Osavuosikatsaus 3/2015

Transkriptio

1 mhs 9/ asia nro (12) Osavuosikatsaus 3/2015

2 Osavuosikatsaus 3/2015 Maakuntajohtajan katsaus Yleiset näkymät Uudenmaan alueella oli elokuun lopussa työttömiä työnhakijoita lomautetut mukaan lukien Vuosi sitten elokuun lopussa työttömänä oli vähän alle henkilöä. Vuoden aikana työttömyys kasvoi yli ja kahdessa vuodessa henkilöllä. Siten elokuusta 2013 elokuuhun 2015 kasvua oli 31 %. Koko maassa kasvua oli 19 %. Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä oli Uudellamaalla elokuun lopussa yli yli henkilöä (42 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Lähtötilanne huomioiden Uudenmaan työttömyyden kehitys on edelleen huolestuttavaa. Uudenmaan työttömien määrän kasvu on ollut suhteellisesti koko maata nopeampaa jokaisena kuukautena joulukuusta 2012 alkaen. Työttömyyden kehitys Uudellamaalla ei kuitenkaan ole ollut koko maahan suhteutettuna niin huonoa, kuin suoraan voisi päätellä. Uudenmaan väkiluvun kasvu on ollut suurta verrattuna koko maan väestön kasvuun vuosina 2013 ja Siten työvoiman määrä on kasvanut Uudellamaalla, kun se on pysynyt jokseenkin ennallaan koko maassa. Uudenmaan työttömyysaste oli elokuussa 11,6 %, mikä alitti koko maan keskiarvon 12,9 %. Huolestuttavasta työttömyyskehityksestä huolimatta avoimien työpaikkojen määrä kasvoi Uudellamaalla. Elokuun 2015 lopussa avoimia työpaikkoja oli lähes Vuotta aiemmin niitä oli 500 vähemmän. Uusmaalaisten yritysten suhdannetilanne on pysynyt hieman normaalia alhaisempana vaikkakin hienoista kirkastumista oli havaittavissa kesän aikana ja suhdanteiden odotetaan edelleen kohentuvan syksyn aikana. Uudellamaalla yritysten suhdannenäkymät ovat hieman muuta maata kirkkaampia. Mikäli yritysten näkymät realisoituvat, voidaan myös työllisyyskehityksen olettaa taittuvan loppuvuoden aikana.

3 (12) Olennaiset tapahtumat Uudenmaan liitossa Aluesuunnittelu 4.vaihemaakuntakaavaluonnos oli nähtävillä ja lausunnoilla tammi-maaliskuussa ja siitä saatiin 79 lausuntoa ja 350 mielipidettä. Palautetta saatiin melko tasaisesti eri tahoilta, sekä viranomaisilta, elinkeinoelämältä, järjestöiltä että kansalaisilta. Eniten palautetta saatiin odotetusti viherrakenteesta ja Malmin lentokentästä. Viherteeman nk. luo-merkinnät (luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue) keräsivät eniten palautetta. Malmin lentokentän muuttamista taajamaksi vastusti n. 100 mielipidettä, kun taas lausunnoissa sekä kannatettiin että vastustettiin kentän rakentamista. Myös logistiikkateema keräsi paljon palautetta. Mielipiteistä valtaosa vastusti KUUMA:n eteläisiä poikittaisyhteyksiä, kun taas lausunnoissa esitettiin muutostoiveita mm. satamien luokituksiin ja laivaväyliin. Tuulivoimaa vastustavia mielipiteitä saatiin pääosin Inkoo-Raasepori merialueen aluevaraukseen liittyen, kun taas suurin osa lausunnoista piti tuulivoimaa hyvänä asiana. Kulttuuriympäristön lausunnoissa oli toiveita liittyen viranomaisten kuulemiseen, ajantasaiseen tietoon arvokkaista maisemista sekä kehittämisnäkökulmaan. Mielipiteissä toisaalta haluttiin turvata tiivistyviä arvoalueita rakentamispaineilta, toisaalta pelättiin kulttuurimaisemien vaalimisen vaikeuttavan maatalouden harjoittamista. Pääradan uudet asemanseudut Ristikytö ja Palopuro herättivät kannatusta lausunnoissa, mutta niihin liittyen kaivattiin lisää vaikutusten ja valmiuksien selvittämistä sekä alueiden sitomista asemien toteuttamiseen. Elinkeinojen osalta palautetta saatiin vain vähän, lähinnä nousi esiin maa- ja metsätalouden toimintaedellytysten turvaaminen. Lausunnoissa saatiin myös paljon palautetta liittyen yleisempiin aiheisiin sekä teemoihin, joita ei käsitellä tässä maakuntakaavassa. Eniten nousivat esiin taajama- ja työpaikka-alueiden laajentamistoiveet, lentomelu sekä vapaa-ajan asuminen ja matkailu. Vaihekaavojen tulkinta koetaan hankalaksi, ja jatkossa olisikin selkeästi tarvetta laatia strategisempi kokonaismaakuntakaava. Kaavaehdotuksen valmistelu on käynnistynyt luonnoksen, sen palautteen ja uusimpien taustaselvitysten pohjalta. Joitakin täydentäviä selvityksiä on tehty kaavaa varten mm. logistiikkaan ja kulttuuriympäristöihin sekä viherteeman maastotöihin ja luo-tietojen havainnollistamiseen liittyen. Kaavaehdotuksen teemojen muutoksia suhteessa luonnokseen perusteluineen on käsitelty maakuntahallituksessa kesällä ja syksyllä. Osana kaavaehdotusta on lähdetty valmistelemaan 4. vaihekaavan toteuttamisohjelmaa ja seurantaa. Toteuttamisohjelman pohjaksi järjestettiin keväällä sisäisiä työpajoja liitossa sekä kesäkuun alussa toteuttamisen työpaja kuntaedustajille. Työpajaan liittyen käytiin myös kuntien yhteistyöryhmien kanssa Tukholmassa tutustumassa maakuntakaavoitukseen ja sen toteuttamisen edistämiseen. Toteuttaminen on jo osin käynnistetty hankkeiden muodossa mm. kaavan kulttuuriympäristö-, tuulivoima- ja logistiikkaratkaisujen toteuttamiseksi. Myös 4. vaihemaakuntakaavan ulkoinen arviointi on käynnissä. Mukaan arviointiprosessiin on kutsuttu asiantuntijat suurimmista yliopistoista ja korkeakouluista sekä Tukholman maakuntaliitosta. Kaavaehdotusta aineistoineen on valmisteltu esiteltäväksi maakuntahallitukselle marraskuussa 2015 ja lähetettäväksi uuden lain mukaisesti lausuntokierrokselle ennen ehdotuksen nähtäville asettamista. 2.vaihemaakuntakaavaehdotus Östersundomin alueella on ollut myös nähtävillä ja lausunnoilla ja siitä saatiin 37 lausuntoa ja 34 muistutusta. Siitä on saatu myös ELY-keskuksen ja metsähallituksen Natura-lausunnot, jonka mukaan kaavaehdotuksella on merkittävästi heikentäviä vaikutuksia Natura-alueisiin. Kaavan jatkotyöstöä selvitellään parhaillaan.

4 Jatkotoimista on käyty lisäneuvotteluita Ympäristöministeriön, ELY:n ja Östersundomtoimikunnan kanssa. Maakuntakaavoituksen seurantaraportti on valmistunut ja esitelty hallitukselle. Ympäristöministeriössä valmistellaan parhaillaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) päivittämistä sekä maankäyttö- ja rakennuslain uudistamista mm. maakuntakaavojen vahvistamismenettelyn osalta. Näihin sekä maakuntakaavojen valmisteluun liittyen on käyty neuvotteluita ministeriön kanssa. Länsi- ja Itä-Uusimaan liikennejärjestelmätyöt jatkuvat. Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa ja siihen pohjautuvassa aiesopimuksessa on määritelty tärkeimmät kehittämistoimet vuosiksi Käynnissä työssä on seurannan ja edistämisen vaihe. Aiesopimus Itä-Uudenmaan liikennejärjestelmän kehittämisestä vuosina on ollut lausunnoilla keväällä ja valmisteltu allekirjoitettavaksi syksyksi Aluekehittäminen Uusimaa-ohjelman toimeenpanosuunnitelman toimenpiteitä valmistellaan Uudenmaan ELY:n kanssa jatkuvassa yhteistyössä. Alueen yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, muiden oppilaitosten, kehittämisyhtiöiden sekä muiden toimijoiden kanssa on pidetty lukuisia neuvotteluita merkittävistä hankekokonaisuuksista. Uusimaa-ohjelman toteutuminen vuonna raportti valmisteltiin yhdessä Uudenmaan ELY:n kanssa ja raportti käsiteltiin maakuntahallituksessa MYR on kokoustyöskentelyssä sekä omilla verkostoillaan edistänyt merkittävien kansainvälisten hankkeiden valmistelua. MYR on antanut sitovia lausuntoja alueelliseen suunnitelmaan sisältyvistä hankehakemuksista, jotka ovat maakunnan kehittämisen kannalta merkittäviä. MYR on myös osaltaan linjannut rakennerahasto-ohjelmien hankehakujen avaamista. Kaikki maakunnan kehittämisrahalla rahoitetut hankkeet toteuttavat vähintään yhtä Uusimaaohjelman strategista valintaa ja/tai Älykkään erikoistumisen RIS3 -strategian yhtä viidestä kärjestä. Uudenmaan liitto on ollut mukana valmistelemassa kevään ja kesän aikana useita Interreg-ohjelmien ensimmäisen hakukierroksen hankkeita. Uudenmaan liitto on mukana viidessä heinäkuussa Baltic Sea Region ja Interreg Europe -ohjelmiin jätetyssä hakemuksessa. Joulukuussa 2014 hyväksytty maakunnan Älykkään erikoistumisen strategia on toimeenpano ja toteutusvaiheessa (Älykäs erikoistuminen Uudellamaalla, Aluekehityksen tutkimus- ja innovaatiostrategia ). Helmikuussa strategia esiteltiin Uudenmaan toimijoille suunnatussa seminaarissa ja teemojen toteutustoimenpiteitä pohdittiin seminaarin yhteydessä järjestetyissä työpajoissa. Cleantech kärkeen liittyen Uudellamaalla on meneillään Smart & Clean -hanke ja Human Health Tech sektorilla rakenteilla on Health Capital Helsinki konsepti. Kesäkuussa järjestetyllä ACSI-leirillä ideoitiin Smart Citizen-teeman toimeenpanoa. Parhaillaan on käynnissä Älykkään erikoistumisen kolmeen kärkiteemaan (Human Health Tech, Digitalizing Industry, Welfare City) kohdistuva maakunnan kehittämisrahahaku. Myönnettävällä rahoituksella halutaan tukea teemakohtaisen yhteistyön koordinointia strategian toteuttamisessa järjestettyyn hakuun jätettiin määräaikaan mennessä 11 hakemusta. Hankepäätökset tehdään syksyn aikana. Uusimaa-ohjelman toimeenpanosuunnitelmaa on valmisteltu kesän ja syksyn aikana MYR:rin linjausten pohjalta tekemällä seutukierroksia, toimijatapaamisissa sekä yhdessä Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa Silta-ryhmässä. Toimeenpanosuunnitelma sisältää mm. linjaukset rakennerahastovarojen suuntaamisesta Uudellamaalla, kärkihankekokonaisuudet sekä rahoitusjakotaulukon EAKR:n ja ESR:n osalta. Yhdessä koulutustakuuseen -hankkeessa luodaan selvitysten pohjalta toimijoiden tarpeisiin sopeutuva malli, jonka avulla koulutustakuun toteutumista parannetaan. Uudenmaan liiton

5 (12) koordinoimassa ESR-rahoitteisessa hankeessa ( ) on mukana kaksikymmentä toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjää, eli valtaosa alan toimijoista maakunnassa. Keväällä valmistui luonnos Kaksisuuntainen kotoutuminen -tavoiteohjelmasta. Ohjelma valmisteltiin yhdessä Uudenmaan liiton maahanmuuttotyöryhmän kanssa ja siitä on pyydetty lausunnot kunnilta. Uudenmaan liiton tietopalveluun sisältyvän Tietopankin ylläpito ja kehittäminen on vuoden alusta tuotettu omana työnä. Uudenmaan liitto toimii 2014 alkaneella EU:n rakennerahastokaudella Euroopan aluekehitysrahaston rahoittavana viranomaisena Etelä-Suomen maakuntien ja kestävän kaupunkikehittämisen (6Aika) osalta. Kesän 2015 jälkeen valmisteltiin seuraavien vuosien Etelä-Suomen EAKR-rahoituksen jakautumista maakuntaohjelmien toimeenpanosuunnitelmissa Samalla valmisteltiin vielä edellisen EAKR-hakukierroksen rahoituspäätöksiä ja myöhemmin syksyllä käynnistyvää EAKR-hankehakua yhdessä Etelä-Suomen maakuntien kanssa. Kuutoskaupunkien ja Forum Virium Helsingin kanssa valmisteltiin seuraavia 6Aika-hankehakuja ja niihin liittyviä tapahtumia. EAKR-hankehaku käynnistetään marraskuun alussa 2015 ja kestävän kaupunkikehittämisen 6Aika-haku joulukuun alussa. Molemmat haut päättyvät alkuvuodesta Rakennerahastoryhmän valmistelussa oli myös EU-lainsäädännön edellyttämää EAKR:n hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvaus, josta saatiin TEM:n palaute ja jonka lopullinen versio tulee maakuntahallitukselle tiedoksi marraskuussa Maakuntien yhteistyö Uudenmaan liitto vastaa kolmen Etelä-Suomen maakunnan muodostaman yhteistoimintaalueen (Uusimaa, Häme, Päijät-Häme) yhteistyöstä vuonna Toimintavuoden painopisteiksi on sovittu aluehallinnon kokonaisuudistus, maakuntaohjelmia ja rakennerahasto-ohjelmia toteuttavat yhteishankkeet sekä Brysselin yhteisen Helsinki EU Officen toiminta. Kevään aikana YTA-johtoryhmä käsitteli hallitusohjelmaan ja sen toimeenpanosuunnitelmaan vaikuttamista, kansainvälistä saavutettavuutta osana eurooppalaisia TEN-T ydinverkkoja sekä sai tilannekatsauksen rakennerahasto-ohjelmien etenemistä. Aluehallinnon uudistuksen valmistelu on keskeinen teema maakuntahallitusten yhteisseminaarissa ja -kokouksessa lokakuussa. Sote-palveluiden ja aluehallinnon uudistamisesta selvityshenkilöryhmän loppuraportista liittojen maakuntahallitusten puheenjohtajat laativat yhteisen kannanoton Viestintä Liiton viestinnässä painottuivat kevään aikana lukuisat tapahtumat. Itämerikomission kokous, Nuorten parlamentti, Uusimaa-viikko, Rail Baltic-seminaari, kotiseutupäivä Espoossa, kaksipäiväinen EAKR-koulutus tuensaajille, kaavakoulu Laiturilla Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston tapahtumassa ja monet muut tilaisuudet tarjosivat mahdollisuuden viestiä Uudenmaan liiton tehtävistä. Suomi 100 juhlavuoden alueellinen aktivointitehtävä on annettu maakunnan liitoille. Uudenmaan liitto resurssoi alueelliseen koordinaatiotyöhön viestinnän henkilöresursseja.

6 Kansainväliset asiat Talous Vuoden 2015 alusta Uudenmaan liitto vastaa Helsingin kaupungilta Uudenmaan liitolle siirtyneestä Brysselissä sijaitsevasta Helsinki EU Officesta. Vuoden 2013 alusta Uudenmaan liitolle siirtyneen Itämeren alueellisen yhteistyön (BSSSC) puheenjohtajuus ja pääsihteeriys jatkuvat vuoden 2016 loppuun saakka. BSSSC:n kotimaantoimijat kokoontuvat säännöllisesti kansallisen yhteistyöverkoston kokouksiin. Hämeen liitto on nimetty liiton lähimmäksi yhteistyökumppaniksi puheenjohtajuuskauden aikana. Uudenmaan liitto jatkaa CPMR:n Itämeri-komission puheenjohtajana. BSSSC:n ja CPMR:n Itämeri-komission työryhmien käytännön toiminta on yhdistetty, mihin Uudenmaan liiton kansainvälinen toiminta Itämeren alueella antaa hyvät mahdollisuudet. Helmikuussa 2015 EU:n Alueiden komitean puheenjohtajana aloitti Uudenmaan maakuntahallituksen jäsen Markku Markkula. Uudenmaan liitto on päässyt vaikuttamaan Suomen Connecting Europe Facility (CEF) - rahoitushakemusten sisältöön ja se sisältää ensisijaisesti Uudenmaan saavutettavuutta parantavia hankkeita. Hankkeiden määrä ja suuruus on kuitenkin tarpeeseen nähden niukka. Talous ja toiminnalliset tavoitteet ovat toteutuneet alkuvuoden aikana suunnitelman mukaisesti. Tulojen toteutuma suhteessa talousarvioon on 75 prosenttia ja menojen 71 prosenttia. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Maakuntahallitus on hyväksynyt Uudenmaan liiton sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja taloudenhoidon ohjeistuksen (sisäisen valvonnan ohjeistus). Sisäisen valvonnan ohjeistuksen täytäntöönpanoa tarkennetaan ja tehostetaan erikseen annettavilla maakuntajohtajan toimintatapaohjeilla. Ne koskevat kansallisen kynnysarvon alittavia hankintoja, liiton toteuttamia projekteja, tietohallintoa ja Helsinki EU Officea Brysselissä. Maakuntajohtajan toimintatapaohjeet ovat viimeisteltävinä. Liiton johtoryhmä on päättänyt strategiakauden 2017 riskienhallintatoimenpiteistä, joihin riskienhallintatoimenpiteet kohdistetaan. Sen pohjalta on laadittu riskienhallintataulukko, jossa on arvioitu riskejä ja niiden mahdollisen toteutumisen vaikutuksia sekä suunniteltu tarvittavat riskienhallintatoimenpiteet. Johtoryhmä vastaa toimenpiteiden täytäntöönpanosta. Johtoryhmä päättämiin vuoden 2015 sisäisen valvonnan painopisteisiin kuuluu edellä mainittu sisäisen valvonnan ohjeistuksen toimeenpano maakuntajohtajan toimintatapaohjeitten kautta sekä ydintuotekorttien laadinta yhdenmukaisella tavalla. Sekä toimintatapaohjeet että ydintuotekortit on tavoitteena hyväksyä loppusyksystä.

7 (12) 1

8 2

9 (12) 3

10 4

11 (12) 5

12 6