Lannan tehokkaampi hyödyntäminen maatalouden ravinnekuormituksen vähentämisessä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lannan tehokkaampi hyödyntäminen maatalouden ravinnekuormituksen vähentämisessä"

Transkriptio

1 Lannan tehokkaampi hyödyntäminen maatalouden ravinnekuormituksen vähentämisessä Heikki Lehtonen, erikoistutkija TkT, Dos, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT / Taloustutkimus heikki.lehtonen@mtt.fi Esitys

2 Kotieläintalouden lantaongelmasta on tulossa yhä keskeisempi Itämeren suojelussa Lantaongelma = ylen määrin lantaa ja ravinteita (N,P) niiden peltojen lannoitustarpeeseen nähden, joille lantaa levitetään Tämä johtaa typen ja fosforin valumiseen vesistöihin sitä runsaampana, mitä suurempana ja mitä kauemmin ylilannoitus on jatkunut (maan varastointi- ja puskurointikyky rajallinen ravinteiden suhteen) Orgaanisen typen hajoaminen kiihtyy ilmaston lämmetessä, ja ravinteiden huuhtoutuminen lisääntyy talvien leudontuessa ja rankkasateiden ja tulvien yleistyessä Esimerkiksi Ruotsin television dokumentti pahenevasta lantaongelmasta Puolassa ja Venäjällä (Leningradin alue) on herättänyt huomiota Pääosa pahenevasta lantaongelmasta johtuu erittäin suurten kotieläintuotantoyksiköiden rakentantamisesta suhteessa lähialueen peltoalaan, sekä lannanlevitysmääräysten puutteellisesta noudattamisesta ja valvonnasta Kysymys: voidaanko kotieläintuotannon mittakaavaedut yhdistää tehokkaampaan ravinnekiertoon? HYÖTYLANTA-tutkimusohjelman loppuraportti on saatavissa verkkojulkaisuna:

3 Perusongelma: Lanta ei ole paras mahdollinen lannoite! Lanta lannoitusmateriaalina vähäravinteista ja ravinnesuhteiltaan lannoituskäyttöön sopimatonta liian vähän typpeä suhteessa fosforiin useimpien kasvien tarpeisiin nähden; lisäksi ravinnepitoisuuksissa aina epävarmuutta Lannassa liukenematonta typpeä noin 35-40% => epävarmuutta viljelijälle + potentiaalista ympäristöhaittaa Typpilannoitetta joudutaan ostamaan lannan liikafosforin takia =>ylimääräistä liikennettä peltolohkoille lannoituksen takia + usein lannan vastikkeeton luovutus tilan ulkopuolelle Tarvetta kuljettaa lantaa yhä kauemmas, jotta levitys olisi kasvien ravinnetarpeen mukaista kuka maksaa? Erityisesti lietelannasta yli 95 % vettä Tarvetta tiivistää ravinteita ja muuttaa ravinnesuhteita kasvien tarpeisiin Erotetaan fosforipitoinen kiintoaines ja typpipitoinen neste erikseen (separointi), jolloin typpilannoitus voidaan hoitaa pelkästään lannalla ja saavuttaa eräitä kustannussäästöjä Haittana suuri levitysmäärä hehtaarille, uhkana maan tiivistyminen Fosforipitoinen sakka kuivalevityksenä pelloille, joilla sitä tarvitaan Mieluiten kompostoituna, jolloin tilavuus pienenee ja rikkakasvit eivät leviä

4 Pellolle levitetyn sian lietelannan arvo (eur/ha) pellon ja lietesäiliön välisen etäisyyden (km) kasvaessa Huomioitu levityskustannukset ja pellon tiivistymisestä aiheutuva sadonmenetys. Lokakuussa 2010 typen arvo salpietarilannoitteissa oli noin 1 eur/kg ja fosforin 2,4 eur/kg. Kaliumin arvoa ei ole huomioitu ,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 Hinnat -50% Lokakuun 2010 hinnat Hinnat +50%

5 Pellolle levitetyn naudan lietelannan arvo (eur/ha) pellon ja lietesäiliön välisen etäisyyden (km) kasvaessa Huomioitu levityskustannukset ja pellon tiivistymisestä aiheutuva sadonmenetys. Lokakuussa 2010 typen arvo salpietarilannoitteissa oli noin 1 eur/kg ja fosforin 2,4 eur/kg. Kaliumin arvoa ei ole huomioitu.

6 Hyötylannan teknologiaskenaario 1: Lannan jakeistaminen mekaanisella separoinnilla Tyypillisimmin lanta puristetaan seulan läpi ruuvikuivaimella, joita on sekä sähkö- että traktorikäyttöisiä. Markkinoilla on myös heikompitehoisia seuloja ja nauhakuivaimia sekä tehokkaampia kuivauslinkoja. Separaattori ei toimi alle 5 pakkasasteen lämpötiloissa. Sekä kiinteälle että nestemäiselle jakeelle olisi hyvä olla omat säiliönsä. Erilliseen säiliöön separoitua nesteosaa ei tarvitse enää uudelleen sekoittaa. Separoitu nestefraktio levittyy ja imeytyy maahan käsittelemätöntä lietettä nopeammin, mikä vähentää typen haihtumista ammoniakkina ja jouduttaa itse levitystyötä. Kuiva-ainepitoisemman fosforifraktion voi levittää pellolle kuivalannan tavoin. Sitä voi myös kompostoida aumassa, jolloin sen tilavuus pienenee alle 10%:iin nestefraktion tilavuudesta Samalla kasvavat ammoniakkipäästöt. Sakkafraktio tarvitsee alustan, josta ravinteet eivät vuoda maahan, ja tähän tarkoitukseen sopii esim. turve. Mikäli sakkafraktion kuiva-ainepitoisuus on yli 30%, sitä ei tarvitse kattaa.

7 Lannan jakeistamisen kustannushyödyt (eur per tila) 13 %, 40 % ja 69 % fosforin erotustehokkuuksilla Tilalla varastoitava lantamäärä 3000 kuutiometriä, omaa peltoa 45 ha, salpietaritypen hinta 1 eur/kg, nautatilalla fosforin lannoitusraja 20 kg/ha, typen 170 kg/ha (7 peltolohkolla) ja 90 kg/ha (2 peltolohkolla) ja sikatilalla typen lannoitusraja 90 kg/ha ja fosforin 15 kg/ha. Peltolohkon koko 5 ha. 0 % 13 % 40 % 69 % Nautatila eur eur eur eur Raakalietteen levityskustannus omille pelloille Raakalietteen levityskustannus muiden pelloille Ostolannoitemenot Jakeistetun lietteen levityskustannus omille pelloille Jakeistetun lietteen levityskustannus muiden pelloille Pellon tiivistymisestä aiheutuva satotappio Yhteensä Erotus lähtötilanteeseen (jolloin ei jakeistusta) Sikatila Raakalietteen levityskustannus omille pelloille Raakalietteen levityskustannus muiden pelloille Ostolannoitemenot Jakeistetun lietteen levityskustannus omille pelloille Jakeistetun lietteen levityskustannus muiden pelloille Pellon tiivistymisestä aiheutuva satotappio Yhteensä Erotus lähtötilanteeseen (jolloin ei jakeisteta)

8 Investoinnin takaisinmaksuaika (vuotta), kun kiintoaineen ja fosforin erottamiseen tarvittavat hankintamenot yht eur (ml. tehokas lietesekoitin ja pumppu) ja kustannuksia jakavia tiloja 1-10 kpl Fosforin erotustehokkuus 40 % (ruuvikuivain ja mahdollisuus jakeistetun nesteosan laskeuttamiseen erillisessä altaassa), käyttöikä 12 vuotta. Tiloilla varastoitavaa lantaa 3000 kuutiometriä ja omaa peltoa 45 ha. Laskennallinen korkokanta 5 %, 12 vuoden laskennallisella takaisinmaksuajalla vuotuinen annuiteettikerroin 0,11283; vuotuinen pääomakustannus 9026 euroa, vuotuinen huoltokustannus 1 % hankintahinnasta (800 eur) eur käyttökustannus per tila Takaisinmaksuaika vuosina, kun 1,2,3,4,5 ja 10 tilaa jakamassa kustannuksia jakeistamisen kate kustannussäästö eur eur Nautatila ,3 6,2 3,4 2,3 1,7 0,8 Sikatila ,8 4,8 2,7 1,9 1,4 0,7 katemuutos per nautapaikka eur -4,8 22,5 31,6 36,1 38,9 44,3 katemuutos per sikapaikka eur 0,7 4 5,1 5,6 5,9 6,6

9 Mihin fosforin erottaminen lannasta johtaisi? Maidontuotannon keskittyminen Pohjanmaan suuralueelle suurille tiloille kiihtyisi lievästi: tuotanto +3-5% Koko maassa tuotanto kasvaisi 2-3% (40-50 milj. litraa) Fosforin erottaminen vähentäisi pellon hankinnan kustannusta navettalaajennuksille Vaikutus maataloustuloon 5-10 milj. eur Vaikutus keinolannoitefosforin myyntiin -50% / -40% / -20% Tiedossa olevat todennäköiset erotustehokkuudet mekaanisessa separoinnissa 69%, 40%, 13% Vaikutus keinolannoitetypen myyntiin -4-5% Fosforin mekaanisen separoinnin kustannukset jaettava usean suuren tilan kesken => kustannukset mahdollista kattaa Vähentää lannan kuljetus- ja levityskustannuksia Lantatypen käyttö tehostuu

10 Johtopäätöksiä Kotieläintalouden rakennekehitys ei ole hidastumassa => mahdollisuuksia ravinnekierrolle Kiintoaineen ja fosforin erottaminen kannattavaksi usean ison tilan yhteistyönä Voi helpottaa liikafosforista kärsivien tilojen kasvua, vaikka hyödyt kuluvat kustannuksiin Voi johtaa tuotannon kasvuun siellä, missä jo paljon kotieläimiä Miten syntyvä fosforilannoite hyödynnetään? Jos kysyntää, P-taseet alenevat! Orgaanisten lannoitteiden oltava kilpailukykyisiä vaihtoehtoja väkilannoitteille Se mikä käsittelyn helppoudessa hävitään, voitettava sujuvalla työnjaolla, osaamisella ja kustannussäästöillä ja pienemmällä hintavaihtelulla Maatalouden, yhdyskuntien ja teollisuuden materiaalivirtojen sisältämien ravinteiden tuotteistus on mahdollista keskitettyjen biokaasulaitosten perään sijoitettavissa kierrätyslannoitetehtaissa Ei vielä todellisuutta vaatii merkittäviä kehittämispanostuksia, jotta ravinnekierto ja biokaasu olisivat vahvassa synergiassa Lannan kuljetusmatkoja kannattaa ympäristömielessä pidentää jos ravinteet kasvien käyttöön! Keskeistä edelleen myös lannan sijoituslevitykseen siirtyminen ja syyslevityksen vähentäminen Tärkeää kannustaa toimiin, jotka edistävät useiden eri ympäristötavoitteiden saavuttamista ja parantavat maatilojen taloutta lannan hyötykäytössä mahdollisuuksia Maatalouspolitiikan, ruokastrategian, ilmasto- ja energiastrategian, vesiensuojelun, monimuotoisuuden tavoitteet Maatalous voi tuottaa merkittäviä päästövähennyksiä, jos niistä maksetaan Maatalous usein heikosti kannattavaa => kilpailukykyinen vähennyskustannus

11 Baltic MANURE ,7 milj. eur Objectives Turning manure into business opportunities To establish a manure knowledge forum by transnational R&D efforts, communication and business innovation To evaluate the existing systems and technologies for animal housing and manure processing in the Baltic Sea Region To evaluate the existing norms for manure in relation to housing and technologies to reach sustainable nutrient cycles, with a special emphasis on phosphorus To perform sustainability analysis of new technologies To identify and analyse the commercial potentials of manure technologies, e.g. for energy purposes To evaluate the structure of incentives and national interpretations of EU directives influencing the development of inventive manure processing technologies To stimulate business innovation for manure technologies and to recommend specific investments

12 Baltic MANURE - Work Packages WP 1. Project management: MTT (FI) Will ensure strategic, operational and financial management of the project WP 2. Communication: ABP/CBMI (DK) Will facilitate communication between all MANURE actors internally and externally WP 3. Innovative technology for animal feeding and housing, processing, storage and spreading of manure: JTI (SE) Will identify innovative technologies for handling and processing manure in an environmentally-friendly way on big farms in the BSR WP 4. Standardisation of manure types with special emphasis on phosphorus : JKI (DE) Will describe different manure types and their value as a fertiliser and recommend new standards for manure types WP 5. Assessing sustainability of manure technology chains: Univ. S. Denmark (DK) Will assess the environmental consequences of different manure management technology chains of relevance for the BSR WP 6. Energy potentials of manure: MTT (FI) Will evaluate the energy potentials of different manure types with focus on biogas technology WP 7. Business innovation: ABP/CBMI (DK) Will in cooperation with EEN members in the BSR region ensure the commercial viability of innovative companies and research outputs from the WPs 3-6

Lietelannan jakeistamisen ja paremman hyödyntämisen kannattavuus

Lietelannan jakeistamisen ja paremman hyödyntämisen kannattavuus Lietelannan jakeistamisen ja paremman hyödyntämisen kannattavuus Lantamarkkinat ja ravinteiden kestävä käyttö Paimionjoella -työpaja Koski Tl 19.1.2012 Heikki Lehtonen, Prof.. Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

Lannan tehokkaampi hyödyntäminen maatalouden ravinnekuormituksen vähentämisessä

Lannan tehokkaampi hyödyntäminen maatalouden ravinnekuormituksen vähentämisessä Lannan tehokkaampi hyödyntäminen maatalouden ravinnekuormituksen vähentämisessä Heikki Lehtonen, erikoistutkija TkT, Dos, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT / Taloustutkimus heikki.lehtonen@mtt.fi

Lisätiedot

Lannan hyödyntäminen ja talous. Kokemäki 11.4.2013

Lannan hyödyntäminen ja talous. Kokemäki 11.4.2013 Lannan hyödyntäminen ja talous Kokemäki 11.4.2013 Heikki Lehtonen, Pellervo Kässi, Heidi Rintamäki Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT / Taloustutkimus heikki.lehtonen@mtt.fi Sisältö Lantaravinteiden

Lisätiedot

Lannan tehokkaamman hyödyntämisen taloudelliset ja rakenteelliset vaikutukset tila- ja aluetasolla

Lannan tehokkaamman hyödyntämisen taloudelliset ja rakenteelliset vaikutukset tila- ja aluetasolla Lannan tehokkaamman hyödyntämisen taloudelliset ja rakenteelliset vaikutukset tila- ja aluetasolla Heikki Lehtonen, erikoistutkija TkT, Dos, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT / Taloustutkimus

Lisätiedot

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki InnoTietoa! - hanke Esityksen rakenne: - Johdanto - Logistiikan ratkaisumahdollisuudet

Lisätiedot

Lietelannan separoinnin taloudellinen merkitys

Lietelannan separoinnin taloudellinen merkitys Lietelannan separoinnin taloudellinen merkitys Johanna Virtanen, Ylä-Savon ammattiopisto 2017 Yleistä Lantalajien ravinnesisällöt poikkeavat toisistaan merkittävästi Kun lannan käyttöä taloudellisia tekijöitä

Lisätiedot

Millainen on maatalouden tulevaisuus ja miten se vaikuttaa ravinnevalumiin?

Millainen on maatalouden tulevaisuus ja miten se vaikuttaa ravinnevalumiin? Millainen on maatalouden tulevaisuus ja miten se vaikuttaa ravinnevalumiin? Heikki Lehtonen, erikoistutkija TkT, Dos, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT / Taloustutkimus heikki.lehtonen@mtt.fi

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / Johan Sundberg 16.3.15 Valtioneuvoston asetus eräiden

Lisätiedot

Suositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön

Suositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön RUOKINTA ERITYS ELÄINSUOJA LEVITYS VARASTOINTI PROSESSOINTI Suositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön Juha Grönroos, erikoistutkija, SYKE Sari Luostarinen, erikoistutkija, MTT RUOKINTA ERITYS ELÄINSUOJA

Lisätiedot

Lannan ravinteiden hyödyntäminen

Lannan ravinteiden hyödyntäminen Lannan ravinteiden hyödyntäminen MTT Kotieläintuotannontutkimus Hydro-Pohjanmaa -hankkeen Lantaseminaari 26.3.2014 Ilmajoki Esityksen sisältö Ravinteiden säästö lannassa Lannan prosessointi ja sen tavoitteet

Lisätiedot

Ravinnekierrätyksen. taustaa ja tilastoja. Kaisa Riiko, projektikoordinaattori Järki Lannoite hanke Baltic Sea Action Group

Ravinnekierrätyksen. taustaa ja tilastoja. Kaisa Riiko, projektikoordinaattori Järki Lannoite hanke Baltic Sea Action Group Kuvat: Kaisa Riiko ellei muuta mainittu Ravinnekierrätyksen taustaa ja tilastoja Kaisa Riiko, projektikoordinaattori Järki Lannoite hanke Baltic Sea Action Group Fosforin kierrätyspotentiaali Fosforin

Lisätiedot

Lannan ka ytö n talöudelliset tekija t Ja rki Lanta -hankkeessa

Lannan ka ytö n talöudelliset tekija t Ja rki Lanta -hankkeessa Kaisa Riiko, BSAG 11/2014 Lannan ka ytö n talöudelliset tekija t Ja rki Lanta -hankkeessa Tiivistelmä Eri lantalajien ravinnesisällöt poikkeavat toisistaan merkittävästi. Siksi myös lannan käytön taloudellisten

Lisätiedot

Separoinnin hyödyt. Johanna Virtanen, Ylä-Savon ammattiopisto 2017

Separoinnin hyödyt. Johanna Virtanen, Ylä-Savon ammattiopisto 2017 Separoinnin hyödyt Johanna Virtanen, Ylä-Savon ammattiopisto 2017 Yleistä Lietelannan separoinnilla voidaan säästää luontoa, lisälannoitteita, traktoritunteja ja omaa työtä. Lietelannan separoinnilla saadaan

Lisätiedot

KESTÄVÄSTI KIERTOON yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina. Markku Järvenpää, MTT Säätytalo 24.1.

KESTÄVÄSTI KIERTOON yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina. Markku Järvenpää, MTT Säätytalo 24.1. KESTÄVÄSTI KIERTOON yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina Markku Järvenpää, MTT Säätytalo 24.1.2013 MTT ja ruokajärjestelmä 5.2.2013 2 Biotalouden kestävä ainekierto

Lisätiedot

Nitraattiasetus (1250/2014)

Nitraattiasetus (1250/2014) Lannan varastointi, uutta: Lantalan ohjetilavuudet ovat muuttuneet, prosessoiduille lannoille on omat ohjetilavuudet. Myös nautojen alkuperäisroduille on omat lantalatilavuudet. Lantalan vähimmäistilavuuden

Lisätiedot

Nitraattiasetus. * Lannan varastointi * Lannoitteiden käyttö * Kirjanpitovaatimus. Materiaali perustuu julkaisuhetken tietoihin

Nitraattiasetus. * Lannan varastointi * Lannoitteiden käyttö * Kirjanpitovaatimus. Materiaali perustuu julkaisuhetken tietoihin Nitraattiasetus * Lannan varastointi * Lannoitteiden käyttö * Kirjanpitovaatimus 1 Materiaali perustuu julkaisuhetken tietoihin Lannan varastointi: Lantalan ohjetilavuudet muuttuivat vuodeksi 2015, prosessoiduille

Lisätiedot

Suositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön

Suositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön RUOKINTA ERITYS ELÄINSUOJA LEVITYS VARASTOINTI PROSESSOINTI Suositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön Juha Grönroos, erikoistutkija, SYKE Sari Luostarinen, erikoistutkija, MTT RUOKINTA ERITYS ELÄINSUOJA

Lisätiedot

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009 EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä 1 Lietelannan sijoittaminen peltoon Sopimuskausi 5 vuotta Sopimus voi alkaa 1.5 tai 1.10 Tuki

Lisätiedot

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS Jenna M. Lampinen LUVA 12.4.2012 TÄRKEIMMÄT RAVINTEET PELTOVILJELYSSÄ JA NIIDEN VAIKUTUKSET Typpi: sadon ja valkuaisen määrä Fosfori: kasvin kasvun alkuvaihe (juuret, jyvien

Lisätiedot

HARMISTA HYÖDYKKEEKSI ELI SEPAROINNIN MERKITYS MAATILALLE JA YMPÄRISTÖLLE. REISKONE OY/Tero Savela

HARMISTA HYÖDYKKEEKSI ELI SEPAROINNIN MERKITYS MAATILALLE JA YMPÄRISTÖLLE. REISKONE OY/Tero Savela HARMISTA HYÖDYKKEEKSI ELI SEPAROINNIN MERKITYS MAATILALLE JA YMPÄRISTÖLLE REISKONE OY/Tero Savela 26.02.2013 REISKONE OY Separointiurakointia sekä lannankäsittelylaitteiden myyntiä harjoittava yritys Myy

Lisätiedot

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Mikko J. Jaakkola mikko.j.jaakkola@ely-keskus.fi Asetuksen uudistaminen Ympäristöministeriö asetti nitraattiasetuksen uudistamistyöryhmän 28.10.2011. Työryhmän

Lisätiedot

Lannan ravinteet hyötykäyttöön ympäristön ja viljelyn etu

Lannan ravinteet hyötykäyttöön ympäristön ja viljelyn etu Sisältö Lannan ravinteet hyötykäyttöön ympäristön ja viljelyn etu Hydro-Pohjanmaa hankkeen päätösseminaari Ilmajoki 20.11.2014 Laura Alakukku, Maataloustieteiden laitos Lanta maatilan tuotantosysteemissä

Lisätiedot

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla Saija Rasi saija.rasi@luke.fi 1 Biokaasuprosessi Biohajoava jäte Teollisuus Yhdyskunnat Energiakasvit Maatalous Lanta Sivutuotteet Biokaasuprosessi

Lisätiedot

Tehokas lantalogistiikka. Sakari Alasuutari TTS - Työtehoseura

Tehokas lantalogistiikka. Sakari Alasuutari TTS - Työtehoseura Tehokas lantalogistiikka Lantalogistiikan suunnittelu Lannan määrä moninkertaistuu laajennettaessa Esim. lietelanta 20 lehmää 65 lehmää 200 lehmää 660 m3 2 200 m3 2 200 m3 2 200 m3 2 200 m3 Levitysala

Lisätiedot

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Mikko J. Jaakkola mikko.j.jaakkola@ely-keskus.fi Asetuksen uudistaminen Ympäristöministeriö asetti nitraattiasetuksen uudistamistyöryhmän 28.10.2011. Työryhmän

Lisätiedot

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Separointipäivä 1.3.2013. Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi Otsikko tähän Sisältö Esittely Separoinnin idea Ensikosketukseni separointiin

Lisätiedot

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Lannan hyödyntäminen ja separointi 11.4.2013. Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi Otsikko tähän Sisältö Esittely Separoinnin idea Ensikosketukseni

Lisätiedot

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / Johan Sundberg 2.12.2016 Valtioneuvosto hyväksyi uuden

Lisätiedot

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2

Lisätiedot

Miten aumaan hevosenlannan oikeaoppisesti? Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / ylitarkastaja Johan Sundberg

Miten aumaan hevosenlannan oikeaoppisesti? Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / ylitarkastaja Johan Sundberg Miten aumaan hevosenlannan oikeaoppisesti? Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / ylitarkastaja Johan Sundberg 13.12.2018 Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maaja puutarhataloudesta peräisin olevien

Lisätiedot

N:o 931/ 2000. Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2000

N:o 931/ 2000. Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2000 N:o 931/ 2000 Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2000 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on

Lisätiedot

REKITEC OY/Tero Savela Kalajoki

REKITEC OY/Tero Savela Kalajoki REKITEC OY/Tero Savela 14.07.2016 Kalajoki Naudan liete sisältää n. 11 litraa polttoöljyä metaanina Lannassa on nestettä 96-88% Lanta sisältää typpeä n. 3,5 kg/m3 Lanta sisältää fosforia noin 0,6 kg/m3

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008 Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Uuden sitoumuksen piirissä oleva viljelijä: Peruslannoituksesta viljavuustutkimuksen mukaiseen

Lisätiedot

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Hevosenlannan, kompostin ja mädätysjäännöksen ravinteiden hyödyntäminen ja siinä huomioitavat asiat. Helmet Pirtti, Jyväskylä 24.1.2017 Pentti Seuri Tutkija,

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit MTK Varsinais-Suomi, Satakunta ja Pirkanmaa Tuottajayhdistysten pj ja sihteeri -neuvottelupäivät Viking Grace 30.10.2013 Kaisa Riiko BSAG/Järki

Lisätiedot

Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet

Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet Ville Pyykkönen Saija Rasi Eeva Lehtonen Sari Luostarinen LANNASTA ENEMMÄN JA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISEMMIN Säätytalo 22.10.2014 1 Miksi lantabiokaasua? MUIDEN

Lisätiedot

Orgaanisten materiaalivirtojen pyrolyysistä

Orgaanisten materiaalivirtojen pyrolyysistä Orgaanisten materiaalivirtojen pyrolyysistä Kimmo Rasa, vanhempi tutkija, MMT Luonnonvarakeskus Sivuhyöty-hankkeen Seminaari 8.4.2015 Esityksen sisältö Pyrolyysi teknologiavaihtoehtona Laboratoriomittakaavan

Lisätiedot

Vesistövaikutusten arviointi

Vesistövaikutusten arviointi 19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015

Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015 Maatalouden ravinteet kiertoon Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015 Sivu 1 12.10.2015 Sivu 2 12.10.2015 Ympäristön hoitoa edistäviä toimenpiteitä ohjelmassa

Lisätiedot

LIETELANNAN HAJUNPOISTO JA FRAKTIOINTI Erkki Aura. Tiivistelmä

LIETELANNAN HAJUNPOISTO JA FRAKTIOINTI Erkki Aura. Tiivistelmä 1 LIETELANNAN HAJUNPOISTO JA FRAKTIOINTI Erkki Aura Tiivistelmä Lietelanta sisältää noin 95 % painosta vettä. Levityksessä konetyö on lähinnä veden käsittelyä, mikä vaikeuttaa tehokkaan ja typen haihtumista

Lisätiedot

Tehokas lantalogistiikka. Sakari Alasuutari TTS - Työtehoseura

Tehokas lantalogistiikka. Sakari Alasuutari TTS - Työtehoseura Tehokas lantalogistiikka Lantalogistiikan suunnittelu Lannan määrä moninkertaistuu laajennettaessa Esim. lietelanta 20 lehmää 65 lehmää 200 lehmää 660 m3 2 200 m3 2 200 m3 2 200 m3 2 200 m3 Levitysala

Lisätiedot

Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia

Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia Kati Berninger 29.11. 2010 Millainen on hyvä indikaattori Indikaattori = muuttuja joka kuvaa asiaa, jota ei voida suoraan mitata Hyvä indikaattori kuvaa

Lisätiedot

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin TÄYDENTÄVÄT EHDOT Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin 25.2. videoneuvottelukoulutus 15.3. Tampere 22.3. Helsinki Nitraattiasetus 1250/2014 - muutos 1261/2015 - Täydentäviä

Lisätiedot

Esityksen rakenne. Lannan kuljetuksen mallintaminen perustietoa ennen optimointia. Kannattaa kunnes lannan:

Esityksen rakenne. Lannan kuljetuksen mallintaminen perustietoa ennen optimointia. Kannattaa kunnes lannan: Esityksen rakenne Lannan kuljetuksen mallintaminen perustietoa ennen optimointia Janne Helin MTT Taloustutkimus 8/2/21 Kuinka arvioida lannan kuljettamisen kannattavuutta Esimerkki Aurajoki & sikatilat

Lisätiedot

18.3.2013. Lannan typpi

18.3.2013. Lannan typpi tehokkaasti käyttöön Lannan ravinteet käyttöön hyötyjä tilan taloudelle ja ympäristönsuojelulle, 21.3.2013, Ylistaro-talo, Kaukolanraitti 5, Ylistaro Petri Kapuinen MTT Kasvintuotannon tutkimus Toivonlinnantie

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / Johan Sundberg 23.9.15 Valtioneuvoston asetus eräiden

Lisätiedot

Lannan hyödyntäminen ja talous

Lannan hyödyntäminen ja talous Lannan hyödyntäminen ja talous Tuorla 1.3.2013 Heikki Lehtonen, Pellervo Kässi, Heidi Rintamäki Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT / Taloustutkimus heikki.lehtonen@mtt.fi Sisältö Lantaravinteiden

Lisätiedot

Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia.

Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia. VAPO YMPÄRISTÖ Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia. Imukykyinen ja monikäyttöinen vaalea rahkaturve on ylivoimainen kuivike nesteiden, ravinteiden ja hajujen sitomisessa. Se sopii

Lisätiedot

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla Saija Rasi saija.rasi@luke.fi 1 Biokaasuprosessi Biohajoava jäte Teollisuus Yhdyskunnat Energiakasvit Maatalous Lanta Sivutuotteet Biokaasuprosessi

Lisätiedot

Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa

Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa Airi Kulmala Baltic Deal -hanke, MTK Aurajoen monet kasvot seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 27.9.2011 Baltic Deal Putting best agricultural

Lisätiedot

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Kierrätysravinteiden kannattavuus Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.12.2016 Mikä on lannoituskustannuksen osuus viljelyn muuttuvista kustannuksista? Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2016 Lannoituskustannus

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Nitraattiasetus 1261 / Lannan varastointi Lannoitteiden käyttö Kirjanpitovaatimus

Nitraattiasetus 1261 / Lannan varastointi Lannoitteiden käyttö Kirjanpitovaatimus Nitraattiasetus 1261 / 2015 Lannan varastointi Lannoitteiden käyttö Kirjanpitovaatimus Nitraattiasetus 1261/ 2015 Lannan varastointi: Lantalan ohjetilavuudet löytyvät asetuksesta Lantalan vähimmäistilavuuden

Lisätiedot

Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena

Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi, Mari Räty, Ville Pyykkönen, Sari Luostarinen Halola-seminaari 12.2.214 Johdanto Lannan ravinteiden hyötykäytön

Lisätiedot

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä LaPaMa Lannoita paremmin -malli Lannoitussuunnittelu Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä Hyvä lannoitus täydentää kasvin ja maaperän vuorovaikutusta Kasvin ravinnetarve Lohkon ravinnetila Ravinteiden

Lisätiedot

Mädätyksen lopputuotteet ja niiden käyttö Kehityspäällikkö Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biolaitosyhdistyksen teemaseminaari 7.11.

Mädätyksen lopputuotteet ja niiden käyttö Kehityspäällikkö Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biolaitosyhdistyksen teemaseminaari 7.11. Mädätyksen lopputuotteet ja niiden käyttö Kehityspäällikkö Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biolaitosyhdistyksen teemaseminaari 7.11.2013, Jokioinen Biokaasuprosessi sulkee kierron Lähtökohtana lopputuotteiden

Lisätiedot

Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu

Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus Kasvinravinneseminaari 1 Esityksen sisällöstä Taustoja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen alueelta

Lisätiedot

Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin. Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari 11.10.2012 Messukeskus, Helsinki

Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin. Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari 11.10.2012 Messukeskus, Helsinki Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari 11.10.2012 Messukeskus, Helsinki Biovakan toiminta-ajatuksena on tuottaa biokaasua ja kierrätysravinteita

Lisätiedot

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Pieksämäki 14.1.2014 Sisältö Johdanto Ravinteiden ja hiilen kierto

Lisätiedot

Kiertotalous alkaa meistä

Kiertotalous alkaa meistä Kiertotalous alkaa meistä Vehmaan biokaasulaitos Vakka-Suomen lantafosforiongelman ratkaisijana Biokaasua Varsinais-Suomessa seminaari, Turku 16.2.2016 Kehityspäällikkö Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy

Lisätiedot

Maanviljelijänä pohjavesialueella. 6.10.2015 Maankäyttö ja pohjavesi -teemailtapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK

Maanviljelijänä pohjavesialueella. 6.10.2015 Maankäyttö ja pohjavesi -teemailtapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK Maanviljelijänä pohjavesialueella 6.10.2015 Maankäyttö ja pohjavesi -teemailtapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK Esityksen sisältö 1. Pohjavesialueen sijainti 2. Nitraattiasetus 3. Kasvinsuojeluaineet

Lisätiedot

UUSI NITRAATTIASETUS. Valtioneuvoston asetus eräiden maaja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta. 1250 / 2015 ( 18.12.

UUSI NITRAATTIASETUS. Valtioneuvoston asetus eräiden maaja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta. 1250 / 2015 ( 18.12. UUSI NITRAATTIASETUS Valtioneuvoston asetus eräiden maaja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta. 1250 / 2015 ( 18.12.2014 ) YTA / MARKKU LAITINEN 1 Asetuksen sisältö Pykäliä 16

Lisätiedot

Järki Lanta - Lantayhteistyötä kotieläin- ja kasvitilojen välillä

Järki Lanta - Lantayhteistyötä kotieläin- ja kasvitilojen välillä Kuvat: Kaisa Riiko ellei muuta mainittu Järki Lanta - Lantayhteistyötä kotieläin- ja kasvitilojen välillä Kaisa Riiko, projektikoordinaattori Järki Lanta -hanke Baltic Sea Action Group Järki Lanta loppuseminaari

Lisätiedot

Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke

Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke Lantateko-hanke, työpaketti 3 Testattiin Tanskassa yleistyneen, levityksen

Lisätiedot

Savonia amk, LUKE Maaninka, YSAO

Savonia amk, LUKE Maaninka, YSAO Savonia amk, LUKE Maaninka, YSAO 29.6.2015 28.2.2019 Taustaa P-S maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 (Pohjois-Savon ELY-keskus) Pohjois-Savon maatalouden suurena haasteena on lannan käsittely ja

Lisätiedot

Ympäristöministeriö 1(5) LAUSUNTO 2.9.2013

Ympäristöministeriö 1(5) LAUSUNTO 2.9.2013 1(5) Ympäristöministeriö Viite: Lausuntopyyntö luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (ns. nitraattiasetus), YM028:00/2011

Lisätiedot

EU:N ITÄMERISTRATEGIA POLITIIKKA-ALA: BIOTALOUS Maatalouden ravinteiden kierrätys. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

EU:N ITÄMERISTRATEGIA POLITIIKKA-ALA: BIOTALOUS Maatalouden ravinteiden kierrätys. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö EU:N ITÄMERISTRATEGIA POLITIIKKA-ALA: BIOTALOUS Maatalouden ravinteiden kierrätys Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Itämeristrategia/ PA Biotalous/ Ravinteiden kierrätys Mikä on Itämeristrategia?

Lisätiedot

RavinneRenki Kaltevat pellot viljelyssä Nitraattiasetus uudistui. Vuokko Mähönen POSELY

RavinneRenki Kaltevat pellot viljelyssä Nitraattiasetus uudistui. Vuokko Mähönen POSELY RavinneRenki Kaltevat pellot viljelyssä Nitraattiasetus uudistui 5.10.2016 Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Asetus astui voimaan voimaan

Lisätiedot

Separoidun neste- ja kuivajakeen levittäminen

Separoidun neste- ja kuivajakeen levittäminen Separoidun neste- ja kuivajakeen levittäminen Johanna Virtanen, Ylä-Savon ammattiopisto 2017 Lannan levityksen ongelmat Karjanlanta on osasyyllinen vesistöjen ravinnepäästöihin, pohjavesien pilaantumiseen,

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko ympäristöjohtaja MaSuttelua Maa- ja metsätaloustuottajainkeskusliitto MTK ry Leena Ala-Orvola, Markus Eerola, Johanna Ikävalko, Ilpo Markkola, Jaakko

Lisätiedot

Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015. Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö

Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015. Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015 Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn. Biotehtaamme

Lisätiedot

Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa. Seminaari Salossa 14.1.2011. Toimitusjohtaja Kari Aakula

Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa. Seminaari Salossa 14.1.2011. Toimitusjohtaja Kari Aakula Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa Seminaari Salossa 14.1.2011 Toimitusjohtaja Kari Aakula Valio Oy 14.1.2011 1 Valio Oy:n hankintaosuuskunnat 1.1.2011 1. Evijärven Osm. 2. Härmän Seudun Osm.

Lisätiedot

Biovakan yritysesittely

Biovakan yritysesittely Biovakan yritysesittely Biokaasulaitos Vehmaalla Ensimmäinen suuren mittaluokan yksikkö Suomessa Toiminta alkanut 2004 Käsittelee erilaisia biohajoavia materiaaleja 120 000 tn/v Menetelmänä mesofiilinen

Lisätiedot

Joutsan seudun biokaasulaitos

Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan biokaasulaitos Alueellinen biokaasulaitos, paikalliset maataloustoimijat sekä ympäristöyrittäjät Alueen jätteenkäsittely uusittava lyhyellä aikajänteellä (Evira) Vaihtoehdot:

Lisätiedot

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Sisältö Yara lyhyesti Elintarvikeketjun ympäristövastuu Rehevöityminen: Lannoitteiden valmistuksessa

Lisätiedot

Tuottajanäkökulma, Mistä tukea lannan käyttöön ja käsittelyyn?

Tuottajanäkökulma, Mistä tukea lannan käyttöön ja käsittelyyn? Tuottajanäkökulma, Mistä tukea lannan käyttöön ja käsittelyyn? Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi Lannan ravinteet kiertoon Vesiviisas kiertotalous seminaari Säkylä 11.3.2016 Sisältö Muutokset maaseudulla

Lisätiedot

Biokaasulaitoksen kierrätyslannoitteiden ympäristövaikutukset -mistä ne muodostuvat? Tanja Myllyviita Suomen ympäristökeskus

Biokaasulaitoksen kierrätyslannoitteiden ympäristövaikutukset -mistä ne muodostuvat? Tanja Myllyviita Suomen ympäristökeskus Biokaasulaitoksen kierrätyslannoitteiden ympäristövaikutukset -mistä ne muodostuvat? Tanja Myllyviita Suomen ympäristökeskus 28.11.2018 Biokaasulaitoksen kierrätyslannoitteiden ympäristövaikutukset Kierrätyslannoitteilla

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta 1250/2014

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta 1250/2014 Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta 1250/2014 Kotieläintukikoulutukset 29.1.2015, 6.2.2015 ja 10.2.2015 Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Petri Kapuinen MTT Kasvintuotannon tutkimus Toivonlinnantie 518, PIIKKIÖ puhelin:

Petri Kapuinen MTT Kasvintuotannon tutkimus Toivonlinnantie 518, PIIKKIÖ puhelin: Lannan typpi tehokkaasti käyttöön Ravinteet kiertoon: lannan tehokas hyödyntäminen lannoitteena, 19.maaliskuuta. 2013, Suomen maatalousmuseo Sarka, kokoustila Riihi, Vanhankirkontie 383, Loimaa Petri Kapuinen

Lisätiedot

Karjanlannan käyttö nurmelle

Karjanlannan käyttö nurmelle Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta

Lisätiedot

Miksi vesiensuojelua maatalouteen? Markku Ollikainen Helsingin yliopisto

Miksi vesiensuojelua maatalouteen? Markku Ollikainen Helsingin yliopisto Miksi vesiensuojelua maatalouteen? Markku Ollikainen Helsingin yliopisto 3.4.2019 Taustaa Suomen sitoumukset Itämereen tulevan ravinnekuorman vähentämiseksi Typpi 2 430 + 600 *) tonnia Fosfori 330 + 26

Lisätiedot

Tilojen välinen lantayhteistyö Kaisa Riiko, projektikoordinaattori Järki Lannoite hanke Baltic Sea Action Group

Tilojen välinen lantayhteistyö Kaisa Riiko, projektikoordinaattori Järki Lannoite hanke Baltic Sea Action Group Kuvat: Kaisa Riiko ellei muuta mainittu Tilojen välinen lantayhteistyö Kaisa Riiko, projektikoordinaattori Järki Lannoite hanke Baltic Sea Action Group Fosforin kierrätyspotentiaali Fosforin kierrätyspotentiaali

Lisätiedot

Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat

Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat Tapio Salo Luonnonvarat Luke 31600 Jokioinen Sisältö Maanparannusaineiden sisältämä hiili Määrä Hajoamisnopeus

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Nitraattiasetus (VNa 1250/2014) ja täydentävät ehdot. MTK Pohjois-Savo Tilanne 13.2.2014

Nitraattiasetus (VNa 1250/2014) ja täydentävät ehdot. MTK Pohjois-Savo Tilanne 13.2.2014 Nitraattiasetus (VNa 1250/2014) ja täydentävät ehdot MTK Pohjois-Savo Tilanne 13.2.2014 Täydentävät ehdot: lakisääteiset hoitovaatimukset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013

Lisätiedot

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin!

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Kuva: Kaisa Riiko TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Eija Hagelberg, projektijohtaja JÄRKI-hanke Baltic Sea Action Group Järki Lanta loppuseminaari 13.11.2014 Tuorlassa BSAG Elävä Itämeri säätiö

Lisätiedot

Täydentävät ehdot: lakisääteiset hoitovaatimukset

Täydentävät ehdot: lakisääteiset hoitovaatimukset Täydentävät ehdot: lakisääteiset hoitovaatimukset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 liitteessä II säädettyjen täydentävien ehtojen lakisääteinen hoitovaatimus 1 Vain osa NiA:sta

Lisätiedot

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Merja Myllys MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Suoseuran seminaari 17.10.2012 Turvepeltojen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (VNa 1250/2014) eli ns. nitraattiasetus (NiA)

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (VNa 1250/2014) eli ns. nitraattiasetus (NiA) Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (VNa 1250/2014) eli ns. nitraattiasetus (NiA) Hevosyrittäjäpäivät, Nokia 13.11.2015 Maarit Hollmén/MTK

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätys Suomessa

Ravinteiden kierrätys Suomessa Ravinteiden kierrätys Suomessa Eija Hagelberg, FM Projektijohtaja Järki-hanke Baltic Sea Action Group 2015 Dry Toilet konferenssin Suomi-päivänä Tampere 19.8.2015 Kuvat: Eija Hagelberg, Hia Sjöblom, Foodpark

Lisätiedot

Nitraattiasetuksen ja ympäristöluvituksen muutokset. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Elina Venetjoki

Nitraattiasetuksen ja ympäristöluvituksen muutokset. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Elina Venetjoki Nitraattiasetuksen ja ympäristöluvituksen muutokset Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Elina Venetjoki Valtioneuvoston asetus eräiden maaja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014)

Lisätiedot

Ravinnehävikit lannan levityksen yhteydessä. TEHO Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuksen 5. päivä

Ravinnehävikit lannan levityksen yhteydessä. TEHO Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuksen 5. päivä Ravinnehävikit lannan levityksen yhteydessä TEHO Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuksen 5. päivä Sisältö Lannan monet olomuodot Lannan ravinnesuhteet, esimerkkinä nauta RAE tilojen lannanlevitysajat

Lisätiedot

Itämeren suojelun ekonomia: kansainväliset suojelusopimukset ja maatalouden ravinnepäästöt

Itämeren suojelun ekonomia: kansainväliset suojelusopimukset ja maatalouden ravinnepäästöt Itämeren suojelun ekonomia: kansainväliset suojelusopimukset ja maatalouden ravinnepäästöt Jussi Lankoski Professori Itämeren suojelun ekonomia Kluuvin Rotaryklubi 23.11. 2011 Kuva: Seppo Knuuttila 1.

Lisätiedot

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus MYTVAS - Maatalouden ympäristötuen vaiku@avuuden seurantatutkimus MYTVAS 1: 1995-1999 MYTVAS 2: 2000-2006 MYTVAS 3: 2007-2013,

Lisätiedot