Valtakunnallinen vammaispalveluhanke Pirkanmaan osahanke Loppuraportti

Transkriptio

1 Valtakunnallinen vammaispalveluhanke Pirkanmaan osahanke Loppuraportti Liisa Lindberg Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tays kehitysvammahuolto Ylöjärvi 2013

2 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO HANKKEELLE ASETETUT TAVOITTEET JA ODOTETUT TULOKSET KESKEISET TULOKSET KEHITYSVAMMAHUOLLON PALVELUISTA HYÖTYVÄN HENKILÖN PALVELUVERKON JUURRUTUS LAITOKSESTA MUUTTAJAN POLKU ONNISTUNEEN MUUTON TOIMINTAMALLIN KÄYTTÖÖNOTTO ASIAKASPALAUTEJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖÖNOTTO JA TOIMINTAMALLIN LEVITTÄMINEN OSAAMISEN JAKAMISEN KÄYTÄNNÖT Asiakkaan toimintaympäristöön jalkautuvat erityishuollon palvelut Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi HANKETYÖN ARVIOINTI PIRKANMAAN VAMMAISKASTE-HANKKEEN TOTEUTUS SELVITYS HENKILÖSTÖN KÄYTÖSTÄ JÄRJESTETYT TILAISUUDET TIEDOTTAMINEN YHTEISTYÖ SIDOSRYHMIEN KANSSA RAPORTOINTI HANKEORGANISAATIO HANKERAHOITUS JA AIKATAULU POHDINTA JA VISIO TULEVAAN KEHITTÄMISTYÖHÖN...24 LIITTEET...25 LIITE 1. TARKENNETTU HANKESUUNNITELMA LIITE 2. JATKOHANKKEEN MENOT JA RAHOITUS

3 2 1. JOHDANTO Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kehitysvammahuollon toimialueella vuonna 2010 alkaneen STM:n rahoittaman valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen ensimmäinen vaihe päättyi elokuussa Hanketta jatkettiin vuoden jatkohankerahoituksella (KASTE) Jatkohankkeen tavoitteet perustuivat ensimmäiselle hankekaudelle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi tehdyn kehittämistyön juurrutukseen ja toiminnan vakiinnuttamiseen. Ensimmäisen hankekauden aikana aloitettua työtä tarkasteltiin uudelleen jatkohankkeelle asetettujen tavoitteiden valossa. Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen II tavoitteena oli jatkohankekaudella saavuttaa vammaispalveluissa selkeitä ja tarkoituksenmukaisia palvelukokonaisuuksia, yksilöllisesti ja käyttäjän tarpeiden mukaisesti toteutettuja palveluja sekä varmistaa vammaisalalla riittävä ja osaava henkilöstö. Jatkohankekaudella jatkettiin niitä ensimmäisen kauden kehittämisen kärkiä, joiden avulla parhaiten voitiin lähestyä uudelleen asetettuja tavoitteita. Tarkoituksena ei ollut enää tehdä uusia avauksia kehittämistyössä, vaan keskittyä saattamaan loppuun ja juurruttamaan ensimmäisellä hankekaudella aloitettu työ. Pirkanmaan osahankkeessa keskityttiin erityisesti osaamisen jakamisen käytäntöihin järjestämällä koulutusta, työpajoja, kehittämisfoorumin keskustelutilaisuuksia, hyödyntämällä erilaisia tiedon kanavia sekä kehittämällä uudenlaista osaamisen jakamisen muotoa (jalkautuvat palvelut). Kehitysvammahuollon palveluista hyötyvän henkilön palveluverkon juurruttamiseksi järjestettiin viisi seudullista neuvottelutilaisuutta kuntien kanssa. Laitoksesta muuttajan polkutoimintamalli otettiin käyttöön ja aineistoa päivitettiin käytännön kokemusten myötä. Lisäksi toimintamalli täydentyi laitoksesta muuttajan läheisille suunnatulla oppaalla ja kokemusasiantuntijan esiin tuomien näkökulmien kautta. Tays kehitysvammahuollon asiakaspalautejärjestelmä otettiin kokonaisuudessaan käyttöön, saaduista palautteista koottiin raportit ja luotiin palautteiden käsittelyyn sopiva vakiintunut käytäntö. Osaamisen jakamiseksi asiakkaan ja hänen toimintaympäristönsä sekä kuntien peruspalvelujen tueksi pilotoitiin erityishuollon jalkautuvia palveluja kolmen eri kunnan alueella. Lisäksi hankkeen aikana kehitettyjä toimintamalleja pyrittiin levittämään tiedottamalla ja kuvaamalla niitä PSHP:n extranetissä, hankkeen sivuilla sekä Innokylän hankepankissa. Keskeinen vammaisalan osaamisen jakamisen foorumi tulee olemaan myös tulevaisuudessa Tays kehitysvammahuollon ja Pikassos Oy:n ylläpitämä Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi, joka järjestää noin neljä kertaa vuodessa puolen päivän tilaisuuksia ajankohtaisista alaa puhuttavista aiheista. Hanketyössä keskeisiä yhteistyökumppaneita olivat Pirkanmaan kunnat, erityisesti Kangasalan yhteistoiminta-alue, Sastamala ja Tampere. Yhteistyötä tehtiin valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen muiden osahankkeiden, Pikassos Oy:n, Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Yksi naapureista hankkeen, Tays kehitysvammahuollon työntekijöiden ja asiakkaiden sekä Innokylän vammaisasioiden oppimisfoorumin kanssa. Ilman rakentavaa ja innostunutta yhteistyötä eri toimijoiden kanssa hanke ei olisi päässyt tavoitteisiinsa. Kiitos antoisasta ja tuloksekkaasta hankematkasta kuuluu kaikille yhteistyökumppaneille!

4 3 2. HANKKEELLE ASETETUT TAVOITTEET JA ODOTETUT TULOKSET Pirkanmaan osahankkeelle asetetut tavoitteet ja kehittämistoimenpiteet noudattavat valtakunnalliselle vammaispalveluhankkeelle asetettuja tavoitteita: Jotta vammaispalvelut muodostaisivat selkeän ja tarkoituksenmukaisen palvelukokonaisuuden, o tulisi osahankkeissa kuntien ja muiden järjestämisvastuullisten toimijoiden vammaistyötä tukea kehittämällä lähipalvelujen tuki- ja konsultaatiopalveluja, palvelutarpeen arvioinnin kokonaisprosessia sekä työnjakoa vaativien asiakasryhmien palveluiden varmistamiseksi. Jotta vammaispalvelut muodostaisivat yksilöllisesti ja käyttäjän tarpeiden mukaisesti toteutettuja palveluja, o tulisi osahankkeissa edistää palvelusuunnittelun toimintamallin sekä yksilöllisten asumisratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa. Riittävän ja osaavan henkilöstön saavuttamiseksi tulisi vammaisalan osaamista vahvistaa ja edistää alan työvoiman saatavuutta. Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi suunniteltuja toimenpiteitä on Pirkanmaan osahankkeessa mietitty ensimmäisellä hankekaudella aloitettujen toimenpiteiden pohjalta. (Liite 1. tarkennettu hankesuunnitelma ). 1. Oppilaitosyhteistyö ja vammaisalan kehittämisfoorumin perustaminen 2. Kehitysvamma-alan erityisosaaminen ja osaamisen jakamisen käytännöt - julkaisu Tays kehitysvammahuollon osaamiskuvaus Asiantuntijakouluttajat Ketjulähettitoiminta PSHP:n sote-extranet 3. Asiakkaan toimintaympäristöön jalkautuvat palvelut 4. Osaamisen vahvistaminen: Yksilökeskeisen työtavan koulutusta Seminaarit ajankohtaisista aiheista Pirkanmaan VammaisKaste hanketyö Vammaisalan osaamisen vahvistaminen Uusia tapoja osaamisen jakamiseen Kriittisten osaamisalueiden kehittäminen Kehitysvammahuollon hallitun palvelurakennemuutoksen tukeminen Rooleja ja tehtäväjakoa selkiyttäen Palvelut vastaa asiakkaan tarpeisiin Jatkohankekaudella saatettu loppuun ensimmäisen hankekauden aikana aloitettu työ Vammaisalalla työskentelee riittävä ja osaava henkilöstö hankekausi Jatkohankkeen tavoitteet Yksilöllisesti ja käyttäjän tarpeiden mukaisesti toteutetut palvelut Vammaispalvelut muodostavat selkeän ja tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden 5. Palvelujen kuvaus ja työnjaon selventäminen: Kehitysvammaisen henkilön palveluverkko kunnan peruspalveluista erikoissairaanhoitoon ja erityishuoltoon Seudulliset neuvottelut työnjaon selventämiseksi Asiakaslähtöisen verkostoneuvottelun mallinnus 6. Muuttajan polku tukiaineisto onnistuneen laitoksesta muuton tukemiseksi 7. Asiakaspalautejärjestelmä Palvelunkäyttäjille Läheisille Kunta-asiakkaalle 5 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Liisa Lindberg Kuvio 1. Pirkanmaan VammaisKaste-hankkeen kehittämistyö

5 4 3. KESKEISET TULOKSET 3.1 Kehitysvammahuollon palveluista hyötyvän henkilön palveluverkon juurrutus I hankkeen tarkoituksena oli selkiyttää eri palveluntuottajien roolia sekä asiakkaiden ja omaisten ohjausta palvelujärjestelmässä siten, että palveluprosessit toimivat joustavasti asiakkaan tarpeisiin vastaten. Taustalla vaikutti aikaisemmin tapahtunut palvelurakennemuutos, minkä myötä eri toimijoiden roolit kaipasivat selkeyttämistä. Laadittiin kehitysvammahuollon palveluista hyötyvän henkilön palveluverkko kuvaus ja asiakaslähtöisen verkostoneuvottelun toimintamalli II hankkeen tarkoituksena oli sosiaalipalvelujen ja terveydenhuollon yhteistyön ja työnjaon kehittäminen vaativien asiakasryhmien palveluiden varmistamiseksi. Tarkoituksena oli myös kehittää asiakkaan osallisuutta edistävän palvelutarpeen arvioinnin kokonaisprosessia. Pirkanmaan VammaisKaste-hankkeessa laaditun kehitysvammahuollon palveluista hyötyvän henkilön palveluverkkotyön jatkumona järjestettiin syksyllä 2012 viisi seudullista kehitysvammahuollon neuvottelutilaisuutta. Tilaisuuksien tavoitteena oli selkiyttää konkreettista yhteistyötä eri toimijoiden (sosiaalipalvelujen ja terveydenhuollon) välillä palvelunkäyttäjien tarpeiden mukaisesti ja palveluverkkotyön suuntaisesti. Tilaisuuksiin osallistui terveydenhuollon, sosiaalihuollon ja koulutoimen työntekijöitä sekä vammaisneuvostojen ja tukiyhdistysten edustajia yhteensä 111 henkilöä 18 eri kunnasta. Seudullisten neuvottelutilaisuuksien jälkeen kerättyyn palautteeseen vastasi 82 osallistujaa. Tilaisuuksien myötä kunnissa vaikutti käynnistyvän erilaisia kehitysvammahuollon palvelujen parantamiseen liittyviä käytännön toimenpiteitä: useampaan kuntaan lähdettiin perustamaan kehitysvammahuollon moniammatillisia verkostoja paikallisen keskustelun ja tiedonkulun parantamiseksi, suunniteltiin toteutettavaksi paikallista palveluverkkokuvausta, lasten yksilöllisten palvelukansioiden laatimista ja kunnan sisäisten palveluprosessien asiakaslähtöistä kuvaamista. Osallistujista yli 30 ilmoitti muuttavansa nykyisiä toimintatapojaan entistä avoimempaan ja tiedottavampaan suuntaan, lähes 20 osallistujaa jäi harkitsemaan nykyisten toimintatapojensa muuttamista. Osa vastaajista koki jo nyt tekevänsä työtä toivotulla tavalla. Tilaisuuksissa saatiin sovittua myös monista kunnan ja Tays kehitysvammahuollon väliseen käytännön työnjakoon ja käytänteisiin liittyvistä järjestelyistä asiakkaiden tarkoituksenmukaisempien palvelujen saannin edistämiseksi. Asiakaslähtöisen verkostoneuvottelun toimintamalli saatiin valmiiksi vuoden 2013 alusta. Asiakaslähtöisen kokousmenettelyn avulla voidaan lähestyä tarkoituksenmukaisempaa ja yksilöllisempää palvelutarpeen arvioinnin kokonaisprosessia asiakkaan kannalta toimivan kokouskäytännön kautta. Toimintamallia on kehitetty Innokylän Verstaalla ja siitä on luotu valmis toimintamalli. Mallia pilotoitiin Tays kehitysvammahuollon toimialueella asiakkaan verkostoneuvotteluun valmistautumisessa ja neuvottelun aikana. Kerätyn palautteen myötä

6 5 saatiin käsitystä siitä, millaista osaamista entistäkin asiakaslähtöisempien neuvottelujen järjesteleminen eri osapuolilta edellyttää. Verkostoneuvottelun pilotoinnista on julkaistu myös tarina valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen yhteisjulkaisussa "Koen itse olevani tekijä" Kohti yksilöllistä elämää ja osallisuutta (2013). 3.2 Laitoksesta muuttajan polku onnistuneen muuton toimintamallin käyttöönotto I hankkeen aikana osana meneillään olevaa kunta- ja palvelurakenneuudistusta PSHP:n kehitysvammahuollon laitosasumista oltiin vähentämässä. Laitosasumisen hajautus perustui yhdessä kuntien kanssa laadittuun alueelliseen suunnitelmaan (2010, päivitetty 2013). Ylisen hoiva- ja kuntoutuspalveluissa oli toukokuussa 2012 pitkäaikaisasiakkaita 226. Laitoksesta arvioitiin muuttavan vuoden aikana n. 70 henkilöä. Aikaisemmin toteutuneiden muuttojen yhteydessä todettiin tarvetta yhtenäiselle ohjeistukselle laitoksesta muuttoon valmistautumiseen ja muuton toteutumiseen. Laadittiin Laitoksesta muuttajan polku tukiaineisto yhteistyössä KVPS:n Yksi naapureista hankkeen kanssa II hankkeessa tavoitteena oli yksilöllisten asumisratkaisujen kehittäminen ja käyttöönotto sekä alueellisten asumisstrategioiden toteuttaminen. Tarkoituksena oli päivittää laitoksesta muuttojen tukiaineistoa. Tukiaineiston tietojen päivittämisen lisäksi laadittiin "Laitoksesta omaan kotiin tietoa muuttajan läheisille" opas. Laitoksessa muuttoja valmisteleva muuton tukiryhmä koki, että läheiset kaipaavat lisää tietoa meneillään olevasta muutoksesta. Keväällä 2013 laadittu opas valottaa laitosasumisen purkamisen taustoja, laitoksesta muuttajien erilaisia asumisvaihtoehtoja sekä uuteen kotiin saatavia tukipalveluita. Lisäksi opas valottaa muuttoon valmistautumisen vaiheita ja läheisten roolia tulevassa elämänmuutoksessa. Oppaan lopussa on erään laitoksesta muuttajan tarina, joka on julkaistu valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen yhteisjulkaisussa "Koen itse olevani tekijä" Kohti yksilöllistä elämää ja osallisuutta (2013).

7 6 Kuvio 2. Laitos muuttajan polussa tukiaineisto (päivitetty 2013) Laitoksesta muuttamiseen liittyy paljon käytännön valmisteluja mutta yhtä tärkeää on itse muuttajien valmentautuminen tulevaan muutokseen. Muuton tukiryhmän toiminta tähtää laitoksesta samaan kotiin muuttavien valmistautumiseen ja muuttovalmennukseen. Samaan aikaan laitoksessa asuu paljon asiakkaita, joiden kohdalla muutto ei vielä ole yhtä ajankohtainen, mutta lähitulevaisuudessa konkretisoituva elämänmuutos. Samassa elämänvaiheessa oleva kokemusasiantuntija voi antaa omien muuttoon liittyvien pohdintojen kautta tietoa ja tukea tulevaan muutokseen liittyen muille laitoksesta muuttoaan suunnitteleville henkilöille. Tätä tehtävää varten löydettiin sopiva henkilö, jolla oli tarvittavaa kokemusasiantuntijuutta toimia kesäkuukausien ajan laitoksesta muuttamiseen liittyvien aiheiden esille tuomiseen ja käsittelemiseen blogikirjoittelun kautta.

8 7 Blogistin tehtäviin kuului käydä tutustumassa muutamiin avohuollon asumisyksiköihin, kirjoittaa niistä kokemuksiaan sekä täyttää sopivilta osin KVPS:n laatimaa Omaan kotiin. Muutto-opas Sinulle kansiota. 3.3 Asiakaspalautejärjestelmän käyttöönotto ja toimintamallin levittäminen I hankkeessa tavoitteena oli selkeyttää Tays kehitysvammahuollon roolia osana erikoissairaanhoidon organisaatiota ja kuntien peruspalveluja täydentävänä erityishuollon palveluja tuottavana toimijana. Samalla oli tarkoitus kehittää niitä entistä yksilöllisempien ja asiakaslähtöisempien palvelujen suuntaan. Tays kehitysvammahuollon toimialueella otettiin käyttöön asiakaspalautejärjestelmä, jonka avulla systemaattisesti kerätään palautetta asiakkailta, heidän läheisiltään ja kunta-asiakkailta. II hankkeessa tarkoituksena oli etsiä kunnista kehittämiskumppani ja pilotoida laitoshoitoon kehitetyn kehitysvammaisen asiakkaan palautteen toimintamallia avohuollon yksikössä. Asiakaspalautejärjestelmä kokonaisuudessaan käsittää palautteiden keräämiseen tarvittavat lomakkeet ja tiedon keräämisen menetelmän palvelun käyttäjiltä, heidän läheisiltään sekä kunta-asiakkaalta. Järjestelmän kuvaukseen kuuluu myös palautetietojen tallennus, palautteen käsittely ja tulosten julkistaminen. Tays kehitysvammahuollon toimialueella kehitetty asiakaspalautejärjestelmä lisää toiminnan läpinäkyvyyttä ja luo pohjan palvelujen asiakaslähtöiselle kehittämiselle. Kuntien tehtävänä on valvoa palvelujen laatua. Asiakaspalautejärjestelmä toimii hyvänä työvälineenä tähän tarkoitukseen. Jatkohankkeen aikana saatettiin loppuun asiakaspalautejärjestelmän toimintamallin käyttöönotto. Palautteen keräämisen lisäksi kuvattiin palautteena saadun tiedon käsittely ja merkitys osana palvelujen laadunhallintaa ja kehittämistä. Palautetta kerätään Mittari Palautteena saatava tieto Palautteen käsittelee Asiakaspalautteen toimintamalli myös vaikeimmin vammaiset asiakkaat Asiakastyytyväisyys läheisiltä ja lähityöntekijöiltä Tiedon keruu menetelmänä vuorovaikutus- ja kommunikointiosaaminen (OIVA) Kysymyslomakkeiden tallennus ja raportointi Webropolin kautta Kysymyslomake: 1. Kehitysvammapoliklinikka 2. hoiva- ja Kokonaistyytyväisyys Toteutuuko yksilöllinen palvelu Toteutuuko tuettu päätöksenteko (tuleeko asiakas ymmärretyksi) Toteutuuko osallisuus Toteutuuko kunnioittava kohtelu (saapuminen, eri työntekijät, eri tilanteet ja paikat) Kokonaistyytyväisyys palveluihin Saapuminen Tiedonsaanti Asiakastoimikunta käsittelee asiakaspalautteen ja laatii ehdotuksen kehittämisen painopistealueista seuraavalle vuodelle. Erityishuoltoneuvosto käsittelee läheisiltä saadun palautteen ja laatii ehdotuksen

9 8 Kunta-asiakkaan palaute Spontaani palaute (kuka tahansa: asiakas, läheinen, työntekijä) kuntoutuspalvelut Tallennus ja raportointi Webropolin ja e-lomakkeen kautta Kysymyslomake Tallennus ja raportointi Webropolin kautta Palautelaatikot useissa eri pisteissä Tallennus ja raportointi Optimix-tietojärjestelmän kautta Taulukko. Asiakaspalautejärjestelmä Asiantuntijuus Tilat ja ympäristö Kohtaaminen Kokonaisarvio Tays kehitysvammahuollon palveluista Ostotarpeen kehitys Viestintä ja yhteydenpito Tarve kehittämiskumppanuud elle, arvio alan tulevaisuudesta, omat kehittämishankkeet Mahdollisuus spontaanin palautteen antamiseen koska tahansa, kenen tahansa toimesta kehittämisen painopistealueista seuraavalle vuodelle. Laatutyöryhmä käsittelee kuntaasiakkaan palautteen ja laatii ehdotuksen kehittämisen painopistealueista seuraavalle vuodelle. Henkilöstö käsittelee annetun spontaanin palautteen. Laatutyöryhmä laatii palautteista yhteenvedon ja esittelee sen johtoryhmälle ja esimiehille sekä yhteistyöryhmälle. Yhteenveto julkaistaan sekä henkilöstön sisäisessä intra- että kuntien käytössä olevassa extranet- järjestelmässä. Saatua palautetta hyödynnetään vuosittain järjestettävissä yksiöiden kehittämispäivissä. Laatutyöryhmä kokoaa asiakastoimikunnan (palvelun käyttäjät), erityishuoltoneuvoston (läheiset) sekä kunta-asiakkaan palautteiden pohjalta laaditut ehdotukset niistä painopistealueista, joita seuraavan vuoden aikana kehitetään. Laatutyöryhmä esittää johtoryhmälle seuraavan vuoden kehittämiskohteiksi valittavat yhteiset painopistealueet. Lisäksi toimintayksiköt voivat valita vuosittain omat kehittämistavoitteensa. Laatutyötyöryhmä tarkastelee toimintakertomuksen laadintavaiheessa vuoden aikana käynnistyneitä kehittämistoimia ja asetettujen tavoitteiden toteutumista sekä raportoi ne johtoryhmälle ja esimiehille sekä yhteistyöryhmälle. Kehitysvammaisen asiakkaan palautteen keräämiseksi kehitettiin ensimmäisen hankekauden aikana toimintamalli, joka koostuu lomakkeistosta sekä kommunikointia ja vuorovaikutusta tukevasta tiedonkeruun menetelmästä. Tavoitteena oli saada myös vaikeimmin vammaisten henkilöiden oma mielipide kysyttyihin asioihin kuuluviin ja heille mahdollisuus vaikuttaa omaa elämäänsä koskevaan päätöksentekoon. Jatkohankkeen tavoitteena oli myös jakaa kehitettyä toimintamallia avohuollon käyttöön. Avohuollon asumisyksiköiden mukaan ottaminen jo toimintamallin kehittämistyöhön olisi edesauttanut toimintamallin käyttöönottamista avohuollossa. Hankkeessa tarjottiin mahdollisuutta toimintamalliin perehtymiseen erillisten koulutus/tiedotustilaisuuksien kautta. Sastamalan ja Kangasalan kehitysvammahuollon yksiköissä oltiin kiinnostuneita asiakaspalautejärjestelmää kohtaan. Molempiin kuntiin suunniteltiin oma erillinen kolmen tunnin mittainen esittelytilaisuus, missä kerrottiin asiakaspalautejärjestelmästä ja tietojen keruun pohjana olevasta kommunikointi- ja vuorovaikutusosaamisesta.

10 9 3.4 Osaamisen jakamisen käytännöt Kehitysvammahuollon palveluiden hajautuessa osaksi kuntien peruspalveluja on syntynyt tarve alan osaamisen jakamiseen, jotta kehitysvamma-alan osaaminen kuntien peruspalveluissa olisi turvattu. I hankkeen tavoitteena oli löytää toimivia käytäntöjä osaamisen jakamiseen ja tehdä Tays kehitysvammahuollon erityisosaamisesta näkyvää kaikkien hyödynnettäväksi. Alan koulutuksen sisältöjen kehittämiseen ja alan houkuttelevuuteen haluttiin panostaa, jotta henkilöstön saatavuus alalle olisi turvatumpaa. Laadittiin Tays kehitysvammahuollon erityisosaaminen ja osaamisen jakamisen käytännöt julkaisu Yhteistyössä työhyvinvointihankkeen kanssa toteutettujen toimintakulttuurin muutospajojen pohjalta aloitettiin jalkautuvien palvelujen suunnittelutyötä. Vammaisalan osaamisen kuntatyöryhmän kanssa tutustuttiin erilaisiin osaamisen jakamisen malleihin muualta Suomesta Oppilaitostyöryhmässä keskusteltiin alan osaamistarpeista, keskusteltiin koulutusten sisällöistä ja jaettiin ajankohtaista alaan liittyvää tietoa II tavoitteena oli vammaisalan osaamisen vahvistaminen ja alan työvoiman saatavuuden edistäminen edelleen. Tarkoituksena oli jakaa tietoutta sähköisten välineiden avulla, kehittää lähipalvelujen tuki- ja konsultaatiopalveluja jalkautuvien palvelujen muodossa sekä ylläpitää keskustelua ajankohtaisista aiheista Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumin kautta. Hankkeen aikana tuotettu materiaali löytyy valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen ja Pirkanmaan osahankkeen hankesivuilta, PSHP:n intra- ja extranet-sivuilta sekä Innokylän hankepankista Asiakkaan toimintaympäristöön jalkautuvat erityishuollon palvelut Ensimmäisen hankekauden aikana niin kuntatyöryhmässä, välittäjäryhmässä kuin Tays kehitysvammahuollon erityisosaamisen työryhmässäkin kerättiin tietoa erilaisista osaamisen jakamisen uusista toimintamalleista. Järjestettyjen alustusten, keskustelutilaisuuksien ja työpajojen tuloksena jatkohankkeessa päätettiin keskittyä erityishuollon jalkautuvien palvelujen kehittämiseen. Jatkohankkeen tavoitteena oli jalkautuvan palvelun kehittämisen suunnittelu. Valtakunnallisen hankkeen yhteiskehittämisen myötä Pirkanmaan osahanke sai vauhtia ja tukea kehittämiseen niin paljon, että jalkautuvan palvelun kehittämistyössä päästiin suunniteltua pidemmälle: palvelua pilotoitiin ja otettiin vakiintuneeksi käytännöksi ennen jatkohankkeen päättymistä. Tämä edellytti myös Tays kehitysvammahuollon johdon ja henkilökunnan yhteistä tahtotilaa toiminnan kehittämiseksi tähän suuntaan. Jalkautuva palvelu tarjoaa konkreettista tukea ja ohjausta sekä ratkaisuja haastaviin tilanteisiin yhdessä asiakkaan, läheisten ja lähityöntekijöiden kanssa. Kodeissa, kouluissa, päiväkodeissa ja avohuollon asumis- ja toimintayksiköissä kaivataan usein tukea mm. asiakkaan

11 10 kommunikointi- ja käytösongelmiin. Perinteisesti jalkautuvaa työtä ovat jo tehneet Tays kehitysvammapoliklinikan työntekijät. Hankkeen tavoitteena oli vastata kasvaneeseen palvelutarpeeseen ja kehittää myös Ylisen hoiva- ja kuntoutuspalveluiden henkilöstön jalkautumista asiakkaan tueksi hänen omaan toimintaympäristöönsä. Jalkautuvien erityishuollon työntekijöiden avulla pyritään asiakkaan omassa toimintaympäristössä työstämään erilaisia tilanteita niin, että esimerkiksi kuntoutusjaksojen tarve laitoksessa vähenee. Jalkautuvan palvelun kehittämistyötä sivusi Tays kehitysvammahuollossa samanaikaisesti tapahtuva kuntoutusohjaajan työnkuvan kehittämistyö. Hanke tarjosi syksyllä 2012 kuntoutusohjaajaopiskelijalle harjoittelupaikan (4 kk) ja mahdollisuuden keskittyä oman tulevan kuntoutusohjaajan työnkuvansa kehittämiseen. Harjoittelija sai opintonsa päätökseen tammikuussa 2013 ja aloitti saman vuoden alusta uudessa toimenkuvassaan. Harjoittelun kehittämisosion tuloksena syntyi kuntoutusohjaajan toimenkuvan mallinnus.

12 11 Kuntoutusohjaaja toimii yhdyshenkilönä asiakkaan ja muun verkoston rajapinnassa kuntoutusjakson aikana. Hänen roolinsa on siten korostunut myös mahdollisen jalkautumisen suunnittelussa ja toteutuksessa. Kuntoutusohjaaja muun muassa seuraa kuntoutumisen etenemistä ja auttaa kuntoutuksen suunnittelussa, toimii yhdyshenkilönä kuntoutusasiakkaan, kodin ja kuntoutukseen osallistuvien työntekijöiden ja viranomaisten välillä sekä valmistelee ja kokoaa tarvittavat verkostoneuvottelut, jalkautuu asiakkaan toimintaympäristöön ja huolehtii tavoitteellisen kuntoutuksen seurannasta ja arvioinnista. Syksyllä 2012 jalkautuvien palvelujen kehittämisen suunnitteluun kutsuttiin Proponsion konsultti Paula Syväniemi, jolla oli jo aiempaa kokemusta Tays kehitysvammahuollon sisäisen toiminnan kehittämisen työpajoista Työhyvinvointihankkeessa Yhteistyössä VammaisKastehankkeen ja Proponsion kanssa laadittiin jalkautuvien palvelujen kehittämissuunnitelma. Syksyllä 2011 järjestettiin palvelun kehittämisen työpajat, joihin kutsuttiin palvelun kehittämisestä kiinnostuneiden kuntien (Kangasala, Tampere ja Sastamala) ja Tays kehitysvammahuollon ja palvelusta mahdollisesti hyötyvien asiakkaiden läheisiä.

13 12 Jalkautuvien eli asiakkaan luo tulevien palvelujen kehittäminen Tuotteistamisen pajatyöskentelyt Työntekijät Läheiset Kunnat Pilotointi Kokeilut Arviointi Kehittäminen Jalkautuvat asiantuntijapalvelut Syksy 2012 Kevät 2013 Syksy 2013 ( ) Kuvio. Jalkautuvien palvelujen kehittämistyön aikataulu Pajatyöskentelyihin osallistui seuraavia henkilöitä: Kuntien edustajat Tea Kärnä, kehitysvammahuollon aluejohtaja Kangasala Tuula Soukka, vs. palvelupäällikkö Tampere Susanna Jukarainen, vammaispalvelupäällikkö Sastamala Santala Johanna, Kaarinankodit Kangasala Lahtinen Eeva-Liisa Oriveden ryhmäkoti Else Paju, Sastamala Elo Laura, Selännekoti Sastamala Mäntylä Anniina, Sepänkodit Sastamala Päivi Hakanen, Sastamala Läheistyöryhmässä 6 osallistujaa Tays Kehu työntekijät Marjaterttu Kaisko, sosiaalityöntekijä Sirpa Papinsaari, vastaava psykologi Matias Pajala, kuntoutusohjaaja Maria Pyykkönen, ohjaaja Sanna Pikku-Pyhältö, psykologi Sanna Laitamaa, kuntoutusohjaaja Leena Koskinen, sairaanhoitaja Marja Pohja, lähihoitaja Leila Saulamaa, ylilääkäri Kati Paulaniemi, osastonhoitaja Tarja Saranpää, palveluesimies Virpi Kangasmäki, psykologi Jaana Mäkinen, puhevammaisten tulkki Anne Helenius, sairaanhoitaja Tea Karlsson, osastonhoitaja Marja Pohja, lähihoitaja Päivi Rahkjärvi, osastonhoitaja Syksyn 2012 työpajojen tuloksena laadittiin valmis jalkautuvan palvelun prosessikuvaus ja pilotointisuunnitelma sekä tukimateriaalia jalkautuvien työntekijöiden tueksi. Palvelun pilotointiin ilmoittautuivat Kangasalan Kaarinankodit, Oriveden ryhmäkoti, Tampereen Puuwilla ja toimintakeskus Tuomikallio ja Sastamalan Sepänkoti ja Selännekoti. Pilotoinnin aluksi Tays

14 11 kehitysvammahuollosta jalkautuville työntekijöille järjestettiin kaksi samansisältöistä koulutusta, missä käytiin läpi jalkautumisen eri vaiheet sekä käytettävissä oleva tukimateriaali. Alkuvaiheessa palvelusta käytiin kertomassa pilottiyksiköissä. Samalla kartoitettiin mahdollisia tarpeita, joihin palvelua yksiköissä oltiin pilotin aikana tilaamassa. Jalkautumisia toteutui pilotin aikana seitsemän eri asiakkaan asioissa Sastamalan Selännekotiin, Tampereen Puuwillaan, Kangasalan Kaarinankoteihin, Oriveden ryhmäkotiin, Vammalan aluesairaalaan. Uusintajalkautumisia toteutui neljän asiakkaan asioissa. Tays kehitysvammahuollosta jalkautui kuusi eri työntekijää (psykologit (2), toimintaterapeutti, seksuaaliterapeutti, lähihoitaja ja perushoitaja. Pilotoinnin aikana kerättiin kirjallista palautetta jokaiselta pilotoinnin asianosaiselta, palvelun käyttäjältä, hänen läheisiltään, lähityöntekijöiltä sekä jalkautuvilta työntekijöiltä. Pilotoinnin lopuksi järjestettiin sekä pilottiyksiköiden että jalkautuvien työntekijöiden yhteinen arviointitilaisuus, jossa käytiin läpi toteutuneet jalkautumiset ja kerätty palaute. Arviointitilaisuuden aikana osallistujat jaettiin työryhmiin ja arvioitiin SWOT-analyysin avulla palvelun onnistumista ja edelleen kehittämistarpeita. Jalkautuvan palvelun prosessi Asiakas tarvitsee tavanomaista enemmän tukea - Otettu yhteys kuntaan (esim palveluohjaaja) Yhteydenotto Tays Kehitysvammahuoltoon -Arkisin klo Yhteyshenkilönä sosiaalityöntekijät (kehitysvammapkl + kuntoutuspalveluissa) -Kartoitetaan tilanne esitietolomakkeen avulla -Ostopäätöksen kysyminen kunnasta Sosiaalityöntekijä sopii työparin kokoonpanon a) Akuutissa tilanteessa suoraan jalkautuvien työntekijöiden kanssa b) Ennakoivassa tilanteessa asia käsitellään tiistaitiimissä Seurantakäynti (sama työpari) -Yhteisen toimintatavan juurruttaminen tiiminä, tasavertaisella yhteistyöllä Raportointi käynnistä -Kirjallinen yhteenveto selkokielellä asiakkaalle, läheisille, kuntaan -Moniammatillinen palaveri Jalkautuminen asiakkaan luo -Asiakkaan ja paikalla olevien kuuleminen, tilanteen havainnointi -Muutosten suunnittelu yhdessä, toimintasuunnitelman laatiminen -Realistiset konkreettiset yhteiset itavoitteet -Seurannasta ja seuraavasta tapaamisesta sopiminen -Sovitaan yhteydenpidosta, mihin voi ottaa yhteyttä jos ongelmia ilmenee -Motivointi! Jalkautuvan työparin valmistautuminen - Tutustuminen esitietoihin, aiempiin tietoihin, kokemuksiin - Soitto tapaamisen sopimiseksi Kuvio. Asiakkaan toimintaympäristöön jalkautuvan erityishuollon palvelun prosessi. Tays kehitysvammahuollosta jalkautuva palvelu on pilotoinnin jälkeen kaikkien asiakkaiden ulottuvilla oleva avoin palvelu, jota tarjotaan resurssien mukaan sitä tarvitseville. Tays kehitysvammahuollon vakituisesta henkilöstöstä on valittu henkilö, joka vastaa palvelun kehittämisen koordinoinnista hankkeen päättymisen jälkeen.

15 Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi Ensimmäisen hankekauden aikana yhteistyössä Pikassos Oy:n kanssa koottiin kaikki pirkanmaalaiset vammaisalan tutkintotavoitteista koulutusta tarjoavat toimijat yhteen miettimään alan ajankohtaisia koulutustarpeita, koulutustarjontaa ja koulutuksen sisältöjä. Työryhmä tarjosi alan koulutusta tarjoaville oppilaitoksille mahdollisuuden verkostoitua ja jakaa ajatuksiaan alan koulutuksen suunnasta ja kehittämistarpeista. Jatkohankkeen alkaessa työryhmä päätti lopettaa toimintansa ja sen tilalle perustettiin Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi. Foorumi järjestää kaikille vammaisalan toimijoille avoimia puolen päivän mittaisia keskustelutilaisuuksia vaihtuvista ajankohtaisista aiheista neljä kertaa vuodessa. Foorumin ylläpitäjiksi hankkeen päättymisen jälkeenkin ovat lupautuneet Pikassos Oy ja Tays kehitysvammahuolto. Tilaisuudet rakentuvat aiheen mukaan vaihdellen. Myös tilaisuuksien paikka vaihtelee aiheen ja mahdollisen kolmannen yhteistyökumppanin mukaan. Tilaisuuksien perusrakenteeksi on muodostunut ohjelma, joka sisältää kaksi eri näkökulmista aihetta lähestyvää alustusta ja lopuksi ohjattua keskustelua aiheesta. Osallistujia kussakin tilaisuudessa on ollut noin Jatkohankkeen aikana foorumin tilaisuuksia järjestettiin neljä: Palvellaan ja suunnitellaan, Tampereen ammattiopisto, Sairaalankatu, Tampere Verkoston voimin asiakkaan asialla, Tredun koulutuskeskus Valo, Ylöjärvi Henkilökohtainen budjetointi, KVPS Tulppaanitalo, Tampere Ajankohtaista Tays kehitysvammahuollosta, Tays kehitysvammahuolto, Ylöjärvi Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumin sähköpostilistalle on hankkeen lopulla ilmoittautunut yli 70 henkilöä. Hankkeen aikana kutsut foorumin tilaisuuksiin on lähetetty sähköpostilistalle ilmoittautuneiden lisäksi myös avohuollon koko verkostolle. Foorumin sähköpostilistalle ilmoittautuneille lähetetään tietoa verkoston tulevista tilaisuuksista hankkeen päättymisen jälkeen. 4. HANKETYÖN ARVIOINTI Hanketyön arvioimiseksi järjestettiin toukokuussa 2013 yhteistyössä Pikassos Oy:n kanssa hankkeen ohjausryhmän ja keskeisten sidosryhmien yhteinen Tulevaisuuspaja. Tilaisuudessa käytiin valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen arviointisuunnitelman mukaisesti läpi hanketyön keskeiset tavoitteet, niiden saavuttamiseksi tehty työ ja aikaansaadut tuotokset. Pikassoksen suunnittelija vastasi työpajan etenemisestä ja arvioinnista. Hankkeen sisäpiiri (projektisuunnittelija, projektipäällikkö ja ohjausryhmän puheenjohtaja/hankkeen omistaja) eivät osallistuneet varsinaiseen arviointiin. Tilaisuudessa olivat läsnä edustajat viidestä eri kunnasta (Lempäälä, Akaa, Sastamala, Kangasala, Hämeenkyrö), oppilaitosedustaja Tredusta, järjestöedustaja Me Itse / Tampereen Hämpit sekä Tampereen kaupunkilähetyksen edustaja. Tays kehitysvammahuollon edustajia oli edellä mainittujen sisäpiiriläisten lisäksi kolme muuta henkilöä. Ohjausryhmän jäseniä osallistujista oli yhteensä 11 henkilöä. Seuraavat tulokset ovat Pikassos Oy:n laatima yhteenveto tilaisuuden aikana käydystä keskustelusta.

16 13 Yleisesti arvioituna hankkeen tavoitteiden toteutumiseen oltiin tyytyväisiä. Hanke sai paljon kiitosta arvioijilta. Toiminta on ollut avointa ja tietoa on saatu hyvin. Niiden kuntien edustajat, jotka eivät ole olleet hankkeessa kovin aktiivisesti mukana (kaksi osallistujaa), kokivat henkilöstön vaihtuvuuden ja tiedon siirron organisaation sisällä vaikeuttavan hankkeen tavoitteiden toteutumista. Monen vastaajan mielestä riittävä aika paneutua hankkeeseen olisi edesauttanut hankkeiden tavoitteiden paremmin toteutumista. Hanke on ollut kuntien tukena palvelurakennemuutoksessa, laitoshoidon purkamisessa. Kehitysvammapalvelujen ja muiden vammaispalvelujen välille on saatu yhteistyötä ja tämä kehittämistyö tarvitsee jatkoa. Hankkeessa on rakennettu kehitysvammahuollon palveluista hyötyvän henkilön palveluverkkoa. Sitä pidetään toimivana työkaluna, joka on kaikkien käytettävissä. Palveluverkon sisällä on päivitetty Taysin kehitysvammahuollon palveluprosessia, jota pidetään selkeyttävänä ja hyvin tiedotettuna. Kuntatasolla ei ole saatu palveluverkkoa toimimaan niin kuin olisi pitänyt (esim. terveyspalvelut, sivistystoimi). Palveluverkon käytäntöjen soveltaminen arjessa ja juurruttaminen vaatii vielä töitä eri hallintokuntien välillä kunnissa. Kaivattiin myös kuntien käytäntöjen yhtenäistämistä (esim. lomakkeet, palvelusuunnitelmat) ja kuntien välistä yhteistyötä. Työnjaon koetaan selkiytyneen toisaalta kuntien peruspalveluissa, erikoissairaanhoidossa ja erityishuollossa ja toisaalta niiden välillä. Ehdotettiin yksityisten palvelutuottajien integroimista yhteistyöhön tiiviimmin, jalkautuvia palveluja tulee jatkossa suunnata kunnan omien yksiköiden lisäksi myös yksityisiin yksiköihin. Arvioijat näkivät työnjaossa olevan vielä paljon selkiytettävää ja kehitettävää, esimerkiksi kehitysvammapoliklinikan rooli suhteessa kuntiin, esimerkiksi perusterveydenhuoltoon. Kuntien vammaispalvelut ovat olleet tiiviimmin mukana hankkeessa kuin kuntien peruspalvelut. Peruspalveluissa, erityisesti terveyspalveluissa, nähtiin eniten kehittämisen tarvetta. Jatkossa tarvitaan koulutusta ja konsultaatiota enemmän terveydenhuollon suuntaan. Palvelunkäyttäjän näkökulmasta asioiminen terveyspalveluissa on sekavaa. Selkokielen hyödyntäminen tiedottamisessa olisi tärkeää. Pitäisi olla selkokielistä, selvää. Että meitä ymmärrettäisiin ja ymmärrettäisiin, mitä lääkäri siellä tekee, kun ollaan hoidossa. Kaikki esitteet pitäisi olla selkokielellä. (palvelujen käyttäjä) Muuttajan polku toiminta sai paljon myönteistä palautetta. Muuttajan polun koettiin selkeyttävän muuttoprosessia ja tukevan asiakkaan muuttoa hallitusti. Muuttajan polku aineisto toimii työntekijälle muistilistana. Muuttajan polku on auttanut muuttojen suunnittelussa ja niihin valmistautumisessa. Asiakkaan muuttovalmennus on onnistunut kohtalaisen hyvin. Paluumuutot takaisin laitokseen ovat vähentyneet. Muuttotilanteissa pitäisi palvelun käyttäjän mielestä jatkossa kiinnittää huomiota enemmän siihen, että kaverit ja turvalliset suhteet säilyvät. Muuttovalmennus onnistunut paluumuuttoja nolla. (PSHP) Hankkeessa kehitettyjä jalkautuvia palveluja pidettiin hyvänä ja tarpeellisena kehittämissuuntana. Nähtiin tärkeänä, että asiat pyritään ratkaisemaan ensisijaisesti asiakkaan omassa toimintaympäristössä. Jalkautuvista palveluista oli hyviä kokemuksia. Erityisasiantuntijat tukivat peruspalveluiden työntekijöitä.

17 14 Hyvänä lähtökohtana työlle on moniammatillinen näkemys. Jalkautumisen kehittäminen mahdollistaa laitoshoidon purkamista. Pilotit (jalkautuvaa palvelua pilotoitiin joissakin asumisyksiköissä) olivat lisänneet kysyntää jalkautuville palveluille pilottialueen ulkopuolellekin. Kriittistä huomiota tuli siitä, että jalkautuvat palvelut eivät useinkaan riitä haastavimmissa asiakastapauksissa. Tällöin olisi hyvä, että asianomaisen paikka tai tutkimusjakso löytyisi Pirkanmaalta. Jatkossa toimintaa on kehitettävä niin, että kunnan peruspalvelujen henkilöstö saa tukea, koulutusta, erityisasiantuntemusta ja konsultoivaa tukea haastaviin tilanteisiin. Se, että erityispalvelujen ja peruspalvelujen välillä ihmiset liikkuu siitä iso plus. Liikutaan ihan oikeasti asiakkaan asian ympärillä. ei ole muualla tapahtunut! (kunta) Asiakaspalautejärjestelmää on rakennettu hankkeen aikana. Sitä pidetään sekä hyvänä mittarina palvelujen laadunseurantaan että kehittämisen välineenä. Toisaalta todettiin kunnan oman toimivan asiakaspalautejärjestelmän laatimisen ja kehittämisen olevan kesken. Arviointitilaisuudessa tuli myös ehdotus siitä, että palveluiden käyttäjiä voitaisiin käyttää vammaisille suunnattujen palvelujen arvioinnissa (vrt. asiakkaan äänellä vertaisarviointi, jossa arvioitsijoina ovat asumispalveluiden käyttäjät). Palvelujen käyttäjille annettaisiin työkaluja ja heitä opetettaisiin arvioinnin tekoon. Verkostoneuvottelusta todettiin, että asiakaslähtöisyyden kehittäminen neuvotteluissa ei ole useinkaan riittävää ja vaatii vielä kehittämistä. Erilaisten edellä mainittujen mallien (muuttajan polku, jalkautuva työ, asiakaspalautejärjestelmä, verkostoneuvottelu) käyttöönotto ja juurruttaminen ovat vielä vaiheessa ja vaativat vielä toimenpiteitä, perehdyttämistä ja koulutusta. Oppilaitosyhteistyöhön oltiin tyytyväisiä. Oppilaitokset (erityisesti Tredu ja TAKK) ovat olleet aktiivisesti mukana hankkeessa. Koettiin, että yhteistyö on tiivistynyt. Vammaisalan kiinnostavuus ja tunnettavuus on lisääntynyt. Vammaisalalle on hakeutunut enemmän opiskelijoita, mikä ei ihan vielä näy välttämättä kentällä. Vakituisiin työpaikkoihin ja harjoitteluihin (PSHP) on myös enemmän hakijoita. Hankkeen ja PSHP:n osuus vammaisalan tunnetuksi tekemisessä nähtiin oleelliseksi. Toisaalta joku totesi, että vielä pitää tehdä vammaisalaa ja siihen liittyvää osaamista tunnetummaksi. Opiskelijoita voisi houkutella hoidollisen näkökulman lisäksi vammaisen kohtaaminen vertaisena ja täysivaltaisena ihmisenä. Kehitysvamma-alan työntekijöiden täydennyskoulutuksissa jotkut kunnat ovat olleet aktiivisia. Oppilaitosten näkökulmasta työnantajan osuus on tärkeää osaamisen ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Ketjulähettitoiminta on PSHP:n kehittämä toimintamalli, jota on pyritty soveltamaan hankkeen aikana myös kehitysvammaisten parissa työskentelevien käytännönläheisenä täydennyskoulutusmuotona. Hankkeen aikana on tehty näkyväksi niitä osaamisalueita, joita ketjulähettijakson aikana on mahdollista oppia suunniteltujen jaksojen aikana Tays kehitysvammahuollossa viikon ajan. Toimintaa on pyritty soveltamaan myös laitoksesta saattaen muuttamisen tukena. Ketjulähettitoiminnassa ei ole päästy tavoitteeseen, ketjulähettejä on ollut vain muutama. Peruspalvelujen henkilöstön innostaminen ketjulähettitoimintaan on ollut vaikeaa. Osaamisen lisääntyminen näkyi mm. siinä, että erityisosaamista on hyvin saatavilla ja verkostoyhteistyö on tiivistynyt. Taysin kehitysvammahuollon erityisosaamiskuvausta pidettiin hyvänä perustietopakettina, mikä on osaltaan

18 15 lisännyt erityisosaamisen näkyvyyttä. Osaamista on kehitetty vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin. Osaamisen osalta nähtiin puutteita mm. osaamisen jakamisessa, eläköitymisen myötä kadonneessa osaamisessa sekä tietojen ja taitojen jalkauttamisessa kunnan peruspalveluihin. Hankkeen järjestämiin koulutuksiin, seminaareihin ja vammaisalan kehittämisfoorumiin oltiin tyytyväisiä. Koulutusten järjestäminen on ollut kuntien ja PSHP:n yhteinen asia. Kunnat eivät pysty yksin järjestämään erityisosaamista vaativaa koulutusta. YKS -koulutusta pidettiin hyvänä, koska siinä asiakasnäkökulma ja asiakkaan tarpeet huomioidaan. Toisaalta tuli palautetta, että erilaisiin seminaareihin ja kokouksiin pitäisi saada myös vammaisia henkilöitä ja alan opiskelijoita. Hankalana koettiin myös peruspalvelujen henkilöstön innostaminen koulutuksiin. Sähköisen sote-ammattilaisverkon (PSHP:n ja kuntien välisen extranet - sivuston) mahdollisuuksia työvälineenä tiedonkulun paranemiseksi pidettiin hyvänä, tosin käytännön hyödyt ovat vielä vähäisiä. Kaikkea hankkeessa tuotettua tietoa ja materiaalia on siirretty sote-ammattilaisverkon sivuille kaikkien saataville. 5. PIRKANMAAN VAMMAISKASTE-HANKKEEN TOTEUTUS 5.1 Selvitys henkilöstön käytöstä Jatkohankkeessa on työskennellyt täysipäiväisesti yksi projektisuunnittelija. Hanketyön vetovastuuta on jaettu, kuten ensimmäisenkin hankekauden aikana, Tays kehitysvammahuollon johdon ja toimialueen työntekijöiden kesken. Syksyllä 2012 hankkeessa suoritti harjoittelujaksoaan kuntoutuksenohjaajaopiskelija Matias Pajala 4 kk ajan. Harjoittelusta ei aiheutunut hankkeelle kuluja. Hanke osti syksyllä 2012 asiantuntijapalveluja Proponsion Paula Syväniemeltä erityishuollon jalkautuvien palvelujen kehittämisen työpajojen suunnitteluun. Kesällä 2013 hanke työllisti välisenä aikana Johanna Mäkisen kokemusasiantuntijan tehtävään. Hankekokonaisuuden arviointityöpajan suunnittelu, toteutus ja arvioinnin yhteenveto tilattiin Pikassos Oy:ltä. Ostettu asiantuntijapalvelu Jalkautuvien palvelujen kehittämisen suunnittelu Hankkeen arviointityöpajan ja arvioinnin yhteenvedon laatiminen Palveluntuottajan nimi Proponsio, Paula Syväniemi Valmennuskonsultti Ajanjakso Ostopalvelun määrä suoritteina Ostopalvelun kustannukset 1 kk työpanos alv Pikassos Oy % alv.

19 Järjestetyt tilaisuudet Syksyllä 2012 aikana järjestettiin kolme Yksilöllisen elämänsuunnittelu ja elämänmuutos koulutuspäivää. Syksyn 2012 aikana järjestettiin myös viisi seudullista kuntatilaisuutta ja ensimmäinen vammaisalan kehittämisfoorumin tilaisuus. Jatkohankkeen aikana vammaisalan kehittämisfoorumin tilaisuuksia järjestettiin yhdessä Pikassos Oy:n kanssa vaihtuvin teemoin eri paikoissa. Tilaisuuden paikka ja kolmas yhteistyökumppani järjestyi kunkin käsiteltävänä olevan aiheen mukaan. Jalkautuvien palvelujen kehittämiseksi järjestettiin yhteensä kuusi erilaista työpajaa. Kesäkuussa 2013 kutsuttiin jalkautuvien palvelujen pilotointiin osallistuneet toimijat koolle erilliseen arviointityöpajaan. Työpajassa kerättiin pilotin aikana saadut kokemukset yhteen ja arvioitiin jatkokehittämisen tarpeita. Keväällä 2013 lähetettiin kuntien vammaisneuvostoille yhteistyössä Tays kehitysvammahuollon ja Kehitysvammaisten palvelusäätiön kanssa yhteinen tarjous luottamushenkilöille suunnitellusta tiedotusluonteisesta ohjelmasta. Tarjoukseen tarttui Kangasala, Tampere, Ylöjärvi, Akaa, Valkeakoski, Lempäälä ja Sastamala. Luottamushenkilöille suunnatut tilaisuudet suunniteltiin yhteistyössä kuntien vammaisneuvostojen ja vammaispalveluiden viranhaltijoiden kanssa. Kolme tilaisuutta ehti toteutua hankkeen aikana, loput hankkeen aikana sovituista tilaisuuksista järjestettiin hankkeen päättymisen jälkeen toimijoiden omalla kustannuksella. Tilaisuuksien ohjelma oli kaikissa kuntatilaisuuksissa melko samanlainen sisältäen tietoa Pirkanmaan kehitysvammahuollon päivitetystä alueellisesta suunnitelmasta, laitosasumisen purkamisesta, Tays kehitysvammahuollon palveluista, yksilöllisen tuen laatukriteereiden sisällöstä ja alustuksen kunnan omasta näkökulmasta ajankohtaisiin asioihin vammaispalveluissa. Pvm Tilaisuuden nimi Osallistujia paikan päällä Yksilöllinen elämänsuunnittelu ja elämänmuutos 1/3: Itsemääräämisoikeus Jalkautuvat palvelut: työpaja 1/ jalkautuvat palvelut: työpaja 2/ kehitysvammahuollon seudullinen tilaisuus: Mänttä-Vilppula, Virrat, Ruovesi, Jämsä Yksilöllinen elämänsuunnittelu ja elämänmuutos 2/3: yksilökeskeisen elämänsuunnittelun työvälineet Kehitysvammahuollon seudullinen tilaisuus: Nokia, Pirkkala, Ylöjärvi, Lempäälä, Vesilahti jalkautuvat palvelut: työpaja 3/ kehitysvammahuollon seudullinen tilaisuus: Akaa, Urjala, Valkeakoski, Kangasala, Juupajoki, Orivesi, Pälkäne Kehitysvammahuollon seudullinen neuvottelu: Tampere Kehitysvammaisen henkilön asiakaspalautteen toimintamallin perehdytys jalkautuvat palvelut: omaisten työpaja 4/

20 Kehitysvammahuollon seudullinen neuvottelu: Hämeenkyrö, Ikaalinen, Parkano, Kihniö, Sastamala Vammaisalan kehittämisfoorumi: Suunnitellen ja palvellen jalkautuvat palvelut: kuntatyöpaja 5/ jalkautuvat palvelut: lopputyöpaja 6/ Kehittämisfoorumi: Verkoston voimin asiakkaan asialla Kehittämisfoorumi: Henkilökohtainen budjetointi Jalkautuvat palvelut: arviointityöpaja Vammaisalan kehittämisfoorumi: ajankohtaista Tays kehitysvammahuollossa 49 YHTEENSÄ Tiedottaminen Hankkeen tiedottaminen on edennyt hankkeelle laaditun viestintäsuunnitelman mukaisesti. Sähköisiä hanketiedotteita on lähetetty sidosryhmille kolmen kuukauden välein. Hankkeen aikana kertynyt materiaali löytyy Pirkanmaan VammaisKaste-hankkeen sivuilta ja valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen sivuilta. Keskeisiä kehittämistyön tuotoksia on siirretty PSHP:n extranetiin Tays kehitysvammahuollon toiminnasta kertoville sivuille. Innokylän hankepankkiin ja valmiisiin toimintamalleihin on kuvattu Asiakaslähtöinen verkostoneuvottelun kuvaus, Laitoksesta muuttajan polku-toimintamalli, Jalkautuvat erityishuollon palvelut ja Tays kehitysvammahuollon asiakaspalautejärjestelmä. Näkyvyysluettelo: Osahankkeen julkaisema materiaali Vammaispalveluhankke en ensimmäisen hankejakson loppuraportti Jatkohanketiedote 10/2012 Jalkautuvien palvelujen pilottisuunnitelma ja esite (jalkautuvien palvelujen arviointilomake, Julkaisu pvm Muu näkyvyys Kohderyhmä Ajankohta Hanke-esittely valtakunnallisen ohjausryhmän ja tukiryhmän tilaisuudessa KVPS Yksi naapureista hankkeen muutosagenttiverkost on tilaisuus. Alustus aiheesta Laitos muuttajan polussa Jalkautuvien palvelujen tiedotustilaisuudet pilottikunnissa Eri ministeriöt, osaamiskeskukset, Vane, THL Edustajia eri laitoksista, KVPS 1. Sastamalan Sepänkodit ja Selännekoti 2. Tampereen Puuwilla ja Tuomikallio

21 18 työajanseurantalomake, koordinointilomake, palautteiden koonti) 3. Oriveden ryhmäkoti ja Kangasalan Kaarinankodit Tays kehitysvammahuollon kuntoutusohjauksen pilotointisuunnitelma 12/2012 Pohjois-Karjalan osahankkeen järjestämässä muuttovalmennuksen kehittämispäivässä alustus aiheesta Laitos muuttajan polussa Pohjois-Karjalan vammaisalan työntekijät Asiakaslähtöisen verkostoneuvottelun toimintamalli kuvattu Innokylässä 1/2013 Asiakaspalautteen toimintamallin esittely Avohuollon toimintayksiköide n henkilökunta Kangasalan Kaarinankod it Sastamala Tarinoita valtakunnallisen vammaispalveluhankke en yhteisjulkaisuun: 1. Jalkautuvat palvelut 2. Tarinaa asiakkaan osallisuudesta ja kuulemisesta 3. Laitoksesta muuttajan tarina 4. Asiakaslähtöisen verkostoneuvottelu n eteneminen Tarinat valmiina 3/2013, yhteisjulkais u julkaistu Tiedotustilaisuus kuntien luottamushenkilöille Kuntien luottamushenkilöt ja vammaisneuvosto t Kangasala Tampere Lempäälä Asiakaspalautteen toimintamalli asiakaspalautteen tulosten raportointi 5/2013 Opas laitoksesta muuttajan läheisille 7/ Yhteistyö sidosryhmien kanssa Ensimmäisen vaiheen hanketyön eteenpäin viemiseksi hankkeelle koottiin laaja yhteistyöverkosto. Jatkohankkeessa on keskitytty aikaisempaa rajatumpiin osioihin, mikä on johtanut myös yhteistyökumppaneiden määrän karsiutumiseen hanketyössä.

22 19 KVPS Yksi naapureista -hanke Palvelun käyttäjät, läheiset Pirkanmaan vammaisneuvostot, PSHP:n erityishuoltoneuvosto Pirkanmaan kunnat THL, Innokylän vammaisasioiden oppimisfoorumi PSHP:n viestintäpalvelut TAO, TREDU Proponsio Pikassos Oy Pirkanmaan VammaisKaste-hanke II Vammaispalveluhanke Kuvio. Pirkanmaan VammaisKaste-hankkeen II sidosryhmäkartta. Hankkeen aikana on pyritty pitämään mielessä myös erilaisten sidosryhmien odotukset hankkeelta. Odotukset ja toimenpiteet, joilla odotuksiin pyrittiin vastaamaan, perustuvat hankkeen itsearviointiin eikä näitä arvioita ole näin ollen sidosryhmiltä kysytty suoraan. SIDOSRYHMÄ Tukea tarvitsevat ihmiset (palvelun käyttäjät, läheiset) SIDOSRYHMÄN ODOTUKSIA HANKKEELTA Asiakkaiden tarpeita paremmin vastaavat palvelut, mahdollisuus vaikuttaa itseä koskeviin palveluihin VAMMAISPALVELUHANKKEEN TOIMENPITEET, JOILLA ODOTUKSIIN VASTATTIIN Asiakkaan ja hänen toimintaympäristönsä tueksi jalkautuvien erityishuollon palvelujen kehittäminen. Asiakaspalautejärjestelmän (kehitysvammaisen asiakkaan palaute, läheisilta kysyttävä palaute, kunta-asiakkaan palaute) juurruttaminen vakituiseen käyttöön. Laitoksesta muuttamisen tukeminen, kokemusasiantuntijan ylläpitämä blogi muuttoon valmistautumisesta ja siihen liittyvistä asioista. Yksilökeskeisen elämänsuunnittelun ja koulutuksen järjestäminen henkilöstölle. Luottamuselimet: Kuntien Läheisten ja palvelun käyttäjien mahdollisuus Yhteistyössä vammaisneuvostojen, Tays kehitysvammahuollon ja Kehitysvammaisten

23 20 vammaisneuvostot ja PSHP:n erityishuoltoneuvosto vaikuttaa palveluihinsa ja saada niistä tietoa Palvelusäätiön kanssa järjestetään tiedotustilaisuuksia kuntien luottamushenkilöille (Kangasala, Tampere, Lempäälä, Valkeakoski, Lempäälä, Akaa, Sastamala). Tiedotettu PSHP:n erityishuoltoneuvostoa ja kuultu heidän palautettaan hankkeessa tehtävästä kehittämistyöstä. Laadittu laitoksesta muuttajien läheisille suunnattu opas. Hankkeen materiaalia julkaistu hankkeen verkkosivuilla. Järjestöt ja yhdistykset Oppilaitokset Sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos Oy THL, Innokylän vammaisasioiden oppimisfoorumi Verkostoituminen, yhteistyö, palvelun käyttäjien ja läheisten mahdollisuus vaikuttaa palvelujen järjestämiseen. Vammaisalan houkuttelevammaksi, opiskelijoita alalle lisää, työelämäyhteistyön tiivistäminen, yhteistyö muiden alan koulutusta tuottavien tahojen kanssa. Yhteistyö, tiedon lisääminen, vammaisalan verkostoituminen, asiakkaiden osallisuuden lisääminen Palvelujen kehittämiseen liittyvän vuoropuhelun ja yhteiskehittämisen mahdollistuminen. Hankeyhteistyö KVPS:n Yksi naapureista hankkeen kanssa (muuttajan polku-aineisto ja koulutusyhteistyö) Vammaisalan koulutus- ja tutkimustyöryhmän jatkumona perustettava vammaisalan kehittämisfoorumi ylläpitää keskustelua ajankohtaisista aiheista. Pikassos keskeisesti mukana hankkeen suunnittelussa, ohjausryhmässä ja työryhmätyöskentelyssä: erityisesti vammaisalan kehittämisfoorumin osavastuun kantamisessa. THL:n ja Innokylän vammaisasioiden oppimisfoorumin kanssa työstetty verkostoneuvottelun kuvausta osaksi palveluverkkotyötä. Kuvattu hanke ja kehittämistyön tuotoksia Innokylässä: Asiakaslähtöinen verkostoneuvottelu Jalkautuvat palvelut Muuttajan polku-toimintamalli Asiakaspalautejärjestelmä Kunnat / kuntayhtymät Hallittu laitosasumisen purkaminen purkamisen tukeminen alueelliseen Kuntaedustajat ovat vahvasti mukana hankkeen ohjausryhmässä ja hankkeessa järjestetyissä tilaisuuksissa sekä jalkautuvien palvelujen

24 21 suunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden mukaisesti. Henkilöstön osaamisen tukeminen kuntien peruspalveluissa. pilotoinnissa (Kangasalan yhteistoiminta-alue, Tampere ja Sastamala) Muut hankkeet Yhteistyötä ja synergiaa Yhteistyötapaamiset ja videoneuvottelut muiden osahankkeiden työntekijöiden kanssa. Yhteisjulkaisu 6/2013 Media Välittää tietoa hankkeesta ja ajankohtaisista vammaisalaa koskevista asioista Hanke on esillä omien verkkosivujen ja hankkeen hallinnoijan toimesta. Hanke-esitteet Yhteisjulkaisun mediatiedote välitetty PSHP:n viestinnästä vastaaville tahoille. 5.5 Raportointi Jatkohankkeen toiminnan ja tulosten arviointi on toteutettu valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen hallinnoijan ohjeistusta noudattaen. Hankkeen ensimmäisestä vaiheesta asti jatkunut prosessiarviointi tarkoittaa hankkeen jatkuvaa arviointia ja mahdollistaa saadun tiedon käytön hankkeen suunnan tarkistamisessa ja hankkeen tuloksellisuuden arvioinnissa. Prosessiarvioinnin välineinä on käytetty jatkohankkeenkin aikana osahankkeiden itsearviointia, osahankkeiden välistä vertaisarviointia sekä hankkeen päättyessä myös ohjausryhmän arvioinnin. Pirkanmaan osahankkeen vertaisarviointi on suoritettu Pohjanmaan (Eskoon) osahankkeen kanssa toukokuussa Ohjausryhmän arviointia varten järjestettiin yhteinen Tulevaisuustyöpaja yhdessä Pikassos oy:n kanssa. Samalla laadittiin vammaisalan jatkokehittämisen suuntaviivoja ja tarpeita tulevaisuudessa. Pirkanmaan osahankkeessa on laadittu seuraavat arviointiraportit Osahankkeen arviointisuunnitelma I seurantaraportti ( ) Tavoitekohtainen itsearviointilomake Vaikutusketjukortti Yhteenveto tuloksellisuuden arvioinnista (oma, vertaisen ja ohjausryhmän arvio) II loppuseurantaraportti

25 Hankeorganisaatio Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen ohjausryhmä Pj. Tuulikki Parikka Hanketiimi Osahankkeiden kehittämissuunnittelijat ja projektisuunnittelijat Projektipäällikkö Marketta Salminen Eteva ky. Yhteistyöryhmä / tukiryhmä STM, Vane, THL jne. Pirkanmaan osahankkeen ohjausryhmä Pj. Tuulikki Parikka Projektiryhmä Pj. Tarja Saranpää Kuvio. Pirkanmaan VammaisKaste-hankkeen hankeorganisaatio Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen hankeorganisaatio säilytettiin pieniä muutoksia lukuun ottamatta samanlaisena kuin ensimmäisellä hankekaudella. Samoin toimittiin myös Pirkanmaan osahankkeessa, joka säilyi samanlaisena muutamia ohjausryhmän ja projektiryhmän edustajavaihdoksia lukuun ottamatta. Ohjausryhmä kokoontui jatkohankekaudella kolme kertaa. Viimeisen kokoontumisen yhteydessä arvioitiin hanketyötä ja aikaansaannoksia sekä suunniteltiin tulevaa kehittämistyötä. VammaisKaste-hankkeen ohjausryhmän kokoonpano jatkohankekaudella: Raija Harju, sosiaali- ja terveysjohtaja Kangasala Leila Haakana, vanhus- ja vammaistyön johtaja Akaa Mervi Janhunen, kehittämispäällikkö Pikassos Oy Susanna Jukarainen, sosiaalipalvelupäällikkö Sastamala Aki Lindroos Me Itse ry Kati Rantalainen, kehitysvammaohjaaja Mänttä-Vilppula (3/2013 asti) Päivi Mattila, suunnittelupäällikkö Tampere Mauri Niemi Tukipiirin piirikoordinaattori PSHP:n erityishuoltoneuvosto Satu Vina, kehitysvammapalv. esimies Hämeenkyrö Leila Saulamaa, vastuualuejohtaja, ylilääkäri Tays kehitysvammahuolto Vuokko Sivula, vastuualuejohtaja Tays kehitysvammahuolto Tuulikki Parikka, toimialuejohtaja Tays kehitysvammahuolto Tarja Saranpää, palveluesimies Tays kehitysvammahuolto

26 23 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin sisällä hanketta ohjasi projektiryhmä, jonka jäsenet koostuivat Tays kehitysvammahuollon osastonhoitajista ja kehitysvammapoliklinikan vastaavasta psykologista sekä toimialueen johdon edustajista. Projektiryhmän kautta hanketyö sai johdon välittömän ohjauksen ja kiinnekohdan käytännön työhön. Projektiryhmä kokoontui jatkohankekaudella yhteensä kuusi kertaa. Projektiryhmän kokoonpano jatkohankekaudella: Tarja Saranpää, palveluesimies, puheenjohtaja Liisa Lindberg, projektisuunnittelija Leila Saulamaa, vastuualuejohtaja, ylilääkäri Vuokko Sivula, vastuualuejohtaja Tuulikki Parikka, toimialuejohtaja Tea Karlsson, vastaava osastonhoitaja Kati Paulaniemi, osastonhoitaja Päivi Pöntinen, osastonhoitaja Päivi Rahkjärvi, osastonhoitaja Sirpa Papinsaari, vastaava psykologi Tays kehitysvammahuolto Tays kehitysvammahuolto Tays kehitysvammahuolto Tays kehitysvammahuolto Tays kehitysvammahuolto Tays kehitysvammahuolto Tays kehitysvammahuolto Tays kehitysvammahuolto Tays kehitysvammahuolto Kehitysvammapoliklinikka 6. HANKERAHOITUS JA AIKATAULU Pirkanmaan VammaisKaste-hanke oli osa valtakunnallista vammaispalveluhanketta, jota hallinnoi myös jatkohankekaudella Eteva kuntayhtymä STM:n suuntaan. Hankkeen kirjanpito ja valtionosuuden maksatus tapahtui hankkeen hallinnoijan kautta. Pirkanmaan VammaisKastehankkeen omarahoitus järjestyi syksyllä 2012 Tays kehitysvammahuollon toimialueen kehittämisrahoista. Vuoden 2013 ajaksi omarahoitus palautui PSHP:n yhtymähallinnon kehittämisbudjettiin, kuten ensimmäiselläkin hankekaudella Hankkeelle suunniteltu määräraha oli hankkeen tavoitteisiin nähden riittävä. Jatkohankkeelle suunniteltu kehittämistyö toteutui suunnitellusti hankeaikataulun mukaisesti. Tays kehitysvammahuollon taloussuunnittelija huolehti hankkeen kirjanpidosta ja talouden seurantatietojen toimittamisesta hankkeen hallinnoijan suuntaan. Hankebudjetin suunnitelma ja toteuma ovat tämän asiakirjan liitteenä 2.

27 24 7. POHDINTA JA VISIO TULEVAAN KEHITTÄMISTYÖHÖN Vammaispalveluhankkeessa yksi kaiken työskentelyn läpäisevä tavoite on hanketyön alusta asti ollut palvelun käyttäjien osallisuuden edistäminen. Pirkanmaan osahankkeessa on pyritty kehittämään palvelun käyttäjien osallisuutta mahdollistavia rakenteita (Tays kehitysvammahuollon asiakaspalautejärjestelmä ja asiakastoimikunta, asiakaslähtöinen verkostoneuvottelu, jalkautuvat palvelut) ja toisaalta toteuttamaan palvelujen kehittämistyötä siten, että palvelun käyttäjät ja heidän läheisensä ovat mukana hanketyössä. Yhteiskehittämisen menetelminä ovat toimineet kyselyt, haastattelut, työryhmätyöskentelyt yhdessä läheisten ja työntekijöiden kanssa sekä edellä mainittujen toimintamallien pilotointiin osallistuminen ja niistä palautteen antaminen. Hankkeen aikana kehitettyjen uudenlaisten toimintamallien edelleen kehittyminen, käyttöönottaminen ja vakiintuminen osaksi organisaation toimintaa voidaan varmistaa osallistamalla palvelun käyttäjien lisäksi myös työntekijät kehittämistyöhön. Yhteiskehittämisen myötä uudenlaisen toimintamallin hyväksyttävyys ja sen eri osapuolille aiheutuvat hyödyt saadaan näkyviksi ja otetaan käyttöön. Toiminnan vakiintuminen ja leviäminen edellyttää henkilöä, joka ottaa vastuulleen asian edelleen kehittämisen tai toiminnan ylläpitämisen hankkeen päättymisen jälkeenkin. Vastuuhenkilöitä on pyritty löytämään niin Tays kehitysvammahuollosta kuin muista yhteistyökumppaneista toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi. Pirkanmaan hankeorganisaationa toimi koko hankkeen ajan Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Tays kehitysvammahuollon toimialue. Hanke pyrki tasapuolisesti hyödyntämään kaikkia kuntia järjestämällä kaikille avoimia koulutus- ja keskustelutilaisuuksia sekä etsimään kehittämiskumppaneita edellä mainittujen toimintamallien pilotointiin ja arviointiin. Osa hanketyöstä sijoittui myös hankeorganisaation sisälle (esimerkiksi Tays kehitysvammahuollon asiakaspalautejärjestelmä). Kaikessa kehittämistyössä kuitenkin toiminnan tavoitteena oli hyödyttää paitsi palvelun käyttäjiä, myös kunta-asiakasta. Kuntien tehtävänä on varmistaa kuntalaisilleen ostamien palvelujen laatua. Hankkeen aikana luotu asiakaspalautejärjestelmä toimii yhtenä työvälineenä tässä tehtävässä. Hankkeen aikana pyrittiin yhdessä kuntien kanssa selventämään erityishuollon ja kuntien peruspalvelujen rooleja ja tehtävänjakoa Pirkanmaalla. Työnjakoa ja tehtäviä kuvattiin ensimmäisen hankekauden aikana laaditussa palveluverkkokuvauksessa. Palvelurakennemuutos on edelleen kesken, laitosasumista vähennetään nopeassa tahdissa ja kuntien peruspalveluiden tukeminen vammaisuuteen liittyvissä erityiskysymyksissä on yhä ajankohtainen tehtävä. Kunnat ovat Pirkanmaalla ottaneet aktiivisen roolin vammaispalveluiden kehittämisessä ja hankkeen aikana tehtyihin aloitteisiin löytyi aina innostuneita kumppaneita. Hankkeen päättymisen jälkeen on toteutumassa terveyskeskuslääkäreille suunnattua koulutusta, asiakkaan toimintaympäristöön vietävän tukipalvelun laajentaminen kaikille tarvitseville, vammaisalan kehittämisfoorumin tilaisuudet ajankohtaisen keskustelun ylläpitäjänä ja avohuollon verkostona yhdessä Tays kehitysvammahuollon ja Pikassos Oy:n kanssa. Lähivuosina uuden kuntoutusyksikön toiminnan aloittaminen Nokialla antaa mahdollisuuden asiakkaan luokse vietävän kuntoutuksen lisäksi kriisihoidon ja kehitysvammapsykiatrisen osaamisen kehittämiseen. Hankkeen aikana on panostettu yksilökeskeisen elämänsuunnittelun, tuetun päätöksenteon ja elämänmuutoksen osaamisen edistämiseen järjestämällä aiheista koulutusta KVPS:n Yksi naapureista hankkeen kanssa. Koulutuksiin on osallistunut laitoksessa asuvien tai sieltä muuttaneiden kanssa työtä tekeviä henkilöitä niin avohuollosta kuin laitoksestakin. Tays erityishuollon osaamisen jakaminen ja näkyväksi tekeminen on konkretisoitunut jalkautuvien

28 25 palvelujen ja eri tiedonsiirron kanavia hyödyntämällä. PSHP:n extranet sivusto on auennut suurimpaan osaan pirkanmaalaisia kuntia. Sivustolle on siirretty muun aineiston ohella myös hankkeessa tuotettua materiaalia. Hanke on pyrkinyt aktivoimaan myös muita kuin vammaisalan toimijoita ja palvelun käyttäjiä. Hankkeen loppumetreillä on lähestytty myös pirkanmaalaisia vammaisneuvostoja ja tarjottu perehdytyspakettia kuntien luottamushenkilöille. Tiedotustilaisuuksien ohjelma on kooste erityishuollon palvelurakenteesta, laitosasumisen lakkauttamisesta, yksilöllisen tuen laatukriteereistä sekä kunnan omien palvelujen katsauksesta ja keskustelusta osallistujien kesken. On tärkeää, että kunnan päättäjät ovat tietoisia vammaispalveluiden järjestämiseen liittyvistä näkökohdista ja perusteista. Valtakunnallinen vammaispalveluhanke on ollut toimiva ja tuloksellinen kokonaisuus. Eri osahankkeiden välinen yhteiskehittäminen on ollut toimivaa ja osahankkeet ovat vauhdittaneet toistensa työtä silloin, kun kehittämistoimenpiteet ja tavoitteet ovat olleet lähellä toisiaan (esimerkkinä jalkautuvat palvelut). Yhteistyötä on edistänyt toimiva hankeorganisaatio ja siihen jo ensimmäisen hankkeen alussa luodut yhteneväiset seuranta- ja raportointikäytännöt sekä säännölliset kokoontumiset eri osahankkeiden hanketyöntekijöiden kesken. Projektityöntekijän näkökulmasta hanketiimi on muodostanut oman hankeorganisaation lisäksi toisen työyhteisön, mistä on saanut vertaistukea ja uutta näkökulmaa omaan kehittämistyöhön. Olisi tärkeää säilyttää hankkeen aikana luotu ja toimiva valtakunnallinen verkosto ja kehittämistyön jakamisen foorumi. Verkoston ylläpitämiseen tarvittaisiin kuitenkin jokin toimijoita yhdistävä kantava teema ja ylläpitäjä, muuten verkosto on vaarassa jäädä liian hajanaiseksi. LIITTEET Liite 1. Tarkennettu hankesuunnitelma Liite 2. Jatkohankkeen menot ja rahoitus

29 10 LIITE 1. VAMMAISPALVELUHANKE 2: TARKENNETTU HANKESUUNNITELMA Osahankkeen nimi: Pirkanmaan VammaisKaste-hanke Tarkennuspäivämäärä: Vammaispalveluhankkeen visio: Vammaispalveluhanke lisää vammaisten henkilöiden osallisuutta, vahvistaa lähipalveluja sekä turvaa erityisosaamisen vammaispalveluissa. Vammaispalveluhankkeen ylätavoite 1: Vammaispalvelut muodostavat selkeän ja tarkoituksenmukaisen palvelukokonaisuuden Vammaispalveluhankkeen Osahankkeen tarkennetut tavoitteet Osahankkeen toimenpiteet Onnistumiskriteerit kohdennetut tavoitteet Kuntien ja muiden järjestämisvastuullisten toimijoiden vammaistyön tukeminen kehittämällä lähipalvelujen tuki- ja konsultaatiopalveluja. Tavoitteena selkeyttää Tays kehitysvammahuollon roolia kuntien peruspalveluja täydentävänä toimijana kehittämällä jalkautuvia palveluja sekä sote-ammattilaisverkkoa lähipalvelujen tuki- ja konsultaatiokäytäntöinä. Tehdään yhteistyötä PSHP:n soteammattilaisverkon kehittämishankkeen kanssa: suunnitellaan ja tuotetaan tulevan verkkopalvelun sisältöjä vammaispalvelujen osalta Tuotetun sisällön määrä Kootaan työryhmä ja laaditaan selvitys ja suunnitelma jalkautuvien palveluiden kehittämiseksi Tays kehitysvammahuollon ja avohuollon välillä. Työtä tehdään hankkeen, ulkopuolisen asiantuntijan ja kuntoutuksenohjaajaharjoittelijan toimesta vuoden 2012 syksyllä. Valmis toimintamalli Palvelutarpeen arvioinnin kokonaisprosessin kehittäminen. Tavoitteena verkostoneuvottelun menettelytavan kehittäminen asiakkaan yksilökeskeisen palvelun suunnitteluun ja toteutukseen Hyödynnetään/mallinnetaan Pohjois- Karjalan osahankkeessa laadittua jalkautuvien palvelujen mallia. Verkostoneuvottelun mallintaminen asiakkaan, työntekijän ja organisaation näkökulmasta.

30 11 Sosiaalipalvelujen ja terveydenhuollon yhteistyön ja työnjaon kehittäminen vaativien asiakasryhmien palveluiden varmistamiseksi. Selvennetään edelleen kuntien peruspalvelujen ja erikoissairaanhoidon ja erityishuollon välistä työnjakoa, läheisyhteistyötä ja palvelun käyttäjien osallisuutta palveluverkkotyön seudullisissa neuvotteluissa. Etsitään osaksi palveluverkkotyön verkostoneuvottelun mallinnusta hyviä palveluohjauksen ja palvelusuunnittelun työkaluja, joita muissa osahankkeissa on kehitetty Järjestetään viisi seudullista tilaisuutta Pirkanmaan kunnissa, joihin kutsutaan sosiaali- ja terveyspalvelujen edustajia, vammaisneuvostojen ja tukiyhdistysten edustajat sekä lautakuntien edustajat keskustelemaan palvelujen kehittämistarpeista ja työnjaosta eri kunnissa. Mallinnus valmis ja koulutus järjestetty Seudullisten neuvottelujen osallistujamäärät Eri sektoreiden edustajat kattavasti koolla Vammaispalveluhankkeen ylätavoite 2: Yksilöllisesti ja käyttäjän tarpeiden mukaisesti toteutetut palvelut Vammaispalveluhankkeen Osahankkeen tarkennetut tavoitteet Osahankkeen toimenpiteet Onnistumiskriteerit kohdennetut tavoitteet Asiakkaan osallisuuden edistäminen palveluverkkotyössä Palvelutarpeen arvioinnin toimintamallin käyttöönoton edistäminen. Yksilöllisten asumisratkaisujen kehittäminen ja käyttöönotto sekä alueellisten asumisstrategioiden toteuttaminen. Hanketyö edistää alueellisen suunnitelman seurantatyöryhmän asettamia tavoitteita yksilöllisten asumispalvelujen kehittämiseksi Järjestetään hankkeessa mallinnetun verkostoneuvottelun koulutusta ja pilotoidaan verkostoneuvottelun toteuttamista ja kerätään kokemuksia yhteistyössä vammaisasioiden oppimisfoorumin, Innokylän ja THL:n kanssa Seudullisissa neuvotteluissa ja muissa hankkeen tilaisuuksissa tiedotetaan ajankohtaisista eri osahankkeissa kehitetyistä toimintamalleista ja yksilöllisen palvelusuunnittelun työvälineistä toimijoiden käyttöön Seudullisissa neuvotteluissa käsitellään kehitysvammahuollon alueellisen suunnitelman seurantatyön tueksi vaativien Koulutus toteutunut ja mallin mukaisia verkostoneuvotteluja järjestetty Otetaan käyttöön eri osahankkeissa kehitettyjä hyviä käytäntöjä Seudullisten neuvottelut toteutuneet, osallistujamäärä, asetetut kehittämissuunnitelmat vaativien asiakasryhmien palveluja

31 Pirkanmaalla 12 asiakasryhmien palvelujen kehittämistarpeita. Etsitään kehittämiskumppani kunnasta ja pilotoidaan hankkeen ykkösvaiheessa laitoshoitoon kehitetyn kehitysvammaisen asiakkaan palautejärjestelmää avohuollon yksikössä. tukevia Pilotointi toteutunut Vammaispalveluhankkeen ylätavoite 3: Vammaisalalla työskentelee riittävä ja osaava henkilöstö Vammaispalveluhankkeen Osahankkeen tarkennetut tavoitteet Osahankkeen toimenpiteet Onnistumiskriteerit kohdennetut tavoitteet Vammaisalan osaamisen vahvistaminen ja alan työvoiman saatavuuden edistäminen. Tuetaan uusien toimintayksiköiden käynnistymistä kunnissa tukemalla laitoksesta muuttojen onnistumista samalla ehkäisten mahdollisia paluumuuttoja Toteutetaan ketjulähettitoimintaa käynnistyvän yksikön ja perusterveydenhuollon työntekijöiden perehdytyksen välineenä ja saattaen muuttamisen välineenä Toteutuneet ketjulähettijaksot Vakiinnutetaan oppilaitosyhteistyötä pysyväksi toimintamalliksi laajentamalla työtä avoimen verkoston suuntaan. Asiakkaan osallisuutta edistävän toimintakulttuurin luominen alalla työskentelevien keskuudessa Perustetaan avoin vammaisalan osaamisverkosto ottamalla mukaan kuntasektorin näkökulma. Saatetaan kuntatoimijoita ja oppilaitoksia yhteen yhdessä Tays kehitysvammahuollon ja Pikassos Oy:n kanssa järjestettävissä verkostotapaamisissa. Järjestetään yksilökeskeisen elämänsuunnittelun ja tuetun päätöksenteon koulutusta kaikille toimijoille yhteistyössä Tays kehitysvammahuollon ja KVPS:n kanssa (3pv syksyllä 2012) Pysyvä toimintatapa käytössä Koulutus toteutunut

32 LIITE 2 10