UTELIAISUUS SATUNNAISET PARIT

Transkriptio

1 UTELIAISUUS SATUNNAISET PARIT Nosta kaksi sattumanvaraista sanaa ja keksi niistä idea. Keksimäsi idea voi olla järkevä tai hassu, pääasia on keksiä mahdollisimman monenlaisia uusia ideoita ja herättää aivot sitä kautta ajattelemaan eri tavalla kuin yleensä. Satunnaisia pareja voi tehdä aiheeseen liittyvistä sanoista ja aiheeseen liittymättömistä sanoista.

2 UTELIAISUUS KOLLAASI Leikkaa ja liimaa aikakauslehdistä tai muista kuvalähteistä otettuja kuvia sattumanvaraisesti yhteen ja kirjoita ylös mieleen tulleita ajatuksia ja ideoita. Tämä harjoitus toimii hyvin lämmittelynä jos tuntuu että ajatus ei muuten tahdo luistaa.

3 UTELIAISUUS AISTIHAVAINNOINTI Kävele, katsele ja kuuntele ympäristöä. Minkälaisia tunnelmia löydät? Miltä eri pinnat tuntuvat sormenpäissä? Miltä kuulostaa? Keskity havainnoimaan aistit herkkinä. Voit kirjoittaa havaintojasi ylös tai keskustella ryhmän kanssa kokemuksistasi.

4 UTELIAISUUS SANATYÖSKENTELY Tee sattumanvaraisista sanoista lauseita käyttäen apuna esimerkiksi sanamagneetteja tai lehdistä leikattuja sanoja. Voit työskennellä myös ryhmässä liittäen vuorotellen sanoja toisiinsa. Harjoitus auttaa luomaan uusia mielleyhtymiä.

5 EMPATIA HAVAINNOINTI Tarkastele perehtymisen kohteena olevaa toimintaa tai ympäristöä tehden samalla muistiinpanoja. Voit dokumentoida ihmisten reittejä, tai miten ihmiset käyttävät esineitä. Tarkoituksena on purkaa oletuksia ja tarkastella todellisuutta juuri sellaisena kuin se on.

6 EMPATIA HAASTATTELU Haastattele tutkittavaan aiheeseen liittyviä käyttäjiä tai potentiaalisia käyttäjiä. Haastattelemisessa on tärkeää luoda avoin tunnelma ja jättää omat oletukset takaalalle keskittyen haastateltavan näkökulman ymmärtämiseen. Voit haastatella joko syvällisemmin muutamaa henkilöä tai tehdä kevyempiä haastatteluja useammille. Syvemmät haastattelut kuitenkin tuovat usein enemmän muotoiluprosessissa tarvittavia oivalluksia, joten ne ovat hyödyllisempiä.

7 EMPATIA ÄÄRIKÄYTTÄJÄT JA KESKIVERROT Mieti tutkimaasi aiheeseen liittyen ketkä ovat suunnitelmasi keskimääräisiä käyttäjiä ja minkälaisia erilaisia käyttötapoja ja tilanteita voisi mahdollisesti tulla vastaan. Äärikäyttäjien kartoittaminen ja haastatteleminen auttaa näkemään oman suunnitelman laajemmassa valossa ja mahdollistaa suunnitelman ongelmakohtien löytämisen sekä avaa uusia soveltamismahdollisuuksia.

8 EMPATIA VARJOSTAMINEN Tutustu tutkittavaan aiheeseen käyttäjän kannalta seuraamalla mitä yksittäinen käyttäjä tarkalleen ottaen tekee. Keskity seuraamaan sitä mitä todellisuudessa tapahtuu olettamatta ja ennakoimatta mitään ja kirjaa ylös havaintosi. Suunnittele, milloin kannattaa varjostaa jotta saat parhaiten tietoa.

9 EMPATIA KÄYTTÄJÄTYYPIT Hahmottele tekemiesti havaintojen ja taustatietojen pohjalta 4-6 erilaista käyttäjätyyppiä suunnitelmallesi, esimerkiksi eskari, yhdeksäsluokkalainen, vierailija, vanhus. Keitä he ovat? Kuvaile tarkasti: mikä heille on tärkeää? Kuinka he toimivat suhteessa tutkimaasi aiheeseen?

10 IDEOINTI VIISI KERTAA MIKSI Viisi kertaa miksi on menetelmä, jossa pyritään miksi-kysymyksen avulla pääsemään tutkittavan aiheen käsittelyssä syvemmälle syy- seuraussuhteiden löytämisessä. Viisi kertaa miksi toimii siten, että kysytään ongelmasta ensimmäisenä mieleen tuleva kysymys henkilöltä, jolle ongelma on jollakin tavalla tuttu. Esimerkiksi: Miksi koulun ruokalassa on meluisaa? Kun haastateltava on vastannut, häneltä kysytään uudestaan miksi yhteensä viisi kertaa. Seuraavan miksikysymyksen on kuitenkin aina liityttävä edelliseen vastaukseen.

11 IDEOINTI IDEAMERI Valitse ideoinnille teema ja kirjoita kahdeksan minuutin aikana kaksikymmentä ideaa aiheeseen liittyen, kirjoita ne post-it-lapuille ja aseta pöydälle. Tämän jälkeen poimi pöydältä toisten ideoita ja keksi niistä kaksikymmentä uutta ideaa. Ideat kannattaa lopuksi ryhmitellä.

12 IDEOINTI KOSKA JA MUTTA Tarkastele tutkimaasi aihetta erilaisten käyttäjien kannalta. Jos olet hahmotellut eri käyttäjätyyppejä, voit käyttää niitä apuna. Muistele mitä sellaista käyttäjät ovat maininneet tai mitä olet havainnut, millä saattaisi olla merkitystä suunnitelman kannalta. Kirjoita lause, joka sisältää sanat koska ja mutta. Esimerkiksi: Luen kirjakaupassa kirjoja, koska haluan tietää, miten ne on kirjoitettu ennen kuin tiedän haluanko ostaa kirjan, mutta minusta tuntuu epämukavalta lukea kirjaa, kun en ole vielä ostanut sitä.

13 IDEOINTI KARTOITUS OLEMASSA OLEVISTA ESIMERKEISTÄ Etsi kirjoista, museosta ja verkosta esimerkkejä siitä miten tutkimasi aihe on ratkaistu aiemmin tai mitä saman tyyppisiä esineitä on jo suunniteltu. Voit myös etsiä esimerkkejä jostakin yksittäisestä ominaisuudesta, joka suunnitelmaan tarvitaan.

14 LUONNOSTELU TAPAHTUMAPOLKU Kehittele ideaasi eteenpäin piirtämällä se tarinaksi tapahtumapolulle. Merkitse peräkkäin ideaan liittyvät tapahtumat käyttäen apuna piktogrammeja tai muuta visuaalista materiaalia. Mieti voiko tapahtumapolkua venyttää alku- ja loppupäästä kattamaan myös epäsuorasti ideaan liittyviä tapahtumia.

15 LUONNOSTELU HAHMOMALLI Rakenna ideasi pohjalta hahmomalli esimerkiksi pahvista tai muusta helposti työstettävästä materiaalista. Kirjaa samalla ylös mitä valintoja mallin rakentamisen lomassa tuli eteen. Kokeile hahmomallia käytännössä ja kerää muilta palautetta sen toimivuudesta.

16 LUONNOSTELU KONSEPTOINTI Konseptilla tarkoitetaan muotoilussa yhtenäistä ratkaisua, jolla on kantava perusidea. Konseptia lähdetään rakentamaan työstämällä ideoinnissa syntynyttä materiaalia eteenpäin ryhmittelemällä sitä, ja jatkamalla syntyneiden ideoiden kehittelyä eteenpäin. Jotkut ideat toimivat yleensä konseptin selkärankana, jonka ympärille suunnitelmaa aletaan rakentaa, ja toisista ideoista taas voi tulla konseptin sivujuonteita.

17 LUONNOSTELU MATERIAALIKOKEILUT Mieti mistä materiaalista tai materiaaleista suunnitelmasi voitaisiin toteuttaa. Kerää tietoa materiaalivaihtoehdoista ja kokeile materiaalien ominaisuuksia kuten pinnan tuntua, painoa, työstettävyyttä jne. Jos mahdollista, kokeile valmistaa koekappale valitsemastasi materiaalista.

18 PROTOTYYPPI Prototyyppi on luonnostelun tuloksena syntyneen lopputuloksen mietitympi versio, joka pitää ensin suunnitella ja sitten rakentaa. Prototyypin avulla on tarkoitus ymmärtää lisää suunnitelmasta. Siksi se kannattaa suunnitella siten, että saadaan mahdollisimman paljon uutta tietoa käyttämättä turhaa aikaa ja materiaaleja sellaiseen, mikä ei kerro suunnitelman kannalta uusia asioita. Suunnittelun aikana voidaan tehdä useita prototyyppejä. Ne kehittyvät sitä mukaa eteenpäin, kun suunnitelmasta on löydetty paranneltavaa.

19 PROTOTYYPPI PROTOTYYPPI PALVELUSTA Ensimmäisen prototyypin tavoite on ymmärtää mahdollisimman paljon lisää mahdollisimman vähällä vaivalla. Prototyyppi voidaan tehdä myös palvelun osasta, jos koko palvelun testaamiseen ei ole aikaa. Prototyyppi palvelusta voi olla esimerkiksi palvelurata, jossa kaikki vaikeammin toteutettavat asiat on korvattu niiden toimintaa näyttelevillä oppilailla tai paperille piirretyillä kuvilla. Jos halutaan kehittää uusi verkkoalusta koululle, voidaan siitä rakentaa prototyyppi isoista papereista ilmoitustaululle, uutta ruokailujärjestystä taas voidaan kokeilla vaihtamalla päiväksi aikatauluja. Jos suunnitellaan tilamuutoksia, ne voidaan toteuttaa esimerkiksi pahvista rakennetuilla seinillä tai koulun tiloista valmiiksi löytyvillä kalusteilla.

20 TESTAUS BODYSTORMING Bodystormingin avulla voidaan kokeilla suunnitelman toimintaa käytännössä ja selvittää, onko suunnittelun aikana unohtunut jotain. Bodystorming soveltuu hyvin prototyypin testaamiseen. Se muistuttaa tekniikkana roolileikkiä, mutta siinä työskennellään jo pidemmälle viedyn palvelun kanssa. Bodystormingissa käydään prototyyppi yhdessä läpi. Aluksi luodaan kiva ilmapiiri esimerkiksi jollakin lämmittelytehtävällä, ja sen jälkeen lähdetään yhdessä kokeilemaan miten suunnitelma toimii. Bodystormingissa pyritään kokemaan suunnitelma mahdollisimman tarkasti havainnoiden.

21 TESTAUS PALAUTEHAASTATTELU Haastattele prototyyppia testanneita käyttäjiä. Haastattelemisessa on tärkeää luoda avoin tunnelma ja jättää omat oletukset takaalalle keskittyen haastateltavan näkökulman ymmärtämiseen. Voit haastatella joko syvällisemmin muutamaa henkilöä tai tehdä kevyempiä haastatteluja useammille. Syvemmät haastattelut kuitenkin tuovat usein enemmän muotoiluprosessissa tarvittavia oivalluksia, joten ne ovat hyödyllisempiä.

22 TESTAUS VÄRILAPPUPALAUTE Palvelun testauksessa voidaan kerätä palautetta myös värikkäiden tarrojen tai liimalappujen avulla. Uutta palvelua testaaville oppilaille ja henkilökunnalle annetaan värillisiä tarroja/liimalappuja, joita he voivat liimata prototyyppiin kokeillessaan uutta palvelua, ja kertoa niiden avulla omasta kokemuksestaan. Tarrojen avulla ei saada yhtä tarkkaa palautetta kuin vaikkapa haastattelulla, mutta se on kevyt ja helppo tapa mitata palvelun lämpötilaa eli löytää keskeisimpiä kehityskohteita ja onnistumisia. Tarrat värikoodataan esimerkiksi seuraavasti: Vihreä ilahduin Punainen tässä kohtaa on vielä kehitettävää Keltainen en ymmärtänyt tätä kohtaa

23 LANSEERAUS KOLLEKTIIVINEN MUISTELU Kollektiivinen muistelu ja tarinaviiva arviointimenetelmän tarkoituksena on kartoittaa ja tarkastella projektin tilannetta jälkeenpäin tietyltä ajanjaksolta. Kollektiivinen muistelu auttaa näkemään kokonaisuuden: mitä kaikkea ajanjaksolla on tapahtunut, kuka tehnyt mitäkin ja minkälaisia syy- seuraussuhteita eri tilanteista tai tapahtumista löytyy. Kollektiivisen muistelun tuloksena syntyy tarinaviiva, jota tarkastelemalla pystyy näkemään asioiden ja tilanteiden kehittymisen eri vaiheet suunnitelmista toteutukseen.

24 LANSEERAUS BLOGI Muotoilutyötä tukee arviointi pitkin matkaa. Prosessinomainen työtapa hyötyy tapahtumien tarkasta tallentamisesta ja kirjaamisesta muistiin. Itse matka on arvokas, ei vain lopputulos. Samassa yhteydessä voi oppia, miten nettisivuja tehdään ja tutustua blogeihin. Jokaisen vaiheen voi julkaista netissä valokuvin, videoin tai vaiheista kertovin blogitekstein.

25 LANSEERAUS HISSIPUHE Tiivistä olennaisin sisältö suunnitelmastasi lyhyeksi puheeksi. Mihin ongelmaan suunnitelma vastaa? Kenellä tämä ongelma on? Mikä on ratkaisu? Miksi tämä ratkaisu on parempi kuin muut ratkaisut? Ytimekkään ja mielenkiintoisen puheen tekeminen on myös hyvä keino löytää suunnitelman vahvuudet ja tunnistaa heikkoudet.

26 LANSEERAUS NÄYTTELY Kerää suunnitelman tekemisen vaiheista ja lopputuloksesta näyttely, minkä avulla työtä voidaan esitellä muille. Näyttelyssä on olennaista valita työstä parhaiten kertovaa materiaalia ja kuvailla se muille ymmärrettävästi.

27 JATKOKEHITTELY RISTIINKEHITTELY Toisten tekemien suunnitelmien parantelu on antoisa tapa jatkokehittelyyn, jos suunnittelua ollaan tehty useassa ryhmässä. Tutustu suunnitelmaan ja haastattele sen tekijöitä. Sen jälkeen tee suunnitelmasta 2-3 kpl muunnoksia, missä olet parannellut jotakin suunnitelman osa-aluetta. Toiset kehittelevät samalla omaa työtäsi eteenpäin. Käykää lopuksi yhdessä läpi mitä muutoksia keksitte.

28 JATKOKEHITTELY TIEKARTTA Tee suunnitelman toteuttamiselle askelmerkit. Mitä kokonaisuudessaan pitäisi tapahtua, jotta suunnitelma voitaisiin toteuttaa? Ketä suunnitelman toteuttamiseen tarvitaan mukaan? Mikä on seuraava askel suunnitelman toteuttamiseksi? Miten suunnitelmaa voidaan kokeilla ensin kevyesti?