Laadukasta lastensuojelutyötä koko Suomeen yhdessä tekemällä

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Laadukasta lastensuojelutyötä koko Suomeen yhdessä tekemällä"

Transkriptio

1 1 Laadukasta lastensuojelutyötä koko Suomeen yhdessä tekemällä

2 2 Sisällysluettelo 1. TAUSTAA KANSALLISEN KEHITTÄMISRAKENTEEN TASOT YHTEISKEHITTÄMISEN IDEA JA TARKOITUS Mitä on yhteiskehittäminen? Yhteiskehittämispäivien idea Korkeakouluyhteistyö KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS Sisältö Yhteiskehittämispäivien rakenne Yhteiskehittämispäivien työryhmien tiedonkeruu ja dokumentointi Työryhmätyöskentelyn dokumentoinnin lisäksi osaamiskeskus vastaa päivän yhteenvedon tekemisestä. Yhteenveto kokoa päivän annin ja sisällölliset huomiot mallinnuksiin. Yhteenvetoa varten toimitetaan pohja (liite 2 huom tulee myöhemmin), jossa kohdat/kysymykset jotka tulee täyttää Yhteiskehittämispäivät olemassa olevia verkkolähetyksiä hyödyntäen Yhteiskehittämispäivien arviointi TYÖNJAKO JA YHTEISTYÖ ERI TOIMIJOIDEN KESKEN Sosiaalialan osaamiskeskusten ja THL:n verkosto ja yhteistyö Edellytykset ja sitoutuminen... 13

3 3 1. TAUSTAA Lasten ja perheiden palveluiden muutosohjelman (LAPE) tavoitteena on uudistaa lasten ja perheiden palveluita. Tavoitteena ovat lapsi- ja perhelähtöiset palvelut sekä lapsen oikeuksiin ja tietoperustaan nojaava toimintakulttuuri. Kehittämistä viedään valtakunnallisesti eteenpäin ohjaten ja koordinoidusti. Syksyn 2016 valtakunnallisen työpajatyöskentelyn tuloksena lastensuojelun kehittämiskokonaisuuksiin pohjautuvat mallinnukset olivat työn ensimmäinen vaihe. Mallinnusvaiheella aloitetun työn avulla tavoitellaan pitkällä tähtäimellä kansallisesti yhteneväisiä ja tietoon perustuvia käytäntöjä ja toimintatapoja. Mallinnustyöskentelyssä on kyse lastensuojelun eri toiminta-alueita koskevien tavoitteiden ja kehittämissuuntien alustavasta, moniäänisestä määrittelystä. Mallinnuksia on tuotettu lastensuojelun sosiaalityöstä, perhetyöstä ja perhekuntoutuksesta, perhehoidosta ja laitoshoidosta sekä sijaishuollon ohjauksesta ja valvonnasta. Mallinnukset kuvaavat ja perustelevat laadukkaan lastensuojelun periaatteita ja tavoiteltavia toimintakäytäntöjä. Mallinnuksia voi luonnehtia lastensuojelun eri toiminta-alueita koskeviksi alustaviksi konsensusluonnoksiksi. THL:n ja maakunnallisten toimijoiden (sosiaalialan osaamiskeskukset ja LAPE-hankkeet) yhteiskehittämispajoissa mallinnusten pohjalta kehitetään lastensuojelua vuoropuhelussa. Niitä voidaan työstää eteenpäin esimerkiksi asiakastapausten avulla. Samalla yhteiskehittäminen edistää mallinnuksissa kuvattujen hyvien käytäntöjen jatkokehittämistä, levittämistä ja juurtumista valtakunnallisesti. Käytännön kehittämisessä mallinnusten ehdottamista toimintatavoista keskustellaan ja niitä viedään pilotoitavaksi. Tavoitteena on pilottien ja niissä kertyvän kokemuksen ja tiedon avulla testata ja arvioida mallien sovellettavuutta, hyötyjä ja toimivuutta sekä rikastaa mallinnuksia osana maakuntien LAPE-hankkeissa tapahtuvaa lastensuojelun kehittämistä. Tavoitteena on, että syksyllä laadittujen mallinnusten ja LAPE-ohjelman kokeiluissa tarkentuvien kansallisten suuntaviivojen mukainen kehittämistyö jatkuu LAPE-ohjelman jälkeen paikallisen, alueellisen ja kansallisen tason yhteistyönä pitkäjänteisesti ja tutkimusperustaisesti. Lastensuojelun keskeisten sisältöalueiden sekä lastensuojelun ja muiden erityispalveluiden yhteistyön kehittämistä varten ei ole toistaiseksi olemassa kansallisia, kehittämistä tukevia rakenteita. Tämä on osaltaan johtanut pirstaleiseen kehittämistyöhön. Lyhytaikaisella ja koordinoimattomalla hankekehittämisellä ei päästä riittävästi vahvistamaan ja yhtenäistämään vaativaa lasten, nuorten ja perheiden kanssa tehtävää työtä. LAPE-ohjelmassa maakunnille suunnataan kaikilla LAPE-ohjelman toiminta-alueilla muutoksen tukea. Erityistason palveluiden osalta muutoksen tuki toteutetaan siten, että samalla kokeillaan suunnitelmallista, pitkäjänteistä, tutkimukseen perustuvaa ja pysyväksi tarkoitettua kansallisesti

4 4 koordinoitua yhteiskehittämisen toimintatapaa, johon sekä niin kansalliset kuin alueellisetkin toimijat sitoutuvat LAPE-ohjelman aikana ja sen jälkeen. Käytännössä tavoitteena on luoda selkeät toimintarakenteet ja periaatteet THL:n, sosiaalialan osaamiskeskusten ja alueellisten toimijoiden väliselle yhteistyölle, sekä kansallisen kehittämisen ohjaukselle. Rakenteen hyötyjä arvioidaan LAPE-ohjelman aikana ja käytännössä kokeiltu kehittämisrakenne pyritään soveltuvin osin siirtämään osaksi sote:n kehittämisrakenteita. Yhteisen ja koordinoidun kehittämisen keskeinen muoto tulevat olemaan alueelliset 1 yhteiskehittämistyöpajat. Sosiaalialan osaamiskeskusten verkosto kattaa koko maan. Sosiaalialan osaamiskeskuksilla on yhteys nykyisten kuntien ja tulevien maakuntien henkilöstöön ja sosiaalialan käytäntöön, kokemusta erilaisten muutosprosessien toteuttamisesta ja tapahtumien järjestämisestä. Sosiaalialan osaamiskeskukset ovat siten THL:lle luonteva ja toivottava kumppani kehittämisrakenteen luomiseksi ja käytännön LAPE yhteiskehittämispäivien toteuttajaksi. Tämä ohjeistus on laadittu THL:ssa tekijöinä kehittämispäälliköt Pia Eriksson, Mia Montonen ja Laura Yliruka. 2. KANSALLISEN KEHITTÄMISRAKENTEEN TASOT Kansallinen kehittämisrakenne pitää sisällään kolme tasoa; kansallinen, alueellinen ja paikallinen/tiimikohtainen. Kehittämisrakenne tukee lastensuojelun tutkimusperusteista kansallisesti yhtenäistä kehittämistä. LAPEn aikana kehittämisrakenteen avulla kansallisesti luotuja mallinnuksia jalkautetaan, keskustelutetaan, arvioidaan ja näin rikastetaan eri tasoilla. Samalla mallinukset ohjaavat ja tukevat maakunnallista kehittämistyötä. Kansallisella tasolla THL ja STM järjestävät LAPE-päivät neljä kertaa vuodessa. LAPE-päivät järjestetään kaksipäiväisinä tapahtumina. Kaksipäiväisen tapahtuman ensimmäinen päivä on tarkoitettu LAPE-ohjelman yleisten teemojen käsittelyyn. Jälkimmäinen päivä on työpajatyöskentelyä, joka kokoaa erityistason muutostyötä - mukaan lukien lastensuojelu - yhteisesti käsiteltäväksi yli maakuntarajojen. Alueellisella tasolla järjestettävät yhteiskehittämispäivät ovat foorumeita, jotka linkittävät kansallisen ja maakunnallisen yhteistyön ja kehittämisen. Päivät suunnitellaan ja toteutetaan sosiaalialan osaamiskeskusten, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, maakunnallisten LAPEhankkeiden ja alueellisten toimijoiden yhteistyönä. THL:n kanssa järjestettäviä maakunnallisia yhteiskehittämistyöpajoja järjestetään 1/vuosi/alue. Maakunnallinen Lape-hanke ja muut alueelliset toimijat voivat järjestää myös useampia yhteiskehittämispäiviä. Yhteiskehittämispäivät järjestetään suorien verkkolähetysten avulla myös webinaareina. Verkkolähetysten avulla mahdollisestaan kaikkien toimijoiden osallistuminen 1 Alueella tarkoitetaan tässä paperissa osaamiskeskusaluetta

5 5 yhteiskehittämispäiviin sekä kansallisesti yhtenäinen kehittämisen tapa. Verkkolähetykset tallennetaan ja näin luodaan samalla kansallinen materiaalipankki. Verkkolähetyksiä voidaan hyödyntää alueellisesti ja paikallisesti muun muassa työyhteisöissä ja opiskelijoiden opetuksessa. Tarpeen vaatiessa voivat osaamiskeskukset järjestää alueen toimijoiden kanssa useamman päivän, hyödyntäen verkkolähetyksiä tai niistä tehtyjä tallenteita. Vuoden 2017 yhteiskehittämispäivissä fokuksessa on mallinnusten tarkastelu, arviointi ja rikastaminen paikallisista lähtökohdista ja näkökulmista käsin. Mallinnuksia voi ja olisi toivottaa rikastaa myös erityisryhmien kysymysten näkökulmasta. Vuoden 2018 yhteiskehittämispäivissä on tarkoitus koota käytännön kokemuksia mallien soveltuvuudesta. Yhteiskehittämispäivissä käydyt keskustelut ja päivien tuotokset on tarkoitettu hyödynnettäviksi paikallisella tasolla. Tuotosten käyttöönotto paikallisella tasolla edellyttää malleja pilotoivien työyhteisöjen aktiivista toimijuutta. Maakunnallisten LAPE-hankkeiden työntekijät ja maakunnan muutosagentti voivat osaltaan tukea mallien jalkautumista kuntiin ja työyhteisöihin. Yhteiskehittämispäiviä voidaan järjestää samalla mallilla myös työryhmätasolla. Kuva kehittämisrakenteesta

6 6 3. YHTEISKEHITTÄMISEN IDEA JA TARKOITUS THL on tehnyt tiivistä yhteistyötä Soccan kanssa ja luonut monialaiseen tietoon perustuvan lastensuojelun käytäntöjen mallintamistavan, jossa syksyllä 2016 on hyödynnetty mm. Innokylän ajattelua ja käyty ns. konsensuskeskusteluja laadukkaasta lastensuojelusta moniäänisesti eri alojen asiantuntijoiden ja kokemusasiantuntijoiden kesken. Näin on luotu perustaa lastensuojelun kehittämiselle osana lapsi- ja perhepalveluiden kokonaisuutta. Mallinnusten ensimmäiset versiot kuvaavat ja perustelevat lastensuojelua koskevia, moniäänisen toimijajoukon yhdessä määrittelemiä muutossuuntia. Vaikka mallinnukset ehdottavat ja perustelevat uudenlaisia toimintatapoja lastensuojelun eri toiminta-alueille, ei kyse ole kuitenkaan sitovista ohjeistuksista. Sen sijaan on etsitty alustavaa, lastensuojelun eri toiminta-alueita koskevaa konsensusta ja suosituksia, joita tullaan tarkentamaan ja syventämään LAPE-ohjelman aikana laajassa dialogissa eri toimijoiden kanssa. Yhteiskehittämiseen perustuvaan ja konsensusta luovaan työskentelyyn sisältyy keskeisenä periaatteena kansalaisten, järjestöjen ja ammattilaisten vuoropuhelussa tapahtuva lastensuojelun mallinnusten systemaattinen jatkokehittäminen (co-production). 3.1 Mitä on yhteiskehittäminen? Yhteiskehittämisessä lähtökohtana on ammattilaisten ja asiakkaiden väliset suhteet, jossa korostuvat kumppanuus, vastavuoroisuus ja hierarkkisten asetelmien (ammattilainen ja asiakas) ja vuorovaikutuksen haastaminen. Yhteiskehittäminen on dialoginen prosessi ammattilaisten ja lasten, nuorten ja perheiden välillä. Yhteiskehittäjät muodostavat luottamukseen perustuvia verkostoja ja siteitä virallisten suhteiden rinnalle ja niiden sijaan. Verkostoihin perustuva yhteiskehittäminen on tehokasta joustavuutta vaativissa haasteissa, toimintakulttuurin muutokseen tähtäävässä työssä ja tehtävissä sekä toimintatapojen ja palveluiden uudistamisessa. Kun kehittäminen tapahtuu kehittämisen kohteena olevien ammattilaisten ja palvelujen käyttäjien toimesta, ei erillistä juurruttamista tarvita. Parhaimmillaan yhteiskehittäminen käynnistää muutoksia niin palveluiden järjestämisessä, toteuttamisessa, johtamisessa ja päätöksenteossa kuin ammatillisuudessa ja asiakkaan asemassa, sillä se tuo yhteen eri osapuolet ja luo yhteistä ymmärrystä. Yhteiskehittämisellä tavoitellaan palvelujen sosiaalista kestävyyttä (sustainability), eli sitä, että kehitetään asiakkaiden näkökulmasta oikeista asioista. Monien näkökulmien yhdistämisen kautta rakentuu ymmärrys tiedon hyödyllisyydestä ja käyttökelpoisuudesta erilaisissa tilanteissa. Mitä yhteiskehittäminen EI ole? Se ei ole konsultaatiota Se ei ole vapaaehtoistyötä kokemusasiantuntijoille maksetaan korvaus ja työntekijät osallistuvat työajalla.

7 7 3.2 Yhteiskehittämispäivien idea Päivien aikana mallinnuksia työstetään ja arvioidaan yhteistyössä monitoimijaisen osallistujajoukon kanssa. Osallistujajoukon tulee koostua ammattilaisista, tutkijoista ja kokemusasiantuntijoista. Toivottavaa on, että osallistujajoukkoon kuuluu työntekijöitä eri ammattikunnista sekä eri sektoreilta (julkinen, yksityinen ja järjestöt). Myös opiskelijat ovat tervetulleita. Yhteiskehittämispäiviltä kerätään systemaattista tietoa mallinnusten kansalliseen jatkotyöstämiseen. Samalla pilotoidaan kansallista lastensuojelun kehittämisrakennetta. Näin yhteiskehittämiseen tulee yhteistutkijuuden elementtejä (esim. Reason 1994; Palsanen & Kääriäinen 2016). Teoriaperusta yhteistutkimiselle löytyy humanistisesta ja holistisesta ihmiskäsityksestä. Yhteistoiminnallisessa tutkimuksessa on neljä vaihetta: 1) tapaaminen ja tutkimuksen aiheesta päättäminen 2) toimijoiden keskinäisten suhteiden muotoutuminen kokemusten jakamisten avulla 3) jaettujen kokemusten käsitteellistäminen ja teoretisoiminen 4) käytäntöön suuntautuminen. Tällöin aikaisemmassa vaiheessa syntyneiden käsitysten ja oivallusten realistisuutta ja pätevyyttä testataan yhteiskunnallisessa toiminnassa ja suhteessa käytäntöihin. Toiminnan kautta osallistujat voivat oppia tiedostamaan yhteiskunnallisten tilanteensa (Reason 1994). Syksyn lastensuojelun mallinnusprosessit edustivat yhteistoiminnallisen tutkimuksen kolmea ensimmäistä vaihetta: mallinnustyöryhmien teemat oli kuitenkin etukäteen sovittu. Toisaalta myös teemojen muotoutumisessa kuunneltiin laajaa toimijoiden joukkoa. Teemat muotoutuivat kevään 2016 aikana jolloin LAPE-ohjelmassa valmisteltiin ohjelman eri toiminta-alueille ns. syventäviä projektisuunnitelmia. Kesästä 2016 alkaen mukaan kutsuttavien joukkoa laajennettiin, kun mallinnustyöskentely käynnistettiin laajassa erityistason työpajaprosessissa. Ammattilaiset, tutkijat ja kokemusasiantuntijat saivat päättää osallistumisestaan ryhmiin. Mallinnustyöskentely perustui tutkimustiedon tarkasteluun, mutta myös kokemusten jakamiseen ja käsitteellistämiseen. Tästä prosessista syntyivät mallinnusraportit. Nyt maakuntien LAPE-hankkeiden alkaessa keväällä 2017 ja mallinnusten pilotoinnin vaiheessa voimme ajatella olevamme vaiheessa neljä, jolloin maakunnissa testataan valtakunnallisessa prosessissa syntyneiden käsitysten pätevyyttä ja realistisuutta ja toisaalta syvennetään, rikastetaan ja tarkennetaan mallinnuksia. Lue lisää: Boyle, David & Harris, Michael (2009) The Challenge of co-production. How equal partnerships between professionals and the public are crucial to improving public services. NEF, THE LAB Innovating public services, NESTA Making Innovation Flourish.

8 8 Luettu Harra, Toini & Mäkinen, Elisa & Sipari, Salla (20129 Yhteiskehittelyllä hyvinvointia. Metropolia. Luettu Reason, Peter (1994) Inquiry and Alienation. Teoksessa Reason, Petre (toim.) Participation in Human Inquiry. London: Sage Publications. Satka, Mirja & Julkunen, Ilse & Kääriäinen, Aino & Poikela, Ritva & Yliruka, Laura & Muurinen Heidi (toim.) (2016) Käytäntötutkimuksen taito. Heikki Waris -instituutti ja Mathilda Wrede -institutet. Helsinki. 3.2 Korkeakouluyhteistyö Yhteiskehittämiseen olisi hyvä kytkeä mukaan myös korkeakoulut, niiden opiskelijat, opettajat ja tutkijat. Korkeakouluyhteistyö mahdollistaa vuoropuhelun tutkimuksen ja opetuksen kanssa. Onkin tärkeää, että monialaisten sosiaalipalvelujen kehittäminen tapahtuu opetuksen ja tutkimuksen yhteydessä. Näin tieto välittyy ilman viivettä osaksi uusien ammattilaisten koulutusta. Käytännössä korkeakoulu yhteistyö voi tarkoittaa esimerkiksi korkeakoulujen olemassa olevan tutkimuksen ja tutkimushankkeiden hyödyntämistä päivien suunnittelussa, yhteistyötä eri kurssien ja opinnäyte töiden kautta. Korkeakoulut voivat hyödyntää päiviä ja niiden videotallenteita opetuksessa. Päivät voivat tarjota mielenkiintoisia tutkimuskohteita opiskelijoille ajatellen heidän opinnäytetöitään. Opinnäytetyöt voivat tuottaa hankkeelle tietoa sekä yhteiskehittämispäivän sisällöstä ja yhteiskehittämisestä. Esim. Pääkaupunkiseudulla on sovittu, että sosiaalityön maisteriopiskelijoiden käytäntötutkimuksia (Heikki Waris instituutin Praksis-toiminta) kytketään yhteiskehittelyprosesseihin. 4. KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS Alueelliset yhteiskehittämispäivät toimivat sekä valtakunnallisen että alueellisen työn tukena. Valtakunnalliselle kehittämiselle yhteiskehittämispäivät tuottavat sekä materiaalia (suorat verkkolähetykset, työpajaesitykset ym.) että tietoa (katso kohta tiedonkeruusta ja sen tarkoituksesta). Valtakunnallisesta näkökulmasta on tärkeää, että kaikki mallinnukset saadaan yhteisen dialogin ja käsittelyn kohteeksi jossakin alueellisista yhteiskehittämispäivistä. Alueelliselle

9 9 kehittämistyölle yhteiskehittämispäivät tarjoavat paikan yhteiselle keskustelulle ja kehittämiselle. Yhteiskehittämispäivät antavat tukea ja inspiraatiota alueille. 4.1 Sisältö Alueellisten yhteiskehittämispäivien ensisijaisena kehittämiskohteena ovat Lape-muutosohjelman viisi lastensuojelun kokonaisuutta: 1) Lastensuojelun systeeminen toimintamalli 2) Monitoimijainen perhetyö ja perhekuntoutus 3) Lastensuojelun terapeuttinen laitoskasvatus 4) Yksilöllisiin tarpeisiin vastaava perhehoito 5) Sijaishuollon ohjaus ja valvonta Koska koko LAPE-hankkeen yhtenä kantavana teemana on integraatio, on toivottavaa, että ainakin osassa yhteiskehittämistyöpajoja keskitytään erityisesti horisontaalisen ja/tai vertikaalisen integraation teemoihin. Teemaa voidaan pitää esillä esimerkiksi pohtimalla monialaista lapsen ja perheen tilanteen ja tuen tarpeiden arviointia. Näiden teemojen käsittelyä tukee integratiivisia teemoja käsittelevä raportti. Kaikkia mallinnuksia ei ole tarpeen käydä läpi jokaisen alueen yhteiskehittämispäivissä, vaan eri alueilla toteutetut yhteiskehittämistyöpajat muodostavat sisällöllisen kokonaisuuden, joita voi hyödyntää eri tavoin maakunnallisessa ja paikallisessa kehittämisessä. Esimerkiksi alueellisten työpajojen aineistona kannattaa hyödyntää muiden, jo toteutuneiden työpajojen verkkolähetyksiä ja mallinnusten tiiviisiin esittelyihin voi perehtyä työpajassa verkkotallenteen avulla. Vaikka maakunnan LAPE-hankkeessa ei kehitetä erityis- ja vaativan tason kehittämiskokonaisuutta, osaamiskeskus voi paikallisten tarpeiden sekä omien mahdollisuuksien mukaan järjestää yhteiskehittämispäiviä tai muunlaisia oppimisverkostoja niistä mallinnuksista tai kokonaisuuksista, jotka koetaan alueella tärkeimmiksi. 4.2 Yhteiskehittämispäivien rakenne Yhteiskehittämispäivän voi järjestää yhdestä tai kahdesta mallinnuksesta tai kehittämiskohteesta. Yhteiskehittämispäivien pyrkimyksenä on tukea käytännön kehittämistä ja viedä Lapemuutostyötä eteenpäin. Siksi olisi hyvä, jos päivällä on selkeä fokus. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että on toivottavaa, että etenkin koskien pidempiä ja laajoja mallinnusraportteja, käsittelyyn valitaan tietty osa, tai tietty kokonaisuus. Kommenttipuheenvuorot ja työpajatyöskentely, pyritään sitten keskittämään näiden teemojen ympärille.

10 10 Päivän rakenteeksi ehdotamme seuraavaa Aamupäivä: Päivän avaus, jonka yhteydessä puheenvuoro siitä, miten päivä kytkeytyy alueen LAPE-hankkeeseen/- hankkeisiin Yhteiskehittämisen tarkoituksen ja ajatuksen lyhyt avaaminen Valitun teeman esittely mallinnusraporteista käsin Kommenttipuheenvuoroja, joissa eri toimijat kommentoivat teema eri näkökulmista käsin (HUOM. kokemusasiantuntijat ja erityisryhmät mukaan) Iltapäivä Työryhmätyöskentelyä teeman ympärillä. Työryhmissä arvioidaan, rikastetaan ja pohditaan valitun teeman haasteita ja mahdollisuuksia ajatellen implementointia käytäntöön. Työryhmätyöskentelyn yhteinen purku ja keskustelu Työryhmien työskentely tulee dokumentoida (katso 4.3) ja työryhmätyöskentelyn pohjaksi luodaan rakenne, jolla dokumentoidaan työryhmätyöskentelyä. Työryhmätyöskentelyn on tarkoitus rikastuttaa mallinnuksia, nostaa esiin esteitä ja haasteita kehittämiskohteen konkreettiselle implementoinnilla sekä tukea ja viedä eteenpäin maakunnallista Lape-kehittämistä. Työryhmien työskentelyyn voidaan myös ottaa muita kysymyksiä ja teemoja, jos se on paikallisesta/maakunnallisesta näkökulmasta tarpeen. Kokemuksen mukaan työryhmille on syytä varata tarpeeksi aikaa ja heille on hyvä antaa selkeästi rajattu aihe ja kysymykset. Työryhmien vetäjille on syytä antaa selkeä ohjeistus työskentelytavasta ja dokumentoinnista. Esimerkkinä päivän ohjelma 9.00 Tervetuloa!/Välkommen! Kehittämispäälikköt Mia Montonen (FSKC) ja Laura Yliruka (Socca) 9.15 Erityispalvelujen kehittäminen pääkaupunkiseudulla osana LAPEa, lastensuojelun johtaja Saila Nummikoski, Helsingin kaupunki Mallinnukset maakuntien uudistamistyön tukena, kehittämispäällikkö Pia Eriksson, THL 9.45 Lastensuojelun terapeuttisen laitoskasvatuksen mallinnus, esimies Päivi Sihvo,Vantaa & kehittämispäällikkö Laura Yliruka Lapsikeskeinen ja lapsenoikeusperustainen sijaishuollon ohjauksen ja valvonnan malli, erityisasiantuntija Susanna Hoikkala Lastensuojelun keskusliitto Kommenttipuheenvuorot Pääkaupunkiseudun kunnat Leena Wilen, Espoo, lastenkodin johtaja Roope Tommila, Helsinki, kehittäjäsosiaalityöntekijä Anne Kantoluoto, Vantaa

11 PAUS/TAUKO Psykiatrian näkökulma, lastenpsykiatrian linjajohtaja Leena Repokari (HUS) Lounas Kommentar på modellbeskrivningarna utgående från arbete med svenskspråkiga placerade barn, Klienthandledning inom vård utanför hemmet, Pia Gripenberg, Helsingfors Kokemusasiantuntijoiden näkökulma (Osallisuuden aika ry) Anvisningar till verkstadsarbete/työpajojen ohjeistus Verkstäder/Työpajat Kahvi/Kaffe Genomgång av verkstadsarbetet / Ryhmätyöskentelyn purku yliopistonlehtori Maija Jäppinen, Helsingin yliopisto & Universitetslektor Harry Lunabba Svenska social- och kommunalhögskolan (SSKH) Työryhmäjako tehtiin osallistujien mukaan. Työryhmiä oli viisi ja niihin otettiin max 10 osallistujaa työryhmävetäjien lisäksi. Työryhmien keskustelut nauhoitettiin. Nauhoitusta varten osallistujat allekirjoittivat lupalapun, jolla he suostuivat siihen, että keskustelu nauhoitetaan ja materiaalia käytetään pääkaupunkiseudun Lape-hankkeessa sekä kansallisessa Lape-kehittämisessä. Työryhmille oli etukäteen sovittu kaksi vetäjää, jotka huolehtivat keskustelun dokumentoinnista pptpohjaan. Arviointia: Päivän aikana oli toiveena rikastaa mallinnuksia maahanmuuttajalasten sekä LAPE-prosessin näkökulmasta uusien kokemusasiantuntijanuorten näkökulmasta. Peruutusten vuoksi tämä tärkeä tavoite ei toteutunut sinänsä onnistuneen päivän aikana. Palautteet kerättiin digium-kyselyn avulla tilaisuuden jälkeen. Palautekyselyyn vastasi vain 9 henkilöä. Päivää arviointiin pääosin onnistuneeksi. Kaikki olivat sitä mieltä, että päivä edisti Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman tavoitteita ja lähes kaikki olivat sitä mieltä, että pystyivät hyödyntämään päivän antia omassa työssään. Päivän materiaali tallennettiin Soccan sivuille jatkotyöstöä varten Yhteiskehittämispäivien työryhmien tiedonkeruu ja dokumentointi Työryhmien tarkoituksena on tukea sekä kansallista että paikallista LAPE-kehittämistä. Työryhmätyöskentelyn tulee tuottaa tietoa kansalliselle LAPE-kehittämiselle, tästä syytä tiedontuottamisen tulee olla systemaattista ja samalla rakenteella. Osaamiskeskukset vastaavat tiedon dokumentoinnista. THL huolehtii tiedon jatkojalostamisesta ja kokoamisesta. Työryhmien työskentelyn pohjana toimii ppt-esitys (liite 1 huom tulee myöhemmin), johon kysymykset ja vastaukset dokumentoidaan. Kysymykset voivat olla esimerkiksi seuraavanlaiset: 1) Mitä uusia näkökulmia tulisi nostaa esiin ajatellen kehittämisen kohdetta ja mallinnusta? Mitä tai kenen näkökulmia ei ole huomioitu? Onko erityiskysymyksiä, joita tulisi huomioida?

12 12 2) Mikä mallinnuksissa on erityisen hyvää ja konkreettista kehittämistä eteenpäin vievää? Millä tavoin? 3) Mitkä ovat mallinnuksessa kuvatun kehittämiskohteen esteet ja haasteet ajatellen konkreettista käyttöönottoa ja implementointia paikallisella/maakunta tasolla? 4) Miten mallinnusta ja kehittämiskohdetta viedään/ tulisi viedä eteenpäin lasten ja perheiden palveluissa ja maakunnallisessa, sekä paikallisessa LAPE-kehittämisessä? 5) Työryhmätyöskentelyn arviointi Käsittelyssä olevasta kehittämiskohteesta riippuen kysymyksiä voidaan vielä tarkentaa ja kohdentaa. Kysymyksiä voi myös tarpeen mukaan lisätä, alueellisesta näkökulmasta lähtöisin. Vastuu tämän tiedon jatkojalostamisesta ja hyödyntämisestä on paikallisilla toimijoilla (osaamiskeskus ja LAPE-hanke). Tässä yhteydessä voi hyödyntää korkeakouluyhteistyötä Työryhmätyöskentelyn dokumentoinnin lisäksi osaamiskeskus vastaa päivän yhteenvedon tekemisestä. Yhteenveto kokoa päivän annin ja sisällölliset huomiot mallinnuksiin. Yhteenvetoa varten toimitetaan pohja (liite 2 huom tulee myöhemmin), jossa kohdat/kysymykset jotka tulee täyttää. 4.4 Yhteiskehittämispäivät olemassa olevia verkkolähetyksiä hyödyntäen Mikäli alueella ei ole mahdollista järjestää verkkolähetyksen avulla laajasti tarjolla olevaa tilaisuutta ja käsiteltävästä aiheesta on jo olemassa tallennettu verkkolähetys, voi alueella järjestää tilaisuuden hyödyntämällä jo olemassa olevia verkkolähetyksiä. Myös nämä tilaisuudet dokumentoidaan ja niistä kerätään tietoa saman mallin mukaisesti kuin muista yhteiskehittämispäivistä. 4.5 Yhteiskehittämispäivien arviointi On luonnollisesti tärkeää, että yhteiskehittämispäiviä arvioidaan. THL luo ja toteuttaa yhteiskehittämispäivien palautekyselyn, joka on yhtenäinen kaikille. Paikallisella tasolla voidaan niin halutessaan tehdä arviointia paikallisista lähtökohdista ja tarpeista käsin. Nämä asiat voivat olla esim. siitä miten yhteiskehittämispäivä tukee paikallisen yhteistyön syventämistä ja paikallista horisontaalista ja vertikaalista integraatioita. Yhteiskehittämispäivän arviointiin voi soveltaa Yhteiskehittelyllä hyvinvointia -oppaan (Hara ym. 2012) arviointikysymyksiä sivulta 17. Katso linkki:

13 13 5. TYÖNJAKO JA YHTEISTYÖ ERI TOIMIJOIDEN KESKEN THL tarjoaa alueellisten yhteiskehittämispäivien järjestämiseksi verkkolähetykset sekä asiantuntijoidensa työpanosta. Sosiaalialan osaamiskeskus yhdessä maakunnallisen LAPEhankkeen sekä muiden alueen toimijoiden kanssa hoitavat käytännön järjestelyt; tilat, puhujat, kutsut, työpajatyöskentelyn ja tiedon keräämisen ja dokumentoinnin. Teemat koordinoidaan osaamiskeskusten ja THL:n yhteistyöllä niin, että videotaltioinnit eivät ole päällekkäisistä teemoista Sosiaalialan osaamiskeskusten ja THL:n verkosto ja yhteistyö THL ja sosiaalialan osaamiskeskukset ovat jo keväästä 2016 kokoontuneet säännöllisesti pohtimaan ja työstämään kansallista kehittämisrakennetta ja kansallisen tieto- ja tutkimusperustaisen kehittämisen koordinointiin liittyviä kysymyksiä. Yhteistyötä ja yhteisiä tapaamisia jatketaan THL:n ja työhön sitoutuvien sosiaalialan osaamiskeskusten kanssa (sitoutumisesta katso alla). Tapaamisissa keskustellaan yhteiskehittämispäivien toteuttamisesta. Verkoston kautta koordinoidaan kansallista kehittämistä. Verkostossa kehitetään ja keskustellaan kehittämisrakenteesta ja pohditaan kehittämisrakenteen toteutumisen edellytyksiä LAPEssa ja mahdollisesti LAPE:n jälkeen uudessa sote- ja maakuntarakenteessa ja verkostoon kutsutaan silloin myös tarvittavia muita tahoja, kuten yliopistoja ja korkeakouluja. Yhteisiä tapaamisia järjestetään alustavasti neljä kertaa vuodessa, tarpeen vaatiessa tapaamisaikataulua muokataan. 5.2 Edellytykset ja sitoutuminen LAPE-hankkeita valmisteltaessa Päivi Petrelius THL:sta lähetti sosiaalialan osaamiskeskuksille kirjeen ( ), jossa hän kehotti osaamiskeskuksia käymään neuvotteluja hankevalmistelijoiden kanssa siitä, miten lastensuojelun oppimisverkostotoiminta (yhteiskehittämispäivät) mahdollistetaan osana maakuntien LAPE-hanketta kokoonnuttiin teeman ympäriltä ja valtaosa osaamiskeskuksista ilmaisi tahtonsa osallistua työhön. Koska LAPE-hankkeet eroavat sisällöllisesti ja eri osaamiskeskuksilla on erilaiset mahdollisuudet osallistua yhteiskehittämistyöpajojen ja kansallisen kehittämisrakenteen luomiseen pyydetään mukaan lähteviä osaamiskeskuksia sitoutumaan seuraavaan: - Vastaamaan siitä, että erityis- ja vaativan tason yhteiskehittämispäivät toteutetaan kansallisen mallin mukaan, heidän alueellaan (osaamiskeskukset voivat harkintansa

14 14 mukaan, mikäli se on tarkoituksenmukaista järjestää yhteiskehittämispäivän yhteistyössä isommalla alueella) yhteistyössä maakunnallisten LAPE-hankkeiden kanssa. - Mahdollistamaan arviointitiedon keruu yhteiskehittämispäivistä koskien mallinnuksia. - Nimeämään yhteyshenkilön koskien yhteiskehittämispäiviä ja valtakunnallisen koordinaatio- ja kehittämisrakenteen valmisteluun. Yhteyshenkilö voi olla LAPEhankkeeseen palkattu tutkimuskoordinaattori (ks. erityistason palvelujen uudistaminen asiakkaiden tarpeita vastaavaksi projektisuunnitelma, STM 2016) tai osaamiskeskuksien muu työntekijä. Yhteyshenkilö kutsutaan osaamiskeskusten ja THL:n yhteiseen verkostoon. - Ehdottamaan yhteiskehittämispäivän aihetta ja ajankohtaa (katso vuosikello alla), toivottavaa olisi, että kaikki mallinnukset saadaan kertaalleen käsiteltyä vuoden 2017 aikana. - Toivottavaa olisi, että osaamiskeskuksen yhteyshenkilö osallistuisi neljä kertaa vuodessa järjestettäviin valtakunnallisiin LAPE-päiviin. - Dokumentoimaan myös sitä, mikä yhteiskehittämispäivien järjestelyissä on toiminut tai ollut haasteellista. THL järjestää sosiaalialan osaamiskeskustoimijoille tilaisuuden, jossa arvioidaan yhteiskehittämispäivien järjestelyitä kansallisen koordinaation näkökulmasta.

Tervetuloa yhteiskehittämispäivään / Välkommen till samutvecklingsdagen. Mia Montonen & Laura Yliruka

Tervetuloa yhteiskehittämispäivään / Välkommen till samutvecklingsdagen. Mia Montonen & Laura Yliruka Tervetuloa yhteiskehittämispäivään / Välkommen till samutvecklingsdagen 1 15.5.2017 Samutvecklingsdagens bakgrund Kompetenscentrens inom det sociala området och THL:s gemensamma strävan efter ett forskningsbaserat

Lisätiedot

Monitoimijainen, yhteinen perhetyö

Monitoimijainen, yhteinen perhetyö Monitoimijainen, yhteinen perhetyö mallinnuksen esittely 1 6.9.2017 Yhteiskehittämispäivien tausta Sosiaalialan osaamiskeskukset ja THL rakentavat osana LAPEa tutkimusperustaista ja kansallisesti koordinoitua

Lisätiedot

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 27.1.2017 LAPE muutostyöhön tukea Tuumasta toimeen Lape maakunnallinen

Lisätiedot

Lapsi ja perhe keskiössä Pohjanmaan muutosohjelma

Lapsi ja perhe keskiössä Pohjanmaan muutosohjelma #lapepohjanmaa #lapeösterbotten Lapsi ja perhe keskiössä Pohjanmaan muutosohjelma LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) Mitä halutaan?

Lisätiedot

Erityistason uudistuvat palvelut syksyn 2016 työskentelyn koontia

Erityistason uudistuvat palvelut syksyn 2016 työskentelyn koontia Erityistason uudistuvat palvelut syksyn 2016 työskentelyn koontia Päivi Petrelius, Mia Tapiola, Minna Kallio 26.1.2017 Etunimi Sukunimi Syksyn 2016 työpajaprosessi 10 mallinnusryhmää työskenteli syksyn

Lisätiedot

Kehittämiskokonaisuus: Erityis- ja vaativimman tason palveluiden kehittäminen

Kehittämiskokonaisuus: Erityis- ja vaativimman tason palveluiden kehittäminen 12.05.2017 Lapsen paras yhdessä enemmän hankkeen kick off Erityispalveluiden ja vaativan tason palveluiden kehittäminen pääkaupunkiseudulla osana Lapea Saila Nummikoski lastensuojelun johtaja Riitta Vartio,

Lisätiedot

Kehittämiskokonaisuus: Erityis- ja vaativimman tason palveluiden kehittäminen

Kehittämiskokonaisuus: Erityis- ja vaativimman tason palveluiden kehittäminen 28.4.2017 Lastensuojelun sijaishuollon yhteiskehittämispäivä Erityispalveluiden kehittäminen pääkaupunkiseudulla osana Lapea Saila Nummikoski, lastensuojelun johtaja; Helsinki 1 15.5.2017 Kehittämiskokonaisuus:

Lisätiedot

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Satakunnassa

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Satakunnassa Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Satakunnassa SATULA-hanke Pomarkku 4.12.2017 Tiina Tenho ja Mirja Isoviita Mikä on lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma? Kärkihanke, jonka vastuuministeriöinä

Lisätiedot

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (Lape): Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (Lape): Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (Lape): Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia Hanne Kalmari/STM hankepäällikkö 1 Lapsen paras - yhdessä enemmän 12.5.2017 Hanne Kalmari 2 15.5.2017

Lisätiedot

INNOAGENTTI koulutus. I-tason agentit. Seinäjoki Y-talo Tupa-kokoushuone Hanna Lahti

INNOAGENTTI koulutus. I-tason agentit. Seinäjoki Y-talo Tupa-kokoushuone Hanna Lahti INNOAGENTTI koulutus I-tason agentit Seinäjoki Y-talo Tupa-kokoushuone 13.6.2017 Hanna Lahti Kahvit ja kastettavaa tarjolla Tervetuloa Klo 14-14.30 / Hanna Lahti Arvokas tieto hanke Mikä on Aktiivisen

Lisätiedot

LAPE tilannekatsaus. Työvaliokunta

LAPE tilannekatsaus. Työvaliokunta LAPE tilannekatsaus Työvaliokunta 13.1.2017 LAPE kärkihankkeen toimeenpano 2017 2018 kehittämistyön painopiste siirtyy maakuntiin; maakunnalliset Lape kehittämishankkeet käynnistyvät 2/ 2017 Keskitetty

Lisätiedot

Monitoimijainen arviointi. Kirsti Kumpulainen Lastenpsykiatrian professori, emerita

Monitoimijainen arviointi. Kirsti Kumpulainen Lastenpsykiatrian professori, emerita Monitoimijainen arviointi Kirsti Kumpulainen Lastenpsykiatrian professori, emerita Kirsti.kumpulainen@uef.fi Lapsi- ja perhepalvelujen -muutosohjelmassa (LAPE) sekä perustason lähipalveluja että lasten

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHEPALVELUIDEN MUUTOSOHJELMA

LAPSI- JA PERHEPALVELUIDEN MUUTOSOHJELMA 2 27.2.2017 Maakunnallisen ja kansallisen muutostyön valmistelu LAPEn hankesuunnitelma > teemakohtaiset toimenpidesuunnitelmat sekä tiivistelmät Valtionavustushakemukset/Ha kujulistus Hakuaika 1.9. 4.11.2016

Lisätiedot

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus Maakunnallisten perhekeskushankkeiden vastuuhenkilöt ja muut toimijat 27.3.2017 Marjaana Pelkonen, STM:n vastuuhenkilö 1 15.2.2017 Perhekeskustoimintamalli Lähipalvelujen

Lisätiedot

Lape kärkihankkeen toimeenpano Etelä-Pohjanmaalla. Eija Ala-Toppari-Peltola Lape muutosagentti

Lape kärkihankkeen toimeenpano Etelä-Pohjanmaalla. Eija Ala-Toppari-Peltola Lape muutosagentti Lape kärkihankkeen toimeenpano Etelä-Pohjanmaalla Eija Ala-Toppari-Peltola Lape muutosagentti Miten muutosta lasten ja perheiden palveluissa toteutetaan? Lasten, nuorten ja perheiden oikea-aikainen ja

Lisätiedot

LAPSIYSTÄVÄLLINEN KUNTA JA MAAKUNTA -oppimisverkosto Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Toimintakulttuurin muutoksen kokonaisuus

LAPSIYSTÄVÄLLINEN KUNTA JA MAAKUNTA -oppimisverkosto Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Toimintakulttuurin muutoksen kokonaisuus LAPSIYSTÄVÄLLINEN KUNTA JA MAAKUNTA -oppimisverkosto 6.2.2017 Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Toimintakulttuurin muutoksen kokonaisuus 10.2.2017 Etunimi Sukunimi Päivän ohjelma Klo 9.00 Klo 9.30

Lisätiedot

Mihin suuntaan lastensuojelua kehitetään Suomessa?

Mihin suuntaan lastensuojelua kehitetään Suomessa? Mihin suuntaan lastensuojelua kehitetään Suomessa? II LAPE-konferenssi 26.10.2017 YTT, kehittämispäällikkö, THL paivi.petrelius@thl.fi 1 25.10.2017 Lastensuojelun kehittäminen osana palveluiden kokonaisuutta

Lisätiedot

Heikki Waris instituutin toimintasuunnitelma 2017

Heikki Waris instituutin toimintasuunnitelma 2017 Heikki Waris instituutin toimintasuunnitelma 2017 Mirja Satka Käsitelty Soccan neuvottelukunnassa 1.2.2017 Avaintehtävät instituutissa vuonna 2017 Sosiaalityön käytäntöjen tiedontarpeita palveleva tutkimus

Lisätiedot

Lapsi ja perhe keskiössä Pohjanmaan muutosohjelma

Lapsi ja perhe keskiössä Pohjanmaan muutosohjelma Lapsi ja perhe keskiössä Pohjanmaan muutosohjelma LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) Keskeiset LAPE-periaatteet Osallisuus Tärkeänä

Lisätiedot

Kohtaamispaikkatoiminnan kehittäminen Pirkanmaan LAPE Pippuri

Kohtaamispaikkatoiminnan kehittäminen Pirkanmaan LAPE Pippuri Kohtaamispaikkatoiminnan kehittäminen 2.10.2017 Pirkanmaan LAPE Pippuri 1 4.10.2017 Päivi Viitanen-Marchegiano Päivän ohjelma 2.10.2017 Kuulumiskierros Terveiset THL:n Valtakunnallisilta LAPE-päiviltä

Lisätiedot

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma - Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi. Jyväskylä, Paviljonki

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma - Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi. Jyväskylä, Paviljonki Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma - Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi Jyväskylä, Paviljonki 16.5.2017 Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma 2 Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma

Lisätiedot

Lapsen paras yhdessä enemmän Erityis- ja vaativimman tason kehittäminen Valtakunnallinen kysely sosiaalityöntekijöille

Lapsen paras yhdessä enemmän Erityis- ja vaativimman tason kehittäminen Valtakunnallinen kysely sosiaalityöntekijöille Lapsen paras yhdessä enemmän Erityis- ja vaativimman tason kehittäminen Valtakunnallinen kysely sosiaalityöntekijöille Laura Yliruka & Riitta Vartio & Kaisa Pasanen 1 22.9.2017 Laura Yliruka 18.9.2017

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHEPALVELUT KOHTI MAAKUNNAN JÄRJESTÄMISVASTUUTA

LAPSI- JA PERHEPALVELUT KOHTI MAAKUNNAN JÄRJESTÄMISVASTUUTA LAPSI- JA PERHEPALVELUT KOHTI MAAKUNNAN JÄRJESTÄMISVASTUUTA Ehdotus teemaryhmän ja tämän alaryhmien, maakunnan LAPE-ryhmän ja Pirkanmaan LAPE-hanke Pippurin työskentelylle 9/2017-> 6.9.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi

Lisätiedot

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Hanne Kalmari PsL, kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi Lape-muutosohjelman hankepäällikkö Muutos tehdään yhdessä

Lisätiedot

Sijaishuollon ohjauksen ja valvonnan malli Kohti lapsikeskeistä ja lapsenoikeusperustaista toimintatapaa

Sijaishuollon ohjauksen ja valvonnan malli Kohti lapsikeskeistä ja lapsenoikeusperustaista toimintatapaa Sijaishuollon ohjauksen ja valvonnan malli Kohti lapsikeskeistä ja lapsenoikeusperustaista toimintatapaa Susanna Hoikkala Erityisasiantuntija/Lastensuojelun Keskusliitto 1 28.4.2017 Susanna Hoikkala Mallinnus

Lisätiedot

Mukava Kainuu. Muutosta, kasvua ja vahvistusta perhekeskuksiin Kainuussa Marja-Liisa Ruokolainen, sosiaalialan erikoissuunnittelija

Mukava Kainuu. Muutosta, kasvua ja vahvistusta perhekeskuksiin Kainuussa Marja-Liisa Ruokolainen, sosiaalialan erikoissuunnittelija Mukava Kainuu Muutosta, kasvua ja vahvistusta perhekeskuksiin Kainuussa Mukava Kainuu Perhekeskustoimintamallin kehittäminen Visio: Lapset ensin Lapsiystävällinen maakunta Tavoitteena on 1. Muuttaa, kasvattaa

Lisätiedot

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki 28.8.2017 Martta October 1 28.8.2017 Esityksen nimi / Tekijä 2 Väkivallan ehkäisy

Lisätiedot

INNOAGENTTI koulutus. Seinäjoella Koulutuksen koonti ja materiaalit Hanna Lahti & Julia Sillanpää

INNOAGENTTI koulutus. Seinäjoella Koulutuksen koonti ja materiaalit Hanna Lahti & Julia Sillanpää INNOAGENTTI koulutus Seinäjoella 27.3.2017 Koulutuksen koonti ja materiaalit Hanna Lahti & Julia Sillanpää Tervetuloa Kahvit ja kastettavaa tarjolla Klo14-14.45 / Hanna Päivän avaus ja lyhyt esittäytymiskierros

Lisätiedot

Sote-valmistelijat

Sote-valmistelijat Sote-valmistelijat 9.5.2016 Uusia resursseja kärkihankkeista HALLITUKSEN STRATEGINEN PAINOPISTEALUE: Hyvinvointi ja terveys Hyvinvoinnin ja terveyden ministerityöryhmä sosiaali- ja terveysministeri Hanna

Lisätiedot

Erityis- ja vaativimman tason palveluiden uudistaminen

Erityis- ja vaativimman tason palveluiden uudistaminen 1(7) Erityis- ja vaativimman tason palveluiden uudistaminen Lapsi ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) uudistaa erityis- ja vaativimman tason palvelut kokonaisuudeksi, jossa toteutuvat lapsi- ja perhelähtöiset,

Lisätiedot

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Yhteiskehittämispäivien ryhmätyöt Tuki ja laatu perhehoidossa Esimiesten työpaja Seinäjoki

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Yhteiskehittämispäivien ryhmätyöt Tuki ja laatu perhehoidossa Esimiesten työpaja Seinäjoki Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Yhteiskehittämispäivien ryhmätyöt Tuki ja laatu perhehoidossa Esimiesten työpaja Seinäjoki 31.10.2017 Miten hyvin mallinnuksessa on tunnistettu teemaan liittyvät

Lisätiedot

LAPE- muutosagenttien ja projektinjohtajien tapaaminen Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena

LAPE- muutosagenttien ja projektinjohtajien tapaaminen Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena LAPE- muutosagenttien ja projektinjohtajien tapaaminen Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Kehittämistyön suuntaviivat Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten

Lisätiedot

Lapsiystävällinen maakunta pilotti Uusimaa

Lapsiystävällinen maakunta pilotti Uusimaa Lapsiystävällinen maakunta pilotti Uusimaa 18.9.2017 Tapaaminen 18.9. Esittäytymiset Lapsiystävällinen maakunta -pilotti (Ira) Osa LAPEa Palvelukuvaus, toimintatapa Lapsiystävällinen maakunta -ohjeistus

Lisätiedot

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE Tuumasta toimeen Lapsen oikeuksien iltapäivä 2016 Pälvi Kaukonen Erityisasiantuntija, STM STM:n kärkihankkeet Enemmän terveyttä ja hyvinvointia Edistetään

Lisätiedot

Erityis- ja vaativan tason työpaja

Erityis- ja vaativan tason työpaja Erityis- ja vaativan tason työpaja 23.11.2017 LAPSEN PARAS YHDESSÄ ENEMMÄN 1 23.11.2017 Marjo AlataLo ja Anne Kantoluoto Monitoimijainen arviointi PKS LAPE:n hankesuunnitelmassa Tavoite Lasten, nuorten

Lisätiedot

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON 22.10.201 9.10.2015 Hanketyöntekijä Petri Oinonen 22.10.2015 LNP palvelujen organisointi tulevaisuudessa?

Lisätiedot

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi maakuntien perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi maakuntien perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi maakuntien perhekeskushankkeissa THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki 31.5.2017 Martta October 1 Työpaja 8: Väkivallan ehkäisy Klo 11 12 työpajan

Lisätiedot

Lastensuojelun terapeuttisen laitoskasvatuksen mallinnus. Mia Montonen & Laura Yliruka

Lastensuojelun terapeuttisen laitoskasvatuksen mallinnus. Mia Montonen & Laura Yliruka Lastensuojelun terapeuttisen laitoskasvatuksen mallinnus 1 15.5.2017 Mia Montonen & Laura Yliruka Lastensuojelun terapeuttisen laitoskasvatuksen mallinnus Esimies Päivi Sihvo, Vantaa & kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Lapsi ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) Muutosagenttien valmennus Avaus - Muutosagentin rooli ja tehtävä

Lapsi ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) Muutosagenttien valmennus Avaus - Muutosagentin rooli ja tehtävä Lapsi ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) Muutosagenttien valmennus 27.1.2017 Avaus - Muutosagentin rooli ja tehtävä Maakuntien muutoksen tuen elementit Kuntien ja maakuntien LAPE-työn yhteistyörakenteiden

Lisätiedot

Erityis- ja vaativan tason palveluiden kehittäminen Kick off Barnet och familjen i centrum - förändringsprogrammet i Österbotten

Erityis- ja vaativan tason palveluiden kehittäminen Kick off Barnet och familjen i centrum - förändringsprogrammet i Österbotten Erityis- ja vaativan tason palveluiden kehittäminen Kick off 25.9.2017 Barnet och familjen i centrum - förändringsprogrammet i Österbotten Pia Eriksson, VTT, kehittämispäällikkö THL Lapsi- ja perhepalveluiden

Lisätiedot

SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista. Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013. Ketterä moniosaaja 1

SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista. Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013. Ketterä moniosaaja 1 SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista kehitysjohtaja, Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013 Ketterä moniosaaja 1 SONet BOTNIAn VISIO 2015 SONet BOTNIA on Pohjanmaan maakuntien alueen sosiaalisen

Lisätiedot

INNOAGENTTI koulutus II-tason Innoagentit. Seinäjoki Y-talo Tupa-kokoushuone Hanna Lahti

INNOAGENTTI koulutus II-tason Innoagentit. Seinäjoki Y-talo Tupa-kokoushuone Hanna Lahti INNOAGENTTI koulutus II-tason Innoagentit Seinäjoki Y-talo Tupa-kokoushuone 13.6.2017 Hanna Lahti Klo 9.30-10.30 Tutustuminen Tervetuloa päivän ohjelmarunko Hanna: Mistä Innoagentti -toiminnassa on kyse?

Lisätiedot

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE - rahoitus ja vaikuttavuus

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE - rahoitus ja vaikuttavuus Sosiaali- ja terveysvaliokunta 06.10.2017 Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE - rahoitus ja vaikuttavuus Teemme lasten, nuorten ja perheiden hyvää arkea. Yhdessä. Lähellä. 1 LAPE-kärkihankkeen

Lisätiedot

Kyselyn ensitulokset. Lape seminaari Anna Saloranta

Kyselyn ensitulokset. Lape seminaari Anna Saloranta Kyselyn ensitulokset Lape seminaari 22.8.2017 Anna Saloranta Anna Saloranta Johtamiskorkeakoulu&SOC 22.8.2017 Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Muutoskokonaisuus I: Lapsen oikeuksia vahvistava toimintakulttuuri

Lisätiedot

Yhteistä kehittämistä

Yhteistä kehittämistä Tule mukaan yhteisen oppimisen ja tutkimisen hetkiin! 1 Tavoitteet i i 1. Tehdä näkyväksi, jakaa ja kehittää aikuissosiaalityön osaamista ja asiakastyön taitoja (kohtaaminen, tilannearviotyö, dokumentointi,

Lisätiedot

Työryhmäkysymykset THL

Työryhmäkysymykset THL Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Systeeminen lastensuojelun toimintamalli Lappi ja Pohjois-Pohjanmaa / POSKE Yhteiskehittämispäivien ryhmätyöt RYHMÄ 2. Työryhmäkysymykset Miten hyvin mallinnuksessa

Lisätiedot

ETNOGRAFINEN SOSIAALITYÖN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS HELSINGIN OHJAAMOSSA

ETNOGRAFINEN SOSIAALITYÖN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS HELSINGIN OHJAAMOSSA ETNOGRAFINEN SOSIAALITYÖN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS HELSINGIN OHJAAMOSSA Ohjaamo-tutkimustapaaminen 23.2.2017, Frida Westerback Ohjaamo-tutkimustapaaminen 23.2.2017 / Frida Westerback 1 MATHILDA WREDE -INSTITUUTTI

Lisätiedot

LAPE- päivät Kansallinen ja maakunnallinen kehittämistyö varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos kokonaisuudessa

LAPE- päivät Kansallinen ja maakunnallinen kehittämistyö varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos kokonaisuudessa LAPE- päivät 30.5.2017 Kansallinen ja maakunnallinen kehittämistyö varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos kokonaisuudessa Kehittämistyön suuntaviivat Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten

Lisätiedot

CASE PRAKSIS opetuksen, tutkimuksen, kehittämisen ja käytännön kohtaaminen

CASE PRAKSIS opetuksen, tutkimuksen, kehittämisen ja käytännön kohtaaminen Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen 9.2.2012 CASE PRAKSIS opetuksen, tutkimuksen, kehittämisen ja käytännön kohtaaminen Kehrä tutkijasosiaalityöntekijä Tiina Muukkonen www.socca.fi/lastensuojelu

Lisätiedot

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 40 M LAPE MUUTOSOHJELMA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi

Lisätiedot

Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia

Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia LAPE-päivät 29.-30.5.2017 Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 1 29.5.2017 Hanne Kalmari hankepäällikkö LAPEn tavoitteisiin ja sisältöön

Lisätiedot

Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit

Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit Lapin maakunnan tilanne Sosiaalijohdon työkokous 18.11.2016 Asta Niskala Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus STM ja hallituksen kärkihankkeet

Lisätiedot

Yhteiskehittämispäivä LAPSEN PARAS YHDESSÄ ENEMMÄN. Marjo AlataLo ja Anne Kantoluoto

Yhteiskehittämispäivä LAPSEN PARAS YHDESSÄ ENEMMÄN. Marjo AlataLo ja Anne Kantoluoto Yhteiskehittämispäivä 13.11.2017 LAPSEN PARAS YHDESSÄ ENEMMÄN 1 16.11.2017 Marjo AlataLo ja Anne Kantoluoto Monitoimijainen arviointi PKS LAPE:n hankesuunnitelmassa Tavoite Lasten, nuorten ja perheiden

Lisätiedot

MITEN TUEMME JATKUVAA KEHITTÄMISTÄ INTEGROIDUSSA PALVELUTUOTANNOSSA?

MITEN TUEMME JATKUVAA KEHITTÄMISTÄ INTEGROIDUSSA PALVELUTUOTANNOSSA? MITEN TUEMME JATKUVAA KEHITTÄMISTÄ INTEGROIDUSSA PALVELUTUOTANNOSSA? Peurunka2 seminaari 15.4.2015 Työryhmä 7 koordinaattori Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 15.4.2015 MITEN TUEMME JATKUVAA

Lisätiedot

INNOAGENTTI koulutus. Seinäjoella Koulutuksen koonti ja materiaalit Hanna Lahti & Julia Sillanpää

INNOAGENTTI koulutus. Seinäjoella Koulutuksen koonti ja materiaalit Hanna Lahti & Julia Sillanpää INNOAGENTTI koulutus Seinäjoella 27.3.2017 Koulutuksen koonti ja materiaalit Hanna Lahti & Julia Sillanpää Tervetuloa Päivän ohjelmarunko Klo 10-11.30 Tutustutaan toisiimme Hanna: Mistä Innoagentti -toiminnassa

Lisätiedot

Toimintakertomus Johdanto

Toimintakertomus Johdanto Toimintakertomus 2014 Johdanto Heikki Waris -instituutti on pääkaupunkiseudun kuntien ja Helsingin yliopiston sosiaalityön oppiaineen yhteinen tutkimus- ja kehittämisrakenne. Instituutti on toiminut vuoden

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN JA ERITYISTASON PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN LAPE- OHJELMASSA

LASTENSUOJELUN JA ERITYISTASON PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN LAPE- OHJELMASSA LASTENSUOJELUN JA ERITYISTASON PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN LAPE- OHJELMASSA Päivi Petrelius ja Marjo Lavikainen 4.7.2016 Tavoitteet ja tulokset 1) Palveluiden tutkimusperustaisen kehittämisen ja osaamisen

Lisätiedot

Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE

Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE Hanne Kalmari 5.4.2016 Hallitusohjelma: Suomi vuonna 2025 on uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa jokainen meistä voi kokea

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHEPALVELUJEN MUUTOSOHJELMA

LAPSI- JA PERHEPALVELUJEN MUUTOSOHJELMA LAPSI- JA PERHEPALVELUJEN MUUTOSOHJELMA 1 Kaisa-Maria Rantajärvi ja Tuula Mäntymäki LAPIN LAPE-HANKE PERHEKESKUSTOIMINTAMALLI LAPPIIN INTEGROIDUT MONITOIMIJAISET PALVELUT PERHEILLE 2 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Perhekeskustoimintamalli Kehittämistyöryhmän tapaaminen Torstaina klo 9-12 Tipotien sosiaali- ja terveysasema Pirkanmaan LAPE Pippuri

Perhekeskustoimintamalli Kehittämistyöryhmän tapaaminen Torstaina klo 9-12 Tipotien sosiaali- ja terveysasema Pirkanmaan LAPE Pippuri Perhekeskustoimintamalli Kehittämistyöryhmän tapaaminen Torstaina 26.10.2017 klo 9-12 Tipotien sosiaali- ja terveysasema Pirkanmaan LAPE Pippuri 1 26.10.2017 Päivi Viitanen-Marchegiano ja Maria Antikainen

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Työryhmäkysymykset THL

Työryhmäkysymykset THL Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Systeeminen lastensuojelun toimintamalli Lappi ja Pohjois-Pohjanmaa / POSKE Yhteiskehittämispäivien ryhmätyöt RYHMÄ 1. Työryhmäkysymykset Miten hyvin mallinnuksessa

Lisätiedot

Pirkanmaan LAPE. Perhekeskustoimintamallin kehittäminen Pirkanmaalla

Pirkanmaan LAPE. Perhekeskustoimintamallin kehittäminen Pirkanmaalla Pirkanmaan LAPE Perhekeskustoimintamallin kehittäminen Pirkanmaalla 28.11.2017 Esityslista 30.11.2017 Tervetuloa Terveiset 22.-23.11.2017 Valtakunnallisilta LAPEpäiviltä Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen

Lisätiedot

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän

Lisätiedot

Tervetuloa Innokylään

Tervetuloa Innokylään Tervetuloa Innokylään Innokylä-työpaja Hanne Savolainen 9.6.2017 1 Työpajan ohjelma PAJAN ALOITUS Pajan tavoitteet ja esittäytyminen INNOKYLÄ TUTUKSI Innokylän ja sen työkalujen esittely Mikä on Innokylä?

Lisätiedot

Systeemiteoreettinen pohja LAPE-työskentelyssä ja johtamisessa

Systeemiteoreettinen pohja LAPE-työskentelyssä ja johtamisessa Systeemiteoreettinen pohja LAPE-työskentelyssä ja johtamisessa Toimintakulttuurin muutos -seminaari 31.10.2017 1 31.10.2017 Yleinen systeemiteoria lähtökohta systeemiselle ajattelulle Systeemiteorian näkökulmasta

Lisätiedot

Systeeminen lastensuojelun toimintamalli

Systeeminen lastensuojelun toimintamalli Systeeminen lastensuojelun toimintamalli mallinnuksen esittely Yhteiskehittämispäivä 28.9.2017 1 Päivi Petrelius Terveisiä eilen päättyneiltä lastensuojelupäiviltä! 2 3.10.2017 Etunimi Sukunimi Yhteiskehittämispäivät

Lisätiedot

Yhdyspinnat lasten, nuorten ja perheiden palveluissa uudistuvassa toimintaympäristössä

Yhdyspinnat lasten, nuorten ja perheiden palveluissa uudistuvassa toimintaympäristössä Yhdyspinnat lasten, nuorten ja perheiden palveluissa uudistuvassa toimintaympäristössä Katsaus selvitystyöhön 24.1.2018 24.1.2018 Lape-yhdyspinnat Maakuntauudistuksen kokonaisuus asukkaat keskiössä Valtio

Lisätiedot

SOTE LAPE Ajankohtaista sosiaali- ja terveysministeriöstä. Jyväskylä Pälvi Kaukonen, STM

SOTE LAPE Ajankohtaista sosiaali- ja terveysministeriöstä. Jyväskylä Pälvi Kaukonen, STM SOTE LAPE Ajankohtaista sosiaali- ja terveysministeriöstä Jyväskylä 29.9.2016 Pälvi Kaukonen, STM Sote- ja maakuntauudistuksen tavoitteet Ihmisten hyvinvointija terveyserot vähenevät Integraatio Sosiaali-

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHEPALVELUJEN MUUTOSOHJELMA LAPE. LAPE Oma Häme, projektisuunnittelija Liisa Jormalainen

LAPSI- JA PERHEPALVELUJEN MUUTOSOHJELMA LAPE. LAPE Oma Häme, projektisuunnittelija Liisa Jormalainen LAPSI- JA PERHEPALVELUJEN MUUTOSOHJELMA LAPE, projektisuunnittelija Liisa Jormalainen Hallituksen kärkihanke LAPE Lapsi- ja perhepalvelut uudistetaan vuosina 2016-2018 siten, että ne vastaavat nykyistä

Lisätiedot

Kohti luovaa arkea- kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisessä toimintakulttuurissa

Kohti luovaa arkea- kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisessä toimintakulttuurissa Kohti luovaa arkea- kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisessä toimintakulttuurissa Laura Huhtinen-Hildén, FT, MuM 6/2/15 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Kulttuurinen vanhustyö on näkökulma,

Lisätiedot

Sote-näkökulma aluekehittämiseen. Mari Niemi

Sote-näkökulma aluekehittämiseen. Mari Niemi Sote-näkökulma aluekehittämiseen Mari Niemi 30.11.2017 TKI ja maakuntauudistus Maakunnan ja sen yhteistyötahojen TKItoiminnalla on merkittävä rooli maakunnan elinvoimaisuuden edistämisessä. Tehtävä vaatii

Lisätiedot

Kuntien ammattilaiset ja kokemusasiantuntijat yhdessä sosiaalista kuntoutusta kehittämässä

Kuntien ammattilaiset ja kokemusasiantuntijat yhdessä sosiaalista kuntoutusta kehittämässä Kuntien ammattilaiset ja kokemusasiantuntijat yhdessä sosiaalista kuntoutusta kehittämässä Outi Hietala, erikoistutkija Tuija Pasanen, sosiaaliohjaaja/aikuissosiaalityö Järvenpään kaupunki 13.12.2013 1

Lisätiedot

Perhe- ja sosiaalipalvelut

Perhe- ja sosiaalipalvelut Esiselvitys Perhe- ja sosiaalipalvelut Perhe- ja sosiaalipalveluiden johtoryhmän jäsenet ovat perhe- ja sosiaalipalveluiden asiantuntijoita, jotka edustavat Etelä-Pohjanmaan eri alueita, järjestöjä ja

Lisätiedot

PERHEKESKUSTOIMINTAMALLIN TOIMEENPANON TUKI

PERHEKESKUSTOIMINTAMALLIN TOIMEENPANON TUKI PERHEKESKUSTOIMINTAMALLIN TOIMEENPANON TUKI Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija marjatta.kekkonen@thl.fi 29.3.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Maakuntien toiveita kehittämistyön tuesta Hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Lapsiystävällinen maakunta? Neuvottelu UNICEFin, 10 maakunnan ja THL:n kesken

Lapsiystävällinen maakunta? Neuvottelu UNICEFin, 10 maakunnan ja THL:n kesken Lapsiystävällinen maakunta? Neuvottelu UNICEFin, 10 maakunnan ja THL:n kesken 27.4.17 Miksi olemme täällä tänään? - Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE:n) muutoskokonaisuus I: Lapsen oikeuksia

Lisätiedot

Perhekeskustoimintamallin toimeenpanon tuki

Perhekeskustoimintamallin toimeenpanon tuki Perhekeskustoimintamallin toimeenpanon tuki Marjatta Kekkonen, Erityisasiantuntija Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 13.6.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Perhekeskus toimintamallin työpajat/työryhmät Maakunnallinen

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli osahanke

Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli osahanke Palvelut asiakaslähtöisiksi Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli osahanke Sinikka Sihvo Sinikka Sihvo, kehittämispäällikkö, THL 29.9.2017 Sinikka Sihvo 1 Asiakkaiden ja asukkaiden

Lisätiedot

Oma Hämeen LAPE -HANKKEEN VIESTINTÄSUUNNITELMA Hanke liittyy Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan (LAPE)

Oma Hämeen LAPE -HANKKEEN VIESTINTÄSUUNNITELMA Hanke liittyy Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan (LAPE) Organisaatio : Hämeen liitto Niittykatu 5 13100 Hämeenlinna Oma Hämeen LAPE -HANKKEEN VIESTINTÄSUUNNITELMA Hanke liittyy Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan (LAPE) Hankkeen nimi ja tavoite Nimi:

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja oppimisen asialla - LAPE

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja oppimisen asialla - LAPE Lasten ja nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja oppimisen asialla - LAPE KOHTI LAPSIYSTÄVÄLLISTÄ MAAKUNTAA! Maria Kaisa Aula Hankejohtaja, LAPE (STM), @AulaMK #lapemuutos LAPSI - JA PERHELÄHTÖISYYS VALTAVIRTAISTUU

Lisätiedot

Integraatiota tukeva johtaminen Lape mallinnusprosessin päätösseminaari

Integraatiota tukeva johtaminen Lape mallinnusprosessin päätösseminaari Integraatiota tukeva johtaminen Lape mallinnusprosessin päätösseminaari 16.12.2016 Mari Ahlström Leena Repokari Johanna Hedman Mia Tapiola Integraation edellytykset 1/4 Päättäjien ja johdon sitoutuminen

Lisätiedot

Look Lapsen oikeus osallistua kuntoutukseensa lapsen edun arviointi

Look Lapsen oikeus osallistua kuntoutukseensa lapsen edun arviointi Juhlaseminaari 7.9. Look 2015-2017 Lapsen oikeus osallistua kuntoutukseensa lapsen edun arviointi Kehitetään uusia toimintatapoja, joilla vahvistetaan lapsen toimijuutta ja osallistumista mielekkäisiin

Lisätiedot

Erityispalveluiden ja lastensuojelun kehittäminen LAPE-muutosohjelmassa. Esittelydiat, Rovaniemi

Erityispalveluiden ja lastensuojelun kehittäminen LAPE-muutosohjelmassa. Esittelydiat, Rovaniemi Erityispalveluiden ja lastensuojelun kehittäminen LAPE-muutosohjelmassa Esittelydiat, Rovaniemi 3.10. 22.9.2016 19.10.2016 Päivi Petrelius THL 1 Lapsi- ja perhelähtöiset palvelut Matalan kynnyksen palvelujen

Lisätiedot

KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA

KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA Kehittäjäasiakastoiminnalla pyritään kansalaiskeskeiseen palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Kehittäjäasiakkaat tuovat palvelujen suunnittelun omat kokemuksensa ja kehittämisehdotuksensa

Lisätiedot

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan.

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan. 1 Sosiaalialan kehittämisyksikkö - kriteerien konkretisointi Sosiaalialan seudullisten kehittämisyksiköiden perustamisvaiheen kriteeristössä ei erikseen nimetä hyvän hanke- ja kehittämistyön yleisiä piirteitä,

Lisätiedot

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi 1 Hanna Hämäläinen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE Taustalla hallituksen strateginen tavoite: terveyden

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

Erityispalveluiden ja lastensuojelun kehittäminen LAPE-muutosohjelmassa. Esittelydiat, Vaasa

Erityispalveluiden ja lastensuojelun kehittäminen LAPE-muutosohjelmassa. Esittelydiat, Vaasa Erityispalveluiden ja lastensuojelun kehittäminen LAPE-muutosohjelmassa Esittelydiat, Vaasa 22.9.2016 20.10.2016 Päivi Petrelius THL 1 LAPE on hallituksen kärkihanke, jossa tehdään muutosta Lasten, nuorten

Lisätiedot

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Yhteiskehittämispäivien ryhmätyöt - OPISKELUHUOLTO THL

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Yhteiskehittämispäivien ryhmätyöt - OPISKELUHUOLTO THL Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Yhteiskehittämispäivien ryhmätyöt - OPISKELUHUOLTO Työskentely Puheenjohtaja ja sihteeri valittu etukäteen ja osallistujat jaettu ryhmiin Ryhmätyöskentelyn aikana

Lisätiedot

KYSELY ASIAKASOSALLISUUS KÄRKIHANKKEEN TYÖPAJOIHIN OSALLISTUNEILLE

KYSELY ASIAKASOSALLISUUS KÄRKIHANKKEEN TYÖPAJOIHIN OSALLISTUNEILLE LIITTEITÄ ASIKKAIDEN OSALLISTUMISEN TOIMINTAMALLI LOPPURAPORTTIIN Liite 1. Kyselylomake maakuntien työpajoihin osallistuneille, syksy 2016 Liite 2. Loppuarviointilomake maakuntien kokeilujen yhdyshenkilöille,

Lisätiedot

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 40 M LAPE MUUTOSOHJELMA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun Lape Yhteiskehittämispäivä MONITOIMIJAINEN ARVIOINTI. Hanna Tulensalo Kehittämispäällikkö Pelastakaa Lapset ry.

Pääkaupunkiseudun Lape Yhteiskehittämispäivä MONITOIMIJAINEN ARVIOINTI. Hanna Tulensalo Kehittämispäällikkö Pelastakaa Lapset ry. Pääkaupunkiseudun Lape Yhteiskehittämispäivä 13.11.2017 MONITOIMIJAINEN ARVIOINTI Hanna Tulensalo Kehittämispäällikkö Pelastakaa Lapset ry. Mareena Heinonen Asiantuntija VOIKUKKIA-toiminta Kasper Kasvatus-

Lisätiedot

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Toivottujen kehittämisteemojen jatkuminen LAPSEN ÄÄNESSÄ Osallisuuden edistäminen Ehkäisevän lastensuojelun vahvistaminen Matalan kynnyksen toimintamallien kehittäminen

Lisätiedot

Kehittämistoiminnan organisointi

Kehittämistoiminnan organisointi Kehittämistoiminnan organisointi Tutkimus-, opetus- ja kehittämisteema työryhmän työskentelyä varten tehty esitys Elise Kosunen ja Kristiina Laiho 1 10.4.2017 Esityksen pohjana on Väli-Suomen kehittäjäryhmän

Lisätiedot

Pohjois-Savon LAPE Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus hyvään elämään. Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma LAPE / STM

Pohjois-Savon LAPE Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus hyvään elämään. Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma LAPE / STM Pohjois-Savon LAPE Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus hyvään elämään Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma LAPE / STM 1 Minna Rytkönen LAPEn tehtävä Valmistella lasten, nuorten ja perheiden palvelut

Lisätiedot

Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista

Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi 22.8.2013, Ylöjärvi Marketta Salminen, projektipäällikkö Vammaispalvelujen valtakunnallinen

Lisätiedot

Palvelutori Päijät-Hämeessä

Palvelutori Päijät-Hämeessä Palvelutori Päijät-Hämeessä Arja-Tuulikki Wilén, HT, Projektipäällikkö Päijät-Hämeen liitto arja-tuulikki.wilen@paijat-hame.fi Terveydenhuollon atk-päivät 25.5.2016 Kansalaisen aktiivinen rooli sote-palvelukentässä

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS Silja Ässämäki 11.12.2013 Kaste-hankesuunnitelma 2014-2016 Keski-Suomen SOTE 2020 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepti Hakijana

Lisätiedot

Sosiaalialan osaamiskeskusjohtajien alajaoston selvitys kehittämisrakenteesta

Sosiaalialan osaamiskeskusjohtajien alajaoston selvitys kehittämisrakenteesta Sosiaalialan osaamiskeskusjohtajien alajaoston selvitys kehittämisrakenteesta 3.5.2011 Sosiaalialan osaamiskeskukset 10 vuotta - Kompetenscentrumverksamheten inom det sociala området 10 år Osaamiskeskusjohtajien

Lisätiedot