Millainen on maatalouden tulevaisuus ja miten se vaikuttaa ravinnevalumiin?

Transkriptio

1 Millainen on maatalouden tulevaisuus ja miten se vaikuttaa ravinnevalumiin? Heikki Lehtonen, erikoistutkija TkT, Dos, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT / Taloustutkimus heikki.lehtonen@mtt.fi Esitys

2 Sisältö Näköpiirissä olevia kehitystrendejä maatalouden tuotannossa ja rakenteessa Ilmastonmuutoksen ja muiden globaalien muutosten tuomat mahdollisuudet ja haasteet; Synergioita eri tavoitteiden välillä Lannan tehokkaampi hyödyntäminen Monipuolisempi viljelykierto miksi ei? Johtopäätökset

3 Kotieläintalouden rakennekehitys ei ole hidastumassa Kotieläintilojen (ei hevostilat) määrä vähentynyt (-43 %) Siat +12 %, Naudat -12 %, lampaat +20 %, siipikarjanliha +57% Lantaravinteiden määrä hehtaaria kohden voi edelleen kasvaa alueilla, joilla tuotanto kasvaa sitä hillitsevät ympäristötuen ehdot (kannustin peltoalan lisäämiseen) ja ympäristölupakäytännöt; paineita pellon raivaamiseen Jatkossa lantaravinteiden kasvu hehtaaria kohden on aiempaa todennäköisempää kasvavan lypsykarjatalouden alueilla kuin sikatalousalueilla lypsykarjatalouden erikoistuminen ja keskittyminen jatkuu, kun taas sikatalouden kasvu lienee ohitse markkinoiden ja tukipolitiikan muutosten takia: sianlihantuotanto vähenee 10-20% 2008 tasosta sianlihantuotanto voi silti kasvaa Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan yksittäisissä kunnissa merkittävästi Lampaiden määrän kasvu (+20 % ) keskittynyt Pohjois-Suomeen ja Ahvenanmaalle! Erityinen tarve / mahdollisuus biodiversiteetin hoitoon olisi Manner- Suomessa Etelä-Suomen alueella, jossa nautojen määrä vähäinen kasvava hevostalous lisää / ylläpitää lähinnä kuivaheinäalaa

4 Maatilat tuotantosuunnittain Ennuste 2015 %muutos Lypsykarjatilat ,7 Muut nautatilat ,1 Sikatilat ,1 Siipikarjatilat ,0 Viljatilat ,8 Muut tilat ,7 Kaikki maatilat ,1

5 Maatalouden rakennekehitys ei ole vielä hidastumassa! Yli 50 lehmän karjojen osuus maidontuotannosta 100% 90% 80% 70% 60% Tanska Ruotsi Saksa Ranska Suomi 50% 40% 30% 20% 10% 0% Lähde: Eurostat

6 Yli 1000 sian tilojen osuus sianlihantuotannosta 90% 80% 70% 60% 50% Tanska Ruotsi Saksa Ranska Suomi 40% 30% 20% 10% 0% Lähde: Eurostat

7 Varsinais-Suomen Etelä-Pohjanmaan Pohjanmaan Satakunnan Pohjanmaan Hämeen Pirkanmaan Pohjois-Pohjanmaan Kaakkois-Suomen Uudenmaan Etelä-Savon Keski-Suomen Pohjois-Karjalan Kainuun Lapin Ahvenanmaa Sikojen määrä TE-keskuksittain vuosina 2000 ja Lähde: TIKE

8 Maitotilojen tilaluokkajakauman (eri kokoluokkien suhtellinen osuus lypsylehmistä) simuloitu kehitys Dremfia-sektorimallissa verrattuna havaittuun kehitykseen (Lähde: MTT) 0,9000 0,8000 0,7000 0,6000 0,5000 0, lehmää_dremfia lehmää_dremfia 50 ja yli_dremfia 1-19 lehmää_havaittu lehmää_havaittu 50 ja yli_havaittu 0,3000 0,2000 0,1000 0,

9 Edellisiin liittyä maidon tuotantomäärän (milj. litraa) kehitys Dremfia-mallissa tukialueittain (Lähde: MTT) 2500,0 2000,0 1500,0 AB-alue C-alue koko maa Havaittu_AB 1000,0 Havaittu_C Meijeriin tullut maito 500,0 0,0 Y1995 Y1996 Y1997 Y1998 Y1999 Y2000 Y2001 Y2002 Y2003 Y2004 Y2005 Y2006 Y2007 Y2008 Y2009 Y2010 Y2011 Y2012 Y2013 Y2014 Y2015 Y2016 Y2017 Y2018 Y2019 Y2020

10 Lannan lannoituskäytön edistäminen Lannan lannoituskäyttöä edistää jo nyt lannan levitys kasvukauden aikana toimenpide Olennaista että lantaravinteet otetaan kasvien käyttöön multaamalla eikä niitä hukata syys- tai hajalevitykseen! Syyslevityksestä tulisi pyrkiä kannustimien ja neuvonnan keinoin kokonaan eroon Multaaminen /sijoituslevitys vie enemmän aikaa ja konekustannuksia kuin hajalevitys ovatko kustannuskompensaatiot ja kannustimet ajan tasalla? Tulisi suosia aiempaa selvemmin multaamista ja tilojen välistä yhteistyötä lantaravinteiden hyödyntämiseen Miksi parhaat käytännöt eivät ole jo käytössä? Tukeuduttava enemmän viljelijän toiminnan ja tarpeiden syvään ymmärtämiseen Kuinka pienestä lannan tehokkaampi käyttö on kiinni? Viljelijä maksimoi hyötyä, josta taloudellinen voitto on yksi osa

11 Lanta ympäristötukijärjestelmissä Ympäristötuessa oli toisella ohjelmakaudella lannankäytön tehostamisen tuki 65 euroa/ha, ja tuen piirissä oli noin tilaa ja lähes ha Tuki maksettiin lannan vastaanottajalle; järjestelmä oli toimiva, viljelijäystävällinen ja kustannuksiltaan kohtuullinen yhteiskunnalle komissio ei kuitenkaan hyväksynyt enää nykyiseen ohjelmaan vastaavaa toimenpidettä, koska katsoi sen olevan ristiriidassa saastuttaja maksaa -periaatteen kanssa! Nykyisessä ohjelmassa lantaan liittyviä tukia ovat lietelannan sijoittaminen peltoon (tuki on 56 euroa/ha sijoituslevitystä käytetylle peltoalalle ja tuen piirissä on tilaa ja ha peltoa) sekä lannan levitys kasvukaudella (tuki 27 euroa/ha koko tilan peltopintaalalle ja tilaa ja ha) tuet ovat toisensa pois sulkevia, vaikka ympäristönäkökohdasta lanta sijoitettuna kasvukauden aikana olisi paras lannankäyttöratkaisu!

12 Perusongelma: Lanta ei ole paras mahdollinen lannoite! Lanta lannoitusmateriaalina vähäravinteista ja ravinnesuhteiltaan lannoituskäyttöön sopimatonta liian vähän typpeä suhteessa fosforiin useimpien kasvien tarpeisiin nähden; lisäksi ravinnepitoisuuksissa aina epävarmuutta Lannassa liukenematonta typpeä noin 35-40% => epävarmuutta viljelijälle + potentiaalista ympäristöhaittaa Typpilannoitetta joudutaan ostamaan lannan liikafosforin takia => kaksinkertainen liikenne peltolohkoille lannoituksen takia + usein lannan vastikkeeton luovutus tilan ulkopuolelle Tarvetta tiivistää ravinteita ja muuttaa ravinnesuhteita kasvien tarpeita vastaavaksi Erotetaan fosforipitoinen kiintoaines ja typpipitoinen neste erikseen (separointi), jolloin typpilannoitus voidaan hoitaa pelkästään lannalla ja saavuttaa eräitä kustannussäästöjä Haittana suuri levitysmäärä hehtaarille, uhkana maan tiivistyminen Fosforipitoinen sakka kuivalevityksenä pelloille, joilla sitä tarvitaan Mieluiten kompostoituna, jolloin tilavuus pienenee ja rikkakasvit eivät leviä

13 Keskeistä lietelannan jakeistaminen niin että sen käyttö lannoitteena helpottuu Ensisijainen olisi edullinen isäntälinjan ratkaisu joka toisi jakeistamisen edut kaikkien suurten tilojen ulottuville Kustannusten tulisi olla sen verran pieniä että ne olisivat korvattavissa esim. ympäristötukijärjestelmän kautta On todennäköistä, että edes suurimmat tilat eivät yksinään pysty kannattavasti investoimaan separointilaitteistoon + tarvittavaan ylimääräiseen lietesäiliöön => yhteistyö alueen muiden isojen karjatilojen kanssa voi johtaa selkeästi kannattaviin lannankäsittelyinvestointeihin! Suunnattava lannan käyttöä edistävä prosessointi erityisesti isoille tiloille ja alueille, joilla niitä on paljon Myös kaukana kaikesta sijaitseville tiloille tulisi olla jakeistamiseen mahdollisuus niukkuus pellosta + ympäristöpolitiikka ajavat pellon raivaukseen! Kannustin lannan jakeistamiseen ja separointilaitteiston tehokkaaseen käyttöön toisi jakeistamis- ja levityspalvelut myös pienten tilojen ulottuville Konerenkaille lisätuottoa lannan käsittelystä + levityspalvelusta Esteet lähinnä organisointiin liittyviä ja myös henkisiä; asennetta ja vaivannäköä ei kotieläintiloilla aina riitä luovien ratkaisujen etsimiseen ja löytämiseen

14 Teknologiaskenaario 2: Biokaasu maatilojen yhteislaitoksena + ravinnekierto Tavoitteena, että lannan kiintoaines biokaasulaitokseen Separointi jo tilalla poistaa merkittävästi fosforia tilalta, vähentää veden kuljetusta ja tilalle jäävän nesteosan levitys voidaan tehdä typen perusteella Tarvittava separaattori voi olla alueella kiertävä yhteislaite Ratkaisu voisi soveltua erityisesti lähinnä maatilojen materiaaleihin pohjautuviin laitoksiin, joiden kokoluokka on noin t/a

15 Teknologiaskenaario 3: Iso keskitetty biokaasulaitos LANTA + JÄTTEET JA SIVUTUOTTEET LANTA + KASVIBIOMASSA esikäsittely + biokaasu + tuotteistus esikäsittely: lämpökäsittely (STA:n mukainen hygienisointi tai terminen hydrolyysi), murskaus, homogenisointi tuotteistus: mekaaninen kuivaus + kuivajae käyttöön sellaisenaan, nestejakeelle typen strippaus (lopputuotteena typpiliuos ja rejekti, jolle kenties vielä haihdutus/fosforin saostus/johtaminen puhdistamolle) mikäli laitos on kokoluokkaa t/a suurempi ja/tai syöttömateriaaleissa on mukana puhdistamolietettä, prosessointi käy kustannustehokkaammaksi ja mahdollistaa koko lopputuotteen tehokkaan hyödyntämisen Tavoite: energiantuottotulot (sähkö / liikennepolttoaine) ravinnetuotteiden valmistus ja myynti jätehuollon ratkaisut (vastaanottomaksut) materiaalikierrot ympäristöhyödyt

16 Biokaasulaitos alueellisena toimijana Lisää käyttötunteja olemassa olevalle konekannalle (urakoitsijoille); parantaa urakointipalvelujen saatavuutta Typpipitoisia prosessiliemiä lannoitteeksi lähialueille Nurmirehun ylijäämälle jälkimarkkinat (?) tietyin edellytyksin Syvempää työnjakoa; ehkä säilörehu biokaasuksi eriytyy nurmirehun tuotannosta kokonaan, mutta hyödyntää samoja koneita mutta eri työhuippuina kuin rehunurmen korjuu Ympäristöhyötyjä syventyneen työnjaon kautta: ostolannoitteiden väheneminen, maaperän orgaanisen aineksen lisääntyminen muuttuneen viljelykierron vuoksi myös kasvitiloilla

17 Navettarakennusinvestointien peltoalavaatimuksen lieveneminen (jos esim. lantafosfori voidaan erottaa) johtaa suurempaan maidontuotantoon (milj. l.) Pohjanmaalla (vas.) ja Pohjois-Suomessa (oik.) - Lähde: Lehtonen, H Technology diffusion, farm size structure and regional land competition in dynamic partial equilibrium. Presentation in 114th EAAE-Seminar, Structural Change in Agriculture: Modeling Policy Impacts and Farm Strategies. Berlin April LM100 LM50 Baseline LM100 LM50 Baseline Y1995 Y1996 Y1997 Y1998 Y1999 Y2000 Y2001 Y2002 Y2003 Y2004 Y2005 Y2006 Y2007 Y2008 Y2009 Y2010 Y2011 Y2012 Y2013 Y2014 Y2015 Y2016 Y2017 Y2018 Y2019 Y2020 Y1995 Y1996 Y1997 Y1998 Y1999 Y2000 Y2001 Y2002 Y2003 Y2004 Y2005 Y2006 Y2007 Y2008 Y2009 Y2010 Y2011 Y2012 Y2013 Y2014 Y2015 Y2016 Y2017 Y2018 Y2019 Y2020

18 Vielä eräitä lantanäkökohtia! Ostolannoitteiden kallistuessa orgaanisten lannoitevalmisteiden kysyntä kasvaa Järkevä lantaravinteiden kierto voi lisätä tuotantoa joillain alueilla Voi vähentää paikallista pellonraivauspaineita Taloudellinen hyöty vs potentiaaliset riskit jos jokin ei toimi! Lanta on ainoa maataloustuote, jota ei juurikaan hyödynnetä kaupallisesti! Maailma ei pelastu hallinnon rajoittein ja houkuttein, mutta niillä voidaan edistää lannan tehokkaampaa hyödyntämistä ja lantaan perustuvan liiketoiminnan kehittymistä

19 Pellonkäyttö vakaa myös jatkossa Nykyjärjestelmä tarkoittaa rehuviljan ylituotantoa ja viljan yksipuolista viljelyä laajoilla alueilla Suomessa Nurmiala vähenee koko maan tasolla vain hitaasti, mutta vähenee nopeammin alueilla joilla nautakarja vähenee nopeasti Kesannoinnin suosio voi vähitellen kasvaa kun panoshinnat kääntyvät nousuun globaalitalouden elpyessä ja kun viljamarkkinoiden riskit tiedostetaan aiempaa paremmin ne jotka lisäsivät vilja-alaa ja lannoitusta sekä viljan varastoja viljan huippuhintojen innoittamina ovat pettyneet pahasti Ympäristötuki on nykymuodossaan viljelijälle hyvä lannoitushaluja hillitsevä ja riskiä tasaava tukimuoto Hintasuhteiden mukainen lannoitus voi ylittää ympäristötuen rajat Ympäristötuki ei yhtä houkutteleva niille viljelijöille, jotka suuntautuneet korkean intensiteetin tuotantoon halutaan taata typen ja fosforin riittävyys kaikissa olosuhteissa

20 Ympäristötuki kannustaa heikosti kesannointiin ja monipuolisempaan viljelykiertoon Tukijärjestelmän kokonaisuus ajaa edelleen (rehu)viljanviljelyyn vaikka viljan hinnat alle muuttuvien kustannusten (työ, lannoitteet, puinti, kuivaus...) jos viljanviljelijä kesannoi yli puolet pelloista, hän menettää LFA- ja ympäristötukea, CAP-tukea hän ei menetä Tukien turvin ylituottaminen ja sen epäedulliset ympäristövaikutukset selvä politiikan epäonnistuminen, jota ympäristötuki ei oleellisesti vähennä CAP -kuivauskorvaus sentään uskallettiin irrottaa osaksi tilatukea edellisessä 2006 toimeenpannussa CAP -reformissa onko mahdollista määritellä (pitkäaikainen) kesannointi ehtoineen, jolle voidaan maksaa ympäristötuen perustukea? Suomessa toistaiseksi vähän tukitoimia viljelykierron monipuolistamiseen! maan rakenteen parantaminen erit. monokulttuurisilla viljelyalueilla olisi ensiarvoisen tärkeää monista syistä useamman kasvin viljely ostopanoksineen tuottaa kustannuksia viljelijälle tuloriski ei oleellisesti pienene (kasvien tuottovaihtelut usein samansuuntaisia) parantuneet tuotot viljelykierron ansiosta nousseista sadoista myöhempinä vuosina epävarmoja; vasta sadon nettoarvo muuttuvien kustannusten jälkeen jää tarvittaville kiinteille panoksille! viljelykiertojen ja pitkäaikaisen kesannoinnin tuki yleistä OECD-maissa -Taulukko 3 s. 21

21 Johtopäätöksiä maatalouden kehityksestä Kotieläintalouden rakennekehitys ei ole hidastumassa Kasvintuotanto saattaa keskittyä entistä selvemmin erikoistuneiden yrittäjien /yhtymien/ verkostojen käsiin Keskeistä on tunnistaa ja edistää niitä asioita, jotka myötävaikuttavat useiden eri ympäristötavoitteiden saavuttamista ja parantavat maatilojen taloutta Markkinaehtoisen toiminnan kautta tulee löytyä todellisia kannustimia maatalouden ympäristönhoitoon, lannan hyötykäyttö ja tuotteistaminen Maatalouden tulot, vesiensuojelu, monimuotoisuus, kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen eivät voi olla ristiriidassa keskenään, joten keskeistä on tunnistaa synergioita (esim. lannankäsittely, viljelykierrot) Maatalous voi tuottaa merkittäviä päästövähennyksiä, jos niistä maksetaan Maatalous usein heikosti kannattavaa => kilpailukykyinen vähennyskustannus