AKT:N JA EU:N YHTEINEN PARLAMENTAARINEN EDUSTAJAKOKOUS. Istuntoasiakirja. konfliktien jälkeisestä jälleenrakentamisesta AKT-maissa

Transkriptio

1 AKT:N JA EU:N YHTEINEN PARLAMENTAARINEN EDUSTAJAKOKOUS Istuntoasiakirja AKT-EU 3754/B/05/lopull MIETINTÖ konfliktien jälkeisestä jälleenrakentamisesta AKT-maissa Poliittisten asioiden valiokunta Yhteisesittelijät: José Ribeiro e Castro ja Ana Rita Sithole (Mosambik) OSA B: PERUSTELUT PR/ doc 1/7 APP/3754/B/déf.

2 PERUSTELUT I Johdanto AKT-EU-kumppanuuden poliittinen ulottuvuus on yksi tärkeimmistä innovaatioista kauppa- ja tukipilarien lisäksi. Cotonoun kumppanuussopimuksen 11 artiklassa osapuolet sitoutuvat selkkauksen jälkeisessä tilanteessa toteuttamaan kaikki tarkoituksenmukaiset toimet helpottaakseen paluuta väkivallattomaan, vakaaseen ja pysyvään tilanteeseen. Kun tavoitteena on rauhan palauttaminen ja demokraattisen valtion rakentaminen, osapuolet kohtaavat usein vaikeuksia näiden tavoitteiden toimeenpanemisessa. Yksi suurimmista poliittista yhteistyötä sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden kehittämistä koskeva haaste on näillä alueilla usein tapahtuvat aseelliset konfliktit ja näiden sotien hirvittävä vaikutus maiden talouteen ja yhteiskunnalliseen potentiaaliin. Viime vuosikymmenten aikana vähintään 26 AKT-ryhmään kuuluvaa valtiota, 1 on kärsinyt konflikteista, ja monet niiden rajanaapureista on vedetty mukaan näihin konflikteihin. Itsenäisyystaisteluissa ei valitettavasti kovin usein päästä loppuratkaisuun. Ne muuttuvat rajat ylittäväksi tai erilaisiksi kansallisiksi konflikteiksi tai väkivaltaisiksi teoiksi hallinnon johdossa olevan tahon tukemiseksi tai vastustamiseksi, minkä seurauksena valtion kehitysmahdollisuudet ja kansalaisten olojen parantaminen on vaikeaa. AKT:n ja EU:n yhteinen parlamentaarinen edustajakokous kerää yhteen foorumiin maita, joissa käydään itsenäisyystaisteluja tai jotka ovat olleet usein osallisina sisällissodassa tai aseellisissa konflikteissa. Tämän vuoksi edustajakokouksen on käytettävä sen erityisasemaa edistääkseen konfliktien rauhanomaista ratkaisua tai niiden jälkeistä jälleenrakentamista jäsenmaissa. Pyrkimyksenä on järjestää kyseessä olevien valtioiden ja rahoittajien välisiä keskusteluja luottamuksen lisäämiseksi ja parhaitten käytäntöjen jakamiseksi. Euroopan komission, Maailmanpankin, YK:n kehitysjärjestön (UNDP) ja muiden YK:n tahojen sekä muiden rahoittajien edustajia pyydetään käymään säännöllistä keskustelua edustajakokouksen ja kyseessä olevien maiden kansallisten parlamenttien kanssa. Konfliktien jälkeisellä jälleenrakentamisella, jossa otetaan huomioon sukupuolinäkökohdat ja alueelliset näkökohdat, on oltava lopullinen päämäärä: maan ja sen kansalaisten mahdollisuuksien lisääminen paremman ja rauhallisemman tulevaisuuden saavuttamiseksi. Rahoittajilla ja kansainvälisellä yhteisöllä on erittäin suuri vastuu tällä alalla. Koska konfliktien jälkeistä jälleenrakentamista koskeva strateginen puiteohjelma on onnistuneen jälleenrakentamisen perustyökalu, sen laatu ja hyvin suunnittelu rakenne on erityisen 1 Angola, Burundi, Keski-Afrikan tasavalta, Tšad, Kongon tasavalta, Kongon demokraattinen tasavalta, Djibouti, Itä-Timor, Päiväntasaajan Guinea, Eritrea, Etiopia, Fidži, Haiti, Guinea Bissau, Norsunluurannikko, Liberia, Mali, Mosambik, Niger, Ruanda, Sierra Leone, Salomonsaaret, Somalia, Sudan, Suriname, Uganda. APP/3754/B/déf. 2/7 PR/ doc

3 tärkeää: sen on sisällettävä alueelliset näkökohdat huomioivat maakohtaiset analyysit ja paikallisen tason lähestymistapa. Painopistealueiden ja -toimenpiteiden määrittely, säännöllinen yhteistyö asianosaisten maiden edustajien kanssa sekä kaikkien osapuolien paikallisten toimijoiden aktiivinen osallistuminen ovat tärkeitä tekijöitä tehokkaan jälleenrakennussuunnitelman toteutumiseksi. Edellisessä mietinnössään AKT:n ja EU:n yhteinen parlamentaarinen edustajakokous analysoi perusteellisesti konfliktin ratkaisun eri vaiheita sodasta rauhaan. Parhaillaan käsitellään konfliktin jälkeisen tilanteen seuraavia askeleita. II. Kriisiapu sekä hätäavun, jälleenrakentamisen ja kehityksen välinen yhteys Sodan jälkeistä yleistilannetta voidaan luonnehtia talouden, infrastruktuurin ja peruspalveluiden täydellisen hävityksen tilanteeksi. Saatavilla ei ole sairaanhoidon palveluita, vettä tai ruokaa, maaperä on vaarallinen, koska se on maamiinojen ja räjähtämättömien ammusten saastuttama. Perheet ja muut siviiliyhteisöt ovat hajonneet, useat ihmiset ovat kadoksissa ja osa väestöä on pakolaisina tai joutunut siirtymään kotimaassaan. Aivan ensimmäiseksi keskitytään tietenkin humanitaariseen avunantoon eli peruspalveluiden kuten ruoan ja veden saannin ja terveydenhuoltopalvelujen elvyttämiseen. Tämän lisäksi tehdään alustavaa työtä perheiden yhdistämiseksi ja vahinkojen korjaamiseksi. Näihin toimiin on ensiarvoisen tärkeää ottaa mukaan AKTmaiden paikallisia toimijoita, koska luhistunut valtio ei voi yleensä suunnata apua sitä eniten tarvitseville väestön osille. Kansalaisjärjestöt ja muut ei voittoa tavoittelevat organisaatiot voivat auttaa avun kanavoinnissa. Tällä tavoin vältytään ottamasta mukaan asevoimia tai rauhanturvajoukkoja. Ideaalitapauksessa niiden tehtävänä on turvata siviilihenkilöstön toimittama avunanto. Hätäavun, jälleenrakentamisen ja kehityksen yhdistämistä koskeva moderni käsite korostaa sitä, että jopa humanitaarisen avunannon vaiheessa päätöstentekijät ja toimeenpanijat eivät voi unohtaa tulevaisuudessa tehtävää jälleenrakentamista ja pitkän ajan kehitystä. Euroopan komissio määrittelee jälleenrakentamisen seuraavasti: Institutionaalista uudistamista ja lujittamista sekä infrastruktuurien ja palvelujen kunnostamista ja parantamista koskeva yleinen, dynaaminen ja välillinen strategia, joka tukee asianosaisten väestöjen aloitteita ja toimia politiikan ja talouden aloilla ja sosiaalisilla aloilla ja jonka avulla pyritään kestävän kehityksen jatkamiseen. Ihmiset, sekä uhrit että väkivaltaisiin konflikteihin osallistuneet henkilöt, on integroitava uudelleen kansalaisyhteiskuntaan taloudelliset, sosiaaliset ja politiikan näkökohdat huomioon ottaen. Hätäavun, jälleenrakentamisen ja kehityksen jatkumo ei ole kuitenkaan osoittautunut riittäväksi viimeisen vuosikymmenen aikana. Nämä kolme vaihetta menevät päällekkäin, koska nykyiset konfliktien jälkeiset tilanteet ovat monimutkaisempia kuin aikaisemmin. Kun AKT-maissa suunnitellaan jälleenrakennustöitä, huomioon on otettava tärkein PR/ doc 3/7 APP/3754/B/déf.

4 periaate, joka koskee sitä, että ei ole olemassa yhtä yksittäistä lähestymistapaa, vaan kukin tapaus on arvioita erikseen. Joissakin AKT-maissa on mahdollista aloittaa ensimmäiset hätäaputoimenpiteet jo siinä vaiheessa, kun aseellinen konflikti on yhä meneillään tai kun vain yksi osa maasta on sodassa. Hätäapua, jälleenrakentamista ja kehittämistä koskevan käsitteen ydin on pitkän ajan hätäapu-, jälleenrakennus- ja kehittämissuunnitelma, joka toteutetaan lyhyen ajan toimenpiteillä. Näin suunnitelmaa voidaan mukauttaa muuttuviin olosuhteisiin, ja se voidaan toimeenpanna joustavalla, reagoivalla ja koordinoidulla tavalla. Samalla voidaan välttyä tarpeettomalta byrokratialta. On erittäin tärkeää, että kyseinen konsepti perustuu kansalaisyhteiskunnan aloitteisiin ja toimiin. III. Yhteiskuntaan uudelleen integroituminen ja ammattiin palaaminen Vähimmäispalvelujen palauttamisen lisäksi on erittäin tärkeää palauttaa ja rakentaa hyvät sosiaaliset rakenteet, koska konfliktin jälkeisessä yhteiskunnassa on erilaisia sosiaalisia ryhmiä, joiden ongelmiin on perehdyttävä ja ne on ratkaistava. Tehokas konfliktin jälkeinen jälleenrakentaminen on mahdotonta ilman inhimillistä ulottuvuutta. Merkittävä osa AKT-maiden väestöä on aseellisissa konflikteissa sotivia sotilaita. Miehet, naiset ja lapset tarttuvat aseisiin joko vapaaehtoisesti tai pakottamalla. Nämä asevoimat toimivat ja asuvat yleensä pitkiä aikoja organisoiduissa rakenteissa, joissa heitä ohjataan komennoin ja joissa heille annetaan tehtävä aseistetussa ryhmässä. Lopetettuaan väkivaltaiset tehtävät näiden henkilöiden on löydettävä paikkansa yhteiskunnassa sekä opittava elämään sotatraumansa kanssa. Tärkeintä on pyrkiä välttämään se, että heistä ei tule uudelleen sotilaita, jotka sotivat samassa maassa tai konflikteissa ulkomailla. Täten konfliktin ehkäisyn konsepti voidaan yhdistää jälleenrakentamiseen. Taloutta koskevien hankkeiden kuten tehtaiden kunnostaminen työpaikkojen luomiseksi tai terveydenhuollon ja infrastruktuurin jälleenrakentaminen tulisi koskea sodasta kärsinyttä väestöä entiset sotilaat mukaan lukien. Koko väestön tulisi osallistua näiden toimenpiteiden suunnitteluun. Nuorisoryhmien erityiskohtelua varten sekä lapsisotilaiden kotiuttamiseksi sekä heidän ja sodasta kärsineiden lasten kuntouttamiseksi tarvitaan opetus- ja ammattikoulutustiloja ja vapaa-ajan tiloja. Tytöt ja nuoret naiset kuuluvat erityisen haavoittuvaan ryhmään; arvio heitä koskevista ongelmista ja tarpeista laaditaan sosiaalisten jälleenrakennushankkeiden luomisen yhteydessä. Sodan takia tytöt ja nuoret naiset ovat joutuneet raiskauksien uhriksi, tulleet vastoin tahtoaan raskaaksi, kärsineet sosiaalisesta syrjäytymisestä, syrjinnästä ja perheen jäsenten, tulojen ja maan menetyksestä. Yksi tärkeimmistä haasteista on huolehtia siitä, että tytöt pääsevät koulutusjärjestelmään. Yksi konfliktien jälkeisen jälleenrakentamisen suurimmista ongelmista on maaperään kätketyt jalkaväkimiinat ja räjähtämättömät ammukset. Tämä aiheuttaa vaikeuksia, koska maanviljelijät eivät voi mennä pelloilleen, pakolaiset koteihinsa ja teiden, rautateiden ja siltojen uudelleenrakentaminen ja maataloustuotanto on mahdotonta tai APP/3754/B/déf. 4/7 PR/ doc

5 hengenvaarallista. Tämän lisäksi AKT-maan, joka on kärsinyt konfliktista, on laadittava strategia maamiinojen uhrien ja eloonjääneiden ongelmien ratkaisemiseksi. Yhdessä rahoittajien kanssa on suunniteltava nopeaa sairaanhoitoa ja pitkän ajan yhteiskunnallista jälleenrakentamista ja osallisuutta koskevat erityishankkeet. Erityisesti lapsille suunnattu miinoista aiheutuvaa riskiä koskeva koulutus, maamiinojen käytön ja varastoinnin lopettaminen ovat kriteerejä, joiden avulla voidaan edistää kestävän kehityksen tavoitetta. Ottawan yleissopimus muodostaa tehokkaimmat puitteet maamiinojen vastaiselle toiminnalle. Tämän vuoksi on tärkeää, että kaikki AKT-maat ratifioivat sen ja toimeenpanevat sen määräykset. Pienten/kevyiden aseiden nopea lisääntyminen on asia, johon on myös puututtava. Se aiheuttaa suuren riskin konfliktin uudelleen syttymiseksi tai asianosaisen maan tai alueen joutumiseksi pysyvän ryöstelyn uhan tai väkivaltaisen sekasorron tilaan. Siviiliväestön ja aseistautuneiden taistelijoiden aseista riisuminen ja pienten/kevyiden aseiden tiukka valvonta on osoittautunut pysyvän vakauden avaintekijäksi. IV. Poliittinen jälleenrakentaminen ja kansallinen sovinto Jälleenrakentamisen ja poliittisen jälleenrakentamisen on tuettava toisiaan. Poliittisella jälleenrakentamisella olisi pyrittävä tekemään kasallisesta sovinnosta ja rauhanomaisesta yhteiselosta mahdollista. Sen tavoitteena on oltava oikeusvaltion perustaminen. Tässä yhteydessä voitaisiin muun muassa käynnistää moniulotteisia kansallisia sovitteluohjelmia mukaan lukien kansallisia totuus- ja sovittelukomiteoita ja väestölle voitaisiin antaa rauhankasvatukseen tähtäävää koulutusta. Tämän lisäksi voitaisiin toimittaa tukea kansalaisyhteiskunnan kehittämiseksi ja lujittamiseksi, käynnistää konkreettisia toimia naisten aseman edistämiseksi, toimittaa tukea riippumattomia ja vastuuntuntoisia tiedotusvälineitä varten ja uudistaa modernia ja perinteistä oikeusjärjestelmää. Erityistä huomiota on kiinnitettävä rauhankasvatukseen tähtäävään koulutukseen mukaan lukien koko valtion kattava tiedotuskampanja, jossa eri väestöryhmiä opetetaan elämään rauhanomaista yhteiseloa. Huomiota on myös kiinnitettävä kiistojen rauhanomaista sovittelua koskevaan koulutukseen, joka on suunnattu politiikan ja hallinnon johtajille ja talouden toimijoille sekä demokratian, ihmisoikeuksien ja rauhankasvatuksen käsitteiden liittämiseen koulujen opetusohjelmaan. Aseellisen konfliktin aiheuttamaa shokkia ja traumaa ei voi unohtaa jälleenrakennusprosessin yhteydessä. Kansalaisten on voitava luottaa siihen, että valtio kuuntelee niiden ongelmia ja ottaa huomioon niiden kokemat kärsimykset ja aikoo ottaa kansalaiset mukaan jälleenrakennusprosessiin. Kansallisen totuus- ja sovittelukomitean perustaminen on yksi mahdollinen vaihtoehto päämäärän saavuttamiseksi. Sovittelukomiteassa järjestettävissä julkisissa kuulemistilaisuuksissa raportoidaan ihmisoikeusrikkomuksista, jotka kirjataan loppuraporttiin. Komitean työ on tehtävä puolueettomasti ja neutraalilla tavalla, ja sen on katettava uhrit kaikista etnisistä ja uskonnollisista ryhmistä. PR/ doc 5/7 APP/3754/B/déf.

6 Vaikka näyttää siltä, että nykyisen käsityksen mukaan totuuden löytämiseen tähtäävät toimenpiteet ovat erityisen tärkeitä koetun kärsimyksen lievittämiseksi ja sovittelun edistämiseksi, ei saa kuitenkaan unohtaa, että harkitut, rehelliset ja soveliaat armahdukset ovat klassinen lääke, joka on osoittautunut hyväksi menetelmäksi monissa tilanteissa. Täytyy myös muistaa kirkkojen, uskonnollisten yhteisöjen tai järjestöjen, perinteisten yhteisöjen johtajien ja kansalaisyhteiskunnan rooli tällä alalla, sillä ne voivat vaikuttaa positiivisesti eräänlaisen spirituaalisen aseistariisunnan avulla rohkaisemalla ihmisiä keskustelemaan avoimesti ongelmista niiden voittamiseksi ja yhteisymmärryksen rakentamiseksi. Koska useat AKT-maat ovat jo käyneet läpi tämän prosessin, AKT:n ja EU:n yhteinen parlamentaarinen edustajakokous aikoo analysoida näiden komiteoiden työtapoja ja niiden saavuttamia tuloksia ja järjestää niiden kohtaamia parhaita käytäntöjä ja ongelmia koskevan keskustelutilaisuuden. V. Siirtyminen demokraattiseen yhteiskuntaan mukaan lukien vaaleja koskevat valmistelut Osana konfliktin jälkeisiä poliittisia muutoksia eri AKT-maat käyvät parhaillaan läpi siirtymäprosessia kohti demokratiaa. Useita näistä maista johdettiin pitkiä aikoja autoritaarisilla hallintojärjestelmillä, joiden yhteydessä halvennettiin ihmisoikeuksia ja perusvapauksia. Joissakin AKT-maissa on yhä käynnissä sotia, siviilikonflikteja ja etnisiä konflikteja. Siirtymistä demokratiaan ei ole vielä saavutettu useassa maassa. AKT-maat kuitenkin sitoutuivat hyvän hallinnon ja demokratian käsitteen noudattamiseen allekirjoittamalla Cotonoun kumppanuussopimuksen, Kairon toimintasuunnitelman tai Afrikan kehitystä edistävän kumppanuusaloitteen (NEPAD - New Partnership for Africa's Development). Ne ovat myös sitoutuneet muihin alueellisiin aloitteisiin. Demokratisointi on yksi edellytys materiaalisten ja poliittisten konfliktien jälkeisten tehokkaiden ohjelmien toteuttamiselle. Se on myös yksi tärkeimmistä tukitoimenpiteistä maan oikeudenmukaista ja kestävää kehitystä varten lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. On tärkeää, että luottamusta nauttivat viranomaiset johtavat konfliktin jälkeistä jälleenrakentamista ja että jälleenrakentamiseen ryhdytään järjestelmässä, joka herättää luottamusta ja uskottavuutta selvien ja avoimien demokraattisten sääntöjen avulla. Sinnikkyyttä tarvitaan useiden AKT-maiden auttamiseksi demokratian vakiinnuttamisessa siellä, missä se on vielä horjuvalla pohjalla. Tärkeimpiin varmistettaviin seikkoihin kuuluu demokraattisen perustuslain demokraattinen soveltaminen; demokraattisesti valittujen hallitusten olemassaolo; vaalimenettelyjen avoimuus ja oikeudenmukaisuus, jotta niiden avulla saavutetaan vakaat olot jatkuvan kriisitilan sijaan; lainsäädäntö- ja toimeenpanovaltaa käyttävien tahojen erottaminen toisistaan; lehdistön ja tiedotusvälineiden vapaus, minkä avulla taataan, että kansalaisten APP/3754/B/déf. 6/7 PR/ doc

7 saatavilla on moitteetonta ja monipuolista tietoa eikä ainoastaan yhden puolueen valvonnan alaisen tiedotusvälineen välittämää tietoa. Institutionaalisten valmiuksien kehittäminen ja hallituksen rakenteiden lujittaminen poliittisten instituutioiden ja virkamieskunnan yhteydessä ovat välttämättömiä. Avoimuuden takaamiseksi on välttämätöntä edistää valtion hallinnon piiriin kuuluvien ja siihen kuulumattomien toimijoiden osallistumista siirtymäprosessiin. Näihin kuuluvat paikalliset kansalaisjärjestöt, perinteiset yhteisön rakenteet, kirkot ja uskonnolliset yhteisöt tai järjestöt sekä ammattiyhdistykset, tiedotusvälineet ja tutkimuslaitokset. Avoimuus voidaan varmistaa suorien hankkeiden osalta lisäämällä kansalaisyhteiskunnan valtuuksia, muuttamalla lakeja ja oikeusjärjestelmää oikeusvaltion vahvistamiseksi. AKT-maiden hallitusten vastuulla on luoda hallintoinfrastruktuuri ja varmistaa julkisten palvelujen avoimuus. Demokraattiset vaalit ovat konfliktin jälkeisen poliittisen jälleenrakentamisen yksi ensimmäisistä tärkeistä toimenpiteistä. On välttämätöntä vähentää asevoimien läsnä oloa ja roolia vaaliprosessissa, jotta siirtymistä sotilashallinnosta demokraattiseen järjestelmään voidaan helpottaa. Armeijan tehtäviin tulisi kuulua ainoastaan kansalaisten turvallisuuden takaaminen. Puolustusvoimat ja turvajoukot ovat valtion siviiliviranomaisen alaisia ja tukevat perustuslakia ja oikeutta. Kansalliset ja valtion ulkopuoliset (alueelliset ja kansainväliset) tarkkailijat ja kansainväliset järjestöt auttavat lisäämään avoimuutta vaaliprosessin aikana. Tarkkailijoiden työ olisi suoritettava kyseessä olevan maan lainsäädännössä annettuja oikeudellisia ja poliittisia puitteita sekä tämän alan kansainvälisiä standardeja noudattaen. PR/ doc 7/7 APP/3754/B/déf.