TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto Neuvotteleva virkamies Elina Isoksela

Transkriptio

1 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto Neuvotteleva virkamies Elina Isoksela VALTIONEUVOSTON ASETUS ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS- TEN, TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTOJEN SEKÄ KEHITTÄMIS- JA HALLINTOKES- KUKSEN MAKSULLISISTA SUORITTEISTA VUONNA 2018 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain (897/2009) 25 :n mukaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, kehittämis- ja hallintokeskuksen sekä työ- ja elinkeinotoimiston suoritteiden maksullisuudesta ja maksujen suuruudesta on voimassa, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) säädetään. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen suoritteiden maksuista säädetään valtioneuvoston asetuksella. Valtioneuvosto on antanut asetuksen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2017 (VNA 1554/2016 vp). Asetus on voimassa kuluvan vuoden loppuun. Esitys käsittää ehdotuksen uudeksi maksuasetukseksi ja sen liitteenä olevaksi maksutaulukoksi. Maksutaulukon suoritteet ja niitä vastaavat euromääräiset maksut päivitettäisiin vastaamaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (252/2017), ympäristönsuojelulain (527/2014) ja Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta (1048/2016) annetun lain muutoksia. Tasavallan presidentti on vahvistanut lait, jotka sisältyvät hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi ympäristönsuojelulain ja jätelain muuttamisesta (HE 84/2017 vp) ja jotka tulevat voimaan Käsillä oleva esitys maksuasetukseksi sisältää ehdotuksen jätelain muuttamisesta annetussa laissa (834/2017) tarkoitettujen suoritteiden hinnoittelusta. Se ei kuitenkaan sisällä ehdotusta voimaan tulevassa ympäristönsuojelulain muuttamisesta annetussa laissa maksulliseksi tarkoitettujen (833/2017) valvontatoimenpiteiden hinnoittelusta. Tämä johtuu siitä, että ympäristönsuojelulain mukaisten uusina maksullistettavien suoritteiden kustannusvastaavuuslaskenta on kesken. Ympäristönsuojelulain muutoksen aiheuttamat suoritemaksujen muutokset toteutetaan uudistamalla maksuasetuksen liitetaulukkoa myöhemmin. Lisäksi säädettäisiin maksulliseksi eräät yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta annetussa laissa (1188/2014) tarkoitetut elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen (ELY-keskuksen) laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäisemiseen liittyvät suoritteet. Samoin maksullistettaisiin merellä toimivien kalastus- ja vesiviljelyalusten rekisteröinnistä annetussa laissa (690/2010) tarkoitetut Varsinais-Suomen ELY-keskuksen rekisterinpitäjän suoritteet. Näiden suoritteiden tuottaminen liittyy vastaanottajan taloudelliseen toimintaan, ja ne maksullistettaisiin omakustannusarvon mukaisina valtion maksuperustelain (150/1992) 4 :n nojalla.

2 2 Liikennehallinto uudistuu liikenteen palveluista annetulla lailla (320/2017). ELYkeskusten liikennelupatehtävät siirtyvät alkaen Liikenteen turvallisuusvirasto Trafille. Tämän asetuksen nojalla ja liitteen osiossa B 2 tarkoitettuja suoritemaksuja peritään ainoastaan ELY-keskusten viimeistään tekemistä liikennelupapäätöksistä. Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetussa laissa (986/2011) tarkoitettu ELY-keskuksen antama ennakkotieto tuensaajaan mahdollisesti koskevista seuraamuksista maksullistettaisiin ehdotetulla asetuksella. ELY-keskusten maksupolitiikka ELY-keskuksia joulukuussa 2013 hyväksytyn yhteisen maksupolitiikan mukaisesti ELY-keskusten julkisoikeudellisista suoritteista peritään pääsääntöisesti omakustannusarvoa vastaava hinta. Omakustannusarvoa alempana perittävien maksujen tulee kattaa vähintään 75 % suoritteen tuotantokustannuksista. Tavoitteena on keskimääräinen 90 % kustannusvastaavuus ottaen huomioon sekä omakustannusarvon mukaisina hinnoitellut suoritteet että omakustannusarvoa alemman hinnan mukaan hinnoitellut suoritteet. Hinnoittelun tulee maksupolitiikan mukaan olla läpinäkyvää. Suoritteista peritään pääsääntöisesti kiinteät hinnat. Kiinteää hintaa käytetään silloin, kun yksittäisten suoritteiden tuotantokustannukset eivät oleellisesti poikkea toisistaan. Porrastettua hintaa käytetään silloin, kun yksittäisten suoritteiden tuotantokustannukset poikkeavat toisistaan oleellisesti, mutta suoritekohtaisesti määräytyvän hinnan käyttäminen ei ole perusteltua. Suoritekohtaista hinnoittelua (tuntiperusteinen hinnoittelu) käytetään silloin, kun yksittäisten suoritteiden tuotantokustannukset poikkeavat toisistaan oleellisesti, eivätkä erityiset tai perustellut syyt edellytä kiinteän tai porrastetun hinnan käyttämistä. ELY-keskuksen maksullisen toiminnan tuottojen määrä kasvoi vuonna 2016 toimintakertomusvuonna 1,2 %. Pääosa tuotoista (10,4 miljoonaa euroa) muodostui maksuperustelain mukaisista julkisoikeudellisista suoritteista. Maksuperustelain mukaisten liiketaloudellisesti hinnoiteltujen suoritteiden tuotot olivat noin euroa ja erillislakien perusteella määrättävistä maksuista ja hinnoiteltavista suoritteista noin euroa. Tuottojen vähäisyyden vuoksi kahdesta viimeksi mainitusta osaalueesta ei ole laadittu kustannusvastaavuuslaskelmia. Julkisoikeudellisten suoritteiden tuotot jakautuivat vastuualueittain seuraavasti Tuotot vastuuaueittain % E-vastuualue ja yhteiset L-vastuualue Y-vastuualue Yhteensä ELY-keskusten E-vastuualueiden ja yhteisten toimintayksiköiden tuotot on yhdistetty.

3 3 Julkisoikeudellisten suoritteiden tuotot kasvoivat kirjanpitoyksikkötasolla vain euroa edellisvuodesta, huolimatta L-vastuualueen tuottojen lisääntymisestä 12 % (muutos vv ). L-vastuualueella eniten tuottoja julkisoikeudellisista suoritteista syntyi Pirkanmaan ELY-keskukselle (4,9 miljoonaa euroa) ja Etelä- Pohjanmaan ELY-keskukselle (2,1 miljoonaa euroa). Y-vastuualueen tuottojen määrä säilyi lähes entisellään. Kasvua tapahtui noin yhden prosentin verran edellisvuoteen. Julkisoikeudellisiin suoritteisiin liittyvien päätösten ja lausuntojen määrä vaihtelee vuosittain ja on vaikeasti ennustettavissa. E-vastuualueiden tulos muodostui kalastukseen liittyvistä lupamaksuista ja päätöksistä maataloustuen oikaisuvaatimuksiin. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tuotot kasvoivat merkittävästi voimaan tulleen kalastuslain (379/2015) vuoksi. Lakiin sisältyi uusi rekisteröintivelvollisuus kaikille kaupallista kalastusta harjoittaville. Rekisteröintitehtävä keskitettiin valtakunnallisesti Varsinais-Suomeen ELY-keskukseen. Ympäristönsuojelulain ja jätelain muuttamista koskevan hallituksen esityksen (HE 84/2018 vp) perusteluiden mukaan esityksen sisältämän kokonaisuuden (ympäristönsuojelulain ja jätelain uusina maksullistettavien valvontojen) kokonaiskertymän arvioidaan olevan 3,5 8 miljoonaa euroa vuodessa. Kertymän jakautumista ympäristönsuojelulain ja jätelain mukaisiin uusina maksullistettaviin suoritteisiin tai kuntien ja valtion tulokertymiin ei arvioida esityksen taloudellisia vaikutuksia koskevassa osiossa. ELY-keskusten julkisoikeudellisissa suoritteissa ei ole yleistä korotusvaraa suoritteiden hinnan kattaessa suoritteiden tuotantokustannukset. Vuoden 2016 tilinpäätöksen mukaan maksuperustelain mukaisten julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus oli 163 %. Valtaosa (65 %) ELY-keskusten tuotoista saadaan liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueen lupamaksuista. Valtiontalouden tarkastusviraston huomiot Valtiotalouden tarkastusvirasto (VTV) on tarkastanut ELY-keskusten ja TEtoimistojen kehittämis- ja hallintokeskuksen (KEHA-keskus) maksullisen toiminnan laillisuuden ja asianmukaisuuden. KEHA-keskus, ELY-keskukset ja TE-toimistot muodostavat yhden kirjanpitoyksikön, johon VTV:n tarkastus näin ollen kohdistui. VTV toteaa päivätyssä tilintarkastajan väliraportissaan, että maksuperustelakia ja muita maksullista toimintaa ohjaavia säädöksiä on noudatettu toiminnassa lukuun ottamatta julkisoikeudellisista suoritteista perittävien maksujen määräämistä keskimääräisiä kustannuksia vastaavasti suoriteryhmätasolla. Vuoden 2015 suoriteryhmäkohtaisten laskelmien mukaan Pirkanmaan ELY-keskuksen hoitamista valtakunnallisesti keskitetyistä liikennepalveluista perityt maksut ylittivät selvästi suoritteiden tuottamisesta aiheutuneet kokonaiskustannukset. Pirkanmaan ELY-keskukseen keskitettyjen erikoiskuljetuslupien kustannusvastaavuus oli 144 % ja lupapalveluiden 168,6 %. Myös Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri vastuualueen kustannusvastaavuusprosentti oli korkea eli 173,4 %, mutta Etelä-Pohjanmaalle keskitetyistä liikennesuoritteista ei ollut esitetty suoriteryhmäkohtaisia laskelmia.

4 4 Vuoden 2015 tilinpäätöstarkastuksen johtopäätöksenä VTV toteaa, että maksullinen toiminta tulee käydä kokonaisuutena läpi ja selvittää toiminnan eri osa-alueiden alitai ylijäämäisyyden syyt. Johtopäätöksenä todetaan myös, että erityisesti tulee kiinnittää huomiota siihen, että maksullisen toiminnan tuotot kokonaisuutena vastaavat suoritteiden tuottamisesta aiheutuvia kokonaiskustannuksia. KEHA-keskus on selvittänyt maksullista toimintaa kokonaisuudessaan. Tässä yhteydessä on selvinnyt, että työajanseurantaraportit tammi-maaliskuulta 2016 ovat olleet epätarkkoja ja vääristäneet seurantaa. Käytännössä lupasuoritteiden työaikaa oli jäänyt kirjaamatta, ja lupasuoritteiden kustannusvastaavuus on valtiontalouden tarkastusviraston huomiosta huolimatta ollut hyvin lähellä 100 %. Tästä syystä liikennelupasuoritteiden hintoihin ei esitetä muutoksia. Maksuasetuksen perustelut Maksuasetusta sovellettaisiin 1 :n mukaan ELY-keskusten, KEHA-keskuksen sekä TE-toimistojen suoritteisiin, ellei niistä ole toisin säädetty tai määrätty. Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (916/2012) annetun lain 6 :n mukaan henkilöasiakkaalle tarjottavat julkiset työvoima- ja yrityspalvelut ovat maksuttomia ja työnantajalle tarjottavat julkiset työvoima- ja yrityspalvelut ovat maksuttomia lukuun ottamatta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 5 luvun 7 :ssä tarkoitettua yhteishankintakoulutusta. Yrityksille tarjottavat 8 luvun 5 :ssä tarkoitetut yritystoiminnan kehittämispalvelut ovat maksullisia. Näitä palveluja koskevista maksuista säädetään erikseen valtioneuvoston asetuksella julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (1073/2012). Pykälä 2 säilyisi ennallaan. Siinä säädettäisiin maksullisista julkisoikeudellisista suoritteista, joista säädetään valtion maksuperustelain 6 :n nojalla asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. ELY-keskusten julkisoikeudellisista suoritteista peritään lähtökohtaisesti maksuperustelain 6 :n 1 momentin mukainen suoritteen tuottamisesta valtiolle aiheutuvan kokonaiskustannuksen (omakustannusarvo) mukainen maksu. Maksuperustelain 6 :n 2 momentin mukaan suoritteesta voidaan määrätä samansuuruinen maksu silloinkin, kun suoritteen tuottamisesta aiheutuvat kustannukset poikkeavat toisistaan. Tällaisen kiinteän maksun suuruutta määrättäessä on otettava huomioon suoritteiden keskimääräinen kokonaiskustannus. ELYkeskusten maksupolitiikan linjausten mukaisesti julkisoikeudellisista suoritteista peritään pääsääntöisesti omakustannusarvoa vastaava maksu, ja maksut ovat pääsääntöisesti kiinteitä. Eräistä ELY-keskusten julkisoikeudellisista suoritteista peritään omakustannusarvoa alempi maksu. Maksuperustelain 6 :n 3 momentin mukaan maksu voidaan määrätä perittäväksi omakustannusarvoa alempana tai jättää kokonaan perimättä, jos siihen on muun muassa sosiaalisiin tarkoituksiin tai ympäristönsuojelusta johtuva perusteltu syy. Pykälän 3 mukaan omakustannusarvoa alempana perittäisiin seuraavia ELYkeskusten suoritteita vastaavat maksut. Kohdan 1 mukaan ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaiset seuraavat suoritteet hinnoitellaan omakustannusarvoa alemman hinnan mukaan. Omakustannusarvoa alemman hinnan mukaan perittävien suoritemaksujen tulee ELY-keskusten yhteisen maksupolitiikan mukaisesti kattaa 75 % omakustannusarvosta. Ympäristönsuojeluun liittyvästä perustellusta syystä omakus-

5 5 tannusarvoa alemman hinnan mukaan peritään seuraavat suoritemaksut: a) tilapäistä melua tai tärinää aiheuttavasta toiminnasta tehtävän ilmoituksen käsittely; b) poikkeuksellisesta tilanteesta tehtävän ilmoituksen käsittely; c) pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittely; d) ympäristöluvassa asetettujen velvoitteiden tarkkailusuunnitelman ja sen muutoksen hyväksyminen; e) ympäristönsuojelulain 205 :ssä tarkoitetut suoritteet, jos toiminnan harjoittaja on ympäristönsuojelulain 206 :ssä tarkoitettu mikroyritys tai luonnollinen henkilö, joka ei harjoita taloudellista toimintaa; sekä f) tiedon merkitseminen ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Pykälän 2 kohdan mukaan muut kuin tutkimus ja opetustarkoitukseen luonnonsuojelun edistämiseksi luonnonsuojelulain nojalla tehtävät poikkeukset luonnonsuojeluohjelman toimenpiderajoituksesta, poikkeukset luontotyypin muuttamiskiellosta, poikkeukset erityisesti suojeltavan lajin esiintymispaikan hävittämis- ja heikentämiskiellosta, poikkeukset eliölajien rauhoittamissäännöksistä, luvat rahoitetun lajin maahantuontiin, maastavientiin, myymiseen, vaihtamiseen tai myytäväksi tai vaihdettavaksi tarjoamiseen samoin kuin muu luonnonsuojelulain nojalla myönnettävä lupa olisivat maksullisia omakustannusarvoa alemmaksi lasketun hinnan mukaan. Sen sijaan luonnonsuojelulain nojalla tutkimus- ja opetustarkoituksiin luonnonsuojelun edistämiseksi tehtävät päätökset ovat maksuttomia riippumatta siitä, mikä päätös (lupa, poikkeus) on kyseessä. Pykälän 3 kohdan mukaan omakustannusarvoa alemman hinnan mukaan perittäisiin a) jätelaissa (646/2011) tarkoitetut päätökset jätehuoltorekisteriin ja tuottajarekisteriin hyväksymisestä. Tällä tarkoitetaan 96, 97, 103 ja 106 :n mukaisia päätöksiä jätehuoltorekisteriin ja tuottajarekisteriin hyväksymisestä ja näiden päätösten muuttamisesta; b) tuottajavastuista jätehuoltoa koskevien seurantatietojen käsittely ja c) jätelain 144 :ssä tarkoitetut valvontasuoritteet, jos toiminnan harjoittaja on ympäristönsuojelulain 206 :ssä tarkoitettu mikroyritys tai luonnollinen henkilö, joka ei harjoita taloudellista toimintaa. Jätelain 144 :ssä tarkoitetut valvontasuoritteet maksullistettaisiin johtuen jätelain voimaan tulevasta muutoksesta. Uusina maksullistettavat määräaikaistarkastukset ja muut valvontatoimenpiteet olisivat kuitenkin mikroyritysten ja taloudellista toimintaa harjoittavan luonnollisen henkilön osalta omakustannusarvoa alemmaksi hinnoiteltuja suoritteita. Mikroyrityksen ja luonnollisen henkilö määriteltäisiin ympäristönsuojelulain 206 :n 2 ja 3 momenteissa. Omakustannusarvoa alemman valvonnan toimenpiteiden hinnoittelu olisi yhtenäinen ympäristönsuojelulain ja jätelain osalta. Pykälän 4 kohdan mukaan omakustannusarvoa alemman hinnan mukaan perittäisiin liitetaulukon mukainen maksu ympäristönsuojelullisista syistä seuraavista muista ympäristösuoritteista: a) vesilain (587/2011) mukaiseen lupaan liittyvän tarkkailusuunnitelman tai sen muutoksen hyväksyminen; b) patoturvallisuuslain (494/2009) mukainen padon luokittelupäätös sekä vahingonvaaraselvityksen ja turvallisuustarkkailuohjelman hyväksyminen, jollei padon omistajana ole valtio; c) maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 38 :n 2 momentissa tarkoitettu yleiskaavan laatimiseksi tai muuttamiseksi määrätyn rakennus- ja toimenpidekiellon jatkaminen; d) maastoliikennelain (1710/1995) 8 :ssä tarkoitettu kielteinen päätös koskien alueellista kieltoa ja rajoitusta; e) kielteinen päätös vesiliikennelain (463/1996) nojalla koskien vesikul-

6 6 kuneuvolla liikkumisen alueellista kieltoa ja rajoitusta (15 ) ja vesikulkuneuvotyypin kieltämistä ja rajoittamista (16 ). Kohdan 5 mukaan seuraavista liikennesuoritteista peritään omakustannusarvoa alempi hinta; a) Lupa suorittaa tiealueella muita kuin viestintä- ja sähköjohtojen, maakaasu- ja kaukolämpöputkien tai vesi- ja viemärijohtojen sijoittamiseen liittyviä maantielain (503/2005) 42 :ssä tarkoitettuja töitä on suoriteryhmä, joissa valtaosa hallinnon asiakkaista on luonnollisia henkilöitä vailla taloudelliseen toimintaan liittyvää tarkoitusta. Tiealueella tapahtuvien töiden tekemiseen tarvittavasta luvasta perittäisiin omakustannusarvon mukainen suoritemaksu silloin, kun lupa koskisi maakaasuja kaukolämpöputkien tai vesi- ja viemärijohtojen sijoittamista tiealueelle, koska johtoja ja putkia koskevat luvat ovat poikkeuksetta taloudellisen toiminnan harjoittamista varten myönnettyjä, eikä omakustannusarvoa alempana perittävälle maksulle ole valtion maksuperustelain (150/1992) 6 :n 3 momentissa säädettyä perusteltua syytä. Omakustannusarvoa alemman hinnan mukaan perittäisiin lisäksi luvat tiealueella tapahtuvien töiden tekemiseen sekä b) lupa asettaa maantielle pysyväisluontoinen liikenteen ohjauslaite; c) liittymälupa; ja d) kielteinen lupapäätös liikennettä koskevassa asiassa. Tämän mukaan omakustannusarvoa alempana voidaan periä kielteinen lupapäätös tienpitoa koskevassa asiassa. Tienpidon suoritteiden joukossa on merkittävässä määrin luonnollisten henkilöiden hakemia suoritteita, jotka eivät liity taloudelliseen toimintaan. Kohdan 6 mukaan seuraavista kalastuslain (379/2015) mukaisista suoritteista perittäisiin maksu omakustannusarvoa alemman hinnan mukaan: kalastuslain 53 :n nojalla tehty kalastuksen rajoittamista koskeva päätös; b) kalastuslain 54 :ssä tarkoitettu päätös yleiskalastusoikeuksien rajoittamisesta; c) kalastuslain 57 :ssä tarkoitettu päätös pyyntimittojen poikkeamista koskevassa asiassa; d) kalastuslain 67 :ssä tarkoitettu päätös kalaväylän määräämistä koskevassa asiassa; e) kalastuslain 71 :ssä tarkoitettu päätös kalastuksen kieltämisestä padon läheisyydessä. Kohdan 7 a mukaan tehokkaan muutoksenhakumahdollisuuden varmistamiseksi (oikeudenhoidosta johtuva perusteltu syy) maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain (192/2013) 51 :ssä tarkoitettu päätös kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen päätöksestä tehdyn oikaisuvaatimuksen johdosta annetusta päätöksestä peritään omakustannusarvoa alempi maksu. Myös oikaisuvaatimuksesta tehdystä tutkimatta jättämistä koskevasta päätöksestä peritään omakustannusarvoa asetuksen liitteenä olevan suoritemaksutaulukon mukainen maksu. Jos päätöstä muutetaan oikaisua vaativan eduksi, maksua ei peritä lainkaan. Asetukseen lisättäisiin kokonaan uusi 7 b kohta, jonka mukaan porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetussa laissa (986/2011) tarkoitetusta ennakkotiedon antamisesta perittäisiin omakustannusarvoa alempi maksu. Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetun lain 97 :n 2 momentin mukaan ELY-keskus voi antaa tuen saajalle pyynnöstä sitova ennakkotieto siitä, aiheuttaako suunniteltu toimenpide tuen maksamisen keskeyttämisen, takaisinperinnän tai valtionlainan määräämisen irtisanottavaksi. Ennakkotiedon antamisen omakustannushintaa alempi tieto perustuisi niin ikään oikeusturvan varmistamiseen.

7 7 Maksuasetuksen 4 :ssä (muut suoritteet) säädettäisiin suoritteista, jotka hinnoitellaan liiketaloudellisesti. Liiketaloudellisesti hinnoiteltavia ovat lähtökohtaisesti ELYkeskusten, TE-toimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen suoritteet, joiden tuottamista ei voida pitää niiden lakisääteisenä tehtävänä tai jota varten niille ei ole valtion talousarvioissa budjetoitu varoja. Jos ELY-keskus, kehittämis- ja hallintokeskus tai TE-toimisto tuottaa liiketaloudellisia suoritteita muutoin kuin säädösperusteisesti toiselle valtionhallinnon virastolle, suoritteen tuottamisesta veloitetaan pääsääntöisesti suoritteen tuottamisesta aiheutuneet kustannukset (omakustannusarvon mukainen hinta). Pykälän 1 momentin 1kohdan mukaan liiketaloudellisesti toimeksiantoon perustuvat lausunnot ja palvelut valtionhallinnon ulkopuolisille, jotka eivät välittömästi tue hallinnon maksutonta toimintaa. Tällaisia ovat esimerkiksi liikeyritysten pyytämät asiantuntijalausunnot tai suunnittelutyö, jota ei tehdä julkisoikeudellisen suoritteen tuottamiseksi. Momentin 2 kohdan mukaan liiketaloudellisesti hinnoiteltavaa olisi asiakirjojen kopiointi, muu jäljentäminen ja lähettäminen, lukuun ottamatta 3 momentissa tarkoitettuja kopioita ja tulosteita. Momentin 3 kohdan mukaan ELY-keskusten, TE-toimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen toimitilojen käyttö olisi valtionhallinnon ulkopuolisille maksullista ja hinnoiteltaisiin käyttöön liittyvine kuluineen (siivous, toimistopalvelut) liiketaloudellisin perustein. Momentin 4 kohtien 5 8 mukaan kirjasto- ja tietopalvelut, julkaisut ja tallenteet sekä hallinnossa tuotettujen menetelmien, tietojärjestelmien ja vastaavien myynti ja käyttöoikeuksien ja muiden oikeuksien luovuttaminen hinnoiteltaisiin niin ikään liiketaloudellisin perustein. Tämä luettelo ei olisi tyhjentävä. Kohdan 8 mukaan myös muut vastaavat suoritteet hinnoiteltaisiin liiketaloudellisin perustein. Yhteistä näille suoritteille on se, että niiden tuottaminen ei kuulu ELY-keskusten, kehittämis- ja hallintokeskuksen tai TEtoimiston lakisääteisiin tehtäviin tai ne eivät välittömästi liity näiden virastojen lakisääteisten tehtävien hoitamiseen. Pykälän 2 momentin mukaan tietojen ja julkaisujen kansainvälisestä luovutuksesta sekä tietojen kansallisesta luovutuksesta tutkimus- tai opetustarkoituksiin ei peritä maksua, jos maksuttomuus perustuu vastavuoroisuuteen tai yleiseen kansainväliseen tai kansalliseen käytäntöön ja käyttö on keskuksen määrittelemien käyttöehtojen mukaista. Pykälän 2 momentin mukaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 34 :n 2 momentissa tarkoitetusta tiedon esille hakemisesta sekä saman lain 34 :n 3 momentissa tarkoitettujen kopioiden ja tulosteiden antamisesta perittävistä maksuista päättää kehittämis- ja hallintokeskus ottaen huomioon, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 34 :ssä säädetään. Tiedon hakeminen on maksullista silloin, kun on pyydetty asiakirjaa, joka ei julkisuuslain 13 :n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla ole yksilöitävissä ja löydettävissä viranomaisen tämän lain mukaisesti pitämästä asiakirjarekisteristä siinä käytettävän asiakirjaluokittelun eikä asiakirjan tunnisteen avulla taikka sähköisesti ylläpidetystä rekisteristä sen hakutoimintojen avulla. Kehittämis- ja hallintokeskus ottaa maksuista päättäessään huomioon, mitä julkisuuslain 34 :ssä säädetään.

8 8 Esityksen valmistelu Esitys on valmisteltu virkatyönä työ- ja elinkeinoministeriössä yhteistyössä ELYkeskuksia niiden ELY-keskuksia ohjaavien ministeriöiden kanssa, joiden hallinnonalan maksullista toimintaa on ELY-keskuksissa (liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö). Esityksestä on pyydetty lausunto ELY-keskuksia ohjaavilta ministeriöiltä, ELY-keskuksilta, valtiovarainministeriöltä ja seuraavilta sidosryhmiltä: Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät ry, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y, Elintarviketeollisuusliitto ry/kalateollisuusyhdistys, Kalatalouden Keskusliitto ry, Suomen Ammattikalastajaliitto ry, Suomen Kalakauppiasliitto ry, Suomen Sisävesiammattikalastajat ry. ELY-keskuksen maksullinen toiminta Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) Julkisoikeudelliset suoritteet Maksullisen toiminnan tuotot 2016 toteuma 2017 varsinainen talousarvio 2018 esitys suoritteiden myyntituotot muut tuotot -18 Tuotot yhteensä Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset erilliskustannukset osuus yhteiskustannuksista Kustannukset yhteensä Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % 163 % 91 % 91 % Maksuasetuksen liitteenä olevaan maksutaulukkoon esitetään seuraavia muutoksia. Ympäristötehtävien suoritteet Ympäristötehtävien osion A suoritemaksujen jaottelua muutettaisiin. Ympäristötehtävät jakautuisivat ympäristönsuojelulain, luonnonsuojelulain, jätelain ja ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaisiin suoritteisiin. Ympäristönsuojelulain mukaisten suoritteiden kuvausten sanamuodot ja euromääräiset suoritemaksut säilyisivät ennallaan.

9 9 Luonnonsuojelulain mukaisten suoritteiden kuvausten sanamuodot ja euromääräiset suoritemaksut säilyisivät niin ikään ennallaan. Informatiivisuussyistä taulukossa olisi maininta luonnonsuojelua edistävään tutkimus- ja opetustarkoitukseen luonnonsuojelulain nojalla myönnettävien poikkeusten ja lupien maksuttomuudesta, josta säädettäisiin asetuksen 3 :n 2 kohdassa. Jätelain mukaisilla päätöksillä olisi taulukossa alaotsikko. Jätelain mukaisiin suoritteisiin lisättäisiin omakustannusarvoisina uusina maksullisina suoritteina jätelain muuttamisesta annetun lain (834/2017) voimaantulosta johtuen, 1) 124 :n 1 momentin 3 ja 4 kohdassa tarkoitetut määräaikaistarkastukset, 2) jätehuoltorekisteriin merkityn jätteenkuljettajan tai -välittäjän vuosiraportin tarkastusmaksu sekä 3) jätelain 126 tai 128 :ssä tarkoitetun kiellon tai määräyksen noudattamisen valvonta. Jätelain muutetun 124 :n mukaan toimivaltaisen valvontaviranomaisen on määräajoin asianmukaisesti tarkastettava sellaiset laitokset ja yritykset, joiden toiminnassa 1) harjoitetaan jätteen laitos- tai ammattimaista käsittelyä; 2) syntyy vaarallista jätettä; 3) harjoitetaan jätteen ammattimaista kuljettamista tai keräystä; 4) toimitaan jätteen välittäjänä; 5) toteutetaan jätteen kansainvälisiä siirtoja. ELY-keskuksen on valvontaviranomaisena laadittava sellaisten tässä tarkoitettujen toimintojen, joihin liittyy tai voidaan perustellusti olettaa liittyvän jätteen kansainvälisiä siirtoja, tarkastuksia ja muuta valvontaa varten suunnitelma. ELY-keskuksen on laadittava myös jätteen ammattimaisen kuljettamisen ja jätteen välittämisen valvontaa varten suunnitelma. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tarkastuksia koskevien suunnitelmien sisällöstä ja laatimisesta, riskinarvioinnista sekä tarkastusten ja muun valvontatoiminnan järjestämisestä. Jätelain 124 :n muutoksesta johtuvina maksullisina määräaikaistarkastuksina ja suunnitelman mukaisina valvontatoimenpiteinä maksutaulukkoon lisättäisiin seuraavat suoritteet ja niiden euromääräiset maksut. Jätelain 124 :n 1 momentin 3 ja 4 kohdassa tarkoitetun toiminnan määräaikaistarkastuksesta perittäisiin 300 euron kiinteä maksu. Jätehuoltorekisteriin merkityn ammattimaisen jätteenkuljettajan tai -välittäjän valvonnasta perittäisiin vuosiraportin tarkastusmaksu 145 euroa. Jätelain 126 tai 128 :ssä tarkoitetun kiellon tai määräyksen noudattamisen tarkastamisesta (valvonnasta) perittäisiin 365 euron maksu. Mikroyritykseltä valvontamaksu peritään vähentäen 25 prosentilla taulukon mukaisia suoritemaksuja. Mikroyrityksellä tarkoitetaan jätelain 144 a :ssä ympäristönsuojelulain 206 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitettua mikroyritystä. Mikroyritys on ympäristönsuojelulain mukaan taloudellista toimintaa harjoittavaa luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 10 työntekijää ja jonka vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään 2 miljoonaa euroa. Taloudellista toimintaa harjoittavasta oikeushenkilöstä säädettyä sovelletaan muuhunkin oikeushenkilöön arvioitaessa sen kokoa maksun suuruuden määräämistä varten. Maksutaulukkoon lisättäisiin uusi väliotsikko Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettujen lakien (468/1994) ja (252/2017) mukaiset suoritteet ja poistettaisiin

10 10 nykyinen Muut ympäristötehtävien suoritteet. Taulukko päivitettäisiin ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetusta ja voimaan tulleesta laista (252/2017 YVA-laki) johtuen. Suoritteiden euromääräisiin maksuihin ei ehdoteta muutoksia. Uuden YVA- lain18 :ssä tarkoitettu yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta lisättäisiin vanhan YVA-lain (468/1994) 9 :ssä tarkoitetun menettelyn lisäksi suoritemaksutaulukkoon. Kumotun ja uuden lain säännöksiä vastaavat suoritemaksut otettaisiin maksutaulukkoon uuden YVA-lain (252/2017) voimaantulosäännöksistä johtuen. YVA-lain (252/2017) 40 :n nojalla uuden VYA-lain voimaan tullessa voimassa olevia (vanhan YVA-lain 468/1994) säännöksiä sovelletaan arviointimenettelyä koskeviin muutospäätöksiin, joiden kohteena olevan hankkeen tai hankkeen muutoksen aloite on tehty ennen uuden YVA-lain voimaantuloa. Näin ollen vanhan lain nojalla suoritettavia arviointimenettelyjä voi edelleen tulla vireille. Lainmuutoksesta huolimatta uuden YVA-lain mukaiset arviointiselostuksesta perittävät maksut ovat samat kuin vanhan lain mukaiset: suppeassa hankkeessa (5 10 henkilötyöpäivää vaativa lausunto) 4 000, tavanomaisessa hankkeessa (11 17 henkilötyöpäivää) euroa ja vaativassa hankkeessa (18 24 henkilötyöpäivää) euroa. Lisäksi erityisen vaativassa hankkeessa arviointiohjelmaa koskevasta lausunnosta peritään euroa lisäksi 80 /h 24 työpäivää ylittävältä työajalta ja enintään kuitenkin euroa. YVA-lain 18 :n nojalla ELY-keskus antaa yhteysviranomaisena hankkeesta vastaavalle lausuntonsa ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta kuukauden kuluessa lausuntojen antamiseen ja mielipiteiden esittämiseen varatun määräajan päättymisestä. Yhteysviranomaisen on otettava lausunnossaan kantaa arviointiohjelman laajuuteen ja tarkkuuteen. Lausunnosta on myös käytävä ilmi, kuinka tarvittavat selvitykset sovitetaan tarpeen mukaan yhteen hanketta koskevien muissa laeissa edellytettyjen selvitysten kanssa. Lausunnossa on esitettävä yhteenveto muista lausunnoista ja mielipiteistä. Yhteysviranomainen toimittaa lausuntonsa ja muut lausunnot ja mielipiteet hankkeesta vastaavalle. Lausunto on samalla toimitettava tiedoksi asianomaisille viranomaisille sekä julkaistava yhteysviranomaisen internetsivuilla. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen (VNA 895/1999, muutettu valtioneuvoston asetuksella 278/2017) 30 a :n mukaan hankkeen ympäristövaikutukset voidaan arvioida maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla kaavoituksen yhteydessä. Tällöin ympäristövaikutusten hankkeesta vastaavan on tehtävä ja toimitettava kaavan laatimisesta vastaavalle viranomaiselle suunnitelma siitä, miten hankkeen ympäristövaikutukset arvioidaan. Kaavoituksen yhteydessä tehdystä arviointiohjelmasta annetusta lausunnosta perittäisiin sama suoritemaksu kuin muista arviointiohjelmista annetuista lausunnoista. YVA-lain muutoksesta johtuen maksutaulukkoa päivitettäisiin lisäämällä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetussa laissa (468/1994) tarkoitettuun lausuntoon arviointiselostuksesta uuden YVA-lain 23 :ssä tarkoitettu yhteysviranomaisen perusteltu päätelmä hankkeen merkittävistä ympäristövaikutuksista. Vanhan YVAlain 12 :ssä tarkoitetun arviointiselostuksen sijasta uuden YVA-lain mukaisessa menettelyssä yhteysviranomainen tarkistaa ympäristövaikutusten arviointiselostuk-

11 11 Liikennesuoritteet sen riittävyyden ja laadun sekä laatii tämän jälkeen perustellun päätelmänsä hankkeen merkittävistä ympäristövaikutuksista. Perusteltu päätelmä on annettava hankkeesta vastaavalle kahden kuukauden kuluessa lausuntojen antamiseen ja mielipiteiden esittämiseen varatun määräajan päättymisestä. Perustellussa päätelmässä on esitettävä yhteenveto arviointiselostuksesta annetuista muista lausunnoista ja mielipiteistä. Yhteysviranomaisen on maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 b :n 4 momentin nojalla perusteltu päätelmä myös silloin, jos ympäristövaikutusten arviointi on tehty maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 a :ssä tarkoitetulla tavalla kaavoituksen yhteydessä. Vanhan YVA-lain mukaisesta arviointiselostuksesta annetusta lausunnosta ja uuden lain mukaisesti annetusta perustellusta päätelmästä perittäisiin samat suoritemaksut. Suoritemaksu suppeaa hanketta koskevasta arviointiselostuslausunnosta tai perustellusta päätelmästä (7 13 henkilötyöpäivää) olisi euroa, tavanomaisessa hankkeessa (14 23 henkilötyöpäivää) euroa ja vaativassa hankkeessa (24 32 henkilötyöpäivää) euroa. Erityisen vaativassa hankkeessa perittäisiin euroa lisäksi 80 /h 32 työpäivää ylittävältä työajalta, kuitenkin enintään euroa. Yhteysviranomaisen on toimitettava perusteltu päätelmä sekä muut lausunnot ja mielipiteet hankkeesta vastaavalle. Perusteltu päätelmä on samalla toimitettava tiedoksi hanketta käsitteleville viranomaisille, hankkeen vaikutusalueen kunnille sekä tarvittaessa maakuntien liitoille ja muille asianomaisille viranomaisille sekä julkaistava yhteysviranomaisen internetsivuilla. Kaavoituksen yhteydessä tehtävää ympäristövaikutusten arviointiselostusta koskevasta perustellusta päätelmästä perittäisiin sama suoritemaksu kuin YVA-laissa tarkoitetusta perustellusta päätelmästä. Tienpidon suoritteiden osiossa B1 tarkennettaisiin eräitä suoritteita kuvaavia sanamuotoja. Maantielain 42 :ssä tarkoitettu lupa suorittaa tiealueeseen kohdistuvia töitä sekä sijoittaa tiealueelle viestintä- ja sähköjohtoja, maakaasu- ja kaukolämpöputkia tai vesihuoltoputkia sekä näihin liittyviä rakenteita, rakennuksia ja laitteita korjattaisiin seuraavasti. Suoritemaksu 1300 euroa koskisi alle 5000 metrin matkaa ja/tai enintään 20 ylitystä tai alitusta (aikaisemmin alle 20 ylitystä tai alitusta) sisältäen kolme maastokatselmusta. Lisäksi maantielain 47 :ssä tarkoitettujen maantien suoja- ja näkemäalueelle tapahtuvaa rakentamista koskevien poikkeamispäätösten selitteitä tarkennettaisiin epäselvyyksien poistamiseksi. Asunto- ja lomakiinteistöihin liittyvät sekä yritystoimintaan liittyvät poikkeamispäätösten maksut säilyisivät entisellään. Erikoiskuljetuslupien joukkoon lisättäisiin ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen (1257/1992) 27 :ssä tarkoitettu massoja ja mittoja koskevien säännösten soveltaminen muihin ajoneuvoihin lisättäisiin maksutaulukkoon. Muiden ajoneuvojen erikoiskuljetuslupien suoritemaksut olisivat samat kuin asetuksen 1257/1992 pykälissä 20, 21, 23 ja 30 b 30 e :ssä tarkoitettujen erikoiskuljetuslupien suoritemaksut. Liikenteen palveluista annetulla lailla (320/2017) ELY-keskuksen liikennelupatehtävät, joista säädetään kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetussa laissa (693/2006), taksiliikennelaissa (217/2007) ja joukkoliikennelaissa (869/2009), siirty-

12 12 vät alkaen Liikenteen turvallisuusvirasto Trafille. Näin ollen maksutaulukon osion B2 liikenteen lupa-asioiden suoritemaksut koskisivat ELY-keskuksen viimeistään myöntämiä liikennelupia. Trafin suoritteiden maksuista säädettäisiin erikseen. Kalataloustehtävien suoritteet Maksutaulukkoon lisättäisiin kalastuslain mukaisten suoritteiden osion perään Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta annetun lain (1048/2016) 39 :ssä tarkoitetuista suoritteista perittävät maksut. Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta annetun lain 42 :n nojalla sisävesillä kaupalliseen kalastukseen käytettävän aluksen tai veneen (sisävesialus) omistajan on ennen aluksen kalastuskäyttöön ottamista ilmoitettava se rekisteriin. Rekisteriin merkitään kalastusaluksen omistajan tai omistajien sekä haltijan tai haltijoiden nimi tai nimet, henkilö- tai yritys- ja yhteisötunnukset, kielikoodi sekä osoite- ja yhteystiedot, alusryhmä, aluksen katsastustiedot, aluksen päämoottorin koneteho sekä tiedot alukseen kohdistuvista ulosmittaus-, turvaamis- ja täytäntöönpanotoimista. Lain 49 :n 4 momentin mukaan sisävesialuksen omistajan on vuoden kuluessa eli viimeistään ilmoitettava rekisteröitäväksi sellainen alus, jonka rekisteröiminen ei ollut pakollista lain voimaan tullessa. Lain 39 :n mukaan ELY-keskus on sisävesialusten osalta toimivaltainen sisävesien kalastusalusrekisterin rekisterinpitäjä. ELY-keskus päättää kaupalliseen kalastukseen käytettävien sisävesialusten ja veneiden rekisteröinnistä ja rekisteristä poistamisesta ja tekee niihin liittyvät merkinnät rekisteriin sekä vastaa merkintöjen oikeellisuudesta. ELY-keskuksen lain 39 :n nojalla tuottamat rekisteröintisuoritteet maksullistettaisiin omakustannusarvoa vastaavina seuraavasti. Sisävesialuksen rekisteröinti ja rekisteröintitodistuksesta perittäisiin yhteensä 50 suoritemaksu. Sisävesialuksen rekisteritietojen omistajamuutoksesta perittäisiin 50 maksu. Rekisteristä poistaminen olisi maksutonta. Maksutaulukkoon lisättäisiin myös merellä toimivien kalastus- ja vesiviljelyalusten rekisteröinnistä annetun lain (690/2010) 5 :ssä tarkoitetut suoritteet. Lain 5 :ää on muutettu lailla (199/2015), joka on tullut voimaan Voimaantulosäännöksen mukaan laissa tarkoitetut rekisterimerkinnät on selvitettävä ja tehtävä vuoden kuluessa lain voimaantulosta eli mennessä. Merellä toimivien kalastus- ja vesiviljelyalusten rekisteröinnistä annetun lain 5 :n nojalla Varsinais-Suomen ELY-keskus on merellä toimivien kalastus- ja vesiviljelyalusten keskitetty rekisterinpitäjä kaikkien ELY-keskusten toimialueella. Varsinais- Suomen ELY-keskus päättää rekisteröinnistä ja rekisteristä poistamisesta, myöntää ennen rekisteröintiä luvan kalastusalukselle tai kalastusaluksen kalastuskapasiteetin lisäämiselle ja tekee kalastus- ja vesiviljelyaluksiin liittyvät merkinnät rekisteriin. Varsinais-Suomen ELY-keskus hallinnoi rekisteritilaa (kalastusaluksen rekisteröintiin tai rekisteröidyn kalastusaluksen kalastuskapasiteetin lisäämiseen samassa alusryhmässä) ja tekee alusryhmien rekisteritilaa koskevat merkinnät rekisteriin. Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa tämän lain nojalla tuotetuista rekisteröinneistä perittäisiin seuraavat omakustannusarvoa vastaavat suoritemaksut.

13 13 Aluksen rekisteröintipäätöksestä ja sitä koskevasta rekisteriotteesta perittäisiin 50 euroa. Aluksen rekisteritietojen omistajamuutoksesta perittäisiin 50 euroa. Rekisteristä poistaminen olisi maksutonta. Maksutaulukkoon lisättäisiin myös uusina ja omakustannusarvon mukaisina maksuina yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta annetun lain (1188/2014) 5 ja 36 :ssä tarkoitetut ELY-keskuksen tehtävät. Laki on voimassa alkaen, mutta sen 5 ja 36 :ssä tarkoitetut suoritteet ovat toistaiseksi olleet maksuttomia sähköisesti asioitaessa. Sen sijaan saalistodistuksista on peritty käsittely- ja tallennusmaksuna 50 euroa, jos saalistodistushakemus on toimitettu ELYkeskukselle muulla tavoin kuin sähköisen asiointijärjestelmän kautta. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (1392/2014) 5 :n nojalla Varsinais-Suomen ELY-keskus hoitaa valtakunnallisesti keskitettyä tehtävää, josta säädetään niin sanotuissa LIS-asetuksissa. LIS-asetuksilla tarkoitetaan laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäisemistä, estämistä ja poistamista koskevasta yhteisön järjestelmästä annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 1005/2008 ja neuvoston asetuksen soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annettua komission asetusta (EY) N:o 1010/2009. ELYkeskus on neuvoston LIS-asetuksen tarkoitettu toimivaltainen viranomainen, ja se antaa mainitussa asetuksessa edellytetyn kalatuotteiden maahantuontia ja maastavientiä koskevan varmennuksen ja hyväksynnän. Lain 5 :n mukaan ELY-keskus ja rajavartiolaitos vastaavat Euroopan unionin yhteistä kalastuspolitiikkaa koskevien säädösten ja päätösten noudattamisen valvonnasta kalastustoiminnassa. ELY-keskus valvoo yhteiseen kalastuspolitiikkaan liittyvien kalastusta, saalista, kalan kuljetusta ja kalakauppaa koskevien ilmoitusvelvollisuuksien noudattamista ja vastaa ilmoitusten tallentamisesta kalastuksen valvonnan tietojärjestelmään sisältyviin rekistereihin. ELY-keskus valvoo yhteistyössä Tullin kanssa neuvoston LIS-asetuksen ja komission LIS-asetuksen säännösten noudattamista kalatuotteita maahan tuotaessa ja maasta vietäessä. ELY-keskus on neuvoston LIS-asetuksessa ja komission LIS-asetuksessa tarkoitettu toimivaltainen viranomainen, joka myöntää ja peruuttaa komission LIS-asetuksen 9 artiklassa tarkoitetun hyväksytyn talouden toimijan todistuksen (APEO-todistus) ja vastaa hyväksytyn talouden toimijan toiminnan valvonnasta ja siihen liittyvästä yhteistyöstä Euroopan unionin toimielinten ja muiden valtioiden kanssa. Neuvoston ja komission LIS-asetuksissa säädetään hyväksytyn talouden toimijan asemasta, APEOtodistuksesta, todistuksen haku- ja myöntämismenettelystä, hyväksymisen edellytyksistä, hyväksytyn talouden toimijan tehtävistä, toiminnan valvonnasta ja toiminnan keskeyttämisestä. Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta annetun lain 36 :ssä säädetään saalistodistusrekisteristä, johon ELY-keskus tallentaa neuvoston LIS-asetuksen 12 artiklassa tarkoitetut, ELY-keskukselle toimitetut saalistodistukset liitteineen sekä tiedot saalistodistusten perusteella myöntämistään maa-

14 14 Muut suoritteet hantuontia ja maastavientiä koskevista luvista ja lupien epäämisistä sekä 14 artiklasta, jossa säädetään kalastustuotteiden välillisestä tuonnista. ELY-keskus tallentaa saalistodistusrekisteriin myös tiedot Euroopan unionin LIS-alusluetteloon merkityistä kalastusaluksista ja niistä kolmansista maista, joiden tiedot komissio on julkaissut neuvoston LIS-asetuksen 35 artiklan mukaisesti Maksutaulukkoon lisättäisiin seuraavat neuvoston asetuksen EY 1005/2008 (neuvoston LIS-asetuksen)12 artiklan mukaisten toimivaltaisen viranomaisen saalistodistusten myöntämistä koskevat suoritemaksut suoritteiden tuottamisesta aiheutuneiden kustannusten arvoa vastaavina. Saalistodistuksen varmentamismaksu (kalastustuotteiden vientierille kolmansiin maihin) 60 euroa. Saalistodistuksen käsittelymaksu kolmansista maista tuontierän ollessa enintään 1000 kg 30 euroa. Saalistodistuksen käsittelymaksu kolmansista maista tuontierän ollessa yli 1000 kg 50 euroa. Neuvoston asetuksen EY 1005/ artiklassa tarkoitettujen ilmoitusten nojalla perittävinä uusina suoritemaksuina taulukkoon lisättäisiin seuraavat maksut: Jälleenvientitodistuksen käsittelymaksu 30 euroa, jalostustodistuksen käsittelymaksu 50 euroa. Saalistodistuksen, jälleenvientitodistuksen ja jalostustodistuksen käsittelyn lisämaksu, jos hakemus toimitetaan ELY-keskukselle muulla tavoin kuin sähköisen asiointijärjestelmän kautta 50 euroa. Maksutaulukkoon lisättäisiin uusi tutkimatta jättämistä koskevan päätöksen suoritemaksu, joka perittäisiin maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain (192/2013) 51 :ssä tarkoitetusta kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen päätöksestä tehdystä oikaisuvaatimuksesta. Tutkimatta jättämistä koskevan päätöksen suoritemaksu olisi puolet oikaisuvaatimuksesta tutkitusta ja tehdystä päätöksestä, kun tutkimatta jättämistä koskeva päätös tehtäisiin muusta kuin oikaisuvaatimuksen myöhästymisestä johtuvasta syystä (40 euroa). Taulukkoon lisättäisiin myös 10 euroa suoritemaksu oikaisuvaatimuksen tutkimatta jättämistä koskevasta päätöksestä, kun päätös tehdään oikaisuvaatimuksen myöhästymisen vuoksi. Maksutaulukkoon lisättäisiin uusi omakustannusarvoa alemman hinnan mukaan perittävä suoritemaksu; porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetun lain (986/2011) 97 :n 2 momentissa tarkoitetun ennakkotiedon antaminen (80 euroa).