Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 1049/2006 vp Eturauhassyövän varhainen toteaminen Eduskunnan puhemiehelle Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpäsairaus Suomessa. Eturauhassyöpätapauksia oli vuonna 2004 yli 5 200, yli kolmannes kaikista miesten syövistä. Eturauhassyöpien määrä on lisääntynyt kymmenessä vuodessa 225 %:lla. Tämän syöpätyypin määrä tulee entisestään kasvamaan väestön ikärakenteen muuttuessa. Eturauhassyöpä on yleensä lähes tai kokonaan oireeton, kun se on paikallisesti eturauhasen kapselin sisällä. Pelkästään eturauhassyövälle tyypillisiä oireita ei ole. Syövän oireet ovat samantapaisia kuin mm. hyvänlaatuisessa eturauhasen liikakasvussa, eturauhastulehduksessa ja joissakin rakkosairauksissa. Eturauhassyöpä pitäisi todeta ennen kuin oireet ilmaantuvat, koska tällöin tauti on vielä paikallinen ja hoitomahdollisuudet oleellisesti paremmat kuin levinneen syövän. Miehen veren seerumin PSA (prostataspesifinen antigeeni) on ihmisen elinsyöpien merkkiaineista eli syövän jäljittämismenetelmistä ehdottamasti parhain. PSA-arvo kohoaa eri syistä, mm. eturauhasen hyvänlaatuisesta liikakasvusta ja tulehduksista. Näistä aiheutuva PSA-arvon nousu on tilapäistä ja menee ohi. Syöpä puolestaan aiheuttaa pysyvän PSA-arvon kohoamisen, ja kasvaimen pahentuessa arvo kasvaa edelleen. Vain 3 5 prosentilla mikroskooppisesti varmistetuista eturauhassyöpätapauksista PSA-arvot ovat olleet normaalit. PSA-arvot eivät osoita eturauhassyöpää eivätkä sulje sitä pois, mutta ne osoittavat ne potilaat, joille on syytä tehdä jatkotutkimuksia. Veren PSA-koe on käytössä kaikissa lääketieteellisesti kehittyneissä maissa, ja sen käyttö lisääntyy edelleen. Sillä on myös keskeinen merkitys hoidetun eturauhassyövän hoitotulosten seurannassa. Osana kansainvälistä tutkimusta vuonna 1996 Suomessa aloitettiin PSA-seulontatutkimukset. Tutkimusten tulosten pohjalta professori Olavi Lukkarinen totesi PSA-pitoisuuden olevan koholla keskimäärin seitsemän vuotta ennen kuin syöpä antaa oireita. Professori Olli-Pekka Kallioniemi puolestaan on todennut, että kehittyneen PSA-diagnostiikkatutkimuksen seurauksena eturauhassyövän löytyminen on varhentunut ainakin viidellä vuodella. Jos eturauhassyöpä todetaan oireettomassa, kapselinsa sisään rajoittuvassa vaiheessa, voidaan potilas useimmiten hoitaa terveeksi. Sen sijaan, jos syöpää ryhdytään hoitamaan siinä vaiheessa, kun oireita ilmaantuu, on se useimmiten merkki sairauden leviämisestä muualle elimistöön. Hoitotavasta riippumatta tällaisissa tapauksissa viiden vuoden kuluttua näistä potilaista on elossa korkeintaan prosenttia. PSA-seulontoja ei ole otettu laajemmalti käyttöön siksi, että on todettu eturauhassyövän olevan hitaasti kasvava ja näin ollen ei olisi mitään syytä sen varhaiseen diagnosointiin. Todetusta prostatasyövästä kuitenkaan kukaan ei pysty ennustamaan, onko se hitaasti vai nopeasti kasvava. Vuonna 2005 tekemääni kirjalliseen kysymykseen vastatessaan peruspalveluministeri Liisa Hyssälä totesi, ettei PSA-seulontoja kannata tehdä, koska joissain tilanteissa potilasta saatetaan ylihoitaa eli hoidetaan hyvin hitaasti etenevää syöpää, jolle ei välttämättä tarvitsisi tehdä mitään. Vastauksessa korostettiin myös paljon Versio 2.0

2 eturauhassyövän hoitoon liittyviä haittavaikutuksia. Seulonnoilla voidaan kuitenkin todeta mahdolliset syöpätapaukset ajoissa. Eturauhassyöpä antaa oireita vasta levittyään muualle elimistöön, ja monesti silloin on enää viivytystaistelun mahdollisuus. Lisäksi Hyssälä totesi vastauksessaan, että turha terveydestään murehtiminen aiheuttaa monille tarpeetonta huolta. Jokaisella miehellä tulee kuitenkin olla oikeus tietää, mitä hänen elimistössään tapahtuu, ja ns. turhia syöpälöytöjä ei olekaan. Suurempaa murhetta miehille aiheuttaa tietoisuus eturauhassyövän kasvavasta riskistä ikääntymisen myötä. Lääkärien ammattitaidon tulee taata se, ettei turhia ja tarpeettoman rajuja hoitoja tehdä. Vastauksessaan ministeri Hyssälä myös totesi, että jäädään odottamaan monikansallisia eurooppalaisia PSA-seulontatutkimuksen tuloksia. Tuota tutkimusta on tehty jo vuodesta 1996, ja ensimmäiset analyysit tuloksista saadaan vasta vuosina ja silloinkin vasta ensimmäisien vuosien tutkimusryhmistä. Ennen näiden tulosten julkistamista ja käytännön toimenpiteisiin pääsemistä suomalaismiestä sairastuu eturauhasen syöpään ja vuositasolla sairauteen kuolee yli 800 miestä. Erityisesti elinsyövissä sairauden varhainen toteaminen antaa lääkärille huomattavan paljon paremmat edellytykset onnistua parantamaan potilas. Jokaisen 50 vuotta täyttäneen tulisi käydä PSA-testeissä joka toinen vuosi ja 60 vuotta täyttäneiden joka vuosi. 50 vuotta täyttäneiden miesten PSA:n mittaaminen ja seuranta tulee ottaa osaksi työterveyshuoltoa, koska se on tehokas ja taloudellinen tapa eturauhassyövän varhaiseksi toteamiseksi. PSA-tutkimukset eivät ole kalliita. Naisilla rintasyöpäseulonnoilla on saatu aikaan erinomaisia tuloksia. Miehillä tulisi olla sama oikeus kuin naisilla tietää, mitä heidän elimistössään tapahtuu. Monet aikaisen diagnoosin ja PSA-seulonnan vastustajat toteavat, että miehen eturauhassyöpää ei voida rinnastaa naisen rintasyöpään ja että miehen eturauhasen syöpä todetaan yleensä keskimäärin naisia parikymmentä vuotta vanhemmilla miehillä. Mutta on muistettava se, että lähes 40 % miesten eturauhassyövistä todetaan ikäryhmässä vuotta. Näistä miehistä useimmat ovat vielä työelämässä ja tilastollista elinaikaa on jäljellä jopa kymmeniä vuosia. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että Suomessa aloitetaan järjestelmällinen PSA-seuranta eturauhassyövän varhaiseksi toteamiseksi? Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 2007 Pertti Hemmilä /kok 2

3 Ministerin vastaus KK 1049/2006 vp Pertti Hemmilä /kok Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Pertti Hemmilän /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1049/2006 vp: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että Suomessa aloitetaan järjestelmällinen PSA-seuranta eturauhassyövän varhaiseksi toteamiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä Suomessa kuten muissa länsimaissa. Uusia eturauhassyöpätapauksia todetaan maassamme vuosittain noin Eturauhassyöpä kasvaa hitaasti ja on alkuvaiheessa pitkään oireeton. Oireettomat eturauhassyöpään viittaavat kudosmuutokset ovat varsin yleisiä. Ruumiinavauksissa on noin 30 %:lla yli 50-vuotiaista ja %:lla yli 80-vuotiaista todettavissa eturauhassyöpään viittaavia solumuutoksia. Eturauhassyövän luonnollista kulkua on vaikea ennustaa. Noin 80 %:lla niistä potilaista, joilla löydetään eturauhaskapselin sisään rajoittunut syöpä, tauti ei etene 10 vuoden seuranta-aikana lainkaan. Yksi kymmenestä latentista eturauhassyövästä kehittyy kliiniseksi syöväksi. Seulontatutkimuksen tarkoitus on vähentää sairastavuutta ja ennenaikaisia kuolemia toteamalla ja hoitamalla sairauksia varhaisessa, vielä oireettomassa vaiheessa. Syöpäsairauksia seulottaessa on elämänlaadun parantamisen ohella erityisesti tavoitteena kuolleisuuden vähentäminen. Eturauhassyövän seulontamenetelmän tulisi kyetä paljastamaan kasvain sen oireettomassa vaiheessa. Hyvän seulontamenetelmän lisäksi ennusteen parantamiseen tarvitaan tehokas hoitomenetelmä, jolla ei ole merkittäviä sivuvaikutuksia. Seulonnan kustannusten tulee olla asiallisessa suhteessa siihen hyötyyn, joka taudin varhaisella toteamisella saavutetaan. Eturauhassyövän varhaisessa toteamisessa käytetyt menetelmät ovat eturauhasen kliininen tutkiminen, transrektaalinen kaikututkimus ja verikoe, jossa mitataan eturauhasen soluista peräisin olevan prostataspesifisen antigeenin (PSA) pitoisuutta veressä. Kohonneita arvoja tavataan sekä eturauhassyöpätapauksissa että hyvänlaatuisen prostatan liikakasvun yhteydessä. PSA- F/T-laboratoriotestin avulla voidaan osittain arvioida, kummasta sairaudesta on kysymys. PSA-seulonnassa löydetään huomattava määrä eturauhassyöpiä, joiden vaikutus potilaiden kuolleisuuteen ei ole selvä. Selvää normaalin PSA:n ylärajaa ei ole tiedossa. Amerikkalaisessa lähes miehen tutkimuksessa eturauhassyöpä todettiin 449 miehellä (15,2 %) ja näillä kaikilla miehillä PSA-arvo oli 4 ng/ml tai pienempi. Tutkimus osoittaa, että eturauhassyöpä ei ole harvinainen miehillä, joilla PSA-arvo on 4,0 ng/ml tai pienempi ja että eturauhassyöpää todetaan runsaasti myös PSA:n ollessa alle 1 ng/ml. Tässä tutkimuksessa ei selvitetty vaarattomien syöpien määrää siis niitä, joita ei tarvitse lainkaan löytää eikä hoitaa. Eturauhassyövän systemaattiseen seulontaan PSA-verikokeen avulla ei Suomessa ole toistaiseksi ryhdytty, koska ei ole voitu osoittaa, että eturauhassyöpätapausten löytyminen seulonnan kautta vaikuttaisi elämän pituuteen. Radikaalin eturauhassyöpäleikkauksen haittavaikutukset ovat melkoiset. Virtsanpidätyskyky menetetään 7 %:ssa tapauksista. Eriasteisia virtsanpidätyshäiriöitä voi olla jopa joka toisella leikatulla potilaalla. Erilaisia virtsan kulkua vaikeuttavia ku- 3

4 Ministerin vastaus dosten arpeutumisia esiintyy 0,5 9 %:lla leikatuista potilaista. Tauti uusii keskimäärin kolmanneksella leikatuista potilaista ja sen takia joudutaan tehostamaan hoitoa. Ulkoisen sädehoidon haittavaikutukset ovat edellä kuvattua jonkin verran vähäisemmät. Sädehoito saattaa aiheuttaa kuitenkin virtsarakon ja suolen pysyvän oireilevan sädevaurion. Eturauhassyövän seulonnan ongelmat ovat edellä kuvatusti moninaiset. Tällä hetkellä ei tiedetä, löydetäänkö vaaralliset syövät ajoissa, eli voidaanko seulonnalla vaikuttaa kuolleisuuteen. Ei tiedetä, kuinka paljon ylidiagnosoidaan hitaampaa syöpää, jolla luonnollisesti edetessään ei olisi vaikutusta elinikään. Seulonnalla yksistään on elämänlaatuvaikutuksia, huoli omasta terveydestä lisääntyy. Hoidot ovat raskaita ja niihin liittyy erittäin merkittäviä elämänlaatua heikentäviä sivuvaikutuksia. Näin raskaita hoitoja ei pitäisi tehdä varmuuden vuoksi. Seulonnan kustannusvaikuttavuus on myös selvittämättä. WHO, Kansainvälinen syöpäunioni (UICC) ja lääkäriseura Duodecimin Käypä hoito -suositus ovat suosittaneet eturauhassyövän seulonnasta pidättäytymistä, koska meneillään on kaksi suurta satunnaistettua väestötutkimusta, joilla saadaan vastaukset eturauhassyöpäkuolleisuuteen, elämänlaatuun ja kustannuksiin. Väestötutkimuksiin osallistuu USA:ssa miestä ja Euroopan omaan tutkimukseen miestä. Suomi on ollut mukana viimeksi mainitussa tutkimuksessa vuodesta Helsingin ja Tampereen seuduilla toteutettavaan tutkimukseen osallistuu miestä aktiivisen seulonnan ryhmässä ja miestä kontrolliryhmässä. Eurooppalaisen seulontatutkimuksen suomalaisen osan tulokset valmistuvat aikaisintaan vuonna Tämän jälkeen voidaan luotettavammin arvioida seulonnan edellä kuvattuja etuja ja haittoja. Tällä hetkellä ei ole perusteita määrittää rutiininomaisesti PSA:ta oireettomalta mieheltä. Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2007 Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä 4

5 Ministerns svar KK 1049/2006 vp Pertti Hemmilä /kok Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1049/2006 rd undertecknat av riksdagsledamot Pertti Hemmilä /saml: Vilka åtgärder tänker regeringen vidta för att man i Finland skall införa systematiska PSA-test som möjliggör tidig upptäckt av prostatacancer? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Prostatacancer är den vanligaste cancerformen hos män i Finland liksom i andra länder i västvärlden. I vårt land konstateras årligen cirka nya fall av prostatacancer. Prostatacancern utvecklas långsamt och är i början länge symtomfri. Symtomfria vävnadsförändringar som indikerar prostatacancer är mycket vanliga. Vid obduktioner kan man upptäcka cellförändringar som tyder på prostatacancer hos 30 procent av dem som är över 50 år och hos procent av dem över 80 år. Det är svårt att förutsäga prostatacancerns normala förlopp. Hos cirka 80 procent av de patienter som konstaterats ha cancer som ännu inte har spritt sig utanför prostatakapseln har sjukdomen under en 10-årig uppföljningsperiod inte progredierat överhuvudtaget. Ett av tio fall med latent prostatacancer utvecklas till klinisk cancer. Målet med screeningundersökningar är att minska prevalensen av prostatacancer och antalet förtida dödsfall genom att man konstaterar sjukdomen och inleder behandlingen på ett tidigt ännu symtomfritt stadium. Vid screening för cancersjukdomar är syftet förutom att öka livskvaliteten i första hand att minska dödligheten. Den metod som används för screening för prostatacancer bör kunna avslöja en tumör redan innan den ger symtom. För att förbättra prognosen behövs förutom en bra screeningmetod effektiva behandlingsmetoder som inte ger några större biverkningar. Kostnaderna för screeningen bör vara skäliga i förhållande till den nytta som uppnås genom att sjukdomen konstateras på ett tidigt stadium. Till de metoder som används för tidig upptäckt av prostatacancer hör klinisk undersökning av prostatan, transrektal ultraljudsundersökning och blodprov för att undersöka halten av prostataspecifikt antigen (PSA) i serum. PSA är ett ämne som produceras i celler i prostatan. Förhöjda värden påträffas vid såväl prostatacancer som godartad prostataförstoring. Genom ett laboratorietest som anger PSA-F/T-kvoten kan man i viss mån avgöra vilken sjukdom det är fråga om. Vid PSA-screening upptäcks ett stort antal fall av prostatacancer, men dess inverkan på dödligheten i sjukdomen är ännu inte klarlagd. Någon tydlig övre gräns för ett normalt PSA-värde är inte känd. I en amerikansk undersökning som omfattade närmare män konstaterades prostatacancer hos 449 (15,2 %) och hos alla dessa män var PSA-värdet 4 ng/ml eller lägre. Undersökningen visar att prostatacancer inte är ovanlig hos män med ett PSA-värde som är 4,0 ng/ml eller lägre och att prostatacancer ofta konstateras vid ett PSA-värde under 1 ng/ml. I undersökningen klarlades inte antalet fall med ofarlig cancer alltså de fall som inte överhuvudtaget behöver upptäckas eller behandlas. I Finland har man ännu inte inlett systematisk screening för prostatacancer med PSA-blodprov eftersom det inte har kunnat påvisas att upptäckt av prostatacancer via screening påverkar livslängden. Komplikationerna efter radikal prostatektomi är betydande. I sju procent av fallen blir 5

6 Ministerns svar patienten inkontinent. När det gäller förmågan att hålla urinen kan störningar av olika grad uppträda hos upp till varannan patient som genomgått operation. I vävnaderna hos 0,5 9 procent av de opererade patienterna förekommer olika slags ärrbildningar som försvårar urinpassagen. Sjukdomen återkommer hos i medeltal en tredjedel av de opererade patienterna och därför måste behandlingen effektiveras. De negativa följdverkningarna av en utvändig strålbehandling är något lindrigare än de som beskrivs ovan. Strålbehandlingen kan dock orsaka bestående strålskador på urinblåsa och tarm. Det som ovan har sagts visar att problemen med screening för prostatacancer är många. För tillfället vet man inte om det är möjligt att upptäcka de farliga cancerfallen i tid, dvs. om man kan påverka dödligheten genom screening. Det är inte känt i vilken utsträckning man överdiagnostiserar sådana cancerfall som utvecklas långsammare och som, om de får fortskrida normalt, inte har någon inverkan på livslängden. Screeningen i sig påverkar livskvaliteten på grund av att oron för den egna hälsan ökar. Behandlingarna är tunga och är förenade med betydande komplikationer som försämrar livskvaliteten. Så pass tunga behandlingar skall inte sättas in bara för säkerhets skull. Screeningens kostnadseffektivitet är inte heller klarlagd. WHO, Internationella cancerunionen (UICC) och läkarföreningen Duodecims riktlinjer för god medicinsk praxis rekommenderar att man avstår från screening för prostatacancer på grund av att det för närvarande pågår två stora randomiserade befolkningsundersökningar som kommer att ge svar på frågorna om dödlighet i prostatacancer, livskvalitet och kostnader. I befolkningsundersökningarna deltar män i USA och män i Europas egen undersökning. Finland har deltagit i den sistnämnda undersökningen från Undersökningen, som genomförs med deltagare från trakterna kring Helsingfors och Tammerfors omfattar män i gruppen för aktiv screening och män i kontrollgruppen. De finländska resultaten från den europeiska screeningundersökningen blir klara tidigast Efter det kan man med större tillförlitlighet bedöma för- och nackdelarna med screeningen. För närvarande finns det ingen anledning att rutinmässigt bestämma PSA-värdet hos symtomfria män. Helsingfors den 30 januari 2007 Omsorgsminister Liisa Hyssälä 6