ennonen Tuhannen taalan paikka Ajankohtaista Voimalaitos toteutuu turvallisuus edellä Seutukunta valmiina suurhank keeseen Laitostoimitussopimus

Transkriptio

1 ennonen Fennovoiman julkaisu, heinäkuu 2014 Tuhannen taalan paikka Parhaimmillaan Fennovoiman ydinvoimahanke avaa suomalaisille yrityksille ovet myös kansainvälisen ydinvoimarakentamisen markkinoille. Seutukunta valmiina suurhank keeseen Ajankohtaista Voimalaitos toteutuu turvallisuus edellä Laitostoimitussopimus ennätysajassa

2 2 ennonen Me Fennovoimassa haluamme, että ydinvoimahankkeestamme on saatavilla kattavasti tietoa erityisesti voimalaitoksemme sijoituskunnassa Pyhäjoella sekä sen lähialueilla. Kaksi kertaa vuodessa julkaisemme Fennonen-lehden, josta pääset lukemaan ajankohtaisimmat asiat hankkeeseemme liittyen. Lehti jaetaan kaikkiin koteihin Pyhäjoella ja laitospaikkakunnan lähialueilla. Otamme mielellämme vastaan palautetta ja vastaamme kysymyksiisi yhteystiedot löydät takakannesta! Hyvää kesää! Päätoimittaja Heli Nikula Hanhikiven kautta kansainvälisille markkinoille Fennovoiman ydinvoimalahanke Pyhäjoen Hanhikivenniemellä on suomalaiselle teollisuudelle ja yrityksille tuhannen taalan tilaisuus, joka parhaimmillaan avaa ovet myös kansainvälisille ydinvoimarakentamisen markkinoille. Ydinvoimalaitos tilataan laitostoimittaja Rusatom Overseasilta ns. avaimet käteen -periaatteella eli kokonaistoimituksena, joka kattaa työt suunnittelusta käyttöönottoon. Voimalan sähköntuotanto käynnistyy Hankkeeseen tarvitaan monen alan osaajia jo ennen varsinaisen laitosrakentamisen alkamista. Se, miten pian tekeminen Hanhikiven niemellä alkaa konkretisoitua, saattaa yllättää, summaa Fennovoiman projektijohtaja Minna Forsström. Verkostoitumalla voimaa Parhaillaan hankkeessa jatketaan perussuunnittelutyötä ja lupahakemusten valmistelua. Ensimmäinen näkyvä rakennustyö on uuden laitospaikalle johtavan tien rakentaminen tulevana syksynä. Ennen kuin varsinaista voimalaitosta aletaan rakentaa vuonna 2018, tehdään parin vuoden ajan suuria infrastruktuuritöitä, kuten louhintoja, jäähdytysvesitunneleita ja tukirakennuksia. Potentiaalia suomalaisille urakoitsijoille tarjoavat myös materiaalija laitetoimitukset sekä asennus- ja kunnossapitotyöt. Laitostoimittajalle helpointa ja edullisinta on, että se löytää tarvitsemaansa asiantuntemusta ja työvoimaa Suomesta ja voimalaitosrakentamisen vaikutusalueelta. Suomalaisilla yrittäjillä on nyt loistava tilaisuus paitsi saada iso urakka, myös edetä sen kautta muihin vastaaviin kansainvälisiin hankkeisiin. Vuoteen 2030 mennessä Rosatomilla on tavoitteena käynnistää kymmeniä reaktoriprojekteja ympäri maailmaa, Forsström huomauttaa. Etuna suomalaisilla on montakin asiaa, ei vähiten se, että rakennusosaaminen on huippuluokkaa. Tunnemme paikalliset olosuhteet sekä viranomaissäädökset ja työmaakäytännöt. Lisäksi suomalainen ydinvoima-alan turvallisuuskulttuuri on maailmanlaajuisesti tunnettua ja täyttämällä suomalaiset vaatimukset omaa edellytykset toimia myös kansainvälisillä markkinoilla. Oma osaaminen pitää kuitenkin osata markkinoida ja myydä ohi kansainvälisten kilpailijoiden. Aktiivinen verkostoituminen auttaa saamaan pienemmänkin yrityksen asiantuntemuksen näkyviin. Nyt pyydetään isoa kalaa eikä se onnistu entisillä verkoilla, Forsström painottaa. Valmiina toimimaan Yritysyhteistyön kautta laitostoimittajaa aikoo lähestyä esimerkiksi kalajokinen Andament Group Oy. Infrarakentamisen palveluita tarjoava firma on valmistautunut Fennovoiman hankkeeseen verkostoitumalla 11 muun alan toimijan kanssa jo kesällä Yhteistyössä on kehitetty muun muassa laatutoimintoja. Meillä kullakin on erikoisosaamista, jota yhdessä pystymme tarjoamaan kilpailukykyisesti. Yksin verkostomme yritykset ovat siihen liian pieniä, toimitusjohtaja Jukka Juola toteaa ja kertoo, että joukosta löytyy myös ydinvoima-alan kokemusta. Erityisosaamista ja aiempaa kokemusta valttikorttinaan pitää myös oululainen Mitta Oy, joka on ollut mukana Olkiluoto 3 -työmaalla muun muassa kalliorakentamistöissä. Seuraamme Fennovoiman hanketta tarkasti ja se on huomioitu muun muassa kalustohankinnoissa. Henkilöstön kanssa on sovittu toimintasuunnitelma ja tapa lähteä liikkeelle, kun sen aika on, toimitusjohtaja Jari Lappi kuvailee.

3 3 Etu suomalaisille on jo se, että rakennusosaamisemme on huippuluokkaa. Seutukunta valmiina hankkeeseen Hanhikivi 1 -hanke on mittava ja pitkä projekti, joka tuo erityisesti Pohjois-Pohjanmaalle monenlaisia aluetaloudellisia hyötyjä. Saadakseen hankkeesta irti parhaan mahdollisen ovat niin alueen yritykset kuin julkinen sektori valmistautuneet siihen jo pitkään. Alueellinen valmistautuminen aloitettiin oikeastaan jo siinä vaiheessa, kun Pyhäjoki oli vasta yhtenä vaihtoehtona laitospaikkakunnaksi, kertoo pääsihteeri Salla Korhonen Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksesta. Jo silloin huomattiin, että suurhanke edellyttää valmistautumista paitsi alueen yrityksiltä, myös julkisen sektorin toimijoilta. Jättimäinen hanke tuo tullessaan satoja, jopa tuhansia uusia työntekijöitä ja asukkaita, jotka tarvitsevat asuntoja, päiväkoteja, kouluja, terveysja vapaa-ajan palveluita. Siinä missä yrityksille on tärkeää huolehtia ajoissa, ettei urakka mene sivu suun, pitää myös kuntien varautua ja resursoida etukäteen niin, että turhilta kustannuksilta vältytään. Tarkoitushan on kaikin tavoin maksimoida ne positiiviset vaikutukset, mitä hankkeesta on saatavissa. Tietoa eri tahoille Julkisen sektorin valmistautumiseen keskittyvä Hanhikivi-yhteyshanke käynnistyi syksyllä 2012, vuosi sen jälkeen kun Fennovoima oli valinnut Pyhäjoen ydinvoimalaitoksensa sijoituspaikkakunnaksi. Hanke kattaa koko voimalaitosrakentamisen lähivaikutusalueen, johon luetaan Raahen, Oulun, Ylivieskan ja Kokkolan seutukunnat. Työ on paljolti yhteistyöverkostojen rakentamista, tiedon kokoamista ja tarjolle tuomista. Olemme hyödyntäneet paljon esimerkiksi Eurajoen alueen kokemuksia ydinvoimalaitoksen tuomista vaikutuksista ja niihin valmistautumisesta, yhteyshanketta vetävä Korhonen kuvailee. Rosatomia, sen alihankkijoita ja muita Fennovoiman hankkeesta kiinnostuneita yrityksiä varten informaatiota on koottu Hanhikivi-oppaaseen, joka julkaistiin huhtikuussa 2014, suomen kielen lisäksi englanniksi ja venäjäksi. Oppaassa tarkastellaan talousalueittain noin 200 kilometrin mittaista toiminta-aluetta Kokkolasta Ouluun. Opas sisältää tietoa alueen väestörakenteesta, liikenneverkostoista ja muusta infrasta sekä yleisesti Suomesta, suomalaisista käytännöistä ja toimintaperiaatteista. Se on hyvin konkreettinen, ja tarjoaa myös yhteystietoja ja linkkejä lisätietoon. Opas on saatavilla myös sähköisesti. Yksityishenkilöitä varten vastaavaa aluekohtaista informaatiota kootaan Infopankki.fi-sivustolle, jota ylläpitää Helsingin kaupunki. Sivusto palvelee etenkin ulkomailta Suomeen muuttavia ja tarjoaa 14 kielellä tietoa asumisesta, työskentelystä ja terveydenhuollosta Suomessa. Salla Korhonen kiittelee alueen tapaa tehdä luontevasti laajaa yhteistyötä hankkeiden eteen: Alueella on selkeästi ymmärretty, että tietoa on jaettava eri viranomaisten, julkishallinnon ja elinkeinoelämän välillä ja vaikutuksia on pohdittava yhdessä. Tämän vuoksi valmistelu on lähtenyt reippaasti käyntiin ja edennyt hyvin. Hanhikivi-yhteyshanketta hallinnoi Raahen seutukunnan kehittämiskeskus. Osatoteuttajina hankkeessa ovat mukana Pyhäjoen kunta ja BusinessOulu. Lisäksi osarahoittajina mukana ovat Kokkolan seudun kehitys Oy sekä Ylivieskan seutukuntayhdistys ry. Hankkeen päärahoitus tulee Euroopan aluekehitysrahastosta ja rahoittajaviranomaisena toimii Pohjois-Pohjanmaan liitto. Hankkeen toteutusaika on Ydinvoimaosaamista vahvistetaan oppilaitoksissa Myös Pohjois-Suomen oppilaitoksissa valmistaudutaan uusiin koulutustarpeisiin ydinvoimahankkeen myötä. Koulutusorganisaatioiden verkostoon kuuluu noin 20 eri oppilaitosta aina Kokkolasta Rovaniemelle. Mukana on ammattikorkeakouluja, ammattikouluja, aikuiskoulutus- ja täydennyskoulutuskeskuksia sekä Oulun yliopiston konetekniikan osasto. Oppilaitosten yhteistyön tavoitteena on kartoittaa koulutustarpeet, joita ydinvoima-ala tuo tekniikan alan koulutusohjelmiin sekä luoda opetusmateriaalia niitä varten. Fennovoima on mukana koulutusverkostossa asiantuntijaroolissa sekä valmennuksissa kouluttajana.

4 4 ennonen Rosatom on kokenut ja osaava yhteistyökumppani. Juhani Pitkäkoski Fennovoima Oy:n hallituksen puheenjohtaja, 2014 Koulutukseltaan juristi, kokemusta rakennusteollisuudesta 1990-luvulta saakka. Caverion Oyj:n yrityskaupoista vastaava johtaja 2014 Caverion Oyj, toimitusjohtaja YIT Oyj, toimitusjohtaja YIT:n ja aiemmin Huberin palveluksessa vastaamassa teollisuuden palveluista 1980-luvulta saakka. Vaihe kerrallaan varmasti eteenpäin Kuluneen talven ja kevään mittaan Fennovoiman ydinvoimalahankkeessa on otettu pitkiä askelia. Yksi merkittävimmistä etapeista saavutettiin huhtikuussa, kun Fennovoiman omistajat, Voimaosakeyhtiö SF ja RAOS Voima Oy, tekivät sitovan päätöksen Pyhäjoen ydinvoimalan rakentamisesta ja rahoittamisesta. Samassa yhteydessä Fennovoima sai uuden hallituksen, jonka puheenjohtajaksi valittiin kiinteistötekniikkayhtiö Caverion Oyj:n yrityskaupoista vastaava johtaja, Juhani Pitkäkoski. Hyvältä näyttää. Perusasiat osakassopimus, rahoitus, sitoutuminen nämä kaikki ovat kunnossa ja meillä on täysi syy odottaa, että myös tulevat askelet tapahtuvat mallikkaasti, toteaa Pitkäkoski muutaman kuukauden uudessa luottamustehtävässä toimittuaan. Tulevalla Pitkäkoski viittaa etenkin täydentävän periaatepäätöshakemuksen käsittelyyn ensin valtioneuvostossa ja sen jälkeen eduskunnassa. Ennen elokuuksi kaavailtua ensimmäistä etappia pöydällä on kuitenkin paljon puhuttanut voimalahankkeen kotimaisuusasteen kasvattaminen, mihin tuore puheenjohtaja suhtautuu niin ikään luottavaisesti. Voimaosakeyhtiö on jo sitoutunut omistamaan enemmistön Fennovoimasta. Tavoitteena on edelleen säilyttää omistus 66 prosentissa. Neuvotteluja käydään parhaillaan usean kiinnostuneen tahon kanssa ja luotan siihen, että kotimaisuusastetta onnistutaan kasvattamaan. Pitkäkoski painottaa, että vaikka venäläisellä laitostoimittajalla on omistusosuus suomalaisen tytäryhtiönsä kautta, hanke on ja tulee olemaan suomalainen, suomalaiselle teollisuudelle ja energiankäyttäjille. Pitkän uran kansainvälisessä rakennusbisneksessä tehnyt mies ei pidä mitenkään vieroksuttavana sitä, että sama taho osallistuu hankkeeseen sekä laitoksen toimittajan että omistajan roolissa. Tämä on nykypäivänä ihan tavallista ja tuo itse asiassa vakautta hankkeeseen. Omistajuus vahvistaa toimittajan motivaatiota pysyä budjetissa ja aikataulussa. Pitkäkoski huomauttaa, että Rosatom on varsin kokenut laitostoimittaja ja osaava yhteistyökumppani. Yhtiön rakentamia reaktoreita on viime vuosina otettu käyttöön eri puolilla maailmaa, ja Fennovoimalle tarjottua laitosta on parhaillaankin rakenteilla sekä Venäjällä että muissa maissa. Näyttöjä projektien läpiviemisestä ei siis puutu. Yhteistyön myötä Rosatomin ydinenergia-alan tuntemus on tietysti myös Fennovoiman hyödynnettävissä. Osaamista löytyy toki Fennovoimalta itseltäänkin, ja nyt, kun sopimustilanne on kunnossa, sitä päästään kunnolla vahvistamaan, Pitkäkoski sanoo ja viittaa alkuvuodesta käynnistettyyn mittavaan rekrytointikampanjaan. Siinä tavoitteena on palkata 100 uutta ammattilaista vuoden loppuun mennessä. Pyhäjokelaisia ja koko seutukuntaa Pitkäkoski kiittää hankkeeseen sitoutumisesta. Kyseessä on miljardihanke, joka tuo tuhansia työpaikkoja niin Pohjois-Pohjanmaalle kuin koko Suomeen. Vaikka kansainvälistäkin osaamista tarvitaan, on laitostoimittajan etu hyödyntää mahdollisimman paljon paikalliset olot tuntevaa ammattitaitoista työvoimaa.

5 5 Sijoituspaikalla tutkitaan maalla ja merellä Fennovoiman Hanhikivi 1 -ydinvoimalan sijoituspaikalla Hanhikiven niemellä tehdään kesän aikana useita tutkimuksia. Tutkimuksista saadaan tarvittavaa tietoa tulevien lupien hakemista sekä rakentamisen ja rakenteiden suunnittelua varten. Kesäkuussa GTK jatkaa vuonna 2012 aloitettuja merenpohjan luotauksia Hanhikiven edustan pohjoisella merialueella. Tutkimukset toteutetaan kahdella veneellä noin 25 kilometrin säteellä Hanhikiven niemestä. Hanhikiven niemellä ja Kultalanlahdella sijaitsevien mereen rajautuvien luonnonsuojelualueiden tilaa ja kasveja kartoitetaan kesäkuussa. Tutkimuksen tekee SITO Oy. Juhannuksen jälkeen niemen ympäristössä ja sen länsipuolella sukelletaan pohjaeläinnäytteitä ja heinä elokuussa tehdään vesikasvillisuustutkimusta. Tutkimukset toteuttaa Alleco Oy. Kala- ja Vesitutkimus Oy:n kalastotutkimus jatkuu touko lokakuun välisenä aikana. Tutkimuksessa selvitetään kalaston rakennetta koeverkkopyynneillä ja kalanpoikastuotantoa muun muassa nuottaamalla. Meriveden laadun mittaukset sekä säämonitorointi on käynnissä koko vuoden ajan. Tutkimukset toteuttaa Nab Labs Oy ja Luode Consulting Oy. Vuonna 2011 aloitettu seisminen monitorointi jatkuu tänä vuonna. Aikaisemmin rakennettujen viiden monitorointiaseman verkkoa täydennetään viidellä uudella asemalla. Kesän aikana Hanhikiven alueelle tehdään 3 4 geodeettista kiintopistettä. Kiintopisteet toteutetaan matalina mastoina ja niille mitataan ja lasketaan tarkat valtakunnalliset koordinaatit. Työstä vastaa Geodeettinen laitos. Luonnossa esiintyvän säteilyn perustilaselvitys on käynnissä Hanhikiven niemellä. Viime vuoden tapaan vesialueella otetaan näytteitä merivedestä, pohjaeläimistä sekä vesikasveista. Tutkimuksen toteuttaa Säteilyturvakeskuksen Ympäristön säteilyvalvonta -osasto. Kesä on paras aika ympäristötutkimuksille, talvisin otetaan etupäässä vesinäytteitä. Hanhikiventien rakentaminen käyntiin syksyllä Uuden, valtatie 8:n ja Hanhikivenniemen laitospaikan välisen tien rakennustöiden on määrä käynnistyä tulevana syksynä. Tienrakennusurakka toteutetaan julkisena hankintana ja se kilpailutetaan kesän aikana. Parhaillaan käynnissä on tien suunnittelu, jonka toteuttaa Destia Oy. Se valittiin suunnittelijaksi julkisen hankintakilpailun tuloksena helmikuussa. Noin neljän kilometrin mittainen tie tulee olemaan kaksikaistainen, asfaltoitu maantie, jonka vieressä kulkee kevyen liikenteen väylä. Tietyö pitää sisällään myös liitynnät tuleville majoitus- ja tukialueille, linja-autopysäkit, valvontalevikkeet, kääntöpaikan ja yleisvalaistuksen. Kokonaisuudessaan tie on valmis Samaan aikaan Hanhikiventien kanssa rakennetaan kunnallistekniikka eli voimalaitoksen tarvitsemat vesi- ja viemäriyhteydet. Fennovoima rakennuttaa tien ensin yksityiseksi tieksi, joka myöhemmin tulee julkiseen käyttöön. Lopullisesta liitynnästä 8-tielle sekä risteysalueesta vastaa ELY-keskus. Nykyinen Puustellintie säilyy ennallaan ja se toimii varayhteytenä laitosalueelle.

6 6 ennonen Voimalaitos toteutuu turvallisuus edellä Säteilyturvakeskus arvioi toukokuussa, että Fennovoiman ydinvoimala voidaan suunnitella ja rakentaa turvallisesti Pyhäjoen Hanhikiven niemelle. Kehitysvaateet, jotka se osana alustavaa turvallisuuslausuntoaan esitti, eivät tulleet hankkeen parissa työskenteleville odottamatta. Päinvastoin, suomalaisten viranomaisvaatimusten edellyttämät muutokset ovat olleet tiedossa ja ne on huomioitu sekä Fennovoimassa että laitostoimittaja Rosatomin tekemässä kehitystyössä jo pitkään. Rosatomin laitosvaihtoehto on 1200 megavatin AES painevesilaitos. Venäläiset tuntevat hyvin suomalaiset turvallisuusvaatimukset ja myös valitun laitoksen suunnittelua on jo räätälöity nämä silmällä pitäen. STUK myös toteaa lausunnossaan, että laitoksen valmiusaste on perussuunnittelultaan varsin korkea, Fennovoiman projektijohtaja Minna Forsström toteaa. Forsström huomauttaa, että olipa laitos mistä maasta tai miltä toimittajalta tahansa, se täytyy aina mukauttaa vastaamaan kunkin maan turvallisuusvaatimuksia. STUK:n esittämät kehitysvaateet eivät siis vaikuta hankkeen kustannuksiin tai aikatauluun. Meillä on kiinteähintainen kauppa, ja se sisältää muutokset, jotka suomalaiseen ympäristöön vaaditaan. Työ tehdään osana normaalia laitossuunnitteluprosessia ja se on huomioitu Fennovoiman aikataulussa. Pieninkin riski huomioidaan Kehitettäviä asioita valitussa laitosmallissa ovat STUK:n mukaan lentokoneen törmäyssuojaus, turvallisuusjärjestelmiä sisältävien turvallisuuslohkojen riittävä erottelu sekä vakavien onnettomuuksien hallintajärjestelmien tarkennukset. STUK on tunnistanut myös muita teknisiä yksityiskohtia, jotka vaativat lisäanalyysejä tai kokeita rakentamislupavaiheessa. Fennovoiman laitoksen lähtökohtana ovat Rosatomin uusimmat rakenteilla olevat laitokset, kuten Suomenlahden lähellä sijaitsevat Leningradin-yksiköt, joiden tekniikka soveltuu jo sellaisenaan meille varsin hyvin. Rosatom on jo esittänyt erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja STUK:n esiin nostamiin seikkoihin sekä tehnyt suuren osan vaadituista kokeista, jotka on enää dokumentoitava viranomaiselle, kertoo turvallisuusanalyysipäällikkö Janne Liuko Fennovoimasta. Esimerkiksi Liuko ottaa lentokoneen törmäyssuojauksen. Suomessa ydinvoimalaitoksen suunnittelussa on huomioitava suuren liikennelentokoneen törmäys, kun Venäjällä riittää, että suojaus mitoitetaan pientä konetta varten. Lentokoneen törmäys aiheuttaa iskun ja maanjäristyksen kaltaisen heilahduksen. Iskua silmällä pitäen esimerkiksi reaktorirakennus ja valvomo suojataan paksulla betoniseinällä, ja järjestelmät mitoitetaan niin, että ne kestävät heilahduksen. Lisäksi sähkönsaannin turvaavat hätädieselit sijoitetaan eri rakennuksiin riittävän etäälle toisistaan, niin ettei mahdollinen törmäys tuhoa niitä kaikkia. Laitoksen rakennuksia ja rakenteita siis sekä vahvistetaan että sijoitellaan niin, että turvallisuus on taattu. Onnettomuuksien varalle on tietysti olemassa myös erilaisia rinnakkaisia turvallisuusjärjestelmiä. Liuko huomauttaa, että lentokoneonnettomuuteen varautuminen koskee nimenomaan tahallista törmäystä. Tahaton törmäys on hänen mukaansa sangen epätodennäköistä. Kaikkeen on silti varauduttava ja varmistettava, että laitos on turvallinen. Tämän vuoksi myös sijoituspaikka on tutkittu eri- 12/2013 Fennovoima ja Rusatom Overseas allekirjoittavat laitostoimitussopimuksen 2/2014 Ympäristövaikutusten arviointiselostus valmistuu 3/2014 4/2014 Rosatomin tytäryhtiö RAOS Voima Oy Fennovoiman omistajaksi 34 %:n osuudella Fennovoiman omistajat, Voimaosakeyhtiö SF ja RAOS Voima Oy, tekevät lopullisen osallistumispäätöksen 5/2014 Fennovoima, Rusatom Overseas sekä työmarkkinajärjestöt allekirjoittavat työmaasopimuksen

7 7 Laitostoimitussopimus ennätysajassa laisten sää- ja muiden ääri-ilmiöiden varalta hyvin tarkkaan. Laitos suunnitellaan aina sijaintipaikkaan sopivaksi. STUK on jo arvioinut, ettei Hanhikiven niemen olosuhteissa ole sellaisia piirteitä, jotka estäisivät ydinvoimalan turvallisen rakentamisen. Organisaatio kasvaa suunnitellusti Lausunnossaan STUK ottaa kantaa myös Fennovoiman organisaatioon. Sen mukaan Fennovoiman on vahvistettava osaamistaan ja kehitettävä johtamisjärjestelmäänsä, jotta se pystyy ohjaamaan laitoksen suunnittelua suomalaiset turvallisuusvaatimukset täyttäväksi sekä tuottamaan tarvittavan dokumentaation rakentamisluvan hakemista varten. Myös tämä on Fennovoimassa huomioitu: talossa on tarkkaan analysoitu osaamistarpeita ja olemassa olevia ohjeistuksia sekä suunniteltu organisaation kasvua ja kehittymistä niin, että se tapahtuisi oikea-aikaisesti ja hallitusti. Fennovoimalla itsellään on tietysti oltava riittävä osaaminen, ja siksi meillä on käynnissä muun muassa mittava rekrytointikampanja. Haluamme varmistaa, että meillä on tarpeeksi asiantuntemusta niin suunnittelu-, rakentamis- kuin käyttöönottovaiheessa, Minna Forsström painottaa. STUK antoi alustavan turvallisuusarvionsa Fennovoiman hankkeesta työ- ja elinkeinoministeriölle osana periaatepäätöksen täydennyshakemuksen lausuntokierrosta toukokuun lopussa. Siinä STUK arvioi Fennovoiman laitosta, laitospaikkaa ja organisaatiota. Sopimusneuvottelut Fennovoiman ja laitostoimittaja Rusatom Overseasin välillä käynnistyivät helmikuussa 2013, varsin tiukalla aikataululla. Tarkoituksena oli allekirjoittaa sopimus ydinvoimalaitoksen ja polttoaineen toimituksesta sekä kunnossapidosta vuoden loppuun mennessä. Näin merkittävissä sopimusneuvotteluissa mikään ei ole tärkeämpää kuin se, että takana on paras mahdollinen joukkue. Teimme kymmenen kuukautta intensiivistä työtä, ja pitkät päivät ja neuvottelut eivät olleet aina helppoja. Molemmat osapuolet olivat kuitenkin motivoituneita ja paiskimme töitä pitkälle iltaan. Sen jälkeen Hanhikivi 1 -sopimuksen allekirjoittaminen joulukuussa tuntui siltä kuin olisimme tehneet maailmanennätyksen, kuvailee Ivo Koulik, Rusatom Overseasin sopimusneuvotteluista vastaava johtaja ja muistelee lämmöllä suomalais-venäläistä yhteistyötä. Molemmat osapuolet oppivat varmasti uutta toistensa kulttuureista. Oman positiivisen lisänsä neuvotteluihin toi se, että tšekkiläiseen ydinvoimateollisuuteen verrattuna sekä Suomessa että Venäjällä alalla työskentelee enemmän naisia, hän toteaa. Tšekkiläissyntyisellä johtajalla on pitkä ja mielenkiintoinen historia työskentelystä eri tehtävissä Tšekin ydinvoima-alalla. Uransa alussa Koulik toimi valvomon operaattorina ja eteni lopulta Dukovanyn ydinvoimalaitoksen johtajaksi. Lisäksi hän oli mukana suunnittelemassa ja rakentamassa kahta uutta ydinvoimalaitosyksikköä Temeliniin ja yhtä Bohuniceen Slovakiaan. Vuonna 2011 Koulikin ura sai uuden käänteen hänen siirtyessään Rusatom Overseasille Venäjälle. 5/2014 6/2014 6/2014 Syksy 2014 Syksy 2014 Kesä 2015 STUK antaa alustavan turvallisuusarvion Fennovoiman hankkeesta Työ- ja elinkeinoministeriön lausunto päättää ympäristö vaikutusten arviointimenettelyn Työmaasähkön rakentaminen käynnistyy Hanhikiven niemellä Yhdystien rakentaminen valtatie 8:lta laitospaikalle alkaa, valmis 2015 Periaatepäätöksen täydentämishakemuksen käsittely Rakentamislupahakemus Säteilyturvakeskukselle

8 8 ennonen Paperi LumiForte 115g valmistettu Oulussa. Painotuote Painettu Oulussa. Jaana Kangas, aluetiedottaja Aurinko kruunasi Parhalahti-päivän Pyhäjoen kunnan, Parhalahden kyläyhdistyksen ja Fennovoiman järjestämä Parhalahti-päivä järjestettiin lauantaina 7.6. jo kolmatta kertaa Parhalahden koululla Pyhäjoella. Aurinkoinen sää helli lähes 300 vierailijaa, jotka kokeilivat taitojaan frisbeegolfissa ja pesäpallossa, nousivat korkeuksiin korinosturin kyydissä ja tuijottivat kilpaa Rautalan tilan vasikoiden kanssa. Kahvi, mehu, makkara ja metrilaku maistuivat helteessä, ja Parhalahti-päivä tarjosi vieraille monenlaista nähtävää ja koettavaa. Eeva Maijala kierrätti osallistujia Parhalahden Puutarhayhdistyksen puulajipuistossa ja pesäpallojoukkue Pattijoen Urheilijat haastoi vieraita kokeilemaan pallosilmäänsä. Paikan päällä saattoi tavata myös Pro Hanhikivi -yhdistyksen edustajia, jotka vastustavat ydinvoimalaitoksen rakentamista Hanhikiven niemelle. Kokonaan uusi ohjelmanumero Parhalahti-päivässä olivat perinnetyönäytökset, joissa pääsi tutustumaan sepän työhön ja päreiden tekemiseen. Tuttuun tapaan tapahtumaan osallistui paljon Pyhäjoen kunnan edustajia sekä paikallisia ja lähialueiden yrityksiä. Edustettuna oli muun muassa paikkakunnan yrittäjyysasioita ajava Pyhäjoella Virtaa! -hanke. Yrittäjillä on myönteinen ja odottava fiilis, kehittämisasiamies Jyri Laakso kommentoi hanketta, jossa tavoitteena on kehittää kunnan ja yritysten välistä yhteistyötä sekä auttaa yrityksiä sijoittumaan alueelle yhteistyössä muun muassa Fennovoiman, Raahen seudun yrityspalveluiden ja Kauppakamarin kanssa. Yhdistyksistä toimintaansa esitteli tapahtumassa muun muassa Suomen Meripelastusseura ry, keulamiehenään Raino Peltoniemi. Vapaaehtoinen meripelastus on yksi Rainon monista harrastuksista, joskin paremmin hänet tunnetaan pitkäjänteisestä työstään Pyhäjoen kunnanvaltuutettuna. Yhtä valtuustokautta lukuun ottamatta Raino on toiminut luottamustehtävässä jo yli 30 vuotta. Kun Fennovoima vuonna 2007 perustettiin, päätti Raino lähteä uudelleen mukaan voidakseen sitä kautta edistää hanketta. Tämä ei ole pelkästään energiahanke, vaan työllisyyshanke koko Pohjois-Suomelle, Raino toteaa. Nähdään Parhalahti-päivässä taas ensi vuonna! Parasta työssäni on monipuolisuus, tilaisuus tavata paljon uusia ihmisiä ja seurata läheltä Hanhikivi 1 -hankkeen etenemistä, kuvailee aluetiedottaja Jaana Kangas tehtäväänsä Fennovoiman Pyhäjoen-toimistolla. Jaana aloitti paikallistoimistolla maaliskuussa, ja on pyörittänyt sen arkea itsenäisesti huhtikuun lopulta, jolloin kollega Auli Hietala jäi äitiyslomalle. Pyhäjokisille hän on tuttu kasvo jo entuudestaan, sillä paikkakunnasta tuli koti jo viitisen vuotta sitten. Mieheni on kotoisin Pyhäjoelta, ja toivoin jo alun pitäen, että tämä valikoituisi laitospaikkakunnaksi. Olen seurannut hanketta pitkään, ja nyt odotan innolla, että ensimmäiset näkyvät työt Hanhikiven niemellä alkavat syksyllä yhdystien rakentamisen myötä, ympäristötekniikan diplomi-insinööriksi kouluttautunut Jaana sanoo ja jatkaa: Kun keväällä kuulin Aulin jäävän äitiyslomalle ja Fennovoiman hakevan uutta tiedottajaa, en voinut jättää tilaisuutta koettamatta ja otin tietysti yhteyttä! Aluetiedottajana Jaanan tärkein tehtävä on pyhäjokisten ja lähiseutujen asukkaiden palveleminen kaikissa hankkeeseen liittyvissä kysymyksissä. Jaana pitää yhteyttä erilaisiin sidosryhmiin, kuten esimerkiksi seutukunnan virkamiehiin ja lähialueiden yhdistyksiin. Hän käy kertomassa hankkeesta ja sen etenemisestä myös kouluissa ja on mukana järjestämässä erilaisia tapahtumia ja te toja, kuten vastikään järjestettyä Parhalahti-päivää. Jaana päivittää myös Fennovoiman internet-sivuja ja Facebook-tiliä. Pyhäjoen paikallistoimistolta hänet löytää maanantaisin ja tiistaisin klo Tervetuloa tapaamaan ja keskustelemaan! Elokuussa toimistolle palaa myös Heli Haikola-Sirkka, ja jatkamme töitä yhdessä, Jaana kehottaa. Kysy lisää tai anna palautetta! Salmisaarenaukio Helsinki Fennovoiman toimisto Pyhäjoella Vanhatie 48, Pyhäjoki Auki ma ti klo 9 15 Aluetiedottaja Jaana Kangas jaana.kangas@fennovoima.fi Jyri Laakso (vas.) ja isoisänsä kanssa tapahtumaan tullut Jaakko Peltoniemi nauttivat auringosta ja ohjelmasta Parhalahti-päivässä. Lehden lisätilauspyynnöt: pyhajoki@fennovoima.fi Seuraa Fennovoimaa myös Facebookissa!