avautumisella ketteryydellä asenteella

Transkriptio

1 Komiasti Tulevaisuuteen avautumisella ketteryydellä asenteella S e i n ä j o e n k a u p u n k i s e u t u

2 Seinäjoen kaupunkiseutu Keskellä Suomen vahvinta kasvuvyöhykettä Elintarviketuotannon ja -talouden sekä agroteknologian keskus Kaupan keskus Tapahtumaosaamisen ja suurtapahtumien ykkösalue Sisältö LIIKENNEYHTEYDET JA LOGISTIIKKA Valtakunnan pääväylällä...5 SEINÄJOKI Tulevaisuuden kaupunkikeskus...11 KOULUTUS, TUTKIMUS JA KEHITTÄMINEN Menestys perustuu koulutukseen...18 INNOVAATIOTOIMINTA Innovaatioiden viljelyä ja pörinää...25 KAUPAN KESKUS Vahvat ostosvirrat, kehittyvä erikoiskauppa...33 PUUTARHAKAUPUNKI Pala suomalaista unelmaa...40 HYVINVOINTI Tarjolla hyvinvoinnin koko kirjo...49 DESIGN Komiasti maailmanmaineeseen...59 VAPAA-AIKA Uudenlaisia elämyksiä...65 Suomen nopeimmin kehittyvä V A H V U U S A L A T S u o m e n T a h t o m a a Elintarviketuotanto- ja talous Agroteknologia Lifestyle-brändit Liikunta, hyvinvointi ja terveyden edistäminen Energia-ala Rakentaminen sekä metalli- ja rakennusteollisuus Seinäjoen kaupunkiseudun kasvu- ja kilpailukykystrategia Seinäjoen kaupunkiseudulla on asukasta, kasvuvoimana eteläpohjalainen tahto ja yrittäjyys. Sen sydän on Seinäjoki, yksi maan nopeimmin kehittyvistä kaupunkiseuduista. S E I N Ä J O K I A L AV U S I L M A J O K I J A L A S J Ä R V I K A U H AVA K U O RTA N E K U R I K K A L A P U A

3 A S E N N E M U U T O S M E N E S T Y S T A R I N A Auringonlaskun maakunta. Etelä-Pohjanmaa kituu. Pohjalainen ei enää pärjää yksin. Helsingin Sanomien Sunnuntai-osion kansilehti, lokakuu Entinen tuppukylä on nyt ykkönen maan sisäisessä muutto liikkeessä. Seinäjoki on vetovoimaisin. Helsingin Sanomat liikenneyhteydet Asenne ratkaisee, todistaa Seinäjoki. Toimittaja Hanna Säntti, Talouselämä Vuoden 2005 jälkeen Seinäjoen muuttovetovoima on ollut sanalla sanoen hurja. Muuttovoitto on ylivoimaisesti suurin asukaslukuun suhteutettuna. VTT Timo Aron tutkimusartikkeli: Muuttovetovoima kielii vahvasti alueen potentiaalista, Kuntalehti Kun pohjalainen itsetunto avautui ymmärtämään, että muuallakin on osaamista, on tuloksena ollut enemmänkin kuin pörinää. Seinä joella ei ole koskaan ollut niin paljon aktiivisuutta kuin viime vuosina. Joka ilmansuunnalla tapahtuu. Taustalla on avautumista ja pidäkkeetöntä vapautumista. Se on kaikkein viehättävin juttu, aikamoista dynamiittia. Erkki Välimäki, Seinäjoen kehitysjohtaja, kirjassa Kymmenen vuotta Framilla. ja logistiikka

4 Valtakunnan pääväylällä Seinäjoen kaupunkiseutu on viiden rautatien ja kuuden valtatien risteysalueena läntisen Suomen logistinen keskus. Päärata Helsingistä Ouluun ja valtatie 3 (E12) Helsingistä Tampereen kautta Vaasaan kulkevat Seinäjoen kaupunkiseudun kautta. Rata ja valtatie 3 kuuluvat eurooppalaiseen TEN-liikenneverkkoon. Seinäjoen keskeinen asema näkyy myös valtakunnan liikenneinvestointien suuntaamisessa. Seinäjoen sijainti valtakunnan pääväylällä ja näiden väylien parannushankkeet luovat vahvan pohjan alueen menestymiselle. ROVANIEMI OULU KOKKOLA KAJAANI VAASA SEINÄJOKI KUOPIO KASKINEN JYVÄSKYLÄ PORI TURKU TAMPERE MIKKELI LAHTI KOUVOLA HELSINKI 7

5 Seinäjoen tavoitteena on olla saavutettavuudessa parhaitten kaupunkiseutujen joukossa. Alueen sisäisen logistiikan tulee tukea toimivaa yhdyskuntarakennetta ja vähentää ympäristöhaittoja. Liikenneverkon kehittäminen liittyy kiinteästi työpaikka- ja kaupan alueiden suunnitteluun. Parempia yhteyksiä Seinäjoki Oulu-radan peruskorjaushanke on rautateidemme kehittämisen ykköshanke. Peruskorjaus- ja turvallisuusparannusten lisäksi rata saa kaksoisraiteen tietyille osuuksille. Tavoitteena on parantaa henkilöliikenteen matkanopeutta ja lisätä tavaraliikenteen akselipainoja. Koko hankkeen kustannusarvio on noin 800 miljoonaa euroa. Se toteutetaan vaiheittain, niin että vuonna 2007 käynnistyneen ensimmäisen vaiheen arvioidaan valmistuvan Pääradan kunnostuksen lisäksi valmistuu Seinäjoki Vaasaradan sähköistys vuonna Seinäjoen itäisen ohikulkutien (Itäväylä) rakentaminen käynnistyy Se helpottaa keskustan liikenteen sujuvuutta ja mahdollistaa merkittävän kaupan rakentamisen. Seinäjoen itäinen ohikulkutie on valtatietä 19, ja se käsittää 18,5 kilometrin pituisen tieosuuden Seinäjoen eteläpuolelta Rengonkylästä Nurmoon. Tieosuus korvaa nykyisen Seinäjoen keskustan katuverkon kautta kulkevan tieyhteyden. Tieosuus on suunniteltu keskikaiteelliseksi ohituskaistatieksi, jolle toteutetaan viisi eritasoliittymää. Kustannusarvio on 63 miljoonaa euroa, ja tie avataan liikenteelle Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus laatii tiesuunnitelmaa välin Hyllykallio Atria nelikaistaistamiseksi. Suunnittelutyö tehdään samanaikaisesti Seinäjoen itäisen ohikulkutien suunnittelun kanssa, koska suunnitelmat kytkeytyvät teknisesti ja liikenteellisesti hyvin vahvasti yhteen. Myös Ilmajoki Seinäjoki Lapua-yhteyttä (kantatie 67) parannetaan. Lentäen maailmalle Seinäjoen lentokentältä lennetään säännöllistä reittiliikennettä Helsinkiin ja takaisin Finncomm Airlinesin operoimana. Tämä mahdollistaa erinomaiset jatkoyhteydet Eurooppaan ja maailmalle. Suorat lomalennot Seinäjoelta etelän lämpöön alkoivat keväällä Seinäjoen lentoasema sai kansainvälisen lentoaseman statuksen vuonna Seinäjoki pystyy tarjoamaan luotettavat, korkealaatuiset ja yksilölliset maapalvelut niin liikennöitsijöille, matkustajille kuin matkatoimistoillekin. Ilmajoen Rengonkylässä sijaitsevan Seinäjoen lentoaseman välittömässä läheisyydessä on runsaasti rakentamatonta maa-alaa, joka puolestaan mahdollistaa alueen yhtenäisen kehittämisen ja rakentamisen. Vapaata tilaa löytyy jopa kiitotien vierestä. Kuntien omistamista maa-alueista osa onkin jo myyty sijoittajille. Seinäjoen lentoaseman sijainti on logistisesti ihanteellinen niin Helsink i Tampere Oulu-akselilla, kuin myös maanteiden tavaraliikenteen ja kuljetusyritysten sekä logistisia palveluja tarjoavien tahojen kuljetusaikataulujen näkökulmasta. Lentoaseman sijainti tulevan itäisen ohikulkutien alussa on myös iso etu logistiikkayrityksille. Kuva: Taivaallinen Yritys Oy/arkkitehtuuritoimisto 2014 Seinäjoen lentoasema Tuottaa kustannustehokkaasti itse kaikki maapalvelut, mm. lähtöselvitys, turvatoiminnot, purku, lastaus. Kansainvälinen AFIS-kenttä. Hyvä saavutettavuus laajalle joukolle Joustava ja asiakaslähtöinen palvelu Ilmainen ja laaja pysäköintialue Lounaskahvila A-oikeuksin

6 SEINÄJOEN KAUPUNKISEUTU Logistinen asema OULU KOKKOLA KRUUNUBY Lentoasema 19 OULU YLIVIESKA KAUHAVA 63 VAASA Satama Lentoasema LAPUA JYVÄSKYLÄ VIITASAARI SEINÄJOKI VAASA SEINÄJOKI Logistiikka sujuu KURIKKA KASKINEN Satama ILMAJOKI 67 3 E12 RENGONKYLÄ 19 TAMPERE 18 HAAPAMÄKI 18 ALAVUS JYVÄSKYLÄ Seinäjoelle rakenteilla oleva uuden ja ympäristöystävällisen logistiikkakeskuksen suunnittelussa on huomioitu ekologisuus ja älykkäät ratkaisut. Keskus rakennetaan Itäväylän, pääradan ja Haapamäen radan yhteyteen. Tavoitteena on ympäristön kuormituksen vähentäminen ja energiatehokkuus, Seinäjoen seudun elinkeinokeskuksen kehittämispäällikkö Jukka Pajunen kertoo. Yritysten monipuoliset tarpeet on otettu kattavasti huomioon jo suunnitteluvaiheessa, ja alue mahdollistaa mm. elintarvikealan varastot, pakkasvarastot, varmuusvarastot poikkeusoloissa, teollisuuden kuljetukset, päivittäistavarahuollon, erikoiskauppa- ja tukkuvarastot sekä energiakul- Kuva: Taivaallinen Yritys Oy/arkkitehtuuritoimisto jetukset. Tarkoituksenamme on myös maakunnan logistiikkakeskusklusterin kehittäminen osana pohjoismaista logistiikkaverkostoa, Pajunen sanoo. Seinäjoen uuden logistiikkakeskuksen sijainti suunnitellun Itäväylän varrella ja Seinäjoen lentoaseman läheisyydessä takaavat joustavan ja mutkattoman liikkumisen myös raskasajoneuvoille. 10

7 Tulevaisuuden KAUPUNKIkeskus Seinäjoella on ymmärretty keskusta-alueen vetovoimaisuuden merkitys koko maakunnan tulevaisuuden kannalta. Seinäjoki haluaakin olla suomalaista kaupunkikehitystä uudistava ja vahvasti omaleimainen kaupunkikeskus. Kaupungin tavoitteena on 1,5 prosentin vuosittainen väestönkasvu. Muuttovoitosta 60 prosenttia on maakunnan ulkopuolista. 13

8 5a 4c 1 5b 3a 5c Kaupunkikeskustan kehittäminen Seinäjoen ydinkeskustan kehittämisperiaatteena on luoda Seinäjoesta värikäs jalankulkukaupunki, palveleva liikekeskus ja innostava tapahtumapaikka. Ydinkeskustaan luodaan miellyttäviä oleskelupaikkoja kattavalla puistojen ja taskupuistojen verkostolla. Jokaiselle taskupuistolle luodaan oma vahva luonne, jolloin syntyy rikas ja vaihteleva pikkupuistojen mosaiikki. Keskustan imagoa profiloidaan ja vahvistetaan toisaalta luomalla puitteet monenlaisille palveluille, toiminnoille ja tapahtumille ja toisaalta miljöörakentamisen keinoin. Teemoja ovat: Seinäjoen keskusta valtakunnallisena solmukohtana ja maakunnan olohuoneena. Tangomarkkinoiden ja muiden tapahtumien areena tuki- ja oheispalveluineen. Elintarviketeollisuus ja lähiruoka. Aallon kaupunkiarkkitehtuuri ja jokivarren luova ympäristö. Ydinkeskustan kehittäminen on määritelty rakennemallissa, jossa havainnollistetaan kaupunkikuvallisia tavoitteita. Rakennemallissa sen rakentamisen vaiheet ulottuvat vuosiin 2017, 2024 ja d KAUPUNKIKEHITYKSEN STRATEGISET PAINOPISTEALUEET 5d 3b 2 1 Kaupunkikeskusta ja kaupunkikulttuuri 2 Itäväylä 3 Teollisuus- ja työssäkäyntialueet a Roves b Seinäjoki eteläinen 4 Kaupunkiasuminen a Niemistönmaa b Karhuvuori c Törnävä Kyrkösjärvi pohjoinen d Seinäjoki eteläinen 5 Kaupan suuryksiköt (sisältää tilaavievän kaupan) a Kauppa-Jouppi b Citymarket, Prisma, Mini-Mani c Roves d Seinäjoki eteläinen 6 Kansallinen kaupunkipuisto (katso sivu 18) Seinäjoen ydinkeskustan kehittämisperiaatteena on luoda Seinäjoesta värikäs jalankulkukaupunki, palveleva liikekeskus ja innostava tapahtumapaikka. 14 Seinäjoen kaupunki/kaupunkisuunnittelu ja kaavoitus 15 Kuva: Pirita Punkari

9 Keskustorille on esitetty kortteli julkista tai yhteisöllistä palvelurakentamista varten. Hahmotellun ratkaisun mukaan katutasossa on kauppahalli ja/tai lähiruokakeskus ja ylätasolla taidemuseo tai muu vastaava toiminto. Tapahtumapuisto yhdistää Aaltokeskuksen kaupalliseen keskustaan. Lakean Honkapuisto edustaa uudenlaista kerrostalosuunnittelua. Rakennusten muoto, väritys ja parvekkeiden sijoittelu poikkeavat totutusta tyylistä. Rakennuttaja on Lakea, arkkitehtisuunnittelusta on vastannut Arkkitehtitoimisto Juhani Romppainen. Itikanmäki tuo kaupunkikuvaan silhuettia ja näkyvyyttä. Kuva: Arkkitehtitoimisto Eero Lahti Oy Kuva: Arkkitehtitoimisto Juhani Romppainen Oy Kuva: Arkkitehtitoimisto Eero Lahti Oy Sykettä ja puistomiljöötä Modernit kerrostalot rivitaloissa. Asuminen keskittyy seitsemän kilometrin säteelle keskustasta, ja etäisyydet ovat lyhyitä. Se helpottaa rostalot valmistuvat. Arkkitehtuurikutsukilpailun voittaneen ehdotuksen pohjalta laaditaan korkealuokkainen ja edus- Kauppatori uusitaan siten, että siitä tulee nykyistä selkeämpi. Toritoiminta keskitetään Koulukadun varteen omalle puiden kehystämälle alueelleen. Toriin liittyvä taskupuisto ja näyttävä vesiaihe lisäävät viihtyisyyttä. Koulukadun laajentuman muodostama aukio luo luontevan paikan terassitoiminnalle. Lakeuden puisto -tapahtumapuisto yhdistää Aaltokeskuksen liikekeskustaan. Rakennemallissa on varattu rakennuspaikka konsertti- ja kongressitalolle Aalto-keskuksen ja hotellin väliseltä alueelta. Se täydentää hallinto- ja kulttuurikeskusta sekä eheyttää kaupunkikuvaa. Seinäjoen keskustan asuntorakentamisessa on vahvasti esillä uudenlainen kerrostalosuunnittelu ja ympäristönäkökulmien huomiointi. Lakean Honkapuiston kohteet ovat edelläkävijöitä ympäristönäkökohdiltaan. Niissä maalämpö hoitaa sekä talon että käyttöveden lämmityksen. Aurinkolämpökeräimiä käytetään käyttöveden lämmittämiseen niinä aikoina, kun teho on riittävä. Vesikiertoinen lattialämmitys ja ilmastoinnin jälkilämmitys tapahtuvat vedellä. Molemmat ratkaisut pienentävät huomattavasti asukkaiden sähkökuluja. Seinäjoella painotetaan asuntotuotannon monipuolisuutta ja vaihtoehtoisia asumismuotoja. Kerrostalojen lisäksi kaupungin keskustan tuntumassa voi asua omakoti- ja kaupungissa liikkumista. Itikanmäestä kulttuurin kehto Seinäjoen kaupungin pohjoiskeskusta, Itikanmäki, uudistuu edustavaksi kaupunkiasumisen, työpaikkojen ja kulttuurin kaupunginosaksi. Alueelle on jo rakennettu Atrian uusi ja näyttävä 8-kerroksinen toimitalo, jonka rinnalle nousee samaan korkeuteen toinen talo peilikuvaksi. Itikanmäen ilme muuttuu vielä täydellisesti, kun vanhojen purettavien yrityskiinteistöjen tilalle suunniteltavat asuinker- tava asuntoalue. Itikanmäelle rakennetaan noin kolmesataa uutta asuntoa. Tavoitteena on koko alueen muuttaminen eläväksi ja kaupunkimaiseksi asumisen, työpaikkojen ja kulttuurin kaupunginosaksi. Rakentaminen tulee kestämään yhteensä 7 10 vuotta, Seinäjoen kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki kertoo. Alueella sijaitseva luovien alojen innovaatioympäristö, Rytmikorjaamo (katso sivu 33), värittää alueen kaupunkikuvaa entisestään. Alueen suunnittelua ja rakentamista ovat työstäneet Kiinteistöyhtiö Itikanmäki Oy ja rakennusyhtiö Peab Oy yhteistyössä Seinäjoen kaupungin kanssa

10 Lakeuden virta kansalliseen kaupunkipuistoverkostoon Seinäjoen kaupunki on jättänyt hakemuksen ympäristöministeriölle pääsystä kansalliseen kaupunkipuistoverkostoon. Lakeuden virraksi nimetty kansallinen kaupunkipuisto ulottuu Seinäjokea ja Kyrönjokea pitkin kaupungin eteläpuolelta Isosaaresta aina pohjoispuolelle Kitinojalle saakka. Siellä avautuu eteläpohjalainen lakeusmaisema. Idässä aluetta rajaa Hallilanvuori ja lännessä Jouppilanvuori, Kyrkösvuori ja Rintalanvuori. Lakeuden virta näyttäytyy ainutlaatuisena elämysliikuntareitistönä. Kulttuurielämysten virta Törnävältä Östermyran kartanon historiallisesta ympäristöstä Aalto-keskukseen ja edelleen Lakeusmaisemaan. Virta vie myös osaamisen ja tiedon verkostoa: jokivarren Framiinnovaatiokeskittymä liittyy reittien ja polkujen kautta kaupungin muihin osaamiskeskittymiin Rytmikorjaamoon, Foodwestiin ja sairaala-alueeseen. Seinäjoen elämysliikuntareitistö tarjoaa myös melontaa harrastaville elämyksiä. Kuva: Anssi Orrenmaa KOULUTUS, TUTKIMUS JA KEHITTÄ MINEN 18 Seinäjoen kaupungin synty ja kasvu liittyvät jokeen, erityisesti Törnävän kaupunginosassa sijaitsevan Östermyran kartanon, entisen ruukin ja ruutitehtaan alueelle. Kuva: Seinäjoen kaupunki

11 menestys perustuu koulutukseen Kaupunkiseudun menestyksen perusta on monipuolinen koulutustarjonta täällä voi opiskella tohtoriksi asti. Monialainen ammattikorkeakoulu, yliopistokeskus, yrittäjyyskoulutus ja kattavat aikuiskoulutusmahdollisuudet tukevat alueen menestystä jatkossakin. Käytäntöön tehokkaasti sovellettavasta tutkimuksesta vastaavat Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Sedu Aikuiskoulutus ja Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoen yliopistokeskuksen viisi jäsenyliopistoa ja Epanet-tutkimusverkosto. Lukuisissa kansainvälisissä tutkijaryhmissä työskentelee yli sata tutkijaa. Ammattikorkeakoulun ja Seinäjoen yliopistokeskuksen strategiseksi tueksi luotu Etelä-Pohjanmaan korkeakoulukonsortio säätiöineen takaa koulutusmahdollisuuksien vahvan kehittämisen. Tavoitteena on kerätä korkeakoulusäätiölle 10 miljoonan euron käyttöpääoma vuoteen 2015 mennessä. Kuva: SeAMK 21

12 SeAMK keskittää Seinäjoen toimintaansa Framin kampusalueelle. Tavoitteena on luoda toimiva ja viihtyisä kampus niin opiskelijoille kuin henkilökunnallekin. Lukuvuoden 2013 alkuun mennessä valmistuvat tilat liiketalousyksikön käyttöön. Tuolloin Framin alueella on yli ammattikorkeakoulun opiskelijaa, joista ulkomaisia opiskelijoita on yli 300. Sedu luo vetovoimaa Sedu Aikuiskoulutuksen ja Koulutuskeskus Sedun (= Sedu) yhteisenä visiona on luoda vetovoimaa. Sedu kehittää työ- ja elinkeinoelämää edistämällä osaavan työvoiman saatavuutta ja yrittäjyyttä. Sedu on merkittävä valtakunnallinen kouluttaja ja kansainvälinen toimija, jolle on luonteenomaista aktiivinen verkostoituminen. Se tarjoaa houkuttelevan opiskelupaikan vuosittain monelle tuhannelle opiskelijalle, ja sieltä valmistuu arvostettuja ammattinsa osaajia. Toimintaa kehitetään ajan haasteiden mukaisesti. Vahvana alueellisena vaikuttajana se on haluttu työpaikka, jossa pidetään tärkeänä hyvinvoinnin edistämistä. Sedu Aikuiskoulutus Seinäjoen ammattikorkeakoulu tähtää huipputasolle SeAMK on menestyvä, kansainvälinen ja yrittäjähenkinen ammattikorkeakoulu. Toimintatapamme perustuu ennakointiin ja toimintaympäristön analysointiin. Edistämme kansainvälistymistä alueella, ja olemme aktiivinen toimija innovaatiojärjestelmän kehittämisessä, Seinäjoen ammattikorkeakoulun rehtori Tapio Varmola sanoo. SeAMKin painopistealueet ovat: elintarviketalous ja hyvinvoinnin edistäminen älykkäät ja energiatehokkaat järjestelmät teollisuudessa ja rakentamisessa kulttuuri- ja elämystuotanto julkiset palveluinnovaatiot Näitä yhteen sitovina profiilialueina ovat yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen. SeAMK toteuttaa soveltuvaa, opetukseen liittyvää tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (TKI), joka keskittyy valituille painopistealueille. Se on merkittävä toimija kansallisesti ja kansainvälisesti: kansainvälisiä hankkeita on meneillään noin 20. SeAMK järjestää vuosittain kan- SeAMK 22 ammattikorkeakoulututkintoon (amk) johtavaa koulutusohjelmaa, joista kaksi on englanninkielisiä. Ylemmän amk-tutkinnon (yamk) voi suorittaa seitsemässä koulutusohjelmassa, joista yksi on englanninkielinen. Avoin ammattikorkeakouluopetus (avoin amk) tarjoaa tutkintoväylän koulutustaustasta ja iästä riippumatta. Noin tutkinto-opiskelijaa, joista noin 800 on aikuisopiskelijoita. Ulkomaisia opiskelijoita on vuosittain noin 500. Työntekijöitä noin 400. Ulkomaisia yhteistyökorkeakouluja on 200, 44 maassa. Kaksoistutkintomahdollisuuksia eri aloilla yhteistyössä ulkomaisten korkeakoulujen kanssa. Puolet SeAMK:n opiskelijoista suorittaa ulkomaanjakson vuosittain. TKI-toiminnan volyymi on vuosittain noin 5 miljoonaa euroa, ja käynnissä olevia hankkeita on noin sata. Vuosittain noin opiskelijaa, joista noin 630 suorittaa tutkinnon. Opetus- ja muuta henkilökuntaa on noin 150. Tulosyksiköt ovat: hyvinvointi, maaseutu, palvelu, tekniikka, yrittäjyys, kauppa ja kulttuuri, oppisopimuspalvelut. Koulutuskeskus Sedu Tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille. Koulutusta 14 opetuspisteessä lähes 40 eri ammattiin. Noin opiskelijan ja yli 500 ammattilaisen yhteisö. Suomen Yrittäjäopisto Suomen Yrittäjäopistosta on kehittynyt valtakunnallisesti tunnustettu yrittäjyyden osaamiskeskittymä, joka toimii kiinteässä yhteistyössä yrittäjien kanssa. Lentosotakoulu Kauhavalla Lentosotakoulun asema on vahvistunut Suomen sotilasilmailun yhtenä keskeisenä toimijana ja valtakunnallisena kouluttajana. Siellä toteutetaan myös kansainvälistä ohjaajakoulutusta. Kuva: Sedu Aikuiskoulutus sallisia ja kansainvälisiä konferensseja >> Ilmavoimat 22 23

13 Seinäjoen yliopistokeskus rakentaa tulevaisuutta Seinäjoen yliopistokeskus tekee tieteellistä tutkimusta, kehittämistyötä ja aikuiskoulutusta eteläpohjalaisen elinkeinoelämän avainaloilla. Päähuomio on akateemisesti ja yhteiskunnallisesti hyödynnettävässä monitieteisessä Seinäjoen yliopistokeskus Moderni yliopistollinen yhteistyöorganisaatio toimii Seinäjoen kampusalueella. Pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita eri puolilla Etelä- Pohjanmaata, Suomea ja Eurooppaa. Keskuksessa toimii vierailevia kansainvälisiä tutkijoita. Työntekijöitä on runsas 100. Opiskelijoita noin Yliopistokeskuksen jäsenyliopistot ovat Helsingin yliopisto, Sibelius-Akatemia, Tampereen yliopisto, tampereen teknillinen yliopisto ja Vaasan yliopisto. tutkimuksessa. Yliopistokeskus on edelläkävijä yritysten ja kehittäjäorganisaatioiden kanssa tehtävässä yhteistyössä. Näin Seinäjoen yliopistokeskus toteuttaa yliopistojen yhteiskunnallista vuorovaikutustehtävää. Yliopistokeskuksen tutkimuksellisena ytimenä ovat viiteen yliopistoon sijoittuvat Epanet-tutkimusprofessuurit. Niiden kokoamisessa ja koordinoinnissa yliopistokeskuksen apuna on kuntien ja korkeakouluyksiköiden muodostama Etelä- Pohjanmaan korkeakouluyhdistys ry. Tutkimus ja koulutus on koottu neljään ryhmään: tuoteprosessit ja tuotannon järjestelmät, elintarvikkeet ja hyvinvointi, liiketoimintaosaaminen sekä alueet ja kulttuuri. Jokaisessa ryhmässä työskentelee 3 6 tutkimusprofessoria, vanhempia tutkijoita ja huomattava määrä jatko-opiskelijoita. Kaikkiaan professuureja on noin 20. Etelä-Pohjanmaan korkeakoulukonsortio innovaatiotoiminta 24 VAASAN YLIOPISTO TURUN YLOPISTO SEINÄJOEN YLIOPISTOKESKUS TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO TAMPEREEN YLIOPISTO HELSINGIN YLIOPISTO SIBELIUS-AKATEMIA Seinäjoen yliopistokeskuksen ja ammattikorkeakoulun kokonaisuutta kehitetään Etelä-Pohjanmaan korkeakoulukonsortiona. Konsortion avulla osaamisen painopistealueille muodostuu yhä laajempi asiantuntijoiden joukko. Se pystyy palvelemaan alueen yrityksiä ja ottamaan vastuuta myös kansainvälisten yhteistyöhankkeiden vetämisestä. Konsortiolla on myös oma korkeakoulusäätiö, jonka avulla vahvistetaan toiminnan taloudellista pohjaa.

14 Framin alueelle on rakentunut 2000-luvulla vireä yritysten, koulutus-, tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden keskittymä. vahvistavat joen alavirrassa Itikanmäki, johon Atria Oy:n pääkonttorin lisäksi rakentuu Foodwestin elintarvikekehittämiskeskus (katso sivu 52) ja luovan talouden keskus Rytmikorjaamo. Yritys- ja tiedepuiston osaamista vahvistavat myös ihmisten korjaamiseen ja hyvinvointiin keskittyvät sairaalanmäen terveysyksiköt (katso sivu 57). Frami tarjoaa niin yrityksissä kuin tutkimus-, koulutus- ja kehittämisorganisaatioissa korkean osaamisen työpaikko- InnovaAtioiden viljelyä Kuva: Arto Halttunen ja pörinää Seinäjoen kaupunkikeskustaan kiinni rakentunut yritys- ja tiedepuisto on muuttanut viljavien peltojen tuotantosuunnan innovaatioiden viljelyksi sekä tiedeyhteisön ja yritysten vilkkaaksi pörinäksi. Yritys- ja tiedepuiston ytimenä sykkii teknologia- ja innovaatiokeskus Frami, joka on laajentunut neljässä rakennusvaiheessa jo kerrosneliömetrin osaamiskeskittymäksi ja laajenee lähivuosina edelleen useilla lisärakennuksilla. Framin alueen vihreää urbaania innovaatioympäristöä 27

15 Kuva: Lassila & Hirvilammi arkkitehdit Oy Frami laajenee sekä etelään että pohjoiseen. Lisää tilaa tulee niin korkeakoulujen kuin yritysten käyttöön. Alueelle kaavaillaan myös opiskelija-asuntoja. Kuva: Seinäjoen kaupunki Framin seuraava yritystalo Frami G rakentuu Framin D-osan yhteyteen. Pinta-ala on kerrosneliömetriä. ja. Teknologia- ja yrityspalveluyritykset voivat hyödyntää Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Seinäjoen yliopistoyksiköiden koulutus- ja tutkimuspalveluita ja rekrytoida läheltä uusia osaajia. Lisää tilaa Frami Oy:ksi muuttunut Seinäjoen Teknologiakeskus Oy jatkaa myös 2010-luvulla innovaatioympäristöjen kehitystyötä rakentamalla yrityksille moderneja, muuntuvia toimitiloja ja tarjoamalla monipuolisia kehityspalveluita. Tavoitteenamme on koko Seinäjoen alueen kehittyminen erityisesti yrityksiä vahvistamalla ja yritystyöpaikkoja lisäämällä, toimitusjohtaja Hannu Kantonen toteaa. Investoinnit fyysisen innovaatioympäristön rakentamiseen jatkuvat lähivuosina. Aakkosia riittää vielä, Kantonen naurahtaa ja viittaa Framin eri osien nimeämiseen. Teknologia- ja innovaatiokeskus Framin rakennusten lisäksi Framin alueella varaudutaan yritysten (esim. Epec Oy) toimitilarakentamiseen. Lisäksi Framin alueella kehitetään autopaikoitusta rakentamalla kaksi pysäköintitaloa. Tavoitteena on yhteensä uutta autopaikkaa vuoteen 2016 mennessä. Framin ranta Seinäjoen varressa rakentuu viihtyisäksi puistoksi, joka mahdollistaa myös erilaisten tilaisuuksien järjestämisen. Frami vuonna kerrosneliömetriä toimitiloja yritysten sekä koulutus- ja kehittämisorganisaatioiden käytössä Yrityksiä 60 Työntekijöitä 700 Opiskelijoita (SeAMK) Frami F rakentuu lukukauden 2013 alkuun mennessä Seinäjoen ammattikorkeakoulun liiketalousyksikön käyttöön. Se on pinta-alaltaan kerrosneliötä. Framin alueen vahvistuvalla kampuksella on tuolloin jo yli ammattikorkeakoulun opiskelijaa

16 Myöhemmin rakennettava Frami G:n rakennus oikealla yhdistyy avaralla sisäpihalla nykyiseen Frami D -rakennukseen. Kuva: Arkkitehtuuritoimisto Valvomo Oy Rytmikorjaamon piha rakennetaan tapahtumapihaksi, joka tarjoaa areenan erilaisille yleisötapahtumille skeittikisasta kuulijan rock-konserttiin. Pihasta on tehty useita suunnitelmia yhdessä nuorten kanssa. Tämä suunnitelma on nimeltään Rytmipuisto. Kuva: Lassila & Hirvilammi arkkitehdit Oy Rytmikorjaamon aulatilat on mitoitettu suurtenkin konserttien ja tapahtumien tarpeisiin. Rytmikorjaamo Rasvamontusta rytmimusiikin päämajaksi Rytmimusiikkialan kehittäminen on Seinäjoen kaupungin strategisia painopisteitä. Rytmimusiikin keskus Seinäjoella on Rytmikorjaamo. Entinen rasvamonttuinen postiautovarikko muuntuu vuoden 2011 aikana rouheiksi liike- ja toimitiloiksi rytmimusiikin ja luovien alojen toimijoille. Tilojen lisäksi Rytmikorjaamo tarjoaa rytmikkäitä mahdollisuuksia tapahtumiin, koulutukseen, tutkimukseen ja verkostoitumiseen. Tulevaisuuden visioissa alue kasvaa luovien toimijoiden hermokeskukseksi. Rytmikorjaamolla on tilaa luoville ideoille! Kuva: Arkkitehtitoimisto Ark-Kantonen Oy

17 2011 Saneerauksessa taloon rakennetaan mm. 25 toimistotilaa luovien alojen yrityksille, liiketiloja, yhteinen iso aula, kahvila ja neuvottelutiloja. Kuva: Sisustusarkkitehdit Gullstén-Inkinen KAUPAN KESKUS 32

18 vahvat ostosvirrat, kehittyvä erikoiskauppa Seinäjoen kaupunkikeskus on kasvava kaupan alue. Eri puolille rakennetaan tai suunnitellaan uusia kauppakeskuksia tai laajennetaan jo olemassa olevia kohteita. Alueen asukkailla ja muualta tulevilla on mistä valita. 35 Kuva: Mikko Lehtimäki

19 Vahvaa vähittäiskauppaa Seinäjoki on vakiinnuttanut asemansa vetovoimaisena shoppailukaupunkina. Tilastollisesti Seinäjoki on Suomen kuudenneksi suurin markkina-alue heti Suomen suurten, vahvojen ja vanhojen kaupunkien jälkeen. Seinäjoen vähittäiskaupan volyymi on 703 miljoonaa euroa. Korkea ostoluvun arvo kertoo siitä, että ympäröivästä maakunnasta tulee päivittäin vahvat asiakasvirrat kaupunkiin. Välittömällä kaupan vaikutusalueella on yli asukasta, mutta jo kahden tunnin ajomatkan etäisyydellä on noin asukasta. Seinäjoen kaupan kasvu perustuu paitsi oman väestön kasvulle myös sille, että kaupungin ympärillä on vahvaa kulutusaluetta. Tämä antaa meille laajan ostovoiman ja luonnolliset edellytykset erikoiskaupan kehittymiselle. Kun vähittäiskaupan lisäksi huomioidaan se, että Seinäjoki on myös erittäin vahva autokaupan keskus, korostuu kaupan merkitys entisestään, johtaja Juha Luukko Seinäjoen seudun elinkeinokeskuksesta kertoo. Kaupan volyymia kasvattavat myös vuosittaiset suuret tapahtumat: Provinssirock, Tangomarkkinat ja Seinäjoen Vauhtiajot. Niiden kävijät tekevät runsaasti myös ostoksia kaupungissa. Seinäjoella on kaupan toimialalla hyvin vahvat tulevaisuuden näkymät. Siitä kertovat myös uudet kauppakeskukset, joita on syntynyt niin kaupungin keskustaan kuin läheisille palvelualueille. Palvelutarjontaa monipuolistavat Ostosvirta levittäytyy Lapuan Ideaparkiin Lapuan kaupunkikeskustan tuntumaan, hyvien liikenneyhteyksien varrelle valtateiden 16 ja 19 risteykseen, lähelle kantatie 66:ta nousee uusi Ideaparkkauppakeskus. Sen myötä Lapualle nousee yksi Pohjanmaan suurimmista kauppakeskuksista. Tavoitteena on monipuolinen vaate- ja vapaa-ajan kaupan keskus, jonne tulee myös ravintoloita ja kahviloita. Kauppakeskuksen rakentamisesta vastaa Skanska. Neuvottelut kauppakeskuksen tilojen vuokraamiseksi ovat käynnissä. Hypermarket-toimijaksi on tulossa K-citymarket. Maskun ja Ideaparkin mukaantulo on erinomainen asia ja lisää hankkeen vetovoimaisuutta, tulosyksikön johtaja Raimo Virtanen Skanskasta sanoo. Kauppakeskuksen suunniteltu laajuus on noin kerrosneliötä, ja sinne tulee yli sata liikettä. Kokonaisuuteen kuuluu myös keskusaukio, joka tarjoaa tilan ja mahdollisuuden erilaisten tilaisuuksien järjestämiseen. Alueelle tullee myös liikenneasema erilliseen rakennukseen. Ideapark erilaisine kaupunginosineen septi. Sijainti lähellä Lapuan keskustan palveluja ja hyvien liikenneyhteyksien varrella sopii konseptiimme mainiosti. Alueelta on myös tähän asti puuttunut monipuoliset palvelut tarjoava kauppakeskus, Masku Kiinteistön Toivo Sukari kertoo. Iso liikekaupunkihanke luo pohjaa uudelle yritystoiminnalle. Se tuo myös välittömästi noin kaupan työpaikkaa lisää. Ideapark on patruunatehtaan rakentamisen jälkeen suurin yksittäinen Lapualle koskaan tehty yritysinvestointi. Tämän johdosta kaupungin väestönkasvu ja rakentamisen kasvu lisääntyvät entisestään ja tuovat uusia mahdollisuuksia useille eri lisäksi monet erikoiskaupat ja esimerkiksi etniset ravintolat. on alusta asti huolellisesti suunniteltu ja investoijille, Lapuan kaupungin elinkeino- Liikekeskusten kehittämiseen ja laadukkaaseen suunnitte- myös käytännössä hyväksi havaittu kon- toimenjohtaja Jouko Vuolle toteaa. luun on panostettu erityisesti myös Alavudella, Kauhavalla ja Kurikassa. Toimintaympäristöjen modernilla suunnittelulla halutaan tarjota toimivampia ja ajanmukaisia liiketiloja ja -alueita. Seinäjoen kaupan menestystekijät Suomen 6. suurin markkina-alue Pohjanmaan kaupan ykkönen Markkina-aluetta 360 astetta ympärillä Asiakkaat tulevat n. 200 km säteeltä Moottoriajoneuvokaupassa Suomen suurimpia Tapahtumamatkailun osaaja Hyvä logistinen sijainti: 6 maantien ja 5 rautatien risteys kasvava ja kehittyvä lentokenttä alle 4 tunnin ajomatka Ouluun ja Helsingin seudulle Kuva: Skanska

20 Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa Eepee Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa, Eepee, on yli asiakasomistajan omistama alueellinen vähittäiskaupan monialayritys. Sen toimialoja ovat marketkauppa, liikennemyymälä- ja polttonestekauppa, matkailu- ja ravitsemiskauppa, maatalous- ja rautakauppa sekä auto- ja autotar- Lakeuden Ankkuri Seinäjoen ydinkeskustan tuntumaan Kauppa-Joupin alueelle muodostuu megakauppakeskus Lakeuden Ankkuri. Tulevaisuuden kaupan keskittymä vastaa lisääntyvään kulutuskysyntään uusilla ja nykyaikaisilla tiloilla. Sillä tavoitellaan myös kansainvälisten toimijoiden kiinnostusta. Seudun suurin kauppakeskus on yksi Suomen johtavista AVENAS kauppakeskus kokonaisuutena suunnitelluista, tilaa vaativan kaupan alueista. 30 hehtaarin alueelle rakennetaan yli kerrosneliömetriä kaupallista liiketoimintojen pinta-alaa. Aluetta tulee palvelemaan myös uusi liikenneasema ja parkkipaikat yli ajoneuvolle. Kuva: Helin & Co Arkkitehdit vikekauppa. Eepeellä on maakunnassa 80 toimipaikkaa, joissa työskentelee yli eteläpohjalaista. Viiden viime vuoden 95 miljoonan euron kokonaisinvestoinneillaan se on myös yksi toimialueensa suurimpia rakentajia. Eepee jatkaa palveluverkostonsa määrätietoista kehittämistä myös lähivuosina. Vuosien aikana käytämme kokonaisuudessaan investointeihin noin 30 miljoonaa euroa. Kyky pitkäjännitteiseen toimintaan on sisäänrakennettuna osuustoiminta-ajatukseemme ja laajaan omistuspohjaamme. Toiminta-ajatuksemme mukaisesti tuotamme etuja ja palveluja asiakasomistajiemme eduksi ja samalla kehitämme toimialuettamme, toimitusjohtaja Kimmo Simberg kertoo. Eepee kehittää kotimaakuntaansa lisäksi tiiviissä yhteistyössä maakunnan oppilaitosten kanssa. Se on aktiivisesti mukana Etelä-Pohjanmaan korkeakouluverkosto Epane- Eepeen suurin marketkaupan toimipaikka, Prisma Hyllykallio, on mittavan uudistustyön alla. Laajennuksen myötä sen neliömäärä kasvaa neliöllä, josta noin puolet tulee suoraan asiakaskäyttöön myymäläksi ja ravintolamaailmaan. Tällä laajennuksella siitä tulee yksi Suomen suurimmista Prismoista. Kuva: Juha Harju tissa, jossa se tukee erityisesti kuluttajakäyttäytymisen ja elintarviketurvallisuuden professuureja. Rakennusyhtiö Peab Oy on rakentanut uusimman, noin hehtaarin kokoisen K-citymarketin AVENAS kauppakeskukseen Seinäjoen Päivölän alueelle. Yli neliömetrin kiinteistöön sijoittuu myös huomattava määrä muita myymälöitä. Seinäjoen kaupungin keskusta-alueella sijaitsevalla yli yhdeksän hehtaarin alueella on rakennusoikeutta liikerakentamiseen kerrosneliömetriä. Kuva: Peab Oy Mielenkiinto AVENAS kauppakeskusta kohtaan on vahvaa. Olemme keskustelleet lukuisten yritysten kanssa alueen kehityssuunnitelmista ja yritysten halukkuudesta sijoittua alueelle, Peab Oy:n aluejohtaja Mika Katajisto toteaa. Päivölän alue on kooltaan houkutteleva myös yrityksille, jotka eivät tällä hetkellä toimi Seinäjoen talousalueella. AVENAS kauppakeskuksen toisen vaiheen rakentaminen aloitettiin maaliskuussa 2011 Tokmannin liikerakennuksella. Kolmannessa vaiheessa K-citymarketin ja Tokmannin väliin toteutetaan varsinainen kauppakeskus. Kaikki kaupalliset tilat rakennetaan kiinni toisiinsa kauppakäytävän avulla. Toteutamme AVENAS kauppakeskuksesta vetovoimaisen kaupanteon alueen. Kauppakeskustilojen lisäksi alueelle voidaan rakentaa myös niin sanottua tilaa vievää kauppatilaa, Peabin kiinteistöliiketoiminnasta vastaava johtaja Heikki Levo kertoo. Kuva: Juha Harju 38 39