Tämän jutun nimistö perustuu Japanin lintukäsikirjaan: WBSJ, A Field Guide to the Birds of Japan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tämän jutun nimistö perustuu Japanin lintukäsikirjaan: WBSJ, A Field Guide to the Birds of Japan"

Transkriptio

1 Japanin talvi Kari T. Haataja Tämä raportti kuvaa reilun kolmen kuukauden tapahtumia lintuharrastajan silmin Japanin talvesta ja sen linnustosta. Alla mainittu Japanin lintupaikkaopas sekä retkiraportit ja julkaisut lintulehdissä kattavat niin hyvin kohteet, etten näihin asioihin puutu raportissani muutoin, kuin jos paikoissa on tapahtunut muutoksia. Kirjallisuus Tämän jutun nimistö perustuu Japanin lintukäsikirjaan: WBSJ, A Field Guide to the Birds of Japan Hyvänä Japanin lintupaikkaoppaana suosittelen ja käytin: Mark Brazil: A Birdwatcher s Guide to Japan Hyviä linturaportteja ja havaintoja Japanista löytyy Internetistä. Lähteenä käytin mm. Alan Wilkinsonin retkiraportti helmikuu 1995 (suurelta osin kiersin samoja kohteita) Fer-Jan de Vriesin havaintoja hänen Japanissa oleskeluajaltaan (websivut) Mark Brazilin julkaisut Japanin linnustosta Dutch Birdingissa (1993, s ) ja (1994, s.45-54) sekä Birding Worldissa (1993, s.67-70) Nial Mooresin kirjoittamana Hakatan alueen linnustosta pieni artikkeli Birding Worldissa (1993, s ). Japani - huonosti tunnettu linturetkikohde Harva suomalainen lintuharrastaja tulee ajatelleeksi Japania linturetkikohteena. Osaltaan syynä on Japanin kalleus verrattuna muihin mielenkiintoisiin Kaakkois-Aasian maihin, kuten Thaimaa tai Malesia. Viime aikainen retkeily Kiinassa, Beidaihe varsinkin muuttoaikoina, on herättänyt paljon mielenkiintoa siperialaisten lajien oivallisena tutustumiskohteena. Osaltaan syynä voi olla myös, ettei Japani ole mitenkään tunnettu lintuharrastuskohteena eikä linnustoltaankaan. Ottaen huomioon Japanin pituuden ulottuen pohjoisessa Hokkaidon metsäisellä ja vuoristoisella saarella 45:lle leveyspiirille ja etelässä 20:lle leveyspiirille trooppisine saarineen voi arvata, että maa voi tarjota hyvin mielenkiintoisia linnustollisia kohteita yli 3500 kilometrin pituudeltaan. Idässä Japani rajoittuu Tyyneen valtamereen ja lännessä neljä pääsaarta Japanin mereen. Pohjoisessa Kuriilien saaret muodostavat mainion johtolinjan Kamtsatkan niemimaalle ja Sahalinin saari voimakkaan yhteyden Siperian rannikolle. Korean niemimaa on vain reilun 100km päässä Japanin länsiosasta. Ryukyu saaret lounaassa rajoittuvat Itä-Kiinan mereen ja ulottuvat Taiwanin itäpuolelle. 1

2 Japanissa on tavattu lähes 550 lajia ja hyvin aktiivinen retkeilijä voi päästä lähelle 350:ta lajia vuodessa. Vuodenvaihde Japanissa Tokion puistot Itselleni tarjoutui tilaisuus tutustua Japanin talviseen linnustoon, joten kerron seuraavassa ensin, mitä viikko vuoden vaihteessa Etelä-Japanissa voi tarjota lintuharrastajalle. Saavuin 29. joulukuuta Tokion kansainväliselle lentokentälle (Narita). Seuraavana aamuna minulla oli muutama tunti aikaa tutustua Tokion keskustassa Ueno puistossa talvehtivaan linnustoon, aivan kuten alkupalana. Puisto koostuu laajahkosta lammikkoalueesta (Shinobazu-no-ike), jossa runsas vesilinnusto talvehtii. Ympärillä on jonkin verran puustoista puistoa, joka luo oman lisänsä lajistoon. Vesilintuja oli arviolta 2000, joista puolet oli jouhisorsia, kolmannes puna- ja tukkasotkia, 150 lapasorsaa sekä pieni joukko haapanoita ja täplänokkasorsia (Anas poetilorhyncha). Lammikoilla pesii noin sadan merimetson yhdyskunta. Pienenä lisänä oli pikku-uikku ja silkkihaikara. Useina talvina sorsien joukosta löytyy joku, lähinnä pohjoisamerikkalainen harhailija, muttei silmäni erottanut tällä kertaa mitään kummempaa. Harmaalokkien joukossa oli parikymmentä merilokkimaisen rotevaa ohotanlokkia (Larus schistisagus). Meluavat japaninbulbulit (Hypsopetes amaurotis) olivat hyvin dominoivia puistossa. Pikkuvarpusia, viirupääkottaraisia (Sturnus cineraceus) ja paksunokkavariksia (Corvus machorhynchos) oli runsaasti. Muutama japaninrilli (Zosterops japonica), siniharakka (Cyanopica cyana), ruosterastas (Turdus naumanni eunomus) ja idänturturikyyhky täydensivät lajistoa. Tämän aamukierroksen jälkeen suuntasinkin kohti Hanedan lentokenttää. Matkalla yritin tunnin visiittiä "Oi Yacho Koen" ja Shioiri-no-ike" -nimisille lintualtaille, jotka kylläkin kulkevat nykyisin nimellä "Oi Wild Bird Park". Alue on huomattavasti rakennettu ja muuttunut siitä, mitä opaskirjani, Mark Brazil: A Birdwatcher s Guide to Japan, kuvasi. Alue oli kokonaan aidattu ja ajauduin väärälle puolelle puistoa. Ajan puutteen vuoksi minulla ei ollut enää aikaa vierailla puistossa löydettyäni sisääntuloportin. Tämä puisto on yksi vajaasta kymmenestä suositusta tokiolaisten lintuharrastajien kohteesta. Aiemmin mainittu Ueno Park ja varsinkin puustoinen, laaja Yoyogi Park sekä viereinen Meiji Shrine ovat keskustan parhaat kohteet. Oi Park sekä kolme muuta vesistö/lammikko kohdetta Tokion reuna-alueella ovat tunnetuimmat. Suuntasin lentokentälle, sillä pääkohde oli Etela-Japani ja siellä erityisesti Arasaki, Japanin kurkikeskus, sekä Hakatan lahti, Kyushun saaren pohjoisosassa. Kagoshimassa oli odotettavissa +20C:n kesäinen lämpötila eikä Tokionkaan yli +15C:n lämpötilassa ollut valittamista jätettyäni talvisen Suomen heti joulun jälkeen. Arasaki Japanin kurkikeskus 2

3 Kagoshiman lentokentältä vuokrasin Datsun Micraa vastaavan kolmeksi päiväksi käyttöön ja sain varatuksi hotellin Izumista, 15km Arasakista. Auton vuokraus on kallista (350mk/pv) ja totuttelu vasemmanpuoleiseen liikenteeseen kesti 15 minuuttia. Matka pimeässä Izumiin vei vajaa 2 tuntia. Hotellin löytymisessä oli vaikeuksia, sillä valomainos oli vain kanjiksi kirjoitettuna, mutta kyselemällä vaatimaton "Business Hotel Tsuru" loytyi. Tsuru muuten tarkoittaa kurkea. Hotellin omistaja oli kiinnostunut kurjista ja hotellin seinillä oli useita upeita hänen ottamiaan kurkikuvia. Vaatimaton, siisti huone suihkuineen ja aamiaisineen maksoi 200mk/yö. Vuoden viimeisenä päivänä heti aamiaisen jälkeen vilkaisin hotellin viereisen jokivarren ja parhaimpana havaintona oli 2 japaninvästäräkkiä (Motacilla grandis), joka on yksi Japanin endeemisiä lajeja. Linnun laajalti valkeat siivet yläpuolelta, musta selkä ja lähes kokomusta pää erottavat sen mustaselkäisestä västäräkistä, jolla voi olla myös laajalti valkeat siivet yläpuolelta. Surahtava ääni erottaa japanin västäräkin iloisen keveästä västäräkin äänestä kaukaakin. Västäräkkiä on sekä harmaa- että mustaselkäistä värimuotoa, jotka on joidenkin kirjojen mukaan erotettu eri lajeikseen. Edellinen on Motacilla alba ja jälkimmäinen Motacilla lugens. Japaninvästäräkki jää helposti huomioimatta, sillä äänettömänä ollessaan sitä tulee pitäneeksi "mustaselkävästäräkkinä". Vajaa puolen tunnin ajo Arasakiin ja kurkikeskus oli helposti löydettävissä lentävien kurkiparvien ja sinne suuntaavien autojen perusteella. Paikalla oli noin 100 lintuharrastajaa, tai ainakin kameramiestä pitkine teleineen, ja kaikkien ihastelun kohteena oli jatkuvasti kasvava tuhansien kurkien joukko. Pääosa kurjista oli mantsuriankurkia (Grus monacha) ja pienempi joukko silmälasikurkia (Grus vipio). Kurkikeskuksen virallisen laskun mukaan ensin mainittuja oli reilu 5000 ja jälkimmäisiä reilu Vaikkei olisikaan erityisen lintuhullu, niin kurkien kailotus ja jatkuvat lentoairueet olivat siksi sykähdyttävä näky, että niitä jaksoi ihailla tuntitolkulla. Suomalainen kurkitutkija olisi ollut ekstaasissa ihastellessaan näkyä. Mielenkiintoiseksi Arasakin kurkikeskuksen tekee se, että joka talvi muutaman neliökilometrin alueelle kerääntyy nykyisin kurkea. Osaltaan ansio lankeaa ruokinnalle ja alueen rauhoitukselle, joka alkoi kymmenisen vuotta sitten. Sen myötä kurkien määrä pian kasvoi vuosi vuodelta. Kurjet talvehtivat alueella lokakuusta maaliskuulle, jolloin rajoitetut pellot ovat kurkien käytettävissä. Omistajat saavat siitä WBSJ:lta jonkinlaista korvausta, jonka suuruudesta minulla ei ole tietoa. Kurkikeskus on hyvä turistien vetonaula, sekä lintuharrastajien kuin tavallisten japanilaistenkin, vähän saman tapaan kuin Liminganlahden opastuskeskus on PPLY:n alueella. Rauhoitetuilla pelloilla liikkuminen on kielletty, mutta muutoin peltoteillä liikkuminen tuo mukavan määrän lintulajeja päivässä. Kiertelin iltapäivän läheisiä peltoja havainnoiden ja mielenkiintoisimpia olivat eri sirkku lajit. Sirkut lymysivät kymmenittäin jokivarsien ruovikoissa ja niiden määrittäminen oli vaikeaa, elleivät ne tulleet näkyville. Kultasirkkumainen tiksutus saattoi kuulua mille tahansa tapaamalleni sirkulle. Niittysirkku (Emberiza cioides) ja harmaapääsirkku (Emberiza spodecephala), keltainen värimuoto (ssp personata), olivat useimmat määrittämäni sirkut. Yksi pikkupajusirkku (Emberiza pallasi) ja ilmeinen japaninkeltasirkku (Emberiza sulphurata) olivat parhaimpia paloja. Jälkimmäinen on hieman yllättävä havainto, sillä lajin ei pitäisi talvehtia Japanissa, mutta linnun selvä vaalea silmärengas on paras erottava tuntomerkki harmaapääsirkusta. Nähdessäni linnun mieleeni tulikin ensin kotoinen peltosirkku. 3

4 Tuhansien varislintujen kermaa ovat muutamat idännaakat (Corvus dauricus). Mustavaris on yksi alueen talvehtivia erikoisuuksia, vaikka tuhannet raakkujat eivät sitä mielikuvaa antaisikaan. Molemmat varikset, paksunokkainen ja tavallinen, ovat edellä mainittuja vähälukuisampia, mutta muuten yleisiä Japanissa. Pikkuvarpusia on kymmeniä tuhansia! Pelloilla olleet pienet kirviset paljastuivat tuhkakirvisiksi (Anthus rubescens), joita oli kymmenittäin. Muutama heinäkerttu äänteli peltojen yllä. Värikkäät idänviherpeipot (Carduelis sinica) parvet olivat tiklin korvike pelloilla ja jokivarsissa. Yksittäisiä tummarintaisia ruosterastaita oli ainakin 50, mutta muutamat kauniit härkälepinkäiset (Lanius buchephalus) ja laaksoleppälinnut (Phoenicurus auroreus) ihastuttivat koreudellaan. Kymmenet haarahaukat parveilivat taivaalla auringonpaisteessa. Vanha sekä nuori muuttohaukka säikäyttelivät aika ajoin pelloilla ruokailevia lintuja sekä joella parveilevia sorsia ja kahlaajia. Kahlaajista parasta antia olivat 2 pitkänokkatylliä (Charadrius placidus) sekä 2 talvipukuista valkovikloa. Suosirrejä oli satoja. Kurkien ruokailualueella ja jokivarsilla oli kymmenittäin silkkihaikaroita, pikkujalohaikaroita (Egretta intermedia), harmaahaikaroita ja jalohaikaroita sekä 13 yöhaikaran ryhmä hieman etäämmällä meren rannalla täydensi lajistoa. Päivän lajisumma meni vähän yli 50, vaikken erityisesti pyrkinytkään lajeja etsimään. Mielenkiintoni tietysti kohdistui kurkiin sekä sirkkuihin, kirvisiin, rastaisiin ja kahlaajiin. Keskipäivällä tarkeni vielä t-paidassa, mutta sää oli selvästi viilenemässä ja tuuli voimistumassa. Mainio uuden vuoden aatto vaihtoehtona Suomen talviselle luonnolle. Päätin viettää Arasakissa vielä toisen päivän, uuden vuoden päivän, mutta sitten katsoin mielenkiintoisemmaksi suunnata Kirishiman rinteille, Kagoshiman koillispuolella olevaan vuoristoiseen (vulkaaninen) kansallispuistoon. Uuden vuoden alkajaisiksi pysähdyin Arasakin sillalle katselemaan vesilintuja ja kahlaajia niin kauan kuin vesi oli korkealla. Nuori siperiankurmitsa oli parasta antia. Toisen siperiankurmitsan näin lentävän kurkialueen yli voimakkaasti äännellen. Jo ennen klo 10 alkanut vesisade teki retkeilystä epämiellyttävän. Sadetta tuli ajoittain kaatamalla. Taukojen aikana pysähdyin katsomaan, mitä katseltavissa oli. Löysin kurkikeskuksen vieressä olevasta kurkipaljoudesta kaksi tavallista kurkea sekä yhden silmälasikurjen ja tavallisen kurjen risteymän. Näitä esiintyy kuulemma useitakin ja jo useammassa polvessa. Kurkikeskuksesta 2km länteen oli toinen pienempi kurkijoukko, jota en edellisenä päivänä nähnyt, sillä retkeilin lähinnä keskuksen itä- että eteläpuolella. Tämä joukko tarjosikin todella mainion yllätyksen, sillä joukosta pisti heti silmään valkea lumikurki (Grus leucogeranus), esiaikuinen lintu. Tämän pienemmän, tuhannen kurjen ryhmän yli lensi 2 ristisorsaa. Joinakin talvina kurkien joukosta voi löytää neitokurjen, japaninkurjen (Grus japonensis) tai hietakurjen (Grus canadensis). Tänä talvena niitä ei ole ollut. Mainittakoon, että molemmilla runsaana esiintyneellä kurkilajilla oli runsaasti nuoria lintuja ja kurkiperheet esiintyivät aina ryhmänä. Parhaiten se tuli esille yksittäisten perheiden ruokaillessa sivummalla pelloilla. Kurjet ovat japanilaisille hyvin symboloivia lintuja, kuten laulujoutsen suomalaisille. Piirroksissa esiintyy usein tanssiva kurki. Japan Air Lines (JAL) käyttää kurkea 4

5 tunnuksenaan. Siksi kiinnostus kurkiin on voimakas ja varsinkin japaninkurki saa erityisen suosion. Kirishima ja Mi-ike -järvi Sade oli siksi voimakasta ja jatkuvaa, että suuntasin autoni keulan kohti kaakkoa ja läheisiä rannikkovuoria hieman ennen puolta päivää. Kierrellessäni vuoriston pikkuteitä sade lakkasi toviksi ja pysähdyin havainnoimaan tien varressa olevia lintuja. Sirkut, kymmenkunta niittysirkkua, saman verran kauniita kultatöyhtösirkkuja (Emberiza elegans) sekä kolme harmaapääsirkkua veivät päähuomion. Rääkyvät närhet ja hiljaiset punatulkut lisäsivät lajistoa. Yksi hyvin näkemäni punatulkku oli suomalaisesta poikkeavaa rosacea alalajia, jolla vatsa oli harmaansininen ja vain rinta punainen. Aikani vuorilla harhailtuani löysin itseni Sendai sta, josta jouduinkin ottamaan suunnan suoraan itään. Saavuin klo 16 Kirishiman alueelle, jossa oli melkoiset autoruuhkat. Ihmettelin hiukan, mikä ruuhkat aiheutti: ehkä onnettomuus, joku uuden vuoden tapahtuma, suositut kuumat lähteet ja kylpylät tms. Päätin ajaa lähes vuorten laelle luontokeskukseen, 1300 metrin korkeuteen. Alhaalla roikkuvat pilvet peittivät täysin näkyvyyden. Kova vesisade, salamointi ja ukkonen tekivät mahdottomaksi havainnoinnin, joten palasin takaisin autojonoihin. Tavoitteenani oli retkeillä seuraavana aamuna Mi-ike järven rannoilla ja läheisissä metsissä, joten yritin löytää alueelta yösijaa. Aikani kierreltyäni ja kyseltyäni uskoin vihdoin, että koko Kirishiman alueen vuodepaikat olivat täysin varatut eikä vapaata ole tarjolla muualla kuin ehkä Kagoshiman lentokentän lähellä tai Kagoshimassa. Tämä ei sopinut suunnitelmiini ollenkaan. Myöhemmin Kagoshimassa minulle selvisi, että Kirishiman alue on japanilaisille jonkinlainen "pyhiinvaelluspaikka", jonne erityisesti vuoden vaihteessa kertyy valtavasti ihmisiä uutta vuotta vastaanottamaan. Samaisessa artikkelissa varoitettiin valtavista ruuhkista ja autojonoista. Muuna aikana vuodesta ei ole ongelmia ja majoitustilaa on hyvin saatavilla. Salamat räimivät pimeässä illassa vuorten yllä ja sade piiskasi tuulen kanssa luontoa. Lämpötila oli silti varsin leuto, joten väsyneenä päätin jäädä yöpymään autoon Mi-ike järven tuntumaan. Myöhään illalla sade lakkasi ja taivaalla tuikkivat tähdet, mutta kova tuuli piti huolen nopeasta lämpötilan pudotuksesta. Samalle parkkipaikalle tuli muitakin autoja "yöpymään". Vedin kaikki mukana olleet vaatteet päälleni ja yritin nukkua, mutta uni oli katkonaista. Olo oli kuin armeijassa vartiossa talvipakkasella yöllä! Aamulla vajaa kuusi herätessäni tunsin, että varpaani ovat jäässä ja jalkaterät muutenkin kylmät. Taivaalta tippui hiljalleen lumihiutaleita. Ei ihme, että paleli! Päätin tehdä aamuajelun saadakseni itseni ja varpaani lämpimäksi. Se auttoi parinkymmenen minuutin kuluttua, mutta silti minulla oli reilu tunti aikaa odottaa, ennen kuin aurinko nousisi ja voisin lähteä kävelemään aamuiseen metsään luontopolulle. Klo 7.30 oli aika suunnata polulle ja kävelin vajaa 10 km luontopolkuja klo 11 saakka. Maisemat olivat todella kauniita ja sekä Mi-ike että toinen pienempi kraaterijärvi tutustumisen arvoisia. Metsäreissu toi useita uusia lajeja sekä mukavia havaintoja: 5

6 japaninpikkutikka (Dendrocopos kizuki), 4 sinipyrstöä, kymmenkunta amurinrastasta (Turdus pallidus), kirjotiainen (Parus varius) ja 5 ohotansirkkua (Emberiza variabilis). Sadan vihervarpusen parvi pysähtyi hetkeksi puihin ja lukuisat pienet pyrstötiaisparvet toivat eloa metsään. Japaninrilli oli runsas. Pienemmän kraaterijärven rannalla heinikossa oli parinkymmenen sirkun parvi. Puolet oli kultatöyhtösirkkuja ja ainakin 5 harmaapääsirkkua. Lisäksi vajaa kymmenkunta idänturturia täydensi reissua. Polun varrella tapasin ainakin kymmenen punarintamaista kaunista lintua, joiden lajitunnistus jäi mysteeriksi, sillä lajia ei ole kuvattu kirjassa WBSJ, A Field Guide to the Birds of Japan. Linnun rinta ja käsisiiven ulkohöydyt ovat kauniin heleän oranssit, nokan kärkiosa hehkuvan punainen. Kaikki tummat pyrstösulat kaartuivat kärjestään ulospäin lyyramaisesti, joten keskelle muodostui lovi. Sain myöhemmin Fukuokassa kuulla tavattuani ryhmän paikallisia lintuharrastajia, että kyseessä on alunperin Taiwanilta häkkilinnuksi tuotu laji tulirintatimali (Leiothrix lutea), joka on sittemmin villiintynyt ja nykyisin pesii Kyushun eteläosissa vähälukuisena. Lajia ei ole kuitenkaan hyväksytty vielä Japanin lajistoon. Mi-ike järvi on tunnettu runsaasta talvehtivasta sorsalajistostaan. Arvioin sorsia olevan 5000, joista yli puolet sinisorsia. En jaksanut enää innostua parempien sorsien etsimisestä. Lämpötila oli vain pari astetta plussan puolella, olimmehan lähes 1000m korkeudessa. Järven rannalla oli sekä härkälepinkäinen että laaksoleppälintu. Tämä järvi ympäristöineen on erinomaista lintualuetta touko- ja kesäkuussa tarjoten monia Japanin erikoisuuksia. Mm. keijupitta (Pitta nympha) pesii säännöllisesti alueella, mutta harvinaisena. Hieman ennen puolta päivää suuntasin kohti Kagoshiman lentokenttää. Jouduin jonottelemaan toista tuntia kilometrien pituisessa hitaasti matelevassa ja jatkuvasti pysähtyvässä autojonossa ajaessani Kirishiman läpi. Kun vihdoin pääsin vapaalle tielle, oli ajelu joutuisaa, mutta auton palautusaika oli muutaman tunnin päässä, joten päätin palauttaa sen kentälle ja mennä bussilla Kagoshimaan. Bussin ikkunasta näin moottoritien varressa joukon haukkalintuja, joista ainakin enin osa oli haarahaukkoja. Kagoshimassa tein ennen pimeän tuloa pienen kävelylenkin Shiroyama-koen puistokukkuloille. Sieltä oli upea näkymä yli kaupungin, jonka edustalla meren saaressa korkealle kohoava toimiva tulivuori oli hyvin hallitseva. Siksi Kagoshimaa kutsutaankin Japanin Napoliksi yli :ne asukkaineen. Tulivuoren huipulta kohoava savupilvi suuntasi kohti ulkomerta. Iltahämärissä lensi ainakin 500 viirupääkottaraista yöpymispaikalleen. Lämpötila oli täällä alhaallakin vain reilut +5 C, vaikka aurinko ajoittain paistoikin, mutta Kirishiman vuoristoseutu oli täysin paksujen pilvien peitossa. Varasin junalipun seuraavaksi iltapäiväksi Kagoshimasta Fukuokaan. Illalla aikaisin nukkumaan kompensoidakseni edellisen yön univelkoja. Seuraavana aamuna kävelin kaupungin keskustan läpi meren rannalle ja satama-alueelle. Tunnin havainnointi satamassa vahvisti vain, että talvehtivia, pääosin vanhoja naurulokkeja oli ainakin Kookkaammista lokeista ohotanlokki ja japaninlokki (Larus crassirostris) 6

7 olivat kymmenittäin edustettuina. Edelliset olivat pääosin vanhoja ja jälkimmäiset nuoria. Viisi vanhaa harmaalokkia täydensi lokkilajistoa. Palasin takaisin hotellilleni Shiroyama-koen kukkuloiden kautta, mutta mainittavimmat lajit olivat amurinrastas ja 2 harmaapääsirkkua. Japaninrillejä oli kymmenittäin. Iltapäivä menikin junassa matkustaessani Kagoshimasta Hakataan/Fukuokaan ja saavuin Hakatan asemalle pimeässä. Seuraavana aamuna olikin tarkoitus suunnata suoraan Hakatan lahden yli lautalla Shikanoshima-nimiselle saarelle, joka on yhdistetty patotiellä mantereeseen. Tämä "saari" pitäisi tarjota aika monipuolista vesi- ja merilinnustoa. Shikanoshima ja Hakatanlahti Vähän seitsemän jälkeen olin aseman vierellä olevalla bussiasemalla odottamassa paikallisbussia 63, joka vei Hakata Futo-laiturille. Lautta lahti 8.20 Shikanoshimaan (20mk suuntaansa) ja matka kesti 30 minuuttia. Matkalla sai katsella mennen tullen lahdella talvehtivaa runsasta vesilintu- ja lokkijoukkoa. Lähdin kävellen kiertämään saarta vastapäivään. Tapasin saaren pohjoisosassa Naganosta kotoisin olevan 5-hengen lintuharrastajaryhmän. Vaihdoin heidän kanssaan lintukuulumisia. Kiersin verkkaisesti kävellen viidessä tunnissa saaren ympäri ja paluulautta lähti takaisin Hakataan. Lautta liikennöi reilun tunnin välein koko päivän Hakatan ja Shikanoshiman välillä. Parhaiten vesilinnustoa olikin saaren ulkomeren puolella eli pohjois- ja länsiosassa. Etäällä aallokossa oli noin 250 talvipukuisen kuikkalinnun lautta. Löysin joukosta 2 kaakkuria muiden ollessa kuikkia. Paikallisten harrastajien mukaan täällä talvehtivat linnut ovat kuikkia, mutta joissakin raporteissa viitataan runsaisiin Pacific Diver (Gavia pacifica) lauttoihin. Lajien erottaminen toisistaan talvipuvussa on hyvin hankalaa. Kuusi härkälintua ja 5 mustakaulauikkua täydensi runsasta silkkiuikku joukkoa. Sirompia ulappamerimetsoja (Phalacrocorax pelagicus) oli 17 ja kookkaampia merimetsoja ja/tai japaninmerimetsoja (Phalacrocorax capillatus) noin 220. Paikallisten mukaan täällä olevat linnut ovat jälkimmäisiä. Ainakin lähempänä olleet parikymmentä vanhaa lintua olivat selvästi vihertäväselkäisiä, joka on keskeinen erottava tuntomerkki merimetsosta. Parempaa lahistoa edusti etäällä kuikkien yli lentänyt murreli (ilmeinen Synthliboramphus antiquus), rannan tuntumassa lymyillyt virta-alli ja 4 rantakivillä seissutta tumman värimuodon idänriuttahaikara (Egretta sacra). Saaren yllä, pääasiassa itäpäässä, kaarteli ainakin 100 haarahaukkaa. Paikallinen mummo syötti niitä leivän paloilla, kuten Pulla-Almat Hesassa lokkeja ja puluja. Osansa ruuasta sai paksunokkavariksetkin. Parikymmentä kalalokkia tuli uutena lajina ja japaninlokki esiintyi hyvin runsaana isommista lokeista. Tukkakoskelo oli myös hyvin runsas. Heti lauttasatamaan tultuani oli kotoinen tilhi tv-antennilla sirinällään vastaanottamassa minua. Saaren länsipäässä oli kymmenen taigakirvisen (Anthus hodgsoni) joukko, idänsilkkikerttunen (Cettia diphone) ja 30 sirkun parvi, joista löytyi uutena 2 pohjansirkkua. Koko kävelymatkalla näin parikymmentä laaksoleppälintua ja 7 kivikkorastasta (Monticola solitarius). 7

8 Ei mitenkään huono kohde joko puoli päivä reissuksi ja tietääkseni varsinkin keväällä tämä kohde on talven lisäksi tutustumisen arvoinen. Pilvipoutainen ja lähes tyyni sää suosi visiittiäni, mutta jo hämärän tullessa alkoi jatkuva vesisade. Imazun lahti ja Ohori-koen Vaikka seuraavana aamuna vesisade edelleen jatkui, otin suunnaksi Hakatanlahden länsipuolella olevan Imazun lahden ja siellä talvehtivan linnuston. Tämä on hyvin alava jokisuisto (Zuibaijigawa), joka kerää vuodet ympäriinsä mielenkiintoista lajistoa. Ostin metroasemalta sateenvarjon ja metro/juna/kävely yhdistelmällä olin tunnin kuluttua lahden rannalla. Kiersin sen etelärantaa seuraten jokisuulle saakka. Täällä tapasinkin WBSJ Fukuoka/Hakata -alueen linturyhmän. Heiltä sain mielenkiintoista tietoa Japanin lintuharrastajista ja paikallisesta linnustosta. Saamani tiedon mukaan Japanissa on WBSJ jäsentä, joista 500 Fukuoka/Hakata - alueella. Koko maan luku vaikutti suurelta, mutta harrastajamäärä on viime vuosina ollut voimakkaassa kasvussa ja lintuharrastuksen suosio myös. Tämäkin joukko oli lähinnä keskiikäistä ja vanhempaa joukkoa ja muutama heistä vaikutti hiukan asiantuntevammalta määrityksen suhteen. Parasta antia tällä neljän tunnin kierroksella olivat 8 (7ad, 1juv; talvipukuisia) kiinannaurulokkia (Larus saundersi), 3 (2k, 1n) siperiantavia (Anas formosa) ja 14 pikkukapustahaikaraa (Platalea minor). Kiinannaurulokkeihin kiinnitti jo kauempaa huomiota sen erikoiseen nenäsointisen ääneen, jonka ansiosta linnut löytyivät helposti naurulokkien joukosta. Sorsia lahdella oli tuhansia sinisorsan ollessa runsaimman. Pelloilla ruokailleet kymmenet lapinkirviset, yli pyyhkäissyt tundrakurmitsa ja lietteellä ruokailleet 2 talvipukuista valkovikloa sekä 35 mustajalkatylliä olivat muut maininnan arvoiset havainnot. Kävin vielä paluumatkalla Fukuokan keskustassa olevassa laajassa Ohori-koen puistossa kiertämässä päälammen ympäriinsä. Siellä talvehti reilut 2500 vesilintua, joista punasotkaa oli suurin osa. Mainittakoon vielä 13 yöhaikaraa ja 2 nokikanaa päivän retkeilyn päätteeksi. Seuraavana aamuna lensinkin Fukuokasta Tokioon ja päätin tämän viikon mittaisen retkiosuuden. Lajeja tuli tällä viikon osuudella 98, joista 22 olivat eliksiä. Keski-Honsun talvea Niigatassa Vietin pääosan talvesta pienen Urasa-nimisen pikkukaupingin lähettyvillä sijainneen kampuksen maisemissa eli opiskelun merkeissä , jolloin tein vain satunnaisia havaintoja aivan yliopiston välittömässä läheisyydessä sekä Urasan kylän ympäristössä. Kampusta ympäröi lumen peittämät riisipellot ja alava jokilaakso avautui pohjoiseen kohti Niigataa, joka sijaitsi tunnin ajomatkan päässä Japanin meren rannalla. Urasa itse sijaitsee reilut 200km luoteeseen Tokiosta Japanin pääsaaren, Honsua halkovan vuoriston 8

9 pohjoislaidalla. Maisemat ovat siis komeat, sillä lähistöllä sijaitsevat vuoren huiput ulottuivat reiluun kahteen kilometriin. Talvella tuulet puhaltavat Siperiasta ja Japanin meren ylitettyään ne keräävät runsaasti kosteutta, joka vuoriin törmättyään sataa lähinnä märkänä lumena alas. Lähes päivittäistä lumisadetta kesti tammikuun alkupuolelta aina helmikuun loppupuolelle, jolloin alkoi kaunis aurinkoinen kevätsää. Saavuttuani Urasaan maassa oli lunta 10cm, mutta enimmillään helmikuun loppupuolella lumen paksuus oli 130cm. Paikallisten ihmisten mukaan tämä oli kuitenkin leuto talvi ja sain kuulla edellisen talven yli kahden metrin lumikerroksista. Talvi Tokiossa eli Tyynenmeren puolella on täysin toisenlainen: yleensä kuiva ja aika aurinkoinen, lämpötilan pysytellessä +10 C kahta puolta. Keski-Honsun lajistoa Lintujen havaitseminen oli tammikuun puolivälissä vielä helppoa, sillä ruokaa oli aika hyvin tarjolla. Omenapuissa riitti rastaille ja muillekin siemensyöjille purtavaa. Maasta pisti vielä paikoin heinikkoa esille. Siksi talven viivyttelijöitä näkyi aika hyvin, mutta tammikuun jälkipuoliskon jatkuvien lumisateiden aikana linnut lähes täysin hävisivät, vaikka lämpötila pysyttelikin nollan tienoilla. Ruokaa vain ei ollut tarjolla kuin varsinaisille talvilajeille. Tammikuun ekapuoliskolla ruosterastas esiintyi vielä kymmenien lintujen parvina. Kampuksen alueella talvehtineesta parvesta löysin ainoan punarintaisen naumanni-alalajin linnun koko Japanissa oleskeluaikana. Kaikki muut olivat eriasteisin mustin täplin kirjoamia eunomus-alalajin lintuja. Kylmimpänä aikana alueella näkyi vain muutama yksinäinen lintu. Puihin jätetyt marjat ja hedelmät vetivät tammikuun alkupuolella puoleensa mukavia kymmenien rastaiden joukkoja. Urasan läpi menevän joen luona talvehti harmaahaikara, jalohaikara, useita västäräkkejä ja japaninvästäräkkejä. Alueella pyöri muutama haarahaukka, joiden määrä alkoi lisääntyä maaliskuussa. Riukupyrstöjä näkyi myös kampuksen alueella. Pari kertaa löysin kanavista virtavästäräkin. Talitiainen oli runsas, mutta hömötiaisia ja kirjotiainen (Parus variabilis) esiintyi vain satunnaisesti yksittäin tai muutaman linnun ryhmissä. Pari härkälepinkäistä ja idänturturikyyhkyä talvehti kampuksen alueella. Muutama kyyhky näkyi myös Urasassa. Meluisa ohotanbulbuli, viirupääkottarainen pikkuvarpusten ja molempien varislajien ohessa olivat talven yleisimpiä lajeja. Muutama idänviherpeippo näyttäytyi läpi talven. Kampuksen ja Urasan alueella talvehti pieni joukko kultatöyhtösirkkuja sekä niittysirkkuja. Alueella kierteli ainakin 3 japaninvihertikkaa (Picus awokera), muutama tavallinen käpytikka sekä japaninpikkutikka. Tammikuun puolivälissä näin kaksi tilhiparvea, joista toinen oli puhdas kotoinen tilhiryhmä. Japanintilhi (Bombycilla japonika) jäi näkemättä. Tammikuun puolivälissä näin talven ainoan laaksoleppälinnun ja riisipeltojen yli pyyhkäisseen varpushaukan. Nokkavarpunen näyttäytyi pari kertaa Urassa jokivarren puissa. Muutaman kerran näin kierteleviä pyrstötiaisparvia. Joelta löysin kerran pikku-uikun, 10 tavin parven ja 2 töyhtöhyyppää talven lumisateiden välisenä aurinkoisena päivänä. Kaksi 9

10 kertaa näin hyvin paljon piekanaa alapuolelta muistuttavan vaalean hiirihaukan, jonka yläpuolella ei ollut valkeaa laisinkaan. Talven kauneimpia lintuja olivat helmikuun alussa pienen lutakon ääressä itseään pesevät ja ruokailevat ruusuvuoripeipot (Leuconsticte arctoa). Ilmeisesti kovat lumisateet olivat ajaneet viiden linnun parven laaksoon, jolloin linnun koreat värit loistivat auringon paisteessa paksujen hankien keskellä. Samassa paikassa oli viikkoa myöhemmin enää 2 lintua ja seuraavana päivänä paikan yli lensi 4 linnun parvi. Samaisen viikonlopun aikana tapasin läheisessä kanavassa visertelevän aasiankoskikaran (Cinclus pallasii), joka oli myös tullut alas vuoristopuroilta. Maaliskuun alkupuolella mukavan keväinen ja aurinkoinen sää sulatti nopeasti paksuja lumikerroksia ja muuttolinnut alkoivat saapua maisemiin. Lutakolta löytyi 3 pohjansirkkua talvehtineiden sirkkujen joukosta ja niitä tuli lisää kuun puolivälissä. Niittysirkut olivat jo runsain joukoin äänessä koko maaliskuun, kuten keltasirkut Suomessa. Kuun puolivälissä samaisen lutakon maisemiin ilmestyi kuuden järripeipon parvi ja 2 kaunista pyrstötulkkua (Uragus sibiricus) lauleli päivän samassa paikassa. Kuun puolivälin jälkeen ilmestyivät ympäröiville riisipelloille kiurut, joiden innokas luritus toi mieleen hyvin keväisen olon. Lumikerros oli jo hävinnyt 20-30cm tasolle ja pienet pälvipaikat sekä tienvarret keräsivät useiden kiurujen ja västäräkkien joukkoja. Urasan hautausmaan rinteillä rätisi peukaloinen ja ilmassa oli täysin keväinen tunnelma. Ajankohtaan nähden poikkeuksellisen lämmin sää toi Urasaan ensimmäiset räystäspääskyt päivää ennen kuin lähdin lukukauden päätyttyä kohti Tokiota Tokion puistojen antia Saavuttuani sateiseen Tokioon otin kohteekseni keskeiset laajat puistot: Yoyogi ja Meiji Shrine. Niitä kierrellessäni sadekin oli tauonnut. Matkan varrella tarkastin myös keisarillisen palatsin ja sitä ympäröivän puiston vesilinnuston. Mainittavimmat olivat 4 kyhmyjoutsenta ja 3 pikku-uikkua. Yoyogi ja Meiji Shrine tarjosivat jo monipuolisempaa linnustoa aika laajoine metsineen ja lampareineen. Varhain aamulla nämä paikat olisivat parhaimmillaan, kun hyvin harvat ihmiset ovat vielä liikkeellä. Lampareissa uiskenteli kymmeniä puolisukeltajia ja parhainta antia olivat 38 koreaa mandariinisorsaa Meiji Shrinen lammikoilla, missä pieni joukko talvehtii säännöllisesti. Yoyogi-puiston yllä pyörinyt kanahaukka aiheutti melkoista kauhua paikallisten varisten joukossa. Idänturturikyyhky ja ruosterastas oli runsas puistojen nurmikoilla. Valkopäälakinen närhi näyttäytyi hyvin ja kymmenkunta nokkavarpusta osoittivat lajin olevan aika runsas puistolaji. Voimakkasti ääntelevä kauluskaija (Psittacula krameri) lenteli Meiji Shrinen yllä. Myöhemmin iltapäivällä kävin vielä tutustumassa Yatsu-nimiseen linnustokeitaaseen, joka oli vajaan tunnin junamatkan päässä Tokion keskustasta itään. Paikka on noin neliökilometrin kokoinen linnustonsuojelualue keskellä asuinaluetta. Varsinkin muuttoaikana se kerää runsaasti lintuja ja joukosta voi löytää hyvin mielenkiintoisiakin lajeja. Vesi oli nyt hyvin korkealla ja siksi kahlaajien määrä oli vähäinen. Neljä kuovia ja 13 pitkäjalkaa lisäsivät Japanin lajilistaani. Altaalla oli reilut 200 puolisukeltajaa ja noin tuhat naurulokkia. 10

11 Junamatkalla Yatsuun näin kaupungin yllä lentävän harakan, joka pitäisi olla hyvin harvinainen etelä-japania lukuunottamatta. Mustavalkoinen kuviointi erotti lajin selvästi siniharakasta, joka on aika yleinen Tokion puistoissa Tämän jälkeen suuntasin matkatavarat Tokion asemalta noudettuani Tokion lauttasatamaan, sillä edessä oli kuuden päivän matka Itä-Hokkaidolle. Lauttamatka yhteen suuntaan Tokiosta Kushiroon vie 33 tuntia, joten edessä oli kahden yön ja yhden päivän laivamatka pitkin Japanin itärannikkoa. Meristaijia Lautta lähti puolilta öin ja yhdensuuntainen matka "tatami-majoituksella" oli yeniä. Nousin ylös jo klo 6 seuraavana aamuna valmiina koko päivän staijaamaan merilinnustoa. Aamulla havainnoin puolitoista tuntia peräkannella ennen aamiaista, mutta sen jälkeen koko loppupäivän tuolissa istuen laivan terassitilassa, joka oli laivan toisella sivulla isoilla ikkunoilla varustettu lämmin oleskelutila ja siten tarjosi oivan, miellyttävän ja lämpimän staijaus mahdollisuuden kylmän ja viimaisen peräkannen sijaan. Päivän ehdottomia kohokohtia olivat albatrossit, joita näin yhteensä 11 ja kolmea eri lajia. Mustajalkaalbatrossi (Diomedea nigripes) ja havaijinalbatrossi (Diomedea immutabilis) esiintyvät alueella sääolosuhteista riippuen aika runsaana, mutta yksinäinen esiaikuinen japaninalbatrossi (Diomedea albatrus) yllätti täysin, sillä laji on kovan luokan harvinaisuus alueella. Tosin se pesii Japanille kuuluvilla Tyynen meren saarilla. Kovassa tuulessa yksittäin purjehtineet albatrossit pitkine siipineen olivat todella vaikuttavan näköisiä. Valkonaamaliitäjä (Calonectris leucomelas) esiintyi pitkin merimatkaa pikku parvina (alle 50 yksilöä) ja kokonaismäärä nousi tuhannen paremmalle puolelle. Niitä ilmestyi aika ajoin seuraamaan lauttaa, mutta välillä oli pitkiäkin toveja, ettei näkynyt yhtään liitäjää. Niiden joukosta löytyi kaksi kokotummaa ja kookasta sysiliitäjää (Puffinus carpeines). Pikkukajavia oli kymmeniä tuhansia pitkin matkaa, pääosin iltapäivällä ohittaessamme mainioita kala- ja merilinnustoalueita. Kookkaimmista lokeista japaninlokki esiintyi ainoana melko runsaana ja suurin osa niistä oli aikuisia lintuja. Reilusta kymmenestä kihusta sain määritetyksi 6 merikihua. Sanrikun kohdalla merellä oli sadoittain kiisloja sekä ruokkilintuja. Määritettyjä etelänkiisloja oli 200 ja joukosta sain määritetyksi yhden pohjankiislan. Pienistä ruokkilinnuista laivan viereltä plokkasin kaksi mustakurkkumurrelia (Synthliboramphus antiquus) sekä seitsemän japaninmurrelia (Synthliboramphus wumizusume). Määrittämättömiä oli satoja yksilöitä. Sendari-Sanriku alueella, Honsun koillisosan parhailla merilinnustoalueilla, oli runsaasti hylkeitä pikku parvina. Alue on linnustoltaankin hyvin mielenkiintoinen, kuten tuli edellä kerrotuksi. Laiva ohitti alueen illan viimeisinä tunteina, joten valaistukseltaan tarkkailu vastavaloon ei ollut kaikkein parhaimpia. Illalla oli nautinnollista mennä ofuroon, kuumaan altaaseen, rentouttaen staijista kipeytyneitä hartioita. Se onkin kokemisen arvoinen keinuvalla laivamatkalla. 11

12 Seuraavana aamuna oli mahdollisuus katsella pari tuntia Hokkaidon merilinnustoa ennen Kushiron satamaan saapumista. Vanha isolokki toi tuulahduksen arktisista olosuhteista. Reilut 500 mustalintua ja 50 etelänkiislaa vanhan kalalokin ja parinkymmenen ulappamerimetsoa lisäksi olivat lähes ainoita lintuja viileässä Hokkaidon meri-ilmastossa. Japaninkurkien valtakuntaa Satamasta suuntasin suoraan Kushiron rautatieasemalle, jonka yhteydessä oli autovuokraamo. Vuokrasin ilman varausta nopeasti Nissanin kolmeksi päiväksi, hintana vajaa yeniä. Autoa hetken odotellessa nautin aseman yhteydessä olevassa kahvilassa ansaitut aamukahvit maukkaine donitseineen. Suuntasin ajomatkani suoraan Akan in kurkikeskukseen, joka on vajaan tunnin ajomatkan päässä Kushirosta Kushiron suoalueen luoteispuolella. Tämän suoalueen keskeiset osat muodostavat Kushiron suojelualueen, joka on tärkein japaninkurjen (Grus japonicus) pesimä- ja talvehtimisaluetta. Nämä ainoana Japanissa pesivät kurjet (Tancho de Tsuru japaniksi tarkoittaen tanssivaa kurkea) ovatkin ruokinnan ja suojelun ansiosta kasvaneet yli 600 linnun populaatioksi. Vaikka maa oli vielä ohuelti lumen peitossa, tapasin kolmella ruokinta-alueella (Tancho no Sato, Watanabe Kyuji-ba, Ito Sanctuary) enää yhteensä 80 japaninkurkea. Melkoinen osa talvehtineesta kannasta oli jo siirtynyt pesimäpaikoilleen Hokkaidon itäosan soille ja merenrantaruovikoille. Sainpa nähdä pieniä tanssiesityksiä ja lentopyrähdyksiä, mutta hurmoksessa tanssivien kurkien esitykset jäivät toiseen kertaan. Kushiron suoalueen pohjoisosan läpi ajaessani pysähdyin Setsurigawan sillan kohdalle toviksi. Talven kylmimpinä hetkinä osa kurjista talvehtii tämän sillan kahta puolta joessa, mikä estää petoja hyökkäämästä niiden kimppuun. Helmikuun kylminä pakkasaamuina höyryävä joki kurkineen luo mahtavan tunnelman talvisessa maisemassa. Sillan vieressä tiaisparvessa oli neljä viitatiaista. Hieman myöhemmin eräällä suolla uiskenteli tulvalampareissa kaksi uiveloparia ja neljä isokoskeloparia. Samaisella suolla näin ensimmäiset jo pesimäpaikalle siirtynyttä japaninkurkea. Suolla oli myös 5 laulujoutsenta. Kurkipaikkojen luona näin samanlaisen alapuolelta piekanamaisen värityksen omaavan hiirihaukan, jollaisen näin Urasassa aiemmin talvella. Iltapäivällä suuntasin kohti pohjoista Nemuro Shibetsuun Shiraruto-kon in ja Kusharo-ko n kautta. Matkalla pelloilla Shiraruto-kon in jälkeen ruokaili laulujoutsenta. Kusharoko n itärannalla oli pari pientä, kuumien lähteiden avulla sulana pysyvää aluetta, joissa talvehti hohtavien hankien keskellä laulujoutsenta. Järvi oli muuten täysin jäässä ja järven takana kohosivat melko korkeat lumiset vuoret. Kauniissa iltapäivä-auringossa valkeat joutsenet hohtavan valkeassa lappimaisessa maisemassa toi karun, mutta keväisen kotoisen tunnelman. Järven taakse jätettyäni suuntasin suoraan Nemuro Shibetsuun, jonne saavuin auringon jo laskettua, mutta viimeisten säteiden valaistessa sataman merilinnustoa. Kolmisenkymmentä harmaahaikaraa, 700 japaninmerimetsoa, 6 virta-allia ja pieni joukko lokkeja toivotti minut tervetulleeksi Ohotanmeren rannalle. 12

13 Matkaa oli vielä noin 100 kilometriä jäljellä Rausuun, joka oli yksi matkani keskeisiä kohteita. Pimeässä ja ajoittain jäisellä tiellä meren rantaa seuraten saavuin Rausuun Paikka toi mieleen Varangin rantamaisemat vaivaiskoivuineen, karuine tuntureineen ja kalasatamineen. Hotelli Rausu Dai-Ichi tarjosi ofuro-kylpyineen ja paikallisine japanilaisine illallisineen nautinnollisen tuokion päivän lopuksi. Yksi listalaji, japaninkurki, oli jäänyt unohtumattomasti mieleen hohtavien lumihankien keskellä. Kotkien kotka: jättiläismerikotka Seuraavana aamuna oli herätys jo klo 4.40, sillä päivän projektilaji oli jättiläismerikotka (Haliaeetun pelagicus), jotka rannan yöpymispuista lähtevät liikkeelle jo auringon noustessa. Ajoin Raususta 19 km pohjoiseen aina Shiretokon kansallispuiston portille saakka ja menomatkalla sain kiikariini kaukana merelle lentävän vanhan linnun. Myöhemmin näin ilmeisesti saman linnun istuvan jäälohkareella parin kilometrin päässä rannasta. Aurinko nousi klo 5.20 Kuriilien saarten takaa. Shiretokon niemimaan ja Kuriilien saarten välinen alue oli runsaiden jäälauttojen peittämä. Kalastusalukset olivat matkalla meren runsaiden antimien luo. Ohotanmereltä tuulet toivat koko ajan lisää jäälauttoja. Tyynessä aamussa meren rannat täyttäneet sadat virta-allit ääntelyineen loivat ikimuistoisen kokemuksen pikku pakkasessa. Shiretokon niemimaa on tärkein jättiläismerikotkien talvehtimisalue Japanissa. Onnistuin paluumatkalla Rausuun huomaamaan tien vierellä, korkealla rinteessä, koivun oksalla istuvan vanhan, komean kimittävän linnun. Filmiä paloi. Hieman myöhemmin löysin vielä toisen esiaikuisen linnun istuvan etäämmällä koivussa. Yleensä nämä talvehtivat linnut siirtyvät kohti Kamtsatkan niemimaata viimeistään maaliskuun lopussa. Ajankohtaan nähden minua vielä onnisti. Talven kylmyydestä riippuen talvehtivia lintuja voi olla jopa reilut 50. Parasta aikaa runsaiden määrien näkemiseen on tammi/helmikuun vaihde. Suurempien serkkujen joukkoa täydensi vielä 6 vanhaa ja 3 nuorta merikotkaa. Yhdessä puussa istui vierekkäin kolme lintua. Alue on myös harvoja korppien tapaamispaikkoja Japanissa. Shiretokon kansallispuiston suunnasta lensi 50 linnun parvi meren rannalle. Mosekarubetsussa uiskennellut aasiankoskikara ja kolme muuta yksilöä Rausugawassa olivat maininnan arvoisia. Rantavesistä löytyi runsaiden japaninlokkien ja ohotanlokkien joukosta 5 vanhaa amerikanisolokkia (Larus glaucescens). Lokit olivat lähes yksinomaan vanhoja. Vanha ja nuori naurulokki oli saapunut alueelle. Kalalokkeja oli kymmenkunta. Palasin hotellille takaisin klo 7.30 aamiaiselle, tsekkasin ulos 7.50 ja suuntasin Rausun kalasatamaan. Taivas oli pilvistymässä ja lumisade alkoi Aamu oli onnistunut oivallisesti, joten lumisateen heikentäessä näkyvyyden heikoimmillaan vain muutamaan sataan metriin oli aiheellista suunnistaa kohti Nemuro Shibetsuun. Sateen heiketessä tein silmäyksen sen kalasatamaan, mutta nyt se oli lähes tyhjä. Jatkoin matkaa merenrantaa seuraten kaakkoon Notsuke Hantoon ja Furen-ko hon, jotka ovat erinomaisia lintupaikkoja. 13

14 Tuhansia vesilintuja Lumisateiden muututtua kuurottaisiksi oli mahdollista tarkkailla Notsuke Hanton linnustoa. Kolmessa parvessa oli 350 laulujoutsenta rantavesissä. Alue on myös tärkeä sepelhanhen pysähdyspaikka muuttomatkalla. Sinne oli jo saapunut 520 linnun parvi. Rantavesissä oli sadoittain puolisukeltaja sorsia. Nämä kaikki olivat niemimaan eteläpuolella. Ohotanmeren puolella avovedessä uiskenteli satoja telkkiä, 7 allia ja noin 100 mustalintua. Tukkakoskeloita oli pitkin matkaa ja sadat eri ikäiset isolokit esiintyivät runsaana alueella. Notsuken niemimaalta palattuani seurasin merenlahden etelärantaa Odoido-kon kautta Futenko hon. Odaido-ko n rannoilla oli enää vain 70 laulujoutsenta. Talvehtiva kanta voi käsittää useita tuhansia lintuja. Kovina talvina "valkoinen kuolema" karsii osan linnuista, sillä ne eivät osaa lähteä etelämmäksi sään muuttuessa tosi kylmäksi ja sulien täysin jäädyttyä. Odaidon ohitettuani näin tien varressa kaksi nuorta merikotkaa istuvan puiden latvassa. Puolen päivän jälkeen käytin useita tunteja aikaa Furen-ko n monipuolisen linnuston läpikäymiseen. Alueelle oli jo saapunut kymmeniä tuhansia sorsia. Parasta antia olivat sirppisorsat (24k/10n). Pieni 20 sepelhanhen ryhmä löytyi täältäkin. Laulujoutsenia oli 220. Rantojen pesimäpaikoille oli saapunut jo 4 japaninkurki paria. Näinpä yhden ruovikossa, lähellä tietä olleen parin esittävän parittelukohtauksen. Valitettavasti en ollut kamerani kanssa kyllin nopea. Isolokit olivat täälläkin runsaina. Pitkin matkaa oli näkynyt 50 vanhaa harmaalokkia, mutten niihin kiinnittänyt sen enempää huomiota. Euroopassa parhaillaan käytävä vilkas lokkikeskustelu olisi voinut antaa paremman innoituksen niidenkin huolellisempaan katseluun. Hashirikotan kylällä kuulin tutun pähkinänakkelin maiskutuksen ja sainkin pian kiikariini kaksi asiatica alalajin lintua. Myöhemmin Tobai ssa näin myös kaksi nakkelia. Muualla Japanissa esiintyy ruskeavatsainen alalaji. Viitatiaisia oli näkynyt ainakin puolenkymmentä. Saavuin Tobai hin klo 15. Ihailin rantasulassa uiskentelevaa 600 laulujoutsenen parvea. Mainittakoon, että nuoria joutsenia oli hyvin vähän. Haarahaukkoja oli näkynyt päivän aikana viitisenkymmentä, kuten edellisenäkin päivänä pitkin matkaa. Sain majoituksen Minshuku Futen ista, jota pitää yllä paikallinen lintuharrastaja, Matsuo-san. Hän on noin 50-vuotia mies, joka on asunut alueella yli puolet elämästään ja tuntee alueen linnuston erittäin hyvin. Sain häneltä vihjeen lähistöllä olevasta äyriäishuuhkajasta (Ketupa blakistoni) reviiristä, joten suuntasin heti sinne ennen auringon laskua. Parin tunnin seisoskelu sillalla, jonka luona linnun usein voi kuulla, - ja parhaimmassa tapauksessa nähdä - ei tuottanut nyt tulosta. Kuulin silti kaukaa viirupöllön soidinääntä. Paikalliset lintuharrastajat ovat päättäneet paljastaa yhden kalahuuhkajareviirin lintumiehille, jotta he saavat mahdollisuuden lajin havaitsemiseen ilman, että muita reviirejä häiritään. Tälläkin paikalla tieltä poistuminen on kielletty, sillä joen varren metsäalue on rauhoitettu 5km matkalta. Pöllö pitäisi kuulua hyvin tielle. Minshukussa oli 5 muuta lintuharrastajaa, joten nautimme yhdessä talon tekemän herkullisen illallisen keskustellen Pohjois-Japanin linnustosta. Matsuo-san on hyvin vieraanvarainen ja tarjoaa erinomaisen tukikohdan lintuharrastajille hyvine tietoineen. Yksi näistä lintumiehistä 14

15 oli kotoisin Pohjois-Honsusta tutkien metsähanhea ja oli yleensäkin kiinnostunut eri hanhien esiintymisestä. Hänellä oli myös mielenkiintoisia kokemuksia retkeilystä Kamtsatkalla. Hän oli halukas ottamaan yhteyttä suomalaisiin hanhitutkijoihin, mikäli joku on kiinnostunut. Hokkaidon itäkärjen linturannat Nukuin univelkoja pois ja nousin aamiaiselle klo 7. Sen jälkeen suuntasin Shunkunitain (Futen-ko n itäosan matalat rannat) maisemiin. Kova luoteistuuli ei houkutellut meren äärelle. Purevan kylmä tuuli osoitti raakuutensa, sillä vaatekerrokset eivät tuntuneet pitävän kylmää loitolla. Kiurun livertelivät Shunkunitain niityillä kevään merkkeinä. Paikka on kesällä mielenkiintoinen linnustoltaan ja syysmuutolla alueella tapaa runsaasti mielenkiintoisia kahlaajia, mm. rusokaulasirrejä. Suuntasin matkani kohti Nemuroa ja edelleen meren rantaa seuraten itään Nosappu Misakiin, joka on Hokkaidon itäisin kärki. Matkalla pysähdyin muutamassa satamapaikassa. Yhdessä niistä oli talvehtinut parvi beringinsirrejä (Calidris ptilocnemis), mutta en löytänyt lintuja, joten oletettavasti ne olivat lähteneet jo muutolle. Nosappu Misaki ssa uiskenteli meressä talvipukuinen härkälintu ja vanha amerikanisolokki. Isolokkeja oli noin 150 pitkin pohjoisrantaa. Vanha muuttohaukka istui rantatörmän päällä valmiina iskemään meressä uiskenteleviin sorsiin. Rantatörmillä ruokaili ruusuvuoripeippoa. Jatkoin etelärantaa seuraten Ochiishi Misakiin pysähtyen matkalla Habomain ja Hanasakikon satamissa. Habomaissa löytyi 2 kaakkuria ja 17 lapasotkaa. Konbu Morin satamassa uiskenteli 2 talvipukuista mustakurkku-uikkua ja satakunta allia. Paikan yli lensi 120 ruusuvuoripeipon parvi. Virta-alleja oli sadoittain pitkin matkaa, samoin telkkiä ja mustalintuja. Ohotanlokki oli hyvin runsas ja harmaalokkikin oli runsaampi kuin aiemmin. Merikotkia oli näkynyt päivän aikana 4 (1ad ja 3 subad). Ochiishi Misaki osoittautui mainioksi merilintupaikaksi. Reilun tunnin staijaus majakan luota merelle toi kolme uutta lajia. Vanha ja nuori nokiriskilä (Cepphus carbo), talvipukuinen tyynenmerenriskilä (Cepphus columba) ja 3 talvipukuista pikkukiislasta (Aethia pusilla) sain määritetyksi vedestä. Etempänä oli useita muita määrittämättömiä lintuja. Matka majakalta takaisin parkkipaikalle toi hippiäisen. Alunperin ajatuksenani oli ajaa samana iltana Kushiroon, mutta päätinkin palata takaisin Minshuku Furen'iin ja yrittää uudelleen kalahuuhkajan havaitsemista. Matsuo-san oli hiukan yllättynyt paluustani ja joutui lähtemään illallistarpeiden ostoon, sillä en tehnyt hänelle varausta toisesta yöstä. Itse lähdin äyriäishuuhkajapaikalle ja reilun tunnin odotukseni palkittiin, sillä paria minuuttia vaille klo 18 kumea koiraan puhallus tuli aivan sillan luota, hetken kuluttua hiukan kauempaa ja etäältä kuului naaraan vastaus. Koiras puhalsi vielä pari kertaa ja naaras vastasi kerran. Ensimmäinen puhallus tuli niin voimakkaana ja kumeana sillan luota, että pöllön täytyi olla näköetäisyydellä, mutten vain huomannut sitä. Odotin vielä tovin paikalla, mutta uusia puhalluksia ei enää kuulunut. Palasin majapaikkaani ja sain kuulla herra Matsuo lta, että pöllö pesii suojelualueen toisessa päässä ja haudonta on jo meneillään. Voin sanoa tätäkin päivää todella onnistuneeksi. 15

16 Heräsin jo klo 4.20 ja lähdin liikkeelle 4.35, sillä aamun kohde ennen Kushiroon paluuta oli vielä Kiritappu, jota en ehtinyt käydä katsomassa edellisenä päivänä. Saavuin vajaa kuusi Kiritappuun ja menin staijaamaan niemen kärkeen majakalle tunniksi. Virta-alleja, mustalintuja ja alleja oli yhteensä noin 500, kahta sikäläistä merimetsolajia (japanin ja ulappa) oli kumpaakin puolen sataa, isoja lokkeja satoja ja Kiritappun satamassa uiskenteli 100 laulujoutsenta. Lähdin merenrantaa seuraten ajelemaan kohti Kushiroa, jonne saavuin klo 9 ja palautin auton vuokraamolle 936km lisää kilometrimittarissa. Matkalla näin Kiritappun länsipuolella ruovikossa japaninkurkiparin ja monin paikoin oli sadoittain puolisukeltajia. Lisää merilintuja Paluulautta Tokioon lähti klo 12 tehden ensin pysähdyksen Tokachi ssa klo 17 Kushiron länsipuolella. Tällä matkalla näkyi pieni joukko mustalintuja ja 5 pilkkasiipeä sekä viitisenkymmentä etelänkiislaa. Seuraavana aamuna nousin taas ylös ennen kuutta aloittain meristaijauksen laivan ohittaessa Kinkazan niemimaata. Parhaiten merilintuja oli juuri aamutunteina Kinkazan ja Shioyazakin kohdalla. Mainittakoon pari sataa etelänkiislaa ja mustakurkkumurreli, 2 mustajalkaalbatrossia, merikihu ja 6 määrittämätöntä kihua. Tuhannet valkonaamaliitäjät seurasivat pitkin matkaa suurimpien parvien (muutama sata) ollessa Chiban niemen ympäristössä. Kokonaismäärä oli useita tuhansia. Niiden joukosta onnistuin löytämään 2 nokiliitäjää ja 6 sysiliitäjää. Ehkä paluumatkan parasta antia oli mereen laskeutuneet kolme talvipukuista isovesipääskyä. Laivan saavuttua Tokion lauttaterminaaliin vajaa klo 21 suuntasin Tokion keskustaan, missä puolilta öin tapasin vanhan Oulun aikaisen opiskelututtavan, jonka kanssa vietin viikonlopun tutustuen Tokion nähtävyyksiin. Lauantai oli sateinen päivä, jolloin kävimme Hakonessa. Sunnuntaina nautimme kauniista keväisestä auringonpaisteesta shoppaillen ja kävellen Tokion keskustassa (Akihabara, Shinjuku). Mitään mainittavia lintuhavaintoja ei tullut. Kioton kukkivia kirsikkapuita sekä temppeleitä Maanantai-aamuna 31/3 suuntasin viideksi päiväksi Kiotoon lähinnä tutustuen temppelipaljouteen ja ihastellen valkoisena kukkiviin runsaisiin kirsikkapuihin. Lintuja tuli silmäillyksi siinä muun turistimatkailun ohessa. Säät olivat hiukan vaihtelevat, auringonpaistetta ja sadetta vuorotellen. Kioton parhaita kohteita oli keisarillinen puisto, Kama-joki ja pari pientä lampea koillisosassa. Yhtenä päivänä kävin Narassa ja yhden iltapäivän vietin Kobessa tavaten japanilaista opiskelukaveria. Tämän viiden päivän kiertely toi vain kaksi keväälle uutta lajia: haarapääsky ja kuusitiainen. Kama-joessa ja parissa lammessa oli muutama silkki-, jalo- ja harmaahaikara. Jodigin rinteillä pesi haikarakolonia: 6 yöhaikaraa, 4 silkkihaikaraa ja 20 harmaahaikaraa. Takaragaike lammella uiskenteli pikku-uikku. Sorsista mainittakoon Kama-joella uiskennelleet 2 sirppisorsaa. Idänturturikyyhkyjä ja ruosterstaita näkyi muutama kymmenen joka päivä. 16

17 Keisarillisessa puistossa näkyi päivittäin alle kymmenen taigakirvistä, muutama amurinrastas ja nokkavarpunen, parikymmentä pyrstötiaista, yksi härkälepinkäinen sekä idänsilkkikerttu. Kama-joella tapasin kerran kuningaskalastajan ja naaras kivikkorastaan. Muutamia keltaisen värin harmaapääsirkkuja näkyi päivittäin ja Narassa näin koiras ohotansirkun. Tikoista pientä japaninpikkutikkaa näkyi päivittäin ja keisarillisessa puistossa näkyi kerran japaninvihertikka. Tämä osa matkaa oli siis pyhitetty japanilaiselle kulttuurille ja sitä tulikin ahmituksi viisi päivää yltäkylläisesti. Joka paikassa valkoisena kukkivia kirsikkapuita jaksoi ihailla päivästä päivään. Japanissa kevät on tullut ja sitä juhlitaan puistoissa kirsikkapuiden alla silloin, kun kirsikkapuut kukkii. Meillä Suomessa vappua pidetään kevään juhlapäivänä, tuleepa taivaalta räntää tai paistakoon aurinko routaiseen maahan. Japanissa ihmiset ostavat repullisen syötävää ja korillisen sakea, istuutuvat koko päiväksi kirsikkapuun juurelle ja nauttivat keväästä. Työpaikoilta juniorit pannaan varaamaan parhaat paikat puistoista jo aamulla ja ostamaan piknik-tarvikkeet. Vanhempi väki saapuu juhlimiseen mukaan iltapäivällä. Ei hassumpaa Palasin perjantai-iltana takaisin Tokioon ja lauantaiaamuna 5.4. lähti lentoni Naritan kentältä Amsterdamin kautta Helsinkiin. Reilun kolmen kuukauden Japanin matka oli takana ja lintulajeja onnistuin saamaan kasaan kaikkiaan 154, mikä ei ole mitenkään hassumpi tulos talvikuukausilta. Etelä-Japanin osuuden jälkeen tuli vielä 19 elistä eli kokonais elismäärä kasvoi tällä Japanin reissulla 41:llä. Lajit 1. Kaakkuri 2. Kuikka 3. Silkkiuikku 4. Härkälintu 5. Mustakaulauikku 6. Mustakurkku-uikku 7. Pikku-uikku 8. Merimetso 9. Japaninmerimetso 10. Ulappamerimetso 11. Kyhmyjoutsen 12. Laulujoutsen 13. Sepelhanhi 14. Ristisorsa 15. Sinisorsa 16. Täplänokkasorsa 17. Lapasorsa 18. Tavi 19. Haapana 20. Siperiantavi 21. Mandariinisorsa 22. Sirppisorsa 23. Harmaasorsa 17

18 24. Jouhisorsa 25. Punasotka 26. Tukkasotka 27. Lapasotka 28. Telkkä 29. Virta-alli 30. Alli 31. Haahka 32. Mustalintu 33. Pilkkasiipi 34. Uivelo 35. Tukkakoskelo 36. Isokoskelo 37. Etelänkiisla 38. Pohjankiisla 39. Nokiriskilä 40. Tyynenmerenriskilä 41. Mustakurkkumurreli 42. Japaninmurreli 43. Pikkukiislanen 44. Japaninalbatrossi 45. Mustajalka-albatrossi 46. Havaijinalbatrossi 47. Valkonaamaliitäjä 48. Nokiliitäjä 49. Sysiliitäjä 50. Merikihu 51. Ohotanlokki 52. Japaninlokki 53. Amerikanisolokki 54. Isolokki 55. Harmaalokki 56. Kalalokki 57. Kiinannaurulokki 58. Naurulokki 59. Pikkukajava 60. Yöhaikara 61. Silkkihaikara 62. Pikkujalohaikara 63. Jalohaikara 64. Idänriuttahaikara 65. Harmaahaikara 66. Pikkukapustahaikara 67. Kurki 68. Mantsuriankurki 69. Japaninkurki 70. Lumikurki 71. Silmälasikurki 72. Nokikana 73. Liejukana 18

19 74. Pitkäjalka 75. Pitkänokkatylli 76. Mustajalkatylli 77. Siperiankurmitsa 78. Tundrakurmitsa 79. Töyhtöhyyppä 80. Suosirri 81. Metsäviklo 82. Rantasipi 83. Valkoviklo 84. Kuovi 85. Isovesipääsky 86. Merikotka 87. Jättiläismerikotka 88. Haarahaukka 89. Hiirihaukka 90. Kanahaukka 91. Varpushaukka 92. Muuttohaukka 93. Tuulihaukka 94. Äyriäishuuhkaja 95. Viirupöllö 96. Idänturturikyyhky 97. Kauluskaija 98. Kuningaskalastaja 99. Japaninvihertikka 100. Käpytikka 101. Japaninpikkutikka 102. Kiuru 103. Haarapääsky 104. Räystäspääsky 105. Virtavästäräkki 106. Västäräkki 107. Japaninvästäräkki 108. Taigakirvinen 109. Tuhkakirvinen 110. Lapinkirvinen 111. Japaninbulbuli 112. Härkälepinkäinen 113. Tilhi 114. Aasiankoskikara 115. Peukaloinen 116. Laaksoleppälintu 117. Sinipyrstö 118. Tulirintatimali 119. Kivikkorastas 120. Amurinrastas 121. Ruosterastas 122. Idänsilkkikerttunen 123. Heinäkerttu 19

20 124. Viitatiainen 125. Hömötiainen 126. Kuusitiainen 127. Talitiainen 128. Kirjotiainen 129. Pyrstötiainen 130. Hippiäinen 131. Pähkinänakkeli 132. Japaninrilli 133. Niittysirkku 134. Pohjansirkku 135. Kultatöyhtösirkku 136. Harmaapääsirkku 137. Japaninkeltasirkku 138. Ohotansirkku 139. Pikkupajusirkku 140. Idänviherpeippo 141. Vihervarpunen 142. Järripeippo 143. Ruusuvuoripeippo 144. Pyrstötulkku 145. Punatulkku 146. Nokkavarpunen 147. Pikkuvarpunen 148. Viirupääkottarainen 149. Närhi 150. Siniharakka 151. Harakka 152. Idännakka 153. Mustavaris 154. Varis 155. Paksunokkavaris 156. Korppi 20

Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero

Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero LINTUHAVAINNOT 1999 ALKAEN 1999 Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero 30.3. Varis Salon keskusta 1 5.4. Käpytikka Halikonlahti/Salo 2 5.4. Peippo Halikonlahti/Salo 3 5.4. Fasaani Halikonlahti/Salo

Lisätiedot

Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin

Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin Suurin osa Lapin linnuista on muuttolintuja. Kaukaisimmat muuttolinnut viettävät talvensa tuhansien kilometrien päässä, Afrikassa tai Intiassa

Lisätiedot

Puolisukeltajasorsat ja sukeltajasorsat eroavat. osa 1 SYYSPUVUSSA

Puolisukeltajasorsat ja sukeltajasorsat eroavat. osa 1 SYYSPUVUSSA Sorsalintujen osa 1 tunnistaminen SYYSPUVUSSA Hämärässä metsästäminen vaatii erittäin kokeneen metsästäjän, jotta pystyisi tunnistamaan lajit pelkästään silhuetin perusteella. Mikä laji on kuvassa? Heinäsorsa

Lisätiedot

Vuosina 2007-2014 vuoden ensimmäisenä päivänä MLY:n alueella havaitut lajit (Lähde: Tiira)

Vuosina 2007-2014 vuoden ensimmäisenä päivänä MLY:n alueella havaitut lajit (Lähde: Tiira) Vuosina 2007-2014 vuoden ensimmäisenä päivänä MLY:n alueella havaitut lajit (Lähde: Tiira) Kaikki lajit Kaikkiaan on havaittu 91 eri lajia. Eri vuosina lajeja on havaittu seuraavasti: 2014 2013 2012 2011

Lisätiedot

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä 1 Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Eteläranta 4 Niskanselän etelärannalla havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 Etelärannalla

Lisätiedot

TLY:n Hakki- ja kararetki Raaseporiin 23.1.2016

TLY:n Hakki- ja kararetki Raaseporiin 23.1.2016 TLY:n Hakki- ja kararetki Raaseporiin 23.1.2016 Roland Vösa Pähkinähakkeja vieraili Marjatan ja Alpon pihassa toistakymmentä Jouko Nurmi Turun lintutieteellinen yhdistys järjesti kautta aikojen ensimmäisen

Lisätiedot

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä.

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärven tilan muutokset ovat heijastuneet järven pesimälinnustoon. Järvelle pesimään kotiutuneet linnut kertovat siitä, millaista ravintoa

Lisätiedot

Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004

Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004 Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004 Koskenmäensillalta etelään Kaj Karlsson 30.08.2004 Sisällysluettelo..2 Johdanto 3 Tarkasteltavan kohteen

Lisätiedot

Jaakonsuon jätevedenpuhdistamo Maakunnallisesti arvokas lintualue

Jaakonsuon jätevedenpuhdistamo Maakunnallisesti arvokas lintualue 29.10.2014 Teksti: Ari Aalto Kuvat: Markku Saarinen Jaakonsuon jätevedenpuhdistamo Maakunnallisesti arvokas lintualue Huom! Puhdistamoalueella liikkuminen on luvanvaraista. Vierailuja koskevista pelisäännöistä

Lisätiedot

Napapiirin luontokansio

Napapiirin luontokansio Puolipilvistä, sanoi etana ja näytti vain toista sarvea Tutki säätilaa metsässä ja suolla ja vertaa tuloksia. Säätilaa voit tutkia mihin vuodenaikaan tahansa. 1. Mittaa a) ilman lämpötila C b) tuulen nopeus

Lisätiedot

Vesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä. Jukka Kauppinen 2010

Vesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä. Jukka Kauppinen 2010 Vesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä Jukka Kauppinen 2010 Vesilinnuston pitkäaikaisseurantaa ik i Pohjois-Savon järvien linnustokehityksestä on seuranta-aineistoa 1930-luvun puolivälistä alkaen.

Lisätiedot

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2015

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2015 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2015 Tringa ry Hannu Holmström HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT KUNTAYHTYMÄ - LOKKILASKENTOJEN RAPORTTI VUODELTA 2015 1. Johdanto

Lisätiedot

Napapiirin luontokansio

Napapiirin luontokansio LINTURETKELLE Napapiirin retkeilyalueen maastossa on monia hyviä lintujen tarkkailupaikkoja. Jokivarressa, Könkäänsaarissa ja Kivalonaavalla voi tavata peräpohjalaisessa suo- ja metsäluonnossa viihtyviä

Lisätiedot

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Junassa on tunnelmaa siitä ei pääse mihinkään. Ja yöjunassa sitä on moninverroin enemmän. Aamulla puoli kahdeksan aikaan astuimme yön rytkytyksen jälkeen Oulun

Lisätiedot

Etelä- Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 23.4. 2016

Etelä- Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 23.4. 2016 Etelä- Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 23.4. 2016 Janne Aalto EKLY:n perinteinen kevätyhteishavainnointi vietettiin lauantaina 23.4. 2016. Havainnointiin osallistuttiin neljällä

Lisätiedot

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80

Lisätiedot

Kairankutsun lintubongausretket

Kairankutsun lintubongausretket Kairankutsun lintubongausretket Luonnon ja lintujen tarkkailu retkeilymuodossa on yksi parhaista rentoutumiskeinoista kiireisen maailmanmenon keskellä. Tähän Pyhä-Luoston kansallispuisto ja Itä-Lapin lumoava

Lisätiedot

Vesilintulaskenta. Linnustonseuranta Luonnontieteellinen keskusmuseo Linnustonseuranta@Luomus.fi

Vesilintulaskenta. Linnustonseuranta Luonnontieteellinen keskusmuseo Linnustonseuranta@Luomus.fi Vesilintulaskenta Linnustonseuranta Luonnontieteellinen keskusmuseo Linnustonseuranta@Luomus.fi 1 1.* Tausta ja tavoitteet Sisävesien pesimälinnuston seuranta Kaksi menetelmää: 1)Pistelaskenta kannanmuutosten

Lisätiedot

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006 1 Riistantutkimuksen tiedote 209:1-5. Helsinki 16.8.6 Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 6 Hannu Pöysä, Marcus Wikman, Esa Lammi ja Risto A. Väisänen Vesilinnuston kokonaiskanta pysyi viime vuoden

Lisätiedot

Lintu ja uistin Nokia 11.8.2014

Lintu ja uistin Nokia 11.8.2014 Tämä kertomus on kirjoitettu kuvastamaan allekirjoittaneen huolta vastuuttomien kalastajien luontokappaleille aiheuttamista vaaroista. Tällä kerralla tilanne päättyi hyvin, mutta kuinka kauan tuo kuvattu

Lisätiedot

Naurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa

Naurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa Naurulokin pesintä Naurulokki Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset Elää lähes koko Suomessa Missä naurulokit ovat talvella? Ulkomailta löydetyt suomalaiset

Lisätiedot

Taurus Hill Observatory Venus Transit 2012 Nordkapp Expedition. Maailman äärilaidalla

Taurus Hill Observatory Venus Transit 2012 Nordkapp Expedition. Maailman äärilaidalla Taurus Hill Observatory Venus Transit 2012 Nordkapp Expedition Maailman äärilaidalla Miksi mennä Pohjois-Norjaan havaitsemaan Venuksen ylikulkua? Lähimmillään Venuksen ylikulkua saattoi kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

Ulkoilua Kuolimon äärellä!

Ulkoilua Kuolimon äärellä! Ulkoilua Kuolimon äärellä! Kuolimon ympäristö tarjoaa loistavat mahdollisuudet ulkoiluun ja luonnosta nauttimiseen. Rantametsissä on kilometreittäin merkittyjä retkipolkuja ja monin paikoin myös laavuja

Lisätiedot

Maallikkojen ilmoittamien lintuhavaintojen luotettavuus

Maallikkojen ilmoittamien lintuhavaintojen luotettavuus Maallikkojen ilmoittamien lintuhavaintojen luotettavuus Jukka Jokimäki ja Marja-Liisa Kaisanlahti-Jokimäki Arktinen keskus Rovaniemen kaupunkilintuatlas- projekti Rovaniemi 2012 1.Johdanto Luonnon tilan

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2013

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2013 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 213 Tringa ry Hannu Holmström HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT -KUNTAYHTYMÄ LOKKILASKENTOJEN RAPORTTI VUODELTA 213 1. Johdanto Helsingin

Lisätiedot

HIIHTÄMÄSSÄ ITÄVALLASSA 2006

HIIHTÄMÄSSÄ ITÄVALLASSA 2006 HIIHTÄMÄSSÄ ITÄVALLASSA 2006 NEVA järjesti matkan Alppien parhaimmistoon kuuluvalle murtomaahiihtoalueelle Itävallan Ramsauhun 20 hengen voimin 25.2. - 4.3.2006. Kokemukset olivat todella hyvät. Majoituimme

Lisätiedot

Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista linnustoon. Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen

Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista linnustoon. Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 HANKKEEN LÄMPÖKUORMA... 2 3 LÄMPÖKUORMAN VAIKUTUKSET

Lisätiedot

TRINGAN RETKI LÄNSI-VIROON 25.-28.9.2014

TRINGAN RETKI LÄNSI-VIROON 25.-28.9.2014 TRINGAN RETKI LÄNSI-VIROON 25.-28.9.2014 Roland Vösa (opas) Aivar salme (kuljettaja) Pirjo Heikkinen Jaakko Sora Sinikka Mononen Anna-Maija Myllynen Tuija Karinkanta Tuire Kujala Esa Heinänen Tuula Kyllönen

Lisätiedot

Kuvat: Petri Kuhno ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Pesinnän merkit. Lasten lintuviikko 30.5.-5.6.2011

Kuvat: Petri Kuhno ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Pesinnän merkit. Lasten lintuviikko 30.5.-5.6.2011 Pesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA Keväällä on aika pesiä! Keväällä ja kesällä on paras aika pesiä. Miksi? on paljon ruokaa (esimerkiksi ötököitä) poikasille ja emoille

Lisätiedot

Järvilinnut matkailun myötätuulessa

Järvilinnut matkailun myötätuulessa Järvilinnut matkailun myötätuulessa Linnustoraportti Puruvesi Järvilinnut matkailun myötätuulessa, jatkohanke Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry LINNUSTORAPORTTI, PURUVESI JOHDANTO Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

RAPORTTI EKLY:N YHTEISHAVAINNOINNISTA 19.4.2008

RAPORTTI EKLY:N YHTEISHAVAINNOINNISTA 19.4.2008 EKLY:n yhp 19.4.28 Sivu 1/6 RAPORTTI EKLY:N YHTEISHAVAINNOINNISTA 19.4.28 Esa Partanen helmikuu 29 (kirjoitusvirhekorjauksia 3/29) PERINNE HENKIIN JA HETI SEITSEMÄN PAIKKAA MUKANA Lauantaina 19.4.28 järjestettiin

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

Rauman kaupunki. Rauman Maanpään vesilintulaskennat ja kehrääjäselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Rauman kaupunki. Rauman Maanpään vesilintulaskennat ja kehrääjäselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Rauman kaupunki Rauman Maanpään vesilintulaskennat ja kehrääjäselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 55/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat

Lisätiedot

B A LTIA N K IE R R O S 10.7. - 16.7.2007

B A LTIA N K IE R R O S 10.7. - 16.7.2007 MAANANTAI 9.7.2007 N. Klo 8.00 startti Huttulasta ja sen jälkeenvesilahdelta Koskenkylästä kohti Vantaata, keli pilvinen ja vesikuurojen mahdollisuus ilmassa Yöpyminen vaimon serkun luona mistä aamulla

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Artjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat v. 2012-2013

Artjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat v. 2012-2013 Artjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat v. - MAALI-hankkeen osaraportti Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry Lahti 6.. Johdanto Päijät-Hämeen maakuntaliitto tilasi Päijät-Hämeen lintutieteelliseltä

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys

Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HARTOLAN KUNTA Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17.5.2015 P21428P006 Raportti 1 (10) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 5.-6. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi

Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 5.-6. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Talvinen luonto -tehtävärastit Avainsanat: biologia, talvehtiminen Luokkataso: 5.-6. lk Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja

Lisätiedot

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009 RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009 Muuttohaukan pesäpaikka: Kuva Tuomo Ollila 11.11.2009 Tuomo Ollila Metsähallitus Luontopalvelut

Lisätiedot

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv ]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv Elipä kerran kolme aivan tavallista lasta: Eeva, Essi ja Eetu. Oli kesä joten koulua ei ollut. Lapset olivat lähteneet maalle isovanhempiensa luokse. Eräänä sateisena kesäpäivänä,

Lisätiedot

TAJ MAHAL PORUKKAKUVA

TAJ MAHAL PORUKKAKUVA 1 Kuva: Markus Keskitalo TAJ MAHAL PORUKKAKUVA Reissuporukka Taj Mahalilla 26.1.2010: Markus, Vinod, Ville, Harri, Seppo, Marja, Jouni ja Saana 2 Intian lyhyt oppimäärä Valtiomuoto: tasavalta Pääkaupunki:

Lisätiedot

Estella - Los Arcos 1.5.

Estella - Los Arcos 1.5. AÑO SANTO 2010-39 päivää Santiagon tiellä - Matti Rasilainen Estella - Los Arcos 1.5. 6. päivä: Estella - Los Arcos 1.5. la pop 09 alt(m) km km yht klo askelmitt. Estella (alb. Parroquial San Miguel) 14238

Lisätiedot

Tervasmäki III -alueen asemakaava Liito-oravainventoinnit 15., 16. ja 23. 4.2010

Tervasmäki III -alueen asemakaava Liito-oravainventoinnit 15., 16. ja 23. 4.2010 Tervasmäki III -alueen asemakaava Liito-oravainventoinnit 15., 16. ja 23. 4.2010 Tekijät: Ympäristöpäällikkö Jukka Kotola ja kaavasuunnittelija Sakari Tanttari Kohteena oli tila 10-401-3-292 valtatie 18:n

Lisätiedot

Muhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat. Jari Jokela

Muhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat. Jari Jokela Muhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat Jari Jokela 2004 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 2 2. LASKENTA-ALUE... 2 3 MENETELMÄT... 2 4. SULKASATOLASKENNAT... 4 Metsähanhi... 4 Joutsen... 4 5.

Lisätiedot

Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 1.-4. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi

Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 1.-4. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Talvinen luonto -tehtävärastit Avainsanat: biologia, talvehtiminen Luokkataso: 1.-4. lk Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Vaimeneeko allin laulu?

Vaimeneeko allin laulu? Vaimeneeko allin laulu? Tahalliset pienet öljypäästöt ovat hälyttävä ongelma Itämerellä: tutkijoiden mukaan Gotlannissa on kuollut öljyyn kymmenessä vuodessa 150 000 allia. teksti juha kauppinen kuvat

Lisätiedot

Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011

Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011 Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011 Krav Maga Ry Turku ja Sunnea Oy järjestivat harjoitusleirin Kroatiassa syyskuussa 2011. Matkakohteena oli historiallinen Trogir. lensivät Norwegianilla ja myöhemmin

Lisätiedot

Thaimaa Rayong 26.1.-2.2.2015

Thaimaa Rayong 26.1.-2.2.2015 Thaimaa Rayong 26.1.-2.2.2015 Rayong Marriott Resort Rayongin alue tuli vähän yllättäen osaksi tämän kertaista Thaimaan matkaamme. Olemme niin intohimoisia hiekkarantakävelijöitä eli varpaistelijoita,

Lisätiedot

++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1

++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1 ++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1 C M Y CM MY CY CMY K ++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 2 PL 32, 90015 OULUN KAUPUNKI www.ouka.fi/tekninen PL 124, 90101 OULU, puh. (08) 315 8300 www.vyh.fi/ppo/ppo.htm OULUN

Lisätiedot

SILUETTEJA. MUSTAPYRSTÖKUIRI (Limosa limosa)

SILUETTEJA. MUSTAPYRSTÖKUIRI (Limosa limosa) SILUETTEJA MUSTAPYRSTÖKUIRI (Limosa limosa) 42 43 Maapallon pienin lintu, kimalaiskolibri, on peukalonpään kokoinen, alle kaksigrammainen minisiivekäs. Suurin lintu on puolestaan Afrikassa elävä lentokyvytön

Lisätiedot

LINNUSTORAPORTTI, ORIVESI

LINNUSTORAPORTTI, ORIVESI Järvilinnut matkailun myötätuulessa Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry LINNUSTORAPORTTI, ORIVESI JOHDANTO Luonnon arvojen huomioon ottaminen on monin tavoin tullut velvoitteeksi meille kaikille. Lainsäädäntömme

Lisätiedot

Tarhamatka 8.-10.10.2010: Vantaa, Virumaa, Toolse, Tallinna, Rapla

Tarhamatka 8.-10.10.2010: Vantaa, Virumaa, Toolse, Tallinna, Rapla Tarhamatka 8.-10.10.2010: Vantaa, Virumaa, Toolse, Tallinna, Rapla Tarhamatka alkoi torstai iltana ja menimme yöpymään rekkuaktiivin luokse Vantaalle, jossa rapsuttelimme useita kotia etsiviä kissoja.

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Metsälain mukaiset

Lisätiedot

Saari on melko pieni, parhaat lintupaikat pystyy hyvin käymään viikossa.

Saari on melko pieni, parhaat lintupaikat pystyy hyvin käymään viikossa. Lanzarote 19.1. - 26.1.2005 Petri Saarinen saarinen.petri@kolumbus.fi Perheen odotettu Thaimaan matka vaihtui pikaisesti Kanarian saarista pohjoisimpaan, tuliperäiseen Lanzaroteen. Puerto del Carmenissa

Lisätiedot

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Maarit Naakka LuK Marika Vahekoski Luk 0 Kuva1. Lapväärtin joki virtaa Dagsmarkin halki. Kannen kuvassa on joen eteläpuolista vanhaa asutusta.

Lisätiedot

2. Talvikausi: arvokkaiksi koskikarakohteiksi nimetään virtavesiä, joissa tavataan talvisin kerrallaan vähintään 10 koskikaraa.

2. Talvikausi: arvokkaiksi koskikarakohteiksi nimetään virtavesiä, joissa tavataan talvisin kerrallaan vähintään 10 koskikaraa. LAPIN MAAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT LINTUJEN KERÄÄNTYMISALUEET Kohteiden valintakriteerit: Maakunnallisesti tärkeitä muuttolintujen levähdysalueita ovat kohteet, joissa tavataan säännöllisesti jossakin vaiheessa

Lisätiedot

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2014

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2014 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2014 Tringa ry Hannu Holmström HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT KUNTAYHTYMÄ LOKKILASKENTOJEN RAPORTTI VUODELTA 2014 1. Johdanto

Lisätiedot

LINTUJEN LENTOREITTISELVITYS FINNOON ALUEELLA

LINTUJEN LENTOREITTISELVITYS FINNOON ALUEELLA LINTUJEN LENTOREITTISELVITYS FINNOON ALUEELLA Esa Lammi 29.1.2013 LINTUJEN LENTOREITTISELVITYS FINNOON ALUEELLA SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 2 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 2.1. MUUTONSEURANTA... 2 2.2. VESILINTUJEN

Lisätiedot

KUORTANEEN KUNTA TARKISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN LIITE 5. Vastaanottaja Kuortaneen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti

KUORTANEEN KUNTA TARKISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN LIITE 5. Vastaanottaja Kuortaneen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti LIITE 5 Vastaanottaja Kuortaneen kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.9.2015 Viite 1510020028 KUORTANEEN KUNTA LÄNSIRANNAN OSAYLEISKAAVAN TAISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN 1 Päivämäärä

Lisätiedot

Pieksänjärven niittoalojen linnusto- ja sudenkorentoselvitys 2011. Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus. Tutkimusraportti 115/2011

Pieksänjärven niittoalojen linnusto- ja sudenkorentoselvitys 2011. Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus. Tutkimusraportti 115/2011 Pieksänjärven niittoalojen linnusto- ja sudenkorentoselvitys 2011. Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Tutkimusraportti 115/2011 Tuomas Syrjä Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Tutkimusalue

Lisätiedot

ARVONPELLON LEIKKIPUISTO HILJANPOLKU

ARVONPELLON LEIKKIPUISTO HILJANPOLKU ANTTILAN LÄHILIIKUNTAPAIKKA, ANSARITIE Anttilan uudella lähiliikunta-alueella on tekemistä kaikenikäisille, vauvasta vaariin. Avarassa leikkipuistossa on vauva-, lauta- ja ryhmäkeinu, kiipeilyverkko ja

Lisätiedot

Rantasalmenkierros 18-19.6 2012

Rantasalmenkierros 18-19.6 2012 Rantasalmenkierros 18-19.6 2012 Osallistujat: Raimo Hämäläinen Vantaa Aulis Nikkanen Aarne Talikka Helsinki Salo yksinsoutuvene. Veneet: Sulkavan soutumalliset vuorosoutuvene ja Aloitimme kierroksen Tammenlahden

Lisätiedot

Retinranta Nallikarissa

Retinranta Nallikarissa KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Retinranta Nallikarissa Sijainti: Retinrannan luontopiste on Nallikarista Toppilansaareen merenrannan tuntumassa johtavan pyörätien varressa. Sinne löytää helpoiten Nallikarinranta-nimisen

Lisätiedot

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Vuonna 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi keskittyi Änättijärven rantoihin. Kyseessä oli jatko vuonna 1987 alkaneelle inventointityölle.

Lisätiedot

Puente de la Reina- Estella 30.4.

Puente de la Reina- Estella 30.4. AÑO SANTO 2010-39 päivää Santiagon tiellä - Matti Rasilainen Puente de la Reina- Estella 30.4. 5. päivä: Puente la Reina - Estella 30.4. pe pop 09 alt(m) km km yht klo askelmitt. Puente la Reina (alb.

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Lintujen päämuuttoreitit Suomessa. Karttaliite

Lintujen päämuuttoreitit Suomessa. Karttaliite Karttaliite Tero Toivanen, Timo Metsänen ja Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry 14.5.2014 Sisällys Karttojen selite ja tulkintaohje... 3 Yhdistelmäkartat kaikkien lajien muuttoreiteistä... 4 Kevätmuutto...

Lisätiedot

Lintujen muutto ja muuton valtaväylät Suupohjassa

Lintujen muutto ja muuton valtaväylät Suupohjassa Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys ry. 21.1.2013 Etelä-Pohjanmaan liitto PL 109, 60101 Seinäjoki info@etela-pohjanmaa.fi Lintujen muutto ja muuton valtaväylät Suupohjassa Etelä-Pohjanmaalla laaditaan

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Suomen lintujen uhanalaisuus Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Metso, LC Huuhkaja, EN Kuva: Antti Below Tehtävä Ympäristöministeriö antoi lintutyöryhmälle alkuvuodesta

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

MATKAOHJELMA 1.4.2009 1 (5)

MATKAOHJELMA 1.4.2009 1 (5) MATKAOHJELMA 1.4.2009 1 (5) Matka 14: Myanmar (11 pvä/ 10 yötä) 1 yö Yangon- 1 yö Bagan- 2 yötä Mandalay- 2 yötä Inle-järvi- 1 yö Yangon- 3 yötä Ngpali Hotellit: Summit Park View Hotel (Yangon), Thazin

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

Keurusseudun selkälokit erityisseurannassa

Keurusseudun selkälokit erityisseurannassa Keurusseudun selkälokit erityisseurannassa Matti Aalto 2010 (kuva Ari Aalto) Selkälokkeja on tutkittu Keuruun ja Mänttä-Vilppulan järvillä yhtäjaksoisesti kymmenkunta vuotta. Ensimmäinen hyvä parimäärälaskenta

Lisätiedot

Kuuden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2013

Kuuden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2013 Kuuden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2013 Pekka Sundell 25.11.2013 Siirin lehto Kohteet Kantolanniemi ja Luukkaanlahti Eteläranta Varikonniemi ja asemanseutu Aulangon siirtolapuutarha Suosaari Mitä

Lisätiedot

Las Palmas, Gran Canaria hieno yhdistelmä kaupunki- ja rantalomaa

Las Palmas, Gran Canaria hieno yhdistelmä kaupunki- ja rantalomaa Las Palmas, Gran Canaria hieno yhdistelmä kaupunki- ja rantalomaa Joulukuun pakkaset jäivät taakse, kun laskeuduin kuuden tunnin lentomatkan jälkeen Las Palmasin lentokentälle. Kenttäpalvelut toimivat

Lisätiedot

Seoulin kansainvälinen kesäkoulu 2010 25.6-4.8

Seoulin kansainvälinen kesäkoulu 2010 25.6-4.8 Seoulin kansainvälinen kesäkoulu 2010 25.6-4.8 Väkiluku 48,5 miljoonaa Pinta-ala 99 313 km 2 Kieli Korea Valuutta Won Aikavyöhyke GMT +8 Pääkaupunki Seoul Presidentti Lee Myung-bak Etelä-Korea University

Lisätiedot

THAIMAA SPECIAL. Päivä 1. Päivä 2

THAIMAA SPECIAL. Päivä 1. Päivä 2 THAIMAA SPECIAL BANGKOK - KWAI-JOKI HUA HIN GOLF KIERROS 14 päivää / 13 yötä Upea yhdistelmämatka, jossa koet Thaimaan eri puolet ja pelaat Thaimaan upeimmilla kentillä. Voit hankkia edullisia golfvarusteita

Lisätiedot

Sudenkorentoselvitys 2013

Sudenkorentoselvitys 2013 Pyhäjärvi-Instituutti Sepäntie 7, Ruukinpuisto 2700 Kauttua, Eura Sudenkorentoselvitys 20 Eurajokivarsi Koskeljärven pohjoisranta Erkki Jaakohuhta erkki.jaakohuhta@dnainternet.net Sari Kantinkoski sarikantinkoski@gmail.com

Lisätiedot

ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012

ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012 ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012 Torstaina 4.10. saapuivat osallistujat ympäri Suomea ja Norjan Trondheimista. Illalla kokoonnuimme Kaplaakin kiltahuoneelle, jonne

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Voimavapriikki Oy:n Forssan tuulipuistohankkeen ympäristöselvitykset. Lintujen kevätmuuton seurantaselvitys 2011.

Suomen Luontotieto Oy. Voimavapriikki Oy:n Forssan tuulipuistohankkeen ympäristöselvitykset. Lintujen kevätmuuton seurantaselvitys 2011. Suomen Luontotieto Oy Voimavapriikki Oy:n Forssan tuulipuistohankkeen ympäristöselvitykset. Lintujen kevätmuuton seurantaselvitys 2011. Suokukkkoja havaittiin vain muutamia parvia. Kuvassa nuoria intuja

Lisätiedot

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Ohessa olemme pyrkineet heijastamaan joitakin tapahtumia ja tunnelmia sukuseuran matkasta. Lyhyellä matkakertomuksellamme tahdomme jakaa hauskan ja antoisan matkamme

Lisätiedot

Suomen tuulivoima Oy Savonrannan tuulipuistohankkeen muuttolintuselvitys syksyllä 2011 ja keväällä 2012 sekä vaikutusarvio

Suomen tuulivoima Oy Savonrannan tuulipuistohankkeen muuttolintuselvitys syksyllä 2011 ja keväällä 2012 sekä vaikutusarvio Suomen tuulivoima Oy Savonrannan tuulipuistohankkeen muuttolintuselvitys syksyllä 211 ja keväällä 212 sekä vaikutusarvio Jari Kontiokorpi & Antti Tanskanen Savonrannan Syvälahden tuulivoimalapuiston muuttolintuselvitys

Lisätiedot

NÄYTTEENOTTORAPORTTI. 1. Kenttämittaukset

NÄYTTEENOTTORAPORTTI. 1. Kenttämittaukset NÄYTTEENOTTORAPORTTI Projekti 1510006887-003 Päivämäärä 12.8.2013 Laatinut Mikael Leino 1. Kenttämittaukset Päivämäärä 12/8/2013 Näytteenhaku ja kenttämittaukset tehtiin perjantaina 9.8.2013. Näytteet

Lisätiedot

ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija

ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS ympäristöalan asiantuntija HEINÄKUU 2012 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Selvitysalue ja menetelmät... 1 3. Tulokset... 2 3.1 Kuittila...

Lisätiedot

S/y KAREN (Bavaria 38) Greifswald Puotila 14.-24.6.2012

S/y KAREN (Bavaria 38) Greifswald Puotila 14.-24.6.2012 14.6 S/y KAREN (Bavaria 38) Greifswald Puotila 14.-24.6.2012 Matka alkoi Marolankadulta Lahdesta 07.00 josta taksikyydillä matkasimme Pirkkalan lentoasemalle. Lento Ryan Air:lla Bremeniin josta vuokrasimme

Lisätiedot

OULU JOULUNAJAN VIIKKO-OHJELMA

OULU JOULUNAJAN VIIKKO-OHJELMA Joulunajan viikko-ohjelma on voimassa 23.12.2011 8.1.2012 PERJANTAI 23.12. / 30.12. / 6.1. 12:00 MOOTTORIKELKKASAFARI ERÄMAAHAN Nauti ulkoilmaelämästä moottorikelkkasafarilla luonnon sydämeen. Reittimme

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

TORNION KITKIÄISVAARAN TUULIVOIMAPUISTO

TORNION KITKIÄISVAARAN TUULIVOIMAPUISTO SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA TUULIWATTI OY TORNION KITKIÄISVAARAN TUULIVOIMAPUISTO LINNUSTON KEVÄTMUUTTOSELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P17736P001 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Linnuston kevätmuuttoselvitys

Lisätiedot

Ty össäoppimi nen 9.1 -.6.2. 2013 Paikassa Blue Explorers Dive Center, Taurito Bay, Gran Canaria, Espanja

Ty össäoppimi nen 9.1 -.6.2. 2013 Paikassa Blue Explorers Dive Center, Taurito Bay, Gran Canaria, Espanja Ty össäoppimi nen Tuula Pekkala LHM11 Kalajoen ammattiopisto Ty össäoppimi nen 9.1 -.6.2. 2013 Paikassa Blue Explorers Dive Center, Taurito Bay, Gran Canaria, Espanja Gran Canaria on Espanjalle kuuluva

Lisätiedot

LUVIAN OOSINSELÄN TUULIVOIMAPUISTON KEVÄTMUUTTOSELVITYS, TALVIHAVAINNOINTI JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 AHLMAN

LUVIAN OOSINSELÄN TUULIVOIMAPUISTON KEVÄTMUUTTOSELVITYS, TALVIHAVAINNOINTI JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 AHLMAN LUVIAN OOSINSELÄN TUULIVOIMAPUISTON KEVÄTMUUTTOSELVITYS, TALVIHAVAINNOINTI JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Raportista... 4 Selvitysalueen yleiskuvaus... 4

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007 Matti Talala& Jarkko Jakkula MIKSI? Hollannin menestyneet kamppailu-urheilijat saivat meidän kiinnostuksen heräämään Eindhovenia kohtaan. Olisihan se hienoa mennä opiskelijavaihtoon

Lisätiedot

Silkkiuikku. minkki hajottajat. Podiceps cristatus Elinympäristö: ruovikkoiset järvet tai merenlahdet, joissa on tarpeeksi avovettä

Silkkiuikku. minkki hajottajat. Podiceps cristatus Elinympäristö: ruovikkoiset järvet tai merenlahdet, joissa on tarpeeksi avovettä Mitä syö: Silkkiuikku Podiceps cristatus Elinympäristö: ruovikkoiset järvet tai merenlahdet, joissa on tarpeeksi avovettä Kuka syö: minkki hajottajat Tiesitkö? Silkkiuikun liikkuminen maalla on vaivalloista

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. välisen kiinteän yhteyden ja tuulipuiston ympäristöselvitykset. syysmuuton selvitys 2009.

Suomen Luontotieto Oy. välisen kiinteän yhteyden ja tuulipuiston ympäristöselvitykset. syysmuuton selvitys 2009. Oulunsalon- Hailuodon välisen kiinteän yhteyden ja tuulipuiston ympäristöselvitykset. syysmuuton selvitys 2009. Karikukko kuuluu alueen läpimuuttavaan lajistoon Suomen Luontotieto Oy 46/2009 Jyrki Oja,

Lisätiedot