Lukiokoulutuksen, toisen asteen nuoriso- ja aikuiskoulutuksen sekä työväenopiston toiminnan järjestämisen vaihtoehtojen selvittämiseksi ja

Transkriptio

1 Lukiokoulutuksen, toisen asteen nuoriso- ja aikuiskoulutuksen sekä työväenopiston toiminnan järjestämisen vaihtoehtojen selvittämiseksi ja arvioimiseksi asetetun työryhmän loppuraportti

2 2 Sisällys Työryhmän toimeksianto ja työskentely... 3 Tausta... 3 Lainsäädännöllinen viitekehys... 3 Historiallinen tausta... 6 Ammatillisen koulutuksen reformi... 7 Seudullinen tilanne Turun kaupunkikonserniin kuuluvat ammatillisen koulutuksen järjestäjät Muut ammatillisen koulutuksen järjestäjät Järjestäjärakenteen uudistaminen Valmistelun aikaisemmat vaiheet Kaupunginvaltuuston päätökset Toimintoanalyysiä koskeva päätös Aikaisemmat työryhmät Nykytilanne Ammatillisen koulutuksen sääntely Ammatillisen koulutuksen rakennemuutos Uusi järjestämislupa Oppisopimuskoulutuksen tilanne Muutokset Turun ammatti-instituutissa Muutokset Turun Aikuiskoulutuskeskuksessa Ratkaistavat asiat Työelämäyhteydet Maahanmuuttajien koulutus Tilat ja investoinnit Henkilöstö ja tukipalvelut Ruotsinkielisen koulutuksen asema Lukiokoulutuksen asema Suurten kaupunkien linjaukset Kaupunginjohtajan johtopäätökset... 26

3 3 Työryhmän toimeksianto ja työskentely Käsitellessään sivistystoimialan toimintoanalyysin toimenpiteitä kaupunginhallitus päätti asettaa lukiokoulutuksen, toisen asteen nuoriso- ja aikuiskoulutuksen sekä työväenopiston toiminnan järjestämisen vaihtoehtojen selvittämiseksi ja arvioimiseksi työryhmän. Työryhmän tehtäväksi määrättiin kuulla Turun seudulla toimivia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä asian valmistelussa ja käydä tarvittavat neuvottelut. Lisäksi työryhmän tuli käydä lähetekeskustelut kaupunginhallituksen sekä kasvatus- ja opetuslautakunnan kanssa. Työryhmään on nimetty seuraavat henkilöt: - kaupunginjohtaja Aleksi Randell, puheenjohtaja - toimialajohtaja Timo Jalonen, sivistystoimiala - johtaja Tuomas Heikkinen, konsernihallinto - palvelualuejohtaja Hannu Immonen, sivistystoimiala - palvelualuejohtaja Päivi Lehtinen, sivistystoimiala - palvelualuejohtaja Esko Heikkonen, sivistystoimiala - ruotsinkielisten palveluiden johtaja Liliane Kjellman, sivistystoimiala - henkilöstöjohtaja Sinikka Valtonen, konsernihallinto - laskentapäällikkö Seija Liinoja, konsernihallinto - talouspäällikkö Anne Takalo, sivistystoimiala - kaupunginsihteeri Merja Jokela, sihteeri - toimitusjohtaja Harri Seikola, Turun Aikuiskoulutussäätiö - tiimikoordinaattori/opettaja Ari Johansson, sivistystoimiala, saakka - päätoiminen luottamusmies, lehtori Juha Lindström, sivistystoimiala, alkaen Lisäksi ryhmän työskentelyyn ovat osallistuneet controller Timo Collanus sekä Turun Aikuiskoulutussäätiön rehtori, toimitusjohtaja Tommi Forss. Tausta Lainsäädännöllinen viitekehys Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee ammatilliseen koulutukseen liittyvän lainsäädännön ja valtioneuvoston päätökset sekä ohjaa ja valvoo toimialaa. Työtä ohjaavat mm. hallitusohjelman ja hallituksen strategia-asiakirjan sekä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman linjaukset. Ammatillisen koulutuksen valtakunnallisista tavoitteista, tutkintojen rakenteesta sekä yhteisistä opinnoista päättää valtioneuvosto ja tarkemmin tutkinnoista ja niiden laajuudesta opetus- ja kulttuuriministeriö. Koulutuksen järjestämistä varten opetus- ja kulttuuriministeriö antaa ammatillisen koulutuksen järjestämisluvan ja siihen sisältyvän koulutustehtävän. Ammatillisen koulutuksen järjestämisluvissa määrätään mm. se, minkälaista koulutusta ja missä laajuudessa koulutuksen järjestäjä voi koulutusta järjestää opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän puitteissa.

4 Opetushallitus vastaa mm. ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmien ja tutkintojen valtakunnallisista perusteista, joissa määrätään opintojen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä. Perusteiden käsittelyä sekä ammatillisen koulutuksen suunnittelua ja kehittämistä varten opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa koulutusaloittain asiantuntijoiksi koulutustoimikuntia. 4 Koulutuksen järjestäjä päättää käytännöistä Ammatillisen koulutuksen järjestäjät vastaavat järjestämislupansa puitteissa ammatillisen koulutuksen organisoinnista omalla alueellaan, koulutuksen suuntaamisesta alueensa elinkeino- ja työelämän tarpeiden mukaisesti sekä opetussuunnitelmien sisällöistä opetussuunnitelmien perusteiden pohjalta. Järjestäjät päättävät itsenäisesti myös siitä, millaisia oppilaitoksia tai toimipisteitä ne ylläpitävät. Koulutuksen järjestäjien toimintaa ohjataan järjestämislupien ohella mm. lainsäädännössä ja opetussuunnitelman perusteissa asetettujen tavoitteiden kautta. Ammatillisen koulutuksen järjestäjänä voi olla kunta, kuntayhtymä, rekisteröity yhteisö tai säätiö taikka valtion liikelaitos. Valtio ylläpitää Saamelaisalueen koulutuskeskusta. Ruotsinkielisten koulutus järjestetään joko omissa ruotsinkielisissä tai kaksikielisissä oppilaitoksissa. Kuntien ja kuntayhtymien järjestämän koulutuksen hallintoon sovelletaan kuntalakia. Hallinnosta vastaavien viranhaltijoiden määrästä, lautakuntien ja johtokuntien asettamisesta ja niiden tehtävistä päätetään koulutuksen järjestäjän hyväksymässä hallintosäännössä. Valtion ja yksityisen järjestämän koulutuksen hallinnosta säädetään erikseen sitä koskevassa laissa. Lain mukaan johtokunnalle kuuluu ylin päätösvalta sekä vastuu koulutuksen järjestämisestä, kehittämisestä ja hallinnosta. Jokaisella oppilaitoksella tulee olla toiminnasta vastaava rehtori. Jokaisella oppilaitoksella on myös opiskelijoista muodostuva oppilaskunta, joka käyttää opiskelijoiden puhevaltaa. Rahoituksesta vastaavat valtio ja kunnat yhdessä Valtio ja kunnat rahoittavat yhdessä ammatillisen peruskoulutuksen. Koulutuksen järjestäjät saavat lisäksi rahoitusta ammatilliseen lisäkoulutukseen, jonka rahoittamiseen kunnat eivät osallistu. Ammatillisen peruskoulutuksen (pl. oppisopimuskoulutus) laskennalliset kustannukset ovat valtion talousarvioesityksen mukaan vuonna 2018 arviolta 1,7 miljardia euroa. Valtion rahoitusosuus ammatillisen peruskoulutuksen kustannuksiin on noin 800 milj. euroa ja kuntien rahoitusosuus noin 955 milj. euroa. Koulutuksen järjestäjät saavat rahoituksen koulutukseen opetus- ja kulttuuriministeriöltä laskennallisin perustein. Ammatillisen koulutuksen järjestäjät päättävät koulutukseen myönnetyn rahoituksen käyttämisestä ja kohdentamisesta. Tähän asti ammatillisen koulutuksen rahoitus on perustunut suoritteille (mm. opiskelijamäärä) ja niitä vastaaville alakohtaisesti määrätyille yksikköhinnoille. Vuoden 2018 alussa ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä tulee muuttumaan.

5 5 Uudessa rahoitusjärjestelmässä puolet ammatillisen koulutuksen rahoituksesta on perusrahoitusta. Perusrahoitus luo ennakoitavan perustan tutkintojen ja koulutuksen järjestämiselle sekä edellytykset sille, että ammatillista koulutusta on jatkossakin tarjolla kaikilla aloilla ja kaikille opiskelijaryhmille. Tutkinnoista ja tutkinnon osista saatavan suoritusrahoituksen osuus on 35 prosenttia. Tutkinnon ja tutkinnon osia suorittaneiden työllistymisestä ja korkeakouluihin jatko-opiskelijaksi siirtymisestä sekä opiskelija- ja työelämäpalautteesta saatava rahoitusosuus on loput 15 prosenttia. Rahoitusuudistus toteutetaan vaiheittain. Vuosina 2018 ja 2019 perusrahoituksen osuus on 95 prosenttia ja seuraavina kahtena vuonna 70 ja 60 prosenttia. Täysimääräisenä uusi rahoitusjärjestelmä on siis käytössä vuonna Vaiheittainen siirtyminen antaa järjestäjille aikaa sopeuttaa nykyistä järjestelmää enemmän tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta painottavaan uuteen rahoitusjärjestelmään. Ammatillisen koulutuksen yksikköhintoja ja tuloksellisuusrahoitusta koskevat tiedot kootaan vuosittain Opetushallituksen koulutuksen rahoituksen raporttijärjestelmään. Järjestämislupa Mahdollisuus järjestää ammatillista koulutusta perustuu järjestämislupiin, jotka myöntää opetus- ja kulttuuriministeriö. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa lähtökohtaisesti siitä rahoitusvajeesta, joka syntyy toimintamenojen ja toimintatulojen erotuksesta. Ammatillisen koulutuksen tulot ovat varsin vaatimattomia menoihin nähden. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitus tulee omaa rahoitusputkea eikä se siten kuulu peruspalvelujen valtionosuuden piiriin. Saatava rahoitus on osittain kerätty kunnilta asukaslukuun perustuen.

6 Järjestelmän tarkoituksena on suorittaa tulonsiirto niille koulutuksen järjestäjille, jotka vastaavat ammatillisen koulutuksen järjestämisestä. Tyypillistä on, että ammatillista koulutusta järjestää jokin muu taho kuin kunta. Vain muutama suuri kunta vastaa kokonaan itse ammatillisen koulutuksen järjestämisestä. Tällä hetkellä voimassa olevan ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle taikka valtion liikelaitokselle luvan koulutuksen järjestämiseen. Koulutusta voidaan ministeriön päätöksen mukaisesti järjestää myös valtion oppilaitoksessa. Koulutusta järjestetään ammatillisissa oppilaitoksissa, ammatillisissa erityisoppilaitoksissa ja muissa oppilaitoksissa sekä oppisopimuskoulutuksena. Järjestämisluvan myöntämisen edellytyksenä on, että koulutus on tarpeellista ja että luvan hakijalla on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset koulutuksen asianmukaiseen järjestämiseen. Koulutusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. Luvassa määrätään koulutustehtävä, joka sisältää tarpeelliset määräykset koulutusasteista, koulutusaloista, tutkinnoista, opetuskielestä, kunnista, joissa koulutusta voidaan järjestää, opiskelijamääristä, erityisestä koulutustehtävästä, koulutuksen järjestämismuodosta ja muista koulutuksen järjestämiseen liittyvistä asioista. Koulutustehtävän muuttamisesta päättää opetusja kulttuuriministeriö. Ministeriö voi ilman hakemustakin muuttaa koulutusaloja, tutkintoja ja opiskelijamääriä koskevia määräyksiä sekä muita määräyksiä, jos koulutustarjonta merkittävästi poikkeaa koulutustarpeista. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi peruuttaa koulutuksen järjestämistä koskevan luvan, jos koulutus ei enää täytä luvan myöntämiselle säädettyjä edellytyksiä tai koulutus järjestetään muuten vastoin ammatillisesta peruskoulutuksesta annettua lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä. Ministeriö päättää myös koulutuksen järjestämisestä ja toiminnan lopettamisesta valtion oppilaitoksessa. 6 Historiallinen tausta Keskustelua Turun kaupungin ylläpitämän Turun ammatti-instituutin ja Turun Aikuiskoulutussäätiön ylläpitämän aikuiskoulutuskeskuksen yhdistämisestä on käyty keskustelua ainakin vuodesta 1988 lähtien. Kummankin toimintaa yhdistävät sama lainsäädäntö ja lähtökohtaisesti samanlainen koulutustehtävä. Opetus- ja kulttuuriministeriö suositti vuonna 2007, että Turun seudulle muodostetaan osakeyhtiöpohjainen tai muu yhtenäinen koulutuksen järjestäjäorganisaatio, joka kootaan Turun kaupungin, Turun Aikuiskoulutussäätiön, Kaarinan kaupungin, Loimaan koulutuskuntayhtymän ja Kalatalouden ja merenkulun koulutussäätiön ammatillisesta koulutuksesta. Esitys ei toteutunut. Vuonna 2009 opetus- ja kulttuuriministeriö suositti, että Turun kaupungin ja Turun Aikuiskoulutussäätiön ammatillinen koulutus kootaan osakeyhtiöpohjaiseen tai muuhun yhtenäiseen koulutuksen järjestäjäorganisaatioon. Tämäkään esitys ei toteutunut.

7 Vuonna 2011 opetus- ja kulttuuriministeriö totesi, että Turun seudulla koulutuksen järjestäjäverkko on monista eri järjestäjäorganisaatioista johtuen edelleen varsin hajanainen ja koulutustarjonta on osin epätarkoituksenmukaisesti päällekkäistä sekä työnjako koulutuksen järjestäjien välillä epäselvä. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen ja osaamisvaatimusten muutoksiin vastaaminen sekä koulutuksen saatavuuden turvaaminen edellyttäisivät erityisesti Varsinais-Suomen alueella järjestäjäverkon kokoamista yhteen tai kahteen yhtenäiseen alueelliseen, kaikki ammatillisen koulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen palvelut käsittävään ammattiopistoon. Siten voitaisiin varmistaa alueen työ- ja elinkeinoelämän ja yksilöiden tarpeisiin vastaavan ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen tarjonnan koordinoitu alakohtainen kattavuus sekä poistaa tarjonnan epätarkoituksenmukaista päällekkäisyyttä ja katvealueita. ELY-keskuksen ja Varsinais-Suomen liiton raportissa 2011 todettiin, että varsinaissuomalaisen verkon ensisijainen malli perustuu kolmeen alueelliseen kouluttajaan: Turku, Salo ja Raisio+Loimaa. Turun osalta ammatillinen koulutus tulisi koota nuorten ja aikuisten koulutuksen osalta omiksi kokonaisuuksiksi. Turku oli jo vuonna 2010 esittänyt opetus- ja kulttuuriministeriölle aikuiskoulutuksen siirtoa Turun Aikuiskoulutuskeskukselle, mutta ministeriö katsoi tämän ratkaisun heikentävän Turun ammatti-instituuttia ja olevan ammattiopistostrategian vastainen eikä hyväksynyt siirtoa. Selvitystyössä kävi ilmi, ettei ministeriön kanta ollut sillä hetkellä eikä myöhemminkään muuttunut. Maakuntahallitus otti kantaa ELY-keskuksen ja Varsinais-Suomen liiton raporttiin vuonna Liiton mielestä painopiste tulisi tässä vaiheessa olla Turun kaupungin järjestämässä ammatillisen koulutuksen uudelleen organisoinnissa. Merkille pantavaa linjauksessa on se, että maakuntahallitus ei ottanut kantaa Turun seudun tai maakunnan koulutuksen uudelleen organisoitumiseen. Turun kaupungin talousarviossa vuodelle 2013 hyväksyttiin tavoitteeksi, että Turun ammatti-instituutin aikuiskoulutuksen ja oppisopimustoimiston siirto Turun Aikuiskoulutussäätiölle selvitetään ja valmistellaan. Asiaa selvitettiin ja valmisteltiin, mutta asiaa ei ole viety päätöksentekoon. 7 Ammatillisen koulutuksen reformi Sipilän hallitus asetti hallitusohjelman hyväksymisen yhteydessä ns. kärkihankkeita. Yksi näistä on ammatillisen koulutuksen reformi. Reformin tavoitteena on uudistaa ammatillinen koulutus osaamisperustaiseksi ja asiakaslähtöiseksi kokonaisuudeksi ja tehostaa sitä. Lisäksi lisätään työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja yksilöllisiä opintopolkuja sekä puretaan sääntelyä ja päällekkäisyyksiä. Ammatillisen koulutuksen reformia koskeva uusi lainsäädäntö tulee voimaan Ammatillisen koulutuksen reformin toimenpiteet: 1. Uudistetaan toisen asteen ammatillista koulutusta vastaamaan tulevaisuuden osaamistarpeita 2. Tehdään ammatillisen koulutuksen rahoitus- ja ohjausjärjestelmästä yhtenäinen kokonaisuus

8 Toimenpide 1: Uudistetaan toisen asteen ammatillista koulutusta vastaamaan tulevaisuuden osaamistarpeita Poistetaan koulutuksen päällekkäisyyksiä. Poistetaan nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja aidat ja kootaan koulutustarjonta, rahoitus ja ohjaus yhtenäiseksi kokonaisuudeksi opetus ja kulttuuriministeriön alle. Uudistetaan ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenteita sekä toimintaprosesseja. Tuetaan työllisyysasteen nostamista ja edistetään nopeaa työllistymistä parantamalla työttömien koulutuksen ja omaehtoisen koulutuksen sekä kotoutumiskoulutuksen työelämävastaavuutta, yhteistyötä ja synergiaa. Varmistetaan, että ammatillinen koulutus ja sen tarjoamat osaamisen kehittämispalvelut ottavat huomioon ja vastaavat nopeasti elinkeinoelämän muuttuviin osaamistarpeisiin. Palveluita voivat järjestää myös muut kuin nykyiset koulutuksen järjestämisluvan saaneet järjestäjät. Uudistetaan ammatillisen koulutuksen kokonaisuutta koskeva toimintalainsäädäntö ja puretaan päällekkäisyyksiä yhdistämällä nykyiset lait ammatillisesta peruskoulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta uudeksi laiksi, jossa keskeisenä lähtökohtana on osaamisperusteisuus ja asiakaslähtöisyys. Tehdään ammatillisen koulutuksen tutkintouudistus sekä kevennetään tutkintojärjestelmään liittyvää sääntelyä ja hallintoa tutkintoja laaja alaistamalla ja erillisten tutkintojen määrää vähentämällä sekä siirtymällä yhteen tapaan osoittaa osaaminen ja toteuttaa osaamisen arviointi. Samalla selkeytetään henkilökohtaistamiseen liittyviä prosesseja siten, että ne soveltuvat kaikille asiakasryhmille. Lisäksi uudistetaan ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintoja ja hakupalveluja. Luodaan ja otetaan käyttöön uusi koulutussopimusmalli, joka mahdollistaa joustavat polut työpaikalla tapahtuvan oppimisen edistämiseen ja tutkinnon suorittamiseen käytännönläheisesti. Keskeisenä kohderyhmänä otetaan huomioon myös maahanmuuttajat. Käynnistetään koulutuksen järjestäjärakenteen kehittämisohjelma, jolla turvataan koulutuksen järjestäjäverkon palvelukykyä sekä koulutuksen saavutettavuutta ja alueellista kattavuutta järjestäjärakennetta uudistamalla. Koulutuksen järjestäjiä kannustetaan vapaaehtoisiin fuusioihin ylläpitäjäneutraliteetti huomioon ottaen. Järjestäjärakenteen uudistamista tuetaan lisäksi siten, että valtion korvauksetta luovuttamien kiinteistöjen käyvän arvon palauttamista ei vaadita, mikäli kiinteistöjen myynnistä saatava kauppahinta tai muusta olosuhteiden muutoksesta johtuva omaisuuden käypä arvo käytetään ensisijaisesti ammatillisen koulutuksen kehittämiseen. Uudistetaan ja digitalisoidaan ammatillisen koulutuksen järjestäjien toimintaprosesseja ja oppimisympäristöjä. Käynnistetään kehittämisohjelma, jonka puitteissa uudistetaan ammatillisen koulutuksen toimintaprosesseja osaamisperusteisiksi ja asiakaslähtöiseksi, tehostetaan ja joustavoitetaan koulutuksen järjestäjien toimintaa, kevennetään hallintoa ja vahvistetaan opetushenkilöstön osaamista (työelämäyhteistyö; oppimisympäristöt; osaamisen tunnustamista, henkilökohtaistamista ja oppimista tukevat palvelut; oppimateriaalit ja simulaattorit; oppisopimuskoulutuksen prosessien digitalisointi; koulutuksen järjestäjien ohjaus ja toiminnan tehostaminen). 8

9 Otetaan käyttöön kansalaisten ja eri hallinnonalojen tarpeita palveleva kansallinen opinto-oikeuksien ja suoritusten keskitetty integraatiopalvelu (KOSKI) suunnitellussa aikataulussa 2018 alkaen. Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen työelämälähtöisyyttä ja edistetään nopeaa työmarkkinoille siirtymistä lisäämällä ja monipuolistamalla työpaikalla tapahtuvaa opiskelua ja vahvistamalla sen ohjausta opettajien ja työpaikkaohjaajien yhteistyönä. Lisätään erityisesti nuorten oppisopimuskoulutusta, vähennetään työnantajille siitä koituvaa hallinnollista ja taloudellista taakkaa sekä parannetaan työpaikalla tapahtuvan opiskelun laatua. Lisätään koulutuksen järjestäjien yhteistyötä nuorten työpajatoiminnan kanssa osana ammatillisen koulutuksen reformia yksilöllisten opintopolkujen ja erilaisten oppimisympäristöjen rakentamiseksi. Kehitetään ja otetaan laajasti käyttöön näitä tavoitteita tukevia digitaalisia palveluita ja oppimisympäristöjä sekä vahvistetaan opetushenkilöstön osaamista. 9 Toimenpide 2: Tehdään ammatillisen koulutuksen rahoitus- ja ohjausjärjestelmästä yhtenäinen kokonaisuus Uudistetaan ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä yhtenäiseksi kokonaisuudeksi yhdistämällä nykyiset ammatillisen peruskoulutuksen, ammatillisen lisäkoulutuksen, oppisopimuskoulutuksen ja ammatillisten erikoisoppilaitosten rahoitusjärjestelmät. Sisällytetään rahoitusjärjestelmään myös tutkintotavoitteisen työvoimakoulutuksen rahoitus ja osa tutkintoon johtamattoman työvoimakoulutuksen rahoituksesta. Ko. rahoitusosuus kohdennetaan TE-palvelun asiakaskunnan koulutukseen. Lisätään toiminnan vaikuttavuuden ja tehokkuuden painoarvoa koulutuksen järjestäjien rahoituksessa ja puretaan asiakaslähtöistä, tuloksellista ja tehokasta toimintaa rajoittavaa sääntelyä. Uudistetaan ammatillisen koulutuksen säätely ja ohjausjärjestelmää siten, että kaikkea ammatillista koulutusta säädellään jatkossa yhdellä järjestämisluvalla. Uudistetaan ohjausjärjestelmää tuloksellisuuteen, laatuun ja vaikuttavuuteen painottuvaksi ja virtaviivaistetaan koulutuksen järjestäjien toiminnan ohjausta. Osana ammatillisen koulutuksen sääntely ja ohjausjärjestelmäuudistusta turvataan ilman toisen asteen tutkintoa olevien aikuisten ammatillisen koulutuksen saatavuus myös erityisissä oppimisympäristöissä, kuten vankilassa. Vankien koulutus on tutkimusten mukaan yksi vaikuttavimmista ja kustannus hyötysuhteeltaan tehokkaimmista keinoista vähentää uusintarikollisuutta ja sen yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia. Lisätään oppisopimuskoulutuksen ja työpaikoilla tapahtuvan oppimisen houkuttelevuutta työnantajan, koulutuksen järjestäjän ja opiskelijan näkökulmista.

10 10 Seudullinen tilanne Turun kaupunkikonserniin kuuluvat ammatillisen koulutuksen järjestäjät Turun ammatti-instituutti on Turun kaupungin ylläpitämä ammatillinen oppilaitos, jossa toteutetaan opetussuunnitelmaperusteista ammatillista peruskoulutusta, jonka kohderyhmänä ovat nuoret, ja aikuisten näyttötutkintoina toteutettavaa ammatillista perus- ja lisäkoulutusta. Ammatti-instituutti kuuluu Turun kaupungin sivistystoimialaan ja toimii tällä hetkellä ammatillisen koulutuksen palvelualueella ja aikuiskoulutuksen palvelualueella. Ammatillisen koulutuksen reformin vuoksi palvelualueet yhdistettäneen vuoden 2018 alussa. Turun ammatti-instituutin nuorten ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelee vuosittain n opiskelijaa aikuiskoulutuksen opiskelijavirtauman ollessa n opiskelijaa vuonna Turun kaupungin koko ammatillisen koulutuksen järjestämisluvan valtionosuusrahoitteisten ammatillisten perustutkintojen opiskelijapaikkakiintiö on 4 330, josta n. 600 vuosipaikkaa on kohdennettu näyttötutkintoon valmistavaan aikuiskoulutukseen. Ammatillisen lisäkoulutuksen vuosikiintiö on oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa n. 110 opiskelijatyövuotta. Turun ammatti-instituutilla on lisäksi oppisopimustoimintaa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamilla tutkinnoilla. Oppisopimustoiminta on aikuiskoulutusta suoraan tukevaa toimintaa, mutta Turun ammatti-instituutin itsenäinen oppisopimustoimisto sijaitsee sivistystoimialan ammatillisen koulutuksen palvelualueella. Turun oppisopimustoimistolla on vuosittain n oppisopimusta. Oppisopimuksella toteutettavan ammatillisen lisäkoulutuksen kiintiö on 900 opiskelijatyövuotta. Turun kaupungin lukiokoulutus muodostaa sivistystoimialan lukiokoulutuksen palvelualueen. Turun työväenopisto kuuluu sivistystoimialan aikuiskoulutuksen palvelualueelle. Turun Aikuiskoulutuskeskus on vuonna 1974 perustettu ammatilliseen aikuiskoulutukseen erikoistunut koulutuksen järjestäjä ja tällä hetkellä Varsinais-Suomen suurin aikuiskoulutusta tarjoava oppilaitos. Aikuiskoulutuskeskus toteuttaa omaehtoista aikuiskoulutusta, työvoimakoulutusta, oppisopimuskoulutusta sekä yritysten henkilöstökoulutusta. Aikuiskoulutuskeskuksessa opiskelee vuosittain henkilöä 20 eri koulutusalalla. Järjestämissopimuksia on yli 90 perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoon. Turun Aikuiskoulutuskeskuksen ylläpitäjänä toimii Turun Aikuiskoulutussäätiö. Turun kaupunki nimeää kolme säätiön seitsemästä hallituksen jäsenestä. Säätiön roolina on toimia oppilaitoksen taustatukena ja toiminnan mahdollistajana. Säätiö omistaa suurimman osan aikuiskoulutuskeskuksen tiloista. Muut ammatillisen koulutuksen järjestäjät Suurimmat Turun kaupunkiseudulla toimivat muut koulutuksen järjestäjät ovat Raision seudun koulutuskuntayhtymä RASEKO ja Peimarin koulutuskuntayhtymä. Raision seudun koulutuskuntayhtymä RASEKO on Maskun, Mynämäen,

11 Naantalin, Nousiaisten, Raision ja Ruskon muodostama kuntayhtymä, jonka tehtävänä on jäsenkuntiensa puolesta järjestää ammatillista koulutusta alueensa tarpeisiin. Kuntayhtymän ammatillisesta lisäkoulutuksesta vastaa Rasekon aikuisopisto Timali. Aikuisopisto Timalilla on oma oppisopimuksiin keskittyvä yksikkö Raision oppisopimustoimisto. Perustutkintoihin kouluttaa Rasekon ammattiopisto. Peimarin koulutuskuntayhtymä on Kaarinan, Paimion ja Paraisten kaupunkien muodostama kuntayhtymä, jonka perustehtävä on tuottaa luonnonvara- ja ympäristöalan sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutuspalveluja. Kuntayhtymän ylläpitämänä toimii Ammattiopisto Livia/Yrkesinstitut Livia. Muita Varsinais-Suomessa toimivia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä: - Länsirannikon Koulutus Oy (WinNova) - Salon seudun koulutuskuntayhtymä (Salon seudun ammattiopisto) - Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä (Lounais-Suomen ammattiopisto Novida) - Turun Ammattiopistosäätiö (TAO Turun Ammattiopistosäätiö) - S. ja A. Bovalliuksen säätiö (Bovallius-opisto) - Axxell Utbildning Ab (Axxell) - Turun kristillisen opiston säätiö (Turun kristillinen opisto) - Paasikiviopistoyhdistys r.y. (Paasikivi-Opisto) - Varsinais-Suomen Aikuiskoulutussäätiö (Varsinais-Suomen Kansanopisto) - Turun konservatorion kannatusyhdistys r.y. (Turun konservatorio) 11 Liite 1 Turun seudun ammatillisen koulutuksen järjestäjien järjestämisluvan opiskelijamäärä Järjestäjärakenteen uudistaminen Turun seudun ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenteen uudistamisesta on käyty virallisia ja epävirallisia keskusteluja muiden koulutuksen järjestäjien kanssa viimeisen kymmenen vuoden aikana mm. Kaarinan johdon kanssa. Neuvottelut eivät ole johtaneet konkreettisiin toimenpiteisiin. Liite 2 Varsinais-Suomen opetustarjonta Valmistelun aikaisemmat vaiheet Kaupunginvaltuuston päätökset Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2007 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman. Päätöksessä hyväksyttiin tavoitteeksi, että taloussuunnitelmakauden aikana tavoitellaan aikuiskoulutuksen keskittämistä yhden turkulaisen toimijan alle.

12 Kaupunginvaltuusto hyväksyi valtuustoryhmien välisen sopimuksen valtuustokaudelle Sopimuksessa sovittiin toisen asteen koulutuksen järjestämisen tavoitteeksi, että Ammatti-instituutin aikuiskoulutus ja Turun Aikuiskoulutuskeskus yhdistetään. Kaupunginvaltuusto hyväksyi talousohjelman ja talouden mitoitukset vuosille Talousohjelmassa päätettiin valmistella Ammatti-instituutin aikuiskoulutuksen ja Turun Aikuiskoulutuskeskuksen yhdistäminen vuoden 2009 aikana huomioiden palkka- ja palvelussuhdekysymykset ja yhdistämisen taloudelliset vaikutukset. Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2013 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman. Päätöksessä hyväksyttiin tavoitteeksi, että kaupunkitason toimenpiteenä selvitetään ja valmistellaan Turun ammatti-instituutin aikuiskoulutuksen ja oppisopimustoimiston siirto Turun Aikuiskoulutussäätiölle. Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2014 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman. Päätöksessä hyväksyttiin tavoitteeksi aikuis- ja täydennyskoulutusta koskevien konsernijärjestelyjen toimeenpano. Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2015 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman. Päätöksessä hyväksyttiin tavoitteeksi aikuiskoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen valmistelu. 12 Toimintoanalyysiä koskeva päätös Kaupunginhallitus käsitteli sivistystoimialan toimintoanalyysin toimenpiteitä Sivistystoimialan toimenpide-ehdotuksissa esitettiin mm. toimenpidettä, jossa ammatillisen koulutuksen, lukiotoiminnan sekä ammatillisen aikuiskoulutuksen ja työväenopistojen toimintojen eri järjestämistapoja ja oikeudellista muotoa arvioidaan. Kaupunginhallitukselle esitettiin, että em. toiminnan järjestämisen vaihtoehtojen selvittämiseksi ja arvioimiseksi käynnistetään jatkovalmistelu. Kaupunginhallitus päätti asettaa tehtävään työryhmän. Aikaisemmat työryhmät Vuonna 2007 on toiminut ammatillisen aikuiskoulutuksen yhdistämistä selvittävä työryhmä. Työryhmä jätti keskittämisen eri vaihtoehtoja tarkastelevan selvityksen vuonna Vuonna 2009 asetettiin työryhmä valmistelemaan Turun ammatti-instituutin aikuiskoulutuksen ja Turun Aikuiskoulutuskeskuksen yhdistämistä. Työryhmä esitti yhdistämistä siten, että Turun ammatti-instituutin aikuiskoulutus fuusioidaan Turun Aikuiskoulutussäätiön ylläpitämään Turun Aikuiskoulutuskeskukseen ja Turun ammatti-instituutin oppisopimustoiminta fuusioidaan Turun Aikuiskoulutussäätiön alaisuudessa olevaan oppisopimustoimintaan. Esitys ei johtanut toimenpiteisiin. Vuonna 2013 asetettiin työryhmä selvittämään ja valmistelemaan Turun ammatti-instituutin aikuiskoulutuksen ja oppisopimustoimiston siirtoa Turun Ai-

13 kuiskoulutussäätiölle. Työryhmä jätti eri vaihtoehtoja selvittävän loppuraportin, joka ei johtanut toimenpiteisiin. 13 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Ammatillisen aikuiskoulutuksen keskittämistä pohtivan työryhmän loppuraportti Turun Ammatti-instituutin aikuiskoulutuksen ja Turun Aikuiskoulutuskeskuksen yhdistämistä valmistelevan työryhmän loppuraportti Turun ammatti-instituutin aikuiskoulutuksen ja oppisopimustoimiston siirtoa Turun Aikuiskoulutussäätiölle valmistelevan työryhmän loppuraportti Nykytilanne Ammatillisen koulutuksen sääntely Ammatillisen koulutuksen kokonaisuutta on tähän asti ohjattu useilla eri laeilla. Ammatilliseen peruskoulutukseen ja ammatilliseen aikuiskoulutukseen on ollut omat lakinsa ja asetuksensa. Lisäksi työvoimakoulutuksen ohjaus on tapahtunut työvoimapalveluita koskevan lainsäädännön kautta. Lainsäädäntö yhdenmukaistuu lukien. Ammatillisen koulutuksen ohjausta on tehty myös opetus- ja kulttuuriministeriön ammatillisen koulutuksen järjestämislupien kautta. Järjestämislupia ja päätöksiä on tällä hetkellä useita: opetus- ja kulttuuriministeriön ohjaamaa valtionosuusrahoitteista ammatillista peruskoulutusta koskeva järjestämislupa, ammatillisen lisäkoulutuksen päätös sekä oppisopimuskoulutuksena toteutettavan ammatillisen lisäkoulutuksen päätös. Nämä järjestämisluvat ja päätökset eivät kuitenkaan ole ohjanneet esim. työvoimakoulutusta. Järjestämisluvilla ja päätöksillä on tähän asti määritelty, mitä tutkintoja, millä kielellä ja millä alueella koulutusta saa järjestää. Lisäksi näissä on määritelty rahoituksen perustana olevat enimmäispaikkamäärät ammatillisessa lisäkoulutuksessa ja oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksessa sekä opiskelijatyövuodet oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa lisäkoulutuksessa. Oppisopimuskoulutuksena toteutettavien ammatillisten perustutkintokoulutusten määrää ei ole rajoitettu, vaan rahoitus on perustunut toteutumaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitukset koulutukseen tulevat koulutuksen järjestäjälle valtionosuuksina. Lisäksi ministeriön kautta on rahoitettu viime vuosina väliaikaisesti toteutettuja nuorten aikuisten osaamisohjelman ja aikuisten osaamisperustan kohottamisohjelman mukaisia koulutuksia. Niiden rahoitus on toteutettu valtionavustuksina. Työvoimakoulutuksesta on tähän mennessä vastannut työ- ja elinkeinoministeriö ja työvoimakoulutuksen alueellisesta kilpailuttamisesta ELY-keskus. ELY-keskus on kilpailuttanut tarjonnan ja omien valintakriteeriensä perusteella valinnut kunkin koulutuksen tuottajan. Ammatillisen koulutuksen reformin myötä tutkintotavoitteinen työvoimakoulutus siirtyy opetus- ja kulttuuriministeriön alaiseksi ja rahoitus valtionosuuteen. Tutkintotavoitteista työvoimakoulutusta voivat järjestää sellaiset koulutuksen järjestäjät, jotka saavat

14 uuteen järjestämislupaan työvoimakoulutuksen tehtävän. Työvoimahallinnon hankittavaksi ja kilpailutettaviksi jäävät edelleen ns. kasvupalvelut, joihin kuuluvat yrityksille räätälöidyt täsmäkoulutukset sekä maahanmuuttajien kotouttamiskoulutus. 14 Liite 6 Muistio työvoimapoliittisesta koulutuksesta ja kilpailuneutraliteetista Ammatillisen koulutuksen rakennemuutos Valtioneuvoston yhdeksi kärkihankkeeksi valikoitui ammatillisen koulutuksen uudistaminen. Tähän kytkeytyy myös toiminnan muuttuminen paikallisella tasolla. Vaikutukset Turkuun ja Turun ammatti-instituutin toimintaan ovat huomattavat. Ammatillisen koulutuksen reformissa ammatillisesta koulutuksesta luodaan yksi kokonaisuus, jossa toimintaa ohjataan yhdellä lailla ja järjestämisluvalla, joka sisältää nyt erillisinä olevat päätökset ja myös tutkintotavoitteisen työvoimakoulutuksen. Toiminnallisesti ammatillinen koulutus tulee olemaan reformin mukaan näyttöperusteinen, opintoihin voi hakeutua joustavasti ympäri vuoden, opiskelijalle henkilökohtaistetaan joustavat oppimispolut ja oppimisen työelämäpainotteisuutta lisätään. Reformi koskee myös koulutuksen rahoitusta. Koulutuksen rahoitus tulee muodostumaan kolmesta osasta: perusrahoitus (opiskelijavuodet, alat, koulutuksen järjestämismuoto, erityinen tuki, majoitus ja kohderyhmät), suoritusrahoitus (tutkinnot, tutkintojen osat, osaamispisteet, alat ja kohderyhmät) ja vaikuttavuusrahoitus (työllistyminen, jatko-opinnot ja kohderyhmät). Uudistuksen toteuttamiseksi valtio tulee käynnistämään kehittämisohjelman, jonka tarkoituksena on turvata koulutuksen järjestäjäverkon palvelukykyä ja koulutuksen alueellista kattavuutta järjestäjärakennetta uudistamalla. Koulutuksen järjestäjiä kannustetaan vapaaehtoisiin fuusioihin, ja fuusioita tuetaan harkinnanvaraisilla yksikköhinnan korotuksilla. Uusi järjestämislupa Ammatillisen koulutuksen reformiin liittyen tällä hetkellä voimassa olevat järjestämisluvat muutetaan hakemuksetta uuden ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaisiksi ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämisluviksi alkaen. Lisäksi koulutuksen järjestäjillä on ollut mahdollisuus hakea uusia tehtäviä järjestämislupaansa. Turun kaupunki haki nykyisten toimintojen lisäksi laajennettua oppisopimustehtävää, työvoimakoulutuksen tehtävää, vankilaopetuksen tehtävää, lupaa noin kahteenkymmeneen uuteen tutkintoon sekä lupaa ruotsinkieliseen sosiaali- ja terveysalan ammatilliseen perustutkintoon. Lisäksi Turun kaupunki haki uusien tehtävien edellyttämää opiskelijavuosien lisäämistä. Turun Aikuiskoulutussäätiö haki laajennettua oppisopimustehtävää, työvoimakoulutustehtävää ja lupaa kymmeneen uuteen tutkintoon. Tämän lisäksi säätiö haki tehtävien hoitamisen edellyttämiä lisäyksiä opiskelijatyövuosiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö päätti uusista järjestämisluvista Turun kaupunki sai järjestämisluvassa lähes kaikki hakemansa uudet tutkinnot,

15 laajennetun oppisopimustehtävän, työvoimakoulutuksen tehtävän sekä vankilaopetuksen tehtävän. Sen sijaan Turku ei saanut lupaa ruotsinkieliseen sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon. Turun Aikuiskoulutussäätiö sai järjestämisluvan hakemiinsa kaikkiin tehtäviin ja tutkintoihin lukuun ottamatta liiketoiminnan perustutkintoa, sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa ja virastomestarin ammattitutkintoa. Kaikki muutkin Turun seudun koulutuksen järjestäjät hakivat kukin omaa järjestämislupaansa. Koko maassa pienten koulutuksen järjestäjien asema on taloudellisesti vaikea. Lisäksi muuttotappioalueilla oppilaitoksissa on pulaa opiskelijoista. Tämä kannustaa muita koulutuksen järjestäjiä hakeutumaan kasvukeskuksiin, mm. Turkuun, järjestämään ammatillista koulutusta. Tällaisia koulutuksen järjestäjiä ovat mm. TT Työtehoseura ja Sataedu. 15 Oppisopimuskoulutuksen tilanne Ammatillisen koulutuksen reformissa oppisopimuskoulutusta toteutetaan uuden järjestämisluvan mukaan. Turku on hakenut järjestämislupaan laajennettua oppisopimustehtävää, mikä mahdollistaa oppilaitosjaksojen ja näyttöjen hankkimisen myös muilta kuin Turun ammatti-instituutilta. Tämä mahdollistaa Turun järjestämislupaa laajemman tutkintotarjonnan alueen elinkeinoelämän tarpeisiin. Muutokset Turun ammatti-instituutissa Ammatillisen koulutuksen reformi poistaa nuorten ammatillisen perustutkintokoulutuksen ja aikuisten näyttötutkintoon valmistavien koulutuksien rajaaidan. Järjestämisluvassa olevat luvat määrittelevät, mihin eri koulutusmuotoihin ja tutkintoihin ammatillisen koulutuksen opiskelijavuosia ja rahoitusta voi suunnata. Turun ammatti-instituutissa on valmistauduttu tuleviin muutoksiin valmistelemalla toimintaohjeiden ja mallien lisäksi myös rakenteellisia uudistuksia. Tavoitteena on muodostaa koulutusyksiköitä, jotka vastaavat alojensa ammatillisesta koulutuksesta ja tutkinnoista ammatillisista perustutkinnoista ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin ja muuhun ammatilliseen täydennyskoulutukseen. Kaikesta ammatillisesta koulutuksesta muodostetaan kokonaisuus, joka sijaitsee samalla palvelualueella. Henkilöstön tiiviimmällä yhteistyöllä tuetaan uuden lainsäädännön mukaisen toiminnan kehittymistä. Turun ammatti-instituutti tulee ottamaan tehtäväkseen myös uusia toimintoja, jotka siirtyvät muilta sivistystoimialan palvelualueilta. Uudet toiminnot koskevat erityisesti maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden tarpeita: perusopetukseen valmistava koulutus ja aikuisten perusopetus. Palveluiden toteuttaminen ammatillisen koulutuksen palvelualueella vahvistaa maahanmuuttajien mahdollisuuksia suuntautua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ammatilliseen koulutukseen ja työhön, mikä tukee kotoutumista.

16 16 Muutokset Turun Aikuiskoulutuskeskuksessa Turun Aikuiskoulutuskeskuksessa reformin toimeenpano ei aiheuta suuria muutoksia. Turun Aikuiskoulutuskeskuksen toiminta on ollut reformin tuomien uudistusten mukaista jo usean vuoden ajan. Aikuiskoulutuskeskuksen toiminnassa painotetaan entistä voimakkaammin reformin keskeisiä elementtejä, kuten esim. asiakas- ja työelämälähtöisyyttä, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Ratkaistavat asiat Ammatillisen koulutuksen järjestämisen vaihtoehto 1. Turun seudun ammatillinen koulutus yhdistetään yhdeksi kokonaisuudeksi yhdelle koulutuksen järjestäjälle Vaihtoehto voitaisiin toteuttaa siten, että Turun seudun koko ammatillinen koulutus yhdistettäisiin Turun kaupungin toteuttamaksi koulutukseksi. Toteuttamismallin etuja: - Toiminta pysyy Turun kaupunginvaltuuston ohjauksessa (demokratianäkökulma). - Ammatillisen koulutuksen kokonaisuus toteutuu ja valtakunnalliset linjaukset toteutuvat. - Asiakkaat saavat kattavat koulutuspalvelut samalta koulutuksenjärjestäjältä. - Toimintaa kehitetään yhdessä, ja tiiviin yhteistoiminnan kautta saadaan tehokkuutta. - Asiakkaiden suuntaan on käytössä yhden luukun malli. Toteuttamismallin haasteita: - Ammattikoulutus ei voi enää toimia kilpailluilla markkinoilla kilpailuneutraliteetin vuoksi. Tämä koskee erityisesti ELY:n kilpailuttamia kotouttamiskoulutuksia ja kasvupalveluita. Tilanne voidaan ratkaista perustamalla oma osakeyhtiö kilpailuneutraliteetin piirissä olevaa toimintaa varten. - Turun Aikuiskoulutussäätiön asema itsenäisenä koulutuksen järjestäjänä poistuu. Vaihtoehto voitaisiin toteuttaa myös siten, että Turun seudun koko ammatillinen koulutus yhdistettäisiin Turun Aikuiskoulutussäätiön tai perustettavan osakeyhtiön toteuttamaksi. Toteuttamismallin etuja: - Ammatillinen koulutus pystyy toimimaan myös kilpailluilla koulutusmarkkinoilla. - Turun alueen ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon laajemmalla kokoamisella voisi olla paremmat edellytykset. - Osakeyhtiömallissa yhtiöjärjestyksellä ja osakassopimuksilla voidaan sopia erikseen omistajaohjauksesta ja päätöksenteosta.

17 17 Toteuttamismallin haasteita: - Säätiömallissa kaupungin omistajaohjausta Turun Aikuiskoulutussäätiössä tulee lisätä. - Muiden kaupungissa tai seutukunnan alueella toimivien ammattiopetusta antavien oppilaitosten tilanne jää kokonaan ratkaisematta. 2. Nykytilanne säilytetään Toteuttamismallin etuja: - Kaikki toimijat ovat tunnettuja. - Yhteistyö toteutuu jo nyt hyvin. - Turun ammatti-instituutin toteuttama ammatillinen koulutus on yhdellä koulutuksen järjestäjällä, ja siltä osin valtakunnalliset linjaukset toteutuvat. - Ammatilliseen aikuiskoulutukseen erikoistuneilla isoilla toimijoilla, esim. Turun Aikuiskoulutuskeskuksella, on oma turvattu roolinsa myös reformissa. - Sekä Turun ammatti-instituutti että Turun Aikuiskoulutussäätiö ovat saamassa oman järjestämisluvan. Toteuttamismallin haasteita: - Turun ammatti-instituutti ei voi toimia kilpailluilla markkinoilla. Tämä koskee erityisesti ELY:n kilpailuttamia kotouttamiskoulutuksia ja kasvupalveluita. Ongelman poistamiseksi voidaan perustaa osakeyhtiö. - Turun alueen koulutuksen järjestäjäverkon kokoaminen ei etene. Yhteenveto Mikäli päädyttäisiin vaihtoehtoon 1 ja Turun seudun ammatillinen koulutus yhdistettäisiin yhdeksi kokonaisuudeksi perustettavalle osakeyhtiölle, yhtiöön pyrittäisiin saamaan muitakin osakkaita, esim. Turun Ammattiopistosäätiö ja Turun konservatorion kannatusyhdistys r.y. Turun Ammattiopistosäätiö on tähän saakka ollut itsenäinen oppilaitos, eikä säätiöllä ole ollut halukkuutta muuttaa tilannetta. Mikäli vaihtoehdossa 1 päädyttäisiin Turun Aikuiskoulutussäätiön ylläpitämään koulutusmalliin, säätiön alaisuuteen olisi mahdollisuus perustaa osakeyhtiöitä hoitamaan koulutustoimintaa. Näihin osakeyhtiöihin voivat mahdollisesti myöhemmin mukaan tulevat oppilaitokset tulla osakkaiksi vastaavalla tavalla kuin suoran yhtiöittämisen vaihtoehdossa. Ammatillisen koulutuksen keskittämistä koskevissa aiemmissa keskusteluissa on tunnusteltu Turun seudun koulutuksen järjestäjien halukkuutta yhdistää toimintaa Turun kaupungin toteuttamaksi koulutukseksi. Halukkuutta ei ole ollut, eikä sitä olemassa olevan tiedon mukaan edelleenkään ole. Kaikki koulutuksenjärjestäjät ovat elokuussa 2017 hakeneet omia järjestämislupia eikä keskustelua muista vaihtoehdoista ole edes käyty. Osakeyhtiö voisi olla mahdollinen neuvottelukumppani. Kaupunginjohtaja pyysi lokakuussa 2015 Turun seudun musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:tä, Turun konservatorion kannatusyhdistys r.y.:tä, Tu-

18 run ammattikorkeakoulu Oy:tä ja Turun Aikuiskoulutussäätiötä muodostamaan työryhmän selvittämään musiikin opetuksen järjestämisen vaihtoehtoja Turun seudulla. Musiikin opetusta järjestävissä oppilaitoksissa on paitsi ammatillista koulutusta myös ammattikorkeakoulutasoista koulutusta ja harrastustoimintaa. Työryhmä selvitti vaihtoehtoja ja jätti loppuraporttinsa Työryhmä ei ottanut kantaa mahdollisesti valittavaan järjestämismuotoon. Kaupunginjohtaja päätti toukokuussa 2017 nimetä selvitysmiehen ja ohjausryhmän musiikin opetusta ja koulutuksen uutta organisaatiomallia varten. Selvitysmiehen tulee laatia esitys, jossa tulee olla kuvaus toiminnan järjestämisestä ja siirtämisestä liikkeenluovutuksella perustettavaan yhtiöön, yhtiön omistusrakenteesta ja pääomituksesta, yhtiön talouden suunnittelusta ja mallinnuksesta, ja siinä tulee arvioida toiminnan uudelleenorganisoinnista saatavat hyödyt ja synergiat. Työ on edennyt toimeksiannon mukaisesti eikä toistaiseksi ole ilmennyt tarvetta poiketa alkuperäisistä linjauksista. 18 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Turun Aikuiskoulutussäätiön säännöt Turun Ammattiopistosäätiön säännöt Musiikin opetuksen järjestämisen vaihtoehtoja selvittäneen työryhmän loppuraportti Työelämäyhteydet Ammatillisen koulutuksen oppilaitosten asiakkaana oleva työelämä on yhteinen, ja yhden palveluntuottajan malli on jo pitkään ollut työelämän toiveena. Tällä hetkellä palvelut ja toiminnot ovat hajallaan ja erilaiset eri toimijoilla. Työelämäyhteistyö on huomattavasti kehittynyt ammatillisiin tutkintoihin vuonna 2000 tulleen, pakollisen nuoria opiskelijoita koskevan vähintään puolen vuoden työpaikoilla tapahtuvan oppimisen myötä. Nuoret ovat osoittaneet ammattitaitonsa ammattiosaamisen näytöillä vuodesta Esimerkiksi Turun ammatti-instituutin nuorisoasteen opiskelijoilla on ollut vuosittain noin näyttöä, joista työpaikoilla on järjestetty yli puolet. Aikuisopiskelijoiden kaikki tutkintotilaisuudet on suoritettu työpaikoilla, ja tutkintoon valmistavien koulutusten toteutus on ollut työssäoppimiseen painottuvaa. Lisäksi työelämän edustajat ovat osallistuneet aikuiskoulutusten ja näyttötutkintojen toteutusten suunnitteluun. Työelämäyhteydet tulevat lisääntymään entisestään ammatillisen koulutuksen reformin edetessä vuodesta Ammatilliset neuvottelukunnat ovat tärkeä kanava ammatillisen opetuksen ja työelämän välillä. Neuvottelukunnilla on oma roolinsa alan koulutustarpeiden määrällisessä ja laadullisessa ennakoinnissa, tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakoinnissa, opetuksen sisältöjen kehittämisessä, koulutusten markkinoinnissa koulutukseen hakeutuville ja myytävien koulutustuotteiden kehittämisessä. Neuvottelukuntien kokoonpanossa on edustettuina työelämä sekä ammatillisen koulutuksen palvelualue ja kasvatus- ja opetuslautakunnan suomenkielinen lukio- ja ammattiopetusjaosto. Ammatillisia neuvottelukuntia Turun ammatti-instituutilla on tällä hetkellä yhteensä 19. Vuoden 2018 alusta lähtien neuvottelukuntia on yhdeksän. Työssäoppimisen ja työelämäyhteyksien kehittämisessä Turun ammatti-instituutti on ollut pitkään Varsinais-Suomen koulutuksen järjestäjien välisen

19 yhteistyön veturi. Toiminta on käynnistynyt hankeyhteistyönä, mutta on juurtunut sopimukseen perustuvaksi vuodesta Mukana on seitsemän koulutuksen järjestäjää. Tavoitteena on ollut ammatillisen koulutuksen näkyminen yhteisellä tavalla työelämän suuntaan. 19 Työvoiman kysyntä ja tutkintotavoitteet Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä on laatinut ehdotuksen koulutustarjonnan tavoitteiksi koulutusaloittain ja -asteittain 2020-luvulle ja arvioinut koulutustarjonnan määrän riittävyyttä suhteessa nuorisoikäluokkaan. Työryhmän esityksen lähtökohtana ovat olleet Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tuottamat työvoiman kysyntäskenaariot sekä niitä täydentävät laadulliset ennakointiaineistot. Arvioitu työvoiman tarve vuosille on /vuosi ja vuotiaiden ikäluokka on keskimäärin Työryhmän linjauksen mukaan nuorille suunnattua koulutusta tulee kohdistaa erityisesti tunnistetuille kasvualoille ja kohdentaa kaikkien työvoimareservien (työttömät, työvoiman ulkopuolelta työelämään palaavat, työperäiset maahanmuuttajat) aikuiskoulutustarjontaa aloille, joille nuorten tutkintotuotos ei riitä tai nuorten koulutuskysyntä on heikkoa. Lyhyen ja keskipitkän aikavälin ennakoinnista alueella vastaa aluekehitysviranomaisena Varsinais-Suomen liitto. Tehtävä on lakisääteinen. Maakuntaliiton toimesta on perustettu klusteripohjaiset ennakointifoorumit, esim. rakentaminen, logistiikka, meriteollisuus ja matkailu. Ennakointifoorumeiden tehtävänä on ennakoida klusterin toimialojen lyhyen ja keskipitkän välin näkymiä sekä antaa lausuntoja mm. koulutustarpeista. Turun ammatti-instituutti on edustettuna eri klustereissa. Koulutuksen ennakointi Turussa Koulutuksen järjestäjät tai oppilaitokset hyödyntävät muiden toimijoiden tuottamia tuloksia. Ennakoitu työvoimakysyntä on pohjana optimoitaessa koulutustarjontaa, ja koulutuksen järjestäjä päättää koulutuspaikkojen suuntaamisesta järjestämisluvan rajoissa. Ongelmana alueellisessa ennakoinnissa on se, ettei saatavilla oleva tieto sisällä nykyisin esim. määrällisiä suosituksia eri alojen aloituspaikkamääriksi alueella. Laadulliset muutostarpeet eivät myöskään välity riittävän hyvin, mikäli ne pystytään kuvaamaan. Näin ollen alueen koulutustarjontaa ei pystytä optimoimaan. Aiempaa pienempien hakijamäärien seurauksena tarjonta painottuu koulutuskysynnän eikä työvoimakysynnän suuntaan. Työnjako alueella ei toimi. Kun nuoriso- ja aikuiskoulutus yhdistetään, aikuis- ja täydennyskoulutuksen tulee olla joustava ja sen on kyettävä nopeasti reagoimaan elinkeinoelämän tarpeisiin. Kysynnän ennakointiprosessi Turun kaupungissa perustuu tällä hetkellä viranhaltijoiden toimintaan. Kasvatus- ja opetuslautakunta ohjaa prosessia, mutta sen näkökulma painottuu koulutukseen. Prosessissa tulisi yhdistää elinkeinoelämä ja koulutus. Oli ratkaisu toisen asteen koulutuksen osalta mikä tahansa, kaupungille tulisi luoda pysyvä malli koulutuksen ja kaupunkikehitysryhmän elinkeino ja osaaminen -vastuualueen välille työelämän tarpeiden ennakoimiseksi koulutuksessa.

20 20 Liikkuvuusongelma Toisen asteen koulutuksen ongelmana on liikkuvuuden puute. Toisella asteella ei ole liikkuvuutta juuri ollenkaan. Syksyllä 2016 Turun ammatti-instituutin ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelevista 61 % oli turkulaisia ja 30 % Turun seudulta. Muualta Varsinais-Suomesta oli 7 % opiskelijoista ja muualta Suomesta vain 2 %. Opiskelijoiden liikkuvuudessa on kysymys myös työvoiman saatavuudesta. Osaavan työvoiman saatavuus on kriittinen tekijä Varsinais-Suomen positiivisessa rakennemuutoksessa. Jo nyt on pulaa tiettyjen alojen osaajista, joten osaavan työvoiman houkuttelu alueelle on elintärkeää kasvun takaamiseksi. Liite 10 Liite 11 Liite 12 Liite 13 Liite 14 Liite 15 Turun ammatti-instituutin opiskelijoiden määrä eri koulutusaloilla Turun ammatti-instituutin täyttöaste ja vetovoimaisuus Turun ammatti-instituutin opiskelijoiden kotikuntajakaumat Turun ammatti-instituutin nuorisoasteen opiskelijoiden toiminta tutkinnon suorittamisen jälkeen Turun ammatti-instituutin aikuiskoulutuksen opiskelijoiden toiminta tutkinnon suorittamisen jälkeen Turun ammatti-instituutin nuorisoasteen opiskelijoiden maantieteellinen sijoittuminen opintojen jälkeen Maahanmuuttajien koulutus Maahanmuuttajille suunnattuja koulutuspalveluita on useita: valtionosuudella toteutettava valmentava koulutus, ELY-keskusten kilpailuttama kotouttamiskoulutus ja kaupungin omalla vastuulla olevien, työmarkkinoiden ulkopuolella olevien maahanmuuttajien koulutus. Kaupungin omalla vastuulla olevan koulutuksen vastuutahona Turussa on tällä hetkellä Turun työväenopisto. ELY-keskusten kilpailuttama kotouttamiskoulutus tulee jatkossakin säilymään ELY:n kilpailutuksen alaisena lukuun ottamatta luku- ja kirjoitustaidottomien kotouttamiskoulutusta, joka siirtyy opetus- ja kulttuuriministeriön vastuulle. Maahanmuuttajien koulutuksen tavoitteena on aina saada maahanmuuttajan ammatillinen osaaminen työelämän edellyttämälle tasolle. Suomalainen tutkinto edesauttaa tätä. Turun ammatti-instituutin opiskelijavirtaumasta vuonna 2016 oli maahanmuuttajataustaisia noin 15 %, työväenopistossa 7 %. Yhteensä maahanmuuttajataustaisia oli yli henkilöä. Koulutuksen tarve on kummassakin oppilaitoksessa huomattavasti suurempi ja kasvaa edelleen.

21 Turun kaupungin toteuttama kotouttamiskoulutus on loppunut vuonna 2017 kilpailuneutraliteetin vuoksi. 21 Liite 16 Muistio maahanmuuttajien koulutuksesta ja koulutuksen rahoituksesta Turussa Tilat ja investoinnit Turun ammatti-instituutilla on syksyllä 2017 oppilaitoskäytössä seitsemän toimipaikkaa: Juhannuskukkula (Kukkulakuja 3), Aninkainen (Aninkaistenkatu 7), Kellonsoittaja (Kellonsoittajankatu 9-11), Lemminkäinen (Lemminkäisenkatu 18), Uudenmaantie (Uudenmaantie 43), Peltola (Hamppukatu 2) sekä Kuormakatu (Kuormakatu 7). Lisäksi ammatti-instituutin oppisopimustoimistolla on tilat Yliopistonkadulla (Yliopistonkatu 31). Turun Aikuiskoulutussäätiöllä on kolme toimipaikkaa: Kärsämäki (Kärsämäentie 11), Artukainen (Artukaistentie 13 / Tiilerinkatu 6) ja Turun kesäyliopiston tilat Sirkkalankadulla (Sirkkalankatu 4). Lisäksi molemmat käyttävät Turun Koneteknologiakeskuksen tiloja (Lemminkäisenkatu 28). Rahoituksen tiukentuessa paineet tilakustannusten vähentämiseen, toimintojen tiivistämiseen ja käytön tehostamiseen ovat kasvaneet. Vuosina 2016 ja 2017 on Turun ammatti-instituutin aikuiskoulutuksen toimintoja siirretty samoihin koulutaloihin nuorten koulutuksien kanssa siten, että ammattiala toimii samassa paikassa opiskelijan iästä riippumatta. Tiivistämisellä on pystytty luopumaan osista Lemminkäisenkadun ja Aninkaistenkadun koulutalojen tiloista.