Oikeusministeriö MINVA OM EPÄVIRALLINEN OIKEUS- JA SISÄASIOIDEN MINISTERINEUVOSTO YHTEENVETO KOKOUSAIHEISTA

Transkriptio

1 Oikeusministeriö MINVA OM LAVO Aittoniemi Eeva(OM), Rytkönen Riikka(SM) Viite Asia OSA; epävirallinen oikeus- ja sisäasioiden neuvosto EPÄVIRALLINEN OIKEUS- JA SISÄASIOIDEN MINISTERINEUVOSTO YHTEENVETO KOKOUSAIHEISTA Suomea kokouksessa edustavat oikeusministeriön kansliapäällikkö Asko Välimaa ja sisäministeriön kansainvälisten asioiden ylijohtaja Laura Yli-Vakkuri. Sisäministerit keskustelevat kokouksessa Euroopan turvapaikkapolitiikasta. Puheenjohtaja esittää tausta-asiakirjassa kysymykset turvapaikkajärjestelmän uudistamista koskevan paketin käsittelystä ja mahdollisesta uusien muuttoliiketoimien tarpeesta. Suomi tukee puheenjohtajan tausta-asiakirjassa ehdotetuin tavoin Dublin-asetuksen käsittelyn priorisointia, jotta asetusneuvotteluissa päästäisiin etenemään ja turvapaikkajärjestelmän uudistusta voitaisiin näin viedä läpi kokonaisuutena. Lisäksi Suomi katsoo, että puheenjohtajan tausta-asiakirjassa listataan tärkeimmät kokonaisvaltaisen muuttoliikepolitiikan osatekijät. Muuttoliikkeen hallintaan tarvitaan toimien kokonaisuus, jolla muuttoliikepainetta voidaan kestävällä tavalla käsitellä ja vähentää. Sisäministerit keskustelevat kokouksessa myös yhdennetystä rajaturvallisuudesta (IBM). Puheenjohtaja esittää tausta-asiakirjassa kysymyksiä yhdennetyn rajaturvallisuuden ja Eurooppalaisen raja- ja merivartioston toimeenpanosta. Eurooppalaisen yhdennetyn rajaturvallisuuden määritelmä sisältyy Eurooppalaista raja- ja merivartiostoa koskevaan asetukseen. Suomi tukee asetuksen viivytyksetöntä ja kattavaa toimeenpanoa, ml. yhdennetyn rajaturvallisuuden käsitteen alle kuuluvien kokonaisuuksien toteuttaminen sekä jäsenmaissa että unionin tasolla. Oikeusministereiden kokousaiheena on Euroopan syyttäjänviraston toiminnan käynnistäminen, erityisesti EPPO:n yhteistyö muiden EU-virastojen kanssa, jotka toimivat unionipetosten torjumiseksi. Lisäksi ministerit keskustelevat tietyistä yksityiskohdista, jotka liittyvät Bryssel IIa-asetuksen uudistamiseen (avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevat kv.yksityisoikeuden säännöt).

2 2(26)

3 Asialista: 3(26) 1. Euroopan turvapaikkapolitiikka s Yhdennetty rajaturvallisuus s Euroopan unionin syyttäjänvirasto s Bryssel IIa -asetuksen recast s

4 Sisäministeriö PERUSMUISTIO SM MMO Johansson Elina(SM) (26) Asia OSA; Epävirallinen oikeus- ja sisäministerikokous ; Euroopan turvapaikkapolitiikka Kokous Epävirallinen oikeus- ja sisäministerikokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Epävirallisessa oikeus- ja sisäministerikokouksessa on tarkoitus keskustella yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän uudistamista koskevasta lainsäädäntöehdotuspaketista. Puheenjohtajan tausta-asiakirja saatiin Tausta-asiakirjassa esitetään kysymykset CEAS-paketin käsittelyn priorisoinneista ja mahdollisesta uusien muuttoliiketoimien tarpeesta. Epävirallisessa ministerikokouksessa ei tehdä päätöksiä. Pakettiin kuuluvat ehdotukset koskien vastaanottodirektiiviä sekä Dublin-, menettely-, määritelmä-, Eurodac-, unionin turvapaikkavirasto- ja uudelleensijoittamisasetuksia. Eurooppa-neuvostossa asetettu tavoiteaikataulu koko CEAS-paketin hyväksymiselle on edelleen kesäkuu Dublin-asetusta kokonaisuutena on käsitelty vain neuvoston työryhmän tasolla, mutta ehdotukseen sisältyvää kysymystä poikkeustilanteiden taakanjaosta on käsitelty laajemmin. Edellisistä neuvoston puheenjohtajista Malta antoi taakanjakoa koskevan kompromissiehdotuksensa keväällä ja Viro syksyllä 2017; jälkimmäisen perusteella ei ole käyty varsinaista poliittista keskustelua. Tämän perusmuistion kannat perustuvat Maltan ehdotukseen ja vastaavat EUministerivaliokunnan kirjallisessa menettelyssä hyväksyttyjä linjauksia. Uusi puheenjohtaja Bulgaria perustaa Dublinasetuksen jatkokäsittelemiseksi erityisen Friends of Presidency - ryhmän SCIFA-komitean alaisuuteen, ja ensimmäinen kokous järjestetään tammikuun puolivälissä. Menettelyasetusehdotuksen kolmas lukukerta neuvoston työryhmässä alkaa tammikuun lopussa 2018.

5 5(26) Uudelleensijoittamista koskevasta asetusehdotuksesta osittainen yleisnäkemys hyväksyttiin Coreperissa ja vastaanottodirektiiviehdotuksesta Coreperissa Määritelmäasetus- ja Eurodac-ehdotuksista trilogineuvottelut käynnistyivät syyskuussa Unionin turvapaikkavirastoa koskevasta ehdotuksesta trilogineuvottelut aloitettiin helmikuussa 2017, ja artikloista päästiin alustavasti sovintoon jo kesäkuussa. Suomen kanta Puheenjohtajan tausta-asiakirja Suomi tukee puheenjohtajan tausta-asiakirjassa ehdotetuin tavoin Dublin-asetuksen käsittelyn priorisointia, jotta asetusneuvotteluissa päästäisiin etenemään ja turvapaikkajärjestelmän uudistusta voitaisiin näin viedä läpi kokonaisuutena. Suomen näkemyksen mukaan puheenjohtajan tausta-asiakirjassa listataan tärkeimmät kokonaisvaltaisen muuttoliikepolitiikan osatekijät. Muuttoliikkeen hallintaan tarvitaan toimien kokonaisuus, jolla muuttoliikepainetta voidaan kestävällä tavalla käsitellä ja vähentää. Keskeisiä ovat toimet perimmäisiin syihin vastaamisen, uudelleensijoittamisen, ulkorajavalvonnan, turvapaikkajärjestelmän ja palauttamisen kehittämiseksi. Dublin-asetus Uudistettaessa EU:n yhteistä turvapaikkajärjestelmää tulee turvapaikkamenettelyä tehostaa, jotta kansainvälisen suojelun tarve voitaisiin arvioida nykyistä yksinkertaisemmin ja nopeammin. Jatkossakin normaaliolosuhteissa lähtökohtana on, että Dublinjärjestelmä perustuu ensimmäisen tulomaan vastuuseen. Jos muuttoliiketilanteen kriisiytyminen uhkaa EU:ta huolimatta siitä, että voimassa olevien säädösten mahdollistamat toimenpiteet on otettu täysimääräisesti käyttöön, tulee tällaisessa poikkeustilanteessa olla käytettävissä ennalta sovitut keinot, joilla tilanne saadaan nopeasti ja tehokkaasti takaisin hallintaan. Suomen on turvattava etunsa varauduttaessa tilanteeseen, jossa olemme EU:n läpi kulkevien muuttoliikevirtojen viimesijainen kohdemaa tai ensimmäinen tulomaa. Ylivoimaisen muuttoliikepaineen kriisitilanteessa, kun ennalta määritellyt kynnykset on ylitetty, etsitään ratkaisua tilanteeseen ensi sijassa vapaaehtoisesti.

6 6(26) Hallitusohjelmassa todetaan, että turvapaikanhakijoiden EU:n sisäiset siirrot perustuvat jäsenvaltioiden vapaaehtoisuuteen. Suomi kantaa oman vastuunsa edellyttäen, että kaikki jäsenvaltiot osallistuvat taakanjakoon myös ottamalla vastaan turvapaikanhakijoita muista jäsenvaltioista. On huomioitava, että päättyneellä ohjelmakaudella Suomi kantoi vastuunsa, samalla kun osa jäsenvaltioista ei ottanut turvapaikanhakijoita lainkaan, mikä vie pohjan taakanjaon toiminnalta. Mikäli uusi kriisimekanismi luodaan, tulee Suomen ja muiden jäsenmaiden aiemmin suorittamat siirrot ottaa huomioon. Jotta yhdessä ennalta sovittuja sääntöjä jatkossa noudatettaisiin, järjestelmään on luotava seuraamukset, jotka ovat taloudellisilta vaikutuksiltaan riittävän merkittävät täytäntöönpanon varmistamiseksi. Neuvoteltaessa solidaarisuudesta on Suomen etujen takaamiseksi tärkeää asemoitua siten, että Suomi on vaikuttamassa neuvotteluissa tavoitteittensa saavuttamiseksi. Menettelyasetus Valtioneuvosto suhtautuu lähtökohtaisesti myönteisesti sellaisiin komission ehdotuksiin, joilla yksinkertaistetaan ja virtaviivaistetaan turvapaikkamenettelyä. Turvallisia maita koskevien säännösten selkeyttäminen ja pyrkimys niiden nykyistä yhdenmukaisempaan soveltamiseen on erittäin tärkeää. Valtioneuvosto kannattaa komission ehdotusta määritellä käsitteet turvallinen kolmas maa, ensimmäinen turvapaikkamaa ja turvallinen alkuperämaa unionin tasolla. Koska kyse on lähtökohtaisesti hakijalle turvallisesta maasta, valtioneuvosto katsoo, että myös turvallisesta kolmannesta maasta tullut henkilö pitäisi voida poistaa maasta tutkimatta jättämispäätöksen jälkeen, ennen valituksen käsittelemistä, ellei tuomioistuin toisin määrää. EU:n yhteinen turvallisten alkuperämaiden luettelo ja turvallisten kolmansien maiden luettelo on hyväksyttävä mahdollisimman nopeasti. Unionin määritelmien lisäksi myös kansallisella tasolla tulisi kuitenkin olla mahdollisuus määritellä se, mitkä ovat turvallisia maita. Hakijoiden edelleen liikkumisen ja turvapaikkajärjestelmän väärinkäytösten vähentämiseksi on tärkeää, että menettelyasetuksessa nimenomaisesti säädetään hakijan velvollisuudesta hakea turvapaikkaa siinä jäsenvaltiossa, johon hän ensiksi saapuu tai jossa hänellä on oleskeluoikeus. Uudelleensijoittamisasetus Suomen kokemusten mukaan uudelleensijoittaminen on toimiva järjestelmä, mukaan lukien UNHCR:n ja IOM:n mukanaolo ja kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden toteutuminen. Uudelleensijoittamisella voidaan vähentää laittoman maahantulon painetta ja päästä hallitumpaan ja ennakoitavampaan maahantuloon. Samalla voidaan auttaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia.

7 7(26) Suomen etujen mukaista on, että kiintiöpakolaisten uudelleensijoittaminen EU:ssa laajenee ja vakiintuu siten, että yhä useampi jäsenmaa osallistuu uudelleensijoittamiseen. Valtioneuvosto pitää hyvänä, että uudelleensijoittamis- ja humanitaarisen maahanpääsyn kehykseen osallistumisen vapaaehtoisuus on kirjattu aiempaa selkeämmin. Myönteistä on sekin, että myös kansallisia ohjelmia tuetaan EU-varoin resurssien puitteissa. Vastaanottodirektiivi Jäsenvaltioiden vastaanotto-olosuhteiden yhdenmukaistaminen on kannatettava tavoite. Suomi kannattaa toimenpiteitä, joiden tavoitteena on kansainvälistä suojelua hakeneiden edelleen liikkumisen vähentäminen. Myös ilman huoltajaa olevan lapsen edustajajärjestelmää koskevan sääntelyn yhdenmukaistaminen on perusteltua. Määritelmäasetus Valtioneuvosto suhtautuu lähtökohtaisesti myönteisesti sellaisiin komission ehdotuksiin, joiden tarkoituksena on nopeuttaa ja selkeyttää kansainvälistä suojelua koskevaa päätöksentekoa jäsenvaltioissa. Jäsenmaiden turvapaikkajärjestelmät eroavat edelleen merkittävästi toisistaan. Tarvitaan tehokkaampia yhteisiä ratkaisuja. Kansainvälisen suojelun myöntämistä, suojeluasemia koskevan päätöksenteon ja suojelun sisältöä koskevien säännösten yhdenmukaistamista jäsenvaltioissa on tarpeen jatkaa. Toimintaympäristössä on tapahtunut muutoksia, jotka liittyvät uudentyyppisiin, vakaviin turvallisuusuhkiin. Tarve varmistaa jäsenvaltioiden sisäinen turvallisuus on korostunut. Eurodac-asetus Suomi pitää tärkeänä teknisten tietojärjestelmien kehittämistä tukemaan yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän sekä paluudirektiivin velvoitteiden täyttämistä. Eurodac on olennainen työkalu kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan valtion selvittämisessä. Vastuunmäärittämisasetuksen, kansainvälisen suojelun myöntämistä koskevien unionin säädösten, paluudirektiivin ja tulevan uudelleensijoittamisasetuksen velvoitteiden noudattamiseksi on myös olennaisen tärkeää tunnistaa henkilö, joka on näiden säädösten soveltamisen kohteena. Valtioneuvosto suhtautuu myönteisesti siihen, että järjestelmään talletettaisiin tiedot myös henkilöistä, jotka uudelleensijoitetaan tai sijoittuvat humanitaarisen maahanpääsyn kautta jäsenvaltioiden alueelle tai joiden osalta jompaakumpaa näistä harkitaan.

8 Pääasiallinen sisältö 8(26) Valtioneuvosto pitää ehdottoman tärkeänä, että henkilötietojen käsittely ei saa ylittää välttämätöntä, kun otetaan huomioon, että tarkoitus on käsitellä arkaluonteisina henkilötietoina pidettäviä biometrisiä tunnistetietoja. Valtioneuvosto kannattaa myös sitä, että rekisteröinti koskisi kansallistenkin järjestelmien puitteissa sijoitettavia henkilöitä. Tämä edesauttaa Dublin-asetuksen yhdenmukaista soveltamista kaikkiin sen soveltamisalaan kuuluviin henkilökategorioihin. Euroopan unionin turvapaikkavirastoa koskeva asetus Suomi kannattaa turvapaikkaviraston kehittämistä. Turvapaikkaasioiden päätöksenteko tulee kuitenkin säilyttää kansallisella tasolla. Turvapaikkaviraston roolia ja toimivaltuuksia tulee kehittää niin, että se pystyy paremmin tukemaan jäsenmaiden pyrkimyksiä yhtenäistää turvapaikkajärjestelmiä ja päätöksentekoa, mikä on tärkeä tavoite yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistamisessa. Suomi pitää tärkeänä, että virastolle annetaan riittävät valtuudet arvioida monipuolisesti jäsenvaltioiden turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmien puutteita ja niiden kykyä vastata järjestelmiensä hallinnasta erityisesti tilanteessa, jossa suuret muuttoliikevirrat aiheuttavat järjestelmille kohtuuttoman kovia paineita. Suomi on pitänyt tärkeänä koko turvapaikkajärjestelmän uudistuksen läpivientiä yhtenä kokonaisuutena. On kuitenkin kannatettavaa harkita EU:ssa sitä, olisiko syytä pyrkiä hyväksymään jo pitkälle kolmikantaneuvotteluissa edennyt turvapaikkavirastoa koskeva asetusehdotus tarvittaessa ennen paketin muita osia. Puheenjohtajan tausta-asiakirja Puheenjohtaja esittää tausta-asiakirjassa kysymykset: 1. Oletteko samaa mieltä, että Dublin-asetuksen käsittelyä tulee priorisoida, jotta yhteisymmärrys voidaan saavuttaa viimeistään kesäkuussa 2018, mikä puolestaan mahdollistaa CEAS-uudistuksen nopean läpiviennin ja EU:n yhteisen turvapaikkajärjestelmän kehittämisen sekä tehokkaammaksi että kriisinkestävämmäksi? 2. Oletteko samaa mieltä, että asiakirjassa listatut toimenpiteet on nähtävä kiinteänä kokonaisuutena toisiaan vahvistavia yhteisen muuttoliikejärjestelmän elementtejä, vai onko vielä kehitettävä muita tärkeitä toimenpiteitä? Dublin-asetus

9 9(26) EU:n yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistuksen keskeinen tavoite on järjestelmän parempi kriisinkestävyys. Muutoksilla tehostetaan turvapaikkamenettelyä, jotta kansainvälisen suojelun tarve voidaan arvioida nykyistä yksinkertaisemmin ja nopeammin. Dublin-asetuksen muutosten tavoitteena on nopeuttaa ja selkeyttää hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan valtion selvittämistä mahdollisimman pian, jotta hakija pääsee vastuuvaltiossa turvapaikkaprosessiin. Mahdollisuuksia järjestelmän väärinkäytöksiin vähennetään ja turvapaikanhakijoiden edelleen liikkumista rajoitetaan. Osana järjestelmän kokonaisuudistusta ehdotetaan poikkeukselliseen kriisitilanteeseen ennalta sovittua mekanismia, jolla muuttoliikepaineen kohteeksi joutunutta jäsenmaata autettaisiin tukitoimin. Vuoden 2017 alkupuoliskolla neuvoston puheenjohtajamaana toimineen Maltan kevään 2017 kompromissiehdotus solidaarisuudesta ja taakanjaosta perustuu kolmivaiheiseen etenemiseen muuttoliikepaineisiin vastaamiseksi. Keskeistä on kokonaisvaltainen lähestymistapa, ja yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän uudistamista tavoitellaan yhdessä muiden osa-alueiden kehittämisen kanssa. Näistä tärkeimpiä ovat ulkorajojen valvonta, muuttoliikevirtojen hallinta EU:n ulkopuolella, paluupolitiikan vahvistaminen ja sisärajavalvonnan käyttöönoton rajoittaminen kestoltaan rajattuihin poikkeustapauksiin. Maltan ehdotuksessa ensimmäisessä vaiheessa vallitsevat normaalit olosuhteet, jolloin sovellettaisiin nykyisestä tehostettua Dublinjärjestelmää osana vahvistettua ja tehokkaasti toimeenpantua maahanmuutto- ja turva-paikkajärjestelmää. Keskeistä olisi jatkuva muuttoliikevirtojen ja jäsenmaiden muuttoliiketilanteen seuranta. Jäsenmaihin voitaisiin jo tässä vaiheessa kohdistaa tukitoimia, jotta ulkorajavalvonnassa ja maahanmuutto- ja turvapaikkajärjestelmissä havaittuihin puutteisiin voitaisiin puuttua mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja estää kriisitilanteet ennakolta. Maltan ehdotuksen mukaisessa toisen vaiheen olosuhteet olisivat erittäin vaikeat, ja muuttoliikepaineen kohteena olevaan jäsenmaahan voitaisiin kohdistaa lisää tukitoimia. Kolmannessa vaiheessa kyse olisi erittäin vakavasta kriisitilanteesta. Jos jonkin jäsenmaan turvapaikkajärjestelmään kohdistuisi edelleen ylivoimaisia paineita huolimatta toteutetuista tukitoimista ja EU:n laajuinen enimmäismäärä sisäisille siirroille olisi saavutettu, asia saatettaisiin Eurooppaneuvoston käsittelyyn. Se voisi linjata tarvittavista poikkeuksellisista lisätoimista, kuten EU:n laajuisen sisäisten siirtojen enimmäismäärän nostamisesta. Edellinen puheenjohtaja Viro antoi syksyllä Maltan ehdotuksen pohjalta oman esityksensä, jota ei kuitenkaan viety poliittiseen käsittelyyn vaan se ainoastaan jaettiin pöydälle Coreper-aamiaisella. Sitä ei ole toistaiseksi käsitelty myöskään teknisellä tasolla. Vironkin malli perustuu kokonaisvaltaiseen muuttoliikkeen hallintaan ja kolmivaiheiseen tilannekuvaan. Jäsenvaltioiden yhteisymmärrystä

10 10(26) korostetaan kuitenkin enemmän ja lisäksi kynnystä ryhtyä tukitoimiin on madallettu Maltan mallista. Keskustelu jatkuu tammikuun puolivälissä Bulgarian johdolla Friends of Presidency -kokoonpanossa osana Dublin-asetusehdotuksen läpikäyntiä, ja se pohjautuu sekä komission alkuperäiseen ehdotukseen että kolmen edellisen puheenjohtajan (Slovakia, Malta, Viro) kompromissiesityksiin. Menettelyasetus Ehdotuksellaan komissio pyrkii varmistamaan nopean ja tehokkaan menettelyn kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten käsittelemiseksi. Ehdotus pohjautuu nykyiseen menettelydirektiiviin, joka kuitenkin ehdotetaan muutettavaksi asetukseksi. Menettelyä ehdotetaan yksinkertaistettavaksi ja virtaviivaistettavaksi. Ehdotus sisältää entistä selkeämmät säännökset hakijan oikeuksista ja velvollisuuksista. Uudelleensijoittamisasetus Uudelleensijoittamista on tarkoitus säännellä ensimmäistä kertaa Euroopan unionin tasolla luomalla toiminnalle yhteiset säännöt. Käsittelyn kuluessa ehdotus on muuttunut enemmän Suomen tavoittelemaan suuntaan. Suomi on neuvotteluissa painottanut, että uudelleensijoittamistoiminnan tulisi olla kestävää, pitkäjännitteistä ja laadukasta. Ehdotustekstissä on nyt selkeämmin ilmaistu se, että toimintaan osallistuminen on jäsenvaltioille vapaaehtoista, UNHCR:n roolia on korostettu ja uudelleensijoittamisen edellytyksiä on saatu vastaamaan UNHCR:n määrittelemiä edellytyksiä. EU-kehyksen puitteissa tehtäviä uudelleensijoittamisia tuettaisiin eurolla ja kansallisia ohjelmia resurssien mahdollistaessa eurolla. Vastaanottodirektiivi Ehdotuksella pyritään vähentämään turvapaikanhakijoiden edelleen liikkumista. Hakija voidaan tietyin perustein velvoittaa oleskelemaan tietyssä paikassa jäsenvaltion alueella. Luvaton liikkuminen jäsenvaltiosta toiseen aiheuttaa heikennyksiä vastaanottopalveluihin. Luvattoman edelleen liikkumisen estämiseksi ehdotukseen sisältyy myös uusi säilöönottoperuste. Ilman huoltajaa olevan lapsen edustajajärjestelmää koskevia säännöksiä on tarkoitus yhdenmukaistaa ja asettaa määräaika edustajan määräämiselle. Hakijoiden kotoutumismahdollisuuksia ja taloudellista omatoimisuutta on tarkoitus lisätä yhdenmukaistamalla työnteko-oikeuden alkaminen

11 11(26) ja vahvistamalla hakijoiden oikeus yhdenvertaiseen kohteluun suhteessa jäsenvaltion kansalaisiin työelämässä. Määritelmäasetus Komissio ehdottaa, että määritelmädirektiivi muutetaan asetuksen muotoon, jolloin siitä tulisi jäsenvaltioissa suoraan sovellettavaa oikeutta. Komissio pyrkii ehdotuksellaan entisestään yhdenmukaistamaan yhteisiä kriteereitä, joilla tunnistetaan kansainvälisen suojelun tarpeessa olevat henkilöt, sekä yhtenäistämään turvapaikkapäätöksentekoa eri puolilla EU:ta. Asetuksessa asetetaan standardit henkilöiden määrittämiseksi kansainvälisen suojelun saajiksi ja määritetään sisältö myönnettävälle suojelulle. Ehdotukseen ei enää sisälly mahdollisuutta tarjota suotuisampaa kohtelua. Kansainvälistä suojelua annetaan vain niin kauan kun vainoon tai vakavaan haittaan perustuvat syyt ovat olemassa, tämän kuitenkaan vaikuttamatta henkilön kotoutumismahdollisuuksiin. Eurodac-asetus Komission ehdotuksella sekä käsittelyn kuluessa tehdyillä muutosehdotuksilla pyritään tehostamaan Eurodac-asetuksen käyttöä Dublin-järjestelmän työvälineenä, edistämään kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden paluun toteuttamista sekä uusimpana mahdollistaa tulevan uudelleensijoittamisasetuksen soveltaminen. Puheenjohtaja on antanut ehdotuksen uudelleensijoitettavien Eurodaciin rekisteröinnistä. Asiaa on käsitelty syksyn aikana OSAneuvoksissa ja se tuotaneen alkuvuonna 2018 Coreperiin neuvottelumandaatin laajentamiseksi. Euroopan unionin turvapaikkavirasto Ehdotuksella pyritään vahvistamaan Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) roolia ja kehittämään siitä virasto, joka edistää yhteisen turvapaikkajärjestelmän täytäntöönpanoa ja parantaa sen toimivuutta. Komissio katsoo, että yhteisen järjestelmän uudistaminen edellyttää aiempaa suuremman toimivallan antamista virastolle. Turvapaikkaviraston tehtävät liittyvät: 1) turvapaikka-asioita koskevan käytännöllisen yhteistyön ja tiedonvaihdon edistämiseen; 2) suuremman yhtenäisyyden varmistamiseen suojeluntarpeiden arvioinnissa eri puolilla unionia; 3) unionin oikeuden ja operatiivisten standardien edistämiseen turvapaikka-asioissa; 4) yhteisen turvapaikkajärjestelmän täytäntöönpanon seuraamiseen ja arviointiin ja 5) jäsenmaiden tueksi tuotettavaan operatiiviseen ja tekniseen apuun, jota lisätään.

12 12(26) Komissio on tiedonannossaan esittänyt kantanaan, että turvapaikkavirastoasetus tulisi hyväksyä ennen muita ehdotuksia ja rohkaissut jäsenmaita tarkastelemaan asiaa tämänsuuntaisesti. Myös neuvoston oikeuspalvelu on tarkastellut asiaa. Kyse on erityisesti asetukseen sisältyvistä viittauksista muihin vireillä oleviin ehdotuksiin. Neuvoston oikeuspalvelun mukaan pääosa viittauksista ei ole tässä suhteessa ongelmallisia. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Epävirallisessa ministerikokouksessa ei tehdä päätöksiä. Käsittely Euroopan parlamentissa Dublin-asetusehdotuksen raportöörinä toimii Cecilia Wikström (ALDE), joka antoi raporttiluonnoksensa LIBE-valiokunnalle Parlamentin täysistunto hyväksyi raportin Menettelyasetusehdotuksen raportöörinä on Laura Ferrara, EFDD. Uudelleensijoittamisehdotuksen osalta parlamentti on nimennyt raportööriksi Malin Björkin, GUE/NGL. Parlamentin raportti on hyväksytty vastuuvaliokunnassa Parlamentti on antanut neuvottelumandaattinsa Vastaanottodirektiiviä koskevalle ehdotukselle on nimetty raportoijaksi Sophia in `t Veld, ALDE. Vastuuvaliokunta on hyväksynyt direktiiviä koskevan raporttinsa ja raportti on hyväksytty EP:n täysistunnossa Määritelmäasetusehdotusta koskeva raportti on hyväksytty vastuuvaliokunnassa (LIBE, raportööri Tanja Fajon). Parlamentti on antanut neuvottelumandaattinsa Eurodac-asetuksen raportöörinä on Monika Macovei, ECD. Parlamentin raportti hyväksyttiin vastuuvaliokunnassa ja neuvottelumandaatti annettiin Unionin turvapaikkavirastoa koskeva Euroopan parlamentin raportti on hyväksytty vastuuvaliokunnassa (LIBE, raportööri Péter Niedermüller) ja parlamentti on antanut neuvottelumandaattinsa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EU-ministerivaliokunta Suuri valiokunta (kirjallinen menettely) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema

13 13(26) Asiaa on käsitelty kunkin säädösehdotuksen U-kirjelmässä. Taloudelliset vaikutukset Asiaa on käsitelty kunkin säädösehdotuksen U-kirjelmässä. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat - Puheenjohtajan tausta-asiakirja Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus Elina Johansson, SM/MMO, p Annikki Vanamo-Alho, SM/MMO, p Berit Kiuru, SM/MMO, p Kukka Krüger, SM/MMO, p Johanna Räty, SM/MMO p Mirka Eirola, SM/MMO, p Päivi Pietarinen, VNEUS, p Liitteet Viite

14 Sisäministeriö PERUSMUISTIO SM RVL Pitkäniitty Matti(SM) (26) Asia EU; OSA; Yhdennetty rajaturvallisuus Kokous Epävirallinen oikeus- ja sisäministerikokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Epävirallisessa oikeus- ja sisäasioiden neuvostossa keskustellaan yhdennetystä rajaturvallisuudesta. Eurooppalaisen yhdennetyn rajaturvallisuuden (integrated border management, IBM) määritelmä sisältyy Eurooppalaista raja- ja merivartiostoa koskevan asetuksen 4 artiklaan. Määritelmä sisältää 11 strategista komponenttia, jotka liittyvät rajaturvallisuuden ylläpitoon. Suomen kanta Suomi tukee Eurooppalaista raja- ja merivartiostoa koskevan asetuksen viivytyksetöntä ja kattavaa toimeenpanoa. Tämä sisältää myös puheenjohtajan asiakirjassa eriteltyjen kokonaisuuksien, jotka kuuluvat yhdennetyn rajaturvallisuuden käsitteen alle, toteuttamisen sekä jäsenmaissa että unionin tasolla. Yhdennetyn rajaturvallisuuden toteuttaminen kuuluu jäsenvaltioille ja unionin tasolla erityisesti Frontexille. Yhtenäisen lähestymistavan edellytyksenä ovat sekä unionin tasolla koordinoidut toimenpiteet että Frontexin hallintoneuvoston hyväksymä tekninen ja operatiivinen strategia. Lisäksi tavoitteiden saavuttaminen edellyttää tehokasta valvontamekanismia, jonka avulla voidaan varmistaa toimenpiteiden toteuttaminen ja tarvittaessa voidaan myös korjata puutteita. Unionin alueella laittomasti oleskelevien tehokas palauttaminen on keskeinen prioriteetti Suomelle. Uusi Eurooppalaista raja- ja merivartiostoa koskeva asetus sisältää useita unionin tasolla toteuttavia toimia, joilla voidaan tehostaa palautustoimintaa. Suomi pitää tärkeänä, että keskeiset palautuksiin liittyvät toimenpiteet toteutetaan sovitulla tavalla, jotta unionin tasolla tehtävät toimenpiteet hyödyttävät jäsenvaltioita.

15 15(26) Kolmasmaayhteistyön osalta Suomi pitää edellä mainitun palautustoiminnan lisäksi tärkeänä, että uhkaavat ilmiöt kyetään havaitsemaan ajoissa ja niihin kyetään reagoimaan tehokkaasti toimimalla tarvittaessa myös unionin ulkorajojen ulkopuolella. Lähettämällä Frontexin henkilöstöön kuuluvia asiantuntijoita yhteyshenkilöiksi kolmansiin maihin voidaan saada entistä parempi tilannekuva ulkorajojen etupuolelta sekä voidaan tehostaa muun muassa palautusyhteistyöhön liittyvää tiedonvaihtoa ja toimenpiteiden suorittamista. Yhdyshenkilöiden avulla voidaan täydentää myös yksittäisten jäsenmaiden lähettämien yhteyshenkilöiden verkostoa. Suomi tukee jäsenmaiden ja unionin sisällä tapahtuvaa tiivistä viranomaisyhteistyötä, josta suomalainen PTR-yhteistyö on hyvä esimerkki. Tästä huolimatta on tärkeää, että jokaisesta maasta löytyy yksi selkeä vastuuviranomainen joka vastaa yhdennetyn rajaturvallisuuden kansallisen toteutuksen koordinoinnista sekä siitä, että kaikki asiaan liittyvät kansalliset viranomaistahot osallistuvat yhteistyöhön. Pääasiallinen sisältö Puheenjohtajan asiakirjassa esitetään ministereille neljä kysymystä: 1. Mitkä ovat EU:n yhdennettyyn rajaturvallisuuteen sisältyvän kolmansien maiden kanssa tehtävän yhteistyön poliittiset prioriteetit ja mitä jatkotoimia voidaan tunnistaa tällä alalla? 2. Miten voidaan varmistaa, että Euroopan raja- ja merivartioston palautuskykyjä käytetään enemmän osana yhdennettyä palautusjärjestelmää? Mitä lisätoimia voidaan toteuttaa palautusasteen parantamiseksi? 3. Oletteko samaa mieltä, että varmistaakseen ennalta ehkäisevämmän lähestymistavan ja uhkien paremman arvioinnin lisää huomiota on kiinnitettävä unionin ulkorajojen edessä oleviin alueisiin? Jos olette sitä mieltä, niin mitä olemassa olevia toimia ja keinoja tulisi vahvistaa ja onko tarvetta lisätoimille? 4. Millaisia toimia (esim. yhteisten profilointikeinojen käyttö, monialaisten operaatioiden organisointi, koulutus yms.) tarvitaan tukemaan yhteistyötä ja tietojen vaihtoa eri virastojen ja viranomaisten välillä sekä kansallisella että unionin tasolla? Yhdennetyn rajaturvallisuuden käsite (Integrated Border Management, IBM) hyväksyttiin neuvoston päätelmissä Suomen EUpuheenjohtajuuskaudella vuonna Määritelmä on sateenvarjokäsite, joka yhdistää tärkeimmät rajaturvallisuuden ylläpitoon liittyvät osa-alueet yhdeksi kokonaisuudeksi. Vuonna 2016 yhdennetyn rajaturvallisuuden käsite päivitettiin osaksi unionin lainsäädäntöä kun Eurooppalaista raja- ja merivartiostoa koskeva asetus hyväksyttiin.

16 16(26) Yhdennetyn rajaturvallisuuden käsite sisältää 11 strategista komponenttia. Eräs käsitteen sisällön keskeisistä muutoksista vuonna 2016 oli palautustoiminnan lisääminen yhdennetyn rajaturvallisuuden käsitteen alle. Tämä mahdollistaa muun muassa Frontexin aiempaa vahvemman roolin unionin palautustoiminnan toteuttajana. Uusien tehtävien selkiyttämiseksi virasto järjestää korkean tason kokouksen, jossa tarkastellaan viraston roolia palautustoiminnassa sekä turvapaikka- ja palauttamismenettelyjen yhteyttä palautusten täytäntöönpanoon. Yhdennetyn rajaturvallisuuden käsite sisältää myös viranomaisyhteistyön sekä kansallisella että unionin tasolla ja yhteistyön kolmansien maiden kanssa, keskittyen erityisesti naapurimaihin ja laittoman maahantulon lähtö- ja/tai kauttakulkumaihin. Lähtökohtaisesti kaikki puheenjohtajan asiakirjassa käsitellyt asiat sisältyvät yhdennettyyn rajaturvallisuuteen. Yhdennetyn rajaturvallisuuden toimeenpano edellyttää jäsenmailta kansallista IBM-strategiaa, jossa määritetään eri komponenttien kansallinen toteutus ja vastuuviranomaiset. Lisäksi asetuksessa velvoitetaan Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexia laatimaan operatiivinen ja tekninen strategia. Varmistaakseen unionin tasolla koordinoidun yhdennetyn rajaturvallisuuden toteuttamisen komission on tarkoitus antaa tiedonantona EU:n IBM-strategia. Kansalliset yhdennetyn rajaturvallisuuden strategiat ja niiden toteutus tarkastetaan Schengenin arviointimekanismin avulla. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Epävirallisessa ministerikokouksessa ei tehdä päätöksiä. Käsittely Euroopan parlamentissa - Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EU-ministerivaliokunta Suuri valiokunta (kirjallinen menettely) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema - Taloudelliset vaikutukset - Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät -

17 Asiakirjat 17(26) Puheenjohtajan keskusteluasiakirja Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Matti Pitkäniitty SM/RO EUTORI-tunnus Liitteet Viite

18 Oikeusministeriö PERUSMUISTIO OM KPO Jahkola Katariina (26) Asia Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) Kokous Epävirallinen oikeus- ja sisäministerikokous U/E/UTP-tunnus U 64/2013 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Tarkoitus on keskustella siitä, mitä kysymyksiä erityisesti tulisi pohtia valmisteltaessa tarkempia määräyksiä yhteistyöstä EPPO:n ja muiden EU-virastojen, kuten EUROPOLIN, EUROJUST:in ja OLAF:n kanssa. Lisäksi kuullaan komission selvitys EPPO:n valmistelujen etenemisestä. Suomen kanta Suomi pitää tärkeänä, että EPPO:n ja muiden EU-virastojen välisiä yhteistyömalleja luotaessa huolehditaan tietojenvaihdon tehokkuudesta ja täydentävyydestä eri viraston erilaiset toimivaltuudet huomioon ottaen. Muilla EU-virastoilla tulisi olla keskeinen rooli erityisesti EPPO:on osallistuvien ja sen ulkopuolelle jäävien jäsenvaltioiden välisissä tilanteissa. Eri virastojen roolit on määriteltävä selkeästi yhteistyösopimuksissa ja myös niin, ettei ristiriitaa asetuksen yhteistyösäännöksiin ole. Hallinnollista taakka ei myöskään tulisi kasvattaa nykyisestä. Esimerkiksi moninkertaista raportointia virastojen välillä tulisi pyrkiä välttämään. Suomi pitää tärkeänä, että jatkokeskusteluja käydään yleisemminkin siitä, miten EPPO:n ja ei-osallistuvien jäsenvaltioiden välisistä oikeusapuyhteistyö järjestetään. Etenkin siinä tapauksessa, että asiasta ei ennen EPPO:n toiminnan aloittamista laadita erillisiä säännöksiä, yhteistyökysymykset on riittävän kattavasti huomioitava EPPO:n ja Eurojustin yhteistyösopimusta laadittaessa. On tärkeää, että EPPO:n toiminnan käynnistymistä valmistellaan tiiviissä yhteistyössä EPPO:on osallistuvien jäsenvaltioiden kanssa. Pääasiallinen sisältö

19 19(26) Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) perustetaan EU:n taloudellisia etuja vahingoittavien rikosten tutkintaa ja syytetoimia varten. EPPO koostuu keskusvirastosta ja jäsenvaltioissa toimivista Euroopan valtuutetuista syyttäjistä. Keskusvirasto on tarkoitus perustaa Luxembourgiin. Siellä keskeisiä toimijoita ovat pääsyyttäjä ja kustakin EPPO:on osallistuvasta jäsenvaltiosta nimettävät Euroopan syyttäjät. Tarkoitus on, että EPPO aloittaisi toimintansa vuonna EPPO:n väliaikaisista hallinnollisista järjestelyistä säädetään EPPOasetuksen (EU)2017/ artiklassa. Sen mukaan komissio vastaa alkuvaiheen hallinnollisesta toiminnasta siihen asti, kunnes EPPO:lla on valmiudet oman talousarvionsa toteuttamiseen. Komissio hoitaa näitä tehtäviä kuullen asiantuntijaryhmää, joka koostuu jäsenvaltioiden edustajista. Epäviralliselle oikeus- ja sisäasiain neuvostolle esitettävässä asiakirjassa ministereitä pyydetään keskustelemaan siitä, mitä erityiskysymyksiä yhteistyöjärjestelyjen EPPO:n ja muiden EUvirastojen, kuten EUROJUST:in, EUROPOL:in ja OLAF:n välillä tulisi kattaa. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT 86(1) artikla, erityinen lainsäätämisjärjestys (neuvoston yksimielisyys, Euroopan parlamentin hyväksyntä) sekä määräykset tiiviimmästä yhteistyöstä (SEUT artikla, SEU 20 artikla). Käsittely Euroopan parlamentissa Euroopan parlamentissa vastuuvaliokunta on kansalaisoikeuksien ja vapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta (LIBE). Se hyväksyi asetusehdotusta koskevan suosituksen Täysistunnossa asia käsitellään Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Asetusehdotuksesta on annettu valtioneuvoston U-kirjelmä ja Suomen kantaa on täsmennetty , , , , , ja annetuilla U- jatkokirjeillä. U-kirjelmä ja U-jatkokirjeet on käsitelty oikeus- ja sisäasiat-jaostossa (EU7). EU-ministerivaliokunta on käsittelyt Euroopan syyttäjänviraston perustamista osana OSA-neuvoston kokousten valmisteluja, viimeksi Lisäksi EU-ministerivaliokunta on käsitellyt asiasta annetut U-jatkokirjeet kokouksissaan ja EU-ministerivaliokunta (Epävirallisen OSAministerikokouksen valmistelu).

20 20(26) U 64/2013 vp, LaVL 23/2013 vp, HaVL 26/2013 vp, SuVL 1/2013 vp, LaVL 11/2014 vp, HaVL 15/2014 vp, LaVL 1/2015 vp, HaVL 1/2015 vp, LaVL 9/2015 vp, HaVL 17/2015 vp, LaVL 20/2016 vp. HaVL 45/2016 vp, PeVL 61/2016 vp, LaVL 2/2017 vp, HaVL 2/2017 vp, SuVL 1/2017 vp. Ennen asetusehdotuksen antamista Euroopan syyttäjänviraston perustamista käsiteltiin E-asiana E 167/2012 vp, LaVL 2/2013 vp (ennakkovaikuttaminen). Suuri valiokunta on käsittelyt Euroopan syyttäjänviraston perustamista osana OSA-neuvoston kokousten valmisteluja, viimeksi Suuri valiokunta (kirjallinen menettely) (Epävirallisen OSAministerikokouksen valmistelu). Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Kuvattu U-kirjelmässä ja jatkokirjeissä. Taloudelliset vaikutukset EPPO:n tarkoituksena on puuttua unionin taloudellisia etuja vahingoittaviin rikoksiin nykyistä tehokkaammin ja siten vähentää niistä unionille ja jäsenvaltioille aiheutuvia taloudellisia tappioita. Komission vaikutusarvioita ja valtiovarainministeriön kustannuslaskelmia on selostettu perusmuistiossa OM Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Yhdistynyt kuningaskunta, Irlanti ja Tanska, joilla on erityisasema rikosoikeudellisen yhteistyön alalla, eivät osallistu EPPO:n perustamiseen. Mainitut jäsenvaltiot eivät lähtökohtaisesti osallistu EU:n rikosoikeudelliseen yhteistyöhön eivätkä sitä koskevaan päätöksentekoon. Ruotsi on ilmoittanut, ettei se tässä vaiheessa osallistu EPPO:on. Malta, Puola ja Unkari eivät myöskään osallistu EPPO:on. PJ:n keskusteluasiakirja EUVL L 283 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Katariina Jahkola / OM, katariina.jahkola@om.fi, Ritva Sahavirta / VKSV Toni Tiala / VM EUTORI-tunnus EU/2013/0573

21 21(26) Liitteet Viite

22 Oikeusministeriö PERUSMUISTIO OM LAVO Kemppainen Outi JULKINEN 22(26) Asia OSA; Ehdotus neuvoston asetukseksi tuomioistuimen toimivallasta, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja kansainvälisestä lapsikaappauksesta (Bryssel IIa - asetuksen recast) Kokous Epävirallinen oikeus- ja sisäministerikokous U/E/UTP-tunnus U 52/2016 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Komissio antoi ehdotuksen asetuksen uudistamisesta Kokouksessa on tarkoitus vaihtaa näkemyksiä päätösten vastavuoroisen tunnustamisen ongelmista ja keinoista, joilla eksekvatuurin poistamisessa voidaan edistyä. Suomi ei ole kokenut jäsenvaltioiden keskinäisessä luottamuksessa päätöksiä tunnustettaessa yleisesti ottaen ongelmia. Vastaajan ja lapsen etujen turvaamiseksi on kuitenkin tärkeää, että vastaajalla on tarvittaessa mahdollisuus vedota siihen, että alkuperävaltiossa ei ole noudatettu prosessuaalisia minimisääntöjä. Eksekvatuurimenettelyn poistaminen erillisenä välivaiheena kaikilta päätöksiltä olisi jo sinällään edistysaskel. Jos alkuperämaassa päätökseen liitettävä todistus johtaa kyseisen päätöksen täytäntöönpanokelpoisuuteen toisessa valtiossa, voitaisiin harkita, että vastaajalla olisi oikeus hakea muutosta todistukseen siinä tapauksessa, että todistuksen tiedot eivät pidäkään paikkansa. Uusilla lisämenettelyillä ei kuitenkaan pitäisi monimutkaistaa nykytilannetta niin, että koko uudistus vesittyy. Pääasiallinen sisältö Asetusehdotus

23 23(26) Ehdotuksessa esitetään niin sanotun Bryssel IIa asetuksen tarkistamista. [Tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja asetuksen (EY) N:o 1347/2000 kumoamisesta annettu neuvoston asetus (EY) N:o 2201/2003)]. Muutosehdotukset sisällytettäisiin nykyiseen asetukseen siten, että asetuksesta laaditaan kokonaan uusi toisinto. Yksi keskeisimmistä muutosehdotuksista on eksekvatuurimenettelyn eli erillisen täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista koskevan menettelyn poistaminen kaikilta vanhempainvastuuta koskevilta päätöksiltä. Nykyisessä Bryssel IIa asetuksessa eksekvatuurimenettely on poistettu vain tapaamisoikeutta koskevilta päätöksiltä ja tietyiltä lapsen palauttamista edellyttäviltä päätöksiltä (41-42 artiklat). Puheenjohtajan asiakirjassa olevat keskustelunaiheet Puheenjohtaja pyrkii ensinnäkin selvittämään, mitä ongelmia päätösten tunnustamisessa nykyään on. Lisäksi puheenjohtaja haluaa keskustella keinoista, joilla neuvotteluissa voidaan edistyä ottaen huomioon lapsen edun ja vastapuolena olevien vanhempien puolustuksen oikeuksien takaamisen. Keskustelu liittyy lähinnä nykyistä artiklaa vastaaviin päätöksiin, jotka alkuperävaltiossa annetun todistuksen avulla olisivat toisessa valtiossa suoraan täytäntöönpanokelpoisia, ilman että täytäntöönpanovaltiossa voisi vedota kieltäytymisperusteisiin. Neuvotteluissa on tuotu esiin vastaajan oikeusturvaan liittyvänä huolena mm. se, että alkuperävaltion antamaa todistusta ei voi kyseenalaistaa, vaikka siinä olevat tiedot esimerkiksi lapsen kuulemisesta tai haastehakemuksen tiedoksiannosta eivät vastaisi todellisuutta. Todistusta voidaan nykyisin oikaista, mutta menettely koskee lähinnä kirjoitusvirheitä. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT 81 artiklan 3 kohta (yksimielisyys neuvostossa ja Euroopan parlamentin kuuleminen). Käsittely Euroopan parlamentissa Vastuuvaliokunta EP:ssä on Juri-valiokunta. Esittelijänä Tadeusz Zwiefka. Kansallinen valmistelu U-kirjelmää laadittaessa on kuultu seuraavia tahoja: sosiaali- ja terveysministeriö, ulkoasiainministeriö, Espoon käräjäoikeus, Helsingin

24 Eduskuntakäsittely 24(26) käräjäoikeus, Pirkanmaan käräjäoikeus, Helsingin oikeusaputoimisto, Espoon sosiaali- ja terveystoimi, Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto, Lapsiasiavaltuutetun toimisto, Kaapatut Lapset ry, Suomen Asianajajaliitto, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira sekä Valtakunnanvoudinvirasto. Luonnos U-kirjelmäksi on käsitelty oikeudelliset kysymykset jaostossa (jaosto 35) kirjallisessa menettelyssä. OSA-neuvoston kokousten valmistelu EU-ministerivaliokunnassa , , Asetusehdotuksesta on informoitu eduskuntaa lokakuussa Lakivaliokunta on antanut asiassa lausunnon LaVL 16 / 2016 vp. Suuri valiokunta (OSA-neuvoston valmistelu , , ). Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Lapsen palauttamista koskevista asioista säädetään lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain (361/1983) 6 ja 7 luvuissa. Komission ehdottamilla muutoksilla lapsikaappausasioiden käsittelyyn tuomioistuimissa ei olisi vaikutusta kansalliseen lainsäädäntöön. Eksekvatuurimenettelystä luopuminen asetuksen soveltamisalalla vähentäisi niiden hakemusten määrää, jossa on kysymys toisessa valtiossa annetun lapsen huoltoa koskevan päätöksen täytäntöönpanokelpoiseksi julistamisesta. Hakemusten harvalukuisuuden vuoksi vahvistusmenettelystä luopumisella ei olisi juuri vaikutusta tuomioistuinten toimintaan. Komissio ehdottaa tiettyjä yhtenäisiä säännöksiä päätösten täytäntöönpanoon. Suomessa asetuksen soveltamisalaan kuuluvien päätösten täytäntöönpanoon sovelletaan lähtökohtaisesti lakia lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta (619/1996). Komission ehdotus tarkoittaisi sitä, että näiden säännösten sijasta sovellettaisiin asetuksen säännöksiä rajat ylittävissä tapauksissa. Ehdotuksen vaikutuksia Suomen lainsäädäntöön ei voi vielä tässä vaiheessa arvioida tarkemmin. Lainkäyttöön ja tuomioiden täytäntöönpanoon liittyvä sääntely kuuluu Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 27 :n 23 kohdan mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan. Taloudelliset vaikutukset Alustavan arvion mukaan ehdotuksella ei ole vaikutuksia valtion talouteen eikä muitakaan merkityksellisiä taloudellisia vaikutuksia.

25 Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät - Asiakirjat 25(26) Puheenjohtajan keskustelupaperi 10767/16 JUSTCIV ADD 1 + ADD 2 (Komission ehdotus) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot OM/ Outi Kemppainen, puh OM/ Maija Leppä, puh EUTORI-tunnus EU/2009/1390 Liitteet Viite

26 26(26) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi Euroopan syyttäjävirasto (EPPO), kansainvälinen prosessioikeus, kansainvälinen suojelu, lapset, muuttoliike, oikeus- ja sisäasiat, perheoikeus, siviilioikeus, turvapaikanhakijat, turvapaikka, pakolaiset OM, SM, STM, UM EUE, OKM, TEM, TULLI, VM, VNK, VTV