Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KK 671/2000 vp- Harry Wallin /sd KIRJALLINEN KYSYMYS vp Eturauhassyövän seulontatutkimukset Eduskunnan puhemiehelle Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpäsairaus. Taudin varhainen havaitseminen on tärkeää. Pelkästään eturauhassyövälle tyypillisiä oireita ei ole. Tutkimukset alkavat usein vasta jonkin virtsaamiseen liittyvän vaivan vuoksi, sillä me suomalaiset miehet olemme erityisesti sukuelimiin liittyvissä asioissa häveliäitä. Tutkimus aloitetaan tunnustelemalla eturauhasta ja määrittelemällä verinäytteestä eturauhasen tuottaman PSA:n pitoisuus. Eturauhassyövän hoidossa on tärkeää, että tauti havaitaan riittävän ajoissa. Eturauhassyöpään on olemassa useita, potilaskohtaisesti valittavia hoitomuotoja. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä nopeasti yleistyvän eturauhassyövän ehkäisemiseksi sekä voiko eräänä keinona olla ikäluokittainen järjestelmällinen seulonta, kuten rintasyövän ehkäisyssäkin; näin voidaan riittävän ajoissa havaita oireetlomat syöpätapaukset ja ryhtyä hoitotoimenpiteisiin? Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 2000 Harry Wallin /sd Versio 2.0

2 KK vp- Harry Wallin /sd Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Harry Wallinin /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä nopeasti yleistyvän eturauhassyövän ehkäisemiseksi sekä voiko eräänä keinona olla ikäluokittainen järjestelmällinen seulonta, kuten rintasyövän ehkäisyssäkin; näin voidaan riittävän ajoissa havaita oireetlomat syöpätapaukset ja ryhtyä hoitotoimenpiteisiin? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Eturauhasen syöpä on suomalaisten miesten yleisin syöpä. Vuonna 1996 kuolleisuus eturauhassyöpään nousi Suomessa ensimmäisen kerran ykköseksi miesten syöpäkuolleisuustilastoissa. Sitä sairastavien miesten määrä tulee lisääntymään huomattavasti väestön ikääntyessä ja miesten eliniän pidetessä. Eturauhassyövän seulonta ja siihen liittyvä tutkimustoiminta Suomessa on ollut vilkkaan keskustelun kohteena asiantuntijapiireissä. Seulontatutkimuksen tarkoitus on vähentää sairastuvuutta ja ennenaikaisia kuolemia diagnosoimalla ja hoitamalla sairauksia varhaisessa, oireettomassa vaiheessa. Syöpätautien seulonta tähtää erityisesti kuolleisuuden vähentämiseen. Yleensä eturauhassyöpä on hitaasti kasvava kasvain eikä monesti aiheuta potilaille lainkaan oireita. Taudin kulkua yksittäisten potilaiden kohdalla on vaikea ennustaa erityisesti vuotiailla henkilöillä, joiden odotettavissa oleva elinaika on enemmän kuin 10 vuotta. Juuri tämän ryhmän kohdalla varhainen diagnoosi voisi mahdollisesti parantaa ennustetta. Jotta eturauhassyövän seulonta johtaisi toivottuun tulokseen, täytyisi käytettävissä olevien diagnoosimenetelmien kyetä paljastamaan hoitoa vaativat kasvaimet jo ennen kuin ne aiheuttavat oireita. Lisäksi hoitomenetelmien tulee olla tehokkaita ja vailla merkittäviä sivuvaikutuksia ja seulonnan kustannusten järkevässä suhteessa varhaistoteamisen avulla saavutettuun hyötyyn. Suurin vaikeus eturauhassyövän hoidossa on tietää, mitkä kasvaimet eivät seurannassa kasva tai kasvavat vain vähän, koska tarpeettomat toimenpiteet voivat aiheuttaa potilaalle enemmän haittoja kuin itse kasvain. Tässä mielessä eturauhassyöpään liittyvä tietopohja ei täytä seulontatutkimuksille asetettuja vaatimuksia. Eturauhassyövän seulonnan menetelmiä tutkitaan ja kehitetään jatkuvasti. Kokeellisessa käytössä on ollut muun muassa PSA-koe. PSA-kokeen soveltuvuudesta väestöseulontaan ei kuitenkaan ole vielä riittävästi tieteellistä näyttöä. Arvioiden mukaan PSA paljastaa noin 10% kaikkien latenttien syöpien arvioidusta määrästä. Määrä on sangen pieni, jos sitä vertaa esimerkiksi naisten kohdun kaulaosan seulontamenetelmään, PAPA-seulontaan, liittyviin vaatimuksiin. Tämän vuoksi tarvitaan lisää tietoa siitä, mitä PSA-testi oikeastaan seuloo. Se, ettei PSA-koetta ole vielä sovellettu käytännön seulontaan eikä väestöseulontoja ole aloitettu, johtuu myös siitä, ettei käytössä ole vielä riittävästi tietoa seulonnan kustannushyödystä, vaikutuksista elinikään ja elämänlaatuun. Niin Suomessa kuin muualla maailmassa on meneil- 2

3 Ministerin vastaus KK vp- Harry Wallin /sd lään useita tutkimuksia ja selvityksiä siitä, miten PSA:ta ja muita menetelmiä voitaisiin luotettavimmin soveltaa eturauhasen syövän varhaistoteamiseen ja joukkoseulontaan, mitkä ovat seulontojen vaikutukset hoitokysyntään, elinikään, elämänlaatuun ja mikä on seulonnan kustannus- hyöty väestötasolla. Jos tutkimukset ja selvitykset johtavat sellaisen tietopohjan muodostumiseen, joka täyttää Maailman terveysjärjestön, WHO:n, seulontatutkimukselle asettamat edellytykset, voidaan eturauhassyövän väestötason seulonta tarvittaessa aloittaa nopeasti Suomessa. Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 2000 Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara 3

4 KK 671/2000 vp- Harry Wallin /sd Ministerns svar Tili riksdagens talman 1 det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Harry Wallin /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS rd: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att motarbeta prostatacancer som snabbt blir allt vanligare, samt skulle systematiska massundersökningar av olika åldersklasser kunna införas på samma sätt som skett i fråga om motarbetandet av bröstcancer så att man i tillräckligt god tid kan upptäcka symtomfria cancerfall och vidta vårdåtgärder? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Prostatacancer är den vanligaste cancerformen hos finländska män. Dödligheten i prostatacancer i Finland toppade dödlighetsstatistiken för cancer hos män första gången Antalet män som drabbas av denna form av cancer kommer att öka betydligt då befolkningen blir äldre och männens livslängd ökar. Prostatacancerscreening och den forskning som hänför sig tili den har varit föremål för livlig diskussion i expertkretsar i Finland. Avsikten med screeningen är att minska sjukfrekvensen och en för tidig död genom att sjukdomen diagnosticeras och behandlas i ett tidigt, symtomfritt skede. Syftet med screeningen av cancersjukdomar är främst att minska dödligheten. 1 allmänhet förorsakas prostatacancer av en tumör som växer långsamt och som ofta inte ger några som helst symtom hos patienterna. Det är svårt att förutsäga sjukdomens förlopp hos enskilda patienter, särskilt då det gäller åriga personer vilkas förväntade livslängd är mera än 10 år. Just i fråga om denna grupp kunde en tidig diagnos möjligen förbättra prognosen. För att prostatacancerscreening skallleda tili önskat resultat bör de diagnosmetoder som används kunna avslöja sådana tumörer som kräver behandling redan innan de ger några symtom. Dessutom bör behandlingsmetoderna vara effektiva och utan större bieffekter och kostnaderna för screeningen stå i rimlig proportion tili den nytta som uppnås med en tidig diagnos. Den största svårigheten vid behandlingen av prostatacancer är att veta vilka tumörer som växer bara litet eller inte alls under uppföljningen, eftersom onödiga åtgärder kan föranleda mera men för patienten än själva tumören. 1 detta hänseende uppfyller den kunskap som man har om prostatacancer inte de krav som ställs på en screeningundersökning. Metoderna för prostatacancerscreening undersöks och utvecklas hela tiden. Man har bl.a. använt PSA-prov på försök. Det finns dock inte ännu tillräckliga vetenskapliga bevis på hur PSAprovet lämpar sig för massundersökning. Enligt bedömningar avslöjar PSA ca 10% av alla latenta kalkylerade tumörfall. Denna siffra är mycket låg jämförd med t.ex. de krav som ställs på P APA-test som används för undersökning av tumörer i livmoderhalsen. Därför behövs det mera kunskap om vad PSA-testet egentligen visar. Att PSA-testet inte ännu har tiliämpats i praktiken och att massundersökningar inte har inletts beror även på att det saknas tillräckliga uppgifter om kostnadsnyttan av screeningen och hur screeningen påverkar livslängden och livskvaliteten. Såväl i Finland som på annat håll i världen pågår 4

5 Ministems svar KK 671/2000 vp - Harry Wallin /sd undersökningar och utredningar om hur man på ett så tillförlitligt sätt som möjligt skall kunna tillämpa PSA och andra metoder på tidig diagnosticering och gruppundersökning av prostatacancer, om hur undersökningama inverkar på efterfrågan på vård, på livslängden och på livskvaliteten samt om screeningens kostnadsnytta med tanke på hela befolkningen. Förutsatt att undersökningama och utredningama leder till ett sådant kunskapsunderlag som uppfyller de krav som Världshälsoorganisationen WHO ställer på screeningundersökning, kan massundersökning av prostatacancer vid behov snabbt inledas i Finland. Helsingfors den 29 september 2000 Omsorgsminister Osmo Soininvaara 5

6