LUETTELO GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN ETELÄ- POHJANMAAN TUTKIMUSALUEEN AU-PITOISISTA LOHKARE JA PALJASTUMA-AIHEISTA

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M10/-91/3 Etelä-Suomen aluetoimisto Etelä-Pohjanmaan tutkimusalue Matti Huuskonen RAPORTTITIEDOSTO N:O 3654 LUETTELO GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN ETELÄ- POHJANMAAN TUTKIMUSALUEEN AU-PITOISISTA LOHKARE JA PALJASTUMA-AIHEISTA

2 1 VAASAN RANNIKKOSEUTU Kl C, X = ; Y = Au 7.0 ppm K/10215, L.J. Nylund, Vaasa Juonikvartsia oleva pieni irtolohkare Maalahden Kolimaksenkylästä, Tjärnbacknimisestä paikasta. Lohkareessa ASKI-pirote. Kl l A, X = ; Y = Cu 4.8 %, Co 0.40 %, Ag 131 ppm, Au 74.6 ppm K/6148, Elis Grönlund, Petsamo Kompaktia kiisumalmia oleva, 10 x 20 x 30 cm kokoinen, pyöristynyt irtolohkare täytemaakuopassa viljelysalueen keskellä olevassa moreenikumpareessa. Kiviainesta lohkareessa hyvin vähän. Kl B X = ; Y = Au ppm K/6973/-80 ja K/8288/-87, L. Pihlajamäki, Teuva Näytteet on otettu kalliosta Heiniluoman Leppäkoskelta, Teuvan Riipilän kylästä. Kivilajiltaan kallio on migmatiittista, osin uudelleenkiteytynyttä biotiitti-plagioklaasigneissiä. Lisäksi kalliossa on kvartsiutuneita hierrevyöhykkeitä joihin liittyy vähäinen ASKI- ja SKII-pitoisuus pirotteena ja pesäkkeinä. Kl 1243 O5 C X = ; Y = Au 0.91 ppm K/7919/-86, L. Ojanen, Kauhajoki Näyte on pienestä, kompaktia rikkikiisua olevasta irtolohkareesta Kauhajoen Valkaman kylästä. Kl D X = ; Y = Au 1.59 ppm K/8692/-88, L. Ojanen, Kauhajoki Näyte 15 cm läpimittaisesta hieman pyöristyneestä irtokivestä Kauhajoen Puskan kylästä. Lohkareessa vähäisenä pirotteena ASKI, MAGK, SKII. Kivilaji lohkareessa on metachertti

3 2 KI C X = ; Y = Au 2.05 ppm K/901154, L. Ojanen, Kauhajoki Näyte otettu noin 10 cm läpimittaisesta pyöristyneestä irtokivestä. Kivilajiltaan lohkare on metacherttia. Siinä on kauttaaltaan pirotteena ASKI, MAGK ja SKII. Löytöpaikka Kauhajoen Hangaskylä. KI C X = ; Y = Au 1.02 ppm K/7648/-85, Lauri Ojanen, Kauhajoki Näyte on 20 cm läpimittaisesta irtokivestä Kauhajoen Sotakankylästä Kettukallion alueelta (sorakuoppa). Lohkare on pyöristynyt ja on kivilajiltaan kvartsiutunutta diobsidikarsikiveä. Malmimineraalit ASKI ja MAGK esiintyvät pirotteena ja pesäkkeinä koko lohkareessa. Kl C X = ; Y = Au 1.02 ppm K/7924/-86, Lauri Ojanen, Kauhajoki Näyte on pienestä särmikkäästä kiisuliuskelohkareesta metsäautotien varrelta Kauhajoen Valkaman kylästä. Malmimineraalit ASKI, MAGK ja SKII esiintyvät pirotteena koko lohkareessa, jossa lisäksi on grafiittia. ILMAJOEN HUISSIN ALUE, sorakuopat ks M19/1244/-88/10/1 Au-pitoiset, rautakiisuja ja scheeliittiä sisältävät lohkareet ja paljastumat maantien molemmin puolin. KI C X = ; Y = Au 5.32 ppm. K/7893/-86, M. Nori ASKI, MAGIC, SKII-pitoinen iso kvartsi-dioriittilohkare.

4 3 Kl C X = ; Y = Au 9.0 ppm K/7572/-85, M. Nori ASKI, MAGK, SKII-pitoinen iso kvartsi-dioriittilohkare. Kl C X = ; Y = Au 5.7 ppm K/7590/-85, M. Nori ASKI, SKII, MAGK, scheeliittipitoinen lohkare sorakuopassa. Kl C X = ; Y = Au ppm K/6696/-78, M. Nori ASKI, MAGK, SKII, scheeliittipitoinen iso hajonnut kvartsi-dioriittilohkare sorakuopassa. Kl C X = ; Y = Au 10.3 ppm K/7266/-82, P. Hietala ASKI-, MAGK-, SKII-pitoinen irtolohkare sorakuopassa. Kivilaji lohkareessa on liuskeutunut kvartsidioriitti. Aihetta on tutkittu geokemiallisella näytteenotolla ja kallionäytteenotolla (minikaira) sekä detaljikartoituksella. Au-pitoisuudet paljastumanäytteissä ovat varsin vaatimattomia. Ilmajoen Peuralan alue Huissin vyöhykkeen jatke länteen (KARMESKALLIO). Tutkittu alue MH:n raportti + detaljikartta. (M19/1244/-89/10/1) Aiheesta saatu lisänäytteitä J. Mäenpäältä v Kl A X = ; Y = Au 3.2 ppm K/901148, J. Mäenpää ASKI-, SKII-pitoisuus intermediaarisen vulkaniitin paljastumassa.

5 4 Kl A X = ; Y = Au 3.45 ppm K/901256, J. Mäenpää ASKI, SKII ja scheeliittipitoisuutta intermediaarisen vulkaniitin paljastumassa. Au-, Co- pitoinen kiisumalmiaihe Laihian Päkissä, Kotanevan E-puoli. Kl C X = ; Y = Au 1.2 ppm ja Co 0.16 % K/6035/-73, Arvo Hirvelä ja Simo Korpela Aihe on tullut kansannäytteenä, joka liittyy niin sanottuun Vittinki jaksoon, vyöhykkeen N-laidalla. Aiheen kivilajina esiintyy karsiraitainen metachertti = kvartsikivi. Malmimineraaleina esiintyy MAGK, SKII, ASKI, CUKI ja C. Arseenikiisu esiintyy kapeina piroteraitoina ja satunnaisina takeena karsivyöhykkeessä. Au pitoisuus on varsin paikallista ja vähäistä. Aihe tutkittu kartoituksin (paljastuma + lohkareet), geokemiallisin näytteenotoin, geofysikaalisen mittauksen ja syväkairauksin. Raportti P. Oivanen. Isonkyrön Orisbergissa, Partinkallion alueella tavattu Au-pitoinen kiisumalmiaihe on tullut myös kansannäytteenä. Kyseinen aihe liittyy myös niin sanottuun Vittinkijaksoon, sen karsiraitaiseen metacherttiin ja osin juonikvartsin breksioimaan diobsidikarsikiveen. Malmimineraalit, MAGK, SKII, ASKI ja CUKI esiintyvät pirotteena, pesäkkeinä ja raitoina muutamissa paljastumassa ja runsaassa lohkareistossa Kalkkimäessä ja Jalaspuun talon läheisyydessä. Aihetta tutkittu kartoituksin (palj. + lohkareet), kaivauksin, geokemiallisin näytteen-otoin ja syväkairauksin (2 reikää). Tutkimukset osin keskeneräiset. Aiheeseen liittyy seuraavat K/näytteet: K/891083, M. Nori Kl A X = Au 6.5 ppm Y = K/891084, M. Nori Kl X = Au 3.3 ppm Y =

6 5 K/8775/-88, M. Nori KI A X = Au 4.0 ppm Y = K/8824/-88, M. Nori KI X = Au 1.29 ppm Y = K/8846/-88, M. Nori Kl X = Au 1.35 ppm Y = K/8851/-88, M. Nori Kl X = Au 5.4 ppm Y = K/8291/-87, J. Konnunaho Kl X = Au 4.0 ppm Y = Ilmajoen Pojanluoman alue KI Aihe on tullut kansannäytteenä ja käsittää runsaasti ASKI-Au-pitoisia lohkareita sekä useita kalliopaljastumia, joissa vastaavat malmimineraalit. Au-pitoisuus vaatimatonta 1-3 ppm luokkaa. Alue tutkittu paljastuma- ja lohkarekartoituksin, geokemiallisella näytteenotolla ja kairauksilla. Raportti NK, MH/-89. Rintalanvuoren-Savivuoren-Hautanevan alueet. Kyrösjärven ja Tuomikylän välissä Kl Alueella runsaasti pieniä scheeliitti- ja ASKI-pitoisia esiintymiä paljastumissa joissakin myös Sb-mineraaleja mukana. Lisäksi lukuisa määrä kyseisen tyyppisiä lohkareita. Au-pitoisuudet vähäisiä. Aiheet ovat tulleet valtaosaltaan K-näytteinä osa löytynyt kartoitusten ja lohkare-etsintöjen yhteydessä.

7 6 Esimerkkeinä seuraavat Au-pitoiset aiheet kyseiseltä alueelta. Kl C X = ; Y = Au 1.7 ppm K/901035, R. Perälä Kattilaneva, pieni kallio sarvivälke-plagioklaasiporfyriittia, ASKI-, MAGK-, SKIIpirote. Kl C X = ; Y = Au 1.5 ppm K/901032, R. Perälä Koivumäenalue, iso särmikäs lohkare, hapan intermediaarinen vulkaniitti, kvartsijuonia. Samassa kohteessa runsaasti ASKI-, Sb-, MAGK-, SKII-pitoisia lohkareita sekä kolme paljastumaa, joissa ASKI-pirotetta. Au-pitoisuudet varsin vaatimattomia, yleensä alle 1 ppm. Kl C X = ; Y = Au 2-3 ppm K/8777 ja 8778/-88, R. Perälä Savivuoren S-puoli. Plagioklaasiporfyriittikallio, jossa ASKI-, SKII-, MAGK- pirotetta ja raitoja. Kl A X = ; Y = Au 1.3 ppm K/7607/-85, R. Perälä Järvenmaan alue, Ilmajoen-Seinäjoen rajalla. PG-graniitti kalliossa repaleinen ja ruhjeinen, noin 1 m vahva kvartsijuoni, jossa paikoin, etenkin kontakteilla, ASKI, SKII pirotetta. Kl D X = ; Y = Au 7.0 ppm K/ 7295/-83, R. Perälä Seinäjoki, Uhruinmäki Kyrösjärven SW-puoli. PG-graniitissa oleva sepelikivilouhos. Louhoksen N-osassa PG-graniitissa vähäisiä, osin kvartsiutuneita biotiitti-plagioklaasi-

8 7 gneissiosueita. Näihin liuskejäännöksiin liittyy vähäistä ASKI-, SKII- ja MAGKpitoisuutta pirotteena ja raitoina. Lisäksi on paikoin joitakin scheeliittirakeita Kl C X = ; Y = Au 4.0 ppm K/8378/-87, E. Vesterinen ASKI-pitoinen irtolohkare Seinäjoki-Jalasjärvi välisen maantien varrella. ASKI-, MAGK- ja SKII- raitoina ja pirotteena biotiittigneississä. Samalla alueella, Hevopäänmäki ja Kärmesmäki, Malmikaivos Oy:n valtaus sekä siihen liittyvät P. Hietalan Au-rikkaat malmilohkareet 7 kpl. Kl Seinäjoen Törnävän, Kärjenmäen, Saukonjoen ja Pajuluoman alueiden lukuisat Sb-, ASKI- ja scheeliittipitoiset mineralisaatiot joista osa Au-pitoisia (V. Pääkkösen väitöskirja). Lisätietoa alueen malmiaiheista saatu jälkikäteen useista K/näytteistä sekä rakennustöiden yms. kaivausten yhteydessä paljastuneista kallioista. Edellä mainitun alueen jatkeella kaakkoissuuntaan, Satamanluhta-Rantakallio-Lootakallio-Tervasmäki-Kalliosalo esiintyy Au-pitoisia mineralisaatioita ja pieniä malmioita. plagioklaasiporfyriittiin ja sen kontakteihin sijoittuen. Porfyriitissa pilvimäisinä pirotekasaumina ja kompakteina pesäkkeinä kvartsiutumien yhteydessä. Porfyriitin kontakteilla happamiin kvartsiutuneisiin tuffiitteihin liittyen. Malmimineraaleina Sb, ASKI, MAGK ja SKII satunnaisesti ZNVA ja PBHO Au-pitoisuudet hajanaisia ja yleensä vain joitakin ppm satunnaisesti jopa 60 ppm. Kalliosalon Sb-malmissa Au-pitoisuus on osalla malmia merkittävä (P. Oivasen raportti). Kl B X = ; Y = Seinäjoen Mustakorven-Rengonmäen alueen ASKI-, MAGK-, Sb-, Au-pitoiset lohkareet, kaksi erillistä lohkarerypästä. Läntisin Rengonmäen SW-puoli. ASKI-, Sb-, W-pitoinen Au vähäistä. Itäisin ASKI, MAGK, Au, W-pitoinen kivilajityyppi, molemmissa sarvivälke-plagioklaasiporfyriitti erittäin hiertynyt ja kvartsiutunut.

9 8 Oheisena itäisen lohkareryppään analyysitietoja. Aihe tullut K/näytteinä. K/7167/-82 R. Perälä K/7366/-83 R. Perälä K/7367/-83 R. Perälä K/7429/-84 R. Perälä K/7933/-86 R. Perälä Au 2.0 ppm Au 10.6 ppm Au 3.4 ppm Au 2.2 ppm Au 6.4 ppm K/ R. Perälä Au 2.9 ppm Sikakankaan-Heininevan-Tulisilmänmäen alueiden ASKI, SKII, MAGK, Sb, Auaiheet lukuisissa paljastumissa. Aiheet liittyvät liuskeutuneeseen ja osin kvartsiutuneeseen plagioklaasiporfyriittiin. Aluetta tutkittu useaan otteeseen detaljikartoituksin, näytteenotoin ja syväkairauksin. Tutkimukset vielä osin keskeneräisiä vyöhykkeen E-osalla. Au-pitoiset kvartsiutuneet ja hiertyneet vyöhykkeet varsin kapeita ja epäyhtenäisiä. Au-pitoisuudet kohtalaisia 1-40 ppm. Aiheen tutkimuksista tulossa raportti (N. Kärkkäinen). Kl C X = ; Y = Keskikoordinaatti R. Perälän ASKI, MAGK, SKII ja Au-pitoiset lohkareet Ämmälänkylän kaakkoisosalla Leppälän talon ympäristössä liittynevät Sikakankaan-Tulisilmän vyöhykkeen jatkeelle kaakkoissuuntaan. Kivilajiltaan lohkareisto on kvartsiutunutta biotiittiplagioklaasigneissiä, joissa kiisut esiintyvät vähäisenä pirotteena. Au-pitoisuudet 1-3 ppm luokkaa. Aihetta tutkittu geokemiallisella näytteenotolla. Pihlajaniemen alue, Seinäjoen Törnävän ja Ämmälänkylän välimaasto käsittää sarvivälke-plagioklaasiporfyriittiin liittyviä vähäisiä ASKI-, Sb-, SKII-, MAGK- ja scheeliittimineralisaatioita, joista osa on Au-pitoisia. Malmiutumat liittyvät hiertyneisiin, ruhjeisiin ja kvartsiutuneisiin horisontteihin pirotteena ja pesäkkeinä sekä ruhjepinnoilla silauksina. Au-pitoisuutta esiintyy sekä pelkästään ASKI:a sisältävissä, että myös Sb-mineraaleja sisältävissä vyöhykkeissä. Aihetta tutkittu detaljikartoituksin, geofysikaalisin mittauksin, geokemiallisin näytteenotoin ja syväkairauksin. Aiheeseen liittyvät seuraavat merkittäviä Au-pitoisuuksia sisältävät K/näytteet.

10 9 Kl B X = ; Y = Au 5.60 ppm K/6848/-79 R. Perälä ASKI, MAGK, SKII-pirote + pesäke sarvivälke-plagioklaasiporfyriitissa. Eteläisin paljastuma. KL B X = ; Y = Sb 5.12 %, Au 7.40 ppm K/6679/-78 R. Perälä Sb-, MAGK-, SKII-pirotetta sarvivälke-plagioklaasiporfyriitissa, joka on karsiutunut ja sisältää kvartsijuonia. Pintaosalta kallio on rapautunutta. Kl B X = ; Y = Sb 1.32 %, Au 2.20 ppm K/6680/-78 R. Perälä ASKI-, Sb-, stipniitti-, MAGK-, SKII-pirotetta ja pesäkkeitä sekä silauksia ruhjepinnoilla. Sarvivälke-plagioklaasiporfyriittiin liittyvissä kvartsijuonissa ja juonien kontakteissa laaja-alainen paljastuma Pihlajaniemen alueella. K/6693/-78 R. Perälä (oma nro 22 C) Au 2.0 ppm, W 0.89% Sarvivälke-plagioklaasiporfyriittikallio, jossa karsipesäkkeitä. Näissä pesäkkeissä ASKI-, MAGK-, SKII-pirotetta sekä scheeliittiä. Muilla osin kalliota vain vähäistä rautakiisupirotetta. Kl B X = ; Y = Au 7.0 ppm K/6800/-79 R. Perälä Edellä mainittujen lisäksi on Haaviston talosta 400 m SE Pajuluomassa pieni paljastuma, jota on louhittu perkaustyön yhteydessä. Kivilajiltaan kallion on kerroksellista hapanta tuffiittia, johon liittyy granaattirikkaita välikerroksia. Kalliossa on MAGK-, SKII -ja ASKI-pirotetta. ASKI-pitoisuus vähäisempää ja paikoittaista. Kalliosta näyte.

11 10 Puolivälinkalliot, noin 2 km Törnävältä kaakkoon. Aihe käsittää pieniä Sb-, ASKI-, MAGK-, SKII-mineralisaatioita plagioklaasiporfyriittikallioissa. Lisäksi on joitakin aivan paikallisia irtolohkareita, joissa samat malmimineraalit. Aihe tutkittu kartoituksin, näytteenotoin ja kairauksin. Aiheeseen liittyy seuraavat K/näyteanalyysit. Kl A X = ; Y = Sb 5.44 %, 4.40 % ja 2.16 % Au 3.0 ppm, 3.0 ppm ja 0.2 ppm K/6633/-77 R. Perälä (I näytettä) Näytteet kalliosta, samasta paljastumasta, joka on kivilajiltaan sarvivälke-plagioklaasiporfyriittiä ja siihen liittyy pirotteena ja pesäkkeinä metallinen Sb, ASKI ja MAGK sekä muutamia scheeliittirakeita. KI A X = ; Y = Au 0.0 ppm, Sb 2.20 % K/6675/-77 R. Perälä Sb-, ASKI-pirotetta ja pesäkkeitä sarvivälke-plagioklaasiporfyriitti lohkareessa ja siihen liittyvissä kvartsijuonissa. Iso irtolohkare kallion päällä. Kl A X = ; Y = Au 0.4 ppm, Sb 5.42 % K/6757/-79 R. Perälä Iso irtokivi Törnävän kaakkoispuolelta, Puolivälinkalliot. Kivilajiltaan lohkare on biotiitti-plagioklaasigneissiä, jossa runsaasti kvartsijuonia. Sb, MAGK, SKII pirotteena ja pesäkkeinä koko lohkareessa. Kl B X = ; Y = Au 1-30 ppm Nurmon Kourankylässä on Nurmojokea perattaessa nostettu joenpenkoille useita ASKI, MAGK-, SKII-pitoisia lohkareita. Kivilajiltaan lohkareet ovat biotiitti-plagioklaasigneissiä ja niihin liittyy kapeita kvartsijuonia ja raitoja. Osalla lohkareita on vähäistä ASKI, MAGK, SKII-pirotetta runsaammin. Kvartsijuonien läheisyydessä, joissakin lohkareissa on Au-pitoisuutta.

12 11 Näiden lisäksi on kyseisestä kohteesta länteen Hautamäen alueella myös Sb-, ASKI-, MAGK-, SKII-pitoisia suuria lohkareita, joissa on vähäistä Au-pitoisuutta 1-3 ppm luokkaa. Alueella suoritettu alustavia lohkare- ja paljastumatutkimuksia (R. Perälä, ). Lisäksi on otettu geokemiallisia näytteitä pohjamoreenista ja suoritettu geofysikaalisia mittauksia sekä kaivaustöitä ja otettu raskasmineraalihuuhdontanäytteitä (Ryhmä Hirvas). Aiheen tutkimukset keskeneräisiä. Kl B X = ; Y = Sb 19.0 %, Au 4.70 ppm K/5478/-70 P. Syrjämäki Edellä mainitusta paikasta noin 2,5 km N on Hirvijärven tekoaltaan kanavasta louhittu kalliota vuonna Louhinnan yhteydessä on tullut esiin hiertyneeseen ja kvartsiutuneeseen vyöhykkeeseen liittyen Sb-, stipniitti-, ASKI-pitoinen mineralisaatio, joka on myös Au-pitoinen. Aihe on tullut K/näytteenä. Marttalanniemen alue, Kalliosalosta 1,5 km kaakkoon kuuluu siihen pitkään yhtenäiseen plagioklaasiporfyriittivyöhykkeeseen, joka alkaa Seinäjoen Törnävältä. Kallioperä Marttalanniemessä koostuu plagioklaasiporfyriitistä, happamista vulkaniiteista, biotiittigneissistä ja pegmatiittigraniitista. Malmimineraalit ASKI, Sb, MAGK, SKII liittyvät lähinnä plagioklaasiporfyriittiin ja sen kontaktiin pirotteena ja pesäkkeinä sekä kvartsiutumien yhteyteen kapeina kompakteina juonina. Paikoin on myös vähäistä ZNVA- ja PBHO-pitoisuutta. Au-pitoisuus liittyy lähinnä kvartsiutumien yhteyteen kaakkoisimmalla osalla myös satunnaisesti kvartsi-pegmatiitteihin. Aluetta tutkittu kartoituksin geofysikaalisin mittauksin, geokemiallisin näytteenotoin, soijanäytteenotolla ja syväkairauksella. Näiden lisäksi on Ryhmä Hirvas suorittanut raskasmineraalitutkimuksia alueella. Au-pitoisuudet ovat paikoin varsin merkittäviä muutamasta ppm:stä aina 267 ppm saakka. Esiintyminen on kuitenkin varsin hajanaista, eikä muodosta yhtenäisiä vyöhykkeitä. Alueelta lähetetty runsaasti K/näytteitä (R. Perälä), joissa Au-pitoisuudet 1-10 ppm luokkaa. Vastaavia pitoisuuksia on tavattu myös syväkairausrei'issä. Tutkimusraportti N. Kärkkäinen. Kivennavan alue, Nurmon-Peräseinäjoen rajalla, Ämmälänkylästä kaakkoon, on tullut esiin GTK:n kenttätöiden yhteydessä, MH. Aihe käsittää ASKI, MAGK, SKII, CUKI-pitoisuutta pirotteena ja kapeina kompakteina juonina happamassa osin kvartsiutuneessa tuffiitissa. Ympäröivänä kivilajina on

13 12 karkearakeinen, osin graniittisia juonia ja luiruja sisältävää biotiitti-plagioklaasigneissiä. Vyöhykettä on tutkittu geokemiallisella näytteenotolla ja kevytkairauksella noin 600 m matkalla. Lisäksi on Ryhmä Hirvas suorittanut kairauksen pisteessä. Kl A, X = ; Y = kaivauksella paljastettiin syväkairauksella lävistetty ASKI-Au-pitoinen vyöhyke, josta otettu timanttisahalla jatkuva näyte 25 m matkalta kalliosta. Tutkittuun vyöhykkeeseen liittyy anomaalista ja osin jopa merkittävää Au-pitoisuutta ppm. Aiheesta raportti N. Kärkkäinen. Tähän aiheeseen liittyy Olavi Hietalan K/näytteet Peräseinäjoen, Siliäkankaan metsäautotien varrelta ja Penikkanevan-Kantilannevan alueilta. Tyypiltään lohkareet ovat kvartsiutunutta hapanta tuffiittia, joihin liittyy vähäistä ASKI-, MAGK- ja SKIIpitoisuutta. Au-pitoisuudet 1-3 ppm luokkaa. Lohkareet sijaitsevat 5-6 km etelään Kivennavan ASKI-Au-esiintymästä. Paston-Larvanmäen alue Nurmon-Peräseinäjoen rajalla. Aihe koostuu lukuisista K/näytteistä, R. Perälä ja P. Hietala, sekä alueen kartoitusten yhteydessä esiin tulleista mineralisaatioista kallioissa. Aiheet ovat emäksisiin ja happamiin vulkaniitteihin liittyviä ASKI, MAGIC, SKII, CUKI, MOHO ja scheeliittipitoisia pienialaisia mineralisaatioita. Au-pitoisuudet ovat anomaalisia, osin merkittäviä. Aluetta on GTK:n lisäksi tutkinut myös Malmikaivos Oy näytteenotoin ja kevytkairauksin GTK:n tutkimukset olivat alueellisia ja liittyivät Seinäjoen-Nurmon alueen tutkimuksiin. Alueella on suoritettu geologinen kartoitus, geofysikaaliset mittaukset ja näytteenotto mineralisoituneista kohteista. Alueelta lähetetty tutkittavaksi seuraavat Au-pitoiset K/näytteet. Tähän liittyviä havaintoja MH-88 Kl D X = ; Y = Au ppm K/7179/-82 P. Hietala Kallio pellonlaitaojassa, Leviäkallion SE-laidalla Paston kylässä. Kivilajiltaan kallio on sarvivälke-plagioklaasiporfyriittia, liuskettunutta ja ruhjeista. Tähän liittyy kvartsijuonia ja kasaumia. Vähäisenä pirotteena sekä pesäkkeinä ASKI, MAGIC, SKII. Samasta paikasta näytteet: K/7219, 7220, 7221, 7222/-82.

14 13 Kl D X = ; Y = Au 6.20 ppm K/6650/-77 P. Hietala Pieni juonikvartsilohkare pellonlaitaojassa Paston kylässä Leviäkallion alueella. Malmimineraalit ASKI ja MOHO esiintyvät pesäkkeinä koko lohkareessa. Kl D X = ; Y = Au ppm K/7301/-83 R. Perälä (oma nro 7) Nurmon, Pastonkylässä (Larvanmäki), laaja-alainen emäksistä vulkaniittia oleva paljastuma, jonka keskiosalla on kapea kvartsiutunut ruhjevyöhyke. Ruhjeeseen liittyy kohtalainen ASKI-pirote, lisäksi on MAGK ja SKII sekä joitakin scheeliittirakeita, sama paikka kuin KI D X = ; Y = Au 3.20 ppm ~ K/6591 K/7302/-83 R. Perälä (oma nro 9) Nurmon Pastonkylässä (Larvanmäki), laaja-alaisen kalliopaljastuman keskiosalla kapea kvartsiutunut ruhje. Ruhjeessa ASKI-, MAGK-, SKII-pirotetta ja pesäkkeitä. Sama kohde kuin K/7301/-83. KI D X = ; Y = Au 2.20 ppm ~ K/6591 K/7321/-83 R. Perälä (oman nro 27) Nurmon Pastonkylässä (Larvanmäki), laaja-alaisen kalliopaljastuman keskiosalla kapea noin 0,5 m vahva kvartsiutunut ruhje. Näkyvissä oleva pituus on 30 m. Ruhjeessa osin kohtalaisena pirotteena ja pesäkkeinä ASKI, MAGIC, SKII sekä muutama scheeliittirae. Sama kohde kuin K/7302/-83. KL d X = ; Y = Au 5.80 ppm ja 4.60 ppm K/6668/-77 R. Perälä (omat nrot 43 ja 68) Nurmon Ylijoenkylän SE-osalla, Mäki-Valkaman talosta 600 m E kalliopaljastuma viljelystien ojan pohjalla. Kivilaji kalliossa kvartsi-maasälpägneissi, johon liittyy kvartsi-

15 14 juonia. Kalliosta louhituissa paloissa kohtalaisena pirotteena ja osin kompakteina juonina ASKI-, MAGK-, SKII-aihe sijoittuu geofysikaaliseen johdevyöhykkeeseen. Kohteesta analysoitu kaksi näytettä. Kl D X = ; Y = Edellä mainittujen lisäksi on Larvanmäen ja Pahkamäen välisellä rämealueella useita pienialaisia plagioklaasiporfyriittikallioita joihin liittyy vähäistä ASKI-, MAGK-, SKIIpitoisuutta pirotteena ja kvartsi-turmaliinijuoniin liittyen pesäkkeinä ja raitoina. Aupitoisuus analysoiduissa näytteissä on vähäistä, vain parhaimmillaankin 1 ppm luokkaa. Peräseinäjoen Viitalankylän S-puolella oleva niin sanottu Ylimysjärven lohkareviuhka Seinäjokivarrella Käsittää kaksi erillistä lohkarerypästä. Eteläisin on Valkeajärventien varrella, tien S-puolella metsäsaarekkeessa ja niihin kuuluu 7-8 kpl lohkareita, jotka ovat kivilajiltaan liuskettunutta plagioklaasiporfyriittiä ja hapanta intermediaarista vulkaniittia, joka on kvartsiutunutta. Malmimineraaleina ASKI, MAGK, SKII, Sb, ZNVA, PBHO, ja scheeliitti. Au-pitoisuus runsainta ZNVA - PBHO-pitoisissa lohkareissa, Au ppm. Kl C X = ; Y = Au 0.54 ppm K/7951/-86 R, Perälä (oma nro 37) ~ K/6567 Lohkare on noin 70 cm läpimittainen, pyöristynyt ja on kivilajiltaan liuskettunutta plagioklaasiporfyriittia, johon liittyy kvartsiutumista juonina ja pesäkkeinä. Malmimineraalit ASKI, MAGK ja SKII esiintyvät vähäisenä pirotteena läpi lohkareen, ZNVA ja PBHO ruhjepinnoilla silauksina. Kl C X = ; Y = Au 1.62 ppm K/7952/-86 R. Perälä (oma nro 38) Lohkare on kooltaan, 30 cm läpimittainen, ja pyöristynyt. Siirretty paikalle läheiseltä pellolta. Kivilajiltaan lohkare on liuskettunutta plagioklaasiporfyriittia. Malmimineraalit vähäisenä pirotteena läpi lohkareen (ASKI, MAGIC, SKII).

16 15 Kl C X = ; Y = Au 0.86 ppm K/8014/-86 R. Perälä (oma nro 41) Pieni, 10 cm läpimittainen, irtokivi viljelysalueella. Kivilajiltaan lohkare on liuskettunutta plagioklaasiporfyriittia. Malmimineraalit ASKI, MAGK, SKII ja scheeliitti esiintyvät vähäisenä pirotteena koko lohkareessa. Pohjoisempi lohkarerypäs, noin 1 km N, eteläisestä ryppäästä, sijoittuu Seinäjoella tehtyyn pukkauskohtaan (Hevonkoski), josta on löytynyt useita ASKI-Au-pitoisia lohkareita. Tyypiltään lohkareet ovat samoja kuin eteläisessä kohteessa. Kohteesta seuraavat Au-pitoiset K/näytteet. Kl C X = ; Y = Au 125 ppm, Ag 23.0 ppm K/6666/-77 R. Perälä (oma nro 30) Lohkare on kooltaan 30 x 20 x 20 cm ja on muodoltaan särmikäs. Lohkare on tullut esiin pohjamoreenista läheltä kallionpintaa. Kivilajiltaan se on biotiitti-plagioklaasigneissiä, johon liittyy karsiraitoja ja kvartsijuonia. Malmimineraalit ASKI, MAGK, SKII esiintyvät pirotteena ja pesäkkeinä koko lohkareessa. Kl C X = ; Y = Au 6.20 ppm K/6667/-77 R. Perälä (oma nro 32) Lohkare on kooltaan 60 x 60 x 70 cm ja on muodoltaan hieman pyöristynyt. Kivilajiltaan lohkare on plagioklaasiporfyriittia, johon liittyy karsipesäkkeitä. Malmimineraalit ASKI, SKII ja MAGK esiintyvät pesäkkeinä ja vähäisenä pirotteena osalla lohkaretta. Aihetta on tutkittu lohkare ja paljastumakartoituksin, geokemiallisin näytteenotoin ja (kaivauksin Ryhmä Hirvas), aihe selvittämättä. Kohteesta raportti P. Huhta. Tiilikallion alue Peräseinäjoen Haapaluomalla käsittää joukon plagioklaasiporfyriittipaljastumia, jotka sijoittuvat biotiitti-plagioklaasigneissi ja kiilleliuske ympäristöön. Porfyriitti on liuskettunutta ja sitä lävistää ruhje ja hiertymävyöhykkeet, joista osa on

17 16 kvartsiutunut. Malmimineraaleina esiintyy ASKI, MAGK, SKII satunnaisesti PBHO ja ZNVA sekä yhdessä paljastumassa kansakoulun läheisyydessä Sb. Alueelta on lähetetty joukko K/näytteitä GTK:n tutkittavaksi, Y. Syrjälä, O. Hietala ja R. Perälä. Näytteistä on analysoitu merkittäviä Au-pitoisuuksia. Aihetta on tutkittu GTK:n toimesta geologisin kartoituksin, soijanäytteenotolla ja syväkairauksella. Huolimatta hyvistä pintanäyteanalyyseistä jäi kairauksella saaduista näytteistä analysoidut Au-pitoisuudet varsin vaatimattomiksi. Aiheeseen liittyvät seuraavat Au-pitoiset K/näytteet (R. Perälän näytteitä). Kl C X = ; Y = K/7103/-81 R. Perälä (oma nro 26) Laaja-alaisen kalliopaljastuman NE-laidalla noin 10 m vahva hiertynyt ja osin kvartsiutunut vyöhyke, johon liittyy ASKI-, MAGK-, SKII-pitoisuutta kompakteina raitoina ja vähäisenä pirotteena. Kivilajiltaan kallio on liuskettunutta plagioklaasiporfyriittia. Kl C X = ; Y = K/7104/-81 R. Perälä (oma nro 27) Laaja-alaisen kalliopaljastuman NE-laidalla on hiertynyt ja osin kvartsiutunut vyöhyke, johon liittyy ASKI-, MAGK-, SKII-pitoisuutta kapeina 1-2 cm vahvoina juonina ja vähäisenä pirotteena. Kivilajiltaan kallio on liuskettunutta plagioklaasiporfyriittia. Samasta vyöhykkeestä kuin edellinen. Kl C X = ; Y = K/7238/-82 R. Perälä (oma nro 56) Kallio, josta näyte on otettu, on kivilajiltaan liuskettunutta plagioklaasiporfyriittia, johon liittyy noin 1 m vahva kvartsiutunut ruhjevyöhyke. Tähän vyöhykkeeseen liittyy kohtalaisena pirotteena ja kompakteina juonina ASKI, MAGK, SKII. Kl C X = ; Y = K/7239/-82 R. Perälä (oma nro 54) Näyte on otettu kalliopaljastumasta Tiilikallion alueelta, Peräseinäjoelta. Liuskettuneeseen plagioklaasiporfyriittiseen kallioon liittyy noin 2 m vahva kvartsiutunut vyöhyke, jossa on kohtalaisena pirotteena ja kompakteina juonina ja pesäkkeinä. Muilla osin paljastumaa satunnaista MAGK, ASKI-pirotetta.

18 17 KI C X = ; Y = K/7240/-82 R. Perälä (oma nro 52) Kyseinen näyte on otettu laaja-alaisen plagioklaasiporfyriittikallion NW-laidalta. Kalliossa on kvartsiutunut ruhjeinen hiertovyöhyke, johon liittyy pirotteena ja kompakteina rakojuonina ASKI, MAGK ja SKII. Itse porfyriitissa vain vähäistä MAGKja SKII- pirotetta. Kl C X = ; Y = Au 2.90 ppm K/7284/-83 R. Perälä (oma nro 50) Näyte on otettu samasta malmiutuneesta ruhjevyöhykkeestä kuin K/7239/-82. KI C X = ; Y = Au 2.50 ppm K/7385/-83 R. Perälä (oma nro 50 A) Sama paikka kuin edellä, noin 1 m etäisyydellä edellisestä. Kl C X = ; Y = Au 2.20 ppm K/7386/-83 R. Perälä (oma nro 51) Samalla alueella kuin edellä mainitut. Rinnakkainen ruhje 10 m etäisyydellä edellisestä. KI C X = ; Y = Au 5.0 ppm K/7363/-83 R. Perälä (oma nro 42) Näyte on Tiilikallion NW-osalta. Kivilajiltaan kallio on liuskeista plagioklaasiporfyriittia, johon liittyy kvartsiutunut hierrevyöhyke. Tähän vyöhykkeeseen liittyy pirotteena ja kapeina kompakteina raitoina ASKI, MAGK ja SKII. Kl C X = ; Y = Au 7.0 ppm K/7364/-83 R. Perälä (oma nro 43) Näyte on lähes samasta paikasta kuin K/7363/-83, noin 1,5 m etäisyydellä edellisestä ja edustaa samaa ruhjeista kvartsiutunutta vyöhykettä.

19 18 Kl C X = ; Y = Au 23.0 ppm K/7296/-83 R. Perälä (oma nro 2) Näyte Peräseinäjoen Tiilikallion NW-osalta, läheltä näytettä K/7363/-83. Kallio liuskettunutta plagioklaasiporfyriittia johon liittyy kvartsiutunut ruhjeinen vyöhyke. ASKI, MAGK ja SKII pirotteena ja pesäkkeinä edellä mainitussa ruhjevyöhykkeessä. Muilla osin vähäistä MAGIC-, SKII-pirotetta. Kl C X = ; Y = K/7297/-83 R. Perälä (oma nro 1) Näyte Peräseinäjoen Tiilikallion NW-osalta kvartsiutuneesta hierrevyöhykkeestä. Kallio on kivilajiltaan plagioklaasiporfyriittia. Malmimineraalit ASKI, MAGK, SKII esiintyvät pirotteena ja pesäkkeinä kvartsiutuneessa vyöhykkeessä. Hierrevyöhyke 2-3 m vahva ja pystyasentoinen. Peräseinäjoen Luomakylässä, Kalajärven tekoaltaan S-puolella, on viljelysalueen laidalla kaksi Au-pitoista malmilohkaretta. Ne ovat tulleet K/näytteinä. Kl D X = ; Y = Au 7.0 ppm K/8331/-87 R. Perälä (oma nro 36) Lohkare, josta näyte on otettu, on löytynyt viljelysalueen (pellon) laidalta ja siirretty nykyiselle paikalle viereiseltä pellolta. Kooltaan lohkare on 1,5 m 3 ja kivilajiltaan hapan kvartsi-plagioklaasiporfyriitti. Lohkare on kauttaaltaan kvartsijuonten lävistämää ja sisältää vähäisenä pirotteena ASKI, MAGK ja SKII. Kl D X = ; Y = Au? K/8332/-87 R. Perälä (oma nro 37) Näyte otettu noin 30 cm läpimittaisesta särmikkäästä irtokivestä Peräseinäjoen Kalajärven S-puolelta, läheltä edellistä. Kivilajiltaan lohkare on liuskettunutta kvartsiplagioklaasiporfyriittia. Malmimineraalit ASKI, MAGK ja SKII esiintyvät vähäisenä pirotteena koko lohkareessa.

20 19 Kl ja Timanttimaan alue Peräseinäjoen Haapaluomalla käsittää Tuoresmäen-Teeriluoman ja Vierunnevan kohteet. Aiheet ovat tulleet K/näytteinä (R. Perälä). Kivilajiltaan alueen paljastumat ovat eri tyyppisiä vulkaniitteja, agglomeraattia, emäksisiä ja happamia tuffiitteja ja plagioklaasiporfyriittia, ympäristössä on kvartsi ja granodioriitteja. Malmiaiheet, jotka yleisesti liittyvät happamiin tuffiitteihin ja porfyriittiin ovat ASKI-, MAGK-, SKII-pitoisia. Joissakin kohteissa CUKI:a, ZNVA:ä ja PBHO:ta sekä scheeliittiä. Au-pitoisuus on pienissä määrin varsin yleistä koko alueella. Aihetta on tutkittu GTK:n toimesta kartoittamalla, geofysikaalisilla mittauksilla, geokemiallisella näytteenotolla (kaivauksilla Ryhmä Hirvas), raskasmineraalitutkimuksella, minikairanäytteenotolla ja syväkairauksella. Syväkairauksissa on lävistetty Auanomaalisia vyöhykkeitä. Aiheen tutkimukset ja raportointi työn alla. Kyseiseltä alueelta saatu seuraavat Au-pitoiset K/näytteet. Kl B X = ; Y = Au 4.40 ppm K/8016/-86 R. Perälä (oma nro 43) Näyte on 30 cm läpimittaisesta hieman pyöristyneestä irtokivestä Vierunnevan S-osalta. Lohkare tullut esiin moreenista noin 2 m syvästä kuivatuskanavasta. Kivilajiltaan lohkare on hapanta vulkaniittia, joka on kvartsijuonten lävistämää. Malmimineraalit ASKI ja SKII esiintyvät kohtalaisena pirotteena koko lohkareessa. Kl B X = ; Y = Au 4.46 ppm K/8045/-86 R. Perälä (oma nro 55) Kallio, josta kyseinen näyte on otettu, on tullut esiin metsäojasta, ohuen moreenikerroksen alta. Paikka on Vierunnevan N-laidalla, metsäsaareke. Kallio on kivilajiltaan liuskettunutta plagioklaasiporfyriittia johon liittyy kvartsiutuneita hierrevyöhykkeitä, ASKI, MAGK ja SKII esiintyvät vähäisenä pirotteena ja silauksina ruhjepinnoilla. Kl B X = ; Y = Au 5.12 ppm K/8134/-86 R. Perälä (oma nro 63) Näytteenottopaikka Vierunnevan N-laidalla, kallioinen metsäsaareke. Näyte on laajempialaisen kallioalueen keskiosalta. Kivilajiltaan kallio on liuskettunutta plagioklaasi-

21 20 porfyriittia, johon liittyy kvartsiutuneita hierrevyöhykkeitä, jotka sisältävät ASKI-, MAGIC-, SKII-pirotetta ja -raitoja. Muulla osalla kalliota vain vähäistä MAGIC-, SKII-pitoisuutta. Kl B X = ; Y = Au 18.0 ppm K/8162/-86 R. Perälä (oma nro 77) Näyte kalliosta Vierunnevan N-laidalta kallioisesta metsäsaarekkeesta. Kivilajiltaan kallio on liuskettunutta plagioklaasiporfyriittia johon liittyy kvartsiutuneita ja sarvivälkepitoisia hierrevyöhykkeitä. Malmimineraalit ASKI, MAGK ja SKII esiintyvät pesäkkeinä ja pirotteena hierrevyöhykkeissä ja niiden läheisyydessä. Kl B X = ; Y = Au 6.0 ppm K/8164/-86 R. Perälä (oma nro 79) Kyseinen näyte on pienialaisesta paljastumasta Vierunnevan N-laidalta Alavuden puolelta rajaa. Kivilajiltaan kallio on liuskettunutta plagioklaasiporfyriittia, johon liittyy joitakin kiisupitoisia ASKI, MAGK, SKII, kvartsijuonia. Kl B X = ; Y = Au 1.02 ppm K/7481/-84 R. Perälä (oma nro 46) Näyte on otettu kalliosta Peräseinäjoen Haapaluoman kylästä, Tuoresmäen NW-osalta. Kivilajiltaan kallio on liuskettunutta plagioklaasiporfyriittia johon liittyy kapeita kvartsiutuneita ja sarvivälkepitoisia hiertymävyöhykkeitä. Näissä vyöhykkeissä on vähäisenä pirotteena ASKI, MAGK ja SKII. Kansannäytteenä on tullut ASKI-Au-pitoinen malmiaihe Lehtimäen Kätkänjärveltä, joka on vielä lähes tutkimaton, vain tarkastuskäynti ja lisänäytteiden haku on suoritettu. Aihe sijaitsee karttalehdellä A Kätkänjärven E-puolella Sivuahonkankaalla.

22 21 Kl A X = ; Y = Au 3.95 ppm K/ Olavi Tikkamäki (oma nro 8) Näyte on otettu metsäautotien ojasta louhitusta kalliosta, joka on kivilajiltaan liuskettunutta kvartsidioriittia. Kalliossa on rinnakkaisia kvartsiutuneita hierrevyöhykkeitä, joihin liittyy ASKI, MAGK ja SKII pitoisuutta, paikoin on joitakin MOHO suomuja. Aiheesta on otettu lisänäytteitä rinnakkaisista hierrevyöhykkeistä 5 kpl, joista analysoidut Au-pitoisuudet olivat seuraavat: Näyte 1. Au 0.03 ppm 2. Au 0.35 ppm 3. Au 0.24 ppm 4. Au 0.05 ppm 5. Au 0.02 ppm Au-kriittisten vyöhykkeiden etsinnän yhteydessä tavattiin Lapuan kaupungin alueen kaakkoiskulmasta, läheltä Seinäjoki-Kuortane maantietä niin sanotulta Pettuvuoren alueelta, pisteestä kl A, X = , Y = metsäautotien ojasta, kvartsiutunutta biotiitti-plagioklaasigneissiä johon liittyy vähäistä MAGIC-, SKIIpitoisuutta pirotteena ja silauksina rakopinnoilla. Ympäröivinä kivilajeina on PGgraniitti ja kerrosrakenteinen varsin kuiva biotiitti-plagioklaasigneissi. Kyseisestä kohteesta otetusta näytteestä analysoitiin Au-pitoisuudeksi 1.0 ppm. Aiheesta raportti, MH-89. Lapuan Ylikylän S-puolella Hautakankaan alueella pisteessä kl B, X = , Y = on tavattu erittäin runsaasti kvartsijuonia sisältävässä biotiitti-plagioklaasigneissikalliossa vähäistä ja paikallista ASKI-, MAGK- ja SKIIpitoisuutta. Aiheeseen liittyy anomaalista Au-pitoisuutta. Edellä lueteltujen Au-pitoisten aiheiden lisäksi on Etelä-Pohjanmaan alueella varsin paljon luettelosta poisjääneitä vähäisiä Au-pitoisuuksia sisältäviä, tahi mittasuhteiltaan mitättömiä Au-aiheita. Osa poisjääneistä yksittäisistä lohkareaiheista on luultavasti peräisin jo tutkituista ja luetteloon sisältyvistä aiheista. Kallioihin liittyviä vähäisiä Aupitoisia aiheita on jäänyt mainitsematta siksi, että ne liittyvät läheisesti jo luettelossa oleviin. Raportoitujen aiheiden yksityiskohtaisemmat tiedot löytyvät kyseistä raporteista ja muista tutkimusselvityksistä. Kankaanpää Matti Huuskonen

23