NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ YKSITYISEN HOIDON TUEN KUNTALISÄN MAKSAMINEN 3

Transkriptio

1 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Sosiaalilautakunta SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 YKSITYISEN HOIDON TUEN KUNTALISÄN MAKSAMINEN 3 2 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖKUSTANNUS- TEN VALTIONOSUUS VUONNA PERUSTOIMEENTULOTUKEEN MAKSETTAVA VALTION- OSUUSENNAKKO VUODELLE VANHUSTYÖN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 12 5 KUNTIEN VANHUSTEN AVOHUOLLON KEHITTÄMIS- HANKKKEEN TILANNE 15 6 PALVELUSETELIYRITTÄJIEN HYVÄKSYMINEN 17 7 VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSI- KÖN PERUSTAMINEN - HANKE/LAUSUNTO 18 8 VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSET 20 9 ILMOITUSASIAT 22

2 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Sosiaalilautakunta AIKA kello 18:00-19:37 PAIKKA Kaupunginhallituksen kokoushuone OSALLISTUJAT Aho Kimmo puheenjohtaja Ritvanen Pekka varapuheenjohtaja Aittokallio Tuula jäsen Kemppe Hanna jäsen Kohvakka Seija jäsen Koskinen Seppo jäsen Maja Pirjo jäsen Raittola Hannu jäsen Uusi-Pietilä Riikka jäsen Salokangas Elina KH:n edustaja Ansamaa Eliisa henkilökunnan edustaja Järvinen Anne päivähoidonohjaaja 1 Virtanen Kari vs. sosiaalijohtaja, pöytäkirjanpitäjä LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAT Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Tuula Aittokallio ja Pekka Ritvanen. KÄSITELLYT ASIAT 1-9 ALLEKIRJOITUKSET Kimmo Aho puheenjohtaja Kari Virtanen pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Naantalissa 19. tammikuuta 2007 Tuula Aittokallio Pekka Ritvanen

3 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Sosiaalilautakunta Sosiaalilautakunta YKSITYISEN HOIDON TUEN KUNTALISÄN MAKSAMINEN 52/03/15/ /00/25/2005 Sosiaalilautakunta Valmistelija Anne Järvinen Päivähoitotilanne on ollut erittäin vaikea loppu vuodesta 2005 ja kuluneen v aikana. Raatihuoneen päiväkotiosaston käyttöönotto helpotti päivähoi don järjestämistä tilapäisesti vuoden alussa. Tällä hetkellä hakijaluettelossa on 49 lasta, joista 15:lla on täyttynyt neljän kuukauden hakuaika. Näistä ha kijoista kenelläkään ei nyt ole välitöntä hoi don tarvetta, mutta mikäli van hemmat esimerkiksi työllistyvät, hoito on jär jestettävä. Kesän aikana uusia hakemuksia on tullut kaikkiaan 43 ja yhteensä 24 lap selle on järjestetty kesän aikana hoitopaikka päiväkodeista ja perhepäivä hoidosta peruuntuneille hoitopaikoille. Lisäksi Raatihuoneen päiväkotiosas tolle palkataan yksi lisähenkilö, jolloin saatiin 7 paikkaa yli kolmevuotiaille lapsille. Toimintakauden alkaessa hoitopaikat päiväkodeissa ja perhepäivä hoidossa ovat muutamaa paikkaa lukuun ottamatta täynnä. Uusien perhepäivähoitajien palkkaaminen ei ole onnistunut ei kä käytettä vissä ole päiväkotitiloiksi sopivia kiinteistöjä. Ratkaisuna hoitotilanteiden järjestämiseksi voidaan perheille tarjota yksityi sen hoidon tuen kuntalisää. Mikäli perhe järjestää lapsensa päivähoidon yk sityisesti, KELA maksaa yksityisen hoidon tukea. Tuki maksetaan yksityi sen hoidon tuottajalle. Perhe ei voi samanaikaisesti saada sekä kotihoidon tukea että yksityisen hoidon tukea. Yksityisen hoidon tuen hoitoraha on 137,33 euroa/kk lapselta ja hoitolisä enintään 134,55 euroa/kk perheen tu lojen mukaan. Yksityisen hoidon tuen kuntalisän maksamisen edellytyksenä tulee olla, että KELA maksaa perheelle yksityisen hoidon tukea. Kuntalisä maksetaan per heen osoittamalle yksityisen hoidon tuottajalle tai perheen kanssa työsopi muksen tehneelle yksityiselle hoitajalle. Ympäristökuntien maksamat kuntalisät vaihtelevat 149 euros ta 250 euroon kuukaudessa. Kaarinassa, Liedossa ja Paimiossa yksityisen hoidon tuen kuntalisää käytetään paljon ja kuntien päivähoidon johtajat pi tävät kuntali sän maksamista hyvänä tapana selviytyä äkillisistä hoitojärjes telyistä

4 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Kuntalisien määrät eri kunnissa /kk: Kunta Raisio Kaarina Paimio Piikkiö alle 3-v yli 3-v Naantalissa ei ole päivähoidon yksityisen palvelujen tuottajia, lukuun otta matta muutamaa yksityistä perhepäivähoitajaa. Merkittävän suu ri joukko perheitä ei tule todennäköisesti yksityistä hoitoa käyttämään, vaik ka sitä ra hallisesti tuettaisiinkin enemmän. Yksityisen hoidon tukeminen saattaisi kuitenkin lisätä yksityisten palvelujen määrää kunnassa, kun palve lujen tuottajat saisivat varmuutta asiakkaiden saatavuudesta. Ilman yksityi sen hoidon tuen kuntalisää on yksityinen hoito useimmiten perheille liian kallis vaihtoehto. Mikäli 10 perhettä, yhteensä 20 lasta käyttäisi vuoden aikana kuntalisää, sen kustannukset olisivat vuodessa n euroa (20 x 200 ). Kustannuk siin on laskettava lisäksi yksityisen hoidon tuki, 20 x 137 = Yh teensä kustannukset ovat /v. Kunnallisessa päiväko dissa 20 hoi topaikan kustannukset ovat euroa ja perhepäivähoidos sa euroa. Yksityisen hoidon tuen kuntalisää haetaan KELA:sta joka te kee tukia kos kevat päätökset ja huolehtii tukien maksamisesta. SOSIAALIJOHTAJA: Lautakunta päättää, että - vuoden 2007 päivähoidon talousarvioon va ra taan mää räraha yksi tyisen hoidon tuen kun tali sän maksamiseen. Määräraha varataan 20 lapsen tar peen mukaan. - kuntalisä on 250 alle 3-vuotiaasta ja 200 yli 3-vuotiaasta lapsesta kuukaudessa. - kuntalisä maksetaan yli 5 tuntia päivässä, vä hintään 16 päivää kuukaudessa kes tävästä hoi dosta täysimää räi senä. - jos esiopetusikäinen lapsi on yksi tyisen hoidon lisäksi kunnallisessa esiopetuk sessa, makse taan kuntalisää puo let täydestä määrästä. - jos hoitopäiviä on kuukaudessa 10-15, makse taan

5 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Sosiaalilautakunta 1 Valmistelija: Anne Järvinen tuesta puolet. Jos hoitopäi viä on alle 10 päi vää kuukau dessa, kuntalisää ei makseta. - puolipäivähoidossa olevasta lap sesta kuntalisä on 50 % kokopäivähoidon tuen määrästä. SOSIAALILAUTAKUNTA: Sosiaalilautakunta päätti, että vuoden 2007 päivähoidon talousarvioon varataan määräraha yksityisen hoidon tuen kunta lisän maksamiseen. Määräraha varataan 20 lapsen tarpeen mu kaan. Lisäksi päätettiin, että kuntalisän maksamisen perus teet valmis tellaan sosiaalilautakunnan hyväksyttäväksi tasa suu ruisen ja sovitellun mallin mukaisena. Vuoden 2007 talousarvioon on varattu euron määrära ha lasten yksi tyisen hoidon tuen kuntalisän maksamiseksi. Tavoitteena on, että jatkuvasti kasvavaa päivähoitojonoa voitaisiin pur kaa myös yksityisen päivähoidon palveluja käyttämällä. Tällä hetkellä, ilman kuntalisää, yksi tyinen päivähoi to on perheille useimmiten niin kallis vaihtoehto, että sitä ei monikaan käy tä. Lautakunta on päättänyt kokouksessaan , että kunta lisän maksa misen perusteet valmistellaan sosiaalilautakunnan hyväksyttä väksi tasasuu ruisen ja sovitellun mallin mukaisesti. Ympäristökunnista vain Liedossa on käytössä malli, jossa kuntalisä makse taan sosiaali lautakunnan päättämästä yksityisen päivähoito paikan kattohin nasta vähennyslaskuperiaatteella. Hoito paikan hinnasta (enintään kattohin ta) vähennetään lakisääteinen yksityisen hoidon tuki ja maksuase tuksen mu kainen perheen päivähoitomaksu, joiden erotus on kun talisä. Esimerkkitapauksista voi nähdä, miten sovitellun mallin mu kainen järjestel mä vaikuttaa kuntalisän suuruuteen. a) Perheessä on yksi alle 3-v. lapsi, jonka hoitomak su kunnalli sessa päivähoidossa on 200 /kk. Yksityisen hoi don tuen hoi toraha on 137,33 /kk. Summat vähennetään esimerkkinä ole vasta yksityisen päivä hoitopaikan kattohinnas ta, (834 /kk) = ,33 = 496,67 /kk Perheen osuus 200 /kk

6 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Kunnan osuus 496, ,33 = 634 /kk Jos kattohinta on esim. 650, on kunnan maksa ma osuus 312, = 450 /kk b) Perheessä on kaksi lasta, toinen alle 3-v ja toinen yli 3-v. Hoitomaksu kunnallisessa päivähoidossa olisi 135 /kk molem mista. (Yksityisen hoitopaikan kattohinta alle 3-v. 834 /kk, yli 3-v. 624 /kk ) Alle 3-v. kuntalisä määräytyy seuraavasti: ,33 = 696, = 561,67 Perheen osuus 135 /kk Kunnan osuus 699 /kk, tasarahamallissa 387,33 /kk Yli 3-v. kuntalisä ,33 = 486, = 351,67 Perheen osuus 135 /kk Kunnan osuus 489 /kk, tasarahamallissa 337,33 /kk Laskelmissa ei ole huomioitu mahdollista yksityisen hoidon tuen hoitolisää, koska se on tulosidonnainen ja sen saajia on vaikea ar vioida. Hoitolisän suuruus on enintään168,19 /kk. Yksityisen hoidon tuen kuntalisän maksetaan yksityisen hoi don tuottajalle, ei vanhemmille. Maksatuksen hoitaa Kela. Yksityisen hoi don tuesta ja kun talisästä maksaa veroa päivähoidon tuottaja. Kuntalisän maksamisen edellytyksenä on, että Kela maksaa perheen yksityi sen hoidon tuottajalle tai perheen kanssa työsopimuksen tehneelle yksityi selle hoitajalle yksityisen hoidon tukea. Päivä hoidontuottaja ei voi olla sa man perheen jäsen. Oikeutta kuntalisään ei ole, jos sukulainen tai muu hen kilö hoitaa lasta eikä hänellä ole työsopi musta tai hän ei peri korvausta. Kuntalisä maksetaan yli 5 tuntia päivässä, vähintään 16 päivää kuukaudessa kestävästä hoidosta täysimääräisenä. Puolipäivähoidossa olevasta lapses ta kuntalisä on 50 % kokopäivähoidon tuen määrästä. Jos hoitopäiviä kuu kaudessa on 10-15, maksetaan tuesta puolet. Jos hoitopäi vä on alle 10 päi vää kuukaudessa, kuntalisää ei makseta. Kuntalisän maksamisen edelly tyksenä on voimassa oleva lapsen hoitosopimus päivä hoidon tuottajan kans sa.

7 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Turussa toimivista yksityisistä päiväkodeista on selvitetty yk sityisen hoidon hoitomaksuja. Ne vaihtelevat 550 /kk /kk. Van hempien makset tava hoitomaksu riippuu kuntalisän ja yksityi sen hoidon hoitolisän suu ruudesta. Erään turkulaisen yksityisen päiväkodin ilmoitta mat maksut vanhemmille ovat: alle 3-v. yli 3-v. 143, /kk /kk Valmistelija: Riitta Ylipelkonen Pienimmässä ilmoitetussa hoitomaksussa on perhe oikeutettu yksityisen hoidon tuen lisäksi hoitolisän enimmäismäärään sekä kunta lisään, joka Tu russa on alle 3-v. 279 /kk ja yli 3-v. 197 /kk. Päivähoidonohjaaja Anne Järvinen on edellä selvittänyt sekä tasarahamallin että ns. sovitellun mallin mukaista kuntalisää myös esimerkkilaskelmin. Tasarahamallissa yksityisen hoidon tuen kuntalisä on samansuuruinen per heille ja perheet maksavat tu kien lisäksi päivähoidosta yksityiselle palvelu jen tuottajalle. Malli on selkeä perheille ja toteuttajille. Tuen maksatuksen hoitaa Kela. Perheen taloudellinen tilanne voi vaikuttaa yksityisen palvelun käyttöön vaikkakin perhe voi saada tulojensa mukaan Kelalta yksityi sen hoitorahan (137,33 euroa) lisäksi hoitolisää enintään 134,55 euroa. Sovitellussa mallissa perheen päivähoitomaksu määräytyy perheen tilanteen mukaan samoin perustein kuin kunnallisessakin hoidossa ja kaupungin yk sityiselle palvelun tuottajalle maksaman yksityisen hoi don tuen kuntalisän suuruus vaihtelee. Kuntalisää maksetaan enintään hoidon korvaukseksi so vittuun päivähoito paikan määrättyyn kattohin taan saakka. Malli on tasapuolinen kaikkia perheitä kohtaan niin, että perheet eivät tulo jensa mukaan ole eriarvoi sessa asemassa. Mallin käyttö Naantalissa on vai keaa, koska ei ole yksityistä päiväkotia, jonka kanssa voisi neuvotella päi vähoitopaikan kattohinnasta. Kattohinnan määräytymisen mukaan saattavat per heet kuitenkin joutua eriarvoiseen asemaan tulojensa mukaan, koska he maksaisivat kattohinnan ylittä vän osuuden. Mallissa tuen laskeminen ja maksatus on työlästä ja ne hoitaa sosiaalikeskus. Oheisliitteenä tasasuuruisen ja sovitellun mallin mukaiset pe rusteet Yksityisen hoidon tuen kuntalisällä pyritään mahdollistamaan perheille jär jestää lapsen päivähoito yk sityisenä. Lapsen päivähoito järjestetään ensisi jaisesti

8 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ kunnallisena. Naantalissa ei ole yksityistä päivä kotia. Yksityisiä perhepäivähoitajia on muutama. Yksityinen päivähoito on sosiaalilautakunnan valvomaa toimintaa yksityis ten sosiaalipalvelujen val vonnasta annetun lain mukaan. Yksityisen palve lujen tuottajan on tehtävä kirjallinen ilmoitus ennen toiminnan aloittamista sosiaalilautakunnalle. Naantalissa oli vuoden 2005 lopussa alle 6-vuotiasta lasta, joista päivähoidossa oli 675 eli 62 % lapsista. Kotihoidon tuen piirissä oli 285 per hettä, yksityisen hoidon tuen saajia (perheitä) oli 20, osit taisen hoitorahan saajia 58 ja kaikkiaan Kelan tukien piirissä oli 482 lasta. Vuonna 2006 yksityisen hoidon tukea saavia lapsia oli kuukausittain keski määrin kahdeksan. Kuntalisän yksityisen hoidon kustannukset ovat vuodes sa noin euroa niille saajille, jotka saavat yksi tyistä tukea ilman kun talisää. Yksityisen hoidon tuen kuntalisän euron määräraha on va rattu päivähoidon tukitoimen tehtäväalueeseen (kustannuspaikka ). Naantalilaiset perheet käyttäisivät arvion mukaan ensisijaisesti Turussa ole via yksityisiä päiväkotipal veluja. Turussa yksityisen hoidon kuntalisä on al le 3-vuotiaalle 285 (päiväkoti) 279 (perhepäivähoito) euroa ja yli 3-vuoti aal le 256 pk /152 pph euroa. Yksityisen hoidon tuen kuntalisän toteutumista seurataan, kuntalisä toteute taan tasasuuruisena mallina ja perusteet päätetään vuodeksi VS. SOSIAALIJOHTAJA: Sosiaalilautakunta päättää maksaa lukien Kelan la kisääteisen tuen lisäksi kunnallista las ten yksityisen hoidon kun talisää vuonna 2007 seuraavin perustein: 1 Kuntalisän maksamisen edellytyk senä on, että Kela mak saa perheelle yksityisen hoidon tu kea. 2 Kuntalisä maksetaan vanhemman osoittamalle yksityisen hoidon tuottajal le tai per heen kanssa työso pimuk sen tehneelle yksityisel le hoitajalle. 3 Kuntalisää maksetaan euroa alle 3-vuotiaasta euroa yli 3-vuotiaasta. 4 Kuntalisä maksetaan yli 5 tuntia päivässä, vä hintään

9 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ KÄSITTELY: 16 päi vää kuukau dessa kestävästä hoi dosta täysimää räi senä. Kuntalisä on puolipäi vä hoi dossa olevasta lapsesta 50 % kokopäi vä hoi don tuen mää rästä. Jos hoitopäi viä on kuu kau dessa on 10-15, mak setaan tuesta puolet. Jos hoitopäiviä on alle 10 päi vää kuu kaudessa, kun talisää ei makseta. 5 Kuntalisä maksetaan hakemuskuu kauden alusta lukien. Lap sen vanhem mat vas taavat muutosten ilmoittami sesta sosi aa likes kukseen. Päivähoi don päättymisestä tulee tehdä kirjal linen ilmoi tus so siaalikeskukseen. 6 Sosiaalilautakunta seuraa yksityi sen hoidon tuen kuntali sän toteutumista neljännesvuosittain, mm. lasten määrää sekä niiden hakijoiden mää rää, jot ka eivät ole ta lou del lisen ti lan teensa vuoksi voi neet käyttää yksi tyistä ko ti hoidon kuntalisää. Li säksi arvioidaan kuntali sän to teutu mista suh teessa ko ko päivähoi totilan teeseen. Keskustelun aikana jäsen Hannu Raittola teki esityksen asian palauttamiseksi valmisteltavaksi sovitellun mallin pohjalta. Puheenjohtaja totesi, että esitys raukesi kannattamattomana. SOSIAALILAUTAKUNTA: Vs. sosiaalijohtajan ehdotus hyväksyttiin.

10 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Sosiaalilautakunta SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖKUSTANNUSTEN VALTIONOSUUS VUON NA 2007 Sosiaalilautakunta 2 Valmistelija: Hilkka Nurmi Sosiaali- ja terveysministeriö on sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta anne tun lain 12-15, 15a, 15b, 16 ja 39 :n nojalla myön tänyt Naantalin kaupungille laissa tar koitetun sosiaali- ja tervey denhuollon käyttökustannusten valtionosuuden vuodelle 2007, yhteensä euroa, josta verotuloihin perustuvan tasauksen vähen nyksen jäl keen jää maksettavaksi mää räksi euroa. Päätös on esityslistan liitteenä (SOSLTK ). Päätökseen tyytymättömällä on sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta anne tun lain 33 :n perus teella oikeus kolmen kuukau den kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan tehdä sosi aali- ja terveysministe riölle oikaisuvaati mus. Valtionosuuden määrä ja sen laskentaperusteet on tarkistettu päätöksen liit teestä ja ne ovat valtion osuuslain ja sosiaali- ja terveysministeriön antamien säännösten mukaiset. VS. SOSIAALIJOHTAJA: Sosiaalilautakunta merkitsee sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen tie doksi ja esittää kaupunginhal litukselle, että tyy dytään sosiaali- ja terveysmi nisteriön päätökseen käyttökus tannusten valtionosuudes ta vuodelle SOSIAALILAUTAKUNTA: Vs. sosiaalijohtajan ehdotus hyväksyttiin.

11 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Sosiaalilautakunta PERUSTOIMEENTULOTUKEEN MAKSETTAVA VALTIONOSUUSENNAKKO VUODELLE 2007 Sosiaalilautakunta 3 Valmistelija: Hilkka Nurmi Länsi-Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosasto on antanut toimeentulotukilain 5a - 5d :n mukaisen päätöksen Naantalin kaupungille perustoimeentulotukeen maksettavien kuukausittaisten enna koiden määrästä vuodelle Lääninhallitus on vahvistanut perustoimeentulotuen kuukausittaiseksi en nakon määräksi euroa. Ennakon tarkistaminen tehdään elokuussa kesäkuun loppuun mennessä aiheutuneista perustoimentulotuen kustannuksista sekä annetaan arvio loppu vuoden kustannuksista. Lopullisen valtionosuuden määrittämiseksi kunnan on toimitettava lääninhallitukselle selvitys perustoimeentulotuen toteutuneista kustannuksista varainhoitovuotta seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Päätökseen tyytymättömällä on oikeus 30 päivän kuluessa päätöksestä tie don saatuaan tehdä lääninhallitukselle kirjallinen vaatimus päätöksen oikai semisesta. Perustoimeentulotuen ennakon määrä vuodeksi 2007 on kuukausittain vahvistetun ennakon mukaan euroa. Talousarvioon on valtionosuudek si arvioitu euroa, erotus on euroa. VS. SOSIAALIJOHTAJA: Sosiaalilautakunta merkitsee Länsi-Suomen lääninhallituksen päätöksen pe rustoimeentulotukeen maksettavasta valtionosuusennakosta vuodelle 2007 tiedoksi ja esittää kaupunginhallitukselle, että tyydytään päätökseen. SOSIAALILAUTAKUNTA: Vs. sosiaalijohtajan ehdotus hyväksyttiin.

12 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Sosiaalilautakunta VANHUSTYÖN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY Sosiaalilautakunta 4 Valmistelija: Minna Hietanen Vanhustyöhön hankittiin TAK-arviointijärjestelmä vuonna TAK-arviointijärjestelmä on julkiselle sektorille suunniteltu palautejärjestelmä, jo ka palvelee laatutyötä, johtamista ja kehittämistä. Ensimmäisen kerran asiakaspalautetta kerättiin vanhainkodista ko. menetelmällä marraskuussa Marraskuussa 2006 asiakastyytyväisyyskysely tehtiin koko vanhus työssä. TAK-arviointijärjestelmän asteikko on 1-5. Tulos 5 on erinomainen = legendaarinen, yli odotusten menevä palvelu. Tulos 4 on erittäin hyvä = erit täin hyvä. Tulos 3 on hyvä = hyvä eli ok. Tulos 2 on kohtalainen = vaatii korjaustoimia. Tulos 1 on huono = täysin ei hyväksyttävä taso, vaatii pikai sia korjaustoimenpiteitä. Myllynkiventien ryhmäkoti Myllynkiventien ryhmäkodin 13 asukkaan omaiselle lähetettiin kysely. Vastausprosentti oli 76,9 %. Omaisilta kyseltiin mm. mahdollisuuksista osallis tua omaisen hoidon suunnitteluun, tiedon saannista omaisen voinnista, hoi topaikan turvallisuudesta ja viihtyisyydestä, mahdollisuuksista osallistua virkistystoimintaan ja omaisen viihtymisestä ryhmäkodissa. Asiakaskyselyn tulos oli 4,31. Omaiset olivat tyytyväisimpiä hoitopaikan turvallisuuteen ja henkilökunnan suhtautumiseen omaisiin. Vähiten tyyty väisiä oltiin omaisen mahdollisuuksiin osallistua virkistystoimintaan. Vanhainkoti Vanhainkodin 41 asukkaan omaiselle lähetettiin kysely. Vastausprosentti oli 65,9. Omaisilta kysyttiin mm. heidän mielipidettään henkilökunnan suhtau tumisesta omaisiin ja vanhuksiin, tiedon saannista omaisen voinnista, omai sen viihtymisestä vanhainkodissa, omaisen mahdollisuudesta osallistua hoi don suunnitteluun sekä mahdollisuuksista virkistystoimintaan. Asiakaskyselyn tulos oli 3,83. Omaiset olivat tyytyväisimpiä henkilökunnan suhtautumiseen omaisiin, hoitopaikan siisteyteen ja henkilökunnan mahdollisuuteen antaa aikaa omaisille. Vähiten tyytyväisiä oltiin mahdollisuuksiin osallistua virkistystoimintaan. Vuonna 2006 Asiakaskyselyn tulos oli 3,26.

13 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/

14 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Viialan ryhmäkoti Viialan ryhmäkodin 8 asukkaan omaiselle lähetettiin kysely. Vastauspro sentti oli 62,5 %. Omaisilta kyseltiin mm. mahdollisuuksista osallistua omaisen hoidon suunnitteluun, tiedon saannista omaisen voinnista, hoito paikan siisteydestä, mahdollisuuksista osallistua virkistystoimintaan ja omaisen viihtymisestä ryhmäkodissa. Asiakaskyselyn tulos oli 3,70. Omaiset olivat tyytyväisimpiä henkilökunnan suhtautumiseen omaisiin, siisteyteen ja ruokailusta huolehtimiseen. Vähiten tyytyväisiä oltiin omaisen mahdollisuuksiin osallistua virkistystoimintaan ja mahdollisuuksista osallistua hoidon suunnitteluun. Kotipalvelu Kotipalvelun 64 asiakkaalle annettiin kysely. Vastausprosentti oli 78,1. Asiakkailta kysyttiin mm. henkilökunnan ajasta asiakkaille, mahdollisuu desta osallistua hoidon suunnitteluun, kunnioituksesta asiakkaita kohtaan, aikataulujen pitävyydestä ja avun riittävyydestä. Asiakaskyselyn tulos oli 3,69. Asiakkaat olivat tyytyväisimpiä henkilökun nan ystävällisyyteen ja kunnioitukseen asiakkaita kohtaan sekä kotipalvelun mahdollistamaan kotona asumiseen. Vähiten tyytyväisiä oltiin mahdollisuu teen saada saattaja kodin ulkopuolelle, mahdollisuuteen osallistua hoidon suunnitteluun ja henkilökunnan antamaan aikaan. Vanhusten päivätoiminta Vanhusten päivätoiminnan 24 asiakkaalle annettiin kysely. Vastausprosentti oli 79,2. Asiakkailta kysyttiin mm. päivätoiminnan kotona asumisen mahdollistamisesta, pääseekö päivätoimintaan riittävän usein, henkilökunnan suhtautumisesta asiakkaisiin, tiloista ja vaikutusmahdollisuuksista järjestet tävään ohjelmaan. Asiakaskyselyn tulos oli 3,39. Asiakkaat olivat tyytyväisimpiä päivätoimin nan mahdollistamaan kotona asumiseen, henkilökunnan suhtautumiseen asiakkaisiin ja tarjottavaan ruokaan. Vähiten tyytyväisiä oltiin ohjelmaan päivätoiminnassa ja mahdollisuuteen osallistua ohjelman suunnitteluun se kä tiedon saantiin muista kotona asumista tukevista palveluista. Yhteenveto keskeisistä tuloksista on liitteenä. Aineistoa koko laajuu des saan käytetään vanhustyön toiminnan edelleen kehittämiseen. LIITE B1, SOSLTK / A

15 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/

16 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ VS. SOSIAALIJOHTAJA: Sosiaalilautakunta merkitsee tiedoksi vanhustyön asiakastyytyväisyyskyse lyn SOSIAALILAUTAKUNTA Vs. sosiaalijohtajan ehdotus hyväksyttiin.

17 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Sosiaalilautakunta KUNTIEN VANHUSTEN AVOHUOLLON KEHITTÄMISHANKKKEEN TILANNE Sosiaalilautakunta 5 Valmistelija: Minna Hietanen Sosiaalilautakunta on kokouksessaan päättä nyt osallistua kuntien avohuollon kehittä mishankkeeseen ajal la Kuntien vanhusten avohuollon kehittämishankkeessa toimi taan paikallisel la, alueellisella ja seutukun nallisella tasolla. Kehittämistyöryhmät toimivat hankekunnissa, yhteistyöryh mät alueellisella tasolla ja koko hanke tähtää seutukunnallisiin yhtenäisiin käytäntöihin ja toimintatapoihin vanhusten avo huollon osalta. Hankekuntien tahtona on turvata vanhusten avohuollon palvelujen saatavuus ja laatu myös tule vaisuu dessa, kehittää vanhuspalvelu jen palvelurakenteita ja toimin toja, turvata henkilökunnan saami nen ja osaaminen sekä huo lehtia nykyisten työntekijöiden hyvinvoinnista ja jaksa misesta. Kustannus ten vähentämiseen ja niiden kasvun hallitsemiseen pyri tään tukemalla ikääntyneiden ihmisten kotona asumista ja lisäämällä seu dullista yhteistyötä vanhusten palvelujen tuotta misessa, hankkimisessa ja yh teissuunnittelua lisäämällä. Kuntien vanhusten avohuollon kehittämishankeen kehittämis- ja yhteistyö ryhmissä on mukana sekä so siaali- että terveyden huollon osaajia, johtajia, esimiehiä ja käytännön hoitotyön ammattilaisia erilaisista vanhuspalveluja tuottavista yksiköistä. Henkilöstöllä ja esimiehillä on kehittämisprosessin alusta läh tien keskeinen rooli muutosten ja uudistusten toteuttami sessa. Tä män lisäksi seudullisen yhteistyön edellytyksenä on eri kuntien luottamus henkilöiden ja johtavien viranhaltijoiden yhtenäiset näkemykset ja päätök set vanhustenhuollon kehittämisestä. Kehittämis- ja yhteistyöryhmien monimuotoisuus mahdollis taa hyvän poh jan yhteiselle suunnittelulle ja toteutuksille. En simmäisessä yhteistyöfooru missa yhteistyöryhmät lähtivät liikkeelle en simmäisten tehtä vien kanssa. Vuonna 2007 hankkeessa edetään yhteistyöryhmien laatimien osa pro jektisuunnitelmien mukaisesti käytännön kehittämiseen ja laa ditaan sa malla seudullista vanhustenhuollon kehittämisohjel maa. VS. SOSIAALIJOHTAJA: Sosiaalilautakunta merkitsee tiedoksi kuntien avohuollon kehittämishank keeseen väliraportin ajalta

18 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/

19 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ SOSIAALILAUTAKUNTA: Vs. sosiaalijohtajan ehdotus hyväksyttiin.

20 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Sosiaalilautakunta PALVELUSETELIYRITTÄJIEN HYVÄKSYMINEN Sosiaalilautakunta 6 Valmistelija: Minna Hietanen AE Hoituripalvelut Ay Raisiosta ja Kotiapu Piumar Naantalis ta ovat hake neet palveluseteliyrittäjiksi kotipalvelun tukipal velusiivouksiin ja omaishoi tajan vapaapäivien järjestämiseen. Sosiaalihuoltolain 29 a :n mukaan kun ta hyväksyy ne yksityi set palveluntuottajat, jotka ovat palvelusetelin piiris sä. Kun nan tulee varmistaa, että palveluseteleillä hankittavat palvelut vas taavat sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta. Ko tipalvelun tukipalvelusiivouksissa ei sosiaali huollon ammatil lisen henkilös tön kelpoisuudesta annettu ase tus (804/1992) 6 välttämättä edellytä eri tyistä sosiaali alan koulutusta. Omaishoitajan vapaapäivinä hoidettavaa hoi taval ta henkilöltä edellytetään vähintään kouluasteista sosiaali- tai tervey denhuoltoalan koulutusta. AE Hoituripalvelut Ay ja Kotiapu Piumar ovat merkitty en nakkoperintä rekisteriin ja täyttävät edellyte tyt pätevyysvaati mukset. Yritykset voidaan hyväksyä palveluntuottajiksi koti palvelun tukipalvelusii vouksiin ja omais hoitajien vapaiden järjestämiseen. Hakemukset ovat nähtävillä kokoukses sa. VS. SOSIAALIJOHTAJA: Sosiaalilautakunta päättää - hyväksyä palveluntuottajaksi kotipalvelun tukipalvelusii vouksiin ja omaishoitajien vapai den järjestämiseen AE Hoitu ripalvelut Ay:n ja Koti apu Piumar:n. SOSIAALILAUTAKUNTA: Vs. sosiaalijohtajan ehdotus hyväksyttiin.

21 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Sosiaalilautakunta VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKÖN PERUSTAMINEN - HAN- KE/LAUSUNTO Sosiaalilautakunta 7 Valmistelija: Kari Virtanen Kaarinan kaupungin sosiaalilautakunta pyytää sitovaa sosiaalilautakunnan/kaupunginhallituksen pää töstä siitä, onko Naantalin kaupunki liittymäs sä hankkeeseen, jossa Varsinais-Suomeen perustetaan lastensuojelun kehittämisyksikkö 09/2007 lukien. Hankeaika on Päätös tulee tehdä mennessä. Hankkeen jälkeen on tarkoitus hakea pysy vää valtionavustusta ja sopia kun tien rahoituksesta toiminnan vakiinnutta misesta. Sosiaalialan kehittämisyksiköt liittyvät sosiaalihuollon valtakunnalliseen kehittämiseen. Tarkoitus on perustaa eri puolille Suomea sosiaalihuollon palveluiden kehittämisyksikköjä. Kehittämisyksiköt toi mivat esim vanhustenhuollon, varhaiskasvatuksen, lastensuojelun ja vammaispalvelun sekto reilla. Tällä hetkellä valtakunnan alueella toimii noin 20 eri sosiaalipalve luiden kehittämisyksikköä. Lastensuoje lun alalla lähin vastaava yksikkö on Sata kunnan alueella. Kauan odotettu uusi lastensuojelulaki on näillä näky min tulossa voimaan vuoden 2008 alusta. Lastensuojelupalvelut tulee turva ta kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa. Ko uudistus edellyttää palvelui den järjestämisen uudelleenarviointia. Tulee arvioida, millaista väestöpoh jaa lastensuojelu erityispalveluna edellyttää, jotta palvelujen saatavuus ja laatu olisi turvattu. Kehittämisyksiköt tukevat kuntarakenneuudistusta tuo malla resursseja ja asiantun temusta yhteistyössä järjestettävien palvelujen toteut tamiseen ja suunnitteluun. Lastensuojelun kehittä misyksikön tulee tur vata lastensuoje lun kehittämistyö toiminta-alueellaan. Sosiaali- ja terveys mi niste riön hankerahoituksen painopistealueena ovat kehittämisyksiköt, joille kaavaillaan hankekauden jäl keen pysyvää rahoitusta. Kaarinan kau punki toimisi kehit tämisyksikön isäntäkuntana. Hankkeen ta voite- ja toi minta kokonaisuudet ovat: lastensuojelun työprosessien moniam matillisuus, käy tännön työn ja tutkimuksen sekä koulutuksen yhteistyön ke hittäminen, pysyväksi tarkoi tetun lastensuojelun kehit tämisyksikön toi mintamallin ja sii hen liittyvän yh teistyön suunnittelu ja käynnistäminen. Hankkeeseen pal kataan kehittämis päällikkö, kolme kehittäjäsosiaalityönte kijää, kehittäjä perhetyön tekijä ja kehittä jäpsykologi. Hankkeen kustannus arvio on kahden vuoden ajalta euroa, johon haetaan 75 % valtion osuutta,

22 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ kuntien osuus on 25 %. Alustavien myönteisten lausuntojen pohjal ta arvioituna, kuntien mak su osuus olisi noin 0,34 euroa/asukas, hankkeen ajalta Naantalin osuus olisi näin arvioituna noin euroa, vuoden 2007 osuus neljältä kuukaudelta olisi noin euroa. VS. SOSIAALIJOHTAJA: Sosiaalilautakunta päättää, että Naantalin kaupunki osallistuu lastensuoje lun kehittämisyksikön perus taminen-hankkeeseen ajalla Edellytyksenä on, että yksikön toimintojen kannalta tarkoituk senmukainen ja riittävä määrä kuntia osallistuu hankkeeseen. Hankkeen päättymisen jälkeen kehittämisyksikön vakinaistaminen ja siihen liittymi nen tul laan päättämään erikseen. SOSIAALILAUTAKUNTA: Sosiaalilautakunta päätti osallistua hankkeeseen edellytyksel lä, että Naantalin maksuosuus ei saa nousta yli euron. Muilta osin vs. sosiaalijohtajan ehdotus hyväksyttiin.

23 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Sosiaalilautakunta VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSET Sosiaalilautakunta 8 Valmistelija: Evamaria Nordqvist Sosiaalijohtaja Riitta Ylipelkonen 56/06 Nina Alikeskikylän siirron jatkaminen kiertävän erityislastentarhanopettajan toimessa 57/06 Hoitaja Hanna Tiiran vakinainen siirto kotipal veluun kodin hoitajan toimeen al kaen. 58/06 Eron myöntäminen hoitaja Piia Pellikka-Puha kalle 60/06 Hoitaja Merja Herne-Nurmen siirto vanhusten päivätoimin taan kodinhoitaja Marjatta Laihon vuosilomasijai seksi ajalle /06 Marika Peltosen siirtäminen määräajaksi laitos apulaisen toi mesta lastenhoitajan sijaisuu teen 62/07 Sopimus Sosiaalityön kehittämishankkeen nyky tilan analyy sista Learning Systems Oy LS:n kanssa Vanhustyönjohtaja Minna Hietanen 216/06 Päivi Tarkiainen hoitajan sijaiseksi vanhainkotiin 218/06 Merja Ravon palkkaaminen kotipalveluun hoitajan toimeen 200/06 Maija Alm eron myöntäminen kodinhoitajan toimesta 201/06 Bergström Berit palkaton työloma 225/06 Bekija Beimane hoitajan sijaiseksi vanhainkotiin 226/06 Essi Vuokko hoitajan sijaiseksi vanhainkotiin 227/06 Tarja Saarela hoitajan sijaiseksi vanhainkotiin Päivähoidonohjaaja, hallinto Anne Järvinen 108/06 Tiina Pollari-Eroma palkaton työloma 109/06 Maarit Miettisen palkkaaminen lastentarhan opettajan sijaisuu teen 112/06 Linda Nybondaksen palkkaaminen tilapäiseksi erityispäivähoitajaksi 114/06 Tarja Korpelan irtisanoutumisilmoituksen hyväksyminen 117/06 Niina-Marja Sainion irtisanoutumisilmoituksen hyväksyminen 118/06 Petra Punnonen-Salosen sijaisuuden jatkaminen 121/06 Maria Auran tilapäisen erityispäivähoitajan teh tävän jatkami nen

24 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Keskustan päiväkodin johtaja Antero Eroma 37/06 Hukka Leena sijaisuus Nuhjalan päiväkodinjohtaja Anne Anttila 16/06 Aho Sanna sijaisuus VS. SOSIAALIJOHTAJA: Lautakunta päättää olla käyttämättä kuntalain 51 :n tarkoitta maa otto-oikeutta edellä selostetuissa viranhaltijanpäätöspöy täkirjoissa ilmeneviin päätöksiin. SOSIAALILAUTAKUNTA: Vs. sosiaalijohtajan ehdotus hyväksyttiin.

25 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Sosiaalilautakunta ILMOITUSASIAT Sosiaalilautakunta 9 1 Talouspäällikkö Hilkka Nurmi on ilmoittanut saapu neella kir jeellä jäävänsä yksilölliselle varhais eläkkeelle alkaen. 2 Kooste Paras-hankkeen toteutumisesta sosiaali toimen osalta. Monisteena Raision tilaaja-tuottaja-malli ja Sitralle osoitettu hankesuunni telma. 3 Vanhainkodin laajennuksen ja saneerauksen laa juuden hyväksyminen rakennustoimikunnan kokouksessa Jae taan oheismate riaalina pöytäkirja ja piirustuk sen ovat kokouk sessa nähtävillä. 4 Länsi-Suomen lääninhallituksen Perhekoti Ilo laan tekemän tarkastuksen tarkastuskertomus. Päätöksellä on hyväksytty lupa ympärivuorokautiseen toimintaan. VS. SOSIAALIJOHTAJA: Sosiaalilautakunta merkitsee ilmoitusasiat tiedoksi. SOSIAALILAUTAKUNTA: Vs. sosiaalijohtajan ehdotus hyväksyttiin.

26 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ MUUTOKSENHAKUOHJE Toimielin Sosiaalilautakunta Kokouspäivämäärä Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Muutoksenhakukiellot Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaati musta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmis telua tai täy täntöönpanoa: 2-5, 8-9. Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 mom. mukaan kirjalli nen oikaisu vaatimus, seuraa viin päätöksiin ei saa hakea muu tosta valitta malla: 1, 6-7. Oikaisuvaatimusohjeet Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kir jallisen oikai suvaatimuksen: 1, 6-7. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään: Naantalin kaupunki, sosiaalilautakunta Käsityöläiskatu 2, Naantali. Oikaisuvaatimuksen voi tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, vel vollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikut taa (asianosai nen) tai kunnan jäsen. Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannis ta. Asianosai sen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua siitä, kun päätöstä koskeva pöytäkirjanote on lä hetetty hänelle kirjeellä. Kunnan jäsen katsotaan saaneen päätöksestä tie don, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen. Oikaisuvaati mus on sen te kijän allekir joitettava.