Luumäen kunta. Kaavaselostus EHDOTUS KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ

Transkriptio

1 Kaavaselostus EHDOTUS KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ

2 Kaavaselostus Sivu 1/10 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Suunnittelualueen sijainti ja kuvaus Selostuksen liiteasiakirjat Kaavatyöhön liittyvät muut asiakirjat, selvitykset ja lähdemateriaali Suunnitteluvaiheet Palaute luonnosvaiheesta LÄHTÖKOHDAT Alueen yleiskuvaus Rakennettu ympäristö Kulttuuriympäristö ja maisema LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Luonnonympäristö Liikenne Kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Työpaikat ja palvelut Maanomistus Pohjakartta Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Yhdyskuntatekninen huolto SUUNNITTELUN TARVE JA TAVOITTEET Mitoitus Suunnittelun tarve ja tavoitteet YLEISKAAVAN MUUTOS Kaavan rakenne Aluevaraukset Kaavamääräykset YLEISKAAVAMUUTOKSEN VAIKUTUKSET Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Liikenteelliset vaikutukset Taloudelliset vaikutukset... 11

3 Kaavaselostus Sivu 2/10 LUUMÄEN KUNTA TAAVETTI JURVALA OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Suunnittelualueen sijainti ja kuvaus Suunnittelualue sijaitsee Luumäen kunnassa, Taavetissa n. 1 km valtatie 6 pohjoispuolella. Suunnittelualue koskee osaa tilasta , osaa tilasta , tiloja , , , , ja Alueen pinta-ala on noin 20 ha. Suunnittelualueen seudullinen sijainti 1.2 Selostuksen liiteasiakirjat Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavakartta Kaavamerkinnät Luontoselvitys Sorosenlahden asemakaavan asiakirjat 1.3 Kaavatyöhön liittyvät muut asiakirjat, selvitykset ja lähdemateriaali Etelä-Karjalan maakuntakaava Maakuntakaavan vaihekaava I Yleiskaava

4 Kaavaselostus Sivu 3/ Suunnitteluvaiheet 1.5 Palaute luonnosvaiheesta Kunnanhallitus teki kaavanlaatimispäätöksen Kaavaluonnos oli nähtävillä välisenä aikana. Kaakkois-Suomen ELY-keskus: ELY-keskus kiinnittää huomiota yleiskaavaan laajuuteen. Kaava-alueen tulee muodostaa tarkoituksenmukainen kokonaisuus. Yleiskaavaselostuksessa tulee käydä ilmi millä perusteella rantaan osoitetaan rakennusoikeutta. Vastine: Kaava-aluetta on laajennettu kunnanhallituksen päätöksen perusteella. Tämä yleiskaava ei toimi suoraan rakennusluvan perusteena vaan ohjaa asemakaavan laadintaa. Eli yleiskaavan mitoitus perustuu aluevarauksiin ei rantaviivan pituuden perusteella muodostuvaan rakennusoikeuteen. Luumäen tekninen lautakunta Maakuntakaavan tavoittelemien viheryhteyksien huomioiminen on epäselvää. Koko alueen käytön kannalta on oleellista suunnitella jatkossa pyöräilyn ja ulkoilun reitistöt tukemaan koko alueen kehittymistä. Myönnettävissä poikkeusluvissa käytetään vastuullista harkintaa, eivätkä ne mahdollista luonnonympäristön tai maiseman pilaamista. Vaikka luonnonympäristöön ja maisemaan kohdistuvat vaikutukset ovatkin yleiskaavavaiheessa vaikeita arvioida, tulee kaavaselostuksesta ilmetä millaiset merkittävimmät mahdollisten vaikutukset muutos mahdollistaa. Vaikka alueelle ei ennustetakaan joukkoliikennettä, on alueen toimintojen toteutuessa oletettavissa linja-autoryhmiä alueelle. Linja-autojen säännöllinen liikennöinti alueen asiakasvirtojen vaikutuksesta on otettava huomioon. Vastine: Suurjännitelinja on toiminut perinteisesti reitistönä esim. ulkoiluun ja moottorikelkkailuun. Yleiskaavaratkaisu ei vaaranna viheryhteystarpeiden jatkokehittämistä. Alueen katuverkko ja pysäköintitilat mahdollistavat myös satunnaisen linja-autoliikenteen. Yleis- ja asemakaavan tavoite on ohjata rakentamista ja jatkosuunnittelua niin tarkasti, että poikkeamisen tarvetta ei tule. R-alueen yleiskaavamääräyksiin lisätään mainintoja haitallisten maisemavaikutusten vähentämisestä. Ympäristölautakunta Matkailupalvelujen kehittämisen kannalta alue on yhdyskuntarakenteessa edullinen, sillä sen saavutettavuus on hyvä, alue voidaan edullisesti liittää taajaman kunnallistekniikkaan ja hanke tukee taajaman palveluita. Liito-oravatarkastus on syytä suorittaa myös alueen lounaiskulmaan ennen kaavatyön jatkamista. Vastine: Lounaisalueen kesätarkastuksessa ei löydetty alueelta sellaisia biotyyppejä, jotka olisi ollut tarpeen tarkastaa erillisenä liito-oravainventointina.

5 Kaavaselostus Sivu 4/10 Etelä-Karjalan pelastuslaitos Alueella olevan tiestön tulee soveltua kaikkina vuodenaikoina pelastustoimen käyttöön. Pelastustiet tulee huomioida jatkosuunnittelussa. Sammutusveden saatavuus on varmistettava alueella Vastine: Alueen jatkosuunnittelussa tullaan huomioimaan tiestön sopivuus ja tarvittavat pelastustiet. Kunnallistekniikan suunnittelun yhteydessä mitoitetaan tarvittava määrä paloposteja. Lisäksi läheistä Kivijärveä voitaneen hyödyntää sammutusvetenä. Eila Saarainen Kaikki rakentamistoiminnot tulee sijoittaa Niemeläntien itäpuolelle. Tien länsipuoli tulee säilyttää yhtenäisenä rakentamattomana alueena. Kaavan toteuttaminen lisäisi huomattavasti liikennettä yksityistiellä. Vastine: Alueen vetovoimaisuuden varmistamiseksi on perusteltua hyödyntää rantaa tien länsipuolelta. Kaikki tien länsipuolisen alueen merkittävimmät vapaa-ajan toiminnot tulevat säilymään: uimaranta, näköalakallio ja venevalkama. Asemakaavan puolella Niemeläntie on osoitettu kunnan ylläpidettäväksi kaduksi uimarantaan asti. Metsäyhtymä Länsiranta Huomautuksessa olla huolissaan mm. talousmetsän kohtalosta, huolimattomasta tupakoinnista, pohjavesiasioista, metelistä ja yms. Vastine: Ei ole mitään erityistä näyttöä sille, että alueen matkailijat nimenomaan haluaisivat käyttää huomauttajien maata jokamiehen oikeudella liikkumiseen. Koulutuskeskuksen toiminnot sijoittuvat omalle alueelleen. Mahdollinen laajempi liikkuminen ohjautuu ohjattua virkistysreittejä pitkin. Alue ei ole I tai II-luokan pohjavesialuetta. Alueelle rakennetaan keskitetty kunnallistekniikka, johon myös lähialueen asukkaat ja loma-asukkaat voivat halutessaan liittyä. Mahdollinen koirien koulutus tulee tapahtumaan paljolti halleissa, joka vähentää syntyvän melun määrää. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Alueen yleiskuvaus Alue nousee voimakkaasti Kivijärven Sorosenlahden rannasta luoteesta kaakkoon suuntautuvalle harjanteelle ja laskeutuu notkelmaan, jossa kulkee tie harjanteen pohjoiskärjessä olevalle yleiselle uimarannalle sekä Niemelään. Tien itäpuolella maasto nousee jälleen voimakkaasti niin ikään luoteis-kaakko suuntaisen harjanteen laelle ja rajautuu idässä harjanteen takana olevalle ojitusalueelle. Pohjoisessa alueen rajauksen muodostaa naapuritilan täysiikäistä sekametsää kasvava puolukkatyypin kangas. Etelässä alue ulottuu hieman itä-länsisuunnassa kulkevaan voimajohtolinjan eteläpuolelle. Aluetta hallitseva harjanne on perääntyvän mannerjään muodostama syöttöharju, jossa jäätikön tunneliin ja myöhemmin railoon on kerrostunut erityyppisiä lajittuneita kivennäismaalajeja, hienorakeisimpien muodostaessa pintakerroksen. Harjanteen länsireunan pintakerros on muodostunut hienojakoisis-

6 Kaavaselostus Sivu 5/ Rakennettu ympäristö ta mineraalimaa-aineksista, itäreunalla maa-aines on karkearakeisempaa ja myös siirtolohkareita on nähtävissä. Harjanteen eteläpuolella maaston vaihtelut tasaantuvat harjanteen päättymisen myötä. Sorosenlahden rannasta nouseva harjanteen länsireunalla on kallion paljastumia, myös harjanteen laella kalliopinta on vain ohuen sammalkerroksen peitossa. Alue on rakentamaton lukuun ottamatta alueen halkaisevia yksityisteitä, uimarantaa, venevalkamaa ja kahta loma-asunnon rakennuspaikkaa Kulttuuriympäristö ja maisema Alueella ei ole tiedossa arvokkaita kulttuuriympäristöarvoja eikä muinaismuistoja. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Luonnonympäristö Alueelle on laadittu ympäristöselvitys kesällä Luontotarkastelun kohteena oleva alue nousee voimakkaasti Kivijärven Sorosenlahden rannasta luoteesta kaakkoon suuntautuvalle harjanteelle ja laskeutuu notkelmaan, jossa kulkee tie harjanteen pohjoiskärjessä olevalle yleiselle uimarannalle sekä Niemelään. Tien itäpuolella maasto nousee jälleen voimakkaasti niin ikään luoteis-kaakko suuntaisen harjanteen laelle ja rajautuu idässä harjanteen takana olevalle ojitusalueelle. Pohjoisessa alueen rajauksen muodostaa naapuritilan täysi-ikäistä sekametsää kasvava puolukkatyypin kangas. Etelässä alue ulottuu hieman itä-länsisuunnassa kulkevaan voimajohtolinjan eteläpuolelle. Alueen tarkempi kuvaus on kaavaselostuksen liitteenä olevassa ympäristöselvityksessä. Aluetta Niemeläntieltä kuvattuna

7 Kaavaselostus Sivu 6/ Liikenne Alueelle liikennöidään Niemeläntien yksityistietä pitkin. Kyseinen tie on voimassa olevassa kaavassa osoitettu kaduksi, mutta kaava ei ole siltä osin laitettu täytäntöön. Vilkasliikenteinen valtatie 6 on noin 700 metrin päässä alueesta etelä-kaakon suunnassa Kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Työpaikat ja palvelut Maanomistus Pohjakartta 3.2 Suunnittelutilanne Alueella ei ole tiedossa arvokkaita kulttuuriympäristöarvoja eikä muinaismuistoja. Alueen lähimmät työpaikat ja palvelut ovat Taavetin taajamassa. Luumäellä väestö on keskittynyt Taavetin lisäksi ns. läntisille asuinalueille Jurvala- Risulahti alueelle. Kaava-alue on yksityisten ja Luumäen kunnan omistuksessa. Kunta ja yksityinen ovat sopineet kiinteistön esikaupasta koskien määräalaa tilasta Laidunmaa Kaava laaditaan uudelle digitaaliselle maastotietokannalle, johon on sijoitettu ajantasaiset kiinteistörajat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Maakuntakaava Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on annettu Tavoitteet ovat tulleet voimaan Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa linjataan maamme alueidenkäyttöä pitkälle tulevaisuuteen. Tavoitteilla vastataan niihin haasteisiin, joita mm. muuttoliikkeen vaikutukset aluerakenteeseen, yhdyskuntarakenteen eheyttämisen tarve, elinympäristön laatuvaatimukset, luonnon- ja rakennusperinnönsäilyminen ja yhteysverkostojen toimivuus alueidenkäytölle asettavat. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista tulee edistää valtion viranomaisten toiminnassa, maakunnan suunnittelussa ja kuntienkaavoituksessa. Valtioneuvoston päätös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta tuli voimaan Maakuntakaava Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen yleispiirteinen suunnitelma maakunnan alueiden käytöstä. Siinä esitetään maakunnan yhdyskuntarakenteen ja alueidenkäytön perusratkaisut sekä maakunnan tavoiteltu kehitys keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Maakuntakaavan tehtävänä on myös välittää valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuntakaavoitukseen. (Etelä-Karjalan liitto) kuuluu Etelä-Karjalan liittoon ja siten myös sen alaisuudessa laadittavan maakuntakaavan vaikutuspiiriin.

8 Kaavaselostus Sivu 7/10 Etelä-Karjalan liiton maakuntavaltuusto on kokouksessaan hyväksynyt Etelä-Karjalan maakuntakaavan. Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan I Vaihekaava kattaa koko maakunnan ja teemana on kaupallisten palveluiden, elinkeinoelämän ja liikenteen kehittämismahdollisuudet. Se tulee vahvistuessaan korvaamaan vahvistetun Etelä-Karjalan maakuntakaavan vaihekaavan aluevarausten osalta. Muilta osin vahvistettu maakuntakaava jää voimaan. Suunnittelualueella on maakuntakaavan varauksista huomioitava mm. seutukeskuksen kehittämisvyöhyke (sk), viheryhteystarve ja suurjännitelinja. I vaihekaavassa ei ole osoitettu suunnittelualuetta koskevia varauksia. Ote Etelä-Karjalan maakuntakaavasta suunnittelualueelta Yleiskaava Suunnittelualueella on suurelta osin voimassa Taavetti Jurvala yleiskaava vuodelta Yleiskaavassa on varattu asumisen reservialue (A/res), virkistysalue (V), venevalkama-alue (LV), vakituisen asumisen paikka (A) ja metsätalousalueita (M ja M-1). Ote yleiskaavasta

9 Kaavaselostus Sivu 8/ Asemakaava Osalla suunnittelualuetta on voimassa asemakaava vuodelta Asemakaavassa on suunnittelualueelle on osoitettu puistoa (P), pysäköintialue (LP), katu, metsätalousaluetta (M), loma-asuntoaluetta (Rh) ja uimaranta-aluetta (Uv). Asemakaavaote 3.3 Yhdyskuntatekninen huolto Alueelle ei ole vielä rakennettu yhdyskuntateknisiä verkostoja. Alueen eteläpuolella on Fingrid Oyj:n hallinnoima suurjännitelinja. 4 SUUNNITTELUN TARVE JA TAVOITTEET Yleiskaavaa on muutettava vastaamaan tulevaa käyttötarkoitusta vastaavaksi sekä pyrittävä huomioimaan myös alueen asumisen tarpeet. Alueelle halutaan osoittaa lisärakentamista lähinnä matkailu- ja harrastetoimintaa varten. Tämän tyyppinen toiminta edellyttää myös laajat virkistysalueet. Alueen rakentaminen on tarkoitus saada käyntiin mahdollisimman nopealla aikataululla, kuitenkin vaiheittain ja asteittain siten, että alueen matkailutoimintaa voidaan elvyttää vastaamaan lähemmäksi kysyntää. Alueen kaavoittamisella parannetaan alueen matkailuun kohdistuvia tarpeita ja luodaan ja tuetaan alueen työmahdollisuuksia sekä taajamaläheistä rantaasumista.

10 Kaavaselostus Sivu 9/ Mitoitus Yleiskaavaa ei laadita mitoitusperusteella vaan puhtaasti aluevarauskaavana. Alueen mitoitus tehdään asemakaavatasoisella suunnittelulla. 4.2 Suunnittelun tarve ja tavoitteet Yleiskaavan laatimistarve on lähtenyt liikkeelle maanomistajan aloitteesta. 5 YLEISKAAVAN MUUTOS 5.1 Kaavan rakenne Yleiskaavamuutoksen tarkoitus on muuttaa alueen käyttötarkoitus. Voimassa olevassa kaavassa alueita on osoitettu asumiseen, virkistykseen, metsätalouteen ja venevalkamakäyttöön. Loma- ja matkailualuetta osoitetaan noin 7,5 ha, urheilu- ja virkistyspalveluita (VU) noin 7,1 ha, virkistysalueita (V) noin 3 ha sekä pientalovaltaista aluetta (AP/R) noin 1,6 ha. AP/R-alueen voi toteuttaa myös matkailun tarpeisiin. Alueen tarkempi jatkosuunnittelu tapahtuu asemakaavalla, mutta aluevaraustarpeisiin yleiskaavan tulee ensin antaa viitoitus. Yleiskaavan osoitus antaa kehykset jatkosuunnitteluun. Yleiskaava on yleispiirteinen juuri siitä syystä, että asemakaavoituksella tullaan määrittämään alueen lopullinen käyttötarkoitus alueittain, rakentamisvolyymi ja muut toimintojen sijoittelut Aluevaraukset PIENTALOVALTAINEN ASUNTOALUE (AP) Alue varataan pääasiassa asuinpientaloille ja erillispientaloille. Alueelle saa rakentaa myös asumiselle tarpeellisia lähipalveluita ja virkistysalueita sekä sellaisia pienimuotoisia työtiloja, joista ei aiheudu melua, raskasta liikennettä, ilman pilaantumista tai näihin verrattavia ympäristöhaittoja. Aluevaraus sisältää myös alueen toiminnoille tarpeelliset liikenneväylät ja alueet, virkistysalueet ja yhdyskuntateknisen huollon alueet sekä muita alueen pääasiallisia toimintoja palvelevia tiloja. Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi ja alueella varaudutaan keskitetyn kunnallistekniikan rakentamiseen. LOMA- JA MATKAILUALUE (R) Alue varataan loma-asutukselle, lomailun, matkailun, kurssikeskusten yms. tarpeisiin. Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi ja alueella varaudutaan keskitetyn kunnallis-tekniikan rakentamiseen. YLEINEN VENEVALKAMA-ALUE (LV) VIRKISTYSALUE (V)

11 Kaavaselostus Sivu 10/10 Alueelle saa sijoittaa vain yleistä virkistystä palvelevia rakennuksia ja rakennelmia. URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUIDEN ALUE (VU) Alueelle saa sijoittaa pääkäyttöä palvelevia rakennuksia ja rakennelmia Kaavamääräykset Yleiskaavamerkinnät perustuvat alkuperäisen yleiskaavan vastaavien alueiden määräyksiin. Rakennettavaksi tarkoitetut alueet tulee liittää kunnallisteknisiin vesi- ja viemäriverkostoihin. 6 YLEISKAAVAMUUTOKSEN VAIKUTUKSET 6.1 Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan Yleiskaavamuutos ei sinällään vaikuta suoranaisesti alueen luonnonympäristöön tai maisemaan. Toisaalta yleiskaavamuutos antaa mahdollisuuden alueen jatkosuunnitteluun, mikä todennäköisesti johtaa alueen rakentamiseen ja sitä kautta maiseman ja ympäristön muokkautumiseen. Toisaalta alueen tarkemman suunnittelun mahdollistaminen takaa sen, ettei esimerkiksi poikkeusluvilla tapahtuva suunnittelematon ympäristön muokkaus pääse pilaamaan alueen luonnonympäristöä tai maisemaa. Yleiskaavamuutoksen lopullisia vaikutuksia luonnonympäristöön ja maisemaan on vaikea tarkasti arvioida, sillä alueen tarkempi suunnittelu tehdään asemakaavatasolla. Asemakaavoituksen yhteydessä on myös helpompi arvioida vaikutuksia, kun tiedetään rakentamisen tarkempi sijainti ja määrä. Rantaan rajoittuvan alueen osalta asemakaavassa tulee mahdollisuuksien mukaan käyttää määräyksiä, jolla haitallisia maisemavaikutuksia voidaan vähentää. 6.2 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen 6.3 Liikenteelliset vaikutukset Lähialueella on jo rakennettuja rakennuksia, joissa on myös useita ympärivuotisia asukkaita. Siihen perustuen alueelle yleiskaavalla mahdollistava jatkosuunnittelu ja sitä kautta lisärakentaminen on hyvää aluerakenteen tiivistämisen kannalta. Lähimpään taajamaan Taavettiin ei alueelta kerry juurikaan matkaa, vain hiukan yli kilometri, joten välttämättä jokapäiväisiä pitkiä kulkumatkoja ei tule esimerkiksi asioinnista. Alueen tuleva rakentuminen osaltaan edistää Taavetin alueen kehittymistä ja palveluiden säilyttämistä. Alueen yleiskaavalla mahdollistettava jatkosuunnittelu ja rakentaminen aiheuttavat jonkin verran liikenteen lisääntymistä alueella, mutta rakentamisen määrä tulee olemaan niin pientä, ettei sillä ole esim. joukkoliikenteelle merkitystä. Myöskään tiestön osalta muutoksia ei liikennemäärien vuoksi ole tarpeen tehdä. Uusia liittymiä ei tarvitse rakentaa, vaan nykyisellään liittymä suuremmille teille ovat riittäviä myös jatkosuunnittelua ajatellen. Liikenneturvallisuuteen eivät näin pienet liikennemäärät sanottavasti vaikuta kuin lähinnä erittäin paikallisesti. Kesäkausina matkailun ollessa vilkkainta, voi rajaniementien liikenne lisääntyä jonkin verran talvikuukausiin verrattuna.

12 Kaavaselostus Sivu 11/ Taloudelliset vaikutukset Taloudellisia vaikutuksia koituu alueen jatkosuunnittelusta lähinnä alueen maanomistajille. Jatkosuunnittelulla mahdollistetaan alueen tonttien muodostaminen ja näistä maanomistaja hyötyy lähinnä mahdollisten myyntitulojen muodossa. Myös alueen matkailutoiminnan kehittyminen tuo tuloja maanomistajalle ja koko alueelle. Taavetin alueen yrittäjille mahdollisesta alueen kehittymisestä on jonkin verran taloudellista hyötyä. Jos alueen jatkosuunnittelu mahdollistaa ympärivuotisen asumisen, tulee siitä mahdollisesti olemaan hyötyä myös kunnalle, jos alueelle muuttaa uusia asukkaita. Alueella mahdollisesti kehitettävä matkailu voi edistää alueen työpaikkojen lisääntymistä. Antti Hirvikallio RI, YKS 371