Lapsi ja perhe keskiössä Pohjanmaan muutosohjelma

Transkriptio

1 Lapsi ja perhe keskiössä Pohjanmaan muutosohjelma Toimintasuunnitelma Pohjanmaan lasten ja perheiden palveluja kehittävä hanke on osa valtakunnallista LAPE muutosohjelmaa, jossa kehitetään lasten ja perheiden palveluja. LAPE muutosohjelma on yksi hallituksen kärkihankkeita, joka toimii sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpanon tukena. LAPE muutosohjelman valtakunnalliset, yhteiset periaatteet toimivat Lapsi ja perhe keskiössä -hankkeen viitekehyksenä. LAPE muutosohjelmassa on neljä kehittämiskokonaisuutta, ja näitä ohjaavat neljä kehittämistyötä läpileikkaavaa periaatetta. Lapsi ja perhe keskiössä -hanke kohdentuu LAPE muutosohjelman kehittämiskokonaisuuksista erityis- ja vaativimman tason palvelujen kehittämiseen, sisältäen integratiivisten, moniammatillisten toimintamallien perus- ja erityspalveluissa. LAPE -muutosohjelma Perhekeskustoimintamallin Erityis- ja vaativimman tason palvelujen Varhaiskasvatus, koulut ja oppilaitokset lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukena Toimintakulttuurin muutos Tavoitteet: 1. Lasten ja vanhempien osallisuus ja vaikuttaminen omassa asiassaan ja palvelujen kehittämisessä Lapsen oikeudet ja lapsen etu Voimavarojen vahvistaminen Lapsi- ja perhelähtöisyys Perheiden monimuotoisuus Lapsi ja perhe keskiössä Pohjanmaan muutosohjelma Erityis- ja vaativimman tason palvelujen 2. Integratiivisten toimintamallien perus- ja erityistason palveluihin 3. Lastensuojelun osana erityis- ja vaativampien palvelujen kokonaisuutta 4. Eritystason palvelujen uudistaminen 5. Lastensuojelun tietopohjainen ja verkostot Hankkeen organisointi ja toteutus: Lapsi ja perhe keskiössä -hanke toteutetaan Pohjanmaan maakunnassa ja siihen osallistuu 13 kuntaa. Hankkeen hallinnoijana toimii Vaasan kaupunki, joka myös hallinnoi hankekonsortiota. Kuntien lisäksi hankkeessa on mukana monta eri toimijaa. Hanke totutetaan osana Pohjanmaan sote ja maakuntauudistuksen valmistelutyötä. Hankkeen ohjausryhmänä toimii maakunnan LAPE -ryhmä, joka vastaa myös lapsi- ja perhepalvelujen sote -uudistuksesta. Pohjanmaalla toimii kuusi LAPE -alaryhmää, ja osa näistä kytkeytyy hanketyöhön.

2 Alla on kuvattu eri toimijoiden tehtävät Pohjanmaan lasten ja perheiden palveluja kehittävässä hankkeessa: Toimija Vaasan kaupunki Pohjanmaan hankekuntien sosiaalitoimi/sosiaali- ja terveystoimet Suomen mielenterveysseura Vaasan Ensi- ja turvakotiyhdistys Vaasan shp/lasten ja nuorten psykiatrinen yksikkö Mehiläinen - Saukkoranta Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området FSKC Tehtävä Hallinnoi hanketta ja hankekonsortiota. Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät toteuttavat hankesuunnitelmaa omassa työssään. Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät toteuttavat hankesuunnitelmaa omassa työssään. Tarjoaa tarvittavien työmenetelmien koulutukset sovitulla tavalla ja rakentaa koulutuksen avulla teoreettista perustaa eri organisaatioissa toimivien ammattilaisten työskentelylle. Osallistuu uusien menetelmien arviointiin. Arvioi valittujen työmenetelmien soveltuvuutta ja toimivuutta maahanmuuttajatyössä. Osallistuu hankekonsortion jäsenenä sen toiminnan arviointiin. Osallistuu verkostotoimintaan. Toteuttaa eroauttamisessa lasten vertaistapaamisia hankkeen aikana Pohjanmaan maakunnan alueella ja arvioi toimintaa. Osallistuu konsortion toiminnan arviointiin ja verkostotapaamisiin. Kehittää ja kokeilee toimintatapoja hankesuunnitelman mukaisesti. Pilotoi uusia työmenetelmiä ja toimintamalleja yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Osallistuu verkostotoimintaan. Osallistuu sijaishuoltoa kehittävään osioon ja arviointiin hankesuunnitelman mukaisesti. Tarjoaa tarvittaessa konsultaatiota maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten sijaishuollon toimintaan. Osallistuu verkostotoimintaan. Toteuttaa tietopohjaisen sosiaalityön osuutta käytännön ammattilaisten kanssa ja osallistuu verkostotapaamisiin. Perehdyttää hankehenkilöstön hankeverkostoon ja konsortioon. Koordinoi opetusklinikkatyyppistä toimintaa ja yhteistyötä korkeakoulujen ja muiden toimijoiden kesken. Koordinoi verkostotyötä alueen verkoston ja valtakunnallisen verkoston kesken yhteistyössä THL:n kanssa. Vastaa yhteistyöstä Varsinais-Suomen alueelle yhteistyöasioissa. Tukee toimintaa KansaKoulu hankkeen avulla. Laatii hankesuunnitelman yhteistyössä hankehenkilöstön kanssa. Huolehtii työmenetelmien ja mallien juurruttamisesta kaksikielisen alueensa alueella ja yhteistyössä valtakunnallisen ja alueellisen verkoston oppimisverkoston avulla. Tukee toimintaa dokumentaatiossa ruotsinkielisen KansaKoulu-hankkeen avulla. Tuo Mathilda Wrede Instituutin kautta käytäntötutkimuksen välineitä opetusklinikkamaiseen työskentelyyn. Toteuttaa osallisuuskoulutuksen.

3 Alla on kuvattu hankkeen suunniteltu toiminta: 1. Lasten ja vanhempien osallisuus ja vaikuttaminen omassa asiassaan ja palvelujen kehittämisessä Osallisuuden huomioiminen ja työyhteisöissä Kootaan sosiaalityöntekijöiden verkosto Verkoston toimintaa arvioidaan Verkoston tarve ja mahdolliset tulevaisuuden rakenteet sille kartoitettu Osaaminen lisääntynyt FSKC Ryhmähaastattelu sosiaalityöntekijöiden kanssa Shiersin menetelmä kokeiltu Raportti tehty Käytännöntutkija Lasten huomioiminen aikuisten palveluissa Menetelmien levittäminen aikuispsykiatriassa, päihdepalveluissa ja somatiikan puolella Kartoitus: Lapset puheeksi-menetelmän koulutettujen tilanne Pohjanmaalla Kartoitetaan menetelmän levittämisen edellytyksiä Kartoitus ja suunnitelma Lapset puheeksi keskustelun käyttö on levinnyt Lapsia kuullaan ja tuetaan entistä paremmin erotilanteissa Avioerotilanteita kokeneita lapsia tuetaan lasten vertaistukitoiminnalla Lasten vertaistukiryhmiä on käynnistetty Pohjanmaan kunnissa Vaasan ensi- ja turvakoti Vertaistukea tarjotaan huostaanotettujen lasten vanhemmille Selvitetään Voikukkia ryhmän tarve Ryhmä/ryhmiä käynnistyy hankkeen aikana Toiminta vakiintuu Pohjanmaalla Ryhmien toiminta: Kustaala Edistetään palvelujen käyttäjien kokemusten hyödyntämistä Kartoitetaan käyttäjien (Leijonaemot) kokemuksia Järjestetään vuoropuhelun tilaisuuksia Raportti Leijonaemojen kokemuksista Kokemusasiantuntijuutta hyödynnetty kehittämisessä Muutosagentti, hanketyöntekijät

4 2. Integratiivisten toimintamallien perus- ja erityistason palveluihin Hankkeen kehittämistyön ja LAPEperiaatteiden maakunnallinen levittäminen ja juurruttaminen Maakunnan yhteiset, integratiiviset toimintamallit Erityis- ja vaativan tason palvelut ryhmä kokoontuu säännöllisesti, tukee kehittämistyötä ja osallistuu integratiivisten toimintamallien kehittämiseen Maakunnan LAPE alaryhmä: Erityis- ja vaativan tason palvelut LAPE-periaatteiden ja perustason integraation levittäminen ja juurruttaminen LAPE ryhmät kokoontuvat säännöllisesti Ryhmien työ on tavoitteellista ja niiden tarkoitus ja tehtävät on määritelty Kunnissa toimii LAPE-ryhmiä LAPE-periaatteiden ymmärrys Kunnan LAPE-ryhmät (muutosagentti) a) Monitoimijainen arviointi Lasten, nuorten ja perheiden tuen ja palveluiden arviointi on kokonaisvaltainen, asiakasta/perhettä osallistava ja sisällöltään yhdenmukainen ja kattava Muodostetaan ammattilaisten monialaisia työryhmiä, jotka sopivat monitoimijaisen arvioinnin käytännöistä ja pilotoivat toimintaa omassa työssään Monitoimijainen arviointi on kokeiltu ja yhteistyö on lisääntynyt Monitoimijaisen arvioinnin toimintamalli on kuvattu Työryhmät ja pilotit: Mustasaari, Maalahti, shp Ryhmien valmennus, toimintamallien kuvaaminen: hanketyöntekijät Asiakassuunnitelmien käytäntöjen kartoitus Kartoitetaan käytäntöjä vammaispalvelujen asiakassuunnitelmien tekemisessä Käytäntötutkimus + raportti Käytännöntutkija b) Erityisosaamisen liittäminen osaksi perustason palveluja Erityispalvelut ja osaaminen tuodaan Järjestetään tapaamisia/työpajoja tarvittaessa perheen lähipalveluihin tarpeiden mukaan Perus- ja erityistason vuoropuhelu lisääntynyt On saatu kokemuksia integratiivisistä työmenetelmistä K5 ja shp: ammattilaiset osallistuvat kehittämiseen Konsultatiivisen työn käytännöt ja pelisäännöt Kuvataan olemassaolevat konsultaatiomahdollisuudet Konsultaatiomahdollisuuksien tiedot koottu yhteen

5 2. Integratiivisten toimintamallien perus- ja erityistason palveluihin c) Monialainen yhteistyö ja osaamisen yhdistäminen erityistason palveluissa Kehitetään uudentyyppinen erityistason palvelumalli ja malli monialaiselle tiimityölle Kartoitetaan lastensuojelun asiantuntijaryhmän nykyinen toiminta ja kehitetään tarvittaessa toimintamallia LASTA-mallia esitellään Lastensuojelun asiantuntijaryhmän toiminta on kuvattu (kts. 2 b) Eritysosaamisen tarpeisiin vastataan tarkoituksenmukaisella ja asiakasta osallistavalla tavalla Maakunnan LAPE alaryhmä: Erityis- ja vaativan tason palvelut LasSe hankkeessa aloitettu parityö toteutetaan laajemmin Pohjanmaalla: Lasten ja nuorten psykiatria ja lastensuojelun työntekijät tekevät parityötä lastensuojelutarpeen arvioinnissa Lasten ja nuorten psykiatrian työntekijät tekevät parityötä lastensuojelun sosiaalityöntekijän kanssa kun potilaalla on tai alkamassa myös lastensuojelun asiakkuus LasSe hankkeessa kokeiltu työtapa on levinnyt Pohjanmaan alueella Lasten ja nuorten psykiatria + kunnat OT-keskuksen roolia osana integraatiota määritellään Kerätään Pohjanmaan näkemyksiä ja tarpeita OT-keskuksen rakenteet ja tehtävät selkiytyneet Maakunnallinen LAPE-alaryhmä: OT-keskus

6 3. Lastensuojelun a) Lastensuojelun moniammatillinen toimintamalli Lastensuojelun avohuollon toimintatapoja vahvistetaan ja uudistetaan Koulutusta Kehittämistiimin pilotti Systeemisen lastensuojelun Hackneymalli on kokeiltu ja otettu käyttöön Koulutus: Folkhälsan Pilotti: Pietarsaari b) Lastensuojelun perhetyö ja perhekuntoutus Lastensuojelun perhetyötä kehitetään ja Yhteinen mallinnus ja benchmarking Perhetyö ja tehostettu perhetyö on, muutosagentti vahvistetaan määritelty ja toimintamalli kuvattu c) Lastensuojelun sijaishuolto: laitos- ja perhehoito Lasten ja nuorten sijaishuoltoon Asiakaskehittäjäryhmät Sijaishuoltoon siirtymisen prosessi on siirtymisen prosessin Sijaishuollon henkilöstö kuvattu Määritellään sijaishuollon keskeiset periaatteet ja vaikuttavan laitoshoidon tekijät Nuorten kehittämisryhmä Kehittämispäiviä henkilöstölle Maakunnan sijaishuollon laatukriteerit Sijaishuollon kokonaisvaltainen Osallisuus Sähköiset palvelut Monikulttuurisuuden huomioiminen Koottua tietoa sijaishuollon kehittämiseksi Familar Oy Perhehoidon Työryhmä Monikulttuurinen valmennus lyhytaikaista perhehoitoa tarjoaville perheille Perhehoidon tukipaketti on arvioitu ja kehitetty asiakkaiden kanssa Monikulttuurisen valmennus toteutettu ja kuvattu Asiasta kiinnostuneet kunnat/toimijat d) Sijaishuollon valvonnan ja ohjauksen malli Lastensuojelun sijaishuollon laadun asiakaslähtöinen ja sen valvonnan vahvistaminen Seurataan kansallista kehittämistyötä ja tehdään yhteistyötä Länsi-Suomen toimijoiden kanssa Sijaishuollon laadun ja sen valvonnan malli on kuvattu

7 4. Erityistason palvelujen uudistaminen Suunnitellaan Turkuun valmisteltavan OT-keskuksen rakenteet selkiytyneet osaamis- ja tukikeskuksen toimintoja Osallistutaan OT-keskuksen kehittämiseen Länsi-Suomen yhteistyöalueella 5. Lastensuojelun tietopohjainen ja verkostot Maakunnallinen LAPE-alaryhmä: OTkeskus Kehitetään tehostetun perhetyön ja Järjestetään koulutuksia: Koulutettua henkilöstöä Koulutus: Suomen perhearvioinnin käytäntöjä ja - Palaset kohdalleen mielenterveysseura ammattilaisten osaamista - Perhearviointi Lastensuojelussa on tietoon perustuvaa osaamista Tietoon perustuvaa sosiaalityötä vahvistetaan lastensuojelussa yhdistämällä tutkimustietoa lastensuojelun käytännön työhön. Työpajoja 4 5 kertaa. Henkilöstön osaaminen on lisääntynyt Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Tietopohjainen tuetaan esim. valtakunnallisien ja ylimaakunnallisien verkostojen avulla Esim. tapaamisia joissa jaetaan kokemuksia ja hyviä käytäntöjä. Valtakunnallisten verkoston tapaamisten koordinointi Pohjanmaalla. Henkilöstön osaaminen on lisääntynyt. Hyviä malleja on levinnyt. SONetBOTNIA ja FSKC Korkeakouluyhteistyötä ja järjestöyhteistyötä Tutkimuksia ja selvityksiä hyödynnetään kehittämistyössä ja lisätutkimus- ja selvitystarpeita tapahtuu dialogissa. Henkilöstön osaaminen on lisääntynyt. Hyviä malleja on levinnyt. Tieto kumuloituu. SONetBOTNIA ja FSKC

8 Muuta Tehtävä Toiminta Odotetut tulokset/tuotokset Vastuutaho / toteuttaja Hankkeen hallinnointi Työajanseurannat (kumppaneiden työaika LAPE:lle) Hankkeen hallinnointi ja seuranta toteutuu ohjeiden mukaisesti Hankehenkilöstö Hankkeen dokumentointi Viestintä Arviointi Tarvittaessa yhteistyö STM:n ja AVI:n kanssa Seurantaraporttien koonti ja tukea eri toimijoiden raportointia Hanketyön dokumentointi Toimintamallien kuvaaminen Loppuraportin laadinnan koordinointi Tarvittaessa yhteistyö STM:n ja AVI:n kanssa Infokirje 4 krt/vuosi Kotisivujen päivittäminen Blogi Osallistuminen valtakunnallisiin LAPEverkostoihin Suunnittelu Toteuttaminen ja tietojen koonti Tulosten kuvaaminen ja raportointi LAPE-hankkeen toiminnasta ja etenemisestä on tietoa Hankkeen materiaalit ovat saatavissa LAPE-hankkeen toiminnasta ja etenemisestä on tietoa Pohjanmaalla LAPE-muutosohjelman sanoma sekä sen tavoitteet ja periaatteet ovat tuttuja Pohjanmaalla Hankkeen materiaalit ovat saatavissa On tietoa hankkeen toiminnan tuloksista Hyvät mallit otetaan käyttöön Hankehenkilöstö Hankehenkilöstö Hankehenkilöstö