Järki Lanta - Lantayhteistyötä kotieläin- ja kasvitilojen välillä

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Järki Lanta - Lantayhteistyötä kotieläin- ja kasvitilojen välillä"

Transkriptio

1 Kuvat: Kaisa Riiko ellei muuta mainittu Järki Lanta - Lantayhteistyötä kotieläin- ja kasvitilojen välillä Kaisa Riiko, projektikoordinaattori Järki Lanta -hanke Baltic Sea Action Group Järki Lanta loppuseminaari Tuorlassa

2 Fosforin kierrätyspotentiaali Fosforin kierrätyspotentiaali eli kasveille käyttökelpoisen kierrätysfosforin määrä eri lähteistä Suomessa, peltohehtaaria kohti vuodessa Kotieläinten lanta n. 8 kg P/ha/v Yhdyskuntien jätevesilietteet n. 2 kg P/ha/v Elintarvike- ja rehuteollisuuden sivuvirrat ja biojätteet n. 1,5 kg P/ha/v Yhdyskuntien biojätteet n. 0,5 kg P/ha/v Vertailuna: väkilannoitefosforin käyttö Suomessa keskim. 5 kg P ha/v Vielä 1990 väkilannoitefosforin käyttö 30 kg/ha/v Järki Lanta KR 2

3 Lanta laajemmalle? Tuotantosuunta Sikatalous Lantaa saanut peltoala ELY-keskus Pohjois-Savon Kainuun Lantaa saanut peltoala Lypsykarjatalous Pohjois-Pohjanmaan Muu nautakarjatalous Kaikki tuotantosuunnat Pohjanmaan Etelä-Pohjanmaan Lapin Muu kasvintuotanto Pohjois-Karjalan Muu tuotanto Siipikarjatalous Etelä-Savon Koko maa Keski-Suomen Viljanviljely Pirkanmaan Lammas- ja vuohitalous Erikoiskasvintuotanto Varsinais-Suomen Hämeen Satakunnan Puutarhatuotanto Kaakkois-Suomen Hevostalous Ahvenanmaa - Åland Uudenmaan % käytössä olevasta maatalousmaasta % käytössä olevasta maatalousmaasta Lietelanta Kiinteä lanta Virtsa/lantavesi Lietelanta Kiinteä lanta Virtsa/lantavesi Lähde: SVT: Tike, Maatalouden rakennetutkimus, Maatalouslaskenta 2010 TEHO-hanke 3

4 Lannan käyttö Painottunut kotieläintiloille Tavoite: lannan ravinteiden jakautuminen nykyistä laajemmalle peltoalalle ja kauemmas kotieläinsuojista Tunnistettuja ongelmia: - lannan ravinteiden arvo vs. kuljetuskustannus - kasvitilojen halukkuus vastaanottaa lantaa - kotieläintilojen halukkuus luovuttaa lantaa - kotieläintuotannon keskittyminen: yhä enemmän lantaa syntyy yhdessä paikassa => yhä pidempi kuljetusmatka vaadittaisiin Järki Lanta KR 4

5 Nurmien ja yksivuotisten kasvien osuus Lähde: MTT raportti 124 (2014) 5

6 Savimaiden ja karkeiden kivennäismaiden osuus viljelymaasta Lähde: MTT raportti 124 (2014) 6

7 Eläintiheys naudat ja siat Lähde: MTT:n raportti 124 (2014) 7

8 Yhteistyömalleja ravinteiden kierrättämiseksi Saaristomeren valuma-alueella eli Järki-Lanta - järkevää lannan ravinteiden kierrätystä Tarkastelussa kotieläintilan ja kasvinviljelytilan lantayhteistyö Tuodaan esille hyviä käytännön esimerkkejä ja ratkaisuja Tuodaan esille käytännön ongelmia ja pullonkauloja Tuloksista hyötyä sekä toisille viljelijöille että päätöksentekijöille Tarkemmassa tarkastelussa neljä kotieläintilaa lannan vastaanottajineen: sikatila, siipikarjatila, lypsykarjatila sekä emolehmätila (yhteensä 13 tilaa) Tilat mukana omilla nimillä (kahta lukuunottamatta) Järki Lanta

9 Peruslähtökohtia Järki Lanta -hankkeessa Realiteetti: Kotieläinyksiköiden koko kasvaa Lannan määrä yksikköä kohti kasvaa Lannan levitysalan tarve yksikköä kohti kasvaa Laajennetaanko kotieläintilan peltoviljelyä samassa tahdissa kotieläintalouden kanssa? Tunnistettu tehostuvan kotieläintuotannon ongelma kaikkialla: tavoite palauttaa lannan ravinteita kasvinviljelyyn kasvien tarpeita vastaavasti etääntyy yhä kauemmas Ratkaisut: Lannasta lannoitteeksi Tilakohtaiset/paikalliset ratkaisut: lanta lantana Keskitetyt/alueelliset ja valtakunnalliset ratkaisut: lannan jatkojalostus lannoitteiksi Kytkennät biotalouteen ja resurssitehokkuuteen Tilakohtaisten ja keskitettyjen ratkaisujen linkittäminen Järki Lanta KR 9

10 Lypsykarjatilan lanta- ja rehuyhteistyö lähiseudun kasvinviljelytilojen kanssa Kuva: Hia Sjöblom Vennan luomumaitotilalla 140 lypsylehmää + n. 120 nuorkarjaa, peltoa viljelyssä 260 ha Yhteistyötiloina useita lähiseudun luomukasvinviljelytiloja Hankkeessa mukana kolme yhteistyötilaa: Heikkilän ja Jaakkolan viljatilat ja Kaarlejoen vihannes- ja viljatila reilusti alle 0,5 ey/ha yhteenlaskettu eläintiheys Yhteistyötiloilta säilörehua ja seosviljaa Vennan tilalle, Vennan pelloilla nurmien lisäksi viljaa - viljelykiertoyhteistyö! Yhteistyön avulla ison karjan rehut alle 10 km säteeltä, myös valkuaisrehut Järki Lanta KR 10

11 Broilertilan lantayhteistyö usean viljatilan kanssa Kuva: Hia Sjöblom Laaksosen tila, broilerkasvattamo , tilalla omaa peltoalaa 120 ha josta puolet lannanlevitysalana Useita lannan vastaanottajia, hankkeessa mukana näistä kaksi, joiden yhteenlaskettu peltoala n. 300 ha Sekä tavanomaisia että luomutiloja vastaanottajina Kuljetusetäisyydet vastaanottaville tiloille km Vastaanottaja maksaa lannan kuljetuksen ja levityksen Käyttömäärät vastaanottavilla tiloilla n. 10 m3/ha Siipikarjanlannalla hyvä kysyntä: hyvä ravinne- ja maanparannusarvo kattaa kustannukset pidemmänkin kuljetusmatkan päähän Järki Lanta KR 11

12 Ison sikatilan lantayhteistyö usean kasvinviljelytilan kanssa Heikkilän emakkosikala, aiemmin 1700 emakkoa (porsaiden välikasvatus muualla), laajennuksen jälkeen 3400 emakkoa Vuodessa syntyvä lietemäärä n m3 Useita viljatiloja lannan vastaanottajana tilan sijaintikunnassa, sekä tavanomaisia että luomutiloja Kuva: Hia Sjöblom Hankkeessa mukana kolme vastaanottavaa tilaa: Tuurin tila 320 ha, Vähä-Piikkiön tila 185 ha ja Kylä-Huukan tila 90 ha Lietelannan pääkäyttökohteet kevätviljat, syysviljat syksyllä, syysviljat keväällä, syysöljykasvit, kumina, nurmia ei alueella juurikaan viljelyssä Tavoitteena saada lietettä jakeistamalla enemmän ravinteita kuormaa kohti tilalta ulos, (riittävän) tehokas fosforinerotus, kohtuu kustannuksilla, niin että jakeet käytettävissä tilojen olemassaolevalla kalustolla Järki Lanta KR 12

13 Emolehmä ja sikatilan lantayhteistyö kasvinviljelytilan kanssa Kuva: Hia Sjöblom Salmensuun tilalla emolehmiä (hereford) n. 200 ja lisäksi lihasikoja, oma viljelty peltoala n. 200 ha, lisäksi rantaniittyjä n. 200 ha Lietelannan ja kuivalannan luovutusta naapurissa sijaitsevaan Tapilan kartanoon, peltoala n. 400 ha, viljelyssä viljaa ja sokerijuurikasta Salmensuusta lannan luovutusta lisäksi muutamalle kauempana sijaitsevalle viljatilalle (15-20 km) Yhteistyön avulla eläintiheys <0,5 ey/ha => lannan levitys paremmin mahdollista kasvin tarpeen ja ajankohdan olosuhteiden mukaan Järki Lanta KR 13

14 Lannan käytön biologiset tekijät - Lanta on ravinnelähde, resurssi enää ei puhuta jätteestä - Lannan maan kasvukuntoa parantava vaikutus nousussa! - Lannan kasvukuntoa parantava vaikutus (Greppa Näringen hankkeen kertoimet) Lietelanta 0,79 e/m3 Kuivalanta 1,70 e/m3 - Hukkakaura? - Miten suuri osa typestä kannattaa antaa lantana? - Suuret typpiannokset: starttityppi + lanta (tai typensitojakasvit + lanta) - Liukoisen typen saatavuus kasville - Orgaanisen typen vapautuminen Järki Lanta KR 14

15 Liukoinen vs kokonaistyppi Naudan kuivalanta taulukkoarvo kg/m3 Naudan lietelanta taulukkoarvo kg/m3 Sian Broileri lietelanta kuivalanta taulukkoarvo taulukkoarvo kg/m3 kg/m3 P/m3 1,2 0,5 0,8 3,5 Ntot/m3 4,2 3 3,7 9,3 Nliuk/m3 1,2 1,8 2,7 5,1 K kg/m3 3,2 2,9 1,9 4,5 - Orgaaniseen ainekseen sitoutunut iso osa lannan typestä - Vapautuminen hitaasti kasvukauden aikana, osa vasta seuraavana kasvukautena - Kasvien ravinteiden oton rytmi: kevätviljat, nurmet, syysviljat, kerääjäkasvit - Käytännössä ei orgaanisen typen vaikutusta juuri oteta huomioon Järki Lanta KR 15

16 Pienikin määrä väkevää tavaraa riittää haasteena levitysteknologia ja tukiehdot Broilerin kuivalanta 10 m3/ha Sian lietelannan separoitu kuivajae 13 m3/ha Järki Lanta KR 16

17 Lannan arvo maanparannusaineena nousussa Lantaa lohkolle viimeksi 40 v sitten ja nyt taas! Järki Lanta KR 17

18 Lannan käytön teknologiset tekijät Lietelannan levitysteknologioihin tarvittaisiin vaihtoehtoja! Nyt ympäristökorvauksessa tuettuna menetelmänä lietelannan sijoitus Muita mahdollisuuksia hajalevitys, letkulevitys, syöttöletkulevitys (letkulevitys- tai multainyksiköllä), SyreN-letkulevitys Varsinais-Suomen lietteenlevitysteknologiat 2010, % levitysalasta Sijoitus 32 % Pintalevitys + multaus 58 % Pintalevitys, ei multausta 10 % Järki Lanta KR 18

19 Entäpä pellon tiivistyminen? Alhainen tiivistymisriski Saveksen osuus pieni Maa kuivaa Alhainen akselipaino Nurmikasvusto Korkea tiivistymisriski Saveksen osuus suuri Kostea maa Kevätlevitys Myöhäinen syksy Korkea akselipaino Ei kasvustoa Esimerkkejä Greppa Näringen -lantalaskurista: - tiivistymishaitta e/m3 lietelantaa - maalaji keskiraskas savi (saveksen osuus %) Kevät, vilja, sijoittava kalusto (8m) 3,3 e/m3 Kevät, vilja, letkulevitys (18 m) 1,9 e/m3 Alkukesä, vilja, sijoittava kalusto 1,7 e/m3 Alkukesä, vilja, letkulevitys 1,4 e/m3 Kevät, vilja, vetoletkulevitys 0,4 e/m3 Alkukesä, nurmi, sijoittava kalusto 1,0 e/m3 - myös kuivalannan levitys tiivistää Järki Lanta KR 19

20 Lannanlevityksen aikaikkunoiden merkitys Lannan käyttömahdollisuuksiin vaikuttavat: - ravinnearvo - kuljetuskustannukset - aikaikkunat Aikaikkunoiden pidentäminen: - nurmien osuuden lisääminen - kevään aikaikkunan pidentäminen viljalohkoilla esim. oraslevitykset, SyreN Aikaikkunoiden tehokas hyödyntäminen: - lannan kuljetus levityslohkolle etukäteen (etälantavarastot, kuivalannan patterivarastointi) - erillinen lietteen kuljetuskalusto + välivarastokontit lannanlevityssesonkina Järki Lanta KR 20

21 Aikaikkunat käytännössä: lietteenlevitystä oraille osa 1 Letkulevitys syysvehnän oraalle Syysvehnäkasvusto päivää ennen puintia Järki Lanta KR 21

22 Aikaikkunat käytännössä: lietteenlevitystä oraille osa 2 Letkulevitystä kevätvehnän oraalle Kasvusto Järki Lanta KR 22

23 Sijoittava kalusto hyvä ratkaisu nurmien lietteenlevitykseen Sijoittava tekniikka hyvä ratkaisu lietteen käytölle nurmiviljelyssä, onnistuu myös viljan oraille hyvissä olosuhteissa Lietelannan separointi edelleen auttaa lietelannan hyödyntämistä nurmilla Järki Lanta KR 23

24 Syöttöletkulevitystä ennen kylvöä Kevyt laite, mahdollista käyttää letkulevitysyksikön tai multaimen kanssa Lietteen syöttö etälietesäiliöstä tai välikontista Käytössä vain muutamilla tiloilla Suomessa Menetelmällä paljon etuja, kasvupotentiaalia Järki Lanta KR 24

25 Lietelannan separointi Tavoittet: Fosfori kiintojakeeseen Typpipitoisesta nestejakeesta helposti pumpattava, levitettävä, imeytyvää Rehuhygienian parantuminen Allastilan lisäys Menetelmät: Sakkautus Linkous Suotonauha Ruuviseparointi Menetelmän arviointi: Fosforin erotuskyky Teho m3/h Hinta Järki Lanta KR 25

26 Lietelannan separoinnissa Mitä tavoitellaan: - Kuiva-aineen erotus Levitystekniikka, juoksevuus Rehuhygienia - Säiliötilan lisäys %? - Fosforin erotus lietteen ikä rehustus: oma vs. tehdasrehu virikemateriaali Tarvitaan lisää tietoa: - Tutkimustulokset - Kokemukset tiloilta - Urakoitsijoiden kokemukset huomioitavaa Järki Lanta KR 26

27 Lantanäytteitä ja jakeistuskokeiluja Kuva: Daniel Major Hankkeessa otettu 48 lantanäytettä - naudan ja sian lietelantoja - naudan kuivalantoja - sian lietteestä separoituja kuivajakeita Kuva: Timo Heikkilä Järki Lanta KR 27

28 Lietelannan jakeistuskokeilu osa 1 Painovoimaan perustuva sakkautus N liuk N tot P K ka% 4 m 3,5 m 0,5 m 2,3 2,6 0,11 1,7 1 2,6 5,05 2,7 1,6 8 Järki Lanta KR 28

29 Lietelannan jakeistuskokeilu osa 2 painovoimaan perustuva jakeistus mekaaninen separointi ruuviseparaattorilla N liuk N tot P ka% laimea liete (1) 2,07 2,43 0,13 1,4 sakea liete (2) 2,77 3,88 1,46 6,2 sakeasta separoitu nestejae (3) 2,80 3,68 1,34 3,90 sakeasta separoitu kuivajae (4) 1,64 3,74 1,84 26,20 Järki Lanta KR 29

30 Säiliöstä säkkiin - separointi- ja rakeistuskokeilu Järki Lanta KR 30

31 Lannan käytön taloudelliset tekijät + Ravinteiden arvo mitkä ravinteet otetaan huomioon mikä on viitehinta + Maanparannusarvo + Kannuste lannan käytölle lantapoikkeus, lannan ravinteiden laskentatapa tuki, kompensaatio ,4 6,3 - Lannan kuljetuskustannus - Lannan levityskustannus - Maan tiivistyminen - Kasvuston tallaustappio - Epätasainen tuleentuminen - Aikatekijä Lannan käytön kannattavuus ,84 2,16 0,9 1,44 Naudan kuivalanta taulukkoarvo Järki Lanta KR 31 3,48 2,16 Naudan lietelanta taulukkoarvo 2,28 1,44 3,24 Sian lietelanta taulukkoarvo 6,12 Broileri kuivalanta taulukkoarvo Liuk. Typen arvo Fosforin arvo e/m3 Kaliumin arvo e/m3 viitearvoina N 1,2 e/kg P 1,8 e/kg K 1,2 e/kg

32 Jakeistettujen lantojen arvoja viitearvoina N 1,2 e/kg, P 1,8 e/kg, K 1,2 e/kg , ,84 2,16 0,9 1,44 Naudan kuivalanta taulukkoarvo 3,48 2,16 Naudan lietelanta taulukkoarvo 2,28 1,44 3,24 Sian lietelanta taulukkoarvo 6,3 6,12 Broileri kuivalanta taulukkoarvo 1,92 0,234 2,52 Sian lietelanta laimea pintaliete 2,028 2,628 3,324 Sian lietelanta sakea liete 1,32 3,312 1,968 Sian sep. kuivajae emakko 3,84 5,58 2,88 Sian sep. kuivajae lihasika kalin arvo e/m3 fosforin arvo e/m3 liuk. typen arvo e/m3 Järki Lanta KR 32

33 Lannat ja jakeet arvo levityskulujen ja tuen kanssa Levitysmäärä sijoitus- tai org.aineksen lisäystuen mukaan, P ei rajoittava Naudan kuivalanta taulukkoarvo Naudan lietelanta taulukkoarvo Broileri kuivalanta taulukkoarvo Sian lietelanta taulukkoarvo Heikkilän liete käsittelemät ön Heikkilän pintaliete Heikkilä sakea liete Separoitu nestejae Heikkilän sep kuivajae Levitysmäärä 15,00 20,00 15,00 20,00 20,00 20,00 20,00 20,00 15,00 P/m3 1,20 0,50 3,50 0,80 0,54 0,12 1,45 1,30 1,80 Nliuk/m3 1,20 1,80 5,10 2,70 1,40 2,10 2,78 2,80 1,60 Lannan arvo e/m3 3,60 3,06 12,42 4,68 2,65 2,74 5,95 5,70 5,16 P kg/ha lannasta 18,00 10,00 52,50 16,00 10,80 2,40 29,00 26,00 27,00 N liuk kg/ha lannasta 18,00 36,00 76,50 54,00 28,00 42,00 55,60 56,00 24,00 Kuljetus ja levitys e/m3 7,00 3,50 7,00 3,50 3,50 3,50 3,50 3,50 7,00 Arvo levityskulun jälkeen e/m3-3,40-0,44 5,42 1,18-0,85-0,76 2,45 2,20-1,84 Arvo levityskulun jälkeen e/ha -51,00-8,80 81,30 23,60-16,96-15,28 48,92 44,00-27,60 Sijoitus tai org. aines tuki 40,00 40,00 40,00 40,00 40,00 40,00 40,00 40,00 40,00 Arvo tulen jälkeen -11,00 31,20 121,30 63,60 23,04 24,72 88,92 84,00 12,40 Viitearvot N 1,2 e/kg, P 1,8 e/kg, Kaliumin arvo ei mukana laskelmassa Järki Lanta KR 33

34 Nyrkkisääntöjen sijasta todellisiin ravinnemääriin perustuva käyttö N liuk/m3 N tot/m3 P/m3 Levitysmäärä m3/ha N liuk/ha N tot/ha P/ha Sian liete taulukkoarvo 2,7 3,7 0, Laimea liete 2,07 2,43 0, Sakea liete 2,77 3,88 1, Sakeasta separoitu nestejae 2,8 3,68 1, Sakeasta separoitu kuivajae 1,64 3,74 1, Sian liete taulukkoarvo 2,7 3,7 0, Laimea liete 2,07 2,43 0, Sakea liete 2,77 3,88 1, Sakeasta separoitu nestejae 2,8 3,68 1, Sakeasta separoitu kuivajae 1,64 3,74 1, Järki Lanta KR 34

35 Yhteistyön sosiaalinen näkökulma Yhteistyön kaikkien osapuolten täytyy hyötyä Lyhyen tähtäimen vai pitkän tähtäimen etu? Täytyy hyväksyä se että toinen voittaa Ei luonto tiedä kenen kirjoilla se pelto on. Yhteistyön avulla kotieläin- ja kasvitilat voivat keskittyä oman tilan ja erikoistumisalan töihin Kyläyhteisön, mökkiläisten, ohikulkijoiden näkökulma Imago: Lanta kuuluu maaseudulle vs. Itämeren pilaaminen Lantaa syntyy kun tuotetaan lihaa, maitoa, kananmunia: Lanta kuuluu ruokaketjuun Järki Lanta KR 35

36 (Lähi)tulevaisuuden ratkaisuja Tilojen välisen yhteistyön tiivistäminen - Viljelykierto, rehu- ja lantayhteistyön lisääminen - Nurmet kasvitilojen kiertoon, laidunnus, hiilen sitominen! - Orgaanisen aineksen lisääminen peltomaahan: kuivalannat, separoidut kuivajakeet, nurmi- ja ruokosilput, puukuidut ym. Tilakohtaisten ja keskitettyjen ratkaisujen linkittäminen, mahdollisuuksia - Liukoinen typpi tarpeen kasviravinteena tiloilla - Ylimääräinen fosfori ja orgaaninen typpi jatkojalostukseen keskitettyyn laitokseen (biokaasutus + lannoitevalmistus) - Hukkakauraa sisältävät lantaerät biokaasutukseen Järki Lanta KR 36

37 No entäs sitten? Asiat päättäjille tiedoksi aktiivisesti Aitoa yhteistyötä viljelijöiden, tutkijoiden ja päättäjien välille Lisää tietoa kaikille osapuolille Kuka tekee? JÄRKI + VILJELIJÄT + muut tahot yhteistyössä Järki Lanta KR 37

38 KIITOS! Kiitos! Järki Lanta projektikoordinaattori Kaisa Riiko Puh: Järki Lanta KR 38

Tilojen välinen lantayhteistyö Kaisa Riiko, projektikoordinaattori Järki Lannoite hanke Baltic Sea Action Group

Tilojen välinen lantayhteistyö Kaisa Riiko, projektikoordinaattori Järki Lannoite hanke Baltic Sea Action Group Kuvat: Kaisa Riiko ellei muuta mainittu Tilojen välinen lantayhteistyö Kaisa Riiko, projektikoordinaattori Järki Lannoite hanke Baltic Sea Action Group Fosforin kierrätyspotentiaali Fosforin kierrätyspotentiaali

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit MTK Varsinais-Suomi, Satakunta ja Pirkanmaa Tuottajayhdistysten pj ja sihteeri -neuvottelupäivät Viking Grace 30.10.2013 Kaisa Riiko BSAG/Järki

Lisätiedot

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin!

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Kuva: Kaisa Riiko TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Eija Hagelberg, projektijohtaja JÄRKI-hanke Baltic Sea Action Group Järki Lanta loppuseminaari 13.11.2014 Tuorlassa BSAG Elävä Itämeri säätiö

Lisätiedot

Lannan ka ytö n talöudelliset tekija t Ja rki Lanta -hankkeessa

Lannan ka ytö n talöudelliset tekija t Ja rki Lanta -hankkeessa Kaisa Riiko, BSAG 11/2014 Lannan ka ytö n talöudelliset tekija t Ja rki Lanta -hankkeessa Tiivistelmä Eri lantalajien ravinnesisällöt poikkeavat toisistaan merkittävästi. Siksi myös lannan käytön taloudellisten

Lisätiedot

Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa?

Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa? Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa? 25.11.2016 Kaisa Riiko Baltic Sea Action Group Järki Lannoite -hanke 25.11.2016 Järki Lannoite 1 Eri maalajit, viljelykasvit ja

Lisätiedot

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki InnoTietoa! - hanke Esityksen rakenne: - Johdanto - Logistiikan ratkaisumahdollisuudet

Lisätiedot

Lietelannan separoinnin taloudellinen merkitys

Lietelannan separoinnin taloudellinen merkitys Lietelannan separoinnin taloudellinen merkitys Johanna Virtanen, Ylä-Savon ammattiopisto 2017 Yleistä Lantalajien ravinnesisällöt poikkeavat toisistaan merkittävästi Kun lannan käyttöä taloudellisia tekijöitä

Lisätiedot

Tuottajanäkökulma, Mistä tukea lannan käyttöön ja käsittelyyn?

Tuottajanäkökulma, Mistä tukea lannan käyttöön ja käsittelyyn? Tuottajanäkökulma, Mistä tukea lannan käyttöön ja käsittelyyn? Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi Lannan ravinteet kiertoon Vesiviisas kiertotalous seminaari Säkylä 11.3.2016 Sisältö Muutokset maaseudulla

Lisätiedot

Suositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön

Suositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön RUOKINTA ERITYS ELÄINSUOJA LEVITYS VARASTOINTI PROSESSOINTI Suositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön Juha Grönroos, erikoistutkija, SYKE Sari Luostarinen, erikoistutkija, MTT RUOKINTA ERITYS ELÄINSUOJA

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätys ruokaketjussa

Ravinteiden kierrätys ruokaketjussa Ravinteiden kierrätys ruokaketjussa Eija Hagelberg, FM Projektijohtaja Järki-hanke Baltic Sea Action Group 2014 Huussi-seuran seminaari Tampere 8.5.2014 Kuvat: Eija Hagelberg, ellei toisin mainittu MIKSI

Lisätiedot

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Lannan hyödyntäminen ja separointi 11.4.2013. Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi Otsikko tähän Sisältö Esittely Separoinnin idea Ensikosketukseni

Lisätiedot

Tehokas lantalogistiikka. Sakari Alasuutari TTS - Työtehoseura

Tehokas lantalogistiikka. Sakari Alasuutari TTS - Työtehoseura Tehokas lantalogistiikka Lantalogistiikan suunnittelu Lannan määrä moninkertaistuu laajennettaessa Esim. lietelanta 20 lehmää 65 lehmää 200 lehmää 660 m3 2 200 m3 2 200 m3 2 200 m3 2 200 m3 Levitysala

Lisätiedot

Suositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön

Suositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön RUOKINTA ERITYS ELÄINSUOJA LEVITYS VARASTOINTI PROSESSOINTI Suositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön Juha Grönroos, erikoistutkija, SYKE Sari Luostarinen, erikoistutkija, MTT RUOKINTA ERITYS ELÄINSUOJA

Lisätiedot

Lanta kiertoon! Järki Lanta -hankkeen yhteistyömalleja lannan järkevään kierrätykseen

Lanta kiertoon! Järki Lanta -hankkeen yhteistyömalleja lannan järkevään kierrätykseen Lanta kiertoon! Järki Lanta -hankkeen yhteistyömalleja lannan järkevään kierrätykseen JÄRKI LANTA Järki Lanta on maatilojen välisen ravinnekierrätyksen edistämiseen keskittyvä hanke, joka toimi vuosina

Lisätiedot

TULOKSET Järki Lanta 30.11.2014 0

TULOKSET Järki Lanta 30.11.2014 0 TULOKSET Järki Lanta 30.11.2014 0 Sisällys Yhteistyöesimerkit Järki Lanta hankkeessa... 2 Broileritilan lantayhteistyö... 3 Emolehmä- ja sikatilan lantayhteistyö... 3 Ison sikatilan lantayhteistyö... 4

Lisätiedot

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta

Lisätiedot

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Separointipäivä 1.3.2013. Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi Otsikko tähän Sisältö Esittely Separoinnin idea Ensikosketukseni separointiin

Lisätiedot

Apuvälineitä ravinteiden kestävään käyttöön

Apuvälineitä ravinteiden kestävään käyttöön TEHO Plus Apuvälineitä ravinteiden kestävään käyttöön Anu Lillunen, TEHO Plus -hanke Lantamarkkinat ja ravinteiden kestävä käyttö Paimionjoella -työpaja 19.1.2012 Koski Tl Varsinais-Suomi ja Satakunta

Lisätiedot

Tehokas lantalogistiikka. Sakari Alasuutari TTS - Työtehoseura

Tehokas lantalogistiikka. Sakari Alasuutari TTS - Työtehoseura Tehokas lantalogistiikka Lantalogistiikan suunnittelu Lannan määrä moninkertaistuu laajennettaessa Esim. lietelanta 20 lehmää 65 lehmää 200 lehmää 660 m3 2 200 m3 2 200 m3 2 200 m3 2 200 m3 Levitysala

Lisätiedot

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009 EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä 1 Lietelannan sijoittaminen peltoon Sopimuskausi 5 vuotta Sopimus voi alkaa 1.5 tai 1.10 Tuki

Lisätiedot

Karjanlannan käyttö nurmelle

Karjanlannan käyttö nurmelle Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta

Lisätiedot

Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena

Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi, Mari Räty, Ville Pyykkönen, Sari Luostarinen Halola-seminaari 12.2.214 Johdanto Lannan ravinteiden hyötykäytön

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätys Suomessa

Ravinteiden kierrätys Suomessa Ravinteiden kierrätys Suomessa Eija Hagelberg, FM Projektijohtaja Järki-hanke Baltic Sea Action Group 2015 Dry Toilet konferenssin Suomi-päivänä Tampere 19.8.2015 Kuvat: Eija Hagelberg, Hia Sjöblom, Foodpark

Lisätiedot

Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015. Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö

Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015. Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015 Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn. Biotehtaamme

Lisätiedot

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS Jenna M. Lampinen LUVA 12.4.2012 TÄRKEIMMÄT RAVINTEET PELTOVILJELYSSÄ JA NIIDEN VAIKUTUKSET Typpi: sadon ja valkuaisen määrä Fosfori: kasvin kasvun alkuvaihe (juuret, jyvien

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ruokaketju

Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen alkutuotanto 1/2012 Johanna Kähkönen Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke (VARRU) toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja

Lisätiedot

Tiivistelmä. Kaisa Riiko, BSAG 11/2014

Tiivistelmä. Kaisa Riiko, BSAG 11/2014 1 Kaisa Riiko, BSAG 11/2014 Lietelannan jakeistuskokeilut Ja rki Lanta hankkeessa Tiivistelmä Hankkeessa kokeiltiin sian lietelannan painovoimaan perustuvaa jakeistusta yhden ja kahden altaan menetelmillä,

Lisätiedot

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Kierrätysravinteiden kannattavuus Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.12.2016 Mikä on lannoituskustannuksen osuus viljelyn muuttuvista kustannuksista? Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2016 Lannoituskustannus

Lisätiedot

Karjanlannan hyödyntäminen

Karjanlannan hyödyntäminen Karjanlannan hyödyntäminen Pentti Seuri Kevätinfo, Mikkeli 29.3.2017 Lannan merkitys Lannoite; vuotuislannoite ja pitkäaikaisvaikutus Maanparannusaine, orgaanisen aineksen ylläpito ravinnevarasto, kationinvaihtokapasiteetti

Lisätiedot

YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄN JA NIT- RAATTIASETUKSEN UUDISTUS: LANNOITUSRA- JOJEN MUUTOSTEN VAIKUTUS KARJATILOJEN LANNANLEVITYSALAAN JA KUSTANNUKSIIN

YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄN JA NIT- RAATTIASETUKSEN UUDISTUS: LANNOITUSRA- JOJEN MUUTOSTEN VAIKUTUS KARJATILOJEN LANNANLEVITYSALAAN JA KUSTANNUKSIIN TEHO Plus -hankkeen raportti 5/2013 YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄN JA NIT- RAATTIASETUKSEN UUDISTUS: LANNOITUSRA- JOJEN MUUTOSTEN VAIKUTUS KARJATILOJEN LANNANLEVITYSALAAN JA KUSTANNUKSIIN OLLI NISKANEN,

Lisätiedot

Suot maataloudessa. Martti Esala ja Merja Myllys, MTT. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari

Suot maataloudessa. Martti Esala ja Merja Myllys, MTT. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Suot maataloudessa Martti Esala ja Merja Myllys, MTT Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Alussa oli suo, kuokka ja Jussi (soiden maatalouskäytön historiaa) Satunnaisia mainintoja soiden raivauksesta pelloiksi

Lisätiedot

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Mikko J. Jaakkola mikko.j.jaakkola@ely-keskus.fi Asetuksen uudistaminen Ympäristöministeriö asetti nitraattiasetuksen uudistamistyöryhmän 28.10.2011. Työryhmän

Lisätiedot

Separoidun neste- ja kuivajakeen levittäminen

Separoidun neste- ja kuivajakeen levittäminen Separoidun neste- ja kuivajakeen levittäminen Johanna Virtanen, Ylä-Savon ammattiopisto 2017 Lannan levityksen ongelmat Karjanlanta on osasyyllinen vesistöjen ravinnepäästöihin, pohjavesien pilaantumiseen,

Lisätiedot

Sian lietelanta ohran lannoituksessa

Sian lietelanta ohran lannoituksessa Sian lietelanta ohran lannoituksessa Paimiojoen vesistön kunnostaminen ja virkistyskäytön kehittäminen Teemaryhmien yhteinen kokous 16. maaliskuuta 2011 Tarvashovi, Tarvasjoki Petri Kapuinen Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

Lietelannan jakeistamisen ja paremman hyödyntämisen kannattavuus

Lietelannan jakeistamisen ja paremman hyödyntämisen kannattavuus Lietelannan jakeistamisen ja paremman hyödyntämisen kannattavuus Lantamarkkinat ja ravinteiden kestävä käyttö Paimionjoella -työpaja Koski Tl 19.1.2012 Heikki Lehtonen, Prof.. Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Pieksämäki 14.1.2014 Sisältö Johdanto Ravinteiden ja hiilen kierto

Lisätiedot

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Mikko J. Jaakkola mikko.j.jaakkola@ely-keskus.fi Asetuksen uudistaminen Ympäristöministeriö asetti nitraattiasetuksen uudistamistyöryhmän 28.10.2011. Työryhmän

Lisätiedot

Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke

Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke Lantateko-hanke, työpaketti 3 Testattiin Tanskassa yleistyneen, levityksen

Lisätiedot

Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena. Tapio Salo, MTT 07.11.2011 Baltic Compass Hyötylanta Biovirta

Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena. Tapio Salo, MTT 07.11.2011 Baltic Compass Hyötylanta Biovirta Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena Tapio Salo, MTT 07.11.2011 Baltic Compass Hyötylanta Biovirta Lainsäädäntö ja ympäristötuki Nitraattiasetus maksimi N 170 kg/ha/kalenterivuonna Lannoitevalmistelaki

Lisätiedot

HARMISTA HYÖDYKKEEKSI ELI SEPAROINNIN MERKITYS MAATILALLE JA YMPÄRISTÖLLE. REISKONE OY/Tero Savela

HARMISTA HYÖDYKKEEKSI ELI SEPAROINNIN MERKITYS MAATILALLE JA YMPÄRISTÖLLE. REISKONE OY/Tero Savela HARMISTA HYÖDYKKEEKSI ELI SEPAROINNIN MERKITYS MAATILALLE JA YMPÄRISTÖLLE REISKONE OY/Tero Savela 26.02.2013 REISKONE OY Separointiurakointia sekä lannankäsittelylaitteiden myyntiä harjoittava yritys Myy

Lisätiedot

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Viljelykierto - Energiaa sokerintuotantoon hankkeen koulutus Tuorla, Maaseutuopisto Livia 27.11.2013 Säkylä, Ravintola Myllynkivi 28.11.2013 Marjo Keskitalo,

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / Johan Sundberg 2.12.2016 Valtioneuvosto hyväksyi uuden

Lisätiedot

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö Ravinnetaseeterilaiset taseet, tuloksia ja tulkintaa TEHOPlus neuvojakoulutuspilotti Ahlman Tampere 7.3.2013 Kaisa Riiko, projektikoordinaattori BSAG/Järki-Lanta hanke ProAgria lohkotietopankki 1 Esityksen

Lisätiedot

Separoinnin hyödyt. Johanna Virtanen, Ylä-Savon ammattiopisto 2017

Separoinnin hyödyt. Johanna Virtanen, Ylä-Savon ammattiopisto 2017 Separoinnin hyödyt Johanna Virtanen, Ylä-Savon ammattiopisto 2017 Yleistä Lietelannan separoinnilla voidaan säästää luontoa, lisälannoitteita, traktoritunteja ja omaa työtä. Lietelannan separoinnilla saadaan

Lisätiedot

Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö

Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö Tapio Salo Erikoistutkija, MMT Kari Ylivainio Vanhempi tutkija, MMT HYÖTYLANTA-loppuseminaari 5.9.2011 Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Tukitasoarviot C2- alueelta. Nurmen monet nimet Viljelysuunnitelmassa nurmet voivat olla mm.: säilörehunurmia, laidunta, kuivaheinää, siemen

Lisätiedot

Savonia amk, LUKE Maaninka, YSAO

Savonia amk, LUKE Maaninka, YSAO Savonia amk, LUKE Maaninka, YSAO 29.6.2015 28.2.2019 Taustaa P-S maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 (Pohjois-Savon ELY-keskus) Pohjois-Savon maatalouden suurena haasteena on lannan käsittely ja

Lisätiedot

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Lisätiedot

Miltä maatiloilla näyttää vesiensuojelun kannalta?

Miltä maatiloilla näyttää vesiensuojelun kannalta? Miltä maatiloilla näyttää vesiensuojelun kannalta? Miten Suomen rannikkovesien rehevöityminen pysäytetään? poliittisista linjauksista käytännön toimiin Ympäristöakatemian kutsuseminaari 7. - Projektikoordinaattori

Lisätiedot

Ravinnehävikit lannan levityksen yhteydessä. TEHO Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuksen 5. päivä

Ravinnehävikit lannan levityksen yhteydessä. TEHO Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuksen 5. päivä Ravinnehävikit lannan levityksen yhteydessä TEHO Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuksen 5. päivä Sisältö Lannan monet olomuodot Lannan ravinnesuhteet, esimerkkinä nauta RAE tilojen lannanlevitysajat

Lisätiedot

Lannan hyödyntäminen ja talous. Kokemäki 11.4.2013

Lannan hyödyntäminen ja talous. Kokemäki 11.4.2013 Lannan hyödyntäminen ja talous Kokemäki 11.4.2013 Heikki Lehtonen, Pellervo Kässi, Heidi Rintamäki Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT / Taloustutkimus heikki.lehtonen@mtt.fi Sisältö Lantaravinteiden

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

HYDRO-POHJANMAA 1.11.2012 31.12.2014

HYDRO-POHJANMAA 1.11.2012 31.12.2014 HYDRO-POHJANMAA 1.11.2012 31.12.2014 Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy, Elintarvike ja Maatalous Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Luonnonvara-alan yksikkö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013

Lisätiedot

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet

Lisätiedot

N:o 931/ 2000. Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2000

N:o 931/ 2000. Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2000 N:o 931/ 2000 Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2000 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on

Lisätiedot

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Sarka Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen hanke, jonka

Lisätiedot

Nitraattiasetuksen päivitys - Miten selvitä määräysten kanssa?

Nitraattiasetuksen päivitys - Miten selvitä määräysten kanssa? Nitraattiasetuksen päivitys - Miten selvitä määräysten kanssa? Tapio Salo Kiuruvesi 27.11.2013 3.12.2013 1 Esityksen pääkohdat Taustaa Nitraattidirektiivi (EU 1991) Nitraattiasetus (Suomessa vuonna 2000)

Lisätiedot

Ympäristökorvauksen mahdollisuudet maitotilalla. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Ympäristökorvauksen mahdollisuudet maitotilalla. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Ympäristökorvauksen mahdollisuudet maitotilalla Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Ympäristökorvauksen valinnat maitotilalla Paljon ehtoja, mutta myös joustavuutta Toimenpiteiden valinnan avulla ja

Lisätiedot

Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa

Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa Ainutlaatuinen energiaseminaari Hämeenlinna 11.12.2013 Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos 12.12.2013 1 Maatilan energiankulutus

Lisätiedot

18.3.2013. Lannan typpi

18.3.2013. Lannan typpi tehokkaasti käyttöön Lannan ravinteet käyttöön hyötyjä tilan taloudelle ja ympäristönsuojelulle, 21.3.2013, Ylistaro-talo, Kaukolanraitti 5, Ylistaro Petri Kapuinen MTT Kasvintuotannon tutkimus Toivonlinnantie

Lisätiedot

TYÖVOIMA 2013. Maa- ja puutarhatalouden TILASTOVAKKA. Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä. Työntekijöiden ja tehdyn työn määrä

TYÖVOIMA 2013. Maa- ja puutarhatalouden TILASTOVAKKA. Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä. Työntekijöiden ja tehdyn työn määrä Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä Työntekijöiden ja tehdyn työn määrä Viljelijöiden ikä ja koulutus TILASTOVAKKA Tietoja maa- ja elintarviketaloudesta Maa- ja puutarhatalouden TYÖVOIMA 2013 www.maataloustilastot.fi

Lisätiedot

Pellonraivaus ja eloperäisten maiden viljelykäytännöt Olli Niskanen MTT

Pellonraivaus ja eloperäisten maiden viljelykäytännöt Olli Niskanen MTT Pellonraivaus ja eloperäisten maiden viljelykäytännöt 26.11.2013 Olli Niskanen MTT Sisällys Maatalouden rakennemuutos Paljonko peltoa on raivattu 2000-luvulla? Lypsykarjatilat tarkemmin tarkasteluna Muutama

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä.0.0 Työnro. 000 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus nro 931/2000 maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta

Valtioneuvoston asetus nro 931/2000 maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2000 Valtioneuvoston asetus nro 931/2000 maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on

Lisätiedot

Envor Group Hämeenlinna

Envor Group Hämeenlinna Envor Group 9.12.2016 Hämeenlinna Envor Group Envor Group muodostuu neljästä eri yrityksestä, joilla on vuosikymmenten kokemus kierrätyspalveluiden tuottamisesta. Envor Group tarjoaa asiakkailleen monipuolisia,

Lisätiedot

Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu

Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus Kasvinravinneseminaari 1 Esityksen sisällöstä Taustoja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen alueelta

Lisätiedot

Ravinnetaselaskelmat viljelijän ja neuvojan työkaluna

Ravinnetaselaskelmat viljelijän ja neuvojan työkaluna Ravinnetaselaskelmat viljelijän ja neuvojan työkaluna Ravinnetasepäivä ProAgria Mikkeli 22.11.2013 Kaisa Riiko, projektikoordinaattori BSAG Järki-Lanta -hanke KR 22.11.2013i 1 Esityksen sisältö Miksi taselaskelmia

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus MYTVAS - Maatalouden ympäristötuen vaiku@avuuden seurantatutkimus MYTVAS 1: 1995-1999 MYTVAS 2: 2000-2006 MYTVAS 3: 2007-2013,

Lisätiedot

Kansalliset peltotuet. Tuki-info 2015

Kansalliset peltotuet. Tuki-info 2015 Kansalliset peltotuet Tuki-info 2015 Kansalliset peltotuet Kansallisia peltotukia maksetaan vain C- alueella Yläikärajaa ei ole, vähimmäispinta-ala on viisi hehtaaria (puutarhatila yksi hehtaari) ja peltojen

Lisätiedot

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008 Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Uuden sitoumuksen piirissä oleva viljelijä: Peruslannoituksesta viljavuustutkimuksen mukaiseen

Lisätiedot

Maatalouslaskenta 2010

Maatalouslaskenta 2010 Ennakkotiedot Julkaisupäivämäärä 8.3.2012 Maatalouslaskenta 2010 Kastelu avomaalla ja energia Puutarhakasveja ja perunaa kastellaan Kolme prosenttia maatalousmaasta voidaan kastella Kastelu vuonna 2010

Lisätiedot

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 SISÄLTÖ 1. Luomutuotannon osuudet 2013 2. Luomutuottajan yrittäjäominaisuudet 3. Luomutuotannossa jatkaminen ja luomuun siirtyminen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / Johan Sundberg 16.3.15 Valtioneuvoston asetus eräiden

Lisätiedot

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Pohjois-Karjalan maaseudun kehittäminen lukuina vuonna 2014. Maatalouden tulotuet*

Lisätiedot

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua Piikkiö 28.11.2016 Ympäristöagrologi Erkki Aro Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä maakunnittain vuonna 2015, kpl %, Luke Lappi; 1404; 3 % Päijät-Häme;

Lisätiedot

Täydentävät ehdot Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus

Täydentävät ehdot Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus Täydentävät ehdot Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus 1. Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimus Valtaojien ja vesistöjen varsilla muokkaamaton 1 m leveä piennar, jolle ei ole levitetty lannoitteita

Lisätiedot

Maatalouden muuttuvat tuotantomuodot. Maatalousyrittäjien työhyvinvointi Työpaja, Tampere 6.2.2013 Perttu Pyykkönen

Maatalouden muuttuvat tuotantomuodot. Maatalousyrittäjien työhyvinvointi Työpaja, Tampere 6.2.2013 Perttu Pyykkönen Maatalouden muuttuvat tuotantomuodot Maatalousyrittäjien työhyvinvointi Työpaja, Tampere 6.2.2013 Perttu Pyykkönen Teemat 1. Kotieläintuotannon rakennemuutos 2. Viljelijäperheen työpanoksen riittävyys

Lisätiedot

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili Helena Soinne, Riitta Lemola, Laura Hoikkala ja Eila Turtola 14.5.2014 1 Orgaanisen aineksen merkitys maatalousmaassa Ylläpitää kasvukuntoa Parantaa

Lisätiedot

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2

Lisätiedot

Vesistövaikutusten arviointi

Vesistövaikutusten arviointi 19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille

Lisätiedot

Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014

Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014 Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014 - tutkimushaastattelut suoritettu maalis-huhtikuussa 2014 JATKAMINEN 37 Vuonna 2020 koko maan tilalukumäärä painuu alle 44 000:n ja keskikoko nousee

Lisätiedot

Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen

Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen hygieeninen laatu Säilörehun säilönnällinen ja ruokinnallinen

Lisätiedot

Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 - tutkimuksen tavoite

Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 - tutkimuksen tavoite Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 - tutkimuksen tavoite Tutkimuksen tavoitteena on selvittää maatilojen 1. kevään 2012 tuotanto- ja investointi- sekä sukupolvenvaihdossuunnitelmia 2. laatia kyselyn pohjalta

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 3.11.2008 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman

Lisätiedot

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin. Sivu 1 / 6 Karjanlannan ravinnevarastosta arvokas sijoitus nurmeen Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus

Lisätiedot

Kylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Kylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Kylvöaikomukset 2009 Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008 Petri Pethman Työnro. 76442 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä

Lisätiedot

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla marja.jalli@luke.fi Tunnetko biotalouden uudet mahdollisuudet? Loimaa 9.11.2015 1 Teppo Tutkija 21.12.2015 NYKYTILA 2 21.12.2015 Käytössä oleva maatalousmaa, ha Käytössä

Lisätiedot

Kylvöalaennuste 2014. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 25.2.2014. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 (221100275)

Kylvöalaennuste 2014. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 25.2.2014. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 (221100275) Kylvöalaennuste 2014 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 2.2.2014 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=4 Kokonaisvastaajanäyte 1 200 vastaajaa vastausprosentti oli

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Esityksen rakenne. Lannan kuljetuksen mallintaminen perustietoa ennen optimointia. Kannattaa kunnes lannan:

Esityksen rakenne. Lannan kuljetuksen mallintaminen perustietoa ennen optimointia. Kannattaa kunnes lannan: Esityksen rakenne Lannan kuljetuksen mallintaminen perustietoa ennen optimointia Janne Helin MTT Taloustutkimus 8/2/21 Kuinka arvioida lannan kuljettamisen kannattavuutta Esimerkki Aurajoki & sikatilat

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus

Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus TEHO Plus-hankkeen ja Maaseutuverkoston tiedotuskierros Veli-Matti Vallinkoski, Pohjois-Savon ELY-keskus 7.8.2014 Esityksen sisältö Taustaa Pohjois-Savon vesistöistä

Lisätiedot

Joutsan seudun biokaasulaitos

Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan biokaasulaitos Alueellinen biokaasulaitos, paikalliset maataloustoimijat sekä ympäristöyrittäjät Alueen jätteenkäsittely uusittava lyhyellä aikajänteellä (Evira) Vaihtoehdot:

Lisätiedot

Yhdyskuntalietteen käyttö

Yhdyskuntalietteen käyttö Yhdyskuntalietteen käyttö Tiina Tontti MTT Kasvintuotannon tutkimus Lantapäivä 19.3.2014 Kempele, InnoTietoa!-hanke 19.3.2014 1 Esityksen sisältö Puhdistamolieteopas, poimintoja Yhdyskuntalietteen etuja

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa

Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus -hanke Ympäristötuen kehittäminen, Ravinteet -alatyöryhmä 24.2.1012 Ravinnetaseiden ja ravinteiden hyväksikäytön

Lisätiedot

Levitysmenetelmät avainasemassa lannan tehokkaassa käytössä. Tapio Salo ja Petri Kapuinen

Levitysmenetelmät avainasemassa lannan tehokkaassa käytössä. Tapio Salo ja Petri Kapuinen Levitysmenetelmät avainasemassa lannan tehokkaassa käytössä Tapio Salo ja Petri Kapuinen Johdanto Suunnittelu -sesonkiluonteisuus Teiden kunto Kuljetuskalusto Levityskalusto Levitysajankohta Välivarastot

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6271 678 6949 3597 798 4395 2848

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/6 ja 2015/6 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa 6255 696 6951 3602 860 4462 3621 482 4103 2632 340 2972 2289 306 2595 2103 460 2563

Lisätiedot

LOHKOKOHTAISET TOIMENPITEET

LOHKOKOHTAISET TOIMENPITEET LOHKOKOHTAISET TOIMENPITEET Paimiosali 17.2.2016 Taina 1 17.2.2016 Lietelannan sijoittaminen peltoon: Lietelannan sijoittaminen peltoon -toimenpidettä voit toteuttaa sitoumukseen kuuluvalla lohkolla tai

Lisätiedot