SÄÄNTÖKIRJA Rintamaveteraanien kuntoutuksen palveluseteli

Transkriptio

1 SÄÄNTÖKIRJA Rintamaveteraanien kuntoutuksen palveluseteli

2 1 Sisällys 1 Palvelusetelin sääntökirjan tarkoitus Määritelmät Palveluseteliprosessi Palvelutuottajaa koskevat yleiset ehdot ja velvoitteet Asiakkaan asema palvelusetelijärjestelmässä Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän rooli ja vastuu Sääntökirjan muuttaminen Rintamaveteraanien kuntoutuksen palvelusetelit Palvelusetelijärjestelmän piiriin kuuluvat asiakkaat Yleiset periaatteet Palvelusetelituotteet ja arvot Avokuntoutus yksilöterapiana Tuettu kotona kuntoutuminen Päiväkuntoutus, toimintakykyluokka III Päiväkuntoutus toimintakykyluokka II Jalkahoito Palvelusetelien arvot Vaadittavat liitteet... 20

3 2 1 Palvelusetelin sääntökirjan tarkoitus Tässä sääntökirjassa Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä asettaa laissa sosiaalija terveydenhuollon palvelusetelistä (palvelusetelilaki, 569/2009) säädetyt edellytykset palveluntuottajaksi hyväksymiselle. Lisäksi sääntökirjan tarkoituksena on määrittää palvelusetelijärjestelmäprosessissa noudatettavat käytännöt. Tämä palvelusetelisääntökirja on voimassa alkaen toistaiseksi. Hakeutuessaan palveluseteliyrittäjäksi Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymään palveluntuottajan tulee sitoutua noudattamaan sääntökirjaa. Palvelusetelilain 4.4 :n mukaan kunnan/kuntayhtymän tulee peruuttaa palvelujen tuottajan hyväksyminen ja poistaa palvelujen tuottaja luettelosta, jos hyväksymiselle asetetut edellytykset eivät enää täyty tai palvelujen tuottaja pyytää hyväksymisen peruuttamista. Mikäli palveluntuottaja ei täytä tai noudata palvelusetelilaissa säädettyjä tai sääntökirjassa määritettyjä edellytyksiä, palveluntuottaja voidaan poistaa Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän palvelusetelituottajien rekisteristä. Rekisteristä poistamisen jälkeen palveluntuottaja ei voi toimia Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän palvelusetelituottajana. 2 Määritelmät Määritelmät tässä sääntökirjassa: Palvelusetelillä tarkoitetaan palvelun järjestämisvastuussa olevan kunnan/kuntayhtymän palveluun oikeutetulle kunnan/kuntayhtymän asukkaalle myöntämää sitoumusta, jonka mukaan se korvaa palveluntuottajan antaman palvelun kunnan/kuntayhtymän ennalta määräämään arvoon saakka. Omavastuuosuudella tarkoitetaan sitä osuutta yksityisen palveluntuottajan tuottaman palvelun hinnasta, jota kunnan/kuntayhtymän myöntämän palvelusetelin arvo (subventio) ei kata ja joka jää asiakkaan maksettavaksi. Palveluntuottaja laskuttaa asiakkaalta omavastuuosuuden.

4 3 Tulosidonnaisella palvelusetelillä tarkoitetaan palveluseteliä, jonka arvo määräytyy kunnan/kuntayhtymän määrittelemien asiakkaan jatkuvien ja säännöllisten tulojen mukaan tai jonka arvo perustuu tulojen huomioon ottamiseen palvelusetelilaissa säädetyllä tavalla. Tasasuuruisella palvelusetelillä tarkoitetaan palveluseteliä, jonka arvo on kaikille asiakkaille yhtä suuri riippumatta asiakkaan tuloista. Asiakkaalla tarkoitetaan henkilöä, jolle myönnetään palvelut järjestettäväksi palvelusetelillä. Asiakkaan ja potilaan asemaa määrittävät laki sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksista ja asemasta (812/200) ja laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992). Asiakkaan ja palvelusetelituottajan välistä sopimussuhdetta koskevat sopimuksen sisällön mukaan määräytyvät kuluttajaoikeuden ja sopimusoikeuden säännökset ja periaatteet (palvelusetelilaki 6.2 ). PSOP-järjestelmä tarkoittaa Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän käytössä olevaa sähköistä ostopalvelu- ja palvelusetelijärjestelmää. Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän hyväksymien palveluseteliyrittäjien tulee sitoutua käyttämään PSOPjärjestelmää. 3 Palveluseteliprosessi Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä on määritellyt palveluntuottajaksi hyväksymisen edellytykset sähköiseen palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmään (PSOP). Palvelusetelien arvot päättää Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän hallitus. Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän palvelusetelituottajaksi hakeudutaan sähköisen palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmän (PSOP) kautta ( ). Palveluntuottajan tulee kirjata yrityksen tiedot järjestelmään ja toimittaa vaaditut liitteet sähköiseen järjestelmään. Hakeminen palvelun tuottajaksi on mahdollista ympäri vuoden. PSOP-järjestelmään tulee ilmoittaa palveluhinnasto. Mahdolliset hinnanmuutokset tulee ilmoittaa PSOP-järjestelmän kautta

5 4 kerran vuodessa välisenä aikana niin, että hinnanmuutos tulee voimaan 1.6. lähtien. Palveluntuottaja saa sähköisestä palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmästä huomioilmoituksen sähköpostiin, kun palveluntuottaja on hyväksytty palvelusetelituottajaksi. Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä tekee päätöksen palveluntuottajaksi hyväksymisestä yhden (1) kuukauden kuluessa, jos sähköisessä hakemuksessa on kaikki vaadittavat tiedot ja liitteet. Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä ei sitoudu osoittamaan palveluseteliä käyttäviä asiakkaita palveluntuottajalle. Palvelusetelipäätöksen saanut asiakas valitsee Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän ylläpitämästä palveluntuottajien rekisteristä palvelusetelituottajan. Palveluntuottajaportaali löytyy osoitteesta Asiakas voi vertailla palveluntuottajia palveluntuottajaportaalissa tai sähköiseen PSOP-järjestelmään kirjautuen. Asiakas tai hänen valtuuttamansa puolesta asioija voi kirjautua PSOPjärjestelmään Vetuma-tunnistautumisella pankkitunnuksia, mobiilivarmennetta tai varmennekorttia käyttäen. Asiakas, hänen omaisensa tai laillinen edustajansa ottaa yhteyttä palveluntuottajaan. Asiakkaan suostumuksella Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän palvelusetelin myöntänyt viranhaltija voi tehdä palveluvarauksen PSOP-järjestelmän kautta asiakkaan valitsemalle palveluntuottajalle. Palveluntuottaja ja asiakas solmivat keskenään sopimuksen, jossa sovitaan palveluntuottajan ja asiakkaan vastuista ja velvollisuuksista. Palveluntuottaja voi tarjota asiakkaalle vain sellaista palvelua, joka on määritelty palvelusetelissä. Mikäli palveluntuottaja tuottaa muuta palvelua kuin palvelusetelissä on määritelty, asiakas maksaa nämä kustannukset kokonaan. Palveluseteli on henkilökohtainen eikä sitä voi vaihtaa rahaksi. Asiakas voi halutessaan vaihtaa palveluntuottajaa palvelusetelipäätöksen voimassaoloaikana. Palveluntuottajan palvelusetelipalveluja koskeva laskutus Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymältä tapahtuu sähköisen palvelusetelijärjestelmän avulla. Palveluntuottaja kirjaa PSOP-järjestelmään tuottamansa palvelut. Edellisen kuukauden palvelutapahtumien kirjaukset tulee olla kirjattuna PSOP-järjestelmään kuukauden 2. päivän lop-

6 5 puun mennessä. Kirjatuista palveluista muodostetaan kerran kuukaudessa tilitysaineisto, jonka perusteella laskutus tapahtuu. Palveluntuottaja ei lähetä Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymälle erillistä laskua. Palveluntuottaja laskuttaa mahdollisen omavastuuosuuden asiakkaalta. Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä korvaa enintään asiakkaan päätöksessä ilmoitetun setelimäärän päätöksen mukaiselta ajanjaksolta. Palveluntuottaja saa halutessaan järjestelmästä omaa kirjanpitoaan varten palveluiden laskutukseen liittyvät tilitystiedot. Tätä varten palveluntuottajan tulee ilmoittaa sähköpostiosoitteensa laskutustiedoissa ja laittaa rasti (x) Haluan maksuaineiston pdf-kuvan sähköpostiini -kohtaan. 4 Palvelutuottajaa koskevat yleiset ehdot ja velvoitteet Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä toimii palvelun järjestäjänä ja hyväksyy palvelusetelituottajat. Palvelusetelilain 5 :n mukaan palvelusetelituottajaksi voidaan hyväksyä vain palvelujen tuottaja, - joka on merkitty ennakkoperintärekisteriin; - joka täyttää kyseiselle toiminnalle yksityisistä sosiaalipalveluista annetussa laissa (922/2011) ja yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa (152/1990) asetetut vaatimukset; - jonka tuottamat palvelut vastaavat vähintään sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta; - jolla on potilasvahinkolain (585/1986) mukainen vakuutus tai muu vastuuvakuutus, jonka vakuutusmäärän voidaan palvelutoiminnan laatu ja laajuus huomioon ottaen arvioida riittävän toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien henkilövahinkojen korvaamiseen ja joka muilta ehdoiltaan vastaa tavanomaista vastuuvakuutuskäytäntöä. Palveluntuottajan tulee täyttää tilaajan selvitysvelvollisuutta koskevan lain (tilaajavastuulaki, 1233/2006) mukaiset vaatimukset. Tämä tarkoittaa sitä, että palveluntuottajan tulee toimittaa seuraavat selvitykset: - selvitys, onko yritys merkitty ennakkoperintälain (1118/1996) mukaiseen ennakkoperintärekisteriin ja työnantajarekisteriin

7 6 - kaupparekisteriote - selvitys siitä, ettei yrityksellä ole verovelkaa taikka viranomaisen antama selvitys verovelan määrästä - todistukset työntekijöiden eläkevakuutusten ottamisesta ja eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta tai selvitys siitä, että erääntyneitä eläkevakuutusmaksuja koskeva maksusopimus on tehty - selvitys työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista. - selvitys työterveyshuollon järjestämisestä Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä selvittää edellä kuvattujen edellytysten täyttämisen PSOP-järjestelmään toimitettavien liitteiden avulla. Vaaditut liitteet tulee liittää niille varattuihin kohtiin PSOP-järjestelmässä. Lisätietoja vaadituista liitteistä on tämän sääntökirjan lopussa. Palveluntuottajalla tulee olla voimassa olevan lainsäädännön edellyttämät laadunhallinnan ja potilas-/asiakasturvallisuuden varmistamisen järjestelmät. Päijät-Hämeen kuntayhtymä määrittää lisäksi tässä sääntökirjassa asiakasryhmäkohtaiset palveluntuottajaksi hyväksymisen edellytykset (luvusta 8 eteenpäin). Nämä edellytykset liittyvät keskeisesti kunkin asiakasryhmän palvelutarpeisiin. Palveluntuottajan vastuulla on huolehtia siitä, että palveluntuottajan tiedot PSOPjärjestelmässä ovat ajantasaisia. Palveluntuottaja huolehtii siitä, että palveluja annettaessa ja asiakas-/potilastietojen kirjaamisessa, asiakirjojen käsittelyssä, säilytyksessä, hävittämisessä ja luovuttamisessa sekä toiminnassa muutenkin noudatetaan salassapidosta, vaitiolovelvollisuudesta, tietosuojasta, tietoturvasta sekä salassa pidettävien tietojen luovuttamisesta annettuja voimassa olevia säädöksiä. 5 Asiakkaan asema palvelusetelijärjestelmässä Kunta/kuntayhtymä voi tarjota palveluseteliä palvelun hankkimiseksi asiakkaalle, joka täyttää palvelun myöntämisedellytykset. Asiakkaalla on oikeus kieltäytyä hänelle tar-

8 7 jotusta palvelusetelistä, jolloin kunnan/kuntayhtymän tulee ohjata hänet muilla tavoin järjestettyjen palvelujen piiriin. Asiakasta/potilasta voi avustaa palvelusetelin käytössä hänen laillinen edustajansa, lähiomainen tai muu läheinen henkilö (laki potilaan asemasta oikeuksista 785/ ), laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/ ). Asiakas voi antaa läheiselleen valtuuden katsoa tietojaan PSOP-järjestelmästä täyttämällä puolesta asioinnin valtakirjan ja toimittamalla sen palvelusetelin myöntäneelle viranhaltijalle. Kun asiakas ottaa käyttöönsä palvelusetelin, asiakas valitsee palveluntuottajan hyväksyttyjen palveluntuottajien rekisteristä. Asiakkaan tulee antaa saamansa palveluseteli tai ilmoittaa siinä oleva numerosarja palveluntuottajalle. Asiakas tai edellä mainittu asiakkaan edustaja tekee valitun palveluntuottajan kanssa sopimuksen palvelusta. Tätä sopimussuhdetta koskevat sopimuksen sisällön mukaan määräytyvät kuluttajaoikeuden ja sopimusoikeuden säännökset ja oikeusperiaatteet. Asiakkaan ja palveluntuottajan välistä sopimusta koskevan erimielisyyden saattamisesta kuluttajariitalautakunnan käsiteltäväksi säädetään kuluttajariitalautakunnasta annetussa laissa (8/2007). Asiakas on oikeutettu käyttämään palveluseteliä vain Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän hyväksymän palveluntuottajan tuottamien ja tämän sääntökirjan tarkoittamien palvelujen maksamiseen. Jos asiakas on tyytymätön saamaansa palveluun, hänen tulee ilmoittaa tyytymättömyydestään palveluntuottajalle. Palveluseteliä käyttävällä asiakkaalla on oikeus potilaslain ja asiakaslain mukaisiin oikeussuojakeinoihin. Potilaslain 10.1 : mukaan terveyden- ja sairaanhoitoonsa tai siihen liittyvään kohteluunsa tyytymättömällä potilaalla on oikeus tehdä muistutus terveydenhuollon toimintayksikössä terveydenhuollosta vastaavalle johtajalle. Sosiaalihuollon laatuun tai siihen liittyvään kohteluunsa tyytymättömällä asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus sosiaalihuollon toimintayksikön vastuuhenkilölle tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle (sosiaalihuollon asiakas-

9 8 laki 23.1 ). Lisäksi asiakkaalla on mahdollisuus tehdä kantelu aluehallintovirastoon tai eduskunnan oikeusasiamiehelle. Asiakkaalla on mahdollisuus antaa palautetta käyttämistään palveluista PSOPjärjestelmän kautta. Palveluntuottajan on vastattava palautteeseen joko välittömästi tai viimeistään kahden viikon kuluessa asian kiireellisyydestä riippuen PSOPjärjestelmän kautta. 6 Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän rooli ja vastuu Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä toimii palvelujen järjestäjänä. Yhtymä hyväksyy palveluntuottajiksi ne yritykset, jotka täyttävät palvelusetelilaissa säädetyt edellytykset ja yhtymän asettamat muut vaatimukset ja ehdot. Palvelutuottajarekisteri on nähtävissä PSOP:ssa (palvelusetelilain 4. 3 :ssa tarkoitettu luettelo). Kunnan/kuntayhtymän tulee peruuttaa palveluntuottajan hyväksyminen ja poistaa palveluntuottaja luettelosta, jos laissa ja tässä sääntökirjassa hyväksymiselle asetetut edellytykset eivät enää täyty tai palveluntuottaja pyytää peruuttamaan hyväksymisensä (palvelusetelilaki 4.4 ). Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän tulee selvittää asiakkaalle tämän asema palveluseteliä käytettäessä, palvelusetelin arvo, palveluntuottajien hinnat, omavastuuosuuden määräytymisen perusteet ja arvioitu suuruus sekä asiakasmaksu, joka määräytyy vastaavasta palvelusta sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain mukaan. (palvelusetelilaki 6.3. ). Kunnan/kuntayhtymän tulee antaa asiakkaalle tieto, mistä häntä koskevia tietoja voidaan hankkia hänen suostumuksestaan riippumatta. Kunnan on myös varattava asiakkaalle tilaisuus tutustua muualta hankittuihin tietoihin sekä antaa asiaa koskeva selvitys tarvittaessa. (palvelusetelilaki 6.4 ). Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymää sitoo laissa viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki 621/1999) säädetty salassapitovelvoite. Salassa pidettäviä ovat asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisestä liike- ja ammattisalaisuudesta (julkisuuslaki kohta). Kunta on palvelusetelillä järjestettävässä palvelussa syn-

10 9 tyvien potilas- ja asiakasasiakirjojen henkilötietolaissa (523/1999) tarkoitettu rekisterinpitäjä. 7 Sääntökirjan muuttaminen Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymällä on oikeus tehdä muutoksia tämän sääntökirjan ohjeisiin ja ehtoihin. Muutoksista ilmoitetaan palvelutuottajille välittömästi kirjallisesti muutosta koskevan päätöksen jälkeen. Mikäli palveluntuottaja ei halua sitoutua muuttuneeseen sääntökirjaan, tulee palveluntuottajan ilmoittaa siitä kirjallisesti Päijät- Hämeen hyvinvointikuntayhtymälle kuudenkymmenen (60) päivän kuluessa muutosilmoituksen lähettämisestä. Mikäli palveluntuottaja ei toimita Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymälle edellä mainittua ilmoitusta, palveluntuottaja sitoutuu noudattamaan muuttuneita ehtoja muutosilmoituksessa mainitusta päivästä lukien, mutta kuitenkin aikaisintaan kuusikymmentä (60) päivää muutosilmoituksen toimittamisesta. 8 Rintamaveteraanien kuntoutuksen palvelusetelit 8.1 Palvelusetelijärjestelmän piiriin kuuluvat asiakkaat Rintamaveteraanien kuntoutukseen oikeutetun rintamaveteraanin tulee olla Suomessa asuva vuosien sotiin osallistunut rintamasotilastunnuksen, rintamapalvelutunnuksen tai rintamatunnuksen omaava rintamaveteraani. Mikäli rintamaveteraanilla on oikeus saada vahingon tai ammattitaudin perusteella kuntoutusta sotilasvammalain (404/1948), liikennevakuutuslain (279/1959), tapaturmavakuutuslain(608/1948) tai maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain (1026/1981) taikka näitä vastaavien lakien nojalla, hän ei voi saada enää rintamaveteraaneille tarkoitettua kuntoutusta. Sotainvalidit, joiden sotilasvammalain mukainen työkyvyttömyysaste on vähintään 10 %, eivät voi saada rintamaveteraaneille tarkoitettua kuntoutusta. Kuntoutukseen hakevien mahdollisuudet saada em. lakien perusteella selvitetään. Tehostetussa palveluasumisessa asuvalla rintamaveteraanilla on oikeus avokuntoutukseen ja tuettuun kotona kuntoutumiseen.

11 Yleiset periaatteet Veteraanikuntoutuspalveluiden osalta hyvinvointikuntayhtymän palvelusetelin arvo on hintakatto, koska rintamaveteraanille ei saa muodostua omavastuuta. Palveluntuottaja sitoutuu tuottamaan tässä sääntökirjassa edellytetyt palvelut kuntayhtymän määrittelemän setelin arvolla. Kotikäyntien matkakustannukset sisältyvät palvelusetelin hintaan. Matkaan käytetty aika ei sisälly itse palvelutapahtuman aikaan. Asiakaskirjaus ja palautteen kirjaaminen sisältyvät palvelusetelin hintaan, mutta siihen ei käytetä palveluaikaa. Palveluiden tulee perustua pääsääntöisesti palvelutarpeen kartoittamiseen. Toimintakykyä arvioitaessa mukana voivat olla sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö, palveluneuvoja, asiakas ja mahdollisesti lähiomainen tai asiakkaan laillinen edustaja. Veteraanien avokuntoutuspalveluiden saaminen ei edellytä lääkärinlausuntoa. Tavoitteena on, että rintamaveteraanit saavat tarpeitansa vastaavaa kuntoutusta säännöllisesti vuosittain. Kuntoutuksen tulee nivoutua saumattomasti osaksi muita tukipalveluja. Kuntoutusmuoto määräytyy siten, että myönnetty kuntoutus edistää ja tukee rintamaveteraanin toimintakykyä jokapäiväisissä toiminnoissa. Kuntoutusjakson pituutta määrittelee Valtionkonttorin ohjekirja ja kuntoutujan tarpeet, toiveet sekä rintamaveteraanien kuntoutukseen käytettävissä oleva vuosittainen määräraha. Rintamaveteraanien kuntoutuspalveluiden hakeminen tapahtuu ottamalla yhteyttä Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän veteraanikuntoutuksen koordinaattoriin. Aloitteen kuntoutukseen voi tehdä rintamaveteraanin puolesta myös omainen, asiakkaan muu laillinen edustaja tai sosiaali- ja terveysviranomainen. Rintamaveteraanin puolisolla on mahdollisuus osallistua yhdessä rintamaveteraanin kanssa päiväkuntoutukseen. Aviopuolisosoiden kuntoutusjaksot tulee toteuttaa samanaikaisesti samassa kuntoutuslaitoksessa. Rintamaveteraanin aviopuolisoilla ei ole oikeutta muuhun avokuntoutukseen.

12 11 Palvelutuottajan tulee ottaa yhteyttä asiakkaaseen (tai hänen edustajaansa) 14 vuorokauden kuluessa palveluvarauksen tekemisestä. Yhteydenoton jälkeen palveluntuottajan tulee aloittaa progressiivinen kuntoutus 14 vuorokauden sisällä, ellei asiakas nimenomaan toivo muuta ajankohtaa kuntoutuksen aloittamiseksi. Palveluntuottaja varaa yhteydenoton aikana ensimmäisen kuntoutusajan yhteistyössä asiakkaan (tai asiakkaan edustajan) kanssa. Kuntoutuksen viimeisen kerran tulee toteutua palvelusetelin voimassaoloajan puitteissa. Palveluntuottaja vastaa kuntoutuksen toteutumisesta suunnitelman ja palvelusetelin mukaisesti. Palveluntuottaja tiedottaa palvelun toteuttamisen esteestä asiakkaalle heti, kun se on palveluntuottajalla tiedossa ja sopii korvaavasta palvelusta asiakkaan/edustajan kanssa. Palveluntuottajan tulee sopia seuraava kuntoutuskerta jo edellisen kuntoutuskerran yhteydessä. Palveluntuottajan tulee ilmoittaa asiakkaan toimintakyvyssä ja palveluntarpeessa tapahtuvista muutoksista myös kesken kuntoutuksen. Tällöin veteraanikuntoutuksen koordinaattori arvioi kuntoutuksen tarpeen uudelleen mahdollista kuntoutuspäätöksen muuttamista varten. Kuntoutusjakso pääsääntöisesti keskeytyy asiakkaan joutuessa sairaalaan tai kuntoutusosastolle. Palveluntuottajan tulee olla yhteydessä veteraanikuntoutuksen koordinaattoriin, jonka kanssa sovitaan jatkotoimenpiteistä, kuntoutusjakson keskeytyksestä, peruutuksesta tai muuttamisesta toiseen kuntoutusmuotoon. Kuntoutusjakson jälkeen palveluntuottaja toimittaa kuntoutuspalautteen palvelusetelin myöntäjälle osoitteeseen: Veteraanikuntoutus Asiakasohjausyksikkö Siiri Vapaudenkatu 23 B Lahti

13 12 Tämän palvelusetelijärjestelmän piiriin kuuluvat rintamaveteraanien avokuntoutuksena tuotettu fysio- ja toimintaterapia, tuettu kotona kuntoutuminen, jalkojenhoito ja päiväkuntoutus toimintakykyluokka 2 ja Palvelusetelituotteet ja arvot Avokuntoutus yksilöterapiana Tässä sääntökirjassa avokuntoutus yksilöterapiana tarkoittaa ammattihenkilön toteuttamaa fysio- tai toimintaterapiaa (Laki terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä 559/1994). Kuntoutusta voi toteuttaa myös kuntohoitaja, jolla on pitkä työkokemus veteraanikuntoutuksesta. Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän viranhaltija arvioi tapauskohtaisesti ammattihenkilön soveltuvuutta palvelusetelituottajaksi. Avokuntoutus sisältää yksilöllisen kuntoutussuunnitelman perustuen haastatteluun ja alkututkimukseen. Liikkumista ja toimintakykyä arvioidaan yleisesti hyväksytyillä menetelmillä ja mittareilla. Kuntoutussuunnitelmasta tulee ilmetä, miten kuntoutus tukee veteraanin toimintakykyä ja päivittäistä kotona selviytymistä. Käytettyjen terapiamenetelmien tulee tukea veteraania omatoimisuuteen sekä aktiivisuuteen ja niiden on perustuttava hyvään terapiakäytäntöön sekä tutkittuun tietoon. Kotikuntoutuksessa olevalla veteraanilla tulee olla kotona asiakas- tai kuntoutuskortti, josta ilmenee palveluntuottajan käynnit. Avofysioterapian painopisteitä ovat asiakkaan lähtökohdista toiminnallinen kuntouttaminen, lihasvoiman, kestävyyden ja tasapainon harjoittaminen sekä yleisen liikkumisen kehittyminen. Fysikaalisiin hoitoihin tai hierontaan ei myönnetä palveluseteliä. Yhden kuntoutuskerran kesto on 60 minuuttia välitöntä asiakastyötä. Toimintaterapian painopisteitä ovat omatoimisuuden ja elämänhallinnan lisääminen asiakkaan omassa toimintaympäristössä, kodissaan. Kuntoutus on kokonaisuus erilaisia kokonaisvaltaisia ja voimavarakeskeisiä toimia sekä toimenpiteitä, jotka tukevat omatoimisuutta, liikunta- ja toimintakykyä. Kuntoutuksen keskeinen toimija on asiakas itse, hänen kykynsä toimia on aktiivisen kuntoutuksen lähtökohta. Kuntoutuja ja

14 13 omainen tarvitsevat terapeutilta ohjausta ja neuvontaa kuntoutuksen eri vaiheissa. Kuntoutus sisältää fyysistä, henkistä ja sosiaalista aktiviteettia. Keinoina ovat mm. ohjattuna toimiminen, korvaavien taitojen harjaannuttaminen, hahmottamisen ja päättelykyvyn harjaannuttamine sekä kielellisen ilmaisun harjoittelu. Terapeutti arvioi päivittäisten toimintojen apuvälineiden tarvetta ja kotiympäristön toimivuutta asiakkaan lähtökohdista sekä tekee tarvittaessa asunnonmuutostöiden suunnitelman/esityksen. Muistisairaat asiakkaat hyötyvät erityisesti toimintaterapeutin toteuttamasta avokuntoutuksesta Tuettu kotona kuntoutuminen Tuettu kotona kuntoutuminen on avokuntoutusta, joka toteutetaan tuetun kotona kuntoutumisen mallin mukaisesti ( tuetun kotona kuntoutumisen malli). Rintamaveteraanin tuettu kotona kuntoutuminen voi olla ennaltaehkäisevää, toimintakykyä ylläpitävää kotona tai palvelutalossa selviytymistä tukevaa toimintaa. Kuntoutusjakson alussa selvitetään rintamaveteraanin arjessa selviytyminen. Arvioinnin avulla kartoitetaan asiakkaan terveydentila, selviytyminen päivittäisistä toiminnoista, fyysinen toimintakyky, mieliala, muistitoiminnot, sosiaalinen osallistuminen ja verkosto, käytössä olevat palvelut, liikkumisen apuvälineet, asunnon muutostöiden tarve, asuinympäristöliikkumisen kannalta sekä kaatumisriski. Arvioinnin pohjalta laaditaan kuntoutussuunnitelma. Kuntoutussuunnitelman laatimisesta vastaa fysioterapeutti tai toimintaterapeutti yhdessä veteraanin, hänen läheisensä ja kuntoutuksen toteuttajan kanssa. Tarpeen mukaan terapeutin väliarviointi ja kotikuntoutumissuunnitelman päivitys voidaan tehdä ennen loppuarviointia. Kuntoutuksen toteuttaa vähintään sosiaali- ja terveydenhuollon perustutkinnon suorittanut henkilö, joka toimii fysioterapeutin tai toimintaterapeutin ohjauksessa koko kotikuntoutuksen ajan. Palveluntuottaja käy asiakkaan luona 1-4 kertaa kuukaudessa. Tuetun kotona kuntoutumisen palveluseteli myönnetään 30 tunnin sarjana.

15 14 Veteraanikuntoutuksen koordinaattori arvioi tuetun kotona kuntoutumisen soveltuvuutta asiakkaalle yhdessä asiakkaan, omaisten ja veteraania hoitavan tahon kanssa. Hakemuksen liitteeksi tulee toimittaa palvelukuvaus siitä, miten palveluntuottaja järjestää ja toteuttaa palvelun. Liite liitetään PSOP:ssa kohtaan palvelukuvaus Päiväkuntoutus, toimintakykyluokka III Toimintakykyluokka 3: Toimintakykyluokkaan 3 kuuluvat kuntoutuja, joiden kuntoutustarpeen taustalla ovat normaalin ikääntymisen tuomat muutokset. Kuntoutujat ovat omatoimisia ja selviytyvät itsenäisesti päivittäisistä toiminnoista. Mikäli heillä on sairauksia, ne ovat lääkityksen ja hoidon osalta tasapainossa. Toiminnanvajavaisuuksia ei ole tai ne ovat erittäin lieviä. Seuraavat asiat ovat tunnusomaisia toimintakykyluokan 3 kuntoutujalle: kuntoutuja kykenee asumaan yksin ja selviytyy hotellinomaisessa ympäristössä kuntoutuja kykenee liikkumaan itsenäisesti joko apuvälineen kanssa tai ilman, myös itsenäinen pyörätuolinkäyttäjä kuntoutuja ei tarvitse säännöllistä apua ruokailussa, pukeutumisessa ja wc:ssä käynnissä, mutta saattaa tarvita apua saunassa Palveluntilaajan vastuulla on veteraanien päiväkuntoutuksen ryhmien koordinointi. Palveluntuottajalla on toiminnan edellyttämät asianmukaiset tilat, laitteet ja toimintaympäristö, jotka mahdollistavat kuntoutuspalveluiden tuottamisen. Kuntoutuslaitoksessa kuntoutujien on voitava liikkua ja toimia esteettömästi ja turvallisesti. Tiloissa, joissa kuntoutujia tutkitaan, hoidetaan tai kuullaan, yksityisyys on oltava tarkoituksenmukaisella tavalla turvattu. Kuntoutujalla on oltava mahdollisuus lepoon päivän aikana (sohvat, nojatuolit). Kuntoutuslaitoksen on mahdollistettava turvallinen ulkoilu. Yksilöllisen kuntoutussuunnitelman tulee perustua haastatteluun ja alkututkimukseen. Liikkumista ja toimintakykyä arvioidaan yleisesti hyväksytyillä menetelmillä ja mitta-

16 15 reilla. Kuntoutussuunnitelmassa ilmenee, miten kuntoutus tukee veteraanin toimintakykyä ja päivittäistä selviytymistä kotona. Kuntoutujan päivittäinen ohjelma koostuu yksilöterapiasta ja/tai tapaamisista sekä ryhmätoiminnoista. 60 minuutin yksilöterapia ja/tai -tapaaminen sisältyy jokaiseen kuntoutuspäivään ja koostuu kuntoutujan tarpeiden mukaisesti esim. fysio- tai toimintaterapiasta, jalkahoidosta, ulkoilusta tai keskustelusta. Ryhmätoiminnat tukevat kuntoutusjaksolle asetetun yksilöllisen kuntoutustavoitteen saavuttamista. Kuntoutujille järjestetään liikuntaryhmiä (esim. tasapaino- ja kuntosaliryhmät), toiminnallisia ryhmiä ja/tai keskusteluryhmiä (esim. muistiryhmä). Monipuolinen viriketoiminta täydentää kuntoutujan yksilöllistä päiväohjelmaa (esim. yhteislaulu, tanssi, pelituokiot ja hartaudet). Ryhmätoiminnan tavoitteena on ylläpitää ja parantaa kuntoutujien fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Ryhmässä tulee olla ohjaajana vähintään yksi fysio- tai toimintaterapeutti. Muilla toimintaa ohjaavilla tulee olla tehtävään soveltuva ammattitutkinto tai muu soveltuva koulutus. Henkilökunnan tulee täyttää ammatilliset ja lakisääteiset vaatimukset (laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä, 559/1994, laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 272/2005). Palvelusetelin hinta pitää sisällään päiväkuntoutuksessa tarjottavan lounaan, joka tulee tarjota palveluntuottajan omissa tiloissa (esim. catering-yrityksen tuottamana palveluna). Palveluntuottaja vastaa kuntoutujien kutsumisesta. Lisäksi palveluntuottaja avustaa veteraania kuljetuskustannuksien hakemisessa. Ryhmien koko ja kokoontumiskerrat: Ryhmäkoko max 8 veteraania Kokoontuminen 10 kertaa Kesto 5 tuntia päivässä Kokoontumiset 2 kertaa viikossa

17 16 Palvelusetelihakemukseen tulee liittää palvelukuvaus siitä, miten palveluntuottaja järjestää ja tuottaa päiväkuntoutuksen. Liite liitetään PSOP:ssa kohtaan palvelukuvaus Päiväkuntoutus toimintakykyluokka II Toimintakykyluokka 2: Toimintakykyluokkaan 2 kuuluvat kuntoutujat, joilla on sairauden tai vamman aiheuttama fyysinen ja/tai psyykkinen toimintakyvyn lievä tai korkeintaan keskivaikea häiriö. Kuntoutuja on pääosin omatoiminen, mutta tarvitsee jonkin verran apua päivittäisissä toiminnoissa, kuten ruokailussa, pukeutumisessa tai/ja henkilökohtaisessa hygieniassa tai liikkumisessa. Muuten omatoiminen kuntoutuja kuuluu tähän luokkaan, jos hän tarvitsee sairautensa hoidon takia päivittäistä apua hoitohenkilökunnalta. Kuntoutujalle on todennäköisesti tunnusomaista ainakin jokin seuraavista asioista: kuntoutuja ei kykene liikkumaan ulkona ilman toisen henkilön apua kuntoutuja kykenee syömään ruokailussa vain, jos ruoka on asetettu esille kuntoutuja tarvitsee valvontaa pukeutumisessa (esim. vaatetuksen valinnassa tai tarvitsee apua esim. vetoketjuissa ja napeissa) kuntoutuja tarvitsee apua peseytymisessä (esim. kasvojen tai käsien pesemisessä tai suihkussa) kuntoutuja on valvottava lääkityksen annostuksen ja lääkkeiden oton suhteen muisti- ja käytöshäiriöinen kuntoutuja Palveluntilaajan vastuulla on veteraanien päiväkuntoutuksen ryhmien koordinointi. Palveluntuottajalla on toiminnan edellyttämät asianmukaiset tilat, laitteet ja toimintaympäristö, jotka mahdollistavat kuntoutuspalveluiden tuottamisen. Kuntoutuslaitoksessa kuntoutujat voivat liikkua sekä toimia esteettömästi ja turvallisesti. Tiloissa, joissa kuntoutujia tutkitaan, hoidetaan tai kuullaan, yksityisyys on tarkoituksenmukaisella tavalla turvattu. Päiväkuntoutujille järjestetään päivän ajaksi lepotila, jossa on liikkumis- ja toimintaesteisten kuntoutujien käyttöön soveltuva kalustus ja varustelu. Kuntoutuslaitos mahdollistaa turvallisen ulkoilun.

18 17 Yksilöllinen kuntoutussuunnitelma tulee perustua haastatteluun ja alkututkimukseen. Liikkumista ja toimintakykyä arvioidaan yleisesti hyväksytyillä menetelmillä ja mittareilla. Kuntoutussuunnitelmassa ilmenee miten kuntoutus tukee veteraanin toimintakykyä ja päivittäistä selviytymistä kotona. Kuntoutujan päivittäinen ohjelma koostuu yksilöterapiasta ja/tai tapaamisista ja ryhmätoiminnoista. 60 minuutin yksilöterapia ja/tai -tapaaminen sisältyy jokaiseen kuntoutuspäivään ja koostuu kuntoutujan tarpeiden mukaisesti esim. fysio- tai toimintaterapiasta, jalkojen hoidosta, ulkoilusta tai keskustelusta. Ryhmätoiminnat tukevat kuntoutusjaksolle asetetun yksilöllisen kuntoutustavoitteen saavuttamista. Kuntoutujille järjestetään liikuntaryhmiä (esim. tasapaino- ja kuntosaliryhmät), toiminnallisia ryhmiä ja/tai keskusteluryhmiä (esim. muistiryhmä). Monipuolinen viriketoiminta täydentää kuntoutujan yksilöllistä päiväohjelmaa (esim. yhteislaulu, tanssi, pelituokiot ja hartaudet). Ryhmätoiminnan tavoitteena on ylläpitää ja parantaa kuntoutujien fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Ryhmässä tulee olla ohjaajana vähintään yksi fysio- tai toimintaterapeutti. Muilla toimintaa ohjaavilla tulee olla tehtävään soveltuva ammattitutkinto tai muu soveltuva koulutus. Henkilökunnan tulee täyttää ammatilliset ja lakisääteiset vaatimukset (laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä, 559/1994, laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 272/2005). Kuntoutuja saa kuntoutusjakson aikana tarpeidensa mukaista perushoitoa ja huolenpitoa. Kuntoutujaa tuetaan arkipäivän tilanteista selviytymiseen ja ohjataan omatoimiseen aktiivisuuteen. Tähän koko työryhmä tarvitsee toimintakykyä tukevaa työotetta ja yhteisiin kuntoutujan tavoitteisiin sitoutumista. Palvelusetelin hinta pitää sisällään päiväkuntoutuksessa tarjottavan lounaan, joka tulee tarjota palveluntuottajan omissa tiloissa (esim. catering-yrityksen tuottamana palveluna).

19 18 Palveluntuottaja vastaa kuntoutujien kutsumisesta. Palveluntuottajalta edellytetään yhteiskuljetuksen järjestämistä kuntoutujille Kela-taksin tmv. järjestelyn kautta. Veteraanille ei saa aiheutua kuljetuksesta kustannuksia. Ryhmien koko ja kokoontumiskerrat: Ryhmäkoko max 6 veteraania Kokoontuminen 20 kertaa Kesto 4 tuntia päivässä Kokoontumiset 2 kertaa viikossa. Palvelusetelihakemuksen tulee liittää palvelukuvaus siitä, miten palveluntuottaja järjestää ja tuottaa päiväkuntoutuksen. Liite liitetään PSOP:ssa kohtaan palvelukuvaus Jalkahoito Veteraanien jalkahoidon tavoitteena on ehkäistä jalkasairauksia, tunnistaa olemassa olevia jalkaongelmia ja hoitaa jo syntyneitä vaurioita. Lisäksi tavoitteena on kuntouttava työote, jossa tarvittaessa ohjataan asiakasta omatoimiseen jalkojenhoitoon. Jalkahoitajan tulee ennaltaehkäistä hoitotoimenpiteillä, neuvonnalla ja asiakkaalle/ edustajalle annettavalla ohjauksella jalkasairauksia. Jalkahoitajan tulee tarvittaessa ohjata asiakasta sairauksien hoidossa eteenpäin terveydenhuoltoon. Jalkahoitoon sisältyy: jalkojen puhdistus desinfioivalla aineella, kynsien hoito (kynsien leikkaus ja hionta, paksuuntuneiden kynsien ohentaminen, sienikynnen ja sisään kasvaneenkynnen hoito), ihomuutosten hoito, jalkojen rasvaus, jalkojen kunnon tutkimus sekä jalkojen omahoidon ohjaus. Hoidossa käytettävien laitteiden tulee olla voimassa olevan lainsäädännön mukaisia.(laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 629/2010). Yhden jalkahoitokerran kesto on 60 minuuttia välitöntä asiakastyötä.

20 19 Jalkahoidon toteuttajalla tulee olla jalkaterapeutin (AMK), jalkojenhoidon ammattitutkinto tai muu soveltuva jalkahoitajan koulutus, joka antaa riittävän osaamisen jalkasairauksista, aseptiikasta ja hygieniasta. Palvelusetelituottajahakemukseen on liitettävä tutkintotodistus Palvelusetelien arvot PALVELUSETELITUOTE ARVO Fysioterapia 60min 57 Fysioterapia 60min, kotikäynti 1-30 km* 77 Fysioterapia 60min, kotikäynti km* 87 Fysioterapia 60min, kotikäynti yli 71 km* 97 Toimintaterapia 60min 67 Toimintaterapia 60min, kotikäynti 1-30 km* 87 Toimintaterapia 60min, kotikäynti km* 97 Toimintaterapia 60min, kotikäynti yli 71 km* 107 Jalkahoito 48 Jalkahoito kotikäynti 1-30 km* 68 Jalkahoito kotikäynti km* 78 Jalkahoito kotikäynti yli 71 km* 88 Tuettu kotona kuntoutuminen 30 tuntia 1230 Päiväkuntoutus Toimintakykyluokka 3 (10 kertaa) 800 Päiväkuntoutus Toimintakykyluokka 2 (20 kertaa) 2240 *Matkan pituus tarkoittaa edestakaista matkaa. Matkan katsotaan alkavan yrittäjän toimipisteen osoitteesta tai edellisen asiakkaan osoitteesta. Mikäli samassa kohteessa on useampi asiakas, maksetaan kotikäyntikorvaus vain yhdestä.

21 20 Vaadittavat liitteet Alla listaus palveluntuottajalta vaadittavista liitteistä, jotka tulee liittää PSOPjärjestelmään niille varattuihin paikkoihin. Mikäli palveluntuottaja hakeutuu useamman veteraanikuntoutuspalvelun palvelusetelituottajaksi, riittää yritystoimintaa yleisesti koskevien liitteiden kertaalleen toimittaminen. Vaaditut liitetiedostot tulee nimetä alla olevan listauksen mukaisesti. Palveluntuottajalta vaadittavat liitteet: Arvonlisäverovelvollisuus Ennakkoperintärekisteri Hygieniakäytännön kuvaus, vaaditaan jalkahoitajilta Kaupparekisteriote Potilasvakuutustodistus Tapaturmavakuutus Tyel-vakuutusote Työehtosopimus Työnantajarekisteri Työterveyshuolto Vastuuvakuutustodistus Veromaksutiedot AVI:n tai Valviran todistus yksityisten terveyspalveluiden antajien rekisteriin kuulumisesta, ei vaadita kosmetologeilta Henkilöstöluettelo (vakanssit, nimikkeet ja koulutustiedot) Omavalvontasuunnitelma esimerkiksi soveltuvin osin täytetyllä Valviran lomakkeella huollon_omavalvontasuunnitelma.pdf/b934e756-4fa4-2c65-7c c66ceedb Palvelukuvaus - vaaditaan selvitys tuetun kotona kuntoutumisen ja päiväkuntoutuksen toteuttamisesta Pelastussuunnitelma

22 21 Selvitys henkilötietolain 32 edellyttämien toimenpiteiden toteuttamisesta - tähän liitetään allekirjoitettu Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän Palvelutuotannon tietoturvallisuussitoumus allisuussitoumus_hyky_versio_ pdf Yel-vakuutustodistus