Ajankohtaista lannasta ja ravinnekierrätyksestä

Transkriptio

1 Ajankohtaista lannasta ja ravinnekierrätyksestä Varsinais-Suomen Karjakerho projektikoordinaattori Kaisa Riiko -hanke Baltic Sea Action Group

2 Lantaa ja ravinteita Suomessa ja maailmalla

3 Eläintiheys naudat ja siat

4 Nurmien ja yksivuotisten kasvien osuus

5 Savimaiden ja karkeiden kivennäismaiden osuus viljelymaasta

6 Naudan ja sian lannan fosfori kg/ha

7 Fosforin kierrätyspotentiaali Suomessa Fosforin kierrätyspotentiaali eli kasveille käyttökelpoisen kierrätysfosforin määrä eri lähteistä Suomessa, peltohehtaaria kohti vuodessa Kotieläinten lanta n. 8 kg P/ha/v Yhdyskuntien jätevesilietteet n. 2 kg P/ha/v Elintarvike- ja rehuteollisuuden sivuvirrat ja biojätteet n. 1,5 kg P/ha/v Yhdyskuntien biojätteet n. 0,5 kg P/ha/v Vertailuna: väkilannoitefosforin käyttö Suomessa keskim. 5 kg P ha/v Vielä 1990 väkilannoitefosforin käyttö 30 kg/ha/v

8 Lanta laajemmalle? Tuotantosuunta Sikatalous Lantaa saanut peltoala ELY-keskus Pohjois-Savon Kainuun Lantaa saanut peltoala Lypsykarjatalous Pohjois-Pohjanmaan Muu nautakarjatalous Kaikki tuotantosuunnat Pohjanmaan Etelä-Pohjanmaan Lapin Muu kasvintuotanto Pohjois-Karjalan Muu tuotanto Siipikarjatalous Etelä-Savon Koko maa Keski-Suomen Viljanviljely Pirkanmaan Lammas- ja vuohitalous Erikoiskasvintuotanto Varsinais-Suomen Hämeen Satakunnan Puutarhatuotanto Kaakkois-Suomen Hevostalous Ahvenanmaa - Åland Uudenmaan % käytössä olevasta maatalousmaasta % käytössä olevasta maatalousmaasta Lietelanta Kiinteä lanta Virtsa/lantavesi Lietelanta Kiinteä lanta Virtsa/lantavesi Lähde: SVT: Tike, Maatalouden rakennetutkimus, Maatalouslaskenta 2010 TEHO Plus hanke

9

10 EU:n ravinnekierrätyspotentiaali: kokonaismäärät sekä kg/ha/vuosi EU:n maatalousmaalle levitettynä N kokonais N keskim. P kokonais P keskim. Mt kg/ha/y Mt kg/ha/y Lanta Biojäte Teurasjäte?? Yhdyskuntajätevesiliete Mineraalilannoitteet

11

12 Lähde: Global Phosphorus Status, Arno Rosemarin (SEI) Esitys Nordic Phosphorus Conference 2016

13 Lannan käytön biologiset tekijät Lanta on ravinnelähde, resurssi enää ei puhuta jätteestä Mutta, miten saada lannan ravinteet kasvin käyttöön? - Suuret typpiannokset: starttityppi + lanta (tai typensitojakasvit + lanta) - Liukoisen typen saatavuus kasville - Orgaanisen typen vapautuminen - Fosfori, liukoisuus ja nurmilla kertyminen maan pintakerrokseen

14 Lanta lannoitteena

15 Liukoinen vs kokonaistyppi Naudan kuivalanta taulukkoarvo kg/m3 Naudan lietelanta taulukkoarvo kg/m3 Sian Broileri lietelanta kuivalanta taulukkoarvo taulukkoarvo kg/m3 kg/m3 P/m3 1,2 0,5 0,8 3,5 Ntot/m3 4,2 3 3,7 9,3 Nliuk/m3 1,2 1,8 2,7 5,1 K kg/m3 3,2 2,9 1,9 4,5 - Orgaaniseen ainekseen sitoutunut iso osa lannan typestä - Vapautuminen hitaasti kasvukauden aikana, osa vasta seuraavana kasvukautena - Kasvien ravinteiden oton rytmi: kevätviljat, nurmet, syysviljat, kerääjäkasvit - Typen takapotku!

16 Entäpä pellon tiivistyminen? Alhainen tiivistymisriski Saveksen osuus pieni Maa kuivaa Alhainen akselipaino Nurmikasvusto Korkea tiivistymisriski Saveksen osuus suuri Kostea maa Kevätlevitys Myöhäinen syksy Korkea akselipaino Ei kasvustoa Esimerkkejä Greppa Näringen -lantalaskurista: - tiivistymishaitta e/m3 lietelantaa - maalaji keskiraskas savi (saveksen osuus %) Kevät, vilja, sijoittava kalusto (8m) 3,3 e/m3 Kevät, vilja, letkulevitys (18 m) 1,9 e/m3 Alkukesä, vilja, sijoittava kalusto 1,7 e/m3 Alkukesä, vilja, letkulevitys 1,4 e/m3 Kevät, vilja, vetoletkulevitys 0,4 e/m3 Alkukesä, nurmi, sijoittava kalusto 1,0 e/m3 - myös kuivalannan levitys tiivistää

17 Lannan käytön taloudelliset tekijät Ravinteiden arvo mitkä ravinteet otetaan huomioon mikä on viitehinta + Maanparannusarvo + Kannuste lannan käytölle lantapoikkeus, lannan ravinteiden laskentatapa tuki, kompensaatio - Lannan kuljetuskustannus - Lannan levityskustannus - Maan tiivistyminen - Kasvuston tallaustappio - Epätasainen tuleentuminen - Aikatekijä Lannan käytön kannattavuus ,84 2,16 0,9 1,44 Naudan kuivalanta taulukkoarvo 3,48 2,16 Naudan lietelanta taulukkoarvo 2,28 1,44 3,24 Sian lietelanta taulukkoarvo 5,4 6,3 6,12 Broileri kuivalanta taulukkoarvo Liuk. Typen arvo Fosforin arvo e/m3 Kaliumin arvo e/m3 viitearvoina N 1,2 e/kg P 1,8 e/kg K 1,2 e/kg

18 Lanta maanparannusaineena

19 Maan kasvukunnon osatekijät 1. Kemialliset tekijät 2. Fysikaaliset tekijät 3. Biologiset tekijät

20 Lanta maanparannusaineena Maaperä lajistollisesti monipuolisempi kuin maan päällinen osa Maaperän biodiversiteetin ja maaperän toiminnan välillä voimakas yhteys Mikrobisto + erilaiset maaperäeläimet Orgaanisen aineksen vähetessä maaperäeliöstön elinolot heikkenevät Lanta hyvää mikrobiruokaa ja mikrobitoiminnan kiihdyttäjää Eroja eri lantalajien orgaanisen aineksen pitoisuudessa

21 Maaperän hiili Orgaaninen aines tärkeää maan rakenteen kannalta koska se Stabiloi muruja Vaikuttaa maan vedenpidätysominaisuuksiin Orgaanisen aineksen pitoisuus ja mikrobitoiminta Viljelytoimenpiteet vaikuttavat pitkään harjoitettavat viljelymenetelmät Lannasta vain vähän orgaanista ainesta, nurmen merkitys suurempi Viljelykierto + kuivalanta hyvää lääkettä maalle! Uutta maaperä hiilinielu Ranskan aloite 4/

22 Uutta lantateknologiaa

23 Typpisensorin hyödyntäminen orgaanisten lannoitevalmisteiden käytön tarkentamisessa Lietealtaassa sekoitettu erilaatuisia nestemäisiä orgaanisia lannoitevalmisteita. Typpisensori paljastaa miten eri lietevaunullisten ravinnesisällöt ovat poikenneet toisistaan. Onko sekoitus onnistunut? Typpisensorin avulla lisätyppeä voidaan antaa kohtiin joissa tarvetta. Lietevaunun ja typpisensorin/lannoitteenlevittimen työleveyksien yhteensovittaminen tarpeen. Kuvan levitysjälki hyvin tyypillinen myös sian lietelannan kanssa

24 Ammoniakkipäästöt 8 Itämeren EU maasta olivat tonnia vuonna 2014 Muut 7 % Maatalous 93% Lanta 63% Mineraalilannoitteet ja maaperä 37% Source: ec.europa.eu/eurostat och HELCOM

25 Taustaa Eläintuotannossa syntyvä lanta on ilmakehään joutuvien typpi-ammoniakkipäästöjen pääasiallisin lähde Päästöjä voidaan vähentää käyttämällä lannan happokäsittelytekniikoita. Tanskassa tekniikoita on testattu ja ne ovat olleet pitkään käytössä. Hanke edistää tekniikoiden käyttöönottoa myös muissa Itämeren maissa

26 Lannan ph:n vaikutus ammoniakin volatilisaatioon NH 3 emissions, kg N ha -1

27 Happokäsittelytekniikat Tärkeimmät happokäsittelytekniikat (Slurry Acidification Techniques SATs): - Happokäsittely karjasuojissa - Happokäsittely varastointivaiheessa - Happokäsittely peltolevityksen aikana

28 Peltokokeet 2016 Ruotsissa Ruotsissa tehty peltokokeita vuodesta 2014 Karjanlanta nurmelle Mineraalilannoite vs lietelanta vs happokäsitelty lietelanta Tulokset Ei eroa kasvin proteiinipitoisuudessa N hyödyntäminen n. 70% parempaa happokäsiteltynä kuin raa alla lietelannalla, hyötysuhde lähenee mineraalilannoitusta (ks. kuva) Satovaste +8% (360kg/ha) NH 3 päästövähenemä johdettavissa satovasteesta (vrt. raakalantaan) ja paremmasta typen hyötysuhteesta 30 November

29 Tuloksia Tanskan nurmikokeista - pohdintaa Hapotetulla naudan lietelannalla selvästi parempi sato nurmien lannoituksessa Mahdollisia syitä Typen parempi hyväksikäyttö haihdunnan esto Multaus vs. Letkulevitys juuristovaurioiden väheneminen Rikki satovasteen tuottajana onko piilevää rikinpuutosta

30 KIITOS! projektikoordinaattori Kaisa Riiko Puh: