Ravinnetaselaskelmat viljelijän ja neuvojan työkaluna

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ravinnetaselaskelmat viljelijän ja neuvojan työkaluna"

Transkriptio

1 Ravinnetaselaskelmat viljelijän ja neuvojan työkaluna Ravinnetasepäivä ProAgria Mikkeli Kaisa Riiko, projektikoordinaattori BSAG Järki-Lanta -hanke KR i 1

2 Esityksen sisältö Miksi taselaskelmia kannattaa tehdä Taselaskentojen tuloksia eri aineistoissa Taselaskelmien tulkintaa Porttitaseet Keinoja taseiden parantamiseen Taseiden hyödyntäminen tilan tuotannon tehokuuden arvioinnissa Pohdittavaa iltapäivän työpajaan Aineistot: dian alalaidassa lähde, TEHOPlus, ProAgria, Greppa näringen, Hyötylanta KR

3 Miksi taseita kannattaa laskea? Tase antaa kuvan ravinteiden käytön tehokkuudesta ja siinä tapahtuvista muutoksista (ravinneyli/alijäämä kg/ha, hyväksikäyttöaste %, kg N/satotonni) Yksinkertainen tehdä ja esittää Tiloilla isot ravinnevirrat, isot vaikutukset taloudessa ja ravinnehuuhtoumariskissä (esim. N hyväksikäyttöaste 55%, tarve 100 kgn/ha, menetetään 80 kgn/ha = 8000 kg N/vuosi, jos tilalla 100 ha) Vertailu viitearvoihin ja benchmarkkaus muiden tilojen kanssa, miten tila sijoittuu vertailussa Laskelmia saatavilla eri toimijoilta ja hankkeista Laskelmia saatavilla tilatasolla, alueellisesti, koko maan tasolla, tuotantosuunnittain ym. KR

4 Erilaisia taselaskelmia Peltotase pellolle lannoitteissa ja kylvösiemenissä levitettyjen ravinteiden ja pellolta sadon mukana poistuvien ravinteiden erotus Karjantase rehussa annettujen ravinteiden ja kotieläimistä saatuje tuotosten sisältämien ravinteiden erotus Lantatase Lantaan erittyvien ja lannassa peltoon levitettyjen ravinteiden erotus Porttitase Maatilalle tulevien ravinteiden määrä suhteessa maatilalta poistuviin ravinteisiin; porttitase mittaa koko tuotannon tehokkuutta KR

5 Eri peltotaselaskentojen eroja Ympäristötuen laskenta (esim. TEHOPlus aineistot) + Lannan typestä vain liukoinen osuus + Lannan fosforista 85% + Syyslevitetyn lannan liukoisesta typestä vain 75% + runsaasti poikkeussääntöjä eri vuosilla Peltotase kokonaisravintein (laitatase) (esim. ProAgrian lohkotietopankin aineistot) + Lannan ravinteet kokonaan + Siementen ravinteet (viljoilla 4-5 kg/ha) Pellon pinta-tase (esim. Greppa Näringen aineistot) + Lantafosfori kokonaan, typestä vähennetty arvioitu ammoniakkihävikki + Siementen ravinteet + biologinen typensidonta + maan orgaanisen aineksen typen mineralosoituminen + ilmalaskeuma (n. 2-3 kg/ha) KR

6 N-tase kg/ha Typpitaseiden kehitys Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: Tike:n tilastot 6

7 P-tase kg/ha Fosforitaseiden kehitys Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: Tike:n tilastot 7

8 Vuosi N-lannoitus N poistuma sadossa N-tase N hyväksikäyttöaste % Syysvehnä Ruis Kevätvehnä Ohra Mallasohra Kaura Rypsi Rapsi Sokerijuurikas lähde: TEHO-hanke Typen hyväksikäyttöasteita TEHOtilojen aineistosta Vuotuiset kasvilajikohtaiset keskiarvosatotasot ja -lannoitustasot 8

9 TEHOPlus-tilat lähde: TEHO-hanke 9

10 Typpi Lähde: ProAgrian lohkotietopankki 10

11 Fosfori Lähde: ProAgrian lohkotietopankki 11

12 Typpi- ja fosforitaseet, viljat & tuotantotavan mukaan (W) Tavanomaisen viljelyn ja Luomun vuositaseet ovat eri maailmasta. Luomuviljelyn taseita ei koskaan tulisikaan tarkastella vuositasolla yhden kasvulohkon osalta. Lähde: ProAgrian lohkotietopankki 12

13 Peltotase (Etelä-Savon maitotilat, Hyötylanta-hanke N 10 kg/ha, P -1 kg/ha, K - 47 kg/ha (=ravinteiden yli/alijäämä pelloilla) KR

14 Pilot farms, Sweden Surplus N, kg/ha Lähde: Odling i balans -hanke 14

15 Typen hyväksikäytön parantaminen Maalajin huomiointi Viljelykierron ja esikasvivaikutuksen hyödyntäminen Lannan ravinteiden tehokas hyödyntäminen Lannoitteiden käytön hyvät periaatteet Kasvukauden tekijöiden huomiointi KR

16 Typpilannoituksen tarkentaminen (Viljavuuspalvelun suositukset 2000) KR

17 Lannan ravinteiden käytön tehostaminen Nykytilanne: Lannan ravinteiden epätasainen jakautuminen Kotieläintuotannon alueellinen keskittyminen Suuret yksiköt Korkeat fosforiluvut viljelyhistoriasta johtuen Tavoite: Ravinteiden kierrätys ja käyttö kasvien tarpeen mukaan Maan fosforivarojen hyödyntäminen Korkeimpien fosforilukujen alentaminen Lannan ravinteet laajemmalle, kasvien tarpeita vastaavasti Syyslevitys ja karjanlantapoikkeus Ratkaisut: Investoinnit, teknologinen kehitys, kannusteet Levitys (aika, tapa, määrä) Tekniset ratkaisut (separointi, biokaasutus) Lantapankki Urakointipalvelut Etäsäiliöt Suoran yhteistyön lisääminen kotieläin- ja kasvinviljelytilan välillä Kannusteet Lähde: TEHO-hanke 17

18 Lannoitteiden käytön periaatteet Oikea määrä ravinnetta Oikealla tekniikalla Oikeaan paikkaan Pätee väkilannoitteilla, lannalla ja orgaanisilla lannoitevalmisteilla Pätee tavanomaisessa ja luomutuotannossa Oikeaan aikaan KR

19 Lannan levitysajankohta (Viljavuuspalvelu 2000) KR

20 Lannan ravinteet (Viljavuuspalvelu 2000) KR

21 Maan orgaanisen aineksen hajoaminen ja lannan jälkivaikutus Ruotsalaiset arviot: 0,1 % maan orgaanisesta aineksesta on 200 kg typpeä Seuraavan vuoden jälkivaikutus lannalla on 10 kg/kuiva-ainetonni lantaa (lähde: Riktlinjer för gödsling och kalkning) Suomalaiset arviot? KR

22 typpitase kg/ha Typpitaseet eri maalajeilla 2007 (ha) 2008 (ha) 2009 (ha) Eloperäinen Karkea kivennäismaa Savi ja hiesu eloperäinen karkea kivennäismaa savi ja hiesu Lähde: TEHO-hanke 22

23 Typpitaseen tulkinta Eri kasveilla eritasoinen, johtuen kasvin ravinnetarpeesta ja sadonmuodostuksesta Verrannearvot, mikä on hyvä arvo milläkin kasvilla Muuta tulkinnassa huomioitavaa: Maalaji Kasvukauden olosuhteet Biologinen typensidonta Käytetty orgaaninen lannoitus: välitön ja pitkän ajan vaikutus Ylijäämätyppi suurimmaksi osaksi menetetään: valuma, ammoniakkipäästö ja denitrifikaatio Typpitase hyvä muuttuja kuvaamaan typpihävikin riskiä KR

24 fosforitase kg/ha Fosforitaseet eri fosforiluokissa (2007 ha) 2008 (ha) 2009 (ha) huono/huononlainen välttävä tyydyttävä hyvä korkea arveluttavan korkea huono/huononlainen välttävä tyydyttävä hyvä korkea arveluttavan korkea lähde: TEHO-hanke 24

25 Fosforitaseen tulkinta Kuvaa maan fosforitilan muutosta Tulkinnassa otetaan huomioon viljelykasvin tarve, saavutettava satotaso ja maan fosforiluku otettava Koko kasvinvuorotus, ei vain yksittänen viljelyvuosi Usean vuoden laskelma kertoo missä mennään, yksittäisissä vuosissa voi olla isot erot KR

26 Porttitaseet Jokaiselle tuotantosuunnalle ominainen Typen ja fosforin hyväksikäyttö keskimäärin Kasvinviljelytiloilla 60-80% Sika- ja siipikarjatiloilla 25-30% Maitotiloilla 20-25% Naudanlihatiloilla jopa puolet alhaisempi kuin maitotiloilla Yhdistelmätiloilla edellisten väliltä Parantaminen: seuraamalla tilan eri osa-aluiden taseita KR

27 Porttitase Porttitaseet Tuotantomuoto Naudat siat siipikarja Kaikki yhteensä Typpi kg/ha Keskiarvo Maksimi Minimi Fosfori kg/ha Keskiarvo Maksimi Minimi Kalium kg/ha Keskiarvo Maksimi Minimi Lähde: TEHO-hanke 27

28 Ravinteiden hyväksikäytt ö % Porttitaseet: hyväksikäyttö % Tuotantomuoto Naudat siat siipikarja Kaikki yhteensä Typpi Keskiarvo Maksimi Minimi Fosfori Keskiarvo Maksimi Minimi Kalium Keskiarvo Maksimi Minimi Lähde: TEHO-hanke 28

29 Peltotase = ravinteita peltoon ravinteita pellosta Ravinteet tuodaan pääsoin lannoitteissa ja lannassa Myös biologinen typensidonta ja maaperästä vapautuva typpi Ravinteet poistuvat korjatun sadon mukana Peltotaseen parantaminen: Lannoituksen suunnittelu viljavuusanalyysin ja pellon kasvukunnon mukaan Kasvinvuorotuksen ja esikasvivaikutuksen hyödyntäminen Sopiva viljelytekniikka KR

30 Karjantase = ravinteita karjaan ravinteita karjasta Ravinteita tuodaan kotoisissa ja ostorehuissa sekä ostetuissa eläimissä Ravinteita poistuu myytävissä eläintuotteissa ja eläimissä Kertoo rehujen ravinteiden hyötysuhteen Sika- ja siipikarjatalous 25-35% Maidontuotanto 20-25% Naudanlihantuotanto 10-20% Hevoset alle 5% Karjantaseen parantaminen tuottamalla hyvälaatuisia rehuja Suunnittelemalla ja toteuttamalla ruokinta huolellisesti, analysoimalla omat rehut Parantamalla eläinainesta ja eläinten tuotantokykyä Huolehtimalla eläinten terveydestä, hyvinvoinnista ja pitkäikäisyydestä KR

31 Lantatase= karjantase peltoon levitetyt lannan ravinteet Lannoituksessa käyttämättä jäävä osuus lannan ravinteista Huuhtouma ja haihtuminen varastoinnin ja käsittelyn aikana Myös maaperään varastoituminen joillakin maalajeilla Hyvällä käsittelyllä lannan typen hyväksikäyttä 70-80% Lannan fosforin hyväksikäytön tavoite yli 90% Lannan ravinteiden hyväksikäyttöä parantaa: Huolellinen varastointi, lantalan kattaminen Kuivikkeiden käyttö, turve erityisesti hyvä sitomaan ravinteita Lannan levitys oikeaan aikaan Levitystekniikka Kohtuullinen levitysmäärä KR

32 Yhteenveto ravinnetaseista Kuvaavat ravinnehävikkien riskiä Vaikein osa on biologisen typensidonnan arviointi Tarkastelu tuotantosuunnittain, verrataan saman tuotantosuunnan tiloja keskenään Vertaillaan samanlaisia tiloja keskenään Seurataan yksittäisen tilan taselukujen muutoksia usean vuoden tarkastelujaksolla Yksittäisen tilan tasearvoissa kasvua, jos esim. Tilan eläintiheys kasvaa, myytävien kasvien määrä vähenee Tällöin ravinneylijäämästä suurempi osa tapahtuu tilan sisällä Yksittäisen tilan tasearvoissa laskua, jos esim. Tila alkaa myydä tai luovuttaa lantaa Tilan peltoala kasvaa mutta eläinmäärä ei muutu KR

33 Tehokkuuden parantaminen Mitä suurempi tuotantomäärä mitä pienemmillä panoksilla saavutetaan, sitä tehokkaampaa on tuotanto Tarkoittaa: Sama satotaso nykyistä pienemmillä panoksilla tai Parempi satotaso nykyisillä panoksilla Taselaskelmien hyödyntäminen tilan tehokkuuden parantamisessa: Taselukujen seuranta usean vuoden ajan Muutosten tulkinta, parannuskeinot, tuotannossa tapahtuvat muutokset KR

34 Pohdittavaa työpajaan Biologisen typensidonnan huomiointi Maan orgaanisen aineksen typen vapautuminen Ja se kuuluisa: miten voisimme paremmin arvioida nurmien satotasoja = mikä on riittävä tarkkuus? Viljelykiertojen ja esikasvivaikutusten hyväksikäyttö => tilojen välisen yhteistyön hyödyntäminen Lannan ravinteiden hyväksikäyttö => tilojen välisen yhteistyön hyödyntäminen KR

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä Aki Finér Kestävän kehityksen asiantuntija Raisio-konserni Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Energia- ja ympäristöindeksit luotiin

Lisätiedot

Ravinnetaseet. Ympäristötuen lisätoimenpide lannoituksen ja sadon ravinnemäärien seurantaan MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI

Ravinnetaseet. Ympäristötuen lisätoimenpide lannoituksen ja sadon ravinnemäärien seurantaan MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI Ravinnetaseet Ympäristötuen lisätoimenpide lannoituksen ja sadon ravinnemäärien seurantaan 2008 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin.

Lisätiedot

5.3 TILAN RAVINNEKIERTO JA ERI RAVINNETASEET

5.3 TILAN RAVINNEKIERTO JA ERI RAVINNETASEET Helsingin yliopisto, Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus. 87 5.3 TILAN RAVINNEKIERTO JA ERI RAVINNETASEET Maataloudessa ravinteita tulee tilalle ja poistuu tilalta. Maatilan sisällä ravinteita siirtyy

Lisätiedot

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Jaakko Laurinen Huippufarmari Haussa -kilpailu Tavoitteena hyvä sato, hyvä taloudellinen tulos ja pieni ympäristövaikutus Tulokset kolmen osa-alueen summana

Lisätiedot

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009 EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä 1 Lietelannan sijoittaminen peltoon Sopimuskausi 5 vuotta Sopimus voi alkaa 1.5 tai 1.10 Tuki

Lisätiedot

Maidontuotannon kannattavuus

Maidontuotannon kannattavuus Maidontuotannon kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Nivala 20.3.2013 Sipiläinen / Maidontuotannon

Lisätiedot

LUOMUVILJELYN SUUNNITTELU. Työohjeita

LUOMUVILJELYN SUUNNITTELU. Työohjeita Helsingin Yliopisto Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus Jukka Rajala LUOMUVILJELYN SUUNNITTELU Työohjeita 2005 KIRJOITTAJAT Juha Auranen, MMM, Elojussi ky, Uusikartano Aila Asikainen, MMM, Helsingin

Lisätiedot

KASVULOHKOKOHTAISEN PELTOTASELASKENTAOHJELMAN TOTEUTUS SEKÄ RAVINNETASELASKELMAT KARJAANJOEN VESISTÖALUEELLA

KASVULOHKOKOHTAISEN PELTOTASELASKENTAOHJELMAN TOTEUTUS SEKÄ RAVINNETASELASKELMAT KARJAANJOEN VESISTÖALUEELLA KASVULOHKOKOHTAISEN PELTOTASELASKENTAOHJELMAN TOTEUTUS SEKÄ RAVINNETASELASKELMAT KARJAANJOEN VESISTÖALUEELLA Marja Tuononen & Arto Santapukki, ProAgria Uusimaa Pertti Savela, ProAgria Maaseutukeskusten

Lisätiedot

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin!

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Kuva: Kaisa Riiko TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Eija Hagelberg, projektijohtaja JÄRKI-hanke Baltic Sea Action Group Järki Lanta loppuseminaari 13.11.2014 Tuorlassa BSAG Elävä Itämeri säätiö

Lisätiedot

Luomuliiton ympäristöstrategia

Luomuliiton ympäristöstrategia Luomuliiton ympäristöstrategia Luomun ympäristöhyödyt esille ja tavoitteet kirkkaiksi. Elisa Niemi Luomuliiton toiminnanjohtaja Luomu. Hyvää sinulle, hyvää luonnolle. Luomu. Hyvää vesistöille, ilmastolle

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä: Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 30.10.2009 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 3.11.2008 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman

Lisätiedot

RAE- Ravinnehävikit euroiksi

RAE- Ravinnehävikit euroiksi RAE- Ravinnehävikit euroiksi Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena Kuopiossa 9.5.2014 Arja Ruokojärvi Savonia-amk Hankkeessa mukana: Tukenasi tilan kehittämisessä http://maito.savonia.fi RAE

Lisätiedot

Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014

Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014 Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014 - tutkimushaastattelut suoritettu maalis-huhtikuussa 2014 JATKAMINEN 37 Vuonna 2020 koko maan tilalukumäärä painuu alle 44 000:n ja keskikoko nousee

Lisätiedot

TILASTOTIETOA SATAKUNNASTA. Kiikoinen

TILASTOTIETOA SATAKUNNASTA. Kiikoinen SFS-ISO 2252 -sertifioitu TILASTOTIETOA SATAKUNNASTA Satakunta Kiikoinen 21.3.212 Reijo Pirttijärvi Työ 221196-11 Maatilatalouden tietoa kunnittain, ELYkeskuksen ja tuottajaliiton alueella Aikasarjatietoa

Lisätiedot

Typpilaukku liukoisen typen mittaamiseen

Typpilaukku liukoisen typen mittaamiseen 1 Typpilaukku liukoisen typen mittaamiseen Kemira GrowHow typpilaukut ovat tilalla tehtäviin typpi-, ph- ja johtokykymittauksiin suunniteltuja mittauspaketteja. Mittaaminen ei vaadi erityisosaamista, vaan

Lisätiedot

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki InnoTietoa! - hanke Esityksen rakenne: - Johdanto - Logistiikan ratkaisumahdollisuudet

Lisätiedot

Nitraattiasetus (VNa 1250/2014) ja täydentävät ehdot. MTK Pohjois-Savo Tilanne 13.2.2014

Nitraattiasetus (VNa 1250/2014) ja täydentävät ehdot. MTK Pohjois-Savo Tilanne 13.2.2014 Nitraattiasetus (VNa 1250/2014) ja täydentävät ehdot MTK Pohjois-Savo Tilanne 13.2.2014 Täydentävät ehdot: lakisääteiset hoitovaatimukset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013

Lisätiedot

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin. Sivu 1 / 6 Karjanlannan ravinnevarastosta arvokas sijoitus nurmeen Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus

Lisätiedot

Ohjeet fosforilaskurin käyttöön

Ohjeet fosforilaskurin käyttöön Ohjeet fosforilaskurin käyttöön 1. Fosforilaskuri ja sen käytössä tarvittavat tiedot 2. Ravinteiden yksikköhintojen laskenta seoslannoitteista 3. Satovasteiden ja taloudellisen optimin laskenta 4. Lannoituksen

Lisätiedot

Energian säästöä ja ilmastonmuutoksen hillintää. OMAVARA -hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Hannu Känkänen

Energian säästöä ja ilmastonmuutoksen hillintää. OMAVARA -hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Hannu Känkänen Energian säästöä ja ilmastonmuutoksen hillintää OMAVARA -hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Hannu Känkänen 22.3.2013 Fossiilisen energian säästöön palkokasvien avulla (väkilannoitetypen käytön vähenemisen

Lisätiedot

Satoennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 29.10.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satoennuste 2013 TNS

Satoennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 29.10.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satoennuste 2013 TNS Satoennuste 0 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.0.0 00 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Satoennuste 0 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 00 vastaajaa vastausprosentti oli

Lisätiedot

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Tilan yleisesittely Peltoa 590 ha+250 ha sopimusviljelynä Lehmiä 350 kpl, 200 hiehoa Työvoimaa

Lisätiedot

Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus

Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus Viljelyn kannattavuus? Mihin viljelijä voi itse vaikuttaa Minkä kuntoisia lohkoja viljelee Mitä viljelee ja millä panoksilla Mihin aikaan hankkii tuotantopanokset

Lisätiedot

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187)

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187) Kylvöalaennuste 2013 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 5.3.2013 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=614 Kokonaisvastaajanäyte 2 300 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Lannan ravinteiden tehokas kierrätys nyt ja tulevaisuudessa

Lannan ravinteiden tehokas kierrätys nyt ja tulevaisuudessa Pentti Seuri vanhempi tutkija MTT Mikkeli Lönnrotinkatu 5 50100 MIKKELI pentti.seuri@mtt.fi 0400 120968 3.11.2014 Oulu Lannan ravinteiden tehokas kierrätys nyt ja tulevaisuudessa Karjanlannan merkitys

Lisätiedot

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Sisältö Yara lyhyesti Elintarvikeketjun ympäristövastuu Rehevöityminen: Lannoitteiden valmistuksessa

Lisätiedot

UUSI NITRAATTIASETUS. Valtioneuvoston asetus eräiden maaja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta. 1250 / 2015 ( 18.12.

UUSI NITRAATTIASETUS. Valtioneuvoston asetus eräiden maaja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta. 1250 / 2015 ( 18.12. UUSI NITRAATTIASETUS Valtioneuvoston asetus eräiden maaja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta. 1250 / 2015 ( 18.12.2014 ) YTA / MARKKU LAITINEN 1 Asetuksen sisältö Pykäliä 16

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä Maatilojen ympäristöilta Hollola 11.3.2014 Kari Koppelmäki / Uudenmaan ELY-keskus RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä

Lisätiedot

Nurmisiementuotannon kannattavuus

Nurmisiementuotannon kannattavuus Nurmisiementuotannon kannattavuus Pasi Nummela ProAgria Länsi-Suomi Kasvinviljelytilojen kannattavuus Vaihtelu suurta - millä oletuksin lasketaan; sato, kustannukset, viljelytekniikka Tilojen välillä (viljelymenetelmät,

Lisätiedot

Uusi nitraattiasetus Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (luonnos)

Uusi nitraattiasetus Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (luonnos) Uusi nitraattiasetus Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (luonnos) Jaana Rintala, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus RAKI-hankkeen päätösseminaari

Lisätiedot

Pellon kunnostus ja maanhoito

Pellon kunnostus ja maanhoito Pellon kunnostus ja maanhoito Kuusamo Vene-hanke Juha Sohlo www.proagria.fi/oulu www.facebook.com/proagriaoulu Kuva: Risto Jokela 1 Viljelymaan hoito ja kunnostus Kasvit kykenevät käyttämään peltoon sijoitetut

Lisätiedot

Opas ympäristötuen ehtojen mukaiseen lannoitukseen 2007 2013

Opas ympäristötuen ehtojen mukaiseen lannoitukseen 2007 2013 Opas ympäristötuen ehtojen mukaiseen lannoitukseen 2007 2013 Maaseutuviraston julkaisusarja: Hakuoppaita ja ohjeita Sisältö Lukijalle...4 5.2 Typpilannoituksen tarkentaminen Johdannoksi... peltokasveilla...19

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta 1250/2014

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta 1250/2014 Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta 1250/2014 Kotieläintukikoulutukset 29.1.2015, 6.2.2015 ja 10.2.2015 Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Tilakohtaisia esimerkkejä

Tilakohtaisia esimerkkejä 02.04.2015 Tilakohtaisia esimerkkejä Tuki-infot 2015 Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/ Mikä muuttuu 2015 -hanke Ympäristökorvausjärjestelmä Täydentävät ehdot, maatalousmaan

Lisätiedot

Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 - tutkimuksen tavoite

Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 - tutkimuksen tavoite Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 - tutkimuksen tavoite Tutkimuksen tavoitteena on selvittää maatilojen 1. kevään 2012 tuotanto- ja investointi- sekä sukupolvenvaihdossuunnitelmia 2. laatia kyselyn pohjalta

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Posio ELY-keskus: Lappi 2.1.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 2 Posio Ansiotulorakenne

Lisätiedot

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla?

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Maatalouden tulevaisuusseminaari Farmi 2020 ja Vene hankkeet Kälviä 4.10.2011 Perttu Pyykkönen Teemat Miten viljelijä voi reagoida ja mihin itse voi vaikuttaa:

Lisätiedot

MUISTILISTA YMPÄRISTÖKORVAUKSEEN SITOUTUNEELLE

MUISTILISTA YMPÄRISTÖKORVAUKSEEN SITOUTUNEELLE 1 (5) MUISTILISTA YMPÄRISTÖKORVAUKSEEN SITOUTUNEELLE Maa-analyysi ja ojastokartta kuntaan viimeistään 30.9.2015 Jos olet sitoutunut valumavesien hallinta- tai monivuotiset ympäristönurmet -toimenpiteeseen,

Lisätiedot

Novarbo luomulannoitteet

Novarbo luomulannoitteet et Lannoitteet Kuivikkeet www.novarbo.fi Novarbo luomulannoitteet Luomulannoitteet alan osaajalta. Kasvihuonetekniikka Kasvualustatuotteet Lannoitteet Uusi luonnonmukainen lannoiteperhe Tuotevalikoimamme

Lisätiedot

Täydentävät ehdot - muutokset vuonna 2015. Sonja Pyykkönen Uudenmaan ELY-keskus

Täydentävät ehdot - muutokset vuonna 2015. Sonja Pyykkönen Uudenmaan ELY-keskus Täydentävät ehdot - muutokset vuonna 2015 Sonja Pyykkönen Uudenmaan ELY-keskus 23.3.2015 Täydentävien ehtojen opas Opas sisältää sekä Maaseutuviraston että Eviran osuudet täydentävistä ehdoista Muutokset

Lisätiedot

NEUVONNAN HAASTEET PERUNA-ALALLA. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

NEUVONNAN HAASTEET PERUNA-ALALLA. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto NEUVONNAN HAASTEET PERUNA-ALALLA Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Perunanviljelyn haasteet - kotimainen tuotanto kilpailee voimakkaasti tuonnin kanssa - nykyiset viljelyalat eivät lisäänny, tuotanto

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 26.8.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 26.8. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi 26.8.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

YMPÄRISTÖKÄSIKIRJAN AVULLA OIKEAT KEINOT OIKEAAN PAIKKAAN

YMPÄRISTÖKÄSIKIRJAN AVULLA OIKEAT KEINOT OIKEAAN PAIKKAAN YMPÄRISTÖKÄSIKIRJAN AVULLA OIKEAT KEINOT OIKEAAN PAIKKAAN Anu Lillunen + TEHO-tiimi Puhtia maatalouteen ympäristönhoidosta tilaisuus 13.10.2011 Tampere ESITYKSEN SISÄLTÖ TEHO Plus hanke Kohdentamisesta

Lisätiedot

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1 Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Kasvu ja maan kasvukunto 1/4 Kasvu heikkoa Maa tiivistynyttä Kylvömuokkaus liian

Lisätiedot

LUOMUSUUNNITELMA 1 (5)

LUOMUSUUNNITELMA 1 (5) LUOMUSUUNNITELMA 1 (5) LUOMUSUUNNITELMA JA SEN PÄIVITYS Päivityskohtaan merkitään viimeisin päivämäärä, jolloin suunnitelmaa on muutettu tai täydennetty. Laatimispäivämäärä Muutospäivämäärä Muutospäivämäärä

Lisätiedot

Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen

Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen hygieeninen laatu Säilörehun säilönnällinen ja ruokinnallinen

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuen toimenpiteiden toteutuminen ja vaikutukset vesistökuormitukseen vuosina 1995-1999

Maatalouden ympäristötuen toimenpiteiden toteutuminen ja vaikutukset vesistökuormitukseen vuosina 1995-1999 Suomen ympäristö 478 YMPÄRISTÖN- SUOJELU Reetta Palva, Katri Rankinen, Kirsti Granlund, Juha Grönroos, Antero Nikander, Seppo Rekolainen Maatalouden ympäristötuen toimenpiteiden toteutuminen ja vaikutukset

Lisätiedot

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi

Lisätiedot

Ympäristökorvaus 2015-2020 ohjelmaluonnos

Ympäristökorvaus 2015-2020 ohjelmaluonnos Ympäristökorvaus 2015-2020 ohjelmaluonnos Juha Lappalainen 29.11.2013 Ohjelma on vasta luonnos Ohjelman lopullinen rahoitus, sisältö ja korvaustasot ovat vielä auki Valvontaan liittyviä asioita ei ole

Lisätiedot

Luonnonmukainen tuotanto 2015-2020

Luonnonmukainen tuotanto 2015-2020 Luonnonmukainen tuotanto 2015-2020 02.04.2015 Materiaalin tekohetkellä lainsäädäntöä ei ole hyväksytty muutokset mahdollisia Tuki-infot 2015 Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/

Lisätiedot

4. RAVINNEKIERROT JA RAVINNE-

4. RAVINNEKIERROT JA RAVINNE- 4. RAVINNEKIERROT JA RAVINNE- HUOLTO LUONNONMUKAISESSA VILJELYSSÄ 4.1 RAVINTEET Kasvit tarvitsevat ravinteita sekä solukoiden rakennusaineiksi että elintoimintojen ylläpitoon. Pääosa solukoitten rakennusaineista

Lisätiedot

Tutkitaan luomua! Lisää luomua kiertue-päätepysäkki Laukaa 16.01.2013 Maiju Pesonen

Tutkitaan luomua! Lisää luomua kiertue-päätepysäkki Laukaa 16.01.2013 Maiju Pesonen Tutkitaan luomua! Lisää luomua kiertue-päätepysäkki Laukaa 16.01.2013 Maiju Pesonen Tutkimusaiheet vuosina 2012-2014 Edistystä luomutuotantoon 1) Kestorikkakasvien torjunta vilja- ja valkuaiskasvien viljelyn

Lisätiedot

Kestävä ravinnetalous Kaarina, 1.11.2012. Pentti Seuri MTT Mikkeli pentti.seuri@mtt.fi

Kestävä ravinnetalous Kaarina, 1.11.2012. Pentti Seuri MTT Mikkeli pentti.seuri@mtt.fi Kestävä ravinnetalous Kaarina, 1.11.2012 Pentti Seuri MTT Mikkeli pentti.seuri@mtt.fi Mitä tarkoittaa kestävä ravinnetalous? Ravinteet eivät häviä mihinkään (aineen häviämättömyyden laki), mutta silti

Lisätiedot

Ympäristökorvauksen mahdollisuudet maitotilalla. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Ympäristökorvauksen mahdollisuudet maitotilalla. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Ympäristökorvauksen mahdollisuudet maitotilalla Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Ympäristökorvauksen valinnat maitotilalla Paljon ehtoja, mutta myös joustavuutta Toimenpiteiden valinnan avulla ja

Lisätiedot

Orgaanisten lannoitevalmisteiden käyttö ja varastointi

Orgaanisten lannoitevalmisteiden käyttö ja varastointi Orgaanisten lannoitevalmisteiden käyttö ja varastointi LeviLogi-hanke -4 Orgaaniset lannoitevalmisteet lähialueiden tilojen käyttöön Tiina Tontti MTT Kasvintuotannon tutkimus Biolaitosyhdistys Biolaitostoiminta

Lisätiedot

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljelykierron suunnittelu Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljelykierron suunnittelu Miten laatia viljelykiertosuunnitelma? Mihin eri näkökohtiin pitäisi

Lisätiedot

PERUNAN, PORKKANAN JA SOKERIJUURIKKAAN VILJELYKIERTOJEN VAIKUTUKSET KASVINTUHOOJIIN JA RAVINNETASEISIIN

PERUNAN, PORKKANAN JA SOKERIJUURIKKAAN VILJELYKIERTOJEN VAIKUTUKSET KASVINTUHOOJIIN JA RAVINNETASEISIIN TEHO Plus -hankkeen julkaisu 7/14 PERUNAN, PORKKANAN JA SOKERIJUURIKKAAN VILJELYKIERTOJEN VAIKUTUKSET KASVINTUHOOJIIN JA RAVINNETASEISIIN ASKO HANNUKKALA, TAPIO SALO JA JANNE HEIKKINEN Maatalouden vesiensuojelun

Lisätiedot

Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin

Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin EU tuki-infot 2014 Jari Tikkanen p. 0400 162 147, jari.tikkanen@proagria.fi www.proagria.fi, ProAgria Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

Vuokrapellon oikea hinta. ProAgria Keski-Pohjanmaa Talousagronomi Tapio Salmi

Vuokrapellon oikea hinta. ProAgria Keski-Pohjanmaa Talousagronomi Tapio Salmi Vuokrapellon oikea hinta ProAgria Keski-Pohjanmaa Talousagronomi Tapio Salmi Pelto Pelto on keskeinen tuotantotekijä Hyvä rehuomavaraisuus luo pohjan hyvälle kannattavuudelle Lannan levitysala vaaditaan

Lisätiedot

Ympäristöinfo, kevät 2013. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään?

Ympäristöinfo, kevät 2013. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään? Ympäristöinfo, kevät 2013 Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään? Ympäristötuki 2014 - Mitä on esitetty ympäristötuen vaikuttavuuden lisäämiseksi? Vuonna 2014 alkavista uusista maatalouden

Lisätiedot

Hamppu viljelykiertokasvina

Hamppu viljelykiertokasvina Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen

Lisätiedot

Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin

Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin Tyynelän tila, Joutseno Kevät 2013 www.tyynelantila.fi 2. PÄIVÄ I Investointien järkevyys II Heikon lenkin korjaaminen eloperäisen aineksen lisäämisen

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista

Lisätiedot

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Jukka Saarinen 18.3.2014 Huittinen Luonnonmukaisen tuotannon nykytilanne ja kehittämistarpeet Satakunnassa Satafood Kehittämisyhdistyksen ja Pyhäjärviinstituutin yhteishanke

Lisätiedot

TULOKSET Järki Lanta 30.11.2014 0

TULOKSET Järki Lanta 30.11.2014 0 TULOKSET Järki Lanta 30.11.2014 0 Sisällys Yhteistyöesimerkit Järki Lanta hankkeessa... 2 Broileritilan lantayhteistyö... 3 Emolehmä- ja sikatilan lantayhteistyö... 3 Ison sikatilan lantayhteistyö... 4

Lisätiedot

Luonnonmukaisen. tuotannon korvaus Ohjelmakausi 2014 2020. Tiedot ovat 24.3.2015 tilanteen mukaisia.

Luonnonmukaisen. tuotannon korvaus Ohjelmakausi 2014 2020. Tiedot ovat 24.3.2015 tilanteen mukaisia. Luonnonmukaisen tuotannon korvaus Ohjelmakausi 2014 2020 25.3.2015 Yleistä luomukorvauksesta 5-vuotinen sitoumuskausi, alkaa 1.5. (vuoden jatkot) Ei vaadi ympäristökorvaussitoumusta taustalle Lohkon tukikelpoisuus

Lisätiedot

Jaakko Tervakangas RAVINNETASEET RUOKATEOLLISUUSPERUNAN TUOTANNOSSA

Jaakko Tervakangas RAVINNETASEET RUOKATEOLLISUUSPERUNAN TUOTANNOSSA Jaakko Tervakangas RAVINNETASEET RUOKATEOLLISUUSPERUNAN TUOTANNOSSA RAVINNETASEET RUOKATEOLLISUUSPERUNAN TUOTANNOSSA Jaakko Tervakangas Opinnäytetyö Kevät 2015 Maaseutuelinkeinojenkoulutusohjelma Oulun

Lisätiedot

KASVATUSKOE BIOKAASULAITOKSEN KALKITULLA JA KALKITSEMATTOMALLA MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSELLÄ

KASVATUSKOE BIOKAASULAITOKSEN KALKITULLA JA KALKITSEMATTOMALLA MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSELLÄ 27.12.2012 KASVATUSKOE BIOKAASULAITOKSEN KALKITULLA JA KALKITSEMATTOMALLA MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSELLÄ Petri Kapuinen, MTT Johdanto Kasvatuskoe on osa Satafood Kehittämisyhdistys ry:n Ruokaketjun sivutuotteiden

Lisätiedot

Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja

Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja OMAVARA miksi? Kotimaisen valkuaisomavaraisuuden parantaminen globaalimuutosten paineessa Väestön kasvu Elintason nousu

Lisätiedot

Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset

Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 11.1.2013 KASVU TOIMINTA TUOTTO Maaseutuneuvonnan vastaava, kotieläinagronomi Virpi Huotari ProAgria Oulu ry Esityksen sisältö

Lisätiedot

Ratkaisuna luomun lisääminen? Mistä kannattavuutta kestävästi? Juva 16.4.2012 Kauko Koikkalainen, MTT

Ratkaisuna luomun lisääminen? Mistä kannattavuutta kestävästi? Juva 16.4.2012 Kauko Koikkalainen, MTT Ratkaisuna luomun lisääminen? Mistä kannattavuutta kestävästi? Juva 16.4.2012 Kauko Koikkalainen, MTT 23.4.2012 www.mt t.f i MTT Taloustutkimus, Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki puh. 020 772 004 s-posti:

Lisätiedot

IPM-kokemuksia kesältä 2010

IPM-kokemuksia kesältä 2010 IPM-kokemuksia kesältä 2010 Pauliina Laitinen, Sanni Junnila, Marja Jalli ja Heikki Jalli PesticideLife-hanke Kasvinsuojelun syyspuinti 1.11.2010 HAMK Mustiala LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ruokaketju

Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen alkutuotanto 1/2012 Johanna Kähkönen Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke (VARRU) toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja

Lisätiedot

2 KARJAN MÄÄRÄ JA REHUNTARVE

2 KARJAN MÄÄRÄ JA REHUNTARVE Helsingin Yliopisto, Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus. 17 2 KARJAN MÄÄRÄ JA REHUNTARVE 2.1 KARJAN MÄÄRÄ JA ELÄINTIHEYS (Lomake 2.1.) Luonnonmukaiseen viljelyyn siirtymisen suunnittelu käynnistyy kotieläintilalla

Lisätiedot

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta Ari Nopanen Toimitusjohtaja ProAgria Liha Osaamiskeskus p. 0400-432582 ari.nopanen@proagria.fi Keskeiset näkökulmat Markkinatilanteesta johtuen sikatilojen

Lisätiedot

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois? Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois? Helena Äijö Salaojayhdistys 16.1.212, Salo Hydrologinen kierto Hydrologiset olosuhteet Sadanta Haihdunta Valunta 65 mm/vuosi 35 mm/vuosi

Lisätiedot

Novarbo luomulannoitteet

Novarbo luomulannoitteet www.novarbo.fi tatuotteet Lannoitteet Kuivikkeet Viherrakentaminen Novarbo luomulannoitteet Luomulannoitteet alan osaajalta. Kasvihuonetekniikka Kasvualustatuotteet Lannoitteet Kuiv Luonnonmukainen lannoiteperhe

Lisätiedot

Biotehtaan lannoitevalmisteet. Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön

Biotehtaan lannoitevalmisteet. Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön Biotehtaan lannoitevalmisteet Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.

Lisätiedot

Seleeninpuutos ja sen ennaltaehkäisy tuotantoeläintilalla. Yara Suomi Oy yhteistyössä Emovet Oy / Eläinlääkäri Sanni Värränkivi

Seleeninpuutos ja sen ennaltaehkäisy tuotantoeläintilalla. Yara Suomi Oy yhteistyössä Emovet Oy / Eläinlääkäri Sanni Värränkivi Seleeninpuutos ja sen ennaltaehkäisy tuotantoeläintilalla Yara Suomi Oy yhteistyössä Emovet Oy / Eläinlääkäri Sanni Värränkivi Monitahoinen hivenaine Ravinnon sisältämä E-vitamiini Tilan sijainti Yksilön

Lisätiedot

Pellonkäytön muutokset ja tuottoriskien hallinta. Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Omavara loppuseminaari Raisio 19.3.

Pellonkäytön muutokset ja tuottoriskien hallinta. Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Omavara loppuseminaari Raisio 19.3. Pellonkäytön muutokset ja tuottoriskien hallinta Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Omavara loppuseminaari Raisio 19.3.2013 www.helsinki.fi/yliopisto 20.3.2013 1 Tausta ja tavoitteet

Lisätiedot

1 SIIRTYMISEN SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT

1 SIIRTYMISEN SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Helsingin Yliopisto, Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus. 7 1 SIIRTYMISEN SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 1.1 HYVIN SUUNNITELTU ON PUOLIKSI TEHTY 1.1.1 SUUNNITTELUN TAVOITTEET Luonnonmukaiseen viljelyyn siirtymisen

Lisätiedot

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi Pellervo Kässi MTT Jokioinen Esityksen sisältö: - korjuu-, kuljetus- ja varastointiketjut - ketjujen

Lisätiedot

Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020

Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020 Nurmiseminaari 9.1.2014 Tarja Bäckman MTK-Pohjois-Suomi 14.01.2014 Esityksen sisältö - Nykytilanne ja ennusteet tulevaan - Keskeisiä kysymyksiä EU:n

Lisätiedot

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi Maatalous Keski-Suomessa Juha Lappalainen MTK Keski- 1 AgriInfo Maatilojen rahavirta Tuottajaliitto KESKI-SUOMI, 2010 MAATILOJEN TULOT (brutto, ei sis. alv) yhteensä 273,17 milj. ( 7 %) * Osuus koko maan

Lisätiedot

I kv4 k i i III LUONNONMUKAISEN JA TAVANOMAISEN VILJELYN SUHTEELLINEN KANNATTAVUUS TIEDONANTOJA 210 1996 KAUKO KOIKKALAINEN

I kv4 k i i III LUONNONMUKAISEN JA TAVANOMAISEN VILJELYN SUHTEELLINEN KANNATTAVUUS TIEDONANTOJA 210 1996 KAUKO KOIKKALAINEN I kv4 k i i III TIEDONANTOJA 21 1996 LUONNONMUKAISEN JA TAVANOMAISEN VILJELYN SUHTEELLINEN KANNATTAVUUS KAUKO KOIKKALAINEN MAATALOUDEN TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS AGRICULTURAL ECONOMICS RESEARCH INSTITUTE,

Lisätiedot

Nurmipaketit nurmirehun tuotannon kehittämiseen

Nurmipaketit nurmirehun tuotannon kehittämiseen Nurmipaketit nurmirehun tuotannon kehittämiseen Olli Valtonen luomu- ja nurmiasiantuntija Kuva Anna-Leena Vierimaa Nurmineuvonta paketit ProAgria Oulu lanseerasi ensimmäiset nurmipaketit 2013. Toimintaa

Lisätiedot

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009 Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro Öljynpuristamoyhdistys, Yleistä Puristamoteollisuuden volyymi on n. 270 000 t ja liikevaihto n. 100 milj. Öljy ja valkuainen ovat molemmat tärkeitä rypsi/rapsi öljyä 30-40

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus

Maatalouden vesiensuojelu ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus PIRKANMAAN KALATALOUSKESKUS Pirkanmaan vesipinta-ala on 2026 neliökilometriä eli noin 14 prosenttia

Lisätiedot

Monipuoliset nurmiseokset tulevaisuutta nurmirehutuotannossa

Monipuoliset nurmiseokset tulevaisuutta nurmirehutuotannossa Monipuoliset nurmiseokset tulevaisuutta nurmirehutuotannossa Jarkko Storberg Nurmituotannon huippuosaaja ProAgria Länsi-Suomi 0400 849 992 Satotaso ja tuotantokustannukset kg ka/ha Lähde: ProAgria Lohkotietopankki

Lisätiedot

Tehokas lantalogistiikka. Sakari Alasuutari TTS - Työtehoseura

Tehokas lantalogistiikka. Sakari Alasuutari TTS - Työtehoseura Tehokas lantalogistiikka Lantalogistiikan suunnittelu Lannan määrä moninkertaistuu laajennettaessa Esim. lietelanta 20 lehmää 65 lehmää 200 lehmää 660 m3 2 200 m3 2 200 m3 2 200 m3 2 200 m3 Levitysala

Lisätiedot

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä 4.6. 12.10. 22.10. 31.10. 2.10. 22.9. 1800 1600 1400 1200 1000

Lisätiedot

Luomunautatilojen seleeniongelmien syyt, seuraukset sekä ratkaisut

Luomunautatilojen seleeniongelmien syyt, seuraukset sekä ratkaisut Luomunautatilojen seleeniongelmien syyt, seuraukset sekä ratkaisut Mistä seleeninpuutos johtuu? Seleeniä on maankuoressa erittäin pieninä, mutta vaihtelevina pitoisuuksina. Luonnossa se esiintyy monessa

Lisätiedot

Tuki-info viljelijöille 2014

Tuki-info viljelijöille 2014 Tuki-info viljelijöille 2014 Tarkastajien terveiset Anne Koskinen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 18.3.2014 Valvontavelvoite Pohjois-Pohjamaalla 2014 Peltovalvontaan 6.25 % tuen hakijoista (n. 320 tilaa)

Lisätiedot

Lannan ja pakkaamattomien orgaanisten lannoitevalmisteiden varastointi

Lannan ja pakkaamattomien orgaanisten lannoitevalmisteiden varastointi Tukihakukoulutus 2015 1 Tiivistelmä valtioneuvoston asetuksesta eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta 1250/2014 (ns. nitraattiasetus) (Varmista voimassa olevat tiedot

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTUEN ERITYISTUKIEN opas

YMPÄRISTÖTUEN ERITYISTUKIEN opas YMPÄRISTÖTUEN ERITYISTUKIEN opas Lietelannan sijoittaminen peltoon Maaseutuviraston julkaisusarja: Hakuoppaita ja ohjeita Sisältö Maatalouden ympäristötuki perustuu Euroopan yhteisöjen neuvoston asetukseen

Lisätiedot

Luomutuotannon kehitysnäkymät 2020

Luomutuotannon kehitysnäkymät 2020 Luomutuotannon kehitysnäkymät 2020 2.6.202 Anne Kallinen Arvi Heikkilä Eeva Heikkilä Petri Pethman Reijo Pirttijärvi Job 2200079 Sisältö Tutkimuksen tavoite ja toteutus 6 2 Luomutuotanto vuonna 20 3 Kannattavuus

Lisätiedot

Vantaanjoen vesistö. HAUSJÄRVI Erkylänjärvi Lallujärvi. RIIHIMÄKI Hirvijärvi. Ridasjärvi LOPPI HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ. Kytäjärvi. Sääksjärvi JÄRVENPÄÄ

Vantaanjoen vesistö. HAUSJÄRVI Erkylänjärvi Lallujärvi. RIIHIMÄKI Hirvijärvi. Ridasjärvi LOPPI HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ. Kytäjärvi. Sääksjärvi JÄRVENPÄÄ Vantaanjoen vesistö RIIHIMÄKI Hirvijärvi HAUSJÄRVI Erkylänjärvi Lallujärvi LOPPI VIHTI Kytäjärvi Sääksjärvi Lepsämänjoki HYVINKÄÄ NURMIJÄRVI ESPOO Luhtajoki Ridasjärvi Vantaanjoki Palojoki Tuusulanjärvi

Lisätiedot

BIOLAITOSTUOTTEIDEN VIIMEAIKAISET TUTKIMUSTULOKSET

BIOLAITOSTUOTTEIDEN VIIMEAIKAISET TUTKIMUSTULOKSET BIOLAITOSTUOTTEIDEN VIIMEAIKAISET TUTKIMUSTULOKSET Biolaitostuotteiden hyödyntäminen maataloudessa ja viherrakentamisessa 8.-9.11.2011 Jokioisten Tietotalo, Humppilantie 9 A, Jokioinen Petri Kapuinen Maa-

Lisätiedot

Karjaanjoki Life -hanke Osahanke 4 TARKENNETTU RAVINTEIDEN KÄYTTÖ PELTOVILJE- LYSSÄ

Karjaanjoki Life -hanke Osahanke 4 TARKENNETTU RAVINTEIDEN KÄYTTÖ PELTOVILJE- LYSSÄ Karjaanjoki Life -hanke Osahanke 4 TARKENNETTU RAVINTEIDEN KÄYTTÖ PELTOVILJE- LYSSÄ Loppuraportti 18.5.2005 Marja Tuononen ProAgria Uusimaa SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 TAVOITTEET... 3 3 HANKKEEN TOIMINTA...

Lisätiedot