ASIA LUVAN HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 26/08/1 Dnro Psy-2006-y-171 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 26/08/1 Dnro Psy-2006-y-171 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Syrjäsuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Pudasjärvi LUVAN HAKIJA Polar-Sammal Oy Bulevardi HELSINKI

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 TOIMINTAA KOSKEVA LUPA JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 4 TOIMINTA... 5 Yleiskuvaus toiminnasta... 5 Tuotteet ja tuotanto...5 Vesienkäsittelymenetelmät... 5 Liikenne... 5 Poltto- ja voiteluaineet... 5 Tuotannon jälkeiset toimet... 5 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 6 YMPÄRISTÖKUORMITUS... 6 Päästöt pintavesiin... 6 Vesistöön johdettavan veden määrä ja laatu... 6 Kuormitus... 7 Arvio tulevasta kuormituksesta... 7 Päästöt ilmaan... 7 Melu... 8 Päästöt maaperään ja pohjaveteen... 8 Jätteet... 8 TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 8 Alueen hydrologia ja purkuvesistöön kohdistuva kuormitus... 8 Purkuvesistön vedenlaatu... 9 Kalasto ja kalastus... 9 Pohjavedet... 9 Alueen luonto ja suojelukohteet... 9 Tuotantoalueen lähiympäristön maankäyttö Asutus ja muu rakennettu ympäristö TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvioihin Vaikutukset maaperään ja pohjavesiin Vaikutus pintavesiin Vaikutus kalastoon ja kalastukseen Vaikutus vesistön virkistyskäyttöön Pölyn vaikutukset Melun vaikutukset...12 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Muut riskit ja häiriötilanteet VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakijan kuuleminen ja vastine Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt pintavesiin Päästöt ilmaan Melu Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Varastointi... 17

3 Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Toiminnan lopettaminen Tarkkailu- ja raportointimääräys Kalatalousmaksu OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Tarkkailu- ja raportointimääräys Kalatalousmaksu VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN KORVATTAVA PÄÄTÖS LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU... U 21 Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU

4 4 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Polar-Sammal Oy on Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuksessa hakenut Syrjäsuon turvetuotantoalueelle toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Hankkeen tarkoituksena on jatkaa turvetuotantoa noin 43 hehtaarin alalla. Syrjäsuon vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden jälkeen Syrjäojan kautta Pääojaan ja edelleen Kivarijärveen. Turvetuotantoalue sijaitsee Pudasjärven kaupungissa noin 10 kilometriä keskustasta koilliseen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Pohjois-Suomen vesioikeus on päätöksellä nro 41/99/1 velvoittanut hakijan toimittamaan vesioikeudelle lupaehtojen tarkistamista koskevan hakemuksen vuoden 2006 loppuun mennessä. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohdan mukaan ympäristölupavirastossa käsitellään turvetuotantoa ja siihen liittyvää ojitusta koskeva asia, jos tuotantoalueen pinta-ala ylittää 10 hehtaaria. TOIMINTAA KOSKEVA LUPA JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Pohjois-Suomen vesioikeus on päätöksellä nro 41/99/1 myöntänyt luvan turvetuotantoalueen vesien johtamiseen Kivarijärven vesistöön. Alueelle ei ole laadittu asema- eikä yleiskaavoja. Alueella ei ole erityisiä maankäyttöhankkeita tai suunnitelmia. Lähin asutus sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä turvetuotantoalueesta. Ympäristöministeriön vahvistamassa maakuntakaavassa alue on osoitettu tuotannossa olevaksi turvealueeksi pohjakarttamerkinnällä. Alueen halki kulkee moottorikelkkailureitti. Korkein hallinto-oikeus on antamalla päätöksellään kumonnut maakuntakaavassa alueelle osoitetut turvetuotantoalueita koskevat varausmerkinnät. Turvesoiden käytöstä maakuntakaavassa annettujen suunnittelumääräysten perusteella turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti entisiin tuotanto-

5 alueisiin liittyviä soita, ojitettuja soita tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonnon- tai kulttuuriarvot eivät ole seudullisesti merkittäviä. 5 TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Hankkeen tarkoituksena on jatkaa turvetuotantoa. Tuotannossa olevan alueen pinta-ala on yhteensä 43 ha. Turvetuotantoalueen kahden tuotantolohkon välissä sijaitsee 1,4 hehtaarin auma-alue. Tuotteet ja tuotanto Turvetuotantoalueella tuotetaan jyrsinturvetta, joka toimitetaan Oulun Energian Toppilan lämpövoimalaan energiaturpeeksi. Jyrsinturve ajetaan kärryllä aumaan. Myös imuvaunua tai mekaanista kokoojavaunua voidaan käyttää. Tuotantomääräksi on arvioitu MWh ja tuotantoajaksi 25 vuotta. Turvetuotantoa harjoitetaan kesä syyskuun välisenä aikana. Turve varastoidaan auma-alueelle. Vesienkäsittelymenetelmät Turvetuotantoalue jakaantuu kahteen tuotantolohkoon, joiden vedet johdetaan pintapuomilla varustetun laskeutusaltaan ja pumppausaltaan kautta noin neljän hehtaarin pintavalutuskentälle. Kokoojaojia ei ole voitu rakentaa, vaan vedet johdetaan pintavaluntana Syrjäojaan. Jäätyneen maan aikana vedet johdetaan pumppualtaasta Syrjäojaan. Liikenne Turvekuljetukset ajetaan reittiä Pärjänsuontie valtatie 20 Oulu. Ne alkavat vuosittain elokuun alussa ja jatkuvat toukokuuhun. Turvetta kuljetetaan 1 10 kuormaa päivässä. Muu turvetuotannosta aiheutuva liikenne on vähäistä työmaaliikennettä. Poltto- ja voiteluaineet Tuotantoalueella on 980 litran polttoöljysäiliö, jossa on traktorin polttoainetta. Tuotannon jälkeiset toimet Tuotantoalueelle ei ole laadittu jälkihoitosuunnitelmaa. Toiminnan lopettamisen edellyttämistä toimista ja jälkihoidosta laaditaan yksityiskohtainen suunnitelma tuotannon loppuvaiheessa.

6 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Turvetuotantoalueen vedet käsitellään sulan maan aikana mitoitusohjeiden mukaisella pintavalutuskentällä, mikä on näissä olosuhteissa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. 6 YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt pintavesiin Vesistöön johdettavan veden määrä ja laatu Syrjäsuon valumia ei ole mitattu. Valumat on arvioitu Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen pintavalutuskentällisten tarkkailusoiden keskimääräisen valuman perusteella, joka on ollut 9,3 l/s km 2. Lähtevän veden laatua on seurattu vuonna 2006 pumppamoaltaasta pintavalutuskentälle menevästä vedestä. Veden laatua on verrattu Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen (PPO) pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskimääräiseen veden laatuun. Lähtevän veden laatu on tuotantokaudella ollut COD Mn :n ja typen osalta normaalia pintavalutuskentälliseltä suolta lähtevää vettä vastaavaa. Kiintoaine-, kokonaisfosfori- ja rautapitoisuudet olivat korkeampia kuin tarkkailusoilla keskimäärin. Kokonaisfosforipitoisuus oli 4,5-kertainen, kiintoaine- ja rautapitoisuus noin 2-kertainen vertailusoihin verrattuna. Vuosi Kiintoaine mg/l COD Mn mg/l Kok-N µg/l NH 4 -N µg/l NO 2+3 -N Kok-P µg/l PO 4 -P µg/l Fe µg/l 2006 n= PPO

7 7 Kuormitus Syrjäsuon kuormitus kesällä vuosina on seuraava: Vuosi Bruttokuormitus kg/vrk Kiintoaine COD Mn Kok.N Kok.P Fe ) 3,4 12 0,32 0,07 2, ,4 11 0,34 0, ,3 16 0,59 0, ,2 10 0,36 0,02 1, ,2 9 0,26 0,02 0, ,0 12 0,31 0,01 0, ,3 9 0,32 0,01 0,9 Vuosi Nettokuormitus kg/vrk Kiintoaine COD Mn Kok.N Kok.P Fe ) 2,8-0,17 0, ,7-0,14 0, ,4-0,35 0, ,0 0,13 0,0 0, ,7 6,7 0,22 0,014 0, ,2 7,9 0,24 0,07 0, ,0 0,0 0, ) kuormitukset laskettu Syrjäsuon tuotantokauden 2006 vedenlaatutiedoilla ja PPO:n alueen pintavalutuskentällisten tarkkailusoiden valumatiedoilla Arvio tulevasta kuormituksesta Syrjäsuon tuleva kuormitus on arvioitu Syrjäsuon vuosien 2004 ja 2005 vuosikuormitusten keskiarvona. Keskiarvo Kiintoiaine kg/v COD Mn kg/v Kok.N kg/v Kok.P kg/v Brutto Netto Vuonna 2004 siirryttiin nettokuormituksen laskennassa käyttämään luonnonhuuhtouman arvioinnissa taustapitoisuuksia, kiintoaine 2 mg/l, kokonaisfosfori 20 µg/l ja kokonaistyppi 500 µg/l. Päästöt ilmaan Turvetuotannon päästöt ilmaan ovat lähinnä pölyhaittoja, jotka ajoittuvat pääasiassa tuotantokaudelle. Pölyhaitan esiintymiseen vaikuttaa myös asutuksen tai vesistön läheisyys, maaston muodot sekä suojaavan puuston esiintyminen. Syrjäsuon turvetuotantoalueella lähin asutus sijaitsee noin kilometrin päässä tuotantoalueesta. Tutkimuksissa on todettu, että viihtyvyyshaitan rajana on avoimessa maastossa noin 500 metriä ja tuotannon aiheuttama pölyn lisäys voidaan erottaa taustalaskeumasta pölyämiselle suotuisissa oloissa noin kilometrin etäisyydelle toimintakohdasta. Myös pienhiukkasten pitoi-

8 suuden on todettu putoavan voimakkaasti viimeistään noin 500 metrin etäisyydellä pölylähteestä. Liikenne voi aiheuttaa satunnaisesti pölyämistä. Rekkojen ulkopuolelle lastauksen yhteydessä jäänyt turve karisee yleensä lähes kokonaan pois jo ennen yleiselle tielle tuloa. Turvekuormat peitetään pölyämisen estämiseksi. Kuljetusreitin varrella on vain muutamia taloja, joten kuljetuksista aiheutuvan pölyämisen ei arvioida aiheuttavan haittaa. Syrjäsuolta on matkaa Kivarijärvelle noin 3,5 km, joten turvepölyä ei laskeudu vesistöön asti. 8 Melu Tuotannosta aiheutuvalla hetkellisellä melulla ei ole vaikutusta ympäristöön. Pärjänsuontien ja Kuusamontien välisellä tieosuudella ei ole asutusta. Kuusamontien varrella on asutusta, mutta turvekuljetuksista aiheutuva liikennemäärä on kuitenkin enimmillään 1 2 rekkaa/vrk, jolla ei ole vaikutusta tien nykyisiin liikennemääriin (3 050 ajoneuvoa/vrk). Päästöt maaperään ja pohjaveteen Poltto- ja voiteluaineiden käyttö sekä jätteiden keräys- ja lyhytaikainen säilytys työmaa-alueella voivat aiheuttaa poikkeustapauksissa, lähinnä säilytysastioiden rikkoontumisen vuoksi, vuotoja maaperään. Päästöjä pyritään ehkäisemään aineiden ja astioiden huolellisella käsittelyllä ja sijoittamalla astiat/säiliöt paikkoihin, joissa mahdollinen vuoto rajoittuu mahdollisimman pienelle alueelle ja on helposti puhdistettavissa. Turvetuotanto ei normaalitilanteessa aiheuta päästöjä pohjavesiin. Jätteet Jätehuolto on järjestetty jätelainsäädännön edellyttämällä tavalla. Jätteiden määrä on vähäinen. Jätteet säilytetään asianmukaisesti ennen niiden kaatopaikalle tai jatkokäsittelyyn toimittamista ja jätemääristä pidetään kirjaa. TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Alueen hydrologia ja purkuvesistöön kohdistuva kuormitus Turvetuotantoalue sijaitsee Iijoen vesistöalueen Pääojan (61.149) valumaalueella. Suo rajoittuu luoteessa Pääojaan ja koillisessa Pitämäsuohon. Pääoja saa alkunsa noin 5 km:n päässä Syrjäsuolta koilliseen sijaitsevilta Iso Kontiosuolta ja Pikku Lavasuolta ja laskee noin 4 km:n päässä Syrjäojan suusta Kivarijärveen. Syrjäojan valuma-alue on 12 km 2. Pääojan valuma-alue on Syrjäojan liittymässä noin 33 km 2 ja järvisyys 0,2 % sekä laskussa Kivarijärveen 78 km 2 ja 0,7 %. Kivarijärven pinta-ala on noin 245 ha. Valtaosa järven valumasta tulee Kivarinjoesta. Kivarijärvi purkaa vetensä Pudasjärven taajaman kohdalla Iijokeen. Valuma-alue on laskukohdassa 317 km 2.

9 Pääojan valuma-alue on pääosin metsämaata. Valuma-alueelta tuleva kuormitus on peräisin lähinnä voimakkaasti ojitetuilta metsäalueilta sekä turvetuotantoalueilta. Maatalouden osuus on vähäinen. Syrjäsuon purkuvesistön virtaama-arviot: 9 Valuma-alue Virtaama( m 3 /s) Valuma (l/s/km 2 ) Syrjäoja laskussa Pääojaan F = 12 km 2 MQ = 0,13 11,2 MNQ = 0,06 5,2 MHQ = 0,29 Tuotannon aikainen MQ = 1,16 Kesäylivaluma = 0,3 Pääoja laskussa Kivarijärveen F = 78 km 2 MQ = 0,88 MNQ = 0,4 MHQ = 1,9 Tuotannon aikainen MQ = 1,1 Kesäylivaluma = 1,9 Purkuvesistön vedenlaatu Vedenlaatu on tyypillistä tasolla vesistöille, joiden valuma-alue on voimakkaasti metsäojitettua suometsää. Ojituksilla on turvetuotannon kanssa varsin samantyyppiset vaikutukset. Vesistöjä voidaan luonnehtia sameiksi, väriltään ruskeiksi ja humuspitoisiksi, melko reheviksi ja käyttökelpoisuudeltaan tyydyttäviksi tai välttäviksi. Kalasto ja kalastus Vesistön ja rantojen käyttöä sekä kalastusta tiedusteltiin postitse alueen rantatilallisilta marraskuussa Vastausprosentti jäi alhaiseksi. Kukaan vastanneista ei ollut kalastanut alueella. Pohjavedet Lähin luokiteltu pohjavesialue on 1,5 kilometriä etelään sijaitseva Korentokankaan I-luokan pohjavesialue ( A). Alueen luonto ja suojelukohteet Turvetuotantoalueen ympäristö on pääosin suota. Noin 6 km koilliseen vaara-alueen ja rannikon suovaltaisen alueen vaihettumisvyöhykkeellä sijaitsee Ohtosensuon Natura ohjelmaan kuuluva suojelualue. Ohtosensuo on arvokas luonnonmetsien ja laajan, luonnontilaisen aapasuon yhdistymä, joka muodostaa laajan ja maisemallisesti hienon kokonaisuuden. Alueen suojelu toteutetaan lakisääteisenä luonnonsuojelualueena. Osa Ohtosensuon Natura-alueesta on kansallisesti tärkeää lintualuetta. Se on lähimmillään noin 2,6 km:n etäisyydellä turvetuotantoalueesta. Noin 8 km tuotantoalueesta lounaaseen sijaitsee Pudasjärven Natura ohjelmaan kuuluva, pinta-alaltaan 540 hehtaarin alue. Pudasjärvi on Iijoen järvilaajentuma. Järvi on lintuvesiensuojeluohjelmassa luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi. Suojelu toteutetaan lakisääteisenä luonnonsuojelualueena ja vesialueella vesilain tai luonnonsuojelulain nojalla.

10 Pudasjärven suistosaaristo tulvaniittyineen on ainutlaatuinen. Pudasjärven tulvaniityt ja Hietajokisuu sekä Mursulammen saarten tulvaniityt on luokiteltu paikallisesti arvokkaiksi perinnemaisemiksi. 10 Tuotantoalueen lähiympäristön maankäyttö Vesistön- ja rantojenkäyttömuodoista yleisimpiä ovat metsänhoito, metsästys, kalastus sekä yleinen virkistyskäyttö. Kivarinjoen valuma-alueella sijaitsevat Ällinsuon, Murtosuon ja Iso- Ahmasuon turvetuotantoalueet. Asutus ja muu rakennettu ympäristö Lähin asutus sijaitsee noin kilometrin päässä tuotantoalueen pohjoispuolella. Tuotantoalueelta on matkaa Pudasjärven keskustaan noin 10 km. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvioihin Syrjäsuolta on tuotettu turvetta vuodesta 2001 alkaen. Toiminnan pääasialliset vaikutukset kasvillisuuteen ja linnustoon ovat jo näkyvissä. Vesien eliöstöön syntyy edelleen lieviä heikentäviä vaikutuksia toiminnan jatkuessa ja vielä toiminnan loputtuakin. Turvetuotantoalueella ei ole tehty linnustoselvityksiä tai seikkaperäisiä luontotyyppi- ja kasvillisuusselvityksiä ennen toiminnan aloittamista tai toiminnan aloittamisen jälkeen. Tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä kasvillisuus on muuttunut hitaasti kuivempiin ympäristöihin sopeutuneeksi ja samalla alkuperäisten, erityisesti väli- ja märkäpinnoille tyypillisten, kasvilajien määrä on voinut näillä alueilla vähentyä tai osa lajeista kokonaan hävitä. Vastaavasti kuivempia mätäspintoja tai kangasmaita suosivien lajien määrä ja kasvu on tyypillisesti voimistunut. Tämä kehitys jatkuu edelleen hitaasti toiminnan aikana. Kuivumisvaikutukset ovat voimakkaimpia ravinteisilla ja märillä soilla. Lieviä toiminnan aikaisia haittavaikutuksia voi aiheutua edelleen myös tuotantoalueen välittömän lähiympäristön kasvillisuudelle, kun lähiympäristöön leviävä turvepöly voi hidastaa kasvien yhteyttämistä. Haitta lienee vähäinen ja peittyy esimerkiksi puiden kohdalla parantuneen kuivatustilanteen kasvua edistävän vaikutukseen. Turvepölyllä voi olla jopa lievä lannoitusvaikutus. Tuotantoalueen reuna-alueilla linnustoon kohdistuu lieviä vaikutuksia epäsuorasti soiden kuivuessa ja muuttuessa puustoisemmiksi. Biotooppien muutos rajoittuu kuitenkin hankealueen välittömään läheisyyteen. Turvetuotannon jatkumisesta aiheutuvien haittojen voidaan arvioida olevan nykyisellä tuotantoalueella kokonaisuudessaan vähäisiä ja peittyvän luontaisesti tapahtuviin linnuston kannanvaihteluihin. Laskennalliset vesistövaikutukset Kivarijärvessä jäävät vähäisiksi. Turvetuotannolla ei arvioida olevan vaikutuksia Pudasjärven Natura-alueeseen. Ohtosensuon Natura alue ei ole Syrjäsuon valuma-alueella.

11 11 Vaikutukset maaperään ja pohjavesiin Syrjäsuon turvetuotanto ei aiheuta päästöjä maaperään, koska tuotantoalueella kerrallaan säilytettävät polttoainemäärät ovat pieniä ja turveperäinen maa johtaa huonosti nesteitä, jolloin mahdolliset vuodot rajoittuvat pienelle alueelle ja ovat helposti puhdistettavissa. Toiminta ei aiheuta päästöjä pohjavesiin. Vaikutus pintavesiin Turvetuotannon keskeiset kuormitteet ovat kiintoaine, humus, typpi ja fosfori. Vesissä voi olla myös runsaasti rautaa. Ravinnekuormitus lisää vesistöjen rehevyyttä, mikä näkyy virtaavissa vesissä perifytonlevästön kasvuna ja järvivesissä planktonlevästön kasvuna. Humus, rauta ja kiintoaine tummentavat veden väriä, mikä rajoittaa veden käyttökelpoisuutta ja vähentää sen virkistyskäyttöarvoa. Lisääntynyt humus vaikuttaa vesistön happitalouteen, sillä happea kuluu tällöin enemmän hajotustoimintaan. Myös ammoniumtypen ja raudan hapettuminen lisäävät veden hapenkulutusta. Veden ja pohjan laadussa tapahtuvat muutokset vaikuttavat eliöyhteisöjen rakenteisiin. Veden tummuessa pienenee veden tuottavan kerroksen osuus, jolloin esimerkiksi runsaasti valoa vaativat pohjakasvit kärsivät. Kelluslehtiset lajit valtaavat tällöin alaa. Turvesuon aiheuttama kuormitus vaihtelee valuman mukaan. Voimakkaiden sateiden aikana saattaa vuosikuormituksesta tulla huomattava osa muutamassa päivässä. Tuotantoalue on jatkossakin nykyisen kokoinen, joten vesistövaikutuksia arvioidaan normaalin tuotantoaikaisen kuormituksen mukaan. Pääosa kuormituksesta ja sen vesistövaikutuksista ajoittuu kesälle. Syrjäsuon kuormituksen aiheuttamat nettopitoisuusmuutokset Syrjäojaan ja Pääojaan tuotantokaudella ja rankkasateiden aiheuttamien valumahuippujen aikana ovat seuraavat: Suon aiheuttama pitoisuuden muutos Kiintoaine Kok.N Kok.P Syrjäoja, F = 12 km 2 mg/l µg/l µg/l tuotantokausi 0, rankkasade 1, Suon aiheuttama pitoisuuden muutos Kiintoaine Kok.N Kok.P Pääoja, F = 77 km 2 mg/l µg/l µg/l tuotantokausi <1 2 <1 rankkasade < Suon aiheuttamasta nettokuormituksesta arvioitu vesistövaikutus osoittaa, ettei turvetuotantoalueella ole merkittäviä vesistövaikutuksia lukuun ottamatta rankkasateen aiheuttamaa kohtalaista typen pitoisuuslisäystä Syrjäojassa. Rankkasateet ovat kuitenkin varsin hetkellisiä, eikä niiden aiheuttama kuormitus ole jatkuvaa.

12 12 Vaikutus kalastoon ja kalastukseen Pohjaeläimistössä tapahtuvat muutokset, vedenlaadun muutokset, lisääntynyt sedimentaatio ja voimakas virtaamien vaihtelu heijastuvat etenkin elinympäristöltään vaateliaiden kalojen (taimen, harjus) runsaussuhteisiin. Vaikutus vesistön virkistyskäyttöön Turvetuotanto ei heikennä alueen vähäistä virkistyskäyttöä. Pölyn vaikutukset Tuotannosta ja liikenteestä aiheutuu ajoittain pölyämistä. Asutuksen etäisyys huomioon ottaen arvioidaan, ettei tuotanto aiheuta pölyhaittaa. Kuusamontielle on tuotantoalueelta matkaa noin 2,5 kilometriä. Tällöin rekkojen ulkopuolelle lastauksen yhteydessä jäänyt turve on karissut lähes kokonaan pois. Tämän vuoksi voidaan arvioida ettei kuljetukset aiheuta jatkossakaan pölyhaittoja. Melun vaikutukset Liikennöinti suuntautuu Pärjänsuontieltä Kuusamontielle. Kuusamontien varrella on asutusta, jolle Syrjäsuolta tapahtuvat kuljetukset eivät aiheuta merkittävää meluhaittaa. Tuotannonaikaisen melun ei arvioida aiheuttavan haittoja asutukselle. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Syrjäsuo esitetään liitettäväksi Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaan. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Melu- ja pölyhaittojen sekä tulipaloriskin vuoksi tuulen suunta ja voimakkuus otetaan huomioon kaikissa työvaiheissa ja töitä suunniteltaessa. Muut riskit ja häiriötilanteet Vesiensuojelurakenteiden kuntoa ja toimivuutta seurataan säännöllisesti ja havaitut viat korjataan välittömästi. Rakenteet tarkastetaan silmämääräisesti vähintään keväällä ja syksyllä. VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET Pohjois-Suomen vesioikeus on päätöksellään nro 97/98/1 määrännyt hakijan maksamaan vuotuista kalatalousmaksua 300 markkaa. Lisäksi hakija on velvoitettu suorittamaan korvausta vesistön virkistyskäytön vaikeutumisesta vuosilta eräille Pudasjärven kylässä sijaitsevien kiinteistöjen omistajille.

13 Syrjäsuon turvetuotannosta ei aiheudu vedenlaadulle sellaisia muutoksia, jotka heikentäisivät oleellisesti vesistön ja rantojen tilaa ja käyttökelpoisuutta. Myöskään kalastolle ei oleteta aiheutuvan vahinkoa. Hakemuksen mukaan korvattavaa tai kompensoitavaa haittaa ei turvetuotannosta todennäköisesti aiheudu, eikä korvauksen määräämistä voida pitää perusteltuna. 13 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen Hakemusta on täydennetty suunnitelmakartalla. Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Pudasjärven kaupungissa ja erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu Iijokiseutu -lehdessä. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselta, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Pudasjärven kaupungilta sekä Pudasjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lausunnot 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Ympäristöministeriön vahvistamassa maakuntakaavassa alue on osoitettu tuotannossa olevaksi turvealueeksi pohjakarttamerkinnällä. Korkein hallinto-oikeus on kumonnut päätöksellään maakuntakaavassa osoitetut turvetuotantoalueita koskevat varausmerkinnät. Turvesoiden käytöstä maakuntakaavassa annetut yleiset suunnittelumääräykset tulisi kuitenkin ottaa huomioon turvesoiden lupakäsittelyssä. Alueelle ei ole laadittu asema- eikä yleiskaavoja. Tiedossa ei ole aluetta koskevia maankäyttöhankkeita tai suunnitelmia. Ympäristökeskuksella ei ole huomautettavaa hankkeesta vesivara- eikä luonnonsuojeluviranomaisena. Syrjäsuon päästötarkkailussa vedenlaatua on mitattu pintavalutuskentälle menevästä vedestä, koska kentän alapuolella ei ole mittapatoa. Tavanomaista pintavalutuskentällistä suota suurempien päästöjen arvioinnissa on otettava huomioon, että vesinäytteet otettiin ennen pintavalutuskenttää. Tulevaisuudessa aiheutuvan kuormituksen arvioinnissa on voitu käyttää muita kuin Syrjäsuon vuosikuormitusten keskiarvotietoja. Ympäristökeskuksen mukaan lupa voidaan edelleen myöntää. Hakemuksessa ei ole esitetty tietoja vuosittaisista pumppausajoista. Pumppaus kentälle on keväisin aloitettava mahdollisimman aikaisin ja sitä on jatkettava pitkälle syksyyn, kunnes jäätymisolosuhteet sen estävät. Pintaa irrottavaa toimintaa ei keväällä saa aloittaa ennen kuin vedet pumpa-

14 taan kentälle. Pumppausta koskevat merkinnät on tehtävä päiväkirjaan. On huolehdittava, että talviaikainen vesien ohitusreitti on kiinni pumppausaikana. Mikäli mahdollista, tulee alueelle asentaa esimerkiksi virtaamansäätöpato tehostamaan tulva- ja talviaikaista vesiensuojelua. Tuotantoon tai vesienjohtamiseen liittyvät merkittävät häiriö- ja poikkeustilanteet on ilmoitettava ympäristökeskukseen viivyttelemättä. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. Päiväkirjamerkinnöistä on vuosittain tehtävä koosteet, jotka on liitettävä seuraavaan lupamääräysten tarkistamishakemukseen, jonka määräaika tulee asettaa samalle vuodelle kuin Iso- Ahmasuon lupamääräysten tarkistaminen. Syrjäsuon tarkkailu voidaan liittää Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden tarkkailuohjelmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Vesistötarkkailupisteet, määritykset ja aikataulu on esitettävä ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Pintavalutuskentän mittapadon puuttumisen vuoksi vesistötarkkailupisteet on oltava Syrjäojansuussa sekä Pääojassa Syrjäojan liittymästä ylä- ja alavirtaan Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Kivarijärvi ja siihen laskevat vedet ovat ravinne- ja kiintoainekuormituksen johdosta huonolaatuisia. Vedenlaatutietojen ja hakemukseen liitetyn selvityksen perusteella kalastolle ja kalastukselle aiheutuu kuormituksesta haittaa. Hakijan arvion mukaan toiminnan vaikutus vesistöön ei kuormituksen vähäisen osuuden vuoksi kuitenkaan ylitä kompensaatiota edellyttävää tasoa. Syrjäsuolle on nykyisessäkin luvassa määrätty kalatalousmaksu, eikä olosuhteissa ole tapahtunut sellaista muutosta, että kalatalousmaksun määräämisestä olisi perusteltua luopua. Kompensaation määrääminen on katsottu aiheelliseksi myös uudemmissa Kivarinjoen vesistön päätöksissä. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus on hyväksynyt Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden tarkkailuohjelman vuosille eräin muutoksin annetulla päätöksellä. Ohjelmassa ei ole tarkkailua Syrjäsuon vaikutusalueella. Turvetuotantoalueen kalataloudellinen tarkkailu voidaan tehdä osana kyseistä ohjelmaa, mikä kuitenkin edellyttää ohjelman sisällön muuttamista vuodesta 2013 alkaen. Lupa voidaan myöntää toistaiseksi voimassa olevana. Hakija on velvoitettava maksamaan vuotuinen 80 euron suuruinen kalatalousmaksu käytettäväksi hankkeen vaikutusalueella. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on jätettävä vuoden 2016 loppuun mennessä. Hakijan kuuleminen ja vastine Ympäristölupavirasto on varannut hakijalle tilaisuuden antaa vastine lausuntojen johdosta. Hakija ei ole toimittanut vastinetta.

15 15 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Polar-Sammal Oy:lle ympäristöluvan Pudasjärven kaupungissa sijaitsevan Syrjäsuon turvetuotantoon, turvetuotantoalueen vesien johtamiseen vesiensuojelurakenteiden kautta Syrjäojaan ja edelleen Pääojaan ja Kivarijärveen. Tuotannossa oleva pinta-ala on auma-alueet mukaan lukien noin 43 ha. Kalasto- ja kalastusvahinkojen ehkäisemiseksi määrätään kalatalousmaksu. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu muuta toimenpitein estettävää tai ympäristönsuojelulain mukaisesti korvattavaa tai toimenpitein hyvitettävää vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus. Luvan saajan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt pintavesiin 1. Syrjäsuon vedet on johdettava vesistöön hakemuksen täydennyksen liitteenä olevan, päivätyn piirustuksen "Polar-Sammal Oy: Syrjäsuo. Suunnitelmakartta" MK 1: osoittamalla tavalla. Vedet on johdettava laskeutusaltaan kautta pumppausaltaaseen, josta sulan maan aikana pumppaamalla pintavalutuskentälle ja edelleen Syrjäojaan. Talviaikainen vesien ohitusreitti syrjäojaan on pidettävä pumppausaikana suljettuna. Pumppaus pintavalutuskentälle on keväisin aloitettava mahdollisimman aikaisin ja sitä on jatkettava syksyyn, kunnes jäätyminen sen estää. Pintaa irrottavaa toimintaa ei kesällä saa aloittaa ennen kuin vedet pumpataan kentälle. Jäätymisen estäessä pumppauksen pintavalutuskentälle saadaan vedet johtaa pumppausaltaasta Syrjäojaan. Vesiensuojelurakenteille on nimettävä vastuullinen hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava ympäristökeskukselle. 2. Sarkaojissa tulee olla lietesyvennykset, lietteenpidättimet ja päisteputket. Tuotantoalueen ulkopuolisten alueiden on oltava eristetyt tuotantoalueesta eristysojilla, jotka on varustettu lietettä keräävin rakentein. Aumaalueen ja ojien väliin tulee jättää riittävä suojavyöhyke, jotta turvetta ei joudu ojiin. Massansiirtoalueita on mahdollisuuksien mukaan käytettävä virtaamansäätöön.

16 3. Tuotanto on suunniteltava ja järjestettävä siten, että vesistökuormitus jää mahdollisimman vähäiseksi. 4. Ojien ulottamista kivennäismaahan on vältettävä. Ojituksista, jotka ulottuvat kivennäismaahan, on ilmoitettava etukäteen ympäristökeskukselle. 5. Tuotantosuunnitelmaan ja vesiensuojelurakenteisiin saa Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä muutoksia, joilla ei ole haitallista vaikutusta yleiseen tai yksityiseen etuun. 6. Vesiensuojelurakenteet ja -laitteet sekä lasku- ja eristysojat on pidettävä kunnossa ja niiden toimivuus on tarkastettava säännöllisesti. Mahdolliset syöpymät, sortumat ja tukkeumat on korjattava välittömästi. Sarkaojat sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä. Mahdolliset kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusallas ja lietesyvennykset on tyhjennettävä lietetilan täytyttyä, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä. Poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse takaisin altaisiin tai ojastoon. Pintavalutuskentän toimintaa on tarkkailtava. Mahdolliset oikovirtaukset on estettävä padotuksin tai muilla toimenpiteillä. Laskeutusallas on varustettava pintapuomilla turvepölyn pääsyn estämiseksi vesistöön. Rakenteiden ja laitteiden toimivuudesta ja altaiden sekä syvennysten tyhjennyksestä on tiedot merkittävä käyttöpäiväkirjaan ja annettava tarvittavat tiedot Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Vesiensuojelurakenteiden ja -laitteiden sekä ojastojen kunnosta ja puhdistamisesta on huolehdittava myös tuotannon keskeytysten aikana. 7. Massansiirtoja ja matalakenttäojituksia sekä niihin liittyviä tuotantosuunnitelmasta poikkeavia vesiensuojelurakenteita ja vesienjohtamisjärjestelyjä koskevat suunnitelmat on esitettävä ennakkoon Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi sekä lähetettävä tiedoksi Pudasjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 16 Päästöt ilmaan 8. Tuotantotoimet sekä turpeen varastointi, käsittely ja kuljetus on suunniteltava ja ajoitettava niin, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Tuotannossa on mahdollisuuksien mukaan käytettävä mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia koneita ja laitteita. Pölyävät työvaiheet on keskeytettävä tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s. Melu 9. Turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä niin, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen 10. Turvetuotannossa on kaikessa toiminnassa huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Pudasjärven kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jonka ympäristöluvassa tai sitä vastaavassa

17 päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanotto. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Ongelmajätteet on toimitettava vastaanottajalle, jolla on oikeus niiden vastaanottoon. Luovutettaessa ongelmajätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen sekä on laadittava siirtoasiakirja. 17 Varastointi 11. Siirrettävät polttoainesäiliöt on pidettävä tiiviillä ja kantavalla alustalla niin, ettei polttoainetta pääse vuototapauksissa maaperään tai vesistöön. Voiteluaineet ja jäteöljyt on säilytettävä katetussa tilassa siten, että vuodot maaperään ja vesistöön on estetty. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 12. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Pudasjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä on järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. Toiminnan lopettaminen 13. Mikäli lupakauden aikana tuotannosta poistuvilla alueilla tehdään tuotantosuunnitelmasta poikkeavia jälkihoitotoimiin liittyviä vesien johtamisjärjestelyjä tai alue siirtyy jälkikäyttöön, on niistä ennakolta ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistuvien lohkojen vesiensuojelutoimia on jatkettava, kunnes toiminta ei enää sanottavasti aiheuta vesistökuormitusta. Vesiensuojelutoimia ei saa kuitenkaan lopettaa ennen kuin vähintään kaksi vuotta on kulunut tuotannon lopettamisesta. 14. Luvan saajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista, esitettävä ympäristölupaviraston hyväksyttäväksi yksityiskohtainen suunnitelma toiminnan lopettamisen edellyttämistä ympäristönsuojelua koskevista toimista ja tuotantoalueen jälkihoidosta. Hakemukseen on liitettävä esitys toiminnan lopettamisen jälkeisestä tarkkailusta sekä niiden toiminnan päättymisen jälkeen mahdollisesti aiheutuvien ympäristön pilaantumisvahinkojen korvaamisesta, joista luvan saaja on vastuussa. Vastaava suunnitelma on esitettävä myös, jos lupakauden aikana huomattava osa alueesta on poistunut tuotannosta ja kyseisellä alueella tehdään muutoksia vesienjohtamis- ja vesiensuojelujärjestelyihin. Tarkkailu- ja raportointimääräys 15. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa aiheuttamasta kuormituksesta ja sen ympäristövaikutuksista. Luvan saajan on huolehdittava toi-

18 minnan ja sen vaikutusten tarkkailusta sekä tarkkailutulosten raportoinnista tämän päätöksen liitteen 2 mukaisesti. Käyttö-, päästö- sekä kalasto- ja kalastustarkkailu on toteutettava päivätyn "Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille " mukaisesti. Käyttö-, päästö- sekä kalasto- ja kalastustarkkailua ja raportointia voidaan päätöksen lainvoimaisuudesta huolimatta muuttaa ympäristölupaviraston hyväksymällä tavalla. Lisäksi Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus voi tarkentaa käyttö- ja päästötarkkailua ja Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus kalasto- ja kalastustarkkailua. Vesistötarkkailu on tehtävä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla osana Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden tarkkailua. Vuoden 2012 jälkeen tarkkailut on tehtävä mainittujen viranomaisten hyväksymällä tavalla. 18 Kalatalousmaksu 16. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun 31. päivään mennessä Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle 80 euron suuruinen kalatalousmaksu käytettäväksi kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemiseen Syrjäsuon turvetuotantoalueen vesien vaikutusalueella. Maksun käytöstä on kuultava hankkeen vaikutusalueella toimivia osakaskuntia. OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA Vahingonkärsijä voi vaatia luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä ympäristölupavirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskevan hakemuksen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Turvetuotantoalueen vedet käsitellään sulan veden ajan pintavalutuksella, joka lähtökohtaisesti on turvetuotannon vesien puhdistuksessa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Laskeutusaltaan ja pintavalutuskentän mitoitusperusteet ovat turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen mukaiset. Vesien pilaantumisen ehkäisemiseksi annettavat määräykset ovat olosuhteet huomioon ottaen parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaiset. Syrjäsuon turvetuotantoalueen vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta Syrjäojan kautta Pääojaan ja edelleen Kivarijärveen Suo on ollut turvetuotannossa vuodesta 2001 alkaen. Turvetuotannon vesistövaikutukset näkyvät lähinnä Syrjä- ja Pääojassa sekä Kivarijärvessä kohonneina ravinnepitoisuuksina ja sen seurauksena lisääntyvänä levän kasvuna ja

19 kasvuston runsastumisena. Kivarijärven vedenlaatu on pysynyt heikkona. Tässä päätöksessä annettavin määräyksin alueelta johdettavat vedet eivät ennalta arvioiden aiheuta niin merkittäviä vaikutuksia vesistössä, ettei lupaa voitaisi myöntää. Noin 7 kilometrin etäisyydellä turvetuotantoalueesta sijaitsee Ohtosensuon Natura verkostoon kuuluva suoalue, josta osa on kansallisesti tärkeää lintualuetta. Noin 8 kilometriä tuotantoalueesta lounaaseen sijaitsee Pudasjärven Natura ohjelmaan kuuluva suojelualue. Kun otetaan huomioon turvetuotantoalueen etäisyys kyseisistä suojelualueista ja tällä päätöksellä annetut vesiensuojelumääräykset, hakemuksessa tarkoitettu turvetuotanto ei heikennä kyseisten suojelualueiden suojeltavia arvoja eikä luonnonsuojelulain 65 :n mukainen arviointi ole tarpeen. Toiminnasta voi aiheutua melua lähinnä toiminta-alueen välittömässä läheisyydessä, missä ei ole asutusta. Pölyä voi kulkeutua kauemmaksikin tuotantotoiminnan luonteesta ja sääoloista riippuen. Lupamääräyksissä olevin rajoituksin pölyn leviämistä voidaan vähentää niin, ettei siitä ennalta arvioiden aiheudu merkittävää haittaa tai vaaraa terveydelle. Pohjois-Suomen vesioikeuden päätöksessä nro 41/99/1 luvan saaja on määrätty suorittamaan tilakohtainen kertakorvaus vesistön virkistyskäytön vaikeutumisesta vuosilta Pudasjärven kylässä sijaitsevien tilojen omistajille. Suo on ollut tuotannossa vuodesta 2001 lähtien eikä turvetuotannosta aiheutuvia vesistövaikutuksia voida enää pitää merkittävinä. Tämän vuoksi tilakohtaisen korvauksen määräämiseen ei enää ole perustetta. Hanke ei ole kaavan vastainen. Kun otetaan huomioon turvetuotantoalueelta tulevien päästöjen ehkäiseminen ja rajoittaminen, toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden vaarantumista, yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista ympäristössä tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloilla. 19 Lupamääräysten perustelut Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Turpeen syvimmät kerrokset ovat pidemmälle maatuneet kuin pintakerros ja turvetuotantoalueen aiheuttama kuormitus vesistöön voi tämän takia tuotannon loppuvaiheessa olla tavallista suurempi. Turvetuotannon päästöt rehevöittävät vesistöä. Vesistön pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen käyttää mahdollisimman tehokkaita vesienpuhdistusmenetelmiä koko turvekentän käyttöajan. Häiriötilanteita varten annetaan tavanomaiset varautumismääräykset. Yksityiskohtaisten määräysten tai ohjeiden antaminen kuuluu asianomaisille viranomaisille. Tuotannon lopettamista ja jälkikäyttöä koskevat määräykset annetaan lupamääräyksistä 13 ja 14 ilmenevinä siten, että tuotannon lopettamista koskevat toimet ovat osa lupaa. Turvetuotantoon sovellettuna tämä säännös tarkoittaa turvetuottajan velvollisuutta huolehtia vesiensuojelutoimista, kunnes alueelta ei tule sanottavasti enempää kuormitusta kuin luonnonti-

20 laiseltakaan suolta tai maanomistaja on ottanut alueen sellaiseen käyttöön, että turvetuotannosta johtuva kuormitus loppuu. 20 Tarkkailu- ja raportointimääräys Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan toiminnan käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusta on annettava määräykset lupapäätöksessä. Ympäristölupavirasto vahvistaa käyttö- ja päästötarkkailun, sekä kalasto- ja kalastustarkkailun ja niiden olennainen sisältö esitetään tämän päätöksen liitteessä 2. Päästötarkkailuohjelma on tarkoitettu tuottamaan tietoa vesistöön joutuvasta kuormituksesta kaikissa olosuhteissa ja toiminnan eri vaiheissa. Oleelliset muutokset edellyttävät luvan muuttamista. Kalasto- ja kalastustarkkailu on tarpeen, koska vaikutusalue on kalastuksellisesti tärkeä ja kuormituksen vaikutukset ovat edelleen nähtävissä pohjan ja pyydysten limoittumisena. Kalasto- ja kalastusvaikutuksia voidaan lisäksi arvioida päästö- ja vesistötarkkailun perusteella. Kalatalousmaksu Syrjäsuon turvetuotantoalueen vesien mukana vesistöön kulkeutuu ravinteita, kiintoainetta ja orgaanista aineita. Turvetuotantoalueen vesistä aiheutuu, yhdessä vesistön muiden kuormittajien kanssa Pääojan ja Kivarijärven kalastolle ja kalastukselle ilmeistä vahinkoa. Ympäristölupavirasto arvioi päätöksessä määrätyn Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen vaatiman 80 euron vuotuisen kalatalousmaksun riittäväksi ehkäisemään turvetuotannosta aiheutuvat vahingot. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ja 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen vaatimukset on otettu huomioon pääasiaratkaisusta ja lupamääräyksistä ilmenevästi. KORVATTAVA PÄÄTÖS Pohjois-Suomen vesioikeuden päätös nro 41/99/1. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan.

21 21 Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on, mikäli se aikoo jatkaa tässä päätöksessä tarkoitettua turvetuotantoa sekä vesien johtamista vesistöön vuoden 2018 jälkeen, mainitun vuoden loppuun mennessä tehtävä ympäristölupavirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus uhalla, että ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemuksessa on esitettävä käyttöpäiväkirjan vuosiyhteenvedot, yhteenveto tuotantomäärästä tuotantokausittain, selvitys toiminnan vaikutuksista ja kalatalousmaksulla tehdyistä toimenpiteistä ja niiden tuloksista, yhteenveto tarkkailusta ja mahdollisista erillisselvityksistä sekä ehdotus tarvittavista toimenpiteistä vahinkojen poistamiseksi ja korvaamiseksi. Lisäksi hakemukseen on liitettävä tarvittavat selvitykset ja suunnitelmat ympäristökuormituksen vähentämiseksi toteutusaikatauluineen, selvitys tuotannosta poistuneiden alueiden tilasta sekä soveltuvin osin muut ympäristönsuojeluasetuksessa määrätyt selvitykset. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksessa annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain 56 :n nojalla. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 41, 42 1 ja 2 momentti, 43 1 ja 3 momentti, 44, 45 1 momentti, 46 1 momentti ja 55 2 momentti Vesilaki 2 luku 22 1 ja 3 momentti Jätelaki 4, 6 ja 15 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on euroa. Perustelut Turvetuotantoaluetta ( ha) koskevan ympäristölupahakemuksen käsittelymaksu on alla mainitun oikeusohjeen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan euroa. Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003)

22 22 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Kristiina Toivila Jorma Rantakangas Mikko Keränen Pertti Piippo Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana johtaja Kristiina Toivila sekä ympäristöneuvokset Jorma Rantakangas ja Mikko Keränen (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Pertti Piippo. Tiedustelut: asian esittelijä, puh PP/lk Liitteet Liite 1 Liite 2 Valitusosoitus Tarkkailuohjelma

23 Liite 1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot käyntiosoite: Veteraanikatu 1, 2. kerros postiosoite: PL 113, Oulu puhelin: asiak.palv ; telekopio sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

24 1 Liite 2 SYRJÄSUON TURVETUOTANTOALUEEN TARKKAILU Syrjäsuon turvetuotantoalueen tarkkailu toteutetaan Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden vuosien käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaa noudattaen. Tarkkailu on suunniteltava siten, että puhdistuslaitteiden toimivuus ja teho, tuotannosta aiheutuvat brutto- ja nettopäästöt sekä ympäristövaikutukset voidaan laskea tai arvioida riittävällä tarkkuudella kaikissa sää- ja virtausoloissa eri vuodenaikoina. Käyttötarkkailu Käyttöpäiväkirja Käyttötarkkailu liittyy kiinteästi päästötarkkailuun. Sen tarkoituksena on antaa päästötarkkailulle taustatietoja. Siihen kuuluu kuormitukseen liittyvien tietojen hankinta sekä vesiensuojelujärjestelyjen toimivuuden valvonta. Käyttötarkkailun apuna pidetään käyttöpäiväkirjaa. Käyttöpäiväkirjaan merkitään: tiedot tuotantotoiminnan aloittamisesta, lopettamisesta, tuotantoaloista ja tuotantomenetelmistä tiedot ojitus- ja tuotantotoiminnan etenemisestä kunnostustyöt massansiirrot ojitusten yhteydessä tarkat kaivuajat ja -paikat vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta tarvittaessa, havainnot toimivuudesta sekä poikkeamat suunnitelmista laskeutusaltaan, sarkaojien lietesyvennysten ja muiden mahdollisten lietesyvennysten tyhjentäminen ojastojen puhdistukset pintavalutuskentän talviaikaisen ohitusreitin avaamisen ja sulkemisen ajankohdat vesinäytteiden ottoajat sadanta, lämpötila ja tuuli, jos niitä mitataan pumppaamon käyttöaika ja mahdolliset häiriöt huomautukset, mm. rankkasateiden kestot ja seuraukset jätehuoltoon liittyvät toimet tiedot pölyn ja melun seurannasta (tuulitauot, valitukset) havainnot alapuoliseen vesistöön kohdistuvista vaikutuksista sekä muusta kuormituksesta, esim. metsäojitukset muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta ympäristöön tiedot jälkihoitotoimien toteuttamisesta kasvittumisen eteneminen tuotannosta poistuneilla saroilla alueiden ottaminen jälkikäyttöön Päiväkirja säilytetään tuotantoaikana työmaalla tai vastuullisen henkilön hallinnassa. Vastuuhenkilö ilmoitetaan ympäristökeskukselle. Päiväkirja säilytetään niin kauan kuin toimintaa harjoitetaan. Tarvittaessa käyttöpäiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Siitä laaditaan vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan päästötarkkailuvuotena tarkkailua suorittavalle konsultille ja esitetään vaadittaessa viranomaisille ja liitetään lupamääräysten tarkistamishakemuksen asiakirjoihin.

25 2 Vesiensuojelurakenteiden toiminta ja tehon tarkkailu Pintavalutuskentän vesienkäsittelytehoa arvioidaan silmämääräisten havaintojen, mm. pintavalutuskentän kunnon ja syvennyksiin ja altaisiin pidättyvän lietteen määrän perusteella. Päästötarkkailu Turvetuotantoalueelta lähtevän veden määrää tarkkaillaan pumpatun veden määrän avulla. Vedenlaatua seurataan ennen pintavalutuskenttää. Vedenlaatua tarkkaillaan kahtena vuonna lupakaudella Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen määrääminä vuosina. Vesinäytteiden otossa ja analysoinnissa noudatetaan yhteistarkkailuohjelmaa. Näytteet ottaa julkisen valvonnan alainen konsultti ympäristöviranomaisten käyttämillä ja hyväksymillä menetelmillä. Näytteet ovat kertanäytteitä ja niistä analysoidaan kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus, kokonaistyppi, kokonaisfosfori ja ph. Lisäksi kolme kertaa kesässä (kesä, heinä ja elokuun ensimmäinen näytekerta) määritetään fosfaattifosfori, ammoniumtyppi, nitraatti- ja nitriittitypen summa ja rauta. Poikkeustilanteiden tarkkailu Päästötarkkailuvuosina poikkeustilanteissa (ylivaluma, suolla tehtävät kunnostustoimet) tuottaja ottaa ylimääräisiä näytteitä. Näytteet toimitetaan viipymättä analysoitavaksi ja niistä määritetään kiintoaine, COD Mn, kok.p, kok.n ja ph. Päästöjen laskenta Päästöjen laskennassa käytetään mitattuja vedenlaatu- ja virtaamatietoja. Päästöt lasketaan kalenterivuosittain tai ympäristökeskuksen kanssa sovitun jakson mukaisesti. Päästöt lasketaan sekä brutto- että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen seuraavia taustapitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l tai muita Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen kanssa sovittavia arvoja. Niinä vuosina, joina virtaamaa tai vedenlaatua ei mitata, käytetään laskennassa Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen turvetuotantoalueilta mitattuja tietoja. Vaikutustarkkailu Vesistötarkkailu Vesistötarkkailu toteutetaan Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden vuosia koskevan vaikutustarkkailuohjelman periaatteita noudattaen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Vesistötarkkailupisteet on oltava ainakin Syrjäojan suussa sekä Pääojassa Syrjäojan liittymästä ylä- ja alavirtaan.