintataso on ongelma kuluttajille, koska korkeat hinnat alentavat ostovoimaa ja sitä kautta hyvinvointia. Lisäksi korkea hintataso nostaa sekä suoraan että välillisesti, muun muassa korkeampien palkkojen kautta, maan kustannustasoa ja muodostaa siten uhan maan ulkoiselle kilpailukyvylle. Erityisen kallista Suomessa on mm. asuminen, elintarvikkeet ja kulkuvälineiden käyttäminen. Esimerkiksi päivittäistavaroiden korkeat hinnat voivat johtua useasta eri tekijästä, mutta alan hyvä kannattavuus viittaa raportin mukaan siihen, ettei tuottavuuden kasvu ole täysin välittynyt kuluttajahintoihin. Kilpailun ja markkinoiden toimivuuden edistäminen on raportin mukaan keskeinen talouspolitiikan tavoite. Tiukempi kilpailu pitää hintatason paremmin kurissa, kannustaa yrityksiä kehittämään uusia tuotteita ja toimintatapoja ja edistää siten talouden uudistumiskykyä. Kilpailuvirasto vaikuttaa aliresursoidulta Suomessa on mm. kansantalouden pienen koon takia suuri joukko toimialoja, joilla markkinoita hallitsee yksi tai muutama yritys. Usein nämä toimialat ovat muiden kansantalouden toimialojen kannalta tärkeitä infrastruktuurisektoreita. Tällaisten markkinoiden rajoittunut ja tehoton kilpailu aiheuttaa ylimääräistä rasitusta muille kansantalouden osille, muun muassa vientiteollisuudelle. Suomalainen ja eurooppalainen antitrustipolitiikka on sinänsä varsin hyvin toimivaa, eikä lainsäädännössä ole raportin mukaan suuria kehittämistarpeita. Kilpailuviranomaisille tulee kuitenkin turvata riittävät resurssit ja muut käytännön mahdollisuudet tehokkaaseen kilpailusääntöjen valvontaan. Esimerkiksi Kilpailuvirasto vaikuttaa raportin mukaan aliresursoidulta muihin Pohjoismaihin ja Baltian maihin verrattuna. Muut raportissa mainitut kehittämistarpeet liittyvät mm. sanktiokäytäntöihin, julkisuuslainsäädäntöön ja markkinaoikeuden jutturuuhkien purkamiseen. Myös yrityskauppavalvonnan substanssisäännön harmonisointia EY-lainsäädännön kanssa tulisi raportin mukaan harkita. Päivi Kari Talouspolitiikan strategia -raportti ( ) löytyy sähköisessä muodossa VM:n kotisivuilta osoitteesta Kilpailu nopeuttaa talouden sopeutumista toimintaympäristön muutoksiin. 3

4 Ω Jatkoa sivulta 1 Ilman kilpailua ei ole kilpailukykyä Kilpailukyky tarvitsee toimivaa kilpailua ilman kilpailua ei ole kilpailukykyä, vastaa Raimo Luoma, kauppa- ja teollisuusministeriön markkinaosaston tuore osastopäällikkö kysymykseen, onko näillä asioilla jokin yhteys. Kilpailu tehostaa markkinoiden toimintaa ja lisää siten koko kansantalouden kilpailukykyä. IDA PIMENOFF Markkinaosastolla Luoman vastuualueeseen kuuluvat muun muassa kilpailuasiat. Muut osa-alueet ovat sisämarkkinat, viennin edistäminen, kuluttaja-asiat, elintarvikeasiat sekä valtion tuet ja julkiset hankinnat. Melkoisen laaja kirjo asioita, joissa ei heti uskoisi keskinäisiä yhtymäkohtia olevan. Luoma kuitenkin löytää yhdistävän tekijän. Yhteistä kaikille osa-alueille on markkinoiden toimivuuden varmistaminen. Siihen on kaikessa toiminnassamme tähdättävä, hän painottaa. Kilpailuvirasto on markkinaosaston alainen, mutta Luoma korostaa viraston itsenäisyyttä sen hoitaessa kilpailuvalvontaa ja kilpailun edistämistä. Kilpailupolitiikan asema Toimiva kilpailu lisää kuluttajien ostovoimaa. Mikä on kilpailupolitiikan asema suhteessa elinkeino- ja muuhun talouspolitiikkaan? Kilpailupolitiikkaa voi tarkastella monelta kannalta, pohtii Luoma. Sitä voi arvioida normistona eli kilpailusääntöinä siitä, miten yritysten tulee toimia markkinoilla. Sitä voi ajatella myös markkinoiden toimivuuden kannalta. Kilpailupolitiikan eräs päämäärähän on pitää markkinat toimivina torjumalla kilpailun rajoituksia ja edistämällä kilpailua. Lisäksi on ajateltava kuluttajien etua. Kilpailun rajoituksethan koituvat viime kädessä kuluttajien tappioksi. Ja taas toisin päin, toimiva kilpailu lisää kuluttajien ostovoimaa. Hallinnon on oltava kaksisuuntaista Meidän on oltava avoimia yritysten ja kuluttajien suuntaan ja kuunneltava, mitä näillä ryhmillä on sanottavana. Kahdensuuntaisuus on tärkeää, ei voi

5 Fortumin E.ON -kauppa hyväksyttiin ehdollisena käpertyä hallinnon sisään kuuntelematta muita, varoittaa Luoma. Meillä on ministeriössä viestinnällisenä haasteena saada laajaan tietoisuuteen KTM:n merkitys ja rooli hyvinvoinnin kehittämisessä ja ylläpidossa. Jos ajatellaan hallinnon haasteita yleensä, on tehostaminen kaikessa hallinnossa tärkeä päämäärä. Lisäksi on uskallettava priorisoida, asettaa hankkeet johonkin toteutusjärjestykseen. Voimavarat ovat kuitenkin riittämättömät kaiken tekemiseen. Tuottavuuden parantamisen on oltava hallinnossa jatkuvan huolen aiheena. Siihen on syytä panostaa koko hallinnossa, ei vain KTM:ssä. Kilpailusäännöt toimivat hyvin Suomen kilpailusäännöstö toimii mielestäni hyvin. Entisenä asianajajana katson, että laki toimii vähintäänkin tyydyttävästi myös elinkeinonharjoittajien näkökulmasta. Jotakin pientä hienosäätöä tietenkin saatetaan tarvita. Vuoden 2004 uudistuksessa luovuttiin poikkeusluvista ja ns. kahden vuoden säännöstä yrityskauppavalvonnassa. Kokonaisuutenaan lakiuudistus merkitsi sitä, että kotimainen laki harmonisoitiin EU-lakien kanssa. En pidä mielekkäänä, että lakia tarvitsee uudistaa kovin tiheään, tämähän on vasta kaksi vuotta vanha. EU:n puheenjohtajuuskausi ovella EU:n puheenjohtajuuden Suomen vastuukausi alkaa heinäkuussa. Mitään uusia suuria lainsäädännöllisiä hankkeita kausi ei Luoman mukaan pidä sisällään. Ihan riippumatta puheenjohtajakaudesta EU:ssa tulee ajankohtaiseksi valtiontukisäännöstön uusiminen. Siihen olemme ministeriössä valmistautumassa. Kilpailuvirasto hyväksyi 2. kesäkuuta yrityskaupan, jossa Fortum Power and Heat Oy hankkii määräysvallan E.ON Finland Oyj:ssä. Ehdoksi virasto asetti sen, että Fortum luopuu osasta tuotantokapasiteettiaan. Fortumin tulee ehtojen mukaan vuokrata osuutensa Meri-Porin hiilivoimalaitoksesta vuoteen 2010 asti ja tarjota Suomen markkinoille vuosittain yksi terawattitunti niin sanottua virtuaalikapasiteettia vuoteen 2011 asti. Ehdot asetettiin määräaikaisiksi, koska tilanne Suomen sähkömarkkinoilla tulee muuttumaan vuosikymmenen loppuun mennessä olennaisesti. Silloin valmistuvat mm. Olkiluodon uusi ydinvoimala sekä Suomen ja Ruotsin sähköverkkojen välinen uusi siirtoyhteys. Fortumin pitää myös myydä turvelauhdevoimalaitoksensa Haapavedellä sekä Hämeenlinnassa sijaitsevat sähkön ja lämmön yhteistuotantovoimalaitos ja kaasuturbiinivoimalaitos. Ehdoissa mainittu kapasiteetti on suurempi kuin hankinnan kohteen E.ON Finlandin kapasiteetti. Fortumin pitää hyväksyttää Kilpailuvirastossa ne tahot, joille se myy ja vuokraa kapasiteettiaan. Ehdot estävät määräävän aseman vahvistumisen Kaupan kilpailuongelmat liittyvät sähkön tuotannon ja tukkumyynnin markkinoihin. Pohjoismaiset sähkömarkkinat ovat pitkälti yhdentyneet, ja sähkön tukkuhinta määräytyy käytännössä pohjoismaisessa Nord Pool sähköpörssissä. Sähkön tuotannon ja tukkumyynnin markkinat ovat kuitenkin sähkön siirtokapasiteetin niukkuuden vuoksi osan ajasta kansalliset. Ilman päätöksessä asetettuja ehtoja Fortumin määräävä markkina-asema olisi vahvistunut yrityskaupan myötä, koska kaupan molemmat osapuolet toimivat Suomessa sähkön tuotannon ja tukkumyynnin markkinoilla. Fortumilla on erityisesti Suomessa vahva asema sähkön tuotannossa ja tukkumyynnissä. E.ON Finlandin eli entisen Espoon Sähkön liiketoiminta muodostuu pääasiassa sähkön ja kaukolämmön tuotannosta, ostamisesta ja myynnistä sekä sähkön siirrosta. Lisätietoja: Erikoistutkija Valtteri Virtanen, puh. (09) Tutkimuspäällikkö Leena Passi, puh. (09) Marketta Salin 5

6 Säädöshankkeiden yritysvaikutukset olisi arvioitava paremmin TIMO RAUNIO Sääntely ja viranomaisten toimenpiteet saattavat aiheuttaa yrityksille mm. ylimääräisiä kustannuksia, estää tehokkaiden toimintatapojen omaksumista tai olla muuten vahingollisia markkinoiden toimivuudelle ja sitä kautta myös kuluttajille. Uusissa laeissa ja viranomaisten päätöksissä tulisikin aina analysoida ja ottaa huomioon säädösten tai päätösten odotetut yritysvaikutukset. Better Regulation teema ja siihen liittyvä vaikutusarviointi ovat olleet viime vuosina keskeisesti esillä Euroopan unionissa. Suomessa yritysvaikutusten arviointia pohditaan KTM:n vuosiksi asettamassa SÄVY-hankkeessa, jonka tavoitteena on edistää säädösvalmistelun yritysvaikutusten huomioon ottamista ja arviointia. Hankkeen raportti toimintavuodelta 2005 julkistettiin huhtikuussa. SÄVY-hankkeessa toimivat projektijohtaja Antti Neimala (oik.), erityisavustaja Liisa Lundelin-Nuortio (alh.) sekä avustaja Jonna Sjögrén (takana). Raportti sisältää vuosiraporttiosuuden lisäksi asiantuntija-artikkelit tutkimusprofessori Jaakko Kianderilta (VATT), professori Jyrki Talalta (Turun Yliopisto) ja johtaja Jukka Ahtelalta (EK). Julkaisun tarkoituksena on herättää positiivisessa hengessä keskustelua yritysvaikutusten arvioinnista. Selvitystulokset huolestuttavia Yritysvaikutuksia tuodaan väliraportin mukaan hallituksen esityksissä edelleen silmiinpistävän niukasti esiin. Vuonna 2005 näin tehtiin vain vähän yli joka toisessa yritysvaikutuksia omaavassa säädöshankkeessa. Enemmistössä esityksiä informaatio ehdotuksen yritysvaikutuksista jäi hyvin suppeaksi, ja yli puolen sivun mittaisia vaikutusarvioita oli selvästi alle viidenneksessä esityksistä. Noin neljässä viidesosassa esityksiä arviot olivat pelkästään laadullisia. SÄVY-hankkeen johtaja Antti Neimala toivoo yritysvaikutusarviointiin käytännönläheisyyttä. Hyvä säädös vastaa tehokkaasti sille asetettuja tavoitteita, mutta ei rasita liikaa kansalaisia, yrityksiä eikä hallintoa. Systemaattinen yritysvaikutusten arviointi tukee päätöksentekoa se ei ole poliittisen päätöksenteon korvike. Hankkeen ensimmäisen toimintavuoden kokemukset vahvistavat käsityksen, että yritysvaikutusten arvioinnissa on vielä kehitettävää, Neimala sanoo. Hankkeen johtoryhmänä toimii kauppa- ja teollisuusministeriön yritysneuvottelukunta. Lisäksi hankkeelle on koottu keskeisten sidosryhmien edustajista koostuva tukiryhmä, jossa on edustettuna myös Kilpailuvirasto. Hankkeen raportti vuodelta 2005 löytyy sähköisessä muodossa osoitteesta 6

7 Miten edistää yksityisen sektorin roolia julkisessa palvelutuotannossa? Julkisen sektorin tehokkuutta ja tuottavuutta voidaan parantaa muun muassa julkisen ja yksityisen sektorin aiempaa tiiviimmällä yhteistyöllä, sanoi toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos valtiovarainministeriön toukokuussa pitämässä työseminaarissa. Seminaarissa käsiteltiin VM:n, KTM:n ja Kilpailuviraston yhteisen työryhmän esityksiä siitä, miten julkista hallintoa voidaan tehostaa hallitulla yksityisten palvelujen käytöllä. Huhtikuussa työnsä päättänyt työryhmä katsoo, että sen ehdottamat toimet ovat tarpeellisia, mikäli yksityisen palvelutuotannon roolia julkisessa palvelutuotannossa halutaan kehittää. Toimenpide-ehdotukset koskevat mm. asiakkaiden valintamahdollisuuksien Tuottavuutta voidaan parantaa tiiviimmällä yhteistyöllä. lisäämistä, markkinoiden ja markkinatuntemuksen kehittämistä, kilpailullisesti neutraalien olosuhteiden luomista sekä julkisten ja yksityisten toimijoiden tietotaidon lisäämistä. Työryhmän ehdotukset perustuvat yrittäjyyden politiikkaohjelman ja tuottavuuden toimenpideohjelman tilauksesta vuonna 2004 tehtyyn tutkimukseen, joka koski kuntien palvelutuotannon avaamista kilpailulle. Tutkimuksen laati Vaasan yliopiston Levon-Instituutti, ja sen toteuttamisessa olivat mukana myös lääninhallitukset. Kilpailuvirastoa edustivat työryhmässä johtaja Martti Virtanen ja erikoistutkija Liisa Vuorio. Työryhmän muistio (Miten voidaan edistää yksityisen palvelutuotannon roolia julkisessa palvelutuotannossa, VM 7/2006) löytyy sähköisessä muodossa osoitteesta ja_asiakirjat/01_julkaisut/index.jsp EK korostaa kilpailun roolia hyvinvoinnin rakentamisessa Kilpailun rooli hyvinvoinnin rakentamisessa on näkyvästi esillä Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) tuoreessa julkaisussa Menestyvien yritysten Suomi. Kilpailuun perustuvaa toimintaympäristöä pidetään siinä parhaana kannustimena taloudelliseen tehokkuuteen. Toimivaa kilpailua tarvitaan EK:n mielestä varmistamaan yhteiskunnan resurssien tehokas käyttö, taloudellinen kasvu ja uusien innovaatioiden syntyminen. Myös EK korostaa palvelusektorin roolia Suomen taloudellisen menestyksen säilyttämisessä. Palvelujen nostaminen kilpailukykyiseksi kasvualaksi on julkaisun mukaan yksi Suomen suurimmista haasteista. Kasvuun tarvitaan mm. kilpailun lisäämistä, sääntelyn purkua sekä julkisten palvelujen tehostamista ja avaamista kilpailulle. Kilpailupolitiikan tulee EK:n mielestä olla keskeinen osa elinkeinopolitiikkaa. Edellytyksinä on kuitenkin mm. se, että kilpailututkimukseen varataan riittävästi resursseja ja se, että Kilpailuvirastoa ja markkinaoikeutta vaivaavat jutturuuhkat saadaan purettua. EK:n julkaisu Menestyvien yritysten Suomi ( ) löytyy sähköisessä muodossa osoitteesta ek_suomeksi/ajankohtaista/tutkimukset_ja_julkaisut/index.php 7

8 KIVIltä lausunto kunnallisista liikelaitoksista Liikelaitosmalli on usein ensimmäinen askel kohti tehokkaampia ja asiakaslähtöisempiä palvelujen tuotantotapoja kunnissa. Kunnallisen liikelaitoksen käsite on ollut kuitenkin tähän asti epäselvä, koska liikelaitosta ei ole määritelty laissa, ja liikelaitosten toiminta on käytännössä järjestetty eri kunnissa eri tavoin. Sisäasiainministeriön kuntakonserni- ja liikelaitostyöryhmän ehdotus kunnallista liikelaitosta koskevien säännösten lisäämisestä kuntalakiin onkin Kilpailuviraston mielestä tervetullut. Erityisesti silloin kun on kyse pelkästään markkinoilla avoimessa kilpailutilanteessa toimivasta kunnallisesta liikelaitoksesta, ensisijaisen organisointivaihtoehdon tulisi kuitenkin Kilpailuviraston mielestä olla yhtiöittäminen. Näin varmistettaisiin parhaiten neutraalit kilpailuolosuhteet samoilla markkinoilla toimiville julkisille ja yksityisille toimijoille. KIVI ilmoittaa lisäksi lausunnossaan suhtautuvansa lähtökohtaisen kielteisesti viranomaistehtävien siirtämiseen liikelaitoksille. Siirtäminen olisi vastoin työryhmän esittämää peruslähtökohtaa, jonka mukaan liikelaitokselle siirrettävän tehtävän tulisi olla joko liiketoimintaa tai tehtävää tulisi muutoin hoitaa liiketaloudellisten periaatteiden mukaisesti. KIVIn asiasta antama lausunto ( ) löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta > Aloitteet ja lausunnot. Kuntakonsernija liikelaitostyöryhmän mietintö (SM 9/2006) löytyy puolestaan sisäasiainministeriön sivuilta osoitteesta intermin.fi. Avattu: ECN-verkoston yhteinen portaali Euroopan komission kilpailuasioiden internet-sivuille avattiin huhtikuussa uusi ECN-sivusto, joka tarjoaa tietoa EU:n kilpailusääntöjen soveltamisesta eri jäsenmaissa. Sivustolta löytyvät keskitetysti mm. linkit EU-jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisten kotisivuille sekä lehdistötiedotteet ja vuosikertomukset. Uusi sivusto löytyy osoitteesta antitrust/ecn/ecn_home.html 8

9 Uusia markkinaoikeusesityksiä Kilpailuvirasto esittää, että markkinaoikeus määräisi Oy Tecalemit Ab:lle euron kilpailunrikkomismaksun määrähintakiellon rikkomisesta. Tapauksessa on kyse siitä, että koneita ja laitteita maahantuova Tecalemit oli sisällyttänyt Pohjolan Laitehuolto Oy:n kanssa tekemäänsä huoltovaltuutussopimukseen kohdan, jonka mukaan Pohjolan Laitehuolto ei saanut kilpailla Tecalemitin kanssa kaikkien palvelujen ja tuotteiden hinnoilla. Tecalemit asentaa ja huoltaa itsekin maahan tuomiaan koneita ja laitteita, ja Pohjolan Laitehuolto ei voinut sopimuksen seurauksena kilpailla vapaasti Tecalemitin ja muiden sen valtuuttamien jälleenmyyjien kanssa. ( ) Virasto esittää niinikään, että markkinaoikeus määräisi Nikon Nordic AB:lle euron seuraamusmaksun kilpailusääntöjen vastaisesta menettelystä digitaalikameroiden markkinoilla. Nikon kieltäytyi mm. vuosina 2004 ja 2005 ulottamasta tuotetakuutaan rinnakkaistuojien maahantuomiin Nikon-kameroihin ja asetti näin kuluttajat eriarvoiseen asemaan kameran ostopaikasta riippuen. Nikonin menettely vaikeutti esityksen mukaan Nikon-kameroiden rinnakkaistuontia Suomeen ja vähensi siten kilpailua digitaalikameroiden markkinoilla. Menettelyllä katsottiin lisäksi olleen selkeä kilpailua rajoittava tarkoitus. ( ) Kilpailuviraston kotisivuilta löytyy luettelo kaikista viraston markkinaoikeudelle tekemistä esityksistä. Osoite: > Ratkaisut Kilpailuvirasto esittää, että markkinaoikeus määräisi Suomen Kodinkonehuoltojen Liitto ry:lle ja 19:lle sen hallituksessa vuosina toimineelle huoltoliikkeelle seuraamusmaksun useita vuosia kestäneestä kielletystä hintayhteistyöstä. Esitettyjen seuraamusmaksujen yhteissumma on euroa. Liiton piirissä sovittiin em. vuosina hinnoista, joilla huoltoliikkeet olivat valmiita tarjoamaan huolto- ja korjauspalvelujaan kodinkoneiden laitetakuita myöntäville yrityksille. Vaikka kiellettyä yhteistyötä tehtiin toimialajärjestössä, seuraamusmaksun määrääminen myös yhdistyksen hallitukseen kuuluneille huoltoliikkeille on viraston mielestä perusteltua, koska huoltoliikkeet olivat keskeisiä toimijoita hintakartellin toteuttamisessa ja täytäntöönpanossa. ( ) Määrähinnoittelu on ollut Suomessa kiellettyä jo kymmeniä vuosia. Sitä pidetään yhtenä vakavimmista kilpailunrajoituksista, koska jälleenmyyjien tulee voida kilpailla asiakkaista vapaasti myös hintojen avulla. Hintakartellit ovat kuluttajien ja yritysten muiden asiakkaiden näkökulmasta vahingollisia riippumatta siitä, minkä kokoisista yrityksistä on kyse. Kaikkien yritysten asiakkailla tulee olla oikeus hankkia sellaisia tuotteita ja palveluja, joiden hinta ja ominaisuudet määräytyvät kilpailun tuloksena. 9

10 Kilpailuviraston vuosikirja 2006 Kilpailuviraston perinteinen vuosikirja on jälleen ilmestynyt. Kirja sisältää kattavan kuvauksen viraston toiminnasta vuonna 2005 sekä tärkeimmät tapahtumat alkuvuodelta Vuosikirjan mottona on tänä vuonna lause Toimiva kilpailu tuo hyvinvointia. Viraston vuosikirjaa voi tilata veloituksetta osoitteesta fi tai puhelimitse numeroista (09) ja (09) Ylijohtaja Juhani Jokinen tuo kirjan esipuheessa esiin uusia eurooppalaisia kehityslinjoja, jotka vaikuttavat kilpailupolitiikkaan. Yhtenä näistä hän mainitsee komission määräävää markkina-asemaa koskevan muistion viime vuoden lopulta. Komission uudet linjaukset tulevat Jokisen mukaan vaikuttamaan jatkossa myös muiden kuin määräävää markkina-asemaa koskevien kilpailunrajoitusten selvittämiseen ja arviointiin. Kotimaisen kilpailunrajoituslain toimeenpanossa vuosi 2005 oli kieltoperiaatteen vakiinnuttamisen aikaa. Kieltojen valvontaa on ylijohtaja Jokisen mukaan aiheellista jatkaa edelleen mm. lisäämällä kiinnijäämisriskiä, saattamalla markkinaoikeuden käsiteltäväksi kaikki kieltojen rikkomiset ja nostamalla seuraamusmaksujen tasoa. Kyse ei ole yksioikoisesta rangaistaan kun on rikottu -periaatteesta, vaan siitä, että asiakkaiden ja kuluttajien pettäminen ja taloudellisen kehityksen jarruttaminen karkeiden kilpailunrajoitusten avulla ei Jokisen mukaan saa kuulua suomalaiseen markkinatalouteen. JAANIS KERKIS Asiakkaiden ja kuluttajien pettäminen karkeiden kilpailunrajoitusten avulla ei saa kuulua suomalaiseen markkinatalouteen, kirjoittaa ylijohtaja Juhani Jokinen vuosikirjan esipuheessa. 10

11 Matti Purasjoki selvittää sähkömarkkinoita PAULI VANHALA Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen nimitti huhtikuussa Kilpailuviraston entisen ylijohtajan Matti Purasjoen selvittämään sähkön tukkuja vähittäismarkkinoiden toimivuutta. Suomen ja Pohjoismaiden sähkömarkkinoiden on useissa yhteyksissä todettu toimivan esimerkkinä muille markkinoille, todetaan KTM:n tiedotteessa. Selvityksissä on kuitenkin löydetty myös puutteita ja ongelmia markkinoiden toiminnassa. Viime talvena ja kuluvana keväänä sähkön tukkuhinta on lisäksi jatkuvasti pysynyt aiemmin hyväksyttävänä pidetyn tason yläpuolella. Selvitysmiehen on määrä selvittää sähkön tukku- ja vähittäismarkkinoiden toimivuuteen vaikuttavat kilpailutekijät sekä markkinoiden toimivuutta uhkaavat tai toimivuuteen vaikuttavat piirteet ja tehdä ehdotukset keinoista lisätä kilpailua sähkön tukku- ja vähittäismarkkinoilla. Selvityksen tulokset tulee saattaa kauppa- ja teollisuusministeriön käytettäviksi syyskuun lopussa ja selvitystyön loppuraportti tulee luovuttaa ministeriölle kuluvan vuoden marraskuun loppuun mennessä. Selvitystyötä ohjaa seurantaryhmä, jossa ovat edustettuina Kilpailuviraston, Energiamarkkinaviraston ja Kuluttajaviraston päälliköt sekä kauppa- ja teollisuusministeriön energiaosaston keskeiset virkamiehet. Komissiolta päätös kemikaalikartellista Euroopan komissio antoi toukokuun alussa päätöksen, jonka mukaan yhdeksän yhtiötä, mukana mm. suomalainen Kemira Oyj, on syyllistynyt kartelliin vetyperoksidi- ja perboraattimarkkinoilla. Sakkoja komissio määräsi yhteensä 388 miljoonaa euroa, josta Kemiran osuus on 33 miljoonaa euroa. Kartellit eivät ole hyväksyttävää yritysten toimintaa, sillä niiden vuoksi asiakkaat menettävät yhteismarkkinoiden etuja. Sakkojen suuruus johtuu siitä, että eräät yhtiöistä ovat osallistuneet kartelleihin aikaisemminkin. Sekä johtajien että osakkeenomistajien olisi pohdittava, miksi näiden käytänteiden annettiin jatkua, totesi kilpailuasioista vastaava komissaari Neelie Kroes komission tiedotteessa. Kartellirikkomukseen jo toistamiseen syyllistyneiden yritysten sakkoa korotettiin tiedotteen mukaan 50 prosentilla. Eräät kartelliyhtiöistä toimittivat komissiolle tärkeitä tietoja rikkomuksen paljastamiseksi ja välttivät siten joko kokonaan tai osittain niille muuten tulossa olleet sakot. 11

12 Martti Virtanen Kilpailuoikeudellisen Yhdistyksen johtoon Elinkeinonharjoittajan käsite kilpailuoikeudessa Johtaja Martti Virtanen Kilpailuvirastosta on valittu Suomen Kilpailuoikeudellisen Yhdistyksen puheenjohtajaksi. Yhdistyksen hallituksessa jatkaa myös ylijohtaja Juhani Jokinen. Kilpailuoikeudellinen Yhdistys on avoin keskustelufoorumi, jonka tarkoituksena on edistää kilpailuoikeuden ja kilpailun taloustieteen tuntemusta. Yhdistyksen vajaat 200 jäsentä ovat juristeja ja taloustieteilijöitä yksityissektorilta, viranomaistahoilta ja korkeakouluista. Yhdistys järjestää mm. ajankohtaisseminaareja ja julkaisee vuosikirjaa. Yhdistyksen seuraava vuosikirja ilmestyy alkusyksystä. Kirja käsittelee kattavasti ajankohtaisia teemoja ja viimeaikaista oikeuskäytäntöä ja sisältää mm. seuraavat artikkelit: Neelie Kroes: Latest developments in European Antitrust Enforcement Katsaukset viimeaikaisesta kilpailuoikeuden kehityksestä Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa Kilpailuseurannan kehittäminen ja kilpailuoikeus Henkilöuutisia Kilpailun lisääminen lisää innovointia ja taloudellista kasvua Erityissektorien kilpailuoikeutta (postipalvelut, sähköinen viestintä ja sähkömarkkinat) Yrityskauppavalvonta ja ehtopäätökset Valtiontuen määritelmästä ja valtiontukiin liittyvistä menettelytavoista Katsaus uudistuvaan valtiontukisääntelyyn Havaintoja kilpailuoikeuden oikeuskäytännöstä Vuosikirjoja painetaan vain rajoitettu määrä, joten tilaus kannattaa tehdä hyvissä ajoin. Kirjan voit tilata maksamalla 50 euroa Suomen Kilpailuoikeudellisen Yhdistyksen tilille (Nordea ). Tilaajan nimi ja postiosoite tulee mainita selkeästi. Postimaksu sisältyy hintaan vain silloin, kun kirja toimitetaan Suomeen. Lisätietoja vuosikirjasta antaa kirjan päätoimittaja, asianajaja Arttu Mentula, tai puh. (09) Kilpailuoikeudellisesta Yhdistyksestä saa lisätietoja osoitteesta Kilpailuvirastossa vuoden alussa avoinna olleeseen määräaikaiseen erikoistutkijan virkaan nimitettiin huhtikuussa oikeustieteen kandidaatti Jarno Sukanen. Erikoistutkija Anu Mutanen on siirtynyt ajaksi maa- ja metsätalousministeriöön EU:n puheenjohtajuuskauden tehtäviin. Hänen sijaisekseen kartelliryhmään nimitettiin virastossa kesällä 2005 yliopistoharjoittelijana työskennellyt valtiotieteen maisteri Juhani Alvesalo. Erikoistutkija Mikko Huimala irtisanoutui toukokuussa virastosta siirtyäkseen töihin yksityissektorille. Näin avoimeksi tulleeseen erikoistutkijan virkaan nimitettiin kesäkuussa virastossa jo aiemmin määräaikaisena erikoistutkijana toiminut VT Hanne Kari. Kilpailuviraston Selvityksiä sarjassa on julkaistu pitkän tauon jälkeen uusi julkaisu. Kyse on viraston apulaisjohtajan VTM Rainer Lindbergin oikeustieteen maisterin tutkintoa varten laatimasta opinnäytetyöstä, jonka aiheena on elinkeinonharjoittajan käsite kilpailuoikeudessa. Opinnäyte hyväksyttiin Helsingin Yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa helmikuussa Tutkielmassa arvioidaan vuonna 2004 muuttuneen kilpailunrajoituslain vaikutuksia kilpailuoikeudelliseen toimintaympäristöön Suomessa. Muutoksia arvioidaan elinkeinonharjoittajan käsitteen kautta. Tutkielmassa selvitetään elinkeinonharjoittajan käsitettä sekä kilpailunrajoituslain aiemmassa ratkaisukäytännössä että EY:n kilpailusäännösten soveltamiskäytännössä. Lisäksi arvioidaan sitä, missä määrin aiempi kilpailunrajoituslaki, sen esityöt ja siihen perustunut ratkaisukäytäntö vastaavat yhteisön oikeudessa vakiintunutta elinkeinonharjoittajan käsitettä. Julkaisua voi tilata hintaan 20 euroa osoitteesta tai puhelimitse numeroista (09) ja (09)